Lauritsalan perhepäivähoito toimintakausi Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

Transkriptio

1 Lauritsalan perhepäivähoito toimintakausi Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus

2 Sisällys 1. Yleistä... 3 Arvot... 3 Lappeenrannan kaupungin arvot... 3 Varhaiskasvatuksen arvot... 3 Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot... 4 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä... 5 Työtavat... 5 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... 8 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma... 8 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Strategia Strategian toteuttamissuunnitelma : toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma Pedagogisen kehittämisen organisointi Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset (kuten yrittäjyyskasvatus) VASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana26 Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma

3 3 1. Yleistä Arvot Lappeenrannan kaupungin arvot Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. Varhaiskasvatuksen arvot Miten minun ja meidän pitää arjessa toimia, jotta teemme arvojen mukaisia valintoja ja tekoja. Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus tulla kuulluksi häntä/heitä koskevissa asioissa. Kohtelemme lapsia ja perheitä tasapuolisesti. Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Lapsen oppimisen lähtökohtana ovat hänen vahvuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Hoitaja pyrkii löytämään ja tarjoamaan myös uusia kiinnostuksen kohteita. Autamme lapsia oppimaan pettymysten sietämistä. Havainnoimme lapsia ja pyrimme tunnistamaan mahdollisen varhaisen tuen tarpeen. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Kiitämme lapsia kun he auttavat toisiaan tai aikuista. Puhumme työkavereista kunnioittavasti. Arvostamme ammattiamme ja ammattitaitoamme sekä toisten osaamista. Muistamme joka tilanteessa vaitiolovelvollisuuden. Jokaisella on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Kunnioitamme lapsien, vanhempien ja työkavereiden mielipiteitä, vaikka olisimmekin itse eri mieltä asiasta. Pyydämme rehellistä palautetta niin lapsilta, vanhemmilta kuin työkavereiltakin. Ryhmän vanhimmat lapset antavat mallia erilaisissa päivän toiminnoissa nuoremmille. Välittäminen Opettelemme ja opetamme kuulemaan, se on aidon kohtaamisen edellytys. Oman ryhmän lapset huolehtivat hyvällä tavalla toisistaan. Työkavereitten kesken annamme toisillemme mahdollisuuden purkaa asioita; se tukee työssä jaksamista ja auttaa työn jäsentämistä. Hoitaja osaa/rohkenee pyytää apua työtovereiltaan ja esimieheltään.

4 Rohkaisemme lapsia ja työkavereita luottamaan itseensä. Otamme lapsiin liittyvät huolet vanhempien kanssa puheeksi mahdollisimman pian. Annamme SYLIÄ HALEJA RAJOJA. 4 Yhdessä kasvaminen Aikuisen tehtävänä on ohjata lapsia hyväksymään ja arvostamaan muita. Pyrimme ymmärtämään ja arvostamaan erilaisia perheitä, vakaumuksia, uskontoja sekä perheiden erilaisia tapoja toimia. Erilaisuus on rikkautta ja se kasvattaa koko ryhmää. Leikin ja lapsuuden arvostaminen Lapsi saa olla lapsi, ei odoteta häneltä aikuisuutta. Annamme leikille aikaa sekä kunnioitamme leikkirauhaa. Emme turhaan keskeytä lasten leikkiä. Leikissä lapsi kehittyy ja kasvaa kokonaisvaltaisesti. Aikuisen tulee olla herkkä havainnoimaan lapsia sekä antaa lapsille mahdollisuus toteuttaa itseään leikeissä. Aikuinen opettaa leikkiä ja osallistuu leikkiin tukien ja rikastuttaen sitä. Kestävä kehitys Erillinen kestävän kehityksen suunnitelma liitteenä 1. Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot Sitoutuneisuus Läheisyys Turvallisuus Kodin arki Ammatillisuus Hoitaja vastaa hoitopaikan ilmapiiristä

5 5 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä lapsiryhmät, ikärakenne henkilöstö päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Lauritsalan palvelualueella toimii yksitoista kotonaan työtä tekevää perhepäivähoitajaa, joilla on jokaisella hoidossaan neljä alle kouluikäistä lasta sekä yksi ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 12 lasta ja kolme hoitajaa. Lisäksi meillä on kaksi varahoitajaa. Lapset ovat iältään vuotiaita. Tiedostamme perhepäivähoitajan oman perheen merkityksellisyyden ja tärkeyden lasten, perheiden ja hoitajan arjessa. Pystymme perhepäivähoidossa kuulemaan aidosti ja nopeasti lasten toiveita ja tarpeita. Lapsen osallisuus toteutuu toiminnassamme luontevasti. Ryhmis on osana perhepäivähoitoa kodinomainen pieni ryhmä. Arjessa näkyvät kodintyöt: ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, ruoka-ostoksien tekeminen Lapset saavat osallistua kodin töihin. Työtavat Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsia ohjataan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta ei välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. Taulukkoon kirjataan: yksikön yhteiset sekä kaikkien lapsiryhmien tavoitteet ja toimintatavat tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu nukkuminen/lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Perustoiminnot luovat päivän rungon eli rytmittävät päivää ja niihin liittyvää oppimista, oivaltamista ja harjaantumista. Tuemme omatoimisuutta ja annamme aikaa harjoittelulle. Huomioimme lapsen kehitys- ja taitotason perustoiminnoissa. Hoitajan rauhallisen työotteen ja selkeän päivärytmin myötä lapselle syntyy turvallisuuden tunne. Lapsi oppii ennakoimaan, luottamaan ja opettelemaan uusia taitoja kiireettömästi omassa tahdissaan. Aloitamme Sapere-menetelmän käytön tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti jokainen omaan tahtiinsa omalle lapsiryhmälle sopivalla tavalla. Opettelemme hyviä ruokailutapoja, ruokailuvälineiden käyttöä, tutustumme eri makuihin. Pohdimme ja keskustelemme mm. mistä ruoka, raha,

6 6 Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen toisistaan juhlaperinne tavarat tulevat. Vaalimme hyviä käytöstapoja auttaaksemme lasta saamaan hyvät sosiaaliset valmiudet. Meillä on päivittäinen lepohetki, jolloin lapset saavat rauhoittua, levätä/nukkua. Huomioimme äänitilan esim. pukiessa (melu vs. rauhallinen äänitaso) Laskemme kehonosia, vaatteiden nappeja, ruokailussa lusikallisia. Kannustamme ja kehumme, annamme positiivista palautetta itsetunto kehittyy. Kasvatusyhteistyö huoltajien kanssa on toimintatapamme. Tuemme vanhempien kasvatusvastuuta. Pohdimme ja keskustelemme lasten, vanhempien, kollegoitten kanssa. Pyrimme avaamaan toimintaamme vanhemmille ja haluamme kehittää omaa toimintaamme. Opettelemme käsihygienian tärkeyttä. Opettelemme käsienpesun tekniikkaa aikuisen mallin ja opastuksen avulla. Helpotamme siirtymiä ennakoimalla tulevaa ja kertomalla lapsille, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kannustamme ja tuemme lapsia osallistumaan arjen toimintaan. Tuemme ja kannustamme lasten omatoimisuutta ja annamme lasten osallistua kodin pieniin työtehtäviin. Suhtaudumme myönteisesti työhön. Tartumme lasten ideoihin. Lapset ovat mukana ruuan valmistuksessa: hedelmien pilkkominen, leipien voitelu. Lapset näkevät ruuan valmistumisen alusta loppuun. Lapset osallistuvat pöydän kattamiseen. He opettelevat ruokailuvälineiden ja lapsimäärän vastaavuutta pöytiä katettaessa. Annamme lapselle hänen ikä- ja taitotasolleen sopivan haasteellisia tehtäviä, joista hän pystyy suoriutumaan. Esim. lapsi ottaa tomaatit leikkuulaudalle. Aikuinen leikkaa tomaatin, jonka jälkeen lapsi voi laittaa ne kulhoon. Opettelemme yhdessä siistimään jälkemme esim. lelut leikkien loputtua, pöydän ruokailun jälkeen. Siistissä kodissa on turvallista ja viihtyisää. Opettelemme ymmärtämään, miksi eri työtehtäviä tehdään. Opettelemme toimimaan yhdessä ja toisiamme auttaen. Isommat auttavat pienempiä esim. pukemisessa/riisumisessa. Voitko tuoda minulle Maijan kengät, laitetaan ne Maijan jalkaan. Mallioppiminen. Talvella ulkoillessa teemme lumitöitä. Lapset osallistuvat juhlien ja retkien suunnitteluun. Tartumme lasten ideoihin. Teemme yhdessä. Perinteet ovat meille tärkeitä. Mielestämme juurettomuus lisääntyy, jos perinteet katoavat. Huomioimme kirkkovuoteen liittyvät juhlapyhät ilman tunnustuksellisuutta ja muut juhlat.

7 7 Kunnioitamme perheen vakaumusta ja eri uskontoja. Kysymme perheen vakaumuksesta palvelusopimusta laadittaessa. Osallistumme seurakunnan tarjoamiin tapahtumiin ja retkiin, kuitenkin keskustellen ja sopien osallistumisesta ensin vanhempien kanssa (kasvatusyhteistyö). Jos yksittäinen lapsi ei saa osallistua seurakuntahetkiin, kyseisen hoitajan ryhmä ei osallistu ollenkaan vaan he järjestävät muuta ohjelmaa. laadittaessa. Valmistamme juhlaruokia. Juhla eroaa arjesta esim. pöytien koristelu, kattaus juhlaan, juhlatarjoilu. Laulamme, leikimme, askartelemme ja valmistamme esityksiä lasten kanssa. Juhlissa sytytämme kynttilän, opettelemme sammuttamaan sen ja isommat lapset opettelevat sytyttämäänkin. Laskemme kakun kynttilöitä, lasten lukumäärää. Vietämme syntymäpäivät. Järjestämme joulujuhlan perheille. Retkenä voi olla retki pihalle, lähipuistoon, lähimetsään tai asuinympäristöön, rakennettuun ympäristöön, leikkipuistoon, alueen palveluihin. Sapere-retki kauppaan. Eväsretki on lapsille mieluinen. Nuotioretkillä paistamme makkaraa. Metsämörriretket. Lasten ja vanhempien toiveet Lapset, vanhemmat: Leipominen. Vanhemmat : talossa talon tavalla. Muut työtavat, leikki, tutkiminen ja opetus kuvataan ja dokumentoidaan oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Oppimiskokonaisuuksien yhteydessä kuvataan myös oppimisympäristön järjestämistä sekä kasvattajien työskentelyn periaatteita.

8 8 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Koko yksikön yhteinen tai lapsiryhmän oma suunnitelma. Valitaan 1-3 teemaa. tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: Tuemme lapsen leikkiä sallimalla erilaiset leikkivalinnat. Erilaisia leikkivälineitä ja materiaaleja yhdistämällä saamme leikkiin sisältöä ja laajuutta (esim. rakentelupalikat, autot, kotileikkitarvikkeet samassa leikissä. Aikuinen kiinnittää huomiota omiin asenteisiinsa ja niiden ilmenemiseen työssään. Kuka seuraa tilannetta ja miten: Päivittäin arkitilanteissa. Kuukausikokouksissa. Keskustelut vanhempien kanssa. Päivittäin arkitilanteissa. Kuukausikokouksissa. Keskustelut vanhempien kanssa. Päivittäin arkitilanteissa. Kuukausikokouksissa. Keskustelut vanhempien kanssa. Miten arvioidaan tilanne: Havainnoimalla, dokumentoimalla. Yhteiset keskustelut. Arviointi keväällä. Havainnoimalla, dokumentoimalla. Yhteiset keskustelut. Arviointi keväällä. Havainnoimalla, dokumentoimalla. Yhteiset keskustelut. Arviointi keväällä. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma Yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? Teko on toistuvaa ja tarkoituksellista. Nimittelyä, solvaamista esim. fyysisen rajoitteen, ulkonäön tai kehityksen vuoksi. Lyömistä, nipistelyä, tönimistä. Leikin ulkopuolelle jättämistä. Seurassa kuiskimista. Jonkun asian pohjalta leimaaminen esim. Miulla ja Kaisalla on samanlaiset paidat, mutt Kiusaamisen ehkäisyn keinot Aikuinen mukana ja läsnä leikeissä sisällä ja ulkona. Aikuisen aito kiinnostus lapseen ja hänen toimintaansa, kuunteleminen. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen lapseen. Aikuinen seuraa ja havainnoi aktiivisesti. Ohjattua toimintaa. Opetellaan hyvä koskettaminen,

9 9 siul Iida ei ookaan tällaista. Sanaton viesti (kehonviesti) esim. käännetään toiselle selkä, ei kuunnella. Tavaran/lelun ottaminen toiselta huomioidaan lapsen ikä. Mustamaalaamista. Aikuinen voi luoda lapselle tunteen kiusaamisesta esim. sijoittamalla rauhallisen lapsen vilkkaiden joukkoon tarkoituksenaan rauhoittaa tilanne lapsen avulla. silittäminen, hieronta. Sadut empatian ja tunteiden harjaantumisen välineinä. Laatupelin käyttö. Aikuisen nopea reagointi tilanteisiin. Kirjojen ja erilaisen materiaalin käyttö. Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Kun aikuinen havainnoimalla huomaa kiusaamistilanteen. Kun lapsi tai kaveri kertoo kiusaamistilanteesta. Toisen satuttaminen (fyysinen, sanallinen ). Kuunnellaan ja kuullaan osapuolia. Kun aikuinen on rauhallinen, tilannekin tulee rauhalliseksi. Aikuinen huolehtii lapsen oikeudesta omaan reviiriin. Tilanteen selvittelyn lopuksi pyritään löytämään ratkaisu siitä, kuinka toimitaan yhdessä lasten kanssa. Aikuinen viestittää lapselle, että asia on loppuun käsitelty ja nyt leikki jatkuu Yksinäisen lapsen yksinolon syy: omasta tahdosta vai muiden toimesta? Suunnitelman arviointi Käydään läpi työkokouksissa. Jokainen on perehdytetty asiaan ja kaikilla samat on toimintatavat. Arviointi myös vanhempien kanssa. Lasten mielipiteiden kysely ja kuuntelu. Havainnoidaan, ovatko lapset voineet hyvin (paremmin). Itsearviointia suunnitelman toteutumisesta säännöllisesti.

10 10 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? Varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme toimintakaudella Veo Päivi Kakkola käy syksyn aikana kaikkien perhepäivähoitajien luona sekä ryhmiksessä. Muulloin tarpeen mukaan sähköpostitse tai puhelimitse yhteys Päiviin. Päivin kautta voimme pyytää reppulastenhoitajan tai puheterapeutin apua. Uusi veomme Päivi Kakkola tutustumisvierailulla suunnittelupäivässämme Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa? S2- lapselle puhuttaessa täytyy keskittyä omaan puheeseen ja puhua selkokielellä ja hitaammin. Varmistaa lapsen ymmärtäminen puheesta. S2-lapsen kielen kehityksen tukena on kielireppumateriaali. Varhaiskasvatusneuvoja Paula Kuikka-Kiljunen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Svetlana Lindh ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Päivi Kakkola hoitajan apuna S2- suunnitelman toteuttamisessa.

11 11 2. Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Sanotamme lasten ja omaa tekemistämme. Koska meillä on perhepäivähoidossa pieniä lapsia meidän pitää sanottaa paljon tekemistä lasten puheen kehittymisen auttamiseksi. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Pyrimme itse puhumaan selkeillä ja kokonaisilla lauseilla sekä puhumme asioista niiden oikeilla nimillä. Tavoitteenamme on, että lapset oppisivat kommunikoimaan keskenään puheella. Sanoitamme tekemistämme, puhumme ääneen. Nimeämme asioita lapsen taitotason mukaan. Ohjaamme leikkiä, leikimme mukana sanoittaen leikkiä. Lapset opettelevat/oppivat ilmaisemaan itseään sekä vastavuoroisuutta ja toisen kuuntelemista. Ohjaamme lapsia puhumaan normaalilla puheäänellä (ei huutaen) olemalla itse esimerkkinä. Ei huudeta huoneesta toiseen vaan tullaan puhumaan samaan huoneeseen kuulijan kanssa. Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Keskitymme kuuntelemaan lasta. Monipuolistamme kielen kehittymistä esim. auto punainen auto iso punainen pakettiauto. Ruokapöytäkeskusteluissa vuoron odottaminen, kertominen ja toisen kuuntelu. Arjen matematiikkaa. Laskemme ääneen. Luonnon ihastelua, ihmettelyä. Lintu => esim. harakka. Säät. Ohjeistamme eri liikuntamuotoja ja -leikkejä. Opimme kuuntelemaan sääntöjä ja noudattamaan niitä.

12 Liikunta edistää kielen kehittymistä. Sadut, sadutus, tarinat, lorut, laulut, nukketeatterit, näytteleminen, esiintyminen. Omasta työstä toisille kertominen/esitteleminen, keskustelut, pohdinnat arjen asioista. Lapsi kertoo/esittelee tuotoksiaan. Keskustelut, pohdinnat arjen asioista. Lapsen oma historia esim. valokuvista kertominen. Lapsi voi kertoa päivän tapahtumista valokuvien avulla. Kuuntelemme lasta. Havainnoista muille kertominen ja jakaminen. Kannustamme hiljaisiakin lapsia ilmaisemaan itseään ja kertomaan, mitä mielessä liikkuu. Sanoitamme lapsen tunnetiloja. Nimeäminen. Ääneen ihmettely. Pienillä lapsilla kurkistuskirjat, isommat etsivät tietoa kirjoista, kuvista ja aikuinen lukee. Elekieli voi olla ymmärrettävämpää lapselle kuin sanallinen.. 12 Lasten ja vanhempien toiveet Vanhemman toive: Monipuoliset kokemukset. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

13 13 Leikkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Tiedostamme leikin merkityksen tärkeyden. Sosiaalisten suhteiden kehittyminen ja yhdessä leikkimisen oppiminen. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN Tavoitteena, että lapsi oppisi ikätasoista ja pitkäkestoista leikkiä. Leikissä mielikuvitus pääsee valloilleen. Pieni alle 3 vuotias lapsi oppii jäljittelemällä ja esineiden avulla. Hän vertailee ja opettelee tunnistamaan esineitä. Keskeistä on aikuisen lämmin vuorovaikutus ja aikuisen aktiivinen ote. Lapsen kasvaessa kehittyy kuvitteluleikki, jota tuetaan ohjaamalla lasta korvaavien esineiden ja toimintojen käyttämiseen (mielikuvitus, tehdään leikisti ). Vuorovaikutuksen kehittymisen edellytys on toisten lasten kanssa rinnakkain leikkiminen. Leikissä lapsi ilmaisee ja käsittelee tunteitaan. Sääntöleikeissä lapsen kyky käsittää sääntöjä kehittyy. Näitä leikkejä ovat esim. kansanperinteeseen kuuluvat erilaiset pihaleikit ja pelit sekä lautapelit. Useimmiten leikki lähtee lapsen omista ideoista. Aikuinen voi rikastuttaa leikkiä havainnoimalla ja kannattelemalla leikkiä. Aikuinen myös opettaa ja ohjaa leikkiä. Tavoitteena, että leikki on jokapäiväistä ja jatkuvaa, päivän päätehtävä. Leikkiminen merkitsee toimimista. Elämää opetellaan leikin kautta, koettua elämää käsitellään leikin kautta. Opettelemme huomioimaan toiset, antamaan leikkirauhan toiselle ja leikkimään yhdessä ja jakamaan lelut. Emme erottele tyttöjen ja poikien leikkejä. Aikuinen johdattelee ja houkuttelee syrjässä olevaa lasta mukaan toisten leikkeihin. Laululeikit, liikuntaleikit, pelit, lautapelit, palapelit. Luontoaiheiset leikit. Leikit luonnossa/metsässä. Luonnonmateriaalien hyödyntäminen leikeissä (keke). Opetamme lapset leikkimään myös luonnosta löytyvillä välineillä (kepit, kivet, kävyt).

14 14 EETTINEN USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN Lasten ja vanhempien toiveet Lapset oppivat kulttuuriimme kuuluvia perinneleikkejä ja roolileikkejä. Leikeissä lapsi voi turvallisesti leikkiä kokemiaan asioita ja opetella kaikkia tunteita, hyvä paha, oikein väärin, hän voi olla leikisti kiukkuinen, surullinen Lapset leikkivät kokemiaan asioita, esim. ristiäisiä, häitä, hautajaisia. Pojat voivat olla prinsessoja tai tätejä ja tytöt lohikäärmeitä tai ritareita. Hoivaleikit esim. lapset ovat eläimiä ja aikuinen on eläinten hoitaja. Lapset voivat sonnustautua ja koristautua leikkiin. Haluan tehdä palapeliä aikuisen kanssa. Lapsen toive: Voinko leikkiä pikkuautoilla? Avaa autolaatikko! Vanhemman toive: samanikäisiä leikkitovereita. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

15 15 Liikkuminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Tavoitteenamme on liikkuva lapsi ja monipuoliset liikuntakokemukset. Pyrkimys ainakin suositusten mukaiseen liikuntamäärään (2h/päivä). Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Valo ry:n materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Lasten ja vanhempien toiveet Liikunnan avulla pyrimme lapsen hyvinvoinnin ja terveyden kehittämiseen ja ylläpitoon (ravinto/ruokahalu, aineenvaihdunta, lepo, motoriikka, keskittyminen/oppiminen, painonhallinta ). Hyödynnämme vuodenaikoja ja ympäristöämme liikunnassa, jotta lapset saisivat monipuolisia liikuntakokemuksia. Motoriikan kehittymisen kautta tulee onnistumisen elämyksiä ja itsetunto kehittyy. Jokaisen lapsen tulee saada taitotasonsa mukaisia haasteita ja päästä kokeilemaan rajojaan. Kerromme vanhemmille sopivan vaatetuksen ja tarkoituksenmukaisten välineiden merkityksestä liikkumiseen. Leikkien avulla opettelemme numeroita ja matemaattisia käsitteitä. Liikumme luonnossa erilaisissa maastoissa ja löydämme itsellemme sopivia haasteita esim. kivet, kiipeilypaikat. Liikumme erilaisin tavoin esim. hyppien, ryömien, juosten, hiipien, pyöräillen Jos on lunta, talviurheilulajien harjoittelua (hiihto, luistelu, mäenlasku). Meille on tärkeää turvallinen liikenteessä liikkuminen: opettelemme liikennesäännöt ja huomioimme muun liikenteen. Autotta liikkuminen, pyörillä, kävellen. Laulu- ja liikuntaleikit, tanssiesitykset, sirkustemput. Pelisääntöjen opetteleminen; tärkeintä ei ole voitto vaan yhdessä liikkumisen riemu. Opettelemme ryhmässä toimimisen taitoja. Vanhemman toive: Toivotaan lapsen saavan kävellä rattaissa istumisen sijaan Ryhmis: Monipuolista liikuntaa riittävästi. Erillinen liikuntasuunnitelma liitteenä 2.

16 16 Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net) Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Annamme aikaa, tilaa ja rauhaa lapsen toiminnalle, mielikuvituksen kehittymiselle ja luovuudelle. Tartumme lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja ideoihin. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Lasten ja vanhempien toiveet Tavoitteenamme on tarjota lapsille laajasti mahdollisuuksia kokea ja kokeilla erilaisia taiteenmuotoja (musiikillinen, tanssillinen, draamallinen, kädentaidot, lasten kirjallisuus). Kannustamme lasta luovaan toimintaan (yksin ja muiden kanssa). Itse tekeminen, osallistuminen on tärkeämpää kuin lopputulos. Oman nimen tavujen laskeminen taputtamisen avulla. Tunnistamme erilaisia muotoja ympäristöstä. Numeroiden kirjoittamista. Rytmimusiikista laskeminen. Luonnon muuttumisen seuraaminen eri vuodenaikoina. Luonnon kauneuden havainnointi. Luonnon ihaileminen eri valoisuuksissa esim. auringon ilmestyminen esiin pilvien jälkeen. Tutkimme rakennettua ympäristöä. Luonnonmateriaalien käyttäminen askartelussa (kävyt, kepit, kivet). Kakkujenkoristelu luonnonmateriaaleista. Vuodenaikojen huomioiminen lauluissa ja saduissa. Opettelemme perinneloruja ja - lauluja. Luemme satuja. Sananlaskut. Juhlapyhiin liittyviä askarteluja. Lasten omat tarinat ja laulut. Rohkaisemme lapsia esiintymään. Roolileikit. Lasten oman kädenjäljen arvostus. Laitamme piirustuksia ja askarteluja esillä. Pyrkimyksenämme on oppia arvostamaan toisten töitä ja huomioimaan niitä. Pyrimme huomioimaan hiljentymisen ja rauhoittumisen tuoman rauhan. Lapsen toive: haluaisin opetella oman talon numeron kirjoittamista. Vanhemman toive: askartelua ja mahdollisuus

17 17 opetella saksien käsittelyä. Ryhmis: Vanhemmat toivovat meidän hyödyntävän musiikkia toiminnassamme. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net) Tutkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Perehdymme sapere-menetelmään ja toteutamme sitä tavoitteellisesti Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN Lapsi on luonnostaan tutkiva ja utelias. Ihmettelemme yhdessä ja edistämme tutkimista. Lapsi tutkii ja on utelias ympäristöstään. Mittaamme esim. lelujen painoja vaa alla. Luontoretkellä laskemme kiviä, käpyjä, puita. Lajittelemme: esim. isot kävyt - pienet kävyt. Lapsi oppii seuraamaan ja tutkimaan luonnon muuttumista eri vuodenaikoina.

18 18 EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Lasten ja vanhempien toiveet Tutkimme ja ihmettelemme luonnon eri ilmiöitä esim. valoja, varjoja, lämpöä, kylmyyttä, ötököitä, kasveja, jään muodostumista, erilaisia puiden lehtiä: toukan syömiä, mustatäpläisiä Opettelemme näkemään luonnon kauneutta esim. eriväriset ötökät, kuurankukat, luonnon havaitseminen/tutkiminen esim. värien muuttumisen kautta. Tutkimme luontoa sitä vahingoittamatta. Muinaisilla jääkauden aikaisilla rantatöyräillä kävely ja ihmettely. Tutustumme lapsen omaan historiaan esim. valokuvien kautta. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden ihmettelyyn ja kyselyyn esim. syntymä ja kuolema. Keskustelemme lasten kanssa elämänkaaresta. Vanhemman toive: Kannustaa lasta kokeilemaan uusia asioita. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

19 3. Strategia

20 20 Strategian toteuttamissuunnitelma : toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Havainnoimme lasten kiinnostuksen kohteita, kuuntelemme tarkasti heitä ja dokumentoimme toimintaa. Tuemme lasten toimintaa tuomalla erilaisia materiaaleja ja välineitä lasten käyttöön sekä kannattelemalla ja rikastuttamalla toimintaa. Etsimme ja tutkimme tietoa lasten kanssa eri lähteitä apuna käyttäen. Tavoittelemme pitkäkestoista, kehkeytyvää toimintaa. Usein projektit liittyvät luonnosta löytyviin aiheisiin ja laajenevat siitä lasten mielikuvituksen avulla eri suuntiin. Leikki on tärkein toteutusväline projekteille. Meneillään olevia projekteja: Erilaiset sieniprojektit, marjaprojekti. autoprojekti, peikkoprojekti, kävelynopetteluprojekti, kiipeilyprojekti, syksyprojekti, siivousprojekti, ryhmääntymisprojekti. Ryhmis: Havainnoimme lasten kiinnostuksen kohteita ja tartumme niihin. Annamme materiaaleja ja rekvisiittaa tarpeen mukaan ja tuemme prosessin etenemistä erilaisiin toiminnallisiin suuntiin kuten liikunta, laulut, askartelu ja luonto. Toteutamme myös sapere menetelmää projektiluontoisesti. Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan?

21 21 Pysähdymme aidosti kuuntelemaan ja kuulemaan lasten toiveita ja ehdotuksia sekä mahdollisuuksien mukaan toteutamme niitä yhdessä lasten kanssa toimien esim. leikkivalinnoissa. Havainnoimalla lasta huomaamme, mistä hän on kiinnostunut ja pystymme tarttumaan tähän. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen esim. perustoiminnoissa. Toiminnan lähtökohtana on lasten kiinnostuksen kohteet. Ohjaamme lapsia auttamaan toisiaan ja aikuistakin esim. vaipan hakeminen ja vieminen roskiin, pyykkien levittäminen kuivaamaan, pienelle tutin antaminen Opettelemme yhdessä pieniä työtehtäviä esim. ruoan valmistus, ruokailuvälineiden kattaminen, lelujen järjesteleminen, siivoaminen. Havainnoimme lasten kiinnostuksen kohteita, kuuntelemme tarkasti heitä ja dokumentoimme toimintaa. Sapere - toiminta mahdollistaa erinomaisesti lasten osallisuuden. Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? Oliko lapsilla mahdollisuus suunnitella oppimisympäristöä? Huoltajien osallistaminen (kasvatusyhteistyö) Miten mahdollistamme? Käytössämme on tutustumiskäytänteet. Vanhemmat tulevat ensin hoitajan kotiin ilman lasta, jolloin keskustellaan vanhempien odotuksista sekä lapsesta ja perheestä. Hoitaja kertoo hoidon aloittamiseen liittyvistä tärkeistä ja oleellisista asioista. Tutustumiskeskustelu voidaan käydä myös lapsen kotona. Keskustelun jälkeen toivomme, että lapsella olisi useita lyhyitä tutustumiskertoja eri kohdissa päivää ennen hoidon alkamista.

22 Kannustamme vanhempia yhteistyöhön. Kuulemme aidosti vanhempia: keskusteluissa pyrimme yhteisiin tavoitteisiin lapsen parhaaksi. Meille tärkeää on rakentava keskustelu ja kultaisen keskitien, yhteisen ymmärryksen löytäminen lapsen edun mukaisesti. Kunnioitamme vanhempien mielipiteitä. Olemme herkästi kuulolla vanhempien toiveiden suhteen. Pyrimme luottamukseen ja dialogiin. Muistamme tähdentää vaitiolovelvollisuuttamme lasta koskevissa asioissa luottamuksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Vanhempien erotilanteessa huomioimme molempia vanhempia lasta koskevissa asioissa. Järjestämme tapahtumia, juhlia, pihaseikkailuja, joihin vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan.. 22 Ryhmis: Vasukeskustelut, vanhempainillassa vanhempien osallistaminen suunnittelussa. Tavoitteenamme on avoin ja luottamuksellinen kasvatusyhteistyö. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Varhaiskasvatuksen Päivähoidon_asiakas Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely_pph_merja tyytyväisyyskysely_2015_avoimetvastaukset_pph_merja Könönen.xlsx asiakastyytyväisyyskysely_rpph.xlsx Könönen.docx Pyrimme edelleen parantamaan vanhempien mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kerromme vanhemmille Peda.netista ja siellä olevista hoitajakohtaisista sivuistamme. Toivomme, että vanhemmat tutustuvat Peda.netissä varhaishaiskasvatusuunnitelmaamme ja toimintaamme. Pyydämme ja kannustamme vanhempia aktiivisesti esittämään toiveitaan ja osallistumaan lapsensa arjen suunnitteluun ja varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan. Pyrimme avaamaan varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien käsitteiden merkitystä vanhemmille varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyen. Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella?

23 Neuvolayhteistyö: täytämme 1½- vuotiaista ja 4- vuotiaista havainnointi- ja tiedonsiirtolomakkeen ja lähetämme sen vanhempien kanssa keskusteltuamme neuvolaan. Lapsen käytyä neuvolassa saamme vanhempien luvalla palautelomakkeen neuvolasta. Jos meille tulee opiskelijoista: opiskelijan mukana saamme riittävän tuen ja informaation, tiedon opiskelluista teorioista ja opintosisällöistä. Tiedämme, mitä opiskelijan oletetaan jo tietävän ja osaavan. Seurakunta: Olemme yhteistyössämme aktiivisia, annamme palautetta, esitämme toiveita. Olemme valmiita myös vastaanottamaan palautetta. Tulemme vastaan esim. retkikustannuksissa. Seurakuntahetki Väinämöisenkadun ryhmiksessä pidetään 1krt/kk. Lähellä asuvat hoitajat lapsineen osallistuvat tähän hetkeen. Osa hoitajista käy Lauritsalan seurakunnan kerhotiloissa järjestettävässä seurakuntahetkessä 1krt/kk. Erityisesti joulun ja pääsiäisen aikaan toivomme yhteisiä tapahtumia, kuten konsertteja ja retkiä. Yhteistyöhenkilönä seurakunnan kanssa on syksyn 2015 Jenni Behm ja kevään 2016 Päivi Suikki. 23 Kansainvälisyyskasvatus Mitä tarkoittaa meillä? Suhtaudumme luontevasti ja avoimin mielin kansainvälisyyteen. Meillä on positiivinen asenne kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tavoitteet Pyrimme luomaan ja ylläpitämään kansainvälisiä kontakteja sekä kehittämään kotikansainvälisyyttä kehitämme kielitaitoa monipuolisesti avarramme maailmankuvaamme uskallamme toimia ja käyttää vieraita kieliä saamme kokemuksia vuorovaikutuksesta eri kansallisuuksien kanssa ymmärrämme erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja tuemme työelämävalmiuksia aktiivisen yrittäjyyskasvatuksen kautta ylläpidämme monipuolisia liikkuvuushankkeita ja jaamme hankkeiden kokemukset oppilaitoksissa ja koulujen kesken jokaisella koululla / alueella on kansainvälisyysvastaava Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma Koulut ja muut päivähoidon yksiköt

24 Perhepäivähoitajien lomien, sairauslomien sekä tasausvapaiden aikana lasten varahoito järjestetään päiväkodeissa. Sopimuksemme mukaan hoitajat ilmoittavat päiväkotien johtajille vuosilomansa ja tasausvapaansa. Vanhemmat vahvistavat päiväkodeille, tarvitsevatko varahoito vai eivät. Hoitajan äkillisissä sairaustapauksissa vanhemmat saavat viedä lapsensa sovittuun päiväkotiin varahoitoon ilman ennakkotietoa. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan käymään päiväkodeissa, joissa lasten varahoitopaikat ovat, jotta lapset, aikuiset ja paikka tulisivat tutuiksi. Osallistumme alueellisiin työiltoihin ja pedagogisiin kahviloihin sekä yhteiseen tykytoimintaan. Osallistuimme täydellisen liikuntakuukauden, syyskuun aikana henkilöstön suunnistus- ja koripalloiltoihin. Osallistumme mahdollisimman paljon lähipäiväkotien tapahtumiin esim. konsertteihin ja näytelmiin. Kaksi hoitajaa lapsineen käy säännöllisesti Kanavansuun päiväkodin salissa jumppahetkillä. Yksi hoitaja lapsineen jumpassa Muukonniemen salissa. Lauritsalan keskustan sekä ryhmiksen hoitajat lapsineen Lauritsala-talon salissa. 24 Asiakirja1.docx Pedagogisen kehittämisen organisointi Millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? Miten jaettua johtamista toteutetaan? Työkokoukset kerran kuussa keskiviikkoiltaisin. Ryhmiksessä työpaikkakokous kerran kuussa ohjaajan kanssa. Vertaisryhmät ( kaksi ryhmää: itä ja länsi ) kokoontuvat kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset (kuten yrittäjyyskasvatus) Otamme suunnitelmallisesti käyttöömme Peda.netin, jossa tuomme työtämme näkyväksi. Siellä kuvaamme ja arvioimme varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista.

25 25

26 26 VASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma