Lastenklinikan monitaiturit. Janne Kuloheimo. Valehtelu ei sovi työelämään. Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri. Häly kuriin Taysissa

Transkriptio

1 Valehtelu ei sovi työelämään Häly kuriin Taysissa Janne Kuloheimo Lastenklinikan monitaiturit Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri Tehy

2 Hyvää Joulua Lämmin kiitos kaikille tehyläisille sekä yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2012! Tehy on lahjoittanut joulutervehdyksiin varatun summan Nenäpäivä-keräykseen maailman lasten hyväksi. 2 Tehy

3 6 K-25: Laupeuden lähettiläs Tässä numerossa 16/11 9 Myö ja työ 14 Pienestä kiinni Unelmatyössä Lastenklinikan päivystyksessä. 20 Ammatissa: Muistisairaan matkassa 24 Häly hallintaan Sairaaloiden akustiikka on usein retuperällä. 28 Ei mitään small talkia Senioripysäkillä puhutaan aroista asioista. 30 Se on valhe! 34 Valmentajat kuulolla Etelä-Karjalassa kokeillaan terveysvalmennusta puhelimitse. 36 Ikääntyneet riskirajalla Kuinka ottaa alkoholinkäyttö puheeksi? 39 Korvauksia ruokatauosta 40 Tehyn asema säilyi 44 Lähihoitajajaosto 50 Voittaja: Oikeassa olemisen onni 56 Rento Norja 66 Jouluristikot 72 Tieni tähän: Elämä nostaa ja kyykyttää 74 Ihana arki: Arki maistuu 20 Muistineuvojan ovi on kaikille avoin. On paljon muistisairaita, joille ei ole edes diagnoosia, Merja Ruotsalainen sanoo. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 27 Terveys 37 Tehy-uutiset 38 Luottamuksella 43 Puheenjohtajalta 45 Tiedotukset 48 Hyötysivut 68 Kirjat 70 Sarjakuva 71 Sana on vapaa KANSI: LIISA TAKALA Tehy

4 NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. NETISTÄ -10% AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä Tehyn puhelinpalvelu on avoinna ti klo 9 12, suljettu ajalla ja avoinna to Toimitus PL 10, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia puh fax (09) tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Valkeaa joulua Valheita väitetään joskus valkoisiksi. Sillä tarkoitetaan hienotunteisuutta. Vaikkapa sitä, ettei sanoa töräytetä sitä, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa (esimerkiksi meillä kotona saatetaan huutaa: Miksi sulla äiti on tuo kaksoisleuka? Tai siis kolmois?). Jonkinlaista sordiinoa on hyvä käyttää aikuisten kesken vuorovaikutuksessa, mutta valheet eivät oikeasti ole valkoisia. Rehellisyyden ja valehtelun raja on joillekin häilyvä. Olen työhönottotilanteissa jutellut monia kertoja reippaiden nuorten kanssa, jotka osaavat tuoda esiin osaamistaan. Näin ovat sukupolvet parantuneet itsetunnossa! He ovat kertoneet osaavansa vaikkapa nämä ja nämä tietokoneohjelmat. Mutta eivät he ole oikeasti osanneet kuin mainita ohjelman nimeltä ja ehkä käynnistää sen. Tämä on minun maailmassani valehtelua. Heitä taas on kouluissa valmennettu pärjäämään kilpailussa työpaikoista ja korostamaan osaamistaan. Jotkut eivät tajua, että täytyy ensin olla jotain, jota voi korostaa. Ei työnantaja halua epärehellistä työntekijää. Emmehän tiedä, missä muissa asioissa hän käyttäisi oikopolkuja. Vielä ikävämmät motiivit saattaa olla niillä, jotka pyrkivät hoitamaan ihmisiä väärennetyin tai olemattomin paperein. Valelääkäri saattaa olla se mukavin lääkäri, joka oikeasti tuntuu välittävän potilaista. Valehoitaja voi olla juuri se lämpimin ja miellyttävin. Mutta pohjalla onkin jotain muuta. Taloudellisen edun tavoittelua, ehkä sairasta vetoa vallankäyttöön tai hoitotyöhön osallistumiseen. Potilaiden hyvä hoito on sellainen lähtökohta, joka ei salli minkäänlaisia valheita. Ei valkeita eikä tummempia. Potilaita tahallisesti vahingoittaneet, ja siitä kiinni jääneet hoitajat ovat olleet tutkintonsa suorittaneita. Alalle pääsyyn on vaadittu tiukempaa kontrollia. Entä jos töissä onkin sellaisia, jotka eivät ole edes olleet alan koulutuksessa? Ihmettelen erityisesti tapausta, jossa henkilö ensin möi oman firmansa lukuun palveluja kaupungille esiintyen terveydenhuollon ammattihenkilönä. Kun tuli ilmi, että henkilö oli väärentänyt tutkintotodistuksen, kaupunki palkkasi hänet avustaviin tehtäviin sosiaalipuolelle. Miten on mahdollista, että valehoitajalle annetaan edelleen pääsy asiakkaiden ja potilaiden lähikontaktiin? Eikö kukaan pelkää, että voisi tapahtua vielä enemmän väärää? Onneksi tapaukset ovat marginaalisia, mutta ei niitä silti villaisella saa painaa. Rauhallista, valkeaa joulua kaikille, töissä ja kotona! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Laupeuden lähettiläs Heikki Hursti poistaisi leipäjonot työllä ja perusturvalla. Riitta Hankonen n Kuvat Pia Inberg 1 Millainen on Suomessa asuva köyhä? Tavallinen ihminen, joka on syystä tai toisesta pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle. Hän on opiskelija, eläkeläinen tai yksinhuoltaja. Myös kokonainen perhe voi olla köyhä. Köyhä ei tule toimeen pienellä palkallaan tai tulonsiirroilla. Yhteistä köyhille on ahdistus. 2 Millä nostaisit köyhät kyykystä? Työllä ja perusturvan korotuksella. Jonkin yksittäisen tuen korotus ei saa laskea muita tukia. Moni köyhä eläkeläinen on tehnyt työtä kotona, mistä ei ole kertynyt eläkettä. He hyötyisivät kansaneläkkeen korotuksesta. Köyhät ovat usein sairaita ja ahdistuneita ja tarvitsisivat terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten apua. 3 Kuka ajaa köyhien asiaa? Ei oikein kukaan. Vaalien alla köyhyydestä keskustellaan paljon, mutta oikeat, hienot ratkaisut puuttuvat. Yhdistyksemme toiminta on tekohengitystä, joka ei ratkaise varsinaista ongelmaa. Olen näin joulun alla saanut paljon kirjeitä, joissa pyydetään apua: lapsille vaatteita ja leluja sekä perheelle ruokaa. Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan. 4 Mistä köyhyys johtuu? Työkyvyn menetyksestä, läheisen kuolemasta, avioerosta, alkoholismista... Köyhyys myös periytyy. Olen erittäin huolissani nuorista, jotka tyytyvät kohtaloonsa ja pieneen toimeentuloonsa. He elävät lapsuudenkodissaan, eivät opiskele eivätkä käy töissä, vaan pelaavat tietokonepelejä kaiket päivät. Köyhyys aiheuttaa myös yksinäisyyttä. 5 Millainen hyvinvointivaltio Suomi on? Suomessa ei tarvitse pelätä sotaa, terrorismia tai luonnonkatastrofeja. Taloudellinen järjestelmämme toimii hyvin, ja meillä on myös hyvä terveyden- ja sosiaalihuolto. Yhteiskunta valvoo myös lastenoikeuksia. Tämän kaiken hyvän lisäksi meillä on keskuudessamme joukko tipahtaneita ihmisiä. 6 Miten suhtaudut rahaan? Se on välttämätön paha, jolla on liian suuri voima. Ihmiset pyrkivät ahneuksissaan ja keinoja kaihtamatta tekemään lisää rahaa. Yritykset pyrkivät pörssiin, vaikka hintana on työttömyyttä. En kuitenkaan ole katkera enkä väheksy ihmisiä, jotka ovat ansainneet työllään paljon rahaa. Toivon vain, että he tekisivät sillä hyvää edes yhdelle lähimmäiselleen. 7 Ketä ihailet? Vaimoani, joka on kovista kokemuksista huolimatta tasainen ja rauhallinen ihminen. Ihailen myös taiteilijoita, jotka aistivat luonnonkauneuden ja pystyvät tallentamaan sen maalaukseen. 8 Millaisia kokemuksia sinulla on terveydenhuollosta? Uudet kokemukseni ovat tuoreita ja voimakkaita. Sairastan virtsarakon syöpää, ja sitä on leikattu kolme kertaa. Valmistaudun sytostaattihoitoihin. Arvostan suuresti hoitohenkilökunnan työtä. 9 Miksi leipäjonot pitää piilottaa? Niitä ei pidä piilottaa, vaan niiden pitää olla esillä niin kauan, kunnes pääsemme niistä eroon. Piilottaminen ei ratkaise ongelmaa, vaan se ratkeaa yhteiskunnallisilla päätöksillä. Helsingin Kallion kaupunginosassa leipäjonosta valittaneet onnistuivat herättämään hyvän keskustelun. Leipäjonomme on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta: sitä ovat käyneet kuvaamassa turkkilaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset televisioyhtiöt. Mitä jäi käteen köyhyyden 10 teemavuodesta 2010? Paljon hyvää keskustelua, mutta vähän käytännön toteutusta. Kansaneläkkeeseen tuli pieni korotus, samoin perusturvaan. Teema pyörii eduskunnassa edelleen. Toivottavasti sieltä tulee vielä jotain konkreettista. Presidenttiehdokkaista Sauli Niinistö auttaa vähävaraisia lahjoittamalla kolumnipalkkionsa yhdistyksellemme. Toivon, että muut ottavat hänestä mallia. Paavo Arhinmäki on myös ollut päivän vapaaehtoistyössä. 6 Tehy

7 Heikki Hursti, 57 Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja. Sininauhaliiton Toivon tuoja -palkinto Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 lähettiläs Suomessa. Naimisissa, kolme lasta ja viisi lastenlasta. Harrastaa akvarellimaalausta ja musiikkia. Heikki Hurstin elämäntehtävä on auttaa Suomen köyhiä. Tehy

8 K-25 Eija-vaimo on tärkeä tuki. Megafonia tarvitaan leipäjonojen ohjaamisessa. Joulujuhlassa siitä kaikuu Isä meidän -rukous. Tuore akryylimaalaus on nimeltään Kärsivä Kristus. Mistä saat työhösi voimaa? 11 Taivaalliselta Isältä, omalta perheeltäni sekä autettaviltani. Heidän kiitoksensa saattaa olla vain pieni pilke silmäkulmassa, mutta se riittää. Sairastaessa voimavarani ovat välillä olleet vähissä, mutta saamani tuen voimin jaksan eteenpäin. Miten vietät joulua? 12 Aattopäivä kuluu iltaan asti Kisahallissa köyhien joulujuhlassa. Sen jälkeen vietän joulua perheen kesken, lepään ja nautin joulun sanomasta joulupäivän. Tapaninpäivänä meillä on perinteisesti joulujuhlien rääppiäiset. Joulu jatkuu loppiaiseen asti, ja tavallisesti menen mökille lepäämään. Mistä syntyy joulurauha? 13 Sisäisestä rauhasta, jonka tavoitan kotona perheen parissa kaiken hälinän ja hulinan jälkeen. Mitä maalaat mieluiten? 14 Erilaisia maisemia ja valoa. Esimerkiksi unikko- ja auringonkukkapellot ovat hienoja maalattavia. Olen asunut 90-luvulla Espanjassa, ja siellä on erilainen valo kuin Suomessa. Valon tallentaminen maalaukseen on vaikeaa. Olen maalannut eniten akvarelleja, mutta nyt olen innostunut myös akryylimaalauksesta. Maalauksen voi jättää kesken, ja sitä pystyy öljyvärien tavoin korjaamaan. Akvarelli pitää tehdä kerralla valmiiksi. Missä maalauksiasi voi nähdä? 15 Maalauksiani on ollut esillä gallerioissa. Olen myös osallistunut itähelsinkiläisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn. Seuraavaksi maalauksia on tarkoitus ripustaa helsinkiläiseen kahvilaan. Miksi köyhyys hävettää? 16 Kaikkia se ei hävetä, mutta vähävaraisuus laskee itsetuntoa. Ei ole varaa ostaa uusia vaatteita ja huolehtia ulkonäöstä. Vapaaehtoistemme joukossa on partureita ja kampaajia, jotka antavat ammattitaitonsa vähävaraisten käyttöön. Lapsiperheissä köyhyys hävettää, koska vanhemmat eivät pysty kustantamaan harrastuksia, leluja ja vaatteita. Mitä lapsuutesi on sinulle opettanut? 17 Lapsuudenperheeni oli köyhä, ja isä joi. Lapsuuteni kautta olen oppinut työn tekemisen tärkeyden. Lapsena myimme äidin tekemiä pannulappuja. Niistä saaduilla rahoilla äiti maksoi elämisen kuluja. Elämässä on mentävä eteenpäin vaikeuksista huolimatta, ja omat lahjat on otettava käyttöön. Pääsimme lapsina Cantores Minores -kuoroon, ja sitä kautta mukaan erilaisiin kulttuuriprojekteihin. Suvussa kulkee perintönä taiteellisuus ja musikaalisuus. Millainen isä ja isoisä olet? 18 Toivottavasti sellainen, josta syntyy turvallinen olo ja jää hyviä muistoja. Montako mantelia laitetaan köyhien 19 joulupuuroon? Köyhien joulujuhlassa ei valitettavasti ole puuroa tarjolla, sillä sen keittämiseen ei ole tilaa. Kinkkua ja laatikoita on tarjolla, ja jälkiruuaksi joulutorttuja. Onko isäsi perintö taakka vai lahja? 20 Isältä perinnöksi jäänyt työ on raskasta, mutta ei missään tapauksessa taakka. Koen tekeväni kutsumustyötä. Yksin en jaksaisi, mutta vapaaehtoiset auttavat ja tukevat. Millaisia ihmisiä vapaaehtoisesi ovat? 21 Hienoja, ahkeria ihmisiä. Osa heistä on eläkkeellä, osa työttömiä. Vanhin on täyttänyt 85 vuotta, ja nuorimmat ovat parikymppisiä. Joulujuhlien järjestämiseen tarvitaan noin 120 vapaaehtoista. Mikä on lempikirjasi? 22 Raamattu, joka on kirjoista tärkein. Missä olet onnistunut? 23 Olen kasvattanut vaimoni kanssa hienot lapset, joiden kanssa minulla on hyvät välit. Onnistun arjen pienissä asioissa: lahjoitan villasukat tarvitsevalle, ja hän tulee niistä onnelliseksi. Pahin pettymyksesi? 24 Pahiten petyn itseeni, sillä aina voisi rakastaa, välittää ja auttaa enemmän. Pettymyksen tunteeseen törmää myös silloin, kun haluaisi kovasti maalata jonkin maiseman eikä vain onnistu. Kuka on Raamatun suosikkihenkilösi? 25 Kristus itse tietysti, mutta pidän hienona henkilönä myös apostoli Johannesta, jonka kirjoittamat tekstit heijastavat rakkautta. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Myö ja työ Pohjois-Karjalassa solmittu työhyvinvointisopimus sitoo sekä työnantajaa että henkilöstöä. Sinikka Sajama Joensuun seudulla on solmittu Suomen ensimmäinen työhyvinvointisopimus. Värikkäänä vihkona julkaistu sopimus on saanut nimekseen pohjoiskarjalaisittain Myö ja Työ. Sopimus pitää sisällään yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä edistetään työhyvinvointia. Työhyvinvointisopimus laadittiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina työnantajan ja henkilöstön lisäksi työsuojelu, työhyvinvointi, turvallisuus ja työterveyshuolto. Sopimusluonnosta saivat arvioida ja kommentoida myös ammattijärjestöjen hallitukset, yhteistyötoimikunta sekä kuntayhtymän hallitus ja valtuusto. Työnantajan puolesta sopimuksen hyväksyi kuntayhtymän hallitus ja työntekijöiden edustajina kaikki kuusi ammattijärjestöä. Sopimus sitoo Nyt kaikilla on yhteinen näkemys siitä, mitä työhyvinvointi on. Meillä se tarkoittaa sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan, sanoo henkilöstöä työryhmässä edustanut Tehyn luottamusmies Hannele Pussinen. Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhtymän strategiaan Sopimus korvaa aikaisemman työhyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman ja työsuojelun toimintaohjelman. Yhdistämällä nämä kaksi saatiin sanoma yksiin kansiin. Sopimus on jo sanana enemmän kuin toimenpideohjelma tai suunnitelma. Se sitouttaa kaikkia osapuolia tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Sopimuksessa todetaan, että työnantaja vastaa työhyvinvoinnin perustasta, kuten turvallisista työoloista, osaavasta johtamisesta ja työn suunnittelusta. Vastaavasti sopimus korostaa jokaisen työntekijän vastuuta omasta työkunnostaan ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksi ottamisesta ja edistämisestä omassa työyhteisössä. Työhyvinvointi on sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Selkeä sanoma Hannele Pussinen korostaa, ettei sopimus ole mikään juhlajulkilausuma, vaan työyksiköille tarkoitettu toimintaohje ja työkalupakki. Sen vahvuus on konkreettisuus ja ymmärrettävyys. Jokaiselle työntekijälle jaettavassa vihkosessa määritellään selkeästi ja yksityiskohtaisesti työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, keinot ja eri sopijapuolten roolit. Päämääräksi on esitetty osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään. Seuraavaksi on määritelty, missä asioissa ja millä toimenpiteillä päämäärä saavutetaan. Lopulta kaikki toimenpiteet yksilöidään ja selitetään. Niille asetetaan arviointikriteerit ja toteutusaikataulu. Seuraava haaste on saada sopimuksen kirjain ja henki elämään arjen työssä. Työnantaja kantaa tästä päävastuun. Ammattijärjestöt ovat sitoutuneet tekemään asiaa tunnetuksi omalle jäsenistölleen. Tietoiskuja on luvassa paitsi henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa ja työyksiköiden palavereissa myös ammattijärjestöjen omissa tapaamisissa. Sopimus pitää. Siinä on määritelty kunkin osapuolen tehtävät ja vastuut niin tarkasti, että se velvoittaa. Tarkoitus on, että työhyvinvoinnin edistämisestä tulee osa meidän jokapäiväistä työtämme, Hannele Pussinen vakuuttaa. Kuntayhtymän hallitus, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta seuraavat sopimuksen toteutumista osavuosikatsauksittain. Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan työhyvinvointikyselyjen avulla joka toinen vuosi. Hyvinvoinnin uhkat 1. Yksipuolinen ja raskas ruumiillinen kuormitus ja ergonomiset puutteet 2. Henkisen ja ruumiillisen väkivallan uhka 3. Epäoikeudenmukainen kohtelu 4. Raskas ihmissuhdetyö 5. Sisäilmaongelmat 6. Vuorotyö 7. Toiminnalliset, hallinnolliset ja organisatoriset muutokset 8. Henkilökunnan saatavuus 9. Yhteiskunnalliset vaatimukset suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin (esimerkiksi hoitotakuu) Lähde: Myö ja Työ Työhyvinvointisopimus Tehy

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Apuvälineitä lukivaikeuksiin n Valtakunnallinen lukijärjestö Erilaisten oppijoiden liitto on avannut lukivaikeuksisille suunnatun apuvälinekeskuksen Helsingin Kaisaniemessä. Erilaisen oppimisen keskus on ensimmäinen lukivaikeuksisten apuvälineisiin keskittyvä valtakunnallinen keskus. Keskuksessa on laaja valikoima oppimista, työelämää ja toimintaa helpottavia apuvälineitä. Välineitä on hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle sekä tekstin tuottamisen työläyteen. Apua saa pulmiin oikeinkirjoituksessa, vieraissa kielissä, matematiikkassa ja pitkissä numerosarjoissa. Välineitä löytyy myös, jos vaikeutena on pysyä oikealla rivillä luettaessa sekä erilaisiin motoriikan ja keskittymisen pulmiin. Välineet eivät ole myytävänä, vaan niitä voi mennä kokeilemaan ohjatusti ajanvarauksella. (VT) OECD-raportti: Suomi yli keskiarvon n Suomen terveydenhuollon laatu on edelleen monien mittareiden mukaan parempi kuin OECDmaissa keskimäärin. Tämä käy ilmi uusimmasta OECD:n terveysraportista. Suomi menestyy erityisesti erikoissairaanhoidossa sekä seulontojen ja rokotusten kattavuudessa. Esimerkiksi aivohalvauksen jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. Myös sydäninfarktin jälkeinen sairaalakuolleisuus on alle keskiarvon. Suomen terveysmenot ovat 9,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on lähellä OECDmaiden keskiarvoa, 9,6 prosenttia. Terveysmenoistamme 75 prosenttia katetaan julkisin varoin. Muissa Pohjoismaissa osuus on prosenttia ja OECDmaissa keskimäärin 72 prosenttia. Health at a Glance -julkaisun voi tilata OECD:n verkkosivuilta: health/healthataglance. Kiistaa palkanlisistä n Itä-Savon sairaanhoitopiiri on sanonut irti Tehyn kanssa solmitun paikallisen työehtosopimuksen. Irtisanomisen syynä on erimielisyys kolmen tehyläisen työsopimuksissa mainituista henkilökohtaisista lisistä. Niitä ei ole maksettu, vaan työntekijät ovat saaneet paikallisen työehtosopimuksen mukaisia lisiä. Tehy vaati työnantajaa selvittämään, onko kaikki palkanlisät maksettu sopimusten mukaisesti, koska summat vaihtelevat ja lisät ovat erinimisiä. Työnantaja päätti vastatoimena irtisanoa paikallisen sopimuksen, mitä voidaan mahdollisesti pitää työrauhaa rikkovana työtaistelutoimena. Tehy on lähettänyt työnantajan toimista Kuntatyönantajat KT:lle valvontakirjeen. Irtisanominen tarkoituksena on ilmeisesti painostaa työntekijöitä jättämään asia sikseen, lakimies Hanna Huotari Tehystä sanoo. Huotari pitää työnantajan menettelyä tuomittavana, sillä työntekijällä on oikeus selvittää työsopimuksensa sisältöön liittyvät asiat. Työnantaja kiistää painostuksen. Sairaanhoitopiirin toimistopäällikkö Kaija Lappalaisen mukaan kyse on yhden työyksikön työntekijöiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Työsopimusten henkilökohtaiset lisät ovat samoja kuin paikallisessa sopimuksessa mainitut lisät. Paikallisessa sopimuksessa oli sovittu henkilökohtaisesta lisästä, lähtörahasta ja sädelomasta. Nyt työnantajan on sovittava varallaolosta erikseen jokaisen työntekijän kanssa. Varallaolo vaatii työntekijän suostumuksen. (RH) JUHA TASKINEN 10 Tehy

11 Rikosepäilystä ilmoitettava n Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on vuoden alusta tehtävä ilmoitus poliisille, jos heillä on työssään ilmenneiden seikkojen vuoksi syytä epäillä alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Ilmoittaminen ei riko salassapitovelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa olevia. Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi ilmoitettavia rikoksia ovat seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Muutoksen taustalla on eduskunnan hyväksymä Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. (RH) Lomake omaishoitajan jaksamisesta n Kela on julkaissut omaishoitajien kuormittumista arvioivan kyselylomakkeen. Sen avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja omaishoitaja voivat selvittää omaishoidon kuormittavuutta ja omaishoitajan tarvitsemaa tukea. Tuen tarvetta arvioidaan COPE-indeksillä. Se on ensimmäinen kansainvälinen omaishoitajan kuormittumista arvioiva mittari, joka julkaistaan suomeksi. Aihetta käsittelevän julkaisun ja lomakkeen käyttöohjeineen voi tulostaa internetistä. > Julkaisuhaku Äitiyspakkaus uudistuu n Ensi syksynä syntyvät lapset pääsevät uinumaan oman sukupuunsa suojaan. Tämän mahdollisuuden tarjoaa ulkoasultaan uusiutunut, Johanna Öst Häggblomin suunnittelema äitiyspakkaus. Aalto-yliopistossa taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa opiskelevan Öst Häggblomin Sukupuutyö voitti Kelan ja yliopiston järjestämän suunnittelukilpailun. Laatikon kuvituksessa on nimensä mukaisesti sukupuu, johon perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen läheistensä nimet. Näin laatikosta voi muokata vauvalle ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen. Sukupuu-äitiyspakkaus otetaan käyttöön elokuussa. Pakkauksen ottaa yli 90 prosenttia ensisynnyttäjistä. Pakkaus jaetaan vuosittain noin perheelle. (SS) Asumistukea saa tämän vuoden lopussa ruokakuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriö, ennakkotieto Tähystys Löydöksiä mediasta n Kunta-alan neuvotteluissa on ollut koko syksyn rakentava henki. Tämänkaltaisen neuvottelukulttuurin toivoisin leviävän myös yksityiselle sopimusalalle. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Opettaja 47/2011 n Raamisopimus on koko Euroopalle malli siitä, miten vaikeassa tilanteessa talouspolitiikkaa ja työmarkkinaratkaisuja voidaan yhteen sovittaa. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää MTV3:n Kymmenen uutiset n Iäkkäiden naisten riskijuomista on vaikea jopa omien lasten tunnistaa. Se kätkeytyy hyvään käytökseen ja korkeaan statukseen ja saattaa ilmetä kaatuiluna, masennuksena ja yksinäisyytenä. Geriatrian professori Jaakko Valvanne Apteekin hyllyltä 4/2011 n Työyhteisöjen suurin ongelma on liiallinen demokraattisuus. Jos tehdään joku päätös, joka sisältää viisi päätöstä, on sitä mahdotonta toteuttaa. Yö-yhteen laulaja Olli Lindholm Telma 4/2011 n Tupakointia voidaan edelleenkin rajoittaa. Yhtenä esimerkkinä täysin tuotemerkittömät ja logottomat pakkaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Meri Paavola Länsi-Savo n Järjestölakkoihin verrattuna työsulkua käytetään erittäin harvoin. Työsulkupäätöksen tekeminen onkin aina vakavasti harkittu ratkaisu. Asiantuntija Simopekka Koivu, EK Prima 8/2011 Tehy

12 Lyhyesti Naiset johtavat kunnissa n Naisjohtajien määrä kasvaa, vaikka kehitys on hidasta. Eniten naisten osuus johtotehtävissä kasvoi vuosien 2000 ja 2009 välillä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla yli puolet johtajista oli naisia molempina vuosina. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 2009 johtotehtävissä työskentelevistä 33 prosenttia oli naisia. Vuonna 2000 heitä oli 31 prosenttia. Naisten osuus valtion johtajista lisääntyi 35 prosentista 46 prosenttiin. Yksityisellä sektorilla osuus kasvoi kaikkein hitaimmin, 26 prosentista 28 prosenttiin. Naiset johtavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa, hotelli- ja ravintola-alaa, henkilöstöä, kulttuuria, taloutta ja hallintoa sekä mainontaa ja tiedotusta. Vähiten naisia on rakennusalan johtajissa, teollisuuden tuotantojohtajissa sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen johtajissa. (RH) Kunnanvaltuustojen käsissä on työpaikkaa. Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä n Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden elinaikakertoimen. Kertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa odotettavissa olevan eliniän mukaan. Jos elinikä jatkaa nousuaan, kerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Nyt vahvistettu elinaikakerroin (0,98351) pienentää vuonna 1950 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Kerroin pienentää myös työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Ensimmäisen kerran elinaikakerrointa sovellettiin vuonna (VT) Suomen Kuntaliitto Mielenterveyden ongelmat leimaavat n Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys kuntoutujien tilanteesta on tyrmäävän negatiivinen. Peräti 67 prosenttia arvelee mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä syistä. 44 prosentin mielestä muut ihmiset karttavat samasta syystä kuntoutujien seuraa. Kuntoutujista 46 prosenttia tuntee joutuneensa leimatuksi ja 30 prosenttia kokee, että seuraa vältellään. Leimautumisen kokemus on viimeisen vuoden aikana selvästi kasvanut. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 38 ja 25 prosenttia. Tulokset selviävät Mielenterveyden keskusliiton barometristä, johon haastateltiin noin henkilöä. (VT) Kalenteri Lumen Valo: Mysterium-joulukonsertit Uspenskin katedraali, Helsinki n Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi Joulurauhan julistus Suomen Turku, Vanha Suurtori 7.1. Pakkasukon uuden vuoden juhla Lastenkulttuurikeskus Rulla, Tampere Christmas Wish koko perheen jouluesitys Tanssiteatteri Rimpparemmi, Rovaniemi Valotrilogia Talviuni Valoa, ääntä ja kuvaa Jyväskylän lyseon julkisivulla 12 Tehy

13 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olet etuoikeutettu ammattilainen. Siirrä jäsenyytesi edut osaksi ammattitaitoasi. Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca on sinua varten. Työyhteisövalmentajaksi! Vuoden kestävä kuuden modulin opintokokonaisuus on prosessi, jonka aikana pääset pohtimaan ja kehittämään esimiestyötä niin oman, yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön ja asiakkaan kannalta. Opintojen aikana teet strategisen kehittämistehtävän omaan organisaatioosi. Lähivalmennuspäivien lisäksi opinnoissa hyödynnetään verkkoa. Ajatukseni alussa Esimiehen työ on laajaalaista ja vaativaa. Osaanko, ymmärränkö, uskallanko, jaksanko? Ensimmäinen opintojakso on orientoitumista tulevaan. Kukin opiskelija pohtii osaamistaan oman työnsä kautta. Minä ja muut Hoitotyö on tiimityötä, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Tässä opintojaksossa opiskelija tunnistaa yksilöiden merkityksen työyhteisössä, myös itsensä yksilönä. Viestini vaikutussuunta Työpaikkojen jatkuvan muutoksen myllerryksessä on tärkeää, että esimiestyö vie toimintaa oikeaan suuntaan. Kolmannessa opintojaksossa opiskelija oppii ymmärtämään viestinnän vaikutuksen niin yksilöön kuin koko työyhteisöön. Tilanne hallussa Tässä vaiheessa opintoja työyhteisövalmentajan työkalut tulevat tutuiksi, opiskelija saa konkreettisia menetelmiä yksilöiden valmentamiseen. Opiskelijan oma asiantuntijuus on vahvaa ja mahdollistaa myös haasteellisten tilanteiden ja moniammatillisen työympäristön hallinnan. Ketä varten? Hoitotyössä toimivan perustehtävä on potilaan hyvä hoito. Se saavutetaan asiakasta kuunnellen ja koko hoitotiimin yhteistyöllä. Koulutuksen viidennessä modulissa opiskelija tiedostaa kuinka hänen oikeudenmukaisesti ohjaamansa työyhteisön dynamiikka vaikuttaa perustehtävän onnistumiseen. Samalla sisäistetään esimiehen tärkeä rooli positiivisen työilmapiirin ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Tiedän osaavani Työyhteisövalmentaja opinnot päättyvät opiskelijan omaa työtä käsittelevään lopputyöhön, sen analysointiin ja esittelyyn. Opinnot alkavat Helsingin Messukeskuksessa Sairaanhoitajapäivien yhteydessä. Paikka: Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki. Hinta: Sairaanhoitajaliiton jäsenille alv 23 %, ei-jäsenille alv 23 %. Sisältäen: osallistumiset Sairaanhoitajapäiville 2012 ja 2013 (arvo yhteensä noin 700 ), Premissi -lehden vuosikerran (arvo 105 ) ja luennot ja jaettavan luentomateriaalin. Opintojen lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa:

14 14 Tehy Pienestä

15 kiinni Lastenklinikan päivystys on täynnä toimintaa. Juuri sitä sairaanhoitaja Janne Kuloheimo työltään kaipaakin. Sinikka Sajama n Kuvat Annika Rauhala Janne Kuloheimo on jatkuvasti liikkeellä. Hänen vastuullaan on useita potilaita yhtä aikaa. Lapsipotilaat ovat teeskentelemättömiä. Jos tekee kipeää, ei itkua hillitse mikään. Kun kipu hellittää, sulavat nyyhkytykset iloiseksi sirkutukseksi. Lattiaan maalatut pienet, punaiset jalanjäljet johdattavat Lastenklinikan päivystyspoliklinikalle. Kun osaston pariovi heilahtaa auki, edessä on pitkä kapea käytävä. On alkuiltapäivä ja päivystys alkaa ruuhkautua. Käytävällä on lastenvaunuja ja pinnasänkyjä. Tuolirivistöllä istuu äitejä, isiä ja mummoja lapsi sylissä, halissa, kainalossa. Terveitten sisarusten malttamattomat kiljahdukset sekoittuvat pienten potilaitten lohduttomaan itkuun. Päivystävät lääkärit ja hoitajat pujottelevat potilas- ja saattajajoukon keskellä ripeästi mutta rauhallisesti. Jos tilanahtaus syö hermoja ja hankaloittaa hoitoa, potilastyössä siitä ei näy jälkeäkään. Voi, miten pieni sydän hakkaa: pomp, pomp, pomp. Taitaa hiukan pelottaa. Sairaanhoitaja Janne Kuloheimo painaa stetoskoopin vauvanuken selkään. Jannen potilas, kolmivuotias pikkuneiti, itkee äidin sylissä sydäntäsärkevästi ja rutistaa nukkea rintaansa vasten. Vähitellen hänkin kiinnostuu nuken voinnista ja antaa kuin huomaamattaan lääkäri Hasan Quadrin kuunnella sydäntään ja katsoa päässä olevaa haavaa. Tehy

16 Jannen yhden päivän potilaat Umpisuoliepäily: 11-vuotiaalla pojalla vatsakipua; vatsan ultraääni ja laboratoriokokeet, seuranta, kotiutus. Telineeltä tipahtanut: 5-vuotias poika pudonnut 1,8 metristä niskalleen, niskakipu, murtumaepäily; röntgen, tietokonetomografia, kauluri ja liikkumiskielto, jatkohoitoon osastolle, aamulla magneettikuvaus, kotiutus. Sählyssä sählännyt: 13-vuotiaalla pojalla vasemman ranteen murtuma (radius ja ulna); kipsaus ja kotiutus, sopimus jälkikontrollista. Murtunut kyynärpää: 14-vuotias koulussa kaatunut poika; röntgen, kipukipsaus, kotiin odottamaan, aamulla murtuman piikitys leikkauksessa ja kipsaus. Toinen kyynärpää: 9-vuotias välitunnilla kaatunut poika, kyynärpää murtunut; röntgen, osastolle odottamaan, illalla murtuman piikitys leikkauksessa ja kipsaus, kotiutus. Kipeä kipsi: 8-vuotias tyttö kolhinut kipsatun käden, kädessä kipua, röntgenkuva, kotiutus, jatkokontrolli. Uusiutuva kipu: 15-vuotiaan pojan olkapää kipeytynyt uudelleen; röntgen, kotiutus ilman jatkohoitoa. Revennyt haava: 7-vuotiaan pojan leikkaushaava revennyt kaatuessa; huuhtelu ja uusi sidos, kotiutus ilman jatkohoitoa. Lisäksi: Janne osallistui ohjaamansa sairaanhoitajaopiskelijan potilaiden sekä kahden kiireellisen hengenahdistuspotilaan hoitoon. Sinulla kävi tuuri, lohduttaa Janne Kuloheimo kätensä loukannutta sählynpelaajaa. Janne itse on murtanut samassa lajissa monta kylkiluuta. Hetken päästä tyttö on toimenpidepöydällä. Sairaanhoitajaopiskelija Jaakko Hagelberg ajaa veren takkuamia hiuksia haavan ympäriltä. Janne juttelee rauhoittavasti ja silittää pikkupotilasta avoin liimatuubi kädessä. Oletpa sinä reipas tyttö, Janne kehuu. En ole reipas. Olen äidin vauva, tyttö nikottelee itkuisena. Kun haava on liimattu ja sidottu, sulaa itku iloiseksi sirkutukseksi. Äidin vauva on muuttunut isoksi, reippaaksi tytöksi. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja isolla itkulla. Työn vaativuus haastaa Lapset ovat mahtavia, niin välittömiä ja rehellisiä. Tätä mukavampaa työtä ei voi olla paitsi lastenambulanssissa, jos sellainen olisi olemassa, Janne sanoo. Hän kertoo nauttivansa lapsista, vaihtuvista tilanteista ja vaativan hoidon haasteista. Lastenklinikan sairaalapäivystyksessä niitä riittää. Päivystyksessä hoidetaan kaikki välitöntä hoitoa vaativat vakavat tapaturmat ja sairastapaukset ilman lähetettä sekä lähetteellä tulevia potilaita kaikkialta Suomesta. Öisin ja viikonloppuisin yksikkö toimii myös helsinkiläisten lasten terveyskeskuspäivystyksenä. 16 Tehy

17 Toimenpidehuonetta jakavan verhon toisella puolella valmistellaan pikkupotilasta leikkaukseen. Toisella puolella lääkäri Sonja Strang-Karlsson tutkii hengenahdistuspotilasta. Hengitysvaikeudet, oksentelu, ripuli ja erilaiset murtumat ovat tavallisia päivystystapauksia. Lapset loukkaantuvat kiipeilytelineissä ja trampoliineissa. Pikkuvauvoja putoaa hoitopöydiltä. Nuoriso vammautuu urheilussa ja liikenteessä. Kotitapaturmat aiheuttavat haavoja, palovammoja ja myrkytystiloja. Päivystyksen hoitajat tekevät pääsääntöisesti 12-tuntisia työvuoroja ja keskittyvät vuorotellen joko pediatrisiin tai kirurgisiin potilaisiin. He vastaanottavat pienet potilaansa triage-hoitajan asettamassa kiireellisyysjärjestyksessä ja huolehtivat heistä koko päivystyksessäoloajan. Lapsen terveydentilan selvittäminen ja ensiapu, kotiuttaminen tai jatkohoidon varmistaminen voivat kestää pitkäänkin. Keskimäärin potilaat ja saattajat viipyvät päivystyksessä neljästä kuuteen tuntia. Jokaisella vuoron seitsemästä hoitajasta on yhtä aikaa vastuullaan vaihteleva määrä potilaita, tavallisesti kolmesta seitsemään. Potilaista noin kaksi kolmesta on pediatrisia ja kolmannes kirurgisia. Valtaosa palaa kotiin päivystyskäynnin jälkeen. Jatkohoitoa tai lisäselvittelyä tarvitsevat potilaat siirtyvät ajanvarauspoliklinikan kontrolleihin tai jälkitarkastukseen omalle terveysasemalle. Vain noin 15 prosenttia potilaista ohjataan osastohoitoon tai toimenpiteisiin. Murtuiko kaularanka? Joukko lääkäreitä on kumartunut päät yhdessä tutkimaan tietokoneen näytölle piirtyvää röntgenkuvaa. Seniorilääkärit, ortopedi ja anestesialääkäri, on kutsuttu arvioimaan päiväkodin kiipeilytelineestä niskalleen pudonneen viisivuotiaan tilaa. Kävelikö poika tänne omin jaloin? Nyt ei askeltakaan. Kuvan mukaan kaulanrangan kakkos- ja kolmosnivelissä on murtuma. Poika on vaarassa halvaantua. Potilaasta päätetään ottaa ensin tietokonetomografia ja sen jälkeen magneettikuva, jotta vamman laadusta saadaan tarkka käsitys. Jos murtuma on stabiili, riittää vetohoito. Instabiili murtuma pitää leikata. Potilashuoneessa Janne rauhoittelee äitiä ja poikaa. Hän vaihtaa pojan kaulatuen vahvempaan malliin. Lapsi ei haluaisi mennä pitkälleen sairaalasänkyyn vaan itkee kauhuissaan. Äiti halaa ja estää poikaa nousemasta ylös. Kun poika rauhoittuu, Janne lähtee tilaamaan kuvausaikoja. Pojan käynti Lastenklinikalla venyy seuraavaan päivään. Samana iltana otetussa TTkuvassa ei näy radiologin mukaan murtumaa. Aamulla tilanne varmistetaan magneettikuvauksella, ja potilas vanhempineen voi lähteä kotiin. Hoitotyön monitaitajia Vaikka Lastenklinikan tilat ovat vanhat ja työ vaativaa, päivystys on suosittu työpaikka. Täällä hoitajapulaa ei tunneta. Meillä hoitajilta vaaditaan paljon. Heidän on pystyttävä hoitamaan kaikki perusterveydenhuollon potilaista kriittisesti sairaisiin, ja vielä kaikilta erikoisaloilta. Heidän on hallittava lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lasten- ja nuorten psykiatria, luettelee osastonhoitaja Kirsti Knaapi. Päivystykseen uusina tulevat hoitajat perehdytetään vaiheittain kaikkiin erikoisaloihin ja töihin. Pediatrisesta hoidosta edetään kirurgiseen ja ensihoitoon. Seuraavaksi opastetaan terveyskeskuspäivystyksen käytäntöihin. Kun nämä taidot ovat hallussa, on vuorossa paneutuminen potilaat vastaanottavan triage-hoitajan ja viimeiseksi vastaavan hoitajan tehtäviin. Janne kehuu työyksikkönsä tiimityötä. Kaikki ovat ammattilaisia ja tuntevat oman Lapset ovat mahtavia. Tätä mukavampaa työtä ei voi olla. Tehy

18 roolinsa, mutta ovat valmiita venymään ja auttamaan muita. Meillä uskalletaan kysyä ja ottaa vastaan neuvoja. Kokeneetkin lääkärit kysyvät potilaan vastuuhoitajalta hänen käsitystään potilaan tilasta. Lasten kanssa kaikki on niin pienestä kiinni. Tilaongelmista pahin on yleinen ahtaus. Lastenklinikan päivystyksessä käy vuosittain noin potilasta, joista pediatrisia noin ja kirurgisia noin Kun terveyskeskuspäivystys ottaa vastaan potilasta, vuotuinen potilasmäärä kasvaa yli :een. Saattajat mukaan lukien puhutaan reilusti yli kävijästä. Eniten päivystyksessä kaivataan odotustilaa, joka sijoittuisi niin, että hoitajat pystyisivät tarkkailemaan potilaiden vointia koko ajan. Vähintään yhtä välttämätön olisi paine-eristyshuone, jotta hengitysteitse tarttuvia infektioita sairastavat voitaisiin eristää. Isyydestä on paljon hyötyä tässä työssä. Se auttaa asettumaan vanhempien paikalle. Tällä hetkellä neljästä potilashuoneesta kolmea voidaan käyttää tavanomaiseen eristykseen. Useammallekin olisi tarvetta. Vastaanoton tulisi myös saada oma huone potilaan yksityisyyden suojaamiseksi, Knaapi sanoo. Vanhemmuuden arvo Mitä kaverille saisi olla ja kuinka paljon? lääkekaappia tutkiva Janne heittää läppää kättään kannattelevalle teinille. Poika on kaatunut sählypelissä ja murtanut hankalasti sekä värttinäluun että kyynärluun. Raajojen murtumat ovat päivystyksessä yleisiä. Tänään ovat olleet kovilla käsivarren ja sormien luut. Osa potilaista on viety osastolle, osa on lähetetty kotiin odottamaan leikkausta. Sählynpelaajalla on ollut parempi tuuri. Murtuma on niin hyvässä asennossa, ettei leikkausta tai edes reponointia tarvita. Kipsi ja kipulääke riittävät. Erikoistuva lääkäri Anna Parviainen käy toimenpidehuoneessa antamassa Jannelle luvan aloittaa kipsaaminen. Janne muotoilee saksilla kipsausmateriaalia pojan kyynärvarren ympärille. Hän heittää palan ruskeaa levyä suuhunsa ja jauhaa sitä kuin purukumia. Tämä on puhdas luonnontuote, ekologinen ja hyvänmakuinen. Potilasta ja saattajiksi tulleita vanhempia naurattaa. Käsivarren kipsi syntyy uudesta materiaalista, joka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista. Päivystyksessä hoitajat eivät koskaan kohtaa pelkästään sairasta lasta, vaan myös vanhemmat, joskus isommankin saattojoukon. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää hoidon sujumisen kannalta. Minulla on itselläni kahdeksanvuotias poika. Isyydestä on paljon hyötyä tässä työssä. Se auttaa asettumaan myös vanhempien paikalle. Lapsi, ei pieni aikuinen Viedessään murtumapotilaan papereita kansliaan Janne poikkeilee omien potilaidensa luokse ja tähyilee ympärilleen valppaana. Hoitajat seuraavat koko ajan toisella silmällä kaikkia vuoroaan odottavia lapsia. Jokainen tietää, miten nopeasti pienen potilaan tila voi romahtaa. Janne pysähtyy vaunuissa puuskuttavan parivuotiaan luokse. Keuhkokuumetta sairastavalla lapsella on vaikeuksia saada happea. Hän ei näytä tuskaiselta vaan pikemmin ilmeettömältä, vaikka käyttää pienen ruumiinsa jokaista lihasta hengittämiseen. Nyt ei ole kaikki kunnossa. Janne kutsuu toisen hoitajan avukseen. He vievät pienen puuskuttajan hoitohuoneeseen. Toinen hoitajista antaa lapselle välittömästi happea, toinen mittaa vitaalitoiminnot. Saturaatio 84, pulssi 165, hengitysfrekvenssi 65. Näillä arvoilla aikuinen olisi jo teho-osastolla; lapsi on sitkeämpää tekoa. Lääkäri kiirehtii paikalle ja aloittaa keuhkoja avaavan lääkityksen. Janne palaa omien potilaidensa luokse ja siirtää vastuun pikkupotilaasta pediatriselle hoitajalle. Vakavasti sairaiden pienten lasten hoito vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Lapsen keho pyrkii korjaamaan tilaansa kaikin keinoin. Sokissa olevan potilaan sydän pumppaa ja keuhkot työskentelevät viimeiseen asti. Kun voimat loppuvat, on romahduskin nopea. Lapsilla ei ole samanlaisia veri- ja happivarastoja kuin aikuisella. Jo kahden desilitran veren menetys voi johtaa sokkiin. Lapsen elvytyskin aloitetaan aina puhalluksella, sillä pienimmillä lapsilla ei ole lainkaan varailmaa keuhkoissaan, Janne kertoo. Lasten pienen koon ja vähäisen verimäärän vuoksi myös nesteiden ja lääkkeiden annostelussa on oltava tarkka. Pientä palovammapotilasta ei voi nesteyttää samaan tahtiin aikuisen kanssa. Lapselle riittävä lääkeannostus saattaa olla vain kymmenesosa aikuisen annoksesta. Valmiina pahimpaan Kriisivalmius ja ensiapu ovat minun vastuualueeni ja kiinnostukseni kohde, Janne sanoo esitellessään toista päivystyksen ensiapuhuoneista. Janne on yksi päivystyksen neljästä ensiapukouluttajasta, joka vastaa uusien hoitajien perehdytyksestä. Hän on päivittänyt koko talon pelastus- ja turvallisuussuunnitelman ja uusii parhaillaan suuronnettomuussuunnitelmaa. Ensihoito on elintärkeä osa päivystyksen toimintaa. Vaikka traumahälytyksiä tai pediatrisia hätätilapotilaita ei tule päivittäin, ei aina edes viikoittain, tosipaikan tullen jokaisen on osattava toimia. Päivystysyksikön jokaiseen työvuoroon on nimetty kolmen hoitajan ensihoitotiimi. Yksi hoitajista on tiiminsä työskentelystä vastaava akuuttihoitaja, toinen avustaa hoitavaa lääkäriä ja kolmas anestesialääkäriä. Hälytyksen tullessa he siirtävät vastuupotilaansa muille hoitajille ja ottavat paikkansa ensihoidossa. Lastenklinikan päivystys on jatkuvassa katastrofi- ja suurhälytysvalmiudessa. Täällä on otettu vastaan Myyrmäen ja tsunamin lapsipotilaat. Tuoreimman pediatrisen monipotilastilanteen aiheutti varhaisteinien pilleribileet eli yli vuorokauden kestänyt lääkkeiden holtiton napsiminen. Kuusi nuorta tuotiin yhtä aikaa ensiapuun, osa hengenvaarallisessa myrkytystilassa. Lopulta kaikki toipuivat ja kotiutuivat. Kun Jannen työvuoro päättyy, hän luovuttaa vastuupotilaansa yövuorolaiselle. Huomenna häntä odottavat jo uudet potilaat ja uudet tilanteet. En kanna kotiin järkytyksiä enkä surullisia tarinoita, hyviä hehkutuksia kyllä. Esimerkiksi loistavasti mennyttä ensihoitotilannetta on mukava muistella, Janne sanoo. 18 Tehy

19 Uusi sairaala vai runsaasti lisärakentamista? Lastensairaalan nykyiset tilat pitäisi joka tapauksessa tuplata. Uudet tilat Meilahteen Husin investointijohtaja uskoo, että Lastenklinikan tilaongelma ratkeaa tämän vuosikymmenen aikana. n Lastenklinikan ja Lastenlinnan 1940-luvulla valmistuneet tilat ovat tulleet tiensä päähän. Myös usko vanhojen rakennusten jatkuvaan peruskorjaamiseen alkaa hiipua. Naisten ja lastentautien tulosyksikön asiantuntijat selvittävät, millaisia tilantarpeita lasten erikoissairaanhoidolla tulee olemaan seuraavilla vuosikymmenillä. Toimikunnan työn pohjana on kaksi vaihtoehtoa: kokonaan uusi sairaala tai lisärakentaminen yhdistettynä vanhojen tilojen peruskorjaukseen. Kaikissa tapauksissa lisätilan tarve on niin suuri, että nyt ei puhuta muutaman tuhannen neliön lisäsiivestä vaan nykyiset tilat tuplaavasta lisärakentamisesta, sanoo Husin investointijohtaja Anne Priha. Prihan mielestä lasten päivystyspoliklinikan on perusteltua olla siellä missä muukin erikoissairaanhoidon osaaminen. Yksi vahvasti esillä oleva vaihtoehto on rakentaa uudet tilat Meilahteen Husin hallintokeskuksen paikalle, aivan Lastenklinikan viereen. Näin Lastenklinikan käyttökelpoiset osat, kuten viime vuonna käyttöön otettu leikkaussalien ja teho-osaston lisärakennus, voisivat jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Lastensairaalan uudet tilat ovat Meilahden alueen rakennushankkeiden kärkisijoilla. Prihan mukaan rakentaminen voi alkaa, kun Meilahden potilastornin eli Hiltonin peruskorjaus valmistuu syksyllä Valmista tulisi parhaassa tapauksessa jo kahden vuoden kuluttua. Poliittiset päätökset lastensairaalan uusien tilojen rakentamisesta puuttuvat, mutta Anne Priha uskoo ajan olevan niille kypsä. Minun käsitykseni mukaan päättäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Suomeen tarvitaan yksi hyvä lastensairaala. Jos maailmantalous ei käännä kaikkia rahahanoja kiinni, uudet tilat valmistuvat viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Tehy

20 Ammatissa Muistisairaan matkassa Muistiyhdistyksen kynnys on matala ja muistineuvojan ovi kaikille avoin. Irma Heiskanen-Haarala n Kuvat Annika Rauhala Merjan plussat ja miinukset + Saa suunnitella oman työnsä + Voi olla kehittämässä palveluja + Vaihtelevat työajat + Aito palaute asiakkailta Yksinäistä työtä ilman työyhteisöä Huoli yhdistyksen taloudesta Vantaan Muistiyhdistyksen muistineuvojalla, sairaanhoitaja Merja Ruotsalaisella on pitkä kokemus työstä muistisairaiden ja heidän omaistensa kanssa. Hän on jakanut ensitietoa, järjestänyt sopeutumisvalmennusta, ideoinut tilaisuuksia ja retkiä, neuvonut ja tiedottanut kulkenut muistisairaiden ja heidän omaistensa rinnalla sairauden kaikissa vaiheissa. Vaikka muistisairaiden palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, myös järjestöille ja vapaaehtoisille on löytynyt aina työsarkaa. Potilasjärjestön muistineuvojaan on usein helpompi ottaa yhteyttä kuin terveydenhuoltoon, Merja tietää. Vantaalla muistiyhdistyksen ja kaupungin yhteistyö on ollut tiivistä, ja kaupunki on avustanut muistiyhdistystä vuosittain noin eurolla. Tähän syksyyn saakka muis- 20 Tehy