Lastenklinikan monitaiturit. Janne Kuloheimo. Valehtelu ei sovi työelämään. Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri. Häly kuriin Taysissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenklinikan monitaiturit. Janne Kuloheimo. Valehtelu ei sovi työelämään. Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri. Häly kuriin Taysissa"

Transkriptio

1 Valehtelu ei sovi työelämään Häly kuriin Taysissa Janne Kuloheimo Lastenklinikan monitaiturit Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri Tehy

2 Hyvää Joulua Lämmin kiitos kaikille tehyläisille sekä yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Toivotamme rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2012! Tehy on lahjoittanut joulutervehdyksiin varatun summan Nenäpäivä-keräykseen maailman lasten hyväksi. 2 Tehy

3 6 K-25: Laupeuden lähettiläs Tässä numerossa 16/11 9 Myö ja työ 14 Pienestä kiinni Unelmatyössä Lastenklinikan päivystyksessä. 20 Ammatissa: Muistisairaan matkassa 24 Häly hallintaan Sairaaloiden akustiikka on usein retuperällä. 28 Ei mitään small talkia Senioripysäkillä puhutaan aroista asioista. 30 Se on valhe! 34 Valmentajat kuulolla Etelä-Karjalassa kokeillaan terveysvalmennusta puhelimitse. 36 Ikääntyneet riskirajalla Kuinka ottaa alkoholinkäyttö puheeksi? 39 Korvauksia ruokatauosta 40 Tehyn asema säilyi 44 Lähihoitajajaosto 50 Voittaja: Oikeassa olemisen onni 56 Rento Norja 66 Jouluristikot 72 Tieni tähän: Elämä nostaa ja kyykyttää 74 Ihana arki: Arki maistuu 20 Muistineuvojan ovi on kaikille avoin. On paljon muistisairaita, joille ei ole edes diagnoosia, Merja Ruotsalainen sanoo. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 27 Terveys 37 Tehy-uutiset 38 Luottamuksella 43 Puheenjohtajalta 45 Tiedotukset 48 Hyötysivut 68 Kirjat 70 Sarjakuva 71 Sana on vapaa KANSI: LIISA TAKALA Tehy

4 NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. NETISTÄ -10% AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä Tehyn puhelinpalvelu on avoinna ti klo 9 12, suljettu ajalla ja avoinna to Toimitus PL 10, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Valkeaa joulua Valheita väitetään joskus valkoisiksi. Sillä tarkoitetaan hienotunteisuutta. Vaikkapa sitä, ettei sanoa töräytetä sitä, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa (esimerkiksi meillä kotona saatetaan huutaa: Miksi sulla äiti on tuo kaksoisleuka? Tai siis kolmois?). Jonkinlaista sordiinoa on hyvä käyttää aikuisten kesken vuorovaikutuksessa, mutta valheet eivät oikeasti ole valkoisia. Rehellisyyden ja valehtelun raja on joillekin häilyvä. Olen työhönottotilanteissa jutellut monia kertoja reippaiden nuorten kanssa, jotka osaavat tuoda esiin osaamistaan. Näin ovat sukupolvet parantuneet itsetunnossa! He ovat kertoneet osaavansa vaikkapa nämä ja nämä tietokoneohjelmat. Mutta eivät he ole oikeasti osanneet kuin mainita ohjelman nimeltä ja ehkä käynnistää sen. Tämä on minun maailmassani valehtelua. Heitä taas on kouluissa valmennettu pärjäämään kilpailussa työpaikoista ja korostamaan osaamistaan. Jotkut eivät tajua, että täytyy ensin olla jotain, jota voi korostaa. Ei työnantaja halua epärehellistä työntekijää. Emmehän tiedä, missä muissa asioissa hän käyttäisi oikopolkuja. Vielä ikävämmät motiivit saattaa olla niillä, jotka pyrkivät hoitamaan ihmisiä väärennetyin tai olemattomin paperein. Valelääkäri saattaa olla se mukavin lääkäri, joka oikeasti tuntuu välittävän potilaista. Valehoitaja voi olla juuri se lämpimin ja miellyttävin. Mutta pohjalla onkin jotain muuta. Taloudellisen edun tavoittelua, ehkä sairasta vetoa vallankäyttöön tai hoitotyöhön osallistumiseen. Potilaiden hyvä hoito on sellainen lähtökohta, joka ei salli minkäänlaisia valheita. Ei valkeita eikä tummempia. Potilaita tahallisesti vahingoittaneet, ja siitä kiinni jääneet hoitajat ovat olleet tutkintonsa suorittaneita. Alalle pääsyyn on vaadittu tiukempaa kontrollia. Entä jos töissä onkin sellaisia, jotka eivät ole edes olleet alan koulutuksessa? Ihmettelen erityisesti tapausta, jossa henkilö ensin möi oman firmansa lukuun palveluja kaupungille esiintyen terveydenhuollon ammattihenkilönä. Kun tuli ilmi, että henkilö oli väärentänyt tutkintotodistuksen, kaupunki palkkasi hänet avustaviin tehtäviin sosiaalipuolelle. Miten on mahdollista, että valehoitajalle annetaan edelleen pääsy asiakkaiden ja potilaiden lähikontaktiin? Eikö kukaan pelkää, että voisi tapahtua vielä enemmän väärää? Onneksi tapaukset ovat marginaalisia, mutta ei niitä silti villaisella saa painaa. Rauhallista, valkeaa joulua kaikille, töissä ja kotona! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Laupeuden lähettiläs Heikki Hursti poistaisi leipäjonot työllä ja perusturvalla. Riitta Hankonen n Kuvat Pia Inberg 1 Millainen on Suomessa asuva köyhä? Tavallinen ihminen, joka on syystä tai toisesta pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle. Hän on opiskelija, eläkeläinen tai yksinhuoltaja. Myös kokonainen perhe voi olla köyhä. Köyhä ei tule toimeen pienellä palkallaan tai tulonsiirroilla. Yhteistä köyhille on ahdistus. 2 Millä nostaisit köyhät kyykystä? Työllä ja perusturvan korotuksella. Jonkin yksittäisen tuen korotus ei saa laskea muita tukia. Moni köyhä eläkeläinen on tehnyt työtä kotona, mistä ei ole kertynyt eläkettä. He hyötyisivät kansaneläkkeen korotuksesta. Köyhät ovat usein sairaita ja ahdistuneita ja tarvitsisivat terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten apua. 3 Kuka ajaa köyhien asiaa? Ei oikein kukaan. Vaalien alla köyhyydestä keskustellaan paljon, mutta oikeat, hienot ratkaisut puuttuvat. Yhdistyksemme toiminta on tekohengitystä, joka ei ratkaise varsinaista ongelmaa. Olen näin joulun alla saanut paljon kirjeitä, joissa pyydetään apua: lapsille vaatteita ja leluja sekä perheelle ruokaa. Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan. 4 Mistä köyhyys johtuu? Työkyvyn menetyksestä, läheisen kuolemasta, avioerosta, alkoholismista... Köyhyys myös periytyy. Olen erittäin huolissani nuorista, jotka tyytyvät kohtaloonsa ja pieneen toimeentuloonsa. He elävät lapsuudenkodissaan, eivät opiskele eivätkä käy töissä, vaan pelaavat tietokonepelejä kaiket päivät. Köyhyys aiheuttaa myös yksinäisyyttä. 5 Millainen hyvinvointivaltio Suomi on? Suomessa ei tarvitse pelätä sotaa, terrorismia tai luonnonkatastrofeja. Taloudellinen järjestelmämme toimii hyvin, ja meillä on myös hyvä terveyden- ja sosiaalihuolto. Yhteiskunta valvoo myös lastenoikeuksia. Tämän kaiken hyvän lisäksi meillä on keskuudessamme joukko tipahtaneita ihmisiä. 6 Miten suhtaudut rahaan? Se on välttämätön paha, jolla on liian suuri voima. Ihmiset pyrkivät ahneuksissaan ja keinoja kaihtamatta tekemään lisää rahaa. Yritykset pyrkivät pörssiin, vaikka hintana on työttömyyttä. En kuitenkaan ole katkera enkä väheksy ihmisiä, jotka ovat ansainneet työllään paljon rahaa. Toivon vain, että he tekisivät sillä hyvää edes yhdelle lähimmäiselleen. 7 Ketä ihailet? Vaimoani, joka on kovista kokemuksista huolimatta tasainen ja rauhallinen ihminen. Ihailen myös taiteilijoita, jotka aistivat luonnonkauneuden ja pystyvät tallentamaan sen maalaukseen. 8 Millaisia kokemuksia sinulla on terveydenhuollosta? Uudet kokemukseni ovat tuoreita ja voimakkaita. Sairastan virtsarakon syöpää, ja sitä on leikattu kolme kertaa. Valmistaudun sytostaattihoitoihin. Arvostan suuresti hoitohenkilökunnan työtä. 9 Miksi leipäjonot pitää piilottaa? Niitä ei pidä piilottaa, vaan niiden pitää olla esillä niin kauan, kunnes pääsemme niistä eroon. Piilottaminen ei ratkaise ongelmaa, vaan se ratkeaa yhteiskunnallisilla päätöksillä. Helsingin Kallion kaupunginosassa leipäjonosta valittaneet onnistuivat herättämään hyvän keskustelun. Leipäjonomme on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta: sitä ovat käyneet kuvaamassa turkkilaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset televisioyhtiöt. Mitä jäi käteen köyhyyden 10 teemavuodesta 2010? Paljon hyvää keskustelua, mutta vähän käytännön toteutusta. Kansaneläkkeeseen tuli pieni korotus, samoin perusturvaan. Teema pyörii eduskunnassa edelleen. Toivottavasti sieltä tulee vielä jotain konkreettista. Presidenttiehdokkaista Sauli Niinistö auttaa vähävaraisia lahjoittamalla kolumnipalkkionsa yhdistyksellemme. Toivon, että muut ottavat hänestä mallia. Paavo Arhinmäki on myös ollut päivän vapaaehtoistyössä. 6 Tehy

7 Heikki Hursti, 57 Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja. Sininauhaliiton Toivon tuoja -palkinto Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 lähettiläs Suomessa. Naimisissa, kolme lasta ja viisi lastenlasta. Harrastaa akvarellimaalausta ja musiikkia. Heikki Hurstin elämäntehtävä on auttaa Suomen köyhiä. Tehy

8 K-25 Eija-vaimo on tärkeä tuki. Megafonia tarvitaan leipäjonojen ohjaamisessa. Joulujuhlassa siitä kaikuu Isä meidän -rukous. Tuore akryylimaalaus on nimeltään Kärsivä Kristus. Mistä saat työhösi voimaa? 11 Taivaalliselta Isältä, omalta perheeltäni sekä autettaviltani. Heidän kiitoksensa saattaa olla vain pieni pilke silmäkulmassa, mutta se riittää. Sairastaessa voimavarani ovat välillä olleet vähissä, mutta saamani tuen voimin jaksan eteenpäin. Miten vietät joulua? 12 Aattopäivä kuluu iltaan asti Kisahallissa köyhien joulujuhlassa. Sen jälkeen vietän joulua perheen kesken, lepään ja nautin joulun sanomasta joulupäivän. Tapaninpäivänä meillä on perinteisesti joulujuhlien rääppiäiset. Joulu jatkuu loppiaiseen asti, ja tavallisesti menen mökille lepäämään. Mistä syntyy joulurauha? 13 Sisäisestä rauhasta, jonka tavoitan kotona perheen parissa kaiken hälinän ja hulinan jälkeen. Mitä maalaat mieluiten? 14 Erilaisia maisemia ja valoa. Esimerkiksi unikko- ja auringonkukkapellot ovat hienoja maalattavia. Olen asunut 90-luvulla Espanjassa, ja siellä on erilainen valo kuin Suomessa. Valon tallentaminen maalaukseen on vaikeaa. Olen maalannut eniten akvarelleja, mutta nyt olen innostunut myös akryylimaalauksesta. Maalauksen voi jättää kesken, ja sitä pystyy öljyvärien tavoin korjaamaan. Akvarelli pitää tehdä kerralla valmiiksi. Missä maalauksiasi voi nähdä? 15 Maalauksiani on ollut esillä gallerioissa. Olen myös osallistunut itähelsinkiläisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn. Seuraavaksi maalauksia on tarkoitus ripustaa helsinkiläiseen kahvilaan. Miksi köyhyys hävettää? 16 Kaikkia se ei hävetä, mutta vähävaraisuus laskee itsetuntoa. Ei ole varaa ostaa uusia vaatteita ja huolehtia ulkonäöstä. Vapaaehtoistemme joukossa on partureita ja kampaajia, jotka antavat ammattitaitonsa vähävaraisten käyttöön. Lapsiperheissä köyhyys hävettää, koska vanhemmat eivät pysty kustantamaan harrastuksia, leluja ja vaatteita. Mitä lapsuutesi on sinulle opettanut? 17 Lapsuudenperheeni oli köyhä, ja isä joi. Lapsuuteni kautta olen oppinut työn tekemisen tärkeyden. Lapsena myimme äidin tekemiä pannulappuja. Niistä saaduilla rahoilla äiti maksoi elämisen kuluja. Elämässä on mentävä eteenpäin vaikeuksista huolimatta, ja omat lahjat on otettava käyttöön. Pääsimme lapsina Cantores Minores -kuoroon, ja sitä kautta mukaan erilaisiin kulttuuriprojekteihin. Suvussa kulkee perintönä taiteellisuus ja musikaalisuus. Millainen isä ja isoisä olet? 18 Toivottavasti sellainen, josta syntyy turvallinen olo ja jää hyviä muistoja. Montako mantelia laitetaan köyhien 19 joulupuuroon? Köyhien joulujuhlassa ei valitettavasti ole puuroa tarjolla, sillä sen keittämiseen ei ole tilaa. Kinkkua ja laatikoita on tarjolla, ja jälkiruuaksi joulutorttuja. Onko isäsi perintö taakka vai lahja? 20 Isältä perinnöksi jäänyt työ on raskasta, mutta ei missään tapauksessa taakka. Koen tekeväni kutsumustyötä. Yksin en jaksaisi, mutta vapaaehtoiset auttavat ja tukevat. Millaisia ihmisiä vapaaehtoisesi ovat? 21 Hienoja, ahkeria ihmisiä. Osa heistä on eläkkeellä, osa työttömiä. Vanhin on täyttänyt 85 vuotta, ja nuorimmat ovat parikymppisiä. Joulujuhlien järjestämiseen tarvitaan noin 120 vapaaehtoista. Mikä on lempikirjasi? 22 Raamattu, joka on kirjoista tärkein. Missä olet onnistunut? 23 Olen kasvattanut vaimoni kanssa hienot lapset, joiden kanssa minulla on hyvät välit. Onnistun arjen pienissä asioissa: lahjoitan villasukat tarvitsevalle, ja hän tulee niistä onnelliseksi. Pahin pettymyksesi? 24 Pahiten petyn itseeni, sillä aina voisi rakastaa, välittää ja auttaa enemmän. Pettymyksen tunteeseen törmää myös silloin, kun haluaisi kovasti maalata jonkin maiseman eikä vain onnistu. Kuka on Raamatun suosikkihenkilösi? 25 Kristus itse tietysti, mutta pidän hienona henkilönä myös apostoli Johannesta, jonka kirjoittamat tekstit heijastavat rakkautta. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Myö ja työ Pohjois-Karjalassa solmittu työhyvinvointisopimus sitoo sekä työnantajaa että henkilöstöä. Sinikka Sajama Joensuun seudulla on solmittu Suomen ensimmäinen työhyvinvointisopimus. Värikkäänä vihkona julkaistu sopimus on saanut nimekseen pohjoiskarjalaisittain Myö ja Työ. Sopimus pitää sisällään yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä edistetään työhyvinvointia. Työhyvinvointisopimus laadittiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina työnantajan ja henkilöstön lisäksi työsuojelu, työhyvinvointi, turvallisuus ja työterveyshuolto. Sopimusluonnosta saivat arvioida ja kommentoida myös ammattijärjestöjen hallitukset, yhteistyötoimikunta sekä kuntayhtymän hallitus ja valtuusto. Työnantajan puolesta sopimuksen hyväksyi kuntayhtymän hallitus ja työntekijöiden edustajina kaikki kuusi ammattijärjestöä. Sopimus sitoo Nyt kaikilla on yhteinen näkemys siitä, mitä työhyvinvointi on. Meillä se tarkoittaa sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan, sanoo henkilöstöä työryhmässä edustanut Tehyn luottamusmies Hannele Pussinen. Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhtymän strategiaan Sopimus korvaa aikaisemman työhyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman ja työsuojelun toimintaohjelman. Yhdistämällä nämä kaksi saatiin sanoma yksiin kansiin. Sopimus on jo sanana enemmän kuin toimenpideohjelma tai suunnitelma. Se sitouttaa kaikkia osapuolia tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Sopimuksessa todetaan, että työnantaja vastaa työhyvinvoinnin perustasta, kuten turvallisista työoloista, osaavasta johtamisesta ja työn suunnittelusta. Vastaavasti sopimus korostaa jokaisen työntekijän vastuuta omasta työkunnostaan ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksi ottamisesta ja edistämisestä omassa työyhteisössä. Työhyvinvointi on sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Selkeä sanoma Hannele Pussinen korostaa, ettei sopimus ole mikään juhlajulkilausuma, vaan työyksiköille tarkoitettu toimintaohje ja työkalupakki. Sen vahvuus on konkreettisuus ja ymmärrettävyys. Jokaiselle työntekijälle jaettavassa vihkosessa määritellään selkeästi ja yksityiskohtaisesti työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, keinot ja eri sopijapuolten roolit. Päämääräksi on esitetty osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään. Seuraavaksi on määritelty, missä asioissa ja millä toimenpiteillä päämäärä saavutetaan. Lopulta kaikki toimenpiteet yksilöidään ja selitetään. Niille asetetaan arviointikriteerit ja toteutusaikataulu. Seuraava haaste on saada sopimuksen kirjain ja henki elämään arjen työssä. Työnantaja kantaa tästä päävastuun. Ammattijärjestöt ovat sitoutuneet tekemään asiaa tunnetuksi omalle jäsenistölleen. Tietoiskuja on luvassa paitsi henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa ja työyksiköiden palavereissa myös ammattijärjestöjen omissa tapaamisissa. Sopimus pitää. Siinä on määritelty kunkin osapuolen tehtävät ja vastuut niin tarkasti, että se velvoittaa. Tarkoitus on, että työhyvinvoinnin edistämisestä tulee osa meidän jokapäiväistä työtämme, Hannele Pussinen vakuuttaa. Kuntayhtymän hallitus, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta seuraavat sopimuksen toteutumista osavuosikatsauksittain. Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan työhyvinvointikyselyjen avulla joka toinen vuosi. Hyvinvoinnin uhkat 1. Yksipuolinen ja raskas ruumiillinen kuormitus ja ergonomiset puutteet 2. Henkisen ja ruumiillisen väkivallan uhka 3. Epäoikeudenmukainen kohtelu 4. Raskas ihmissuhdetyö 5. Sisäilmaongelmat 6. Vuorotyö 7. Toiminnalliset, hallinnolliset ja organisatoriset muutokset 8. Henkilökunnan saatavuus 9. Yhteiskunnalliset vaatimukset suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin (esimerkiksi hoitotakuu) Lähde: Myö ja Työ Työhyvinvointisopimus Tehy

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Apuvälineitä lukivaikeuksiin n Valtakunnallinen lukijärjestö Erilaisten oppijoiden liitto on avannut lukivaikeuksisille suunnatun apuvälinekeskuksen Helsingin Kaisaniemessä. Erilaisen oppimisen keskus on ensimmäinen lukivaikeuksisten apuvälineisiin keskittyvä valtakunnallinen keskus. Keskuksessa on laaja valikoima oppimista, työelämää ja toimintaa helpottavia apuvälineitä. Välineitä on hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle sekä tekstin tuottamisen työläyteen. Apua saa pulmiin oikeinkirjoituksessa, vieraissa kielissä, matematiikkassa ja pitkissä numerosarjoissa. Välineitä löytyy myös, jos vaikeutena on pysyä oikealla rivillä luettaessa sekä erilaisiin motoriikan ja keskittymisen pulmiin. Välineet eivät ole myytävänä, vaan niitä voi mennä kokeilemaan ohjatusti ajanvarauksella. (VT) OECD-raportti: Suomi yli keskiarvon n Suomen terveydenhuollon laatu on edelleen monien mittareiden mukaan parempi kuin OECDmaissa keskimäärin. Tämä käy ilmi uusimmasta OECD:n terveysraportista. Suomi menestyy erityisesti erikoissairaanhoidossa sekä seulontojen ja rokotusten kattavuudessa. Esimerkiksi aivohalvauksen jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. Myös sydäninfarktin jälkeinen sairaalakuolleisuus on alle keskiarvon. Suomen terveysmenot ovat 9,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on lähellä OECDmaiden keskiarvoa, 9,6 prosenttia. Terveysmenoistamme 75 prosenttia katetaan julkisin varoin. Muissa Pohjoismaissa osuus on prosenttia ja OECDmaissa keskimäärin 72 prosenttia. Health at a Glance -julkaisun voi tilata OECD:n verkkosivuilta: health/healthataglance. Kiistaa palkanlisistä n Itä-Savon sairaanhoitopiiri on sanonut irti Tehyn kanssa solmitun paikallisen työehtosopimuksen. Irtisanomisen syynä on erimielisyys kolmen tehyläisen työsopimuksissa mainituista henkilökohtaisista lisistä. Niitä ei ole maksettu, vaan työntekijät ovat saaneet paikallisen työehtosopimuksen mukaisia lisiä. Tehy vaati työnantajaa selvittämään, onko kaikki palkanlisät maksettu sopimusten mukaisesti, koska summat vaihtelevat ja lisät ovat erinimisiä. Työnantaja päätti vastatoimena irtisanoa paikallisen sopimuksen, mitä voidaan mahdollisesti pitää työrauhaa rikkovana työtaistelutoimena. Tehy on lähettänyt työnantajan toimista Kuntatyönantajat KT:lle valvontakirjeen. Irtisanominen tarkoituksena on ilmeisesti painostaa työntekijöitä jättämään asia sikseen, lakimies Hanna Huotari Tehystä sanoo. Huotari pitää työnantajan menettelyä tuomittavana, sillä työntekijällä on oikeus selvittää työsopimuksensa sisältöön liittyvät asiat. Työnantaja kiistää painostuksen. Sairaanhoitopiirin toimistopäällikkö Kaija Lappalaisen mukaan kyse on yhden työyksikön työntekijöiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Työsopimusten henkilökohtaiset lisät ovat samoja kuin paikallisessa sopimuksessa mainitut lisät. Paikallisessa sopimuksessa oli sovittu henkilökohtaisesta lisästä, lähtörahasta ja sädelomasta. Nyt työnantajan on sovittava varallaolosta erikseen jokaisen työntekijän kanssa. Varallaolo vaatii työntekijän suostumuksen. (RH) JUHA TASKINEN 10 Tehy

11 Rikosepäilystä ilmoitettava n Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on vuoden alusta tehtävä ilmoitus poliisille, jos heillä on työssään ilmenneiden seikkojen vuoksi syytä epäillä alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Ilmoittaminen ei riko salassapitovelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa olevia. Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi ilmoitettavia rikoksia ovat seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Muutoksen taustalla on eduskunnan hyväksymä Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. (RH) Lomake omaishoitajan jaksamisesta n Kela on julkaissut omaishoitajien kuormittumista arvioivan kyselylomakkeen. Sen avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja omaishoitaja voivat selvittää omaishoidon kuormittavuutta ja omaishoitajan tarvitsemaa tukea. Tuen tarvetta arvioidaan COPE-indeksillä. Se on ensimmäinen kansainvälinen omaishoitajan kuormittumista arvioiva mittari, joka julkaistaan suomeksi. Aihetta käsittelevän julkaisun ja lomakkeen käyttöohjeineen voi tulostaa internetistä. > Julkaisuhaku Äitiyspakkaus uudistuu n Ensi syksynä syntyvät lapset pääsevät uinumaan oman sukupuunsa suojaan. Tämän mahdollisuuden tarjoaa ulkoasultaan uusiutunut, Johanna Öst Häggblomin suunnittelema äitiyspakkaus. Aalto-yliopistossa taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa opiskelevan Öst Häggblomin Sukupuutyö voitti Kelan ja yliopiston järjestämän suunnittelukilpailun. Laatikon kuvituksessa on nimensä mukaisesti sukupuu, johon perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen läheistensä nimet. Näin laatikosta voi muokata vauvalle ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen. Sukupuu-äitiyspakkaus otetaan käyttöön elokuussa. Pakkauksen ottaa yli 90 prosenttia ensisynnyttäjistä. Pakkaus jaetaan vuosittain noin perheelle. (SS) Asumistukea saa tämän vuoden lopussa ruokakuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriö, ennakkotieto Tähystys Löydöksiä mediasta n Kunta-alan neuvotteluissa on ollut koko syksyn rakentava henki. Tämänkaltaisen neuvottelukulttuurin toivoisin leviävän myös yksityiselle sopimusalalle. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Opettaja 47/2011 n Raamisopimus on koko Euroopalle malli siitä, miten vaikeassa tilanteessa talouspolitiikkaa ja työmarkkinaratkaisuja voidaan yhteen sovittaa. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää MTV3:n Kymmenen uutiset n Iäkkäiden naisten riskijuomista on vaikea jopa omien lasten tunnistaa. Se kätkeytyy hyvään käytökseen ja korkeaan statukseen ja saattaa ilmetä kaatuiluna, masennuksena ja yksinäisyytenä. Geriatrian professori Jaakko Valvanne Apteekin hyllyltä 4/2011 n Työyhteisöjen suurin ongelma on liiallinen demokraattisuus. Jos tehdään joku päätös, joka sisältää viisi päätöstä, on sitä mahdotonta toteuttaa. Yö-yhteen laulaja Olli Lindholm Telma 4/2011 n Tupakointia voidaan edelleenkin rajoittaa. Yhtenä esimerkkinä täysin tuotemerkittömät ja logottomat pakkaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Meri Paavola Länsi-Savo n Järjestölakkoihin verrattuna työsulkua käytetään erittäin harvoin. Työsulkupäätöksen tekeminen onkin aina vakavasti harkittu ratkaisu. Asiantuntija Simopekka Koivu, EK Prima 8/2011 Tehy

12 Lyhyesti Naiset johtavat kunnissa n Naisjohtajien määrä kasvaa, vaikka kehitys on hidasta. Eniten naisten osuus johtotehtävissä kasvoi vuosien 2000 ja 2009 välillä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla yli puolet johtajista oli naisia molempina vuosina. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 2009 johtotehtävissä työskentelevistä 33 prosenttia oli naisia. Vuonna 2000 heitä oli 31 prosenttia. Naisten osuus valtion johtajista lisääntyi 35 prosentista 46 prosenttiin. Yksityisellä sektorilla osuus kasvoi kaikkein hitaimmin, 26 prosentista 28 prosenttiin. Naiset johtavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa, hotelli- ja ravintola-alaa, henkilöstöä, kulttuuria, taloutta ja hallintoa sekä mainontaa ja tiedotusta. Vähiten naisia on rakennusalan johtajissa, teollisuuden tuotantojohtajissa sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen johtajissa. (RH) Kunnanvaltuustojen käsissä on työpaikkaa. Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä n Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden elinaikakertoimen. Kertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa odotettavissa olevan eliniän mukaan. Jos elinikä jatkaa nousuaan, kerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Nyt vahvistettu elinaikakerroin (0,98351) pienentää vuonna 1950 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Kerroin pienentää myös työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Ensimmäisen kerran elinaikakerrointa sovellettiin vuonna (VT) Suomen Kuntaliitto Mielenterveyden ongelmat leimaavat n Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys kuntoutujien tilanteesta on tyrmäävän negatiivinen. Peräti 67 prosenttia arvelee mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä syistä. 44 prosentin mielestä muut ihmiset karttavat samasta syystä kuntoutujien seuraa. Kuntoutujista 46 prosenttia tuntee joutuneensa leimatuksi ja 30 prosenttia kokee, että seuraa vältellään. Leimautumisen kokemus on viimeisen vuoden aikana selvästi kasvanut. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 38 ja 25 prosenttia. Tulokset selviävät Mielenterveyden keskusliiton barometristä, johon haastateltiin noin henkilöä. (VT) Kalenteri Lumen Valo: Mysterium-joulukonsertit Uspenskin katedraali, Helsinki n Koonnut Johanna Pakarinen, Joulurauhan julistus Suomen Turku, Vanha Suurtori 7.1. Pakkasukon uuden vuoden juhla Lastenkulttuurikeskus Rulla, Tampere Christmas Wish koko perheen jouluesitys Tanssiteatteri Rimpparemmi, Rovaniemi Valotrilogia Talviuni Valoa, ääntä ja kuvaa Jyväskylän lyseon julkisivulla 12 Tehy

13 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olet etuoikeutettu ammattilainen. Siirrä jäsenyytesi edut osaksi ammattitaitoasi. Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca on sinua varten. Työyhteisövalmentajaksi! Vuoden kestävä kuuden modulin opintokokonaisuus on prosessi, jonka aikana pääset pohtimaan ja kehittämään esimiestyötä niin oman, yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön ja asiakkaan kannalta. Opintojen aikana teet strategisen kehittämistehtävän omaan organisaatioosi. Lähivalmennuspäivien lisäksi opinnoissa hyödynnetään verkkoa. Ajatukseni alussa Esimiehen työ on laajaalaista ja vaativaa. Osaanko, ymmärränkö, uskallanko, jaksanko? Ensimmäinen opintojakso on orientoitumista tulevaan. Kukin opiskelija pohtii osaamistaan oman työnsä kautta. Minä ja muut Hoitotyö on tiimityötä, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Tässä opintojaksossa opiskelija tunnistaa yksilöiden merkityksen työyhteisössä, myös itsensä yksilönä. Viestini vaikutussuunta Työpaikkojen jatkuvan muutoksen myllerryksessä on tärkeää, että esimiestyö vie toimintaa oikeaan suuntaan. Kolmannessa opintojaksossa opiskelija oppii ymmärtämään viestinnän vaikutuksen niin yksilöön kuin koko työyhteisöön. Tilanne hallussa Tässä vaiheessa opintoja työyhteisövalmentajan työkalut tulevat tutuiksi, opiskelija saa konkreettisia menetelmiä yksilöiden valmentamiseen. Opiskelijan oma asiantuntijuus on vahvaa ja mahdollistaa myös haasteellisten tilanteiden ja moniammatillisen työympäristön hallinnan. Ketä varten? Hoitotyössä toimivan perustehtävä on potilaan hyvä hoito. Se saavutetaan asiakasta kuunnellen ja koko hoitotiimin yhteistyöllä. Koulutuksen viidennessä modulissa opiskelija tiedostaa kuinka hänen oikeudenmukaisesti ohjaamansa työyhteisön dynamiikka vaikuttaa perustehtävän onnistumiseen. Samalla sisäistetään esimiehen tärkeä rooli positiivisen työilmapiirin ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Tiedän osaavani Työyhteisövalmentaja opinnot päättyvät opiskelijan omaa työtä käsittelevään lopputyöhön, sen analysointiin ja esittelyyn. Opinnot alkavat Helsingin Messukeskuksessa Sairaanhoitajapäivien yhteydessä. Paikka: Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki. Hinta: Sairaanhoitajaliiton jäsenille alv 23 %, ei-jäsenille alv 23 %. Sisältäen: osallistumiset Sairaanhoitajapäiville 2012 ja 2013 (arvo yhteensä noin 700 ), Premissi -lehden vuosikerran (arvo 105 ) ja luennot ja jaettavan luentomateriaalin. Opintojen lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa:

14 14 Tehy Pienestä

15 kiinni Lastenklinikan päivystys on täynnä toimintaa. Juuri sitä sairaanhoitaja Janne Kuloheimo työltään kaipaakin. Sinikka Sajama n Kuvat Annika Rauhala Janne Kuloheimo on jatkuvasti liikkeellä. Hänen vastuullaan on useita potilaita yhtä aikaa. Lapsipotilaat ovat teeskentelemättömiä. Jos tekee kipeää, ei itkua hillitse mikään. Kun kipu hellittää, sulavat nyyhkytykset iloiseksi sirkutukseksi. Lattiaan maalatut pienet, punaiset jalanjäljet johdattavat Lastenklinikan päivystyspoliklinikalle. Kun osaston pariovi heilahtaa auki, edessä on pitkä kapea käytävä. On alkuiltapäivä ja päivystys alkaa ruuhkautua. Käytävällä on lastenvaunuja ja pinnasänkyjä. Tuolirivistöllä istuu äitejä, isiä ja mummoja lapsi sylissä, halissa, kainalossa. Terveitten sisarusten malttamattomat kiljahdukset sekoittuvat pienten potilaitten lohduttomaan itkuun. Päivystävät lääkärit ja hoitajat pujottelevat potilas- ja saattajajoukon keskellä ripeästi mutta rauhallisesti. Jos tilanahtaus syö hermoja ja hankaloittaa hoitoa, potilastyössä siitä ei näy jälkeäkään. Voi, miten pieni sydän hakkaa: pomp, pomp, pomp. Taitaa hiukan pelottaa. Sairaanhoitaja Janne Kuloheimo painaa stetoskoopin vauvanuken selkään. Jannen potilas, kolmivuotias pikkuneiti, itkee äidin sylissä sydäntäsärkevästi ja rutistaa nukkea rintaansa vasten. Vähitellen hänkin kiinnostuu nuken voinnista ja antaa kuin huomaamattaan lääkäri Hasan Quadrin kuunnella sydäntään ja katsoa päässä olevaa haavaa. Tehy

16 Jannen yhden päivän potilaat Umpisuoliepäily: 11-vuotiaalla pojalla vatsakipua; vatsan ultraääni ja laboratoriokokeet, seuranta, kotiutus. Telineeltä tipahtanut: 5-vuotias poika pudonnut 1,8 metristä niskalleen, niskakipu, murtumaepäily; röntgen, tietokonetomografia, kauluri ja liikkumiskielto, jatkohoitoon osastolle, aamulla magneettikuvaus, kotiutus. Sählyssä sählännyt: 13-vuotiaalla pojalla vasemman ranteen murtuma (radius ja ulna); kipsaus ja kotiutus, sopimus jälkikontrollista. Murtunut kyynärpää: 14-vuotias koulussa kaatunut poika; röntgen, kipukipsaus, kotiin odottamaan, aamulla murtuman piikitys leikkauksessa ja kipsaus. Toinen kyynärpää: 9-vuotias välitunnilla kaatunut poika, kyynärpää murtunut; röntgen, osastolle odottamaan, illalla murtuman piikitys leikkauksessa ja kipsaus, kotiutus. Kipeä kipsi: 8-vuotias tyttö kolhinut kipsatun käden, kädessä kipua, röntgenkuva, kotiutus, jatkokontrolli. Uusiutuva kipu: 15-vuotiaan pojan olkapää kipeytynyt uudelleen; röntgen, kotiutus ilman jatkohoitoa. Revennyt haava: 7-vuotiaan pojan leikkaushaava revennyt kaatuessa; huuhtelu ja uusi sidos, kotiutus ilman jatkohoitoa. Lisäksi: Janne osallistui ohjaamansa sairaanhoitajaopiskelijan potilaiden sekä kahden kiireellisen hengenahdistuspotilaan hoitoon. Sinulla kävi tuuri, lohduttaa Janne Kuloheimo kätensä loukannutta sählynpelaajaa. Janne itse on murtanut samassa lajissa monta kylkiluuta. Hetken päästä tyttö on toimenpidepöydällä. Sairaanhoitajaopiskelija Jaakko Hagelberg ajaa veren takkuamia hiuksia haavan ympäriltä. Janne juttelee rauhoittavasti ja silittää pikkupotilasta avoin liimatuubi kädessä. Oletpa sinä reipas tyttö, Janne kehuu. En ole reipas. Olen äidin vauva, tyttö nikottelee itkuisena. Kun haava on liimattu ja sidottu, sulaa itku iloiseksi sirkutukseksi. Äidin vauva on muuttunut isoksi, reippaaksi tytöksi. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja isolla itkulla. Työn vaativuus haastaa Lapset ovat mahtavia, niin välittömiä ja rehellisiä. Tätä mukavampaa työtä ei voi olla paitsi lastenambulanssissa, jos sellainen olisi olemassa, Janne sanoo. Hän kertoo nauttivansa lapsista, vaihtuvista tilanteista ja vaativan hoidon haasteista. Lastenklinikan sairaalapäivystyksessä niitä riittää. Päivystyksessä hoidetaan kaikki välitöntä hoitoa vaativat vakavat tapaturmat ja sairastapaukset ilman lähetettä sekä lähetteellä tulevia potilaita kaikkialta Suomesta. Öisin ja viikonloppuisin yksikkö toimii myös helsinkiläisten lasten terveyskeskuspäivystyksenä. 16 Tehy

17 Toimenpidehuonetta jakavan verhon toisella puolella valmistellaan pikkupotilasta leikkaukseen. Toisella puolella lääkäri Sonja Strang-Karlsson tutkii hengenahdistuspotilasta. Hengitysvaikeudet, oksentelu, ripuli ja erilaiset murtumat ovat tavallisia päivystystapauksia. Lapset loukkaantuvat kiipeilytelineissä ja trampoliineissa. Pikkuvauvoja putoaa hoitopöydiltä. Nuoriso vammautuu urheilussa ja liikenteessä. Kotitapaturmat aiheuttavat haavoja, palovammoja ja myrkytystiloja. Päivystyksen hoitajat tekevät pääsääntöisesti 12-tuntisia työvuoroja ja keskittyvät vuorotellen joko pediatrisiin tai kirurgisiin potilaisiin. He vastaanottavat pienet potilaansa triage-hoitajan asettamassa kiireellisyysjärjestyksessä ja huolehtivat heistä koko päivystyksessäoloajan. Lapsen terveydentilan selvittäminen ja ensiapu, kotiuttaminen tai jatkohoidon varmistaminen voivat kestää pitkäänkin. Keskimäärin potilaat ja saattajat viipyvät päivystyksessä neljästä kuuteen tuntia. Jokaisella vuoron seitsemästä hoitajasta on yhtä aikaa vastuullaan vaihteleva määrä potilaita, tavallisesti kolmesta seitsemään. Potilaista noin kaksi kolmesta on pediatrisia ja kolmannes kirurgisia. Valtaosa palaa kotiin päivystyskäynnin jälkeen. Jatkohoitoa tai lisäselvittelyä tarvitsevat potilaat siirtyvät ajanvarauspoliklinikan kontrolleihin tai jälkitarkastukseen omalle terveysasemalle. Vain noin 15 prosenttia potilaista ohjataan osastohoitoon tai toimenpiteisiin. Murtuiko kaularanka? Joukko lääkäreitä on kumartunut päät yhdessä tutkimaan tietokoneen näytölle piirtyvää röntgenkuvaa. Seniorilääkärit, ortopedi ja anestesialääkäri, on kutsuttu arvioimaan päiväkodin kiipeilytelineestä niskalleen pudonneen viisivuotiaan tilaa. Kävelikö poika tänne omin jaloin? Nyt ei askeltakaan. Kuvan mukaan kaulanrangan kakkos- ja kolmosnivelissä on murtuma. Poika on vaarassa halvaantua. Potilaasta päätetään ottaa ensin tietokonetomografia ja sen jälkeen magneettikuva, jotta vamman laadusta saadaan tarkka käsitys. Jos murtuma on stabiili, riittää vetohoito. Instabiili murtuma pitää leikata. Potilashuoneessa Janne rauhoittelee äitiä ja poikaa. Hän vaihtaa pojan kaulatuen vahvempaan malliin. Lapsi ei haluaisi mennä pitkälleen sairaalasänkyyn vaan itkee kauhuissaan. Äiti halaa ja estää poikaa nousemasta ylös. Kun poika rauhoittuu, Janne lähtee tilaamaan kuvausaikoja. Pojan käynti Lastenklinikalla venyy seuraavaan päivään. Samana iltana otetussa TTkuvassa ei näy radiologin mukaan murtumaa. Aamulla tilanne varmistetaan magneettikuvauksella, ja potilas vanhempineen voi lähteä kotiin. Hoitotyön monitaitajia Vaikka Lastenklinikan tilat ovat vanhat ja työ vaativaa, päivystys on suosittu työpaikka. Täällä hoitajapulaa ei tunneta. Meillä hoitajilta vaaditaan paljon. Heidän on pystyttävä hoitamaan kaikki perusterveydenhuollon potilaista kriittisesti sairaisiin, ja vielä kaikilta erikoisaloilta. Heidän on hallittava lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lasten- ja nuorten psykiatria, luettelee osastonhoitaja Kirsti Knaapi. Päivystykseen uusina tulevat hoitajat perehdytetään vaiheittain kaikkiin erikoisaloihin ja töihin. Pediatrisesta hoidosta edetään kirurgiseen ja ensihoitoon. Seuraavaksi opastetaan terveyskeskuspäivystyksen käytäntöihin. Kun nämä taidot ovat hallussa, on vuorossa paneutuminen potilaat vastaanottavan triage-hoitajan ja viimeiseksi vastaavan hoitajan tehtäviin. Janne kehuu työyksikkönsä tiimityötä. Kaikki ovat ammattilaisia ja tuntevat oman Lapset ovat mahtavia. Tätä mukavampaa työtä ei voi olla. Tehy

18 roolinsa, mutta ovat valmiita venymään ja auttamaan muita. Meillä uskalletaan kysyä ja ottaa vastaan neuvoja. Kokeneetkin lääkärit kysyvät potilaan vastuuhoitajalta hänen käsitystään potilaan tilasta. Lasten kanssa kaikki on niin pienestä kiinni. Tilaongelmista pahin on yleinen ahtaus. Lastenklinikan päivystyksessä käy vuosittain noin potilasta, joista pediatrisia noin ja kirurgisia noin Kun terveyskeskuspäivystys ottaa vastaan potilasta, vuotuinen potilasmäärä kasvaa yli :een. Saattajat mukaan lukien puhutaan reilusti yli kävijästä. Eniten päivystyksessä kaivataan odotustilaa, joka sijoittuisi niin, että hoitajat pystyisivät tarkkailemaan potilaiden vointia koko ajan. Vähintään yhtä välttämätön olisi paine-eristyshuone, jotta hengitysteitse tarttuvia infektioita sairastavat voitaisiin eristää. Isyydestä on paljon hyötyä tässä työssä. Se auttaa asettumaan vanhempien paikalle. Tällä hetkellä neljästä potilashuoneesta kolmea voidaan käyttää tavanomaiseen eristykseen. Useammallekin olisi tarvetta. Vastaanoton tulisi myös saada oma huone potilaan yksityisyyden suojaamiseksi, Knaapi sanoo. Vanhemmuuden arvo Mitä kaverille saisi olla ja kuinka paljon? lääkekaappia tutkiva Janne heittää läppää kättään kannattelevalle teinille. Poika on kaatunut sählypelissä ja murtanut hankalasti sekä värttinäluun että kyynärluun. Raajojen murtumat ovat päivystyksessä yleisiä. Tänään ovat olleet kovilla käsivarren ja sormien luut. Osa potilaista on viety osastolle, osa on lähetetty kotiin odottamaan leikkausta. Sählynpelaajalla on ollut parempi tuuri. Murtuma on niin hyvässä asennossa, ettei leikkausta tai edes reponointia tarvita. Kipsi ja kipulääke riittävät. Erikoistuva lääkäri Anna Parviainen käy toimenpidehuoneessa antamassa Jannelle luvan aloittaa kipsaaminen. Janne muotoilee saksilla kipsausmateriaalia pojan kyynärvarren ympärille. Hän heittää palan ruskeaa levyä suuhunsa ja jauhaa sitä kuin purukumia. Tämä on puhdas luonnontuote, ekologinen ja hyvänmakuinen. Potilasta ja saattajiksi tulleita vanhempia naurattaa. Käsivarren kipsi syntyy uudesta materiaalista, joka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista. Päivystyksessä hoitajat eivät koskaan kohtaa pelkästään sairasta lasta, vaan myös vanhemmat, joskus isommankin saattojoukon. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää hoidon sujumisen kannalta. Minulla on itselläni kahdeksanvuotias poika. Isyydestä on paljon hyötyä tässä työssä. Se auttaa asettumaan myös vanhempien paikalle. Lapsi, ei pieni aikuinen Viedessään murtumapotilaan papereita kansliaan Janne poikkeilee omien potilaidensa luokse ja tähyilee ympärilleen valppaana. Hoitajat seuraavat koko ajan toisella silmällä kaikkia vuoroaan odottavia lapsia. Jokainen tietää, miten nopeasti pienen potilaan tila voi romahtaa. Janne pysähtyy vaunuissa puuskuttavan parivuotiaan luokse. Keuhkokuumetta sairastavalla lapsella on vaikeuksia saada happea. Hän ei näytä tuskaiselta vaan pikemmin ilmeettömältä, vaikka käyttää pienen ruumiinsa jokaista lihasta hengittämiseen. Nyt ei ole kaikki kunnossa. Janne kutsuu toisen hoitajan avukseen. He vievät pienen puuskuttajan hoitohuoneeseen. Toinen hoitajista antaa lapselle välittömästi happea, toinen mittaa vitaalitoiminnot. Saturaatio 84, pulssi 165, hengitysfrekvenssi 65. Näillä arvoilla aikuinen olisi jo teho-osastolla; lapsi on sitkeämpää tekoa. Lääkäri kiirehtii paikalle ja aloittaa keuhkoja avaavan lääkityksen. Janne palaa omien potilaidensa luokse ja siirtää vastuun pikkupotilaasta pediatriselle hoitajalle. Vakavasti sairaiden pienten lasten hoito vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Lapsen keho pyrkii korjaamaan tilaansa kaikin keinoin. Sokissa olevan potilaan sydän pumppaa ja keuhkot työskentelevät viimeiseen asti. Kun voimat loppuvat, on romahduskin nopea. Lapsilla ei ole samanlaisia veri- ja happivarastoja kuin aikuisella. Jo kahden desilitran veren menetys voi johtaa sokkiin. Lapsen elvytyskin aloitetaan aina puhalluksella, sillä pienimmillä lapsilla ei ole lainkaan varailmaa keuhkoissaan, Janne kertoo. Lasten pienen koon ja vähäisen verimäärän vuoksi myös nesteiden ja lääkkeiden annostelussa on oltava tarkka. Pientä palovammapotilasta ei voi nesteyttää samaan tahtiin aikuisen kanssa. Lapselle riittävä lääkeannostus saattaa olla vain kymmenesosa aikuisen annoksesta. Valmiina pahimpaan Kriisivalmius ja ensiapu ovat minun vastuualueeni ja kiinnostukseni kohde, Janne sanoo esitellessään toista päivystyksen ensiapuhuoneista. Janne on yksi päivystyksen neljästä ensiapukouluttajasta, joka vastaa uusien hoitajien perehdytyksestä. Hän on päivittänyt koko talon pelastus- ja turvallisuussuunnitelman ja uusii parhaillaan suuronnettomuussuunnitelmaa. Ensihoito on elintärkeä osa päivystyksen toimintaa. Vaikka traumahälytyksiä tai pediatrisia hätätilapotilaita ei tule päivittäin, ei aina edes viikoittain, tosipaikan tullen jokaisen on osattava toimia. Päivystysyksikön jokaiseen työvuoroon on nimetty kolmen hoitajan ensihoitotiimi. Yksi hoitajista on tiiminsä työskentelystä vastaava akuuttihoitaja, toinen avustaa hoitavaa lääkäriä ja kolmas anestesialääkäriä. Hälytyksen tullessa he siirtävät vastuupotilaansa muille hoitajille ja ottavat paikkansa ensihoidossa. Lastenklinikan päivystys on jatkuvassa katastrofi- ja suurhälytysvalmiudessa. Täällä on otettu vastaan Myyrmäen ja tsunamin lapsipotilaat. Tuoreimman pediatrisen monipotilastilanteen aiheutti varhaisteinien pilleribileet eli yli vuorokauden kestänyt lääkkeiden holtiton napsiminen. Kuusi nuorta tuotiin yhtä aikaa ensiapuun, osa hengenvaarallisessa myrkytystilassa. Lopulta kaikki toipuivat ja kotiutuivat. Kun Jannen työvuoro päättyy, hän luovuttaa vastuupotilaansa yövuorolaiselle. Huomenna häntä odottavat jo uudet potilaat ja uudet tilanteet. En kanna kotiin järkytyksiä enkä surullisia tarinoita, hyviä hehkutuksia kyllä. Esimerkiksi loistavasti mennyttä ensihoitotilannetta on mukava muistella, Janne sanoo. 18 Tehy

19 Uusi sairaala vai runsaasti lisärakentamista? Lastensairaalan nykyiset tilat pitäisi joka tapauksessa tuplata. Uudet tilat Meilahteen Husin investointijohtaja uskoo, että Lastenklinikan tilaongelma ratkeaa tämän vuosikymmenen aikana. n Lastenklinikan ja Lastenlinnan 1940-luvulla valmistuneet tilat ovat tulleet tiensä päähän. Myös usko vanhojen rakennusten jatkuvaan peruskorjaamiseen alkaa hiipua. Naisten ja lastentautien tulosyksikön asiantuntijat selvittävät, millaisia tilantarpeita lasten erikoissairaanhoidolla tulee olemaan seuraavilla vuosikymmenillä. Toimikunnan työn pohjana on kaksi vaihtoehtoa: kokonaan uusi sairaala tai lisärakentaminen yhdistettynä vanhojen tilojen peruskorjaukseen. Kaikissa tapauksissa lisätilan tarve on niin suuri, että nyt ei puhuta muutaman tuhannen neliön lisäsiivestä vaan nykyiset tilat tuplaavasta lisärakentamisesta, sanoo Husin investointijohtaja Anne Priha. Prihan mielestä lasten päivystyspoliklinikan on perusteltua olla siellä missä muukin erikoissairaanhoidon osaaminen. Yksi vahvasti esillä oleva vaihtoehto on rakentaa uudet tilat Meilahteen Husin hallintokeskuksen paikalle, aivan Lastenklinikan viereen. Näin Lastenklinikan käyttökelpoiset osat, kuten viime vuonna käyttöön otettu leikkaussalien ja teho-osaston lisärakennus, voisivat jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Lastensairaalan uudet tilat ovat Meilahden alueen rakennushankkeiden kärkisijoilla. Prihan mukaan rakentaminen voi alkaa, kun Meilahden potilastornin eli Hiltonin peruskorjaus valmistuu syksyllä Valmista tulisi parhaassa tapauksessa jo kahden vuoden kuluttua. Poliittiset päätökset lastensairaalan uusien tilojen rakentamisesta puuttuvat, mutta Anne Priha uskoo ajan olevan niille kypsä. Minun käsitykseni mukaan päättäjät ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Suomeen tarvitaan yksi hyvä lastensairaala. Jos maailmantalous ei käännä kaikkia rahahanoja kiinni, uudet tilat valmistuvat viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Tehy

20 Ammatissa Muistisairaan matkassa Muistiyhdistyksen kynnys on matala ja muistineuvojan ovi kaikille avoin. Irma Heiskanen-Haarala n Kuvat Annika Rauhala Merjan plussat ja miinukset + Saa suunnitella oman työnsä + Voi olla kehittämässä palveluja + Vaihtelevat työajat + Aito palaute asiakkailta Yksinäistä työtä ilman työyhteisöä Huoli yhdistyksen taloudesta Vantaan Muistiyhdistyksen muistineuvojalla, sairaanhoitaja Merja Ruotsalaisella on pitkä kokemus työstä muistisairaiden ja heidän omaistensa kanssa. Hän on jakanut ensitietoa, järjestänyt sopeutumisvalmennusta, ideoinut tilaisuuksia ja retkiä, neuvonut ja tiedottanut kulkenut muistisairaiden ja heidän omaistensa rinnalla sairauden kaikissa vaiheissa. Vaikka muistisairaiden palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, myös järjestöille ja vapaaehtoisille on löytynyt aina työsarkaa. Potilasjärjestön muistineuvojaan on usein helpompi ottaa yhteyttä kuin terveydenhuoltoon, Merja tietää. Vantaalla muistiyhdistyksen ja kaupungin yhteistyö on ollut tiivistä, ja kaupunki on avustanut muistiyhdistystä vuosittain noin eurolla. Tähän syksyyn saakka muis- 20 Tehy

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot