Lukijalle. Seinäjoella kesäkuun 1.p:nä 2004 Ossi Polari. Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n 10-vuotis historiikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle. Seinäjoella kesäkuun 1.p:nä 2004 Ossi Polari. Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n 10-vuotis historiikki"

Transkriptio

1 Lukijalle Edessäsi on 10-vuotis -juhlanumero. Alun perin tästä piti tulla todellinen JUHLA-AVIISI, mutta resurssit eivät riittäneet. Puuttui kirjoittajia, puuttui työvoimaa ja aikaa sekä rahaa. Siksi joudumme tyytymään vaatimattomampaan julkaisuun. Olen joutunut melkein joka tilaisuudessamme kymmenen vuoden aikana korostamaan, miten tärkeätä olisi tallettaa se muistitieto, joka on vielä tavoitettavissa. Vielä on keskuudessamme ihmisiä, jotka muistavat ja osaavat kertomisen taidon. Ei mikään tapaus, eikä mikään seikka lähimenneisyydessäkään ole sellainen, jota ei kannattaisi tallettaa. On iso ero sodanaikaisilla sukupolvilla ja sen jälkeisillä. Ajattelutapamme ja tottumuksemme ovat usein aivan erilaiset. Luulisi kerrottavaa löytyvän! Abraham Björklundin Sukuseura on täyttänyt 10 vuotta. Vaikka toiminta hetkellisesti on näyttänyt passiiviselta, on kuitenkin jatkuvasti tapahtumassa jotakin. Toimintamme laajuus ja monipuolisuus tulee kouriintuntuvasti esille ahkeran sihteerimme kokoamasta 10-vuotis-historiikista, josta koko sukumme saa antaa moninkertaiset kiitokset Eilalle! Nyt kun luovun tehtävästäni, jota olen 12.elokuuta 1995 lähtien hoitanut kykyjeni mukaan, lausun kiitokset kaikille niille, jotka ovat enemmän tai vähemmän aktiivisesti ottaneet osaa Sukuseuran toimintaan. Kiitos! Seinäjoella kesäkuun 1.p:nä 2004 Ossi Polari Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n 10-vuotis historiikki Aabraham Björklundin Sukuseura ry, kotipaikka Isonkyrön kunta ja toimialueena koko maa. Sukuseura on perustettu 1993 ja hyväksytty Yhdistysrekisteriin Sen tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä, erikoisesti seppäperinnettä ja edistää suvun jäsenten yhteenkuuluvuudentunnetta. Suku polveutuu Orisbergin Ruukin sepistä. Sepäntaidot ovatkin periytyneet nykypäiviin saakka. Se on antanut seuran toiminnalle luontevan ja toimivan pohjan. Sukujuhla ja -kokous pidetään joka kolmas vuosi suvun synnyinseudulla Isossakyrössä tai Ylistarossa, joihin on tähän mennessä kokoontunut suvun jäsentä. Välivuosina järjestetään muita tilaisuuksia: mm. leikkimieliset Aapramin Kisat ja joulun välipäivinä vapaamuotoinen Aapramin Ehtoo Kriikun Myllyllä. Suvun sepät ovat toimineet aikanaan ympäri Suomea Ruukinkartanoissa ja kyläseppinä. Kesällä 1999 valmistui seuran talkoilla ja Lieder-avustuksella Kriikun Myllylle Aapramin paja. Sen tarkoituksena on kunnioittaa seppäperinnettä sekä aatteen että käytännön toimina. Paja toimii sekä museona että pajana, jossa pidetään työnäytöksiä ja opetetaan sepäntaitoja. Kymmenkunta suvun jäsentä oli saamassa oppia Kimon Ruukilla. Sopimuksen mukaan Kriikun Mylly on Sukuseuran käytössä ja vastikkeena on osallistuminen Myllyalueen talkootoimintaan. Mainittakoon, että Kriikun Mylly toimii matkailunähtävyytenä ja sen Myllytupa kahviona, näyttelyiden, juhlien, kokousten ym. pitopaikkana. Sukuseuran jäsenmaksut on vuosikokousten päätöksellä korvattu muilla varainhankinnoilla mm. myymällä taiteilija Mailis Kriikun varta vasten piirtämiä kertovia kortteja sananpaukahdoksineen, T-paitoja, sukukirjoja, erilaisia suvun jäsenten kirjallisia tuotteita, savi-rauta-olki- ja tekstiilitöitä sekä arpoja. Seuralla on oma kopiokone, jolla on painettu mm. Aapramin Aviisit, joka juhlavuosina on saattanut olla jopa 50-sivuinen. Sitäkin on myyty toiminnan tukemiseksi. Seuralla on Ossi Polarin suunnittelema Sukuvaakuna ja Sukuviiri. Sukuseuran synty ja perustaminen Jo 1950-luvulla J.O. Kriikku, joka oli ostanut talon ja muuttanut Teiskoon, kävi usein kotiseudullaan ja kiinnostui suvustaan. Hänellä oli jo jonkinlainen sukuselvitys, jonka hän oli hankkinut Ylistaron kirkkoherranvirastosta. Hän ei kuitenkaan saanut oikein vastakaikua sukulaisistaan, vaikka hän käynneillään kävi tapaamassa muitakin kuin lähisukulaisiaan. Hän kuoli 1960-luvulla ja käynnit Etelä-Pohjanmaalle loppuivat. Se luultavasti herätti Ossi Polarinkin, kun J.O. Kriikku ei enää poikennut Pollarillekaan Seinäjoella. Ossi kiinnostui asiasta ja aloitti omat tutkimukset 70-luvulla. Hän kävi kirkkoherranvirastossa ja otti yhteyttä Kriikkuihin, mutta ei saanut ketään innostumaan. Vasta 90-luvun alussa hän otti yhteyttä Ilkan faktoriin, Aarne

2 Teerimäkeen, joka oli tutkinut sukuja ja käytti myös tietokonetta tallentamiseen. Teerimäki ryhtyi työhön ja tutki sukumme vanhempia polvia ja nykypolville jaettiin tehtäväksi omien sukuhaarojensa selvitykset. Näin alkoi sukukirjan tekeminen. Vuodelta 1992 on olemassa kaksi muistiota. Ensimmäinen keväällä Kriikkulasta, jossa läsnä Ossi Polari, Esa ja Marja-Liisa Kriikku, keskustelua sukukirjan painattamisesta ja sukukokouksen pitämisestä, allekirjoittajana Eila Kuivinen. Toinen muistio neuvottelusta Erkki Kriikulla Kärkimäessä Läsnä: Juho, Esa ja Erkki Kriikku sekä Ossi Polari. Päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin sukukokouksen koolle kutsumiseksi elokuulla 1993, allekirjoittajana Eila Kuivinen. Ensimmäinen varsinainen kokous, joka on pöytäkirjattu, on pidetty kutsuttuna koolle edustajia eri sukuhaaroista Orisbergiin Puheenjohtajaksi valittiin Erkki Kriikku, joka kutsui sihteeriksi Eila Kuivisen. Tässä kokouksessa päätettiin kutsua suku koolle Orisbergiin ja päätettiin ehdottaa kokoukselle Aabraham Björklundin sukuseuran perustamista. Tässä kokouksessa olivat läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi Erkki Tuomela, Hely Havina, Juhani Tuomi, Martta Palo, Sinikka Ylikoivisto, Ilmari Karhu, Raija Karhu, Juhani Karhu, Alpo Karhu, Maj-Len Karhu, Ossi Polari ja Matti Lehtiö. Suunniteltiin myös sukujuhlan ohjelma ja valittiin juhlatoimikunta: Erkki Kriikku, Ossi Polari, Martta Palo, Maj-Len Karhu ja Eila Kuivinen sekä sovittiin sille kokoontumispäiväksi Matti Lehtiö kertoi omista tutkimuksistaan Björklundin suvusta ja edustajille annettiin tehtäväksi huolehtia puuttuvat tiedot sukukirjaa varten mennessä. Niinpä tämä ensimmäinen sukukokous Orisbergin kartanossa alkoi hartaudella kartanon kappelissa, jossa mm. lauloivat Oksalan sisarukset. Ilmoittautumisten ja ruokailun jälkeen alkoi sukukokous, jonka puheenjohtajana toimi Erkki Kriikku ja sihteerinä Eila Kuivinen. Läsnä oli 278 suvun jäsentä. Aluksi Aarne Teerimäki selvitti tutkimustaan ja sen tuloksia Björklundin suvusta. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Aabraham Björklundin sukuseuran ja valittiin toimikunta, jolle annettiin tehtäväksi hoitaa viralliset perustamistoimenpiteet. Toimikunta ja varajäsenet: Aulis Latvala / Jorma Kukila, Erkki Kriikku / Kari Lähdesmäki, Maj-Len Karhu / Ilmari Karhu, Martta Palo / Päivi Koivusalo, Antti Reini / Saara Reini, Ossi Polari / Juhani Mikkilä, Juhani Luoma / Markku Rouru, Hely Havina / Tapio Havina, Eila Kuivinen / Alpo Loukola ja Matti Lehtiö. Tilaisuus jatkui juhlana, jossa yhteislaulua säesti Tero Hietamäki, historiikki Ossi Polari, runo Maj-Len karhu ja eversti Kalevi Markkula käytti vapaasanan vuoron kertoen vanhemmistaan, jotka olivat opiskelleet kartanon Maatalousoppilaitoksessa. Sukukirja oli ostettavissa 100 mk / kappale. Juhlan päätteeksi siirryttiin kartanon pajalle, jonka seinään kiinnitettiin seppien muistolaatta. Sen luovutuspuheen piti Erkki Kriikku ja kiitospuheen Rose-Marie Björkenheim. Sukukokouksessa valittu toimikunta kokoontui Ylistaron Osuuspankilla Läsnä oli 14 valitun toimikunnan jäsentä ja lisäksi K.J.Mielty Isostakyröstä. Kokous päätti seuran nimeksi Abraham Björklundin Sukuseura, kotipaikaksi Isokyrö ja toimialueeksi koko maa sekä säännöt Sukuseurojen mallisääntöjen mukaiseksi. Perustamisasiakirjojen allekirjoittajiksi määrättiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Seuran hallitukseen valittiin Vallinmäet Aulis Latvala, Kriikut Erkki Kriikku, Karhut Maj-Len Karhu, Mäkiluomat Martta Palo, Pakat Antti Reini, Wiemerö-Pollarit Ossi Polari, Tummungit Juhani Luoma, Nummelin-Välmät Hely Havina, Kleemolat Eila Kuivinen, Muut Matti Lehtiö. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Erkki Kriikku, varapuheenjohtajaksi Ossi Polari, sihteeriksi Eila Kuivinen ja rahastonhoitajaksi Hilkka Puronvarsi. Abraham Björklundin Sukuseura ry on hyväksytty Yhdistysrekisteriin Toiminnan jatkuminen Seuraava hallituksen kokous Juhani Luomalla Isokyrö. Läsnä 17 jäsentä, joista 9 hallituksen jäsentä. Kokouksessa päätettiin painattaa kirjekuoria ja piirrättää kortteja. Ossi Polari esitteli sukukuntien puumerkit. Juhani Mikkilä esitteli Sukukirjan parannetun painoksen ja Oiva Polarin E-P:n kansantaidekirjan, jonka painatusoikeuden taiteilija oli lahjoittanut sukuseuralle ja kirjat myytäväksi Seuran hyväksi. Sen myyntihinnaksi hyväksyttiin 70 mk. Sihteeri pakotti osallistujat ostamaan tekemiään patalappuja postirahakassan kartuttamiseksi 10 mk / kpl. Juhani Luoma, Jokisuun sahuri, esitteli nykyaikaisen sepän työtä verstaassaan. Tilaisuutta vietettiin myös pikkujoulun merkeissä. Hallituksen kokouksessa tammikuun 20.p:nä 1994 oli läsnä yhdeksän jäsentä. Juhani Mikkilä painatusten asiantuntijana ja Erkki Kytömäki Ruokakivien edustajana. Päätettiin ottaa sukukirjasta vielä 20 kpl:n lisäpainos, johon Erkki Kytömäki lupasi hankkia vielä lisätietoja Ruokakiven sukuhaarasta. Korttien piirtäjäksi valittiin Mailis Kriikku. Päätettiin pitää Aapramin Kisat kerran kesässä. Esilletullut pajahanke jätettiin vielä pöydälle.

3 Sukukokouksesta oli valmistunut video Harri Rannan ja Ossi Polarin yhteistyönä. Sitä myydään 100 mk / kappale. Päätettiin osallistua Pohjankyrön messuille ja Ylistaron Joutopäivämarkkinoille. Hallituksen vuosikokous päätettiin pitää Saara ja Antti Reinillä huhtikuun 7.p:nä Tämän vuoden 1994 aikana on hallituksen kokousten lisäksi puheenjohtajat, sihteeri, usein vielä mukana joku asiantuntija, pitäneet kahdeksan kokousta, joista on muistio kirjoitettu. Niistä ensimmäinen , jossa pj:t päättivät mennä katsomaan löytynyttä huollettua ja käytöstä poistettua kopiokonetta, hinta 3000 mk. Toinen , jolloin jo kokeiltiin ostettua kopiokonetta ja hyväksi havaittiin, tarkistettiin henkilötietolomake ja päätettiin julkaista Aviisi maalis-huhtikuun aikana. Kolmas , jolloin tehtiin hallituksen kokouksen esityslista, päätettiin kutsua hallituksen kokoukseen myös sukuneuvostojäsenet unohtamatta rahastonhoitajaa ja puheenjohtaja hyväksyi toimintakertomuksen esitettäväksi hallitukselle. Hallituksen vuosikokous Reinillä 7.4., jossa läsnä 15 jäsentä, joista hallituksen jäseniä seitsemän. Vuosikokouksen virallisten asioiden, kortteja, patalappuja ym. sopivaa. Pidetään Aapramin kisat Lehmäjoella ja valittiin siihen toimikunta. Ilmari Karhu esitteli puusta tekemänsä sukuvaakunan. Kirjattiin pöytäkirjaan Juhani Luoman pyynnöstä, että hän on luovuttanut vanhoja suvun asiakirjoja Sukuseuran arkistossa säilytettäväksi. Neljäs muistiokokous , jolloin sihteeri velvoitettiin pitämään postikirjaa ja puhelinmuistiota, keskusteltiin sukuvaakunan käytöstä ja vanhojen papereiden arkistoinnista oli viides muistiokokous Maj-Len ja Alpo Karhulla, jossa kokoontui Aapramin kisatoimikunta, Maj-Len, Alpo ja Ilmari Karhu, Martta Palo, Inkeri Saari, Ossi Polari ja sihteeri. Kuudes samana päivän iltana Erkki Kriikulla: pj, vpj ja sihteeri. Hyväksyttiin kisatoimikunnan suunnitelmat. Päätettiin julkaista Aviisi, jossa voidaan ilmoittaa Aapramin Kisoista, Ylistaron Joutopäivämarkkinoista ja Pohjankyrön messuista. Päätettiin lähettää Mailis Kriikulle kiitokseksi n.50 hänen piirtämiään kortteja. Seitsemäs puheenjohtajien neuvottelu Polarilla asiana hallituksen kokouksen esityslista. Hallituksen kokous EPOP Ylistaro. Tärkeimmät päätökset: sukukokous pidetään kesällä 1995, osallistutaan talkoisiin Kriikun Myllyllä, tehdään retki Kimoon, etsitään suvun vanhat haudat, annetaan Lehmäjoen Kotiseutumuseolle 200 markan tunnustus-stipendi. Muistio työryhmän kokouksesta asiantuntijana Harri Ruohomäki. Suunniteltiin sukukokouksen ohjelma esiteltäväksi hallitukselle. Toisen sukukokouksen ja -juhlan valmistelut aloitettiin neuvottelulla Erkki Kriikulla (8.neuvottelu) puheenjohtajat, sihteeri ja asiantuntijana Harri Ruohomäki, "Pukkilansaaren keisari". Päätettiin aloittaa sukukokous hartaudella Isonkyrön Vanhassa kirkossa ja jatkaa Pukkilansaaressa. Seuraavassa hallituksen kokouksessa Pohjankyrön talon palokunnan vierashuoneessa ohjelmasuunnitelma esiteltiin hallitukselle, joka hyväksyi sen. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Pukkilansaareen ja päätettiin ilta siellä kodassa seurustellen ja makkaraa paistaen. Hallituksen vuosikokous Erkki Kriikulla Kärkimäessä. Hallituksen virallisten asioiden lisäksi suunniteltiin kuluvan vuoden toimintaa: keskusteltiin sukukokouksen ohjelmasta ja annettiin toimikunnalle varsinaiset suunnittelutehtävät. Päätettiin, että kesäkuussa julkaistaan Aviisi, jossa tulee olla kaikki tiedot sukukokouksesta ja se lähetetään kutsukirjeenä. Juhla-Aviisi ilmestyy Sukukokoukseen. Todettiin, että Juhani Mikkilä ja Harri Ruohomäki ovat tehneet `lavittakaupat, 50 tuolia, joista saatiin tuottoa 500 mk. Hallituksen / sukuneuvoston kokous Pukkilansaaressa Valmisteltiin sukukokouksen järjestelyt, toimenpiteet ja esitykset sekä päätettiin sukujuhlan ohjelmasta lopullisesti. Hyväksyttiin myös sihteerin laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio esitettäväksi sukukokoukselle. Todettiin, että vastaanottajat ja rintamerkkien jakajat ovat saaneet kynät ja lakit Merenkurkun Autohuollolta / Harri Virkkunen. Ennen tätä hallituksen kokousta juhlatoimikunta oli pitänyt kokouksen, jossa näyttelyn vastaaviksi valittiin Saara Reini ja Ilmari Karhu. Inkeri Saari vastaa myynnistä. Kutsuvieraat, Rose-Marie Björkenheim, Eljas Kytömäki, Aarne Teerimäki, Oiva Polari ja Heikki Oksala, vastaanottaa puheenjohtaja. Osallistumismaksut Hilkka Puronvarsi ja Harri Virkkunen. Harri Ruohomäki ottaa yhteydet lehdistöön ja radioon. Sinikka Virkkunen, Helena Tuura ja Maj-Len Karhu avustajineen ravintolatoimikuntana. Lastenohjelmien suunnittelu Maria Karvoselle ja lasten piirustuskilpailun arvostelijoiksi Pirjo Polari-Khan, Maria-Liisa Kuivinen ja Päivi Hiidenkari. Juhlan juontajina ja kuuluttajina Juhani Mikkilä ja sihteeri Ylistaron Troiharissa Juhani Mikkilän mökillä Hjärppessä juhlien päätoimikunta, puheenjohtajat, sihteeri, Harri Ruohomäki ja Juhani Mikkilä, tarkistivat vielä viimeiseksi, että kaikki on kunnossa juhlien alkaa.

4 Toinen Sukukokous ja -juhla Juhlat alkoivat Isonkyrön Vanhassa kirkossa Isonkyrön seurakunnan kanttorin Heikki Oksalan tyttärineen toteuttamalla upealla musiikkihartaudella, jossa hartauspuheen piti Enontekiön eläkkeellä oleva kirkkoherra, rovasti Eljas Kytömäki. Jokainen heistä on sukuseuran jäsen. Kirkon ulkopuolella pidetty muistohetki muodostui ehkä vaikuttavimmaksi eri sukuhaaroja edustavien lasten kynttiläkulkueineen ja Ossi Polarin tekemän rautaisen muistoristin sanoman kuvailuineen. Sen tarkoituksena oli pyhittää menneitten seppäsukupolvien muistoa. Viehättävä Pukkilansaari, lauttakuljetus sinne, kaunis kesäpäivä, taide- ja kädentöiden näyttely, hyvä ohjelma ja taidolla hoidettu ruokailu, lasten ikiomat touhut ja yleisön iloinen osallistuminen loivat myönteiset puitteet juhlapäivien onnistumiselle. Juhlan tervehdyspuheen piti Erkki Kriikku. Muut esiintyjät: Matti Lehtiö, juhlapuhe, Paula Mikkola sello ja Tapani Hietamäki musiikki. Päivän virallinen osuus oli sukukokous, jonka puheenjohtajana toimii Erkki Kriikku. Kokous hyväksyi tilinpäätökset, toimintakertomukset sekä myönnettiin tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille. Hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Päätettiin myös korvata jäsenmaksut myyntitoiminnalla. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ossi Polari, varapuheenjohtajaksi Ilmari Karhu sekä hallituksen / sukuneuvoston jäseniksi: Vallinmäet Aulis Latvala, Jorma Kukila, Kriikut Kari Lähdesmäki / Antti Kriikku, Ruokakivet Niilo Malkamäki / Esko Malkamäki, Karhut Pirkko-Liisa Oksala ja Ilmari Karhu / Harri Ruohomäki, Mäkiluomat Inkeri Saari / Risto Luoma, Pakat Aino Jaatinen / Saara Reini, Wiemerö-Pollarit Ossi Polari / Juhani Mikkilä, Tummungit Juhani Luoma / Risto Killinen, Kleemolat Anne Leskelä / Heikki Kuivinen ja Muut Matti Lehtiö / Eero Arosarka. Tilintarkastajiksi valittiin Jukka Kriikku ja Alpo Loukko ja varalle Antti Reini ja Antti Karhu. Kunniakirjat Sukuseuran hyväksi tehdystä työstä jaettiin Matti Lehtiölle, Aarne Teerimäelle ja Oiva Polarille. Kunniakirja ja 200 markan kannustus-stipendi Lehmäjoen Kotiseutumuseolle / Juhani Karhu ja Sami Saari. Eroavalle puheenjohtajalle, Erkki Kriikulle kunniakirja ja alasin n:o 1 sekä ruusut rouva Anja Kriikulle. Uudelle puheenjohtajalle Ossi Polarille ruusut ja alasin n:o 3. Sihteeri Eila Kuiviselle alasin n:o 2. Tässä sukukokouksessa oli noin 300 osallistujaa. Sukukokouksessa valittu hallitus / sukuneuvosto piti järjestäytymiskokouksen Nurmon Kourassa Polarin maatilalla syyskuun 10.p:nä 95, jossa edelleen valittiin Seuran sihteeriksi Eila Kuivinen ja rahastonhoitajaksi Hilkka Puronvarsi. Kokouksia valmistelevaan toimikuntaan valittiin puheenjohtajien ja sihteerin lisäksi Harri Ruohomäki ja Juhani Mikkilä. Rahastonhoitaja esitti laskelmansa sukujuhlien menoista ja tuloista, josta ilmeni puhdasta tuottoa tulleen mk, mutta tiedossa oli jo menoja kirjojen, korttien ym. painatuskuluja 6500 mk ja Teerimäelle kulukorvauksia 850 mk. Suunniteltiin mahdolliset arpajaiset Eljas Kytömäeltä saatujen, itse tehtyjen korujen muuttamiseksi rahaksi. Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja esitteli maatilansa rakennusten ja esineistön historiaa. Lopuksi nautittiin takkatulen ääressä makkaraa paistaen ja syöden sitä oman maan salaatin kera. Ossi Polarin tekemä muistoristi aiottiin pystyttää pysyvästi Vanhan kirkon ympäristöön, mutta seurakunta ei antanut siihen lupaa. Vuosi 1996 oli Sukuseuran neljäs toimintavuosi. Vaikka vuosi on ollut ns. välivuosi, on toiminta ollut kuitenkin suhteellisen vilkasta. On yritetty toteuttaa sukukokouksen antamaa toimintasuunnitelmaa. Hallitus / sukuneuvosto piti vuosikokouksen EPOP Ylistaron kokoushuoneessa , jossa oli paikalla 22 sukuseuran jäsentä. Kokouksen alussa varapj. Ilmari Karhu onnitteli puheenjohtaja Ossi Polaria 70- vuotispäivän johdosta ja ojensi hänelle Sukuseuran käyttöön tarkoitetun omenapuusta kauniisti muotoillun puheenjohtajan nuijan sekä henkilökohtaisena lahjana tekemänsä Sukuseuran Vaakunareliefin. Sukuseuran yhteisenä lahjana hänelle ojennettiin hänen omasta toivomuksestaan Fiikus eli Huonekumipuu. Juhlan kunniaksi juotiin kahvit leivonnaisineen. Puheenjohtaja avasi varsinaisen kokouksen muistellen edesmenneitä taidemaalari Oiva Polaria, joka lahjoituksillaan on huomattavasti tukenut Sukuseuran taloutta, ja erittäin aktiivista sukuneuvoston jäsentä Juhani Mikkilää. Samalla hän ilmoitti, että kummankin haudalle on laskettu kukkalaite. Sen jälkeen vietettiin hiljainen hetki palavin kynttilöin heidän muistolleen ja omaisille lähetettiin jokaisen läsnäolijan allekirjoittama surunvalitteluadressi.

5 Kimon Ruukkiin tehtiin suunnitelmien mukainen retki , johon osallistui 22 jäsentä. Paluumatkalla poikettiin Lehmäjoella Koti- ja Maatalousmuseolle, Karhulle. Osallistuttiin Juhanin arvausleikkiin tukien samalla Museon toimintaa "kolehdilla". Raija-emäntä tarjosi kahvit koko porukalle oman ruisleivän ja leivonnaisten kera. Aapramin Kisat pidettiin Isonkyrön Ylipään Nuorisoseuralla. Aapramin Aviisia myytiin siellä numeroituina eli arpalippuina. Lahjoitettuja arpavoittoja oli paljon, mutta päävoittona oli Oiva Polarin taulu, Lakeusmaisema. Sen voitti Anna-Liisa Kiviaho-Leinonen Helsingistä (Ylistaro). Aapramin Kisan kiertopalkinnon voitti Wiemerö-Pollarit. Lapsille oli luontoaiheisia tehtäviä, jonka ohjasi Vuokko Lehtiö. Jokainen sai palkinnon. Sukuseura oli suositellut puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamana Etelä- Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahaa Lehmäjoen Koti- ja maatalousmuseolle. Juuri tänään saikin Juhani Karhu olla sitä vastaanottamassa, samassa tilaisuudessa myös Marja-Liisa Kriikku sai vastaanottaa apurahan Kyrönjoen myllyjen tutkimustyöhön. Olemme onnitelleet kumpaakin. Sukuseura otti osaa nykyisten ja entisten orismalalaisten kesäjuhlaan järjestämällä sinne tiedotusnäyttelyn. Työtoimikunta on kokoontunut neljä eri kertaa vuoden aikana suunnittelemaan eri asioita ja tilaisuuksia. Niihin ovat avanneet kotinsa ovet puheenjohtaja itse 25.3., Armi ja Alpo Loukola 20.5., Hilkka ja Juhani Puronvarsi ja Marja-Liisa ja Esa Kriikku 18.9., jossa suunniteltiin pajan hankkimista Kriikun Myllylle. On jo tullut tavaksi muistaa poismenneitten Sukuseuran jäsenten omaisia adressilla. On myöskin tarkoitus muistaa Sukuneuvoston jäseniä merkkipäivinään. Kustannussyistä sihteeri on tehnyt itse adressit. Vuodesta 1997 tuli Sukuseuralle hyvin merkittävä. Heikki Kuivinen oli talvisella hiihtolenkillään hoksannut, että pikkuserkkumme Jaakko Viidan omistaman, tyhjillään olevan entisen Juha Viidan kartanolla on kaksi pienehköä, samankokoista hirsirakennusta, joiden välissä oli lautarakenteinen puulato. Siinähän olikin sitten suunnitellun pajan rakennustarpeet. Ne saatiin ostaa. Työt käynnistettiin heti talkoilla. Jo huhtikuun 7.p:nä aloitettiin hirsien merkitseminen ja rakennusten purkaminen ja huhtikuun 22.p:nä jatkettiin ja hajotettiin myös hirsirakennusten välinen lato. Huhtikuun 23.p:nä hirret ja muu puutavara kuljetettiin Kriikun Myllylle. Pajan rakentaminen alkoi Rakennustalkoissa olivat: Alpo Loukola, Erkki Kriikku, Esa Kriikku, Jukka Kriikku, Timo Hautala, Ossi Polari, Jukka Polari, Risto Luoma, Maire Luoma, Heikki Kuivinen, Eila Kuivinen ja Anssi Karhunen traktoreineen. Hallitus / sukuneuvosto piti vuosikokouksensa Maire ja Risto Luoman vieraanvaraisessa kodissa toukokuun 17.p:nä. Tärkein asia tässä kokouksessa oli pajahanke. Päätettiin, että Sukuseura tekee työt talkoilla ja kustannukset maksaa Kriikun Mylly oy. Sukuseura anoi Opetusministeriöltä avustusta, mutta sai epäävän vastauksen. Sen sijaan Lieder-rahoitusta saatiin. Työ- ja suunnittelutoimikuntaan valittiin Juhani Mikkilän tilalle Heikki Kuivinen osallistuttiin Ylistaron Joutopäivämarkkinoille Maire Luoman aloitteesta. Myyntipaikan järjesti pankinjohtaja Jukka Kriikku Osuuspankin seinustalle ilmaiseksi. Myyjinä ja Sukuseuran esittelijöinä toimivat Maire ja Risto Luoma, Inkeri Saari ja sihteeri. Arpavoittoina oli mm. Eljas Kytömäen lahjoittamat poronsarvikorut, hänen itsensä tekemät. Merenkurkun Autohuolto Ky / Harri Virkkunen oli lahjoittanut seitsemän arvokasta autonpesupakkausta. Muut lahjoittajat: Sinikka Virkkunen, Ylistaron Halpa-Aitta, Ecutori ja Raitti. Myös Seuran omia artikkeleita oli voittoina. Tuotto oli 1100 mk. Toimikunta kokoontui suunnittelemaan Aapramin Kisoja Maire ja Risto Luoman maatilalle Ylistaron Alapäähän Kisat pidettiinkin siellä elokuun 24.p:nä. Paikka oli aivan erinomainen ja kisat onnistuivatkin hyvin. Osallistujia oli runsas 60. Maire tyttärineen hoiti kaiken tarjoilun erinomaisesti ja Risto kisapaikat ja parkkeerauksen vävyjensä avustamana. Kesäaviisi oli ilmestynyt tähän tilaisuuteen ja sitä myytiin numeroituina arpalipuiksi 10 mk / kpl. Kaikki arpavoitot oli saatu lahjoituksena, joten tuotto oli puhdasta tuloa. Sukukuntien välisen kilpailun voitti Vallinmäet, toiseksi Kleemolat ja kolmanneksi Tummungit. Yksilölajeina oli pallonheitto, tikanheitto ja vanhojen esineiden tunnistaminen. Viimemainitussa täydet pisteet sai Ilmari Karhu sekä Kaarina ja Risto Killinen. Työ- ja suunnittelutoimikunta piti vielä kokouksen EPOP Kylänpään konttorilla , jossa päätettiin pitää sukukokous Ylistaron Koulukeskuksessa ja suunniteltiin sinne ohjelma.

6 Vuosi 1998 olikin taas juhlavuosi. Hallitus / sukuneuvosto piti vuosikokouksensa EPOP Kylänpään konttorissa 25.4., jonka hoitaja silloin oli Seuramme rahastonhoitaja Hilkka Puronvarsi. Siellä suunniteltiin Ylistaron Koulukeskuksessa pidettävää sukukokousta ja tehtiin alustava ohjelmaluonnos EPOP Ylistaron aluekonttorissa pidetty kokous viimeisteli sukukokouksen- ja juhlan ohjelman ja suunnitteli käytännön toimenpiteet. Sukuseuralla oli kuitenkin tärkeämpää tekemistä koko kesän ajaksi. Jo oltiin Esa Kriikun metsässä karsimassa aidaksia Myllyalueen ympärille tehtävää vanhanaikaista vinoaitaa varten. Kökkään osallistui Esan lisäksi Erkki Kriikku, Ossi Polari, Risto Luoma ja Eila Kuivinen. Jälleen 27.7.pidettiin kökkää ja paja sai katon. Jorma Kukila ja Risto Killinen tottuneina kirvesmiehinä toimivat etunenässä. Väkeä oli paljon ja mm. Jorma Kukilan pojat Eerik ja Henrik touhusivat tottuneesti jatkettiin työtä niin, että paja voitiin sukukokouksen yhteydessä esitellä yleisölle. Myöhemmin syksyllä Risto Luoma ja Ossi Polari muurasivat ahjon, jonka jälkeen peltiseppä asensi sille kuupan ja savupiipun. Erkki Kriikku oli hankkinut pajaan aidot vanhanaikaiset palkeet ja pienempiä pajatyökaluja saatiin lahjoituksena Oiva Viitalalta Nurmon Kourasta. LIEDERIN vaatimuksesta perustettiin Myllyalueen kehittämistyöryhmä Siihen valittiin rahoittajan edustajana Esko Kujala ja kohderyhmän edustajina projektin johtaja Erkki Kriikku, Esa Kriikku, Marja- Liisa Kriikku, Heikki Kuivinen, Ilmari Karhu, Harri Ruohomäki, Ossi Polari ja Eila Kuivinen. Kokousten puheenjohtajaksi Ossi Polari, sihteeriksi Eila Kuivinen sekä tiedottajaksi Marja-Leena Kriikku. Ohjausryhmä piti vuoden 1998 aikana kolme kokousta. Sukukokous- ja Juhlakin ehdittiin kuitenkin tänä kesänä pitää. Lauantai-iltana 1.p:nä elokuuta pidettiin sukukokous. Kokous toimi säädetyssä järjestyksessä hyväksyen esityslistassa olevat asiat. Puheenjohtajana toimi Ossi Polari ja seuran sihteeri kirjasi päätökset. Hallituksen / sukuneuvoston jäseniksi valittiin: Vallinmäet Jorma Kukila / Aulis Latvala, Ruokakivet Niilo Malkamäki / Esko Malkamäki, Kriikut Kari Lähdesmäki / Erkki Kriikku ja Marja Luhtanen, Karhut Ilmari Karhu vpj ja Juhani Rantala / Harri Ruohomäki, Mäkiluomat Ritva Söderberg / Risto Luoma, Pakat Salli Punkari / Aino Jaatinen, Wiemerö-Pollarit Ossi Polari pj / Margit Kukkonen, Tummungit Juhani Luoma / Risto Killinen, Kleemolat Anne Leskelä / Heikki Kuivinen, Muut Matti Lehtiö / Eero Arosarka. Tilintarkastajiksi valittiin Jukka Kriikku ja Alpo Loukola sekä varalle Antti Reini ja Antti Karhu. Ilmoitusasiana Seppä-kurssit Kimossa Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Seuran sihteeriksi valittiin edelleen Eila Kuivinen ja samoin rahastonhoitajaksi Hilkka Puronvarsi. Varsinainen Juhlapäivä 2.elokuuta alkoi osallistumisella Jumalanpalvelukseen Ylistaron kirkossa. Sen jälkeen sukukunnittain käytiin sytyttämässä kynttilät Ylistaroon haudattujen esivanhempien haudoille. Seuraavaksi kokoonnuttiin Kriikun Myllylle vihkimään sukuseuran rakentamaa pajaa, jossa puheen piti Erkki Kriikku. Koulukeskuksessa juhlaväen vastaanottivat Anne Leskelä ja Jorma Kukila kansallispuvuissa. Ruokailun jälkeen alkoi pääjuhla. Juhlapuhujaksi oli lupautunut Kari Lähdesmäki, Anne Lähdesmäki esitti lausuntaa, yksinlaulua Ylistaron seurakunnan kanttori Hanna Petäjä ja säesti myös yhteislaulut. Aviisin kirjoittajia Kerttu Kontsasta, Inkeri Saarta ja Matti Lehtiötä muistettiin Aviisin juhlanumerolla. Seuran rahastonhoitaja Hilkka Puronvarsi ja sukuneuvoston jäsen Harri Ruohomäki saivat uskollisista palveluksistaan alasimet n:ot 4 ja 5. Sihteeri sai sukuvaakunareliefin, jonka Ilmari Karhu oli itse taidolla veistänyt ja itse myös ojensi. Juhlan onnistuminen vaati puheenjohtajan lisäksi joukon tarmokasta väkeä: vastaanottajat jo mainittiinkin, juhlapaikasta vastaavana ja organisoijana Heikki Kuivinen, osallistumismaksut ja nimilaput olivat Maria-Liisa ja Mauri Kuivisen huolena, myynnistä huolehti rahastonhoitaja, ruokailusta vastasi koulukeskuksen emäntä Marja-Leena Kantokoski apunaan Maire Luoma, Pirkko Kiviaho ja Sinikka Virkkunen, Saara Reini ja Anne Leskelä olivat hoitaneet juhlapaikan koristelun. Sihteerille lankesi juhlan juonto. Juhlapäivään osallistui 146 henkeä. Sukuseuran edustajina puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat Seinäjoella Kivinavetassa Etelä-Pohjanmaan Sukuseurojen kokoukseen.

7 Vuosi 1999 oli jo Sukuseuran seitsemäs toimintavuosi. Toimintaa on ollut suhteellisen paljon ja osallistujia runsaasti. Ensimmäinen tilaisuus oli hallituksen / sukuneuvoston vuosikokous Virallisten asioiden lisäksi Erkki Kriikku esitteli Mylly-projektin edistymistä. Puheenjohtaja kertoi pidetyistä ensimmäisistä Sukumessuista Seinäjoella, joihin Seuramme osallistui esittelijöinä puheenjohtaja, sihteeri ja Matti Lehtiö. Tilaisuus oli Seuralle hyvää mainosta, jopa tuotollinenkin. Kokoukselle antoi luvan vaihtaa kulunut kopiokone uuteen käytettyyn. Se onkin tapahtunut. Kokouksen yhteydessä ilmoittautuivat Kimon seppä-kurssille Ilmari Karhu, Timo Karhu, Erkki Kriikku, Jorma Kukila, Juhani Luoma, Ossi Polari, Margit Kukkonen, Juho ja Esa Kriikku. Kokous päätti, että Seura maksaa puolet osanottomaksusta. Kurssi toteutui ja nyt on pajaan esittelytaitoisia seppiä koko joukko. Kokouksen päätyttyä tutustuttiin pajaan, jossa paistettiin makkaraa ahjon hehkussa ja syötiin salaatin kera osallistuttiin talkoihin Kriikun Myllyllä. Pajan viimeistelyä suorittivat Ossi Polari ja Risto Luoma, ympäristöä siivosivat Sisko Kukila, Leena Kukila, Maire Luoma, Eila Kuivinen ja Myllyn oma väki ohjaten. Aapramin Kisat pidettiin jo tavan mukaan Myllyllä. Se aloitettiin tavallista juhlallisemmin Myllyn vintillä. Neljä sukuneuvoston jäsentä täytti tänä vuonna pyöreitä vuosia: Risto Luoma 70, Risto Killinen 60, Jorma Kukila 50 ja Heikki Kuivinen 50. Heille kauniiden sanojen ja kiitosten lisäksi ojennettiin Oiva Polarin elämänkertateos ja rouville ruusut. Täytekakkukahvit juotiin yhteisesti Myllytuvassa Seuran tarjoamana. Sukuviiri liehui ensikertaa juhlan kunniaksi. Aapraminkisojen kiertopalkinnon voitti Mäkiluomat, toiseksi tulivat Wiemerö-Pollarit ja kolmanneksi Vallinmäet. Tikanheiton parhaat olivat: 1. Miikka Saari, 2. Alpo Karhu, 3. Aulis Latvala. Lapset etsivät seitsemää kääpiötä Myllynpihapiiristä ja jokainen sai karkkilaatikon. Erkki Kriikku kertoi välillä Myllyn historiasta, Arpojen myynti tuotti 600 mk ja olympiahiihtäjä Karri Hietamäen sukset tuotti huutokaupassa 650 mk. Miikka Saari samasta sukuhaarasta sai ne omakseen pidettiin Aapramin Ehtoo joululauluineen, joita säesti Johanna Tuurinkoski. Olavi Tuurinkoski esitti yksinlaulua. He kuuluvat Karhun sukuhaaraan. Jaakko Kriikku esitti lausuntaa. Tärkeä ohjelmanumero oli myös sukututkijamme Matti Lehtiön muistaminen 50-vuotispäivän merkeissä. Hän oli tullut daaminaan kaunis tyttärensä vaimon esteiden vuoksi. Matille ojennettiin E-P:n historiateos ja tyttärelle ruusut. Kahvitteluajalla ratkottiin tietokilpailutehtävää. Tilaisuudessa oli n.70 henkeä. Vuosi 2000 oli jälleen jokseenkin vilkas hallitus / sukuneuvosto piti vuosikokouksensa, joka aloitettiin ympäristötalkoilla ja jäseniä oli paikalla 16. Varsinaisen kokouksen alussa muistettiin hiljaisella hetkellä pitkäaikaista sukuneuvoston jäsentä Eero Arosarkaa, joka aina jaksoi tulla kokouksiin Kyröskoskelta saakka. Alusta saakka hallituksen jäsenenä ahkerasti toiminutta Aulis Latvalaa muistettiin 60-vuotis -merkkivuoden johdosta ojentaen hänelle kauniiden kiitosten lisäksi onnitteluadressi, Kytösavut -historiateos ja ruusut vaimolle vietäväksi. Kokouksen virallisten asioiden jälkeen puheenjohtaja julkaisemansa kirjan Torin laidalta. Harri Ranta oli tutkinut Nikulan sukuhaaraa, joten todettiin, että hän on oikeutettu saamaan kulukorvaukset. Suunniteltiin myös pajan esittelyä ja Aapramin Kisoja. Kokouksen päätyttyä siirryttiin rantaterassille, jossa syötiin Marja-Liisa Kriikun grillaamia luomumakkaroita maalattiin yhteisvoimin Erkki Kriikun keittämällä, kunnon punamultamaalilla paja ja varastorakennus, joka sekin oli jo valmistunut pajalle pariksi, varasto- ja käymälätilana. Paja on ollut tehokkaassa käytössä Reino Punkari, Ossi Polari ja Risto Luoma ovat olleet useita kertoja tekemässä milloin myllytupaan vaateripustimia, milloin patalappukoukkuja ja myllytuvan kattoon ripustettavan kynttiläkruunun, jonka Reino Punkari taitavasti viimeisteli. Myös rantanuotiolle on ilmestynyt takkakraaku. Tällaisina toimintapäivinä on myös ohjattu mm. savimuotoilua ja osallistuttu aidantekoon saimme tilaisuuden asettaa sukumme taiteilijoiden tauluja näytteille Seinäjoen taidehalliin Hällströmin Sukuseuran sukukokouksen yhteydessä. Sinne pääsivät 1-3 taulua seuraavilta; Oiva, Tarja, Timo ja Ossi Polari sekä Maria-Liisa Kuivinen. Ylistaron Joutopäivämarkkinoiden aikana oli Risto Punkari Pajalla esittelyvuorossa. Hän oli tarkoin laskenut kävijät. Niitä oli 49. Aapramin Kisat pidettiin syyskuun 3.p:nä Kriikun Myllyalueella. Päivä aloitettiin myllyn yläkerrassa. Yhteis- ja yksinlauluaan säesti Hannu Pollari kitaralla. Kiertopalkinnon voitti tänä vuonna Wiemerö-Pollarit. Joukkueeseen kuuluivat: Margit Kukkonen, Hannu Pollari ja Ossi Polari. Tikanheiton parhaat

8 olivat: 1. Aulis Latvala, 2. Olavi Alanko, 3. Sami Saari. Lapsille Marja-Liisa Kriikku kertoi tarinan Myllytontusta, jonka jälkeen seurasi tonttujen etsiminen. Päivän ohjelmaan kuului niin kuin melkein aina pikaarpajaiset. Aapramin Ehtoo joululauluineen, joita Johanna Tuurinkoski säesti, pidettiin Illan kunniaksi kynttiläkruunu otettiin virallisesti käyttöön Sisko Kukilan, puheenjohtajan valitsemana illan kauneimpana naisena, sytyttäessä kynttilät. Harri Ruohomäen kautta oli saatu 100 kg herneitä, joita päätettiin myydä 1/2 kg / 5 mk ja 1kg / 10 mk. Myös pastilleja, joihin hän oli teettänyt etiketit sukuseuran korteista, hän oli hankkinut. Niitä myydään 5 mk / pussi. Tämän illan tuotto oli 700 mk. Vuoden aikana on taas muistettu adresseilla edesmenneiden Aarne Teerimäen, Eero Arosaran, Kerttu Kontsaan, Kalevi Markkulan, Vilho Kriikun ja Jari Koivupuiston omaisia. Kerttu Kontsaan haudalle olivat puheenjohtaja ja sihteeri laskemassa kukkalaitteen ja osallistuivat siunaustilaisuuteen ja muistojuhlaan. Toimintavuosi 2001 on ollut erittäin tapahtumarikas ja merkittävä. Jo maaliskuun 3.p:nä osallistuttiin Seinäjoella Sukumessuihin, jossa esittelijöinä olivat Ossi Polari sekä Hilkka ja Juhani Puronvarsi. Hallitus / sukuneuvosto piti vuosikokouksensa toukokuun 5.p:nä Kriikun Myllyllä. Vuosikokoukselle kuuluvat asiat hoidettiin tietenkin laillisessa järjestyksessä, mutta paljon tärkeämpää oli suunnitella sukukokouksen ja -juhlan ohjelma. Tämä tapahtuma oli jo päätetty pitää Karhumäen toimintakeskuksessa eli entisessä Karhumäen opistossa, osoite: Karhumäentie 923 Lapua. Juhlapäivä alkoi Jumalanpalveluksella Kitinojan kirkossa, omin voimin niin, että vain suntio oli kirkon omasta takaa. Kirkkoväen toivotti tervetulleeksi Eila Kuivinen, liturgina toimi ja saarnasi Erkki Kriikun vävy Hämeenlinnan kirkkoherra Timo Kalaja, urkurina Johanna Tuurinkoski, esi- ja yksinlaulajana esiintyi Olavi Tuurinkoski, tekstinlukijoina Juhani Luoma ja Harri Ranta. Tilaisuus oli kodikas, lämminhenkinen ja johdatti juhlatunnelmaan. Sukukokous pidettiin välittömästi Jumalanpalveluksen jälkeen Karhumäkeen tultaessa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Johanna Tuurinkoski ja sihteeriksi Anne Leskelä. Pöytäkirjan tarkistajat ja ääntenlaskijat olivat Jorma Kukila ja Ilmari Karhu. Hallituksen ja sukuneuvoston jäseniksi valittiin: Vallinmäet, Jorma Kukila / Aulis Latvala, Ruokakivet Niilo Malkamäki / Esko Malkamäki, Kriikut Kari Lähdesmäki / Erkki Kriikku ja Marja Luhtanen, Karhut Ilmari Karhu ja Juhani Rantala / Harri Ruohomäki, Mäkiluomat Marjatta Luoma / Risto Luoma, Pakat Janne Punkari / Reino Punkari, Wiemerö-Pollarit Ossi Polari / Margit Kukkonen, Tummungit Juhani Luoma / Sirkka Hirvelä, Kleemolat Anne Leskelä / Heikki Kuivinen, Muut Matti Lehtiö. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Ossi Polari, varapuheenjohtajaksi Ilmari Karhu, sihteeriksi Eila Kuivinen ja rahastonhoitajaksi Anne Leskelä. Tilintarkastajiksi Jukka Kriikku ja Juhani Puronvarsi ja varalle Antti Reini ja Antti Karhu. Ruokailun jälkeen alkoi varsinainen Sukujuhla. Yhteislaulua säesti Johanna Tuurinkoski. Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Ossi Polari. Ylistaron Asevelikuoro lauloi Saara Varismäen johdolla. Ruokakiven suvun Kytömäen asuinpaikasta, joka on lähellä Toimintakeskusta, kertoi Erkki Kytömäki. Juhlassa muistettiin tänä vuonna tasakymmeniä täyttäviä aktiivijäseniä. Kauniiden sanojen ja laulun myötä puheenjohtajat ojensivat sukuvaakunalaatat jokaiselle: Inkeri Saari, Anja ja Erkki Kriikku, Saara Reini, Hely Havina ja Eila Kuivinen. Jostakin syystä sihteeri sai vielä Oiva Polarin grafiikkaa ja komeat laulut päälle. Juhla-Aviisi, pika-arpajaiset ja muita tavanomaisia myyntituotteita oli tarjolla. Arpojen myyjinä toimivat Virkkusen perhe Mikon johdolla. Pääasiassa sukuneuvostoon kuuluvat naiset olivat tuoneet täytekakkuja juhlan kunniaksi ja osanottomaksujen pienentämiseksi. Tänä kesänä on Kriikun Myllyllä ollut paljon sellaisia tilaisuuksia, joihin sukuseuran jäsenet ovat osallistuneet eri tavoin. Myllytontun puuhapäivänä oli pajatoimintaa sekä lapsille että aikuisille. Kesäkuun 6.p:nä oli taiteilijoiden Jaakko Kriikun ja Maria-Liisa Kuivisen näyttelyn avajaiset. Heinäkuun 12.p:nä pajatoimintaa, koristeveistoa pirtanauhan kudontaa lapsille ja aikuisille. Jo tavan mukaan Ylistaron Joutopäivämarkkinoiden ajan oli pajalla "avoimet päivät". Lauantaina syyskuun 15.p:nä Myllyn ja Sukuseuran yhteisesti järjestämä Vanhojen laulujen ilta, jonka juonsi Ossi Polari. Vähäinen mutta tyytyväinen yleisö piti kovasti illasta.

9 Perjantaina Seinäjoen ja Vaasan Kaupunginorkesterit pitivät konsertin Ylistaron kirkossa solistinaan kuuluisa klarinetisti Kari Kriikku. Sukuseuran puolesta Kari Kriikulle ojennettiin kukkia ja omien seppien omassa pajassa taottu ripustuskoukku. Hän otti ne vastaan iloisin ilmein. Ojentajina olivat Anne ja Eila. Keskiviikoksi 19.joulukuuta hallitus / sukuneuvosto oli saanut kutsun pitämään kokoustaan Hely ja Juhani Havinan kotiin Isonkyrön Mullolantielle. Kokouksen asiana oli pääasiassa arvioida kuluneen vuoden toimintaa ja katsella tulevia näkymiä. Nähtiin myös paikka, jonne Hely oli asettanut ison kultaraamisen peilin, jonka hän päävoittona sai arvallaan sukukokouksessa Karhmäessä. Saimme myös tutustua Helyn omaan taiteeseen, kauniisiin tauluihin, joista meillä ei ennestään ollut tietoakaan. Keskiviikkona joulukuun 27.p:nä Aapramin Ehtoo saatiin kutsusta pitää Johanna ja Heikki Tuurinkoskella Malkamäessä, jossa laulettiin Johannan säestyksellä uruilla. Olavi Tuurinkoski lauloi yksinkin Johannan säestyksellä. Kiitollisuudella muistetaan näitä, jotka ovat avanneet kotinsa ovet tullaksemme tutuiksi paremmin. Toimintavuosi 2002 onkin ollut jo kymmenes. Sukuneuvosto kutsui Kriikun Myllylle maaliskuun 3.p:nä Björklundin eri sukuhaarojen ja historian tutkijoita neuvotteluun tutkimuksen laajentamisesta ja yhtenäistämisestä. Kuitenkin vain pieni joukko noudatti kutsua ja nekin pääasiassa omasta joukosta. Paikalla olivat: Ossi Polari, Erkki Kriikku, Marja-Liisa ja Esa Kriikku, Sisko Mielty, Matti Lehtiö, Antti Reini ja Eila Kuivinen. Toivottua tulosta ei saatu Huhtikuun 30.p:nä hallitus / sukuneuvosto vuosikokouksessaan suunnitteli Aapramin Kisat pidettäväksi elokuun 18.p:nä. Reino Punkari kertoi omista tutkimuksistaan ja hänelle annettiin vapaat kädet sen jatkamiseen A B suvun osalta. Sepille jätettiin seppäpäivien suunnittelu sillä ehdolla, että Joutopäivämarkkinoiden yhteydessä on oltava pajalla esittelyä. Myllyn talkoisiin odotetaan jälleen kutsua. Kiitollisuudella otettiin vastaan rouva Sisko Rantalan tekemät sievät ja käytännölliset pannunaluset arpajaisvoitoiksi. Toivotaan, että hän jaksaa niitä tehdä edelleenkin. Aapramin Kisat pidettiin päätöksen mukaan elokuun 18.p:nä Kiertopalkinnon voitti Karhut. Marja-Liisa ja Esa Kriikun tuvassa pidettiin pakkaselta piilossa jouluinen Aapramin ilta lauluineen, joita Johanna Tuurinkoski säesti. Jokainen sai valita mielilaulunsa. Samalla pidettiin myös sukuneuvoston kokous. Tilaisuus aloitettiin hiljaisella hetkellä muistaen edesmenneitä Jukka Kriikkua ja Aarne Lähdesmäkeä, molemmat Kriikun suvusta. Nuoren pankinjohtajan Jukka Kriikun äkillinen poismeno järkytti koko Sukuseuraa. Hän oli Seuran tilintarkastaja ja aktiivinen osallistuja. Voimme vain muistaa häntä kiitollisuudella. Kukkalaitteen hänen arkulleen laskivat puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja ja perhettä muistettiin suruadressilla. Lämpimän takkatulen loisteessa pidettiin myös pieni juhlahetki ansioituneille, tasavuosia täyttäneille varapuheenjohtaja Ilmari Karhulle ja Esa Kriikulla. Heille ojennettiin vaakunalaatat kauniiden sanojen ja halausten myötä ja rouvat saivat vaatimattomat kukkapatalaput, jotka olivat sentään uniikkikappaleita. Jaakko Kriikku oli tehnyt täytekakun sankarien kunniaksi. Esko Malkamäki oli myös saanut merkkivuotensa ansiosta kutsun tähän tilaisuuteen, mutta esteenä hänen tulolleen oli luultavasti kylmä sää ja matkan pituus. Onnitteluadressin hän kuitenkin on saanut kuten paikalla olevatkin. Puheenjohtaja järjesti perinteiden vanhojen esineiden tunnistuskilpailun, jonka voitti Heikki Kuivinen, toisena Marja-Leena Kriikku. A-B -suvun sukujuuret päätettiin kirjoittaa tietokoneelle Sukujutut ohjelmalla. Vuosi 2003 Aabraham Björklundin Sukuseura ry on perustettu Siis juuri tänä vuonna elokuun 24.p:nä seura on täyttänyt kymmenen vuotta. Sitä on kuitenkin päätetty juhlia vasta normaalin sukukokouksen yhteydessä vuonna Tämäkin vuosi on ollut virkeästi toiminnallinen. Jo maaliskuun 3.p:nä osallistuttiin Seinäjoella Sukumessuihin. Esittelijöinä olivat puheenjohtaja, sihteeri sekä Hilkka ja Juhani Puronvarsi. Yleisö oli harvinaisen kiinnostunut Seurastamme. Osaltaan se johtui hyvästä paikasta messualueella, mutta myöskin arpajaisemme "joka arpa voittaa" ja hyvät arpavoitot houkuttelivat pöytämme ääreen. Meillä oli myöskin kirjoja, Aviiseja ja kortteja myytävänä, joten tilaisuus oli kohtuullisen tuotollinen. Hallituksen / sukuneuvoston kokous pidettiin Kriikun Myllyllä lauantaina huhtikuun 5.p:nä, jossa vuosikokoukselle kuuluvat asiat käsiteltiin ja hyväksyttiin. Päätettiin myös pitää taas kaksi pajapäivää. Niistä ensimmäinen pidettiinkin toukokuun 3.p:nä, jossa oli paikalla Risto Luoma, Ossi Polari, Reino Punkari, Toivo Koskinen ja Harri Ruohomäki.

10 Toinen, jo perinteeksi tullut Ylistaron Joutopäivämarkkinoiden yhteydessä pajan avoimien ovien päivä, jossa esittelijöinä olivat Reino Punkari ja Ossi Polari. Päreiden teossa oli Antti Reini ja sorvaamassa Ilmari Karhu. Aapramin Kisat pidettiin Myllyllä elokuun 7.p:nä. Sukukuntien välisen kiertopalkinnon voitti Wiemerö- Pollarit. Kilpailuun kuului perinteisesti lankulla kävely, hevosenkengän heitto ja viesti. Seuraavina olivat Kleemolat, Karhut, Pakat, Kriikut ja Vallinmäet. Tikanheitossa parhaat olivat: 1.Timo Polari 29 p., 2.Esko Kukkonen 27 p., 3.Olavi Alanko 23 p., Naiset 1.Saara Reini 15 p., 2.Marja-Leena Kriikku 14 p., 3.Anne Leskelä ja Margit Kukkonen 7 p., 4.Outi Kukkonen 6 p., 5.Sisko Rantala 4 p. Lapset heittivät osumia hernepusseilla ja jokainen sai palkinnon. Huhtikuussa Sukuseuraamme kohtasi suruviesti. Uskollinen ja ahkera osallistuja, varsinkin pajalla, sukuneuvoston jäsen Risto Luoma jätti yllättäen maallisen vaelluksen Sukuseura kunnioitti hänen muistoaan kukkalaitteella, jota laskemassa olivat puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja sihteeri. He osallistuivat myös muistotilaisuuteen niin kuin monet Sukuseuran jäsenet. Omaisia muistettiin suruadressilla. Joulukuun 29.p:nä vietettiin Kriikun Myllyllä Aapramin Ehtoota, jossa nautiskeltiin Marja-Liisan erinomaista piimävelliä ja seurusteltiin kahvistellen. Keskusteltiin myös tulevan kesän 10-vuotisjuhlista, jotka todennäköisesti pidetään Ylistaron Ylipään Nuorisoseuratalolla, joka on nykyaikaisessa kunnossa ja sopivalla paikalla. Sen ympäristössä on monia suvun jäsenten vanhoja ja nykyisiä asuinpaikkoja. Lopuksi Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n toiminta on ollut poikkeuksellisen vilkasta ja tuloksellista. Sekä jäsenet että toimihenkilöt ovat osoittaneet sellaista aktiviteettia, joka tuskin ylittyy missään muussa sukuseurassa. Suuri merkitys on ollut ja on Kriikun Myllyllä, jonka yhteyteen toiminta on voinut keskittyä ja paja, perinteen symboli, joka voitiin sen yhteyteen rakentaa. Jokainen jäsen, vaikka vain paikalla olemalla tai sitten toimeliaasti osallistumalla, on kiitoksen ansainnut. Eihän tilaisuudet ilman yleisöä toimi ja kiitollinen yleisö on palkkio vaivannäkijöille. Eija Kuivinen [kuva & kuvateksti:] Isonkyrön Vanhalle kirkolle Orisbergin työntekijöitten hautapaikalla v Palavat kynttilät ja lapset edustavat kukin sukukuntaansa. Puheenjohtaja puhuu. [2 kuvaa & kuvatekstit] Sukukokouksessa 1995 Isonkyrön Vanhalla kirkolla koolla Haapasen suvun jäseniä. Edessä vasemmalla Rauni ja Toini Haapanen, joiden poika Seppo traagisesti kuoli Irakissa. Seppo Haapanen on meille tehnyt selvityksen Haapsen sukuhaarasta ja on ollut mukana jo ensimmäisessä sukukokouksessa. Kolmas vasemmalta on Eero Arosarka, joka myös on edesmennyt kuin Rauni Haapanenkin. Kaikkien omaisia on muistettu osanottoaddressilla. [kuva 2] Pukkilansaaren Sukukokouksen lastentarha: vas. Tuomas Leinonen, Mikko Virkkunen, Juho Karvonen ja Lotta Karvonen. Takana katsovat Maria Karvonen ja Katri Virkkunen. SUKUMESSUILLA SEINÄJOELLA Maria-Liisa Kuivinen, Ossi Polari ja Mauri Kuivinen. [kuva 2] Vuonna 1999 merkkivuoden juhlittavina olivat vas.risto Luoma, Heikki Kuivinen, Jorma Kukila ja Risto Killinen. Abraham Björklundin Sukuseuran Jumalanpalvelus Kitinojan kyläkirkossa klo 10. Saarna: Hämeenlinnan vt.kirkkoherra Timo Kalaja Evankeliumi- ja saarnateksti on Lk 4: He sanoivat: "Eikö tuo ole Joosefin poika?" 23.Jeesus sanoi heille: "Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua Lääkäri, paranne itsesi! ja sanotte: `Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.` Ja hän jatkoi: "Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. 25. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. 26. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa elävän leskivaimon luo. 27. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elian aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli

11 syyrialainen. 28. Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, joutuivat raivon valtaan. 29. He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle sysätäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle. 30. Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa." Saarna Jeesu oli mennyt sapattina tapansa mukaan kotikaupunkinsa Nasaretin synagoogaan. Hän luki ja lyhyesti selitti siellä Jesajan kirjan sanoja. Jeesuksen tapaa selittää profeetan sanoja aluksi kiiteltiin ja ihasteltiin. Mutta sitten kansalle heräsikin kysymys Jeesuksen sukujuurista. "Eikö tuo olekin Joosefin poika?" Björklundin sukukokous on myös vakiintuneen tavan mukaisesti yhdessä Jumalanpalvelukseen, nyt tänne Kitinojan kyläkirkkoon. Joskus on arvosteltu sitä, että mennään tavan mukaan kirkkoon. Jeesus itse on antanut esimerkin tästä tavasta. Tarvitaanko kirkkoon lähtöön ja Jumalanpalvelukseen osallistumiseen sitten aina oikein erityinen syy? Kyllä tavan vuoksi on aivan turvallista mennä kirkkoon. tapa kyllä pitää huolen itsestään. Laaja suku ei ole voinut samalla seudulla sukupolvesta toiseen viljellä isien peltoja. On pitänyt lähteä mertenkin taakse suurten odotusten vallassa. Monet opintie on kuljettanut usein kauaksikin synnyinseudulta. Ei kaikille ole suotu sitä mahdollisuutta, että olisi voinut Kaarlo Sarkian sanoin liittyä sukupolvien ketjuun:"tätä peltoa kynteli taattoni mun ja kynteli taaton taatto." Moni on varmasti kokenut lapsuuden seudulla jopa loukkaavana sen, että on aikaihmiseksi saakka saanut kuulla olevansa vain sen ja sen poika tai tytär. Tämänkin vuoksi on herännyt halu hakea etäisyyttä synnyinseutuun. Tällaista kokenut ihminen voi myös jakaa kokemuksensa evankeliumin Jeesuksen kanssa. Synnyinkaupungissaan Jeesus sai kuulla: "Eikö tuo olekin Joosefin poika?" Ei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Kovin yleisinhimillisesti näyttivät nasaretilaiset siis toimivan. Huomattuaan Jeesuksen tutun puusepän pojaksi lopahti heidän kiinnostuksensa. Uutuuden viehätys katosi hetkessä. Hän oli liian tuttu opettajaksi kotikaupungissaan. Jumalan suuruutta on se, että Hän puhuu usein koskettavimmin juuri tutuissa ja vaatimattomissa puitteissa. Parhaat ja sattuvimmat sanat ihminen kuuleekin tavallisesti arkisen elämän keskellä. Aina ei tarvita suuria ulkoisia juhlallisuuksia. Riittää tavanomainen hetki, jossa Jumala puhuu meille. Nasaretin synagooga oli varmasti vaatimaton, mutta seudun asukkaille tuttu ja turvallinen - kuten teille Kitinojan asukkaille tämä kyläkirkko. [kuva:] Olavi Tuurinkoski Innokas laulaja ja musiikin ystävä laulamassa Wanhassa Karhumäessä sukujuhlassa. Hän lauloin myös Kitinojan kirkossa Sukujuhlan Jumalanpalveluksessa. Sukuseuran lauluiltojen esilaulajana hän toimi myös useasti. Hänen iäisyysmatkansa alkoi Omaisia muistettiin addressilla. [kuva ] Harri Ranta, Imatralta Sukututkija ja aktiivisista aktiivisin osallistuja tekstin lukijana Kitinojan kirkossa Sukujuhlan Jumalanpalveluksessa. Toisena lukijana oli Juhani Luoma. [Saara jatkuu] Nasaretin synagoogassa - kuten muidenkin pienten kaupunkien synagoogissa - palvelus toteutettiin läses seurojen kaltaisena. Palveluksessa luettiin yhteen ääneen juutalainen uskontunnustus, sapatille määrätty Mooseksen kirjan kohta hebreaksi ja se käännettiin arameaksi. Toisena luettiin vapaasti valittava profeettakirjojen kohta, jota sitten joku läsnäolevista selitti. Jos pappi oli paikalla, tämä siunasi kansan Aaronin siunauksella. Näin pitkälle ei tässä palveluksessa ehditty. Kansa raivostui Jeesuksen selitykseen ja päätti surmata Jeesuksen. Informaatioyhteiskunnassa kansa tulee matkojen päästä katsomaan TV:stä tutuiksi tulleita ihmisiä. Julkisuuden ihmisten elämää seurataan niin tarkoin, että tiedetään enemmän kuin kohtuudella tulisi tietää jonkun julkkiksen yksityiselämästä. Puhumattakaan jonkun TV-sarjan ihmissuhteiden vaiheista. Samanaikaisesti joku hyvinkin läheinen ihminen saattaa odottaa yhteydenottoasi voidakseen jakaa elämäntilannettaan toisen kanssa. Inhimillisestä nälökulmasta katsottuna menetämmä paljon, kun emme arvosta keskellämme elävissä tavallisissa ihmisissä piileviä mahdollisuuksia, kun haemme vain suurten nimien ja kuuluisuuksien lumoa. Suvun kohtaamisessa meitä rohkaistaan juuri iloitsemaan yhteydestä tavallisten ihmisten kesken. Eihän joka sukuun

12 riitä Formula-kuljettajaa tai tangokuningasta, joista nykyään lehdistö on niin tavattoman halukas kirjoittamaan. Päivän evankeliumimme haastaa meitä pohtimaan sitä asiaa: Kumpi on tärkeämpää - kuka sanoo vai mitä sanoo? Tämä sama kysymys todellistuu arkisessa kotielämässä. Kesken televisio-ohjelman, kesken nettisurffailun tai lukemisen oma lapsi tai puoliso tulee kertomaan tai kysymään jotain hänelle tärkeää asiaa. Mutta silloin tämä saakin kuulla vaientavan sanan: "Nyt hiljaa". "En ehdi - odota, kun saan tämän luettua tai katsottua." Tällaiset vastaukset paljastavat, ettei läheinen olekaan tärkeä, ei hänelle olekaan aikaa. Sitten joskus joudumme havahtumaan siihen, että mitäpä jos tulee aika, ettei enää kysytä, ei kiinnosta isän tai äidin mielipide tai läheisillä ei enää olekaan mitään kysyttävää. Totta on, ettei tutussa olekaan uutuuden viehätystä. Tutuksi käyneeltä tietää jo etukäteen vastauksen. Kysymyksenkin tietää jo alkusanasta, jopa huokauksen syvyydestä. Todellisissa elämänkysymyksissä me elämme juuri tuttujen, läheisten ihmisten kanssa. Silloin eivät olekaan rinnallamme TV-tähdet tai formulakuljettajat. Juuri läheiset ihmiset saavat ottaa vastaan meiltä raivostumiset, sanat joilla vaiennetaan pieni kyselijä tai mielipiteensä julkituova elämänkumppani. Nasaretin synagoogan väki kuunteli ja ihasteli puuseppä Joosefin poikaa niin kauan, kun tämä puhui sovinnaisesti ja kuulijoita silittelevillä sanoilla. Näin puhunutta Jeesusta jopa ylistettiin. Kun puhe muuttui kuulijoita syvästi koskettavaksi, heidän rauhansa rikkoontui. Rauhanhäiritsijä haluttiin syöstä tuhoon. Ihmisen perusreaktiot olivat ihan kunnossa Nasaretissa. Kukapa arvostelijaansa kauan levollisen tyynesti jaksaa kuunnella. Jumalan sanan kuunteleminen tapaa myös ravistella. Jos Jumalan sanan ääressä ihminen tuntee vain pönkittävänsä omaa mielipidettään tai osaamistaan, silloin kuulija onkin Jumalan sanan sijasta pysähtynyt kuulemaan vain itseään. Jumalan puhuttelulla on sellainen ominaisuus, että se ravistelee sisintä. Se panee meidät tutkistelemaan elämäämme ja sen suuntaa. On kuitenkin ratkaiseva ero siinä, onko ravistelija Jumala ja hänen sanansa vai toisten yläpuolelle asettunut saarnaaja. Kovin onnettomasti, lähes kivittämiseen, päättyi Jeesuksen ensimmäinen saarna Nasaretin synagoogassa. Jeesus Nasaretilaisen urakehitys näytti ainakin kotikaupungissa pysähtyneen täysin. Ehkä Nasaretin väki odottikin jotain erikoista ja näyttävää temppua - ihmetekoa. Jeesus olisi saanut varmasti harmittomana parantajana itselleen paljon onnellisemmat päivät maan päällä. Ihmeiden kaipuu ja viihteen hakeminen kuuluvat vahvasti ihmisyyteen. Uskostakin tehdään mielellään viihdettä, kun etsitään vain elämyksiä, kokemuksia, sävähdyksiä ja ihmeparanemisia. Esi-isämme maamme ankarissa olosuhteissa elivät Luojan antaman kasvun varassa. Vuotuinen sato ja saalis takasivat elämän säilymisen. He oppivat pyytämään Jumalalta määräosan leipää - ei siis rikkauksia eikä köyhyyttä, vaan määräosan leipää. He osasivat kiittää hyvästä sadosta, veden ja metsän antimista. Ihminen kaipaa tällaisia Jumalan viestintuojia, silloin kun sillä on nälkä tai sairaus. Jeesus osoitti kotikaupungissaan Nasaretissa, ettei Jumala ole marionettijumala, joka tanssii kun me marionetin naruja vedämme. Kolme ja puoli vuotta kestäneen kuivuuden aiheuttama nälänhätä ei tullut oman profeetan kautta autetuksi. Apu suuntautuikin Israelin leskien sijasta Sarpatin leskelle, joka asui kaukana pohjoisessa. Tänäkin päivänä evankeliumi osoittaa, etteivät Raamatun tekstit todellakaan ole maantietokirjoja. Ei se ole niiden tarkoituskaan. Nasaret ei ole rakennettu vuorelle, tosin sen lähistöllä on rotkoja. Johonkin niistä uhkasi päättyä Jeesuksen julistajan taival melkein ennen alkamistaan. Dramaattisen tappotouhun keskelle nousee kuitenkin jumalallinen voima. Ihmiset eivät voikaan tuhota Jumalaa. Kiihkeinkään jumalanpilkka ei tavoita eikä vahingoita Jumalaa itseään. Jeesus ei paennut, vaan periksiantamattomalla uhkalla ja rohkeudella hän yksinkertaisesti kävelee pois kansan keskitse. Kohtaus Nasaretin synagoogassa oli ensi askel kohti ristiä. Nasarerin jumaliset katsoivat Jeesuksen loukanneen sanoillaan Jumalan kunniaa. Tästä he olivat valmiit langettamaan kuolemantuomion. Silloin ei ollut kuitenkaan vielä otollinen hetki. Jumalan Poika kulki pois edestään väistyvän kansan halki. Vanhat heränneet tapasivat rohkaista toisiaan vaikeuksien keskellä sanomalla: Pää pystyssä ihmisten keskellä, mutta nöyränä Jumalan edessä. Nasaretin Jeesuksen esimerkki rohkaiskoon meitä noudattamaan nöyristelemätöntä elämänasennetta. Nurkkaan ajettuina, ahdistettuina älkäämme alistuko, kohottakaamme katseemme kohti elämää, kohti ristiä, kohti Kristusta.

13 [2 kuvaa:] TUPA-ILTA KRIIKUN MYLLYLLÄ Kanta-äiti Inkeri Saari, aviopari Hietamäki ja Risto Luoma... ja muuta väkeä SUOMEN HERALDINEN SEURA on merkinnyt rekisteriinsä numerolla 1212 VAAKUNAN jonka omistaa Harri Ranta VAAKUNASELITYS Kultaan ja mustaan nelijakoisen kilven 1.kentässä musta vaaka. 2.kentässä kultainen Yrjönristi, 3.kentässä kultainen alasin, 4.kentässä musta viritetty varsijousi, jossa hopeinen nuoli. Pistokypärä. Kypäränpeite ja lakipunos mustaa ja kultaa. Kypäränkoristeena kolme mustaa takajaloilleen noussutta karhua. Helsingissä SUOMEN HERALDINEN SEURA Tunnusten perustelut Kilvessä oleva äes viittaa sukuhaaran maatalousvaltaiseen ammatin harjoittamiseen ja kypärän koristeena oleva karhun pää viittaa sukuhaaran perinteiseen Karhu-sukunimeen. Sahakorolla alennetusti kultaan ja mustaan katkaistu kilpi, jossa kultaisessa kentässä musta äes. Pistokypärä. Kypärän peite ja lakipunos mustaa ja kultaa. Kypärän koristeena oikealle katsova musta karhun pää, kieli ja silmät punaiset. Vaakunan kentässä vaaka kuvaa kauppiassukuani, Yrjönristi Reinin pappissukua, alasin Björklundin seppäsukua ja varsijousi viittaa Ilkan sukuun. Kypärän koristeena olevat kolme karhua kuvaavat kolmea Karhun sukuani, äitini äidin Isonkyrön Karhuja, äitini isän Ylistaron Karhuja ja oman isäni Kainuun Puolangan Karhuja. Kriikun Myllyllä on pidetty monenlaisia kursseja. Tässä Tuomas Leinonen ja Airi Jaatinen kutovat pirtanauhaa Eilan ohjauksella. Puheenjohtaja Ossi Polarin 70-vuotismerkkivuoden juhlan vietto ja onnittelut Ylistarossa Osuuspankin kokoushuoneessa LEHMÄJOEN KARHUSSA MAANVILJELYSTÄ. KÄDENTAITOA JA KOTISEUTUPERINNETTÄ! Harri Ranta Isonkyrön Lehmäjoenkylässä, Lehmäjoen varressa, sijaitsee vanha Karhun talo, yksi kylän vanhimmista. Talo on rekisterissä nimellä Lehmäjoki n:o 2 Karhula, ja se on jakautunut aikoinaan kolmeen erilliseen taloon. Karhun kantatalossa isännöi tällä hetkellä Ilmari Karhu yhdessä Raija-vaimonsa kanssa. Ilmarista tuli talon isäntä isänsä Iisak Karhun kuoleman jälkeen v.1977, mutta "nuorena isäntänä" Ilmari on paiskinut töitä isänsä rinnalla jo nuoruudesta asti. Lapsuus ja nuoruus oli Ilmarilla samansuuntainen kuin muillakin maatalojen pojilla. Töitä tehtiin talossa aivan lapsesta asti, ja kun ikää karttui, niin ehdittiin talon töiden lisäksi olla myöskin töissä vieraan palveluksessa. Työpäiväle tuli pituutta aivan riittämiin. Vaikka maatalouden koneellistuminen oli Ilmarin nuoruudessa jo hyvässä vauhdissa, niin siitä huolimatta maataloustyöt olivat siihen aikaan huomattavasti raskaampia ja aikaa vievempiä kuin nykyään, sillä koneita ja laitteita oli talossa vähemmän kuin nykyään ja ne olivat huomattavasti alkeellisempia kuin tämän päivän koneet. Teknologia on mennyt tälläkin osa-alueella huomattavasti eteenpäin. Luulisi, ettei pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen jaksa eikä ehdi muuta tekemäänkään, mutta ainakin Ilmarin kohdalla tämä on "harhaluuloa", sillä hän otti osaa nuorten rientoihin siinä kuin muutkin nuoret. Ilmari oli mukana nuorisoseuratoiminnassa sekä toimi aktiivisesti Keskustapuolueen nuorisojärjestöissä, ja ehtipä vielä käymään käymään iltaisin (öisin) nuorten riennoissa nuorisoseurantaloilla ja lavatansseissa. Lavatansseissa hän Ilmari tutustui myös tulevaan vaimoonsa. Ylihärmän Junkkareiden lavalla hän tapasi Raija-Kaarinan, Vuorelan flikan Alahärmästä, ja Ilmari oli "myytyä miestä". Rakkautta ensisilmäyksellä, ja useimmiten "treffit" sovittiin Isonkyrön ja Alahärmän puoliväliin. Näillä "treffeillä" luotiin vahva perustus tulevalle pitkälle avioliitolle. Hyvässä avioliitossahan on molempien osattava tulla toisiaan puolitiehen vastaan. Avioliitosta heille syntyi neljä lasta, joista lähemmin myöhemmin. Puutyöt ovat aina kiinnostaneet Ilmaria, jopa siinä määrin, että hän sai siitä toisen ammatin, tai oikeammin olisi sanottava pääammatin, sillä jo nuoruudessa hän perusti pääasiassa lypsykarjatilan yhteyteen puusepän

14 verstaan, joka ammattitaidon ja työtilausten lisääntymisen seurauksena on laajentunut niin, että tänä päivänä "verstaan" sijasta voitaneen puhua jo puusepänteollisuudesta. Muutama vuosi sitten yrityksen toimitilat laajennuksen myötä tuplaantuivat ja konekanta on riittävän suuri ja "viimeisen päälle" nykyaikainen, suuretkin vaatimukset täyttävä. Miksi sitten laajentamaan "vanhoilla päivillä"? Kaikki Ilmarin pojat, Timo, Jarno ja Juhani ovat kasvaneet verstaassa ja osoittaneet kiinnostuksensa puutöihin, joihin kaikilla oli myös synnynnäistä taipumusta, verenperintöä, eritoten Timolla, joka jo aikaisessa vaiheessa tuli päätoimisesti isän avuksi. Timo halusi kartuttaa ammattitaitojaan ja valmistui Jurvan Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksesta koristepuu- ja metallisepäksi. Muutama vuosi sitten Ilmari päätti, että on aika "hengähtää" ja antaa vastuu yrityksestä nuoremmille. Osat vaihtuivat. Timo "hyppäsi isänsä saappaisiin" ja nyt on Ilmarin vuoro olla auttajan asemassa. Timo alkoi katsoa kauemmas tulevaisuuteen, ja näki laajennuksen tässä vaiheessa tarkoituksenmukaiseksi, josta isä-ilmari oli enemmän kuin tyytyväinen. Lehmäjoen Puutyön perusajatuksena on aina ollut, että kaikkea valmistetaan asiakkaan toivomusten mukaisesti. Siinä missä muut yritykset valmistavat ainoastaan standardi-mitoitettuja tuotteita, niin Lehmäjoen Puutyö toteuttaa mittatilaustyönä viimeistä piirtoa myöden asiakkaan toivomukset. Päätuotteina ovat olleet keittiökaapistot, ovet ja ikkunat sekä näiden lisäksi valmistetaan kaikkea mahdollista. Timon sanoin sanottuna "kehdosta hautaristiin". On valmistettu könninkelloja ja tyylihuonekaluja, sivusta vedettäviä sänkyjä, renginkaappeja, mahapiironkeja, lautaskaappeja, alttaripöytiä, saarnastuoleja, pyhimyskaappeja, virsikirjahyllyjä ja kasukkakaappeja. Karhut ovat tehneet lähetystyönä mm.toksovan kirkon uudet ulko-ovet. Mielenkiintoinen valmistusesine on vanhan ajan puiset lukot, joita on käytetty jo "nuijamiesten" aikoina lähinnä vilja-aittojen lukkoina. Lukot ovat verrattain suurikokoisia ja siitä erikoisia, ettei niiden valmistuksessa ole käytetty lainkaan rautanauloja. Lukkomallin Ilmari sai televisiosta tulleesta nuijasotaa käsittelevästä dokumenttiohjelmasta. Ilmarilla on myös merkittävä osuus Isonkyrön ja ja sen ympäristökuntien veiston ja puusepäntaitojen ylläpitämisessä ja kehittämisessä, sillä hän on opettanut jo 30-vuoden ajan Kyrönmaan Kansalaisopistolla Isokyrössä, Ylistarossa ja Vähäkyrössä puutöiden valmistusta. Ilmari on erittäin taitava koristeveistäjä. Kun Ilmari on kyseessä, niin on kyseessä, niin on uskaliasta sanoa, että pojasta on polvi parantunut, mutta sanon sen silti. Timo on seurannut isänsä jälkiä myös opettajana. Opetustyön Kyrönmaan Kansalaisopistossa Timo aloitti jo 22- vuotiaana. Timon ammattitaitoa opettajana on huomioitu myös valtakunnallisestikin. Hän on pitänyt veisto- ja puutyökursseja useilla paikkakunnilla eripuolella Suomea mm. Turun Keskusvankilassa, jossa hän on ollut useita kertoja (opettajana). Kun puhutaan kansalaisopistossa opettamisesta, niin Ilmarin kohdalla ei voi olla kertomatta sitä, että hän on opettanut kahtena vuotena työryhmää, jossa kaikki ovat valmistaneet itselleen ruumisarkun. Asia ylitti reilusti uutiskynnykset niin television kuin merkittävien lehtien suhteen, mutta ryhmä noudatti asiassa yhteiseen päätökseen perustuen pidättyvää julkisuutta. Ilmarille on kuitenkin tullut yksityisiltä henkilöiltä useita yhteydenottoja eripuolilta Suomea, joissa he ovat pyytäneet teko-ohjeita ja piirustuksia, joita Ilmari on mielihyvin heille toimittanutkin jo useita kymmeniä. Ilmari on myös innokas kotiseutumies. Hän osallistuu "täydellä sydämellä" Isonkyrön Kotiseutuyhdistyksen toimintaan, jonka johtokunnassa hän on ollut useita vuosia. Museolla pidetyissä kökkätöissä ja näytelmien lavasteiden teossa hän on ollut yksi aktiivisimmista henkilöistä. Perinteisiin vanhanajan markkinoihin Ilmari on osallistunut sekä pystytysvaiheeseen että itse markkinoilla pidettäviin työnäytöksiin, joissa hän suorittanut mm. sorvausta, päreidentekoa, veistoa ja esitellyt vanhaa ns. haapiotekniikkaa, jolla muinoin tehtiin mm. haapioveneitä. Useat näistä näytöksistä hän on tehnyt yhdessä Timon kanssa. Kaikkein pisimpänä harrastuksena Ilmarilla on ollut Lehmäjoen Nuorisoseuran ja - kylätoimikunnan toimintaan osallistuminen jo yli 40-vuoden ajan, aluksi rivijäsenenä, sekä iän että arvostuksen kasvaessa hän on ollut useissa merkittävissä luottamustehtävissä: mm. rahastonhoitajana, sihteerinä ja puheenjohtajana. Vaikka luottamustehtäviä on Ilmarilla kasaantunut kosolti, niin hän ei ole pelkästään "johtajatyyppi", hän on armoton kökkämies. Lehmäjoella tuskin on järjestetty yhtään kökää jossa Ilmari ei olisi ollut mukana. Kyrönmaan Kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana Ilmari on toiminut useita vuosia. Sukututkimus ja sukuseuratoiminta ovat Ilmarille myös mieluisia harrastuksia. Hän on toiminut mm. useita vuosia Aabraham Björklundin sukuseuran varapuheenjohtajana. Yllä oleva kirjoitus on pääpiirteissään pyörinyt Ilmarin ja Timon "ympärillä" luonnollisesti siitä syystä, että se on valtaosin käsitellyt puutyöhön liittyviä asioita ja Ilmarin valtavaa harrastusmäärää. Karhun perheen kohdalla tapahtuisi "oikeusmurha", ellei muutamalla sanalla tuotaisi esiin muun perheen osallistumista talon muihin töihin, lähinnä maa- ja karjatalouteen. On luonnollista, että kun isännän ja vanhimman pojan aika meni yhä enenevässä määrin verstaassa, niin emännän, Raija Kaarinan, työpanos tilan muissa töissä kävi yhä merkittävämmäksi. Lasten ollessa pieniä, oli luonnollista, että Ilmarille lankesi myös kaikki tilan raskaat työt, mutta lapsien varttuessa he olivat jo hyvänä apuna ja korvaamattomana työvoimana, joka puolestaan mahdollisti Ilmarin suuremman osallistumisen puutöihin. Kuten jo aikaisemmin tuli todettua, ovat myös Jarmo ja Juhani kasvaneet puutöiden osalta "puoliammattilaisiksi", vaikkei niitä hommia päätöikseen teekään. Jarmo on autonkuljettaja ja Juhani on juuri valmistunut vartijakoulutuksesta. Kokonaan oman lukunsa vaatisi Juhanin pitkäaikainen

15 harrastus, jota ei tilanpuutteen vuoksi ole mahdollista sisällyttää tähän kirjoitukseen, vaikka se aihepiiriltään sopisi tähän kuin "nyrkki silmään". Siitä pitää tehdä oma juttu tuleviin aviiseihin. Jotta lukijaa ei jätettäisi epätietoisuuteen siitä, mikä tämä Juhanin harrastus on, niin lyhyesti voidaan kertoa, että Juhani perusti 12-vuotiaana pihapiiriinsä oman kotimuseon, joka on sittemmin laajentunut merkittävästi. Esineitä on kertynyt yli 400. Museon arvostusta kuvaa hyvin se, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on myöntänyt sille 4000 markan stipendin. Myös perheen tytär Päivi omaa taiteellisia taipumuksia. Valokuvaus on hänelle läheinen harrastus. Oiva todiste Päivin valokuvaustaidoista on hänen voittama I-palkinto valtakunnallisessa valokuvauskilpailussa "Etelä-Pohjanmaa - Auringonlaskun maakunta?". Päivi voitti kilpailun kuvalla "Kasvun hetkiä", jossa hän kuvasi pikkutytärtään Millaa viljapellossa. Kilpailuraati arvosteli kuvan sekä teknisesti hyväksi että näkökulmaltaan positiiviseksi. Tuomariston mukaan kuva luo vahvan kuvan siitä, että elämä jatkuu maakunnassakin. Yllä oleva kirjoitus tekee kunniaa perheelle, joka kokonaisuutena on antanut merkittävän panoksen oman perheensä ja talonsa eteen, kyläyhteisönsä, kuntansa ja maakuntansa sekä niissä toimivien järjestöiden hyväksi. Olen varma siitä, että kantaisämme, Aabraham Björklund, olisi ollut ylpeä tällaisista jälkeläisistään. [2 x valokuva] [Ilmari ja Timo Karhu Seinäjoen Puutyömessuilla] [Ilmarin 50-v. päivillä 1992; Timo, Juhani, Jarmo, Ilmari ja Raija] [vanha valokuva: ] [Vanha näkymä Lehmäjoelta. Etuvasemmalla kylän paja ja sen vieressä Lehmäjoen toisella puolella meijeri ja meijerinhoitajan talo. ] Kun Lehmäjoella tehtiin "maailmanennätys" Se 100 metrin "haamuraja" 10.0 sek. on nyt sitten tänä kesänä saavutettu. Saksalainen Hary ja kanadalainen Jerome ovat todellakin päässeet tuohon ihmeaikaan, joka on ollut jo vuosikymmenet maailman sprinttereiden suurimpana unelmana. Sprinttereiden lähin toive on nyt tietenkin tuon maagisen 10 sekunnin rajan alittaminen. Yhä kimmoisampien ratojen ja yhä nopeamman lähdön ansiosta se ehkä piankin on mahdollista. Mutta eihän tuon "haamurajan" saavuttaminen mikään uusi asia ole, sillä isokyröläinen urheilija on vyyhdinnyt 100 metriä jo n.45 vuotta sitten! Kerroimme äskettäin Varjorannan Jaskan "kovasta" 100 m:n tuloksesta, mutta aina vain parempaa kuuluu. Lehmäjoen nuorisoseuran kesäjuhlissa pidetyissä urheilukilpailuissa siinä vuoden 1915 paikkeilla, juoksi nimittäin Yrjö Kalke tuon satasen myöskin tasan 10 sekunnissa! Todella hirmutulos, ottaen että olympiakultakin heltisi noihin aikoihin 10.8 sek.tuloksella. Aikaa ei olisi sietänyt epäillä, koska ajanottajana oli Kyröön ensimmäisiin urheilijoihin lukeutunut kaupanhoitaja Vilho Lakia ja sekuntien mittaajanakin suurikokoinen, taatusti hyväkäyntinen herätyskello. Miehessä ja kellossa ei siis pitänyt olla mitään estettä tuloksen maailmanennätykseksi hyväksymiselle. Mutta kuinka ollakaan: Kateelliset kilpailijat panivat "hanttiin" eli tekivät protestin, kuten nykyään fiinisti sanotaan, ja niin Yrjö pantiin juoksemaan uudelleen. Kukaan ei tietysti voi juosta kahta maailmanennätystä peräkkäin, ja niinpä sitten Villen herätyskello näyttikin vain 13 sekunnin tulosta. Ihmekös tuo nyt sitten. Pohjankyrö Erkki Kriikku Palkittu mylly Kriikun mylly pelastettiin vuosikymmenien rappiotilasta. Kunnostus olisi ollut kenties myöhäistä ellei myllyä olisi tilapäisesti katettu jo 70-luvulla. Varsinainen kunnostustyö alkoi sen jälkeen, kun Lex Kyrönjoki tuli voimaan 1991, jolloin voimalan rakennusuhka Ylistaron Kirkonkoskeen raukesi. Myllyn kunnostustyö voitiin aloittaa Museoviraston rahoitusavustuksen turvin. Suvun jäsenten, erityisesti Erkki ja Esa Kriikun, oma työpanos on ollut erittäin suuri, 3000 tuntia. Merkittävä osuus on ollut myöskin Aabraham Björklundin Sukuseuran jäsenten ja kyläläisten talkootöillä.

16 Kunnostustyö on tehty oikeilla materiaaleilla rakennusten alkuperäistä luonnetta korostaen ja Museoviraston ohjeita noudatellen. Ratkaisevinta työn onnistumiselle on ollut vanhan rakentajan Erkki Karhusen ammattitaito. Myllymiljöön kokonaisuus valmistui, kun myllytupa, sepän paja ja varasto- WC-rakennus valmistuivat 90-luvun lopulla. Viimeisessä rakennusvaiheessa saatiin myös Lieder-rahoitusta, mutta oman työn lisäksi jouduttiin käyttämään myöskin omaa ja velkarahaa. Lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä. Tunnustus tehdystä työstä saatiin , kun Kriikun Mylly palkittiin ensimmäisellä etelä-pohjalaisella rakennusperinnepalkinnolla. Palkinnolla juhlistettiin rakennusperinteen teemavuotta. Palkinnon luovutti Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys. Myllyalue rakennuksineen on vuodesta 2001 lähtien ollut vuokrattuna yhdelle osakkaalle, Esa Kriikulle, matkailukäyttöön. Seuraava kunnostustyö jo odottaa, sillä myllyn turbiini on tarkoitus korjata jo mahdollisesti tulevana kesänä. Museovirasto on avustuksellaan tukemassa tätäkin hanketta. [kuva "palkinto rakennusperinteen vaalimisesta" ] [Ensimmäiset Aapramin kisat pidettiin Lehmäjoen Nuorisoseuralla. Kuvassa Terhi Kuivinen taiteilee lankulla kävelyä. ] [Sukuseuran viiri liehuu ja juhlakentän väki ihastelee Myllyn ja Kirkkokosken maisemia. ] Olavi Alanko Kukilan Paapan kans kytöä polttamas Tuli täs mieleheni, kun rukihin kylvöaikakin alakaa olla taas pian ajankohtaanen asia. Ruishan kylyvettiin entisaikahan hyvin useen kesantomaahan. Tarkoottaa sitä, jotta se maa, johonka ajateltihin ruista kylyvää, jätettihin keväällä kylyvämättä ja sitä äjestettihin monta kertaa kesän mittahan ja näin tuhottihin siitä villiheinän juuret ja muut rikkaruohot. Krassattihin viimmeesetkin kesätunkiöt siältä navetan takaa sinne kesantomaallen, jotta saatihin rukihille hyvä kasvumaa. Näin paappakin oli tiätysti aina teheny silloon, kun se oli kylyväny rukihin kotovainiohon. Mutta kun paappa oli jostakin syystä päättänyt kylyvää rukihin Kitin-nevalle ja oli keväällä jättäny sinne kesantoa sitä varten. Oli käyny sitä äjestelemäs useeta kertoja hevoosella. Ei ollu silloon traktoria. Sinne oli pitkä matka, toistakymmentä kilometriä hevoosella körötellä kovapyöräisillä kärryyllä. Senpä takia se sonnan ajokin niin kauas oli hyvin vaikiaa. Mutta jotakin kasvuvoimaa sille rukihille kumminkin piti saara. Niinpä Paappa oli päättäny polttaa sen ruismaan. Kyrönpolttohan ei siihen aikahan ollu enää kovin yleistä niinkuin se on ollu 1800-luvulla, mutta aina joku sitäkin vielä harrasti samoon, kun saven ajoa kevytmultaasille kytömaille. Elettihin sodan jälkehistä aikaa, vai olisko ollu välirauhan aikaa, en oikeen tarkkahan muista, mutta Eini-enokin oli silloon varmahan viälä sotareissulla, kun se ei ollu mukana siinä kyrönpolttohommas. Paappa multa kyseli jo etukätehen, jotta haluaasikko tulla munkans kytöä polttamahan Kitin-nevalle ja tottahan minä halusin. Yritin paapalta urella, jotta mitä se sallaanen kyrönpoltto oikeen on, kun mulla ei ollu mitään käsitystä koko hommasta, mutta paappa vain hymyili salaperäisesti ja tuumas, jotta sitteppä näjet. Niinpä sitten yhtenä aamuvarhaasena lährettihin Kitin-nevaa kohoren. Karikkalavalle paappa oli varannu kaks suurta lyhyrestä pitkiä olokia, kaks lapiua, kaks sankoja, kuakka ja kirves ja mitä kaikkia ajatteli siälä tarvittavan. Oli hakenu lammashaasta hyvät katajaaset hussat, joilla piretähän valakia kuris, jos meinaa ojan yli toisellen pellolle. Niin ja evähät tiätenkin piti olla kahta päivää varten. Ne oli isoos tuahikontis, leipää ja kropsua, voiaski ja tiätenkin kirnupiimää leilis. Ja jos juatava loppuu niin onhan siälä savikrooppi, josta vettä piisaa niin miähille kuin hevoosellekin. Kun päästihin perille, paappa riisui hevoosen ja laitttoo liekahan siihen kytötuvan pihallen, johonka oli kasvanut pitkä äpäres heinänteon jäläkehen. Ja sitten alootettihin se kyrönpoltto. Se tapahtuu sillä lailla, jotta ne pitkät oljet kannettihin sinne pellon laitahan, mistä sytyttäminen alootettihin. Se piti aloottaa tuulen alapuolelta pitkin pellon syriää. Paappa antoo mulle kourallisen siitä lyhtehestä ja sytytti sen palamahan ja käski mennä pitkin pellon syriää varistaan valakiaa siihen kuivahan multahan, joka syttyikin hyvin heleposti. Paappa tuli lyhyres

17 kainalos peräs ja antoo mulle aina tukun, kun erellinen paloo loppuhun. Näin mentiin sytyttään koko pelto. Se valakia lähti sitte siitä hiliallensa kytemällä etenemään keskipellolle päin jättäen jälkeensä kellertävän ruskiaa tuhkaa. Siitä pellon pinnasta paloo se kuiva multa ja märkään maahan se sitten sammui vähitellen. Tämä tuhka sitten kasvatti siihen kylyvettävän vilian, niin ainakin uskottihin, tiärä sitten, oliko siitä suurtakaan apua. Sitten kun tämä niinsanottu vastavalakia oli sytytetty ja varmsitettu, jotta se ei lähtenyt ojan yli toiselle pellolle, lährettihin sytyttämähän tuulen yläpuolella olevalta syriältä aivan samalla tavalla. Sitten se lähtikin etenemähän palio nopiampaa, kun tuuli sitä vei etehenpäin. Sitten vain lapion kärjellä vähän heiteltihin sitä tulista tuhkaa sellaasihin paikkoohin, jokka meinas jäärä palamatta. Kyllä siinä johonakin välis eväskontillakin käytihin, mutta nopiaa mentihin takaasin, jottei valakia päässy karkaamahan. Sitten kun se valakia oli menny yli pellon, se alakas vähitellen sammumahan ja meirän tehtäväksi jäikin vain savuavien pesäkkeiden sammuttaminen. Siältä savikroopista kannettihin sangoolla vettä. Myähäänen ehtoo siinä kerkes tulla ennenkuin paappa arveli, jotta voitais mennä vaikka vähäksi aikaa nukkumahan. Siinä kytötuvas oli takkamuuri ja siinä kraaku, johona voi keittää kaffia ja pannunjalka, jotta olis voinu keittää vaikka puuronkin. Oli ylä- ja alasänky, sellaaset loorat vain ja niis olokia patjana. Niis me nukuttihin sen minkä nukuttihin. Paappa ei varmahan ainakaan nukkunu ollenkaan. Se kuluki yälläkin vaharaten sitä valakiaa. Minä pelekäsin niitä mökin mustia seiniä ja hiiret ja sisiliskot kulukivat pitkin seinänrakoja. Hevoonen talutettihin siihen mökin porstuahan. Siinä oli vain maapohja laattia. Niinpä sitten aamu valkeni ja näytti tulevan oikein lämmin päivä. Me siinä paapan kans katteltihin eileesen päivän tyän tulosta. Muutamia savuhaikuja viälä näkyi. Ne meirän pitää viälä sammuttaa ennenkö lähäretähän, paappa tuumi. Mutta ei me keritty viälä lähtiäkkään, kun taivahalle alakas nousemahan mustia pilviä ja ukkoonen alakas jyrisemähän ja vettä tuli oikeen kaatamalla. Paappa oli tyytyväinen, kyllä ny on ne viimmeesetkin pesäkkehet sammunu, me voimma rauhallisin miälin lähtiä kotia kun tämä saret lakkaa. Oon nyt jäläkehenpäin muistellu tätä kokemustani, kun ymmärrystäkin on tullut vähän enemmän kun sitä oli silloon. Olin alun toisella kymmenellä. Ihmettelen vain sitä, jotta kyllä se paappa oli rohkia miäs, kun se mun ikääsen pojanklopin kans uskalti mennä pistämähän kyrön palamahan. Nyt jos olis samanlaasesta asiasta kysymys, pitääs paikalla olla vähintäänkin yksi palokunta. Ja kyllä se paappa olis varmaan menny sinne yksinkin, jos minä en olisi halunnut. [Kukilan emännän, Maria os.björklund / Vallinmäen hautajaiset Kukilan perhekunta vas: Kontturit Hilda ja Eino Vainio, Maria ja Arvo Alanko, Jenny, Eino, Eemeli Kukila ja Kukilan vanha emäntä. 5-vuotias Olavi Alanko, Kyrönpolttajan kirjoittaja arkun ääressä. ] [kuva ] [Isonkyrön kirkkomaalla Kerttu Kontsaan saattoväkeä vuonna 2000 ] [Risto Luoman, ahkeran sepän arkulle laskemassa kukkalaitetta. Rahastonhoit.Anne Leskelä, puheenjoht.ossi Polari ja sihteeri Eila Kuivinen ] [TEKSTI: Tämän taidegraafikko Matti Visannin taulun SEINÄJOEN SEURAKUNNALLE lahjoittaa Aabraham Björklundin Sukuseura ry Seinäjoella lokakuun 20.päivänä 2001 puheenjohtaja Ossi Polari sihteeri Eila Kuivinen Marjatta Polari [Maisteri Marjatta Polari halusi sisarensa Hilkan hautajaisten muistotilaisuudessa Sukuseuramme lahjoittavan omistamansa Matti Visannin taulun Seinäjoen Seurakunnalle. ]

18 Eila Kuivinen Aaprami Kuivinen - seppä, maanviljelijä ja lautamies Abraham Kristofer Abrahaminpoika Björklund, syntynyt Isonkyrön Lehmäjoella ja kuollut Ylistarossa oli Abraham Jaakonpoika Björklundin neljästätoista lapsesta nuorin. Hän oli seppä ja Kleemolan torppari ja avioitui Kleemolan tyttären, Liisa Matintyttären kanssa. He ottivat sukunimekseen Kleemola. Abraham ja Liisa ostivat Salomon Abrahaminpoika ja Maria Antintytär Kuiviselta Ylistaron Kaukolankylän Kuivilasta verotalon Kaukola 12 7/32 osaa manttaalia, jonka Salomon ja Maria olivat ostaneet kauppakirjalla joulukuun 29.p:nä Kauppakirja on päivätty marraskuun 6.p:nä Kauppahinta oli 4000 Suomen markkaa sekä osaksi vuotuista eläkettä ostajalta myyjälle. Eläkekirjan sisältö: "1. Kaksi tynnyriä rukiita, yksi ohria hyvis puhtahis jyvis. 2. Pärinämaaksi toinen pelto tiän viärestä rintaan päin ja jos mainittu pelto maan jaossa vaihtuu muillen, niin Salomooni on saapa taloosta samanarvoisen pellon rinnan pualelta tiätä. 3. Poltinpuiksi neljä syltä halkoja joka talvi. 4. Eläämen eloksi satakaksikymmentä leiviskää hyviä maaheiniä. Tämä syytinki seuraa viimeeseen kuolemaan saakka." Kauppakirjan ja eläkekirjan todistajina ovat Herman Tynjälä ja Walentiini Pöytäkangas. Eläke kiinnitettiin kihlakunnan oikeuden päätöksellä 3/16 osaan Kuivisen verotaloa n:o 12 kymmeneksi vuodeksi. Tavan mukaan talokauppa huudatettiin kihlakunnan oikeudessa kolme kertaa, helmikuun 15.p:nä 1879, lokakuun 27.p:nä 1879 ja huhtikuun 8.p:nä 1880 julkisesti ja moitteettomaksi. Kihlakunnan oikeus on kaupan hyväksynyt virallisesti huhtikuun 24.p:nä Lokakuun 13.p:nä 1888 Aaprami Kuivinen, niinkuin häntä talon mukaan kutsuttiin, vaihtoi maata luovuttaen taloon kuuluvan Munakan Jokiluhtasaraan kokonaan Heikki Saarelle ja Matti Loukolle saaden heiltä vastaavasti Wästilän 7/32 osaa manttaalin talosta Efrain ja Matti Wästiltä kauppakirjalla elokuun 25.p:nä 1888 ostetun Joenväärän luhtasaraan kokonaan kuin myös siihen lisäksi talokas Juha Wästiltä arenteeratun 7 1/2 kapan maan viljeltäväksi. Vaihtokaupan todistajina olivat Jakob Lindberg ja Iisakki Töyli. Tässä yhteydessä on tuotu Munakasta Kuivilaan pieni hirsirakennus, joka on alun kolmatta sukupolvea toiminut leikkimökkinä Iisakkalan tilalla, jossa Hedvig Abrahamintytär s.1873 aikoinaan on emännöinyt puolisonaan Jaakko Jaakonpoika Kuivinen s Vuonna 1890 on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen lääninkomitea Vaasassa määrännyt uskottujen miesten lautamies Jakob Lahtisen ja talokas Jaakko Jaakonpoika Kuivisen läsnäollessa toimitettavaksi Abraham Abrahaminpoika Kuivisen verotalosta Kaukola 12 arvauskirjan. Käräjillä joulukuun 13.p:nä Ilmajoen tuomiokunnat Isonkyrön ja Ylistaron käräjäkunnassa Orismalan Laurilan talossa Abraham Abrahaminpoika Kleemola Ylistaron Kaukolan kylästä Kuivisen talosta on kolmeksi vuodeksi määrätty lautamieheksi lautamies Matti Kosken sijasta. Jälleen käräjillä marraskuun 20.p:nä 1905 Abraham Kleemola eli Kuivinen on määrätty toimimaan seuraavat kolme vuotta lautamiehenä alkaen tammikuusta Ennen Aapramin Ylistaroon muuttoa eli lokakuun 28.p:nä 1882 päivätyllä kauppakirjalla hänen veljensä Esaias Kriikku myi hänelle torpan tilukset Renkolan talon mailta. Kriikku oli ne ostanut kauppakirjalla heinäkuun 26.p:nä 1881 Juho Björklundilta. Hinta oli 1200 markkaa, jonka ostajan tulee maksaa vasta viiden vuoden kuluttua ja ilman korkoa. Esaias Kriikku entinen Björklund kuoli Häneltä jäi kaksi alaikäistä lasta Juha ja Jaakko Oskari. Talvikäräjillä helmikuun 19.p:nä 1885 Abraham Kuivinen määrättiin lasten holhoojiksi. Vasta 1892 Abraham Kuivinen anoi Suomen Hypoteekkiyhdistykseltä lainaa 4000 markkaa ja saikin sitä. Jo talvikäräjillä marraskuun 6.p:nä 1891 hän anoi eroa Kriikun lasten holhoojan tehtävästä syystä, että hän on velallinen ja aikoo anoa valtion lainaa. Hän ehdotti sijalleen torppari Matti Juhonpoika Parhasen eli Waresvuon Jaakko Oskarin, joka vielä oli alaikäinen, holhoojaksi. Ylistaron pitäjän kunnallislautakunta oli antanut siitä puoltavan lausunnon todeten, että Parhanen on täysikelpoinen ja sovelias tehtävään. Jo täysiikäinen Juha Kriikku antoi hyvän kirjallisen lausunnon holhoojansa tehtävistä päivättynä kesäkuun 26.p:nä 1892 omin käsin allekirjoitettuna ja todistajina seppä Juhani Stenfors ja torppari Matti Kujanpää. Kihlakunnan oikeus määräsi Abraham Kuivisen myös veljensä pojan, Iivarin torpparin Juho Matinpoika Björklundin lasten holhoojaksi vuonna 1888, kun Juho kuoli ja yhdeksän lasta jäi alaikäisiksi. Yksi lapsi syntyi vielä isän kuoleman jälkeen. Perikunta oli niin velkainen ja torppa niihin kiinnitettynä, että lasten äiti holhoojan kanssa tulivat siihen tulokseen, että on lasten kannalta edullisempaa myydä kaikki. Kihlakunnan oikeus hyväksyi kaupat käräjillä marraskuun 26.p:nä Vielä 1890 käräjillä leski ja lasten holhooja joutuivat vastaamaan yhdestä maksamatta jääneestä velasta.

19 Maria Sofia Jaakontytär Björklund myöh.vallinmäki, s.1876 Isokyrö, Aapramin vanhimman veljen tytär on ollut kasvattina Aapramin ja Liisan perheessä, josta hän sitten avioitui Eemeli Kukilan kanssa ja oli Kukilan emäntä ja pitokokki. Vuonna 1900 helmikuun 2.p:nä Aaprami myi vapaaehtoisella huutokaupalla metsää eli puita pystyyn ehdoilla, että huudot saavat olla maksamatta velkakirjaa ja takausta vastaan pyhäinmiesten päivään saakka ja puut pitää olla hakattuna ja poiskorjattuna ensipäivään toukokuuta Huutoja kertyi 23 ja rahaa 540 markkaa. Aaprami liittyi Isonkyrön - Ylistaron Hevoskasvatusyhdistykseen maaliskuun 9.p:nä 1904 vakuuttamalla hevosensa Siukeen ja Mikon kummankin 250 markan arvosta. (Liite 8) Aaprami-sepän paja oli nykyisen Ookilantien ja Kuivilantien kulmassa. Kun patosiltaa ja sähkölaitosta rakennettiin koskeen, oli Aapramin paja sen työmaan käytössä. Sähkölaitoksen valmistuttua Aapramista tuli myös Ylistaron Sähköosakeyhtiön osakas ostamalla 500 markan osakkeen n:o 866 päiväyksellä toukokuun 16.p:nä (Liite 9) Vuonna 1920 toukokuun 1.p:nä Abraham ja Liisa Kleemola myivät talonsa vanhimman tyttärensä Hedvig Kuivisen pojille, Jaakko Viljami ja Juho Abraham Kuiviselle kummallekin osuutensa markan hinnalla. He edustivat itselleen tilasta kauppakirjassa mainitun osuuden erotettavaksi itselliseksi tilaksi Rintaluoma Rno: 12/14. Jaakko ja Juho Kuivisen tilan nimeksi tuli Kleemola Rn:o 12/15. Abraham ja Liisa Kleemolan eläke-ehdot: Koska olemme tänä päivänä myyneet talomme 0,2187 osaa manttaalia Kuivisen talosta n:o 12 Ylistaron pitäjän Kaukolan kylästä, niin edustamme itsellemme elinkautista eläkettä kummankin kuolemaan asti seuraavasti: viisi hehtoa rukiita, kolme hehtoa ohria, neljä hehtoa kauroja, 3000 kg heiniä kunkin vuoden hyvää satoa......viisi metrisyltä koivuhalkoja. Tarpeellinen määrä olkia kahdelle lehmälle ja kahdelle lampaalle, joille myös kesälairuun ynnä kunnollinen navetta ja vasikkahaka kartanon takana. Asuinhuoneeksi nykyinen tupa ja sen pääoleva kamari. Ruokapuoriksi pihan alaselta puolelta olevasta rarista päimmäinen ruuma ja yksi lato eläinten rehua varten. Jos talo myyrään vieraalle, kohoaa eläke kolmannelle osalla. Eläkkeen saajat saavat meitä enmpää kuulematta kiinnittää ylläsanotut eläke-ehdot a sanottuun manttaaliin. lussa Ylistarossa 1.p:nä toukokuuta 1920 Aaprami Kuivinen ja Vaimo Liisa Matintytär Ylläkirjoitettuihin eläke-ehtoihin olemme tyytyväiset ja sitoudumme ne täyttämään. Jaakko Kuivinen Juho Kuivinen Todistavat Juha Kuivinen Jaakko Kristo Kilakunnan oikeus on hyväksynyt ehdot ja lainmukaisen kiinnityksen taloon Kiinnitys on uudistettu Kun Aaprami ja Liisa myivät talonsa, myytiin myös maatalousirtaimisto vapaaehtoisella huutokaupalla vasaramiehenä Matti Ladvatalo. Rahaa tuli markkaa yhteensä 251 huudosta. Testamentti (osa Kihlakunnanoikeuden varsinaisten asiain pöytäkirjasta) "Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme täten viimeisen tahtomme ja t estamenttimme olevan, että kun meistä toinen kuolee sen peritavara olkoonpa minkä nimistä ja laatuista tahansa, on täydellä omistusoikeudella tuleva eloonjääneellen vainajan perillisellen minkäänlaista selvitystä tekemättä. Tämän testamentin me olemme tarkoin harkinneet ja vapaasta tahdostamme päättänyt ja laittanut ja sen todistukseksi sitä varten kutsutuilla todistajilla vakuutetaan." Ylistarossa joulukuun 10.p:nä 1928 Eläkemies Abraham Abrahaminpoika Kuivinen

20 "Me allekirjoittaneet samalla kertaa läsnäolleita, vieraat miehet, todistamme täten, että eläkemies Abraham Abrahaminpoika Kuivinen ja vaimonsa Liisa Matintytär Kuivinen Ylistaron Kaukolan kylästä, jotka me persoonallisesti hyvin tunnemme allamainittuna päivänä kutsuivat meitä kotiinsa kirjoittamaan ja todistamaan tätä kirjaa ja kun meidän läsnäollessa edelläoleva testamentti heille julkiluettiin, selittivät sen sisällön, heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja että aviopuolisot tätä tehdessään olivat terveet ja toimivat vapaasti ja täyrellisesti ymmärsivät, mitä testamentti sisältää heille ja heidän perillisilleen ja sitten aviopuolisot varmensivat testamentin nimimerkin piirtämällä toristajain läsnäollessa." Vakuutetaan Ylistarossa joulukuun 10.p:nä 1928 Jaakko Sinunanpoika Loukko Liisa Loukko Vuonna 1923 Juho Kuivinen oli myynyt osuutensa talosta Kleemola Rn:o 12/15, johon sisältyi tilan rakennukset. Sen oli ostanut Amerikasta tullut Jaakko Keltto. Juho itse lähti Amerikkaan. Kaisu Mäki s.keltto muistaa ajan, kun Liisa ja Aaprami Kuivinen olivat heidän syytinkiläisiään ja asuivat talon toisessa päässä tuvassa, joka oli jaettu kevyillä väliseinillä kolmeen osaan ja yläkamarissa oli kesäisin vieraille nukkumapaikka. Kaisu muistaa Liisa-mumman kertoneen, että päärakennus on tuotu Isonkyrön Lehmäjoelta ja sen hirsien tuomiseen oli tarvittu mieletön määrä hevosia ja aikaa. Aaprami oli vakuuttanut huonerakennukset kesäkuun 5.p:nä markan arvoon, josta päätellen päärakennus oli silloin valmistunut. Aaprami-paappa, Abraham Kristofer Kleemola, käyttönimeltä Kuivinen, talon nimen mukaan, kuoli lokakuun 12.p:nä Hautakivessäkin on nimi Kuivinen, vaikka kirkonkirjoissa mainitaan, että vain naimattomaksi jääneellä Liisa-tyttärellä on ollut virallisesti sukunimi Kuivinen talon nimen mukaan. Paapan kuoleman jälkeen Liisa-tytär sai aikaan, että hänelle ja mummalle rakennettiin kolmihuoneinen koti tien joen puolle, Rintaluoma Rn:o 12/14 tilalle, jonka Aaprami ja Liisa olivat talon myynnin yhteydessä varanneet itselleen. Pihapiiriin kuului asuinrakennusten lisäksi navetta- ja saunarakennus, heinälato sekä luoman töyrässä maakellari. Runsaasti kukkivat sireenit koristivat pihapiiriä. Auinrakennus on uusien omistajien toimesta kunnostettu ikäänkuin Aabraham ja Liisa Kleemolan ja perheen muistomerkiksi. [Abraham (Björklund) ja Liisa Kleemolan perhe. Hedvig Kuivinen, Maria Kujala, Liisa Kuivinen, Hilda Loukola ja Impi lartio. Susanna Kivimäki on tällöin ollut Amerikassa. ] [kopiot alkuperäisestä asiakirjasta] [Isak Edvard Sjöman, ja hänen kolmas vaimonsa Ida Gustafson s.1873 ja nuorimmat lapset ja muuta talon väkeä. ] Lauri Merenmies Kanttori Isak Sjöman, s Bromarvissa k Marttilassa vaimo Margaretha Abrahamintytär Björklund s Isossakyrössä k Marttilassa Isak Sjöman hoiti väliaikaisia virkoja Uskelassa, Oripäässä, Eurassa ja sitten vuodesta 1841 vakinaista kanttorin virkaa Marttilassa. Siellä kerrottiin kanttorilla olleen kantava ääni, mikä kuului kilometrien päähän. Marttilassa häntä käytettiin ruotsinkielisten asiakirjojen lukijana ja laatijana. Perheen lapsista aikuisiksi eli kolme: Aleksander Alfred, s Uskelassa. Kuten isänsä, hän kävi Turussa lukkarin koulun. Myöhemmin hän toimi lukkarina Paimiossa. Karl August, s Oripäässä. Hän kävi välskärin koulun. Toimi myöhemmin siltavoutina Piikkiössä. Isak Edvard, s Eurassa (Tarvasjoki). Hän suoritti kimnaasin Turussa ja tuli v.1862 ylimääräiseksi lääninkanslistiksi.

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta

Lisätiedot

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali.

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali. Suku kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja sukutapaamiseen lauantaina 22.9.2018 Hyvinvointikartano Kaisankoti Bodomintie 37 Espoo. Paikalle oli saapunut 40 aikuista ja yksi pienokainen. Arvo Launiainen,

Lisätiedot

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010 Vesteristen sukukokous 19-20.6.2010 Helsingissä The meeting of the Family Society in 2010 was held in Helsinki the 19 th and 20 th of June. Kuvat, photos: Jorma A. Vesterinen Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkovaltuusto 2/2009 27.5.2009

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkovaltuusto 2/2009 27.5.2009 MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 27.5.2009 klo 17-19.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Stoor Timo jäsen, pj x Sinikumpu Airi jäsen, vpj x Alaoja Raimo jäsen x

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Rovaniemellä PÖYTÄKIRJA 1/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä PÖYTÄKIRJA 1/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 23.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.02 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.15 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016 Lehtojärvellä 27.2.2016 PÖYTÄKIRJA 2/2016 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 16.45 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kuva Sirpa Heikkinen 2009 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 5.12.2016 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on ollut

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta, kokouksen sihteeri Saarinki Jaana

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta, kokouksen sihteeri Saarinki Jaana Pöytäkirja 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2015 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Hartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä

Hartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä Hartikaisten sukuseura ry Perustamiskokous pidetty Kuopiossa 4.11.1973 ja rekisteröity 1974 Jäseniä 31.12.2015 198 henkilöä Seuran tarkoitus selvittää suvun ja Hartikainen-sukunimen muiden muunnosten mukaisten

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2015

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2015 Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2015 BEST WESTERN Hotel Samantta Välitie 1 90830 Haukipudas 7.3.2015 klo: 15.00. Kokouspöytäkirja Kokouksen alussa palkittiin ansioituneet koirat ja

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2009 2.1.2009 3 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2009 KOKOUSAIKA perjantaina 2. päivänä tammikuuta 2009 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Maija Jakkula Eino Piippo

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry. Yhdistyksen vuosikokous. Läsnä 14 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1.

Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry. Yhdistyksen vuosikokous. Läsnä 14 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 13.10.2012 klo 12.00 12.25 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 14 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta Saarinki Jaana

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo Sarola Riitta Saarinki Jaana Pöytäkirja 1 / 5 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2014 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen

Lisätiedot

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Matti Jormakka Sivu 1 (4) Hyvät sukulaiset! Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Sukuseuran kuulumiset Kuluva vuosi on sukuseuran 30. toimintavuosi. Ensi helmikuussa tulee kuluneeksi 30

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Ylikylässä 12.9.2015 PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 18.28 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) KOKOUSTIEDOT Aika 10.5.2011 klo 17-17.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 KOKOUSAIKA 17.2.2015 klo 19 KOKOUSPAIKKA Nurmon seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT LIITE nro 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Nasaretissa, Jeesuksen lapsuuskotikaupungissa,

Lisätiedot

2 Kokouksen järjestäytyminen, valitaan kokouksen puheenjohtaja, kokouksen sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa, 2 ääntenlaskijaa

2 Kokouksen järjestäytyminen, valitaan kokouksen puheenjohtaja, kokouksen sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa, 2 ääntenlaskijaa LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 1 (5) VUOSIKOKOUS 2010 Aika: lauantai 27.3.2010 klo 14.00-16.12 Paikka: Siidan auditorio, Inari Läsnä: 52 jäsentä (liite 1) 1 Kokouksen avaus ja läsnäolevien

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU

KOKOUSKUTSU KOKOUSKUTSU 30.12.2016 LAITILAN SEURAKUNTA Kirkkovaltuusto AIKA: Torstaina 12.1.2017 kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen, kokous alkaa klo 18.00 PAIKKA: Seurakuntatalo / kahvio, Pappilantie 1 Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

Suurnäkki sukuseura ry Säännöt

Suurnäkki sukuseura ry Säännöt Suurnäkki-sukuseura ry:n säännöt 28.10.2013 Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistys- ja säätiöasioiden yksikön 28.10.2013 vahvistamat. Yhdistyksen rekisterinumero on 176.618. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 9/2009 Kirkkoneuvosto 15.7.2009 97 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 9/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 9/2009 Kirkkoneuvosto 15.7.2009 97 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 9/2009 Kirkkoneuvosto 15.7.2009 97 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 9/2009 KOKOUSAIKA keskiviikko 15. päivänä heinäkuuta 2009 kello 10.00 alkaen KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo/takasali Sari Heiskanen Markku Huttunen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2010. KOKOUSAIKA maanantaina 12. päivänä heinäkuuta 2010 kello Kyrönniemen kappeli/opetustila.

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2010. KOKOUSAIKA maanantaina 12. päivänä heinäkuuta 2010 kello Kyrönniemen kappeli/opetustila. 12.7.2010 20 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2010 KOKOUSAIKA maanantaina 12. päivänä heinäkuuta 2010 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET Kyrönniemen kappeli/opetustila Sanna Eskelinen Markku Haataja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2017 Selkeä esityslista lista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Harjula ja kokouksen sihteeriksi valittiin Kalevi Korhonen.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Harjula ja kokouksen sihteeriksi valittiin Kalevi Korhonen. Pöytäkirja Metsästysseura Kerä ry:n vuosikokouksesta, joka pidettiin 17.2.2013 klo 12.00 alkaen seuran metsästysmajalla Kovelinlehdossa. Paikalla oli 67 seuran jäsentä. Lista osaottajista on liitteessä

Lisätiedot

Päätösesitys: Valitaan kokouksen puheenjohtaja. Päätös: Puheenjohtajaksi valittiin Leo L Norja Seinäjoelta.

Päätösesitys: Valitaan kokouksen puheenjohtaja. Päätös: Puheenjohtajaksi valittiin Leo L Norja Seinäjoelta. EVANKELINEN LÄHETYSYHDISTYS ELY ry VUOSIKOKOUS PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Lauantai 30.3.2019 klo 10-12.15 Paikka: Seinäjoki, seurakuntakeskuksen sali Läsnä: 57 henkeä, nimilista liite 1 1 Kokouksen avaus Päätösesitys:

Lisätiedot

MUUT LÄSNÄOLIJAT Hiltunen Antti, kirkkoherra kirkkoneuvoston edustaja Salojärvi Kirsi, talouspäällikkö pöytäkirjanpitäjä

MUUT LÄSNÄOLIJAT Hiltunen Antti, kirkkoherra kirkkoneuvoston edustaja Salojärvi Kirsi, talouspäällikkö pöytäkirjanpitäjä VIITASAAREN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2019 4.1.2019 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 13.1.2019 Kokousaika Sunnuntaina 13.1.2019 klo 16.15 17.15 Kokouspaikka Seurakuntatalo, pikkusali Jäsenet/varajäsenet 18/19

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Reposelän ampumarata 90910 Kiiminki 25.3.2013 klo 18.00. Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Pitkänen

Lisätiedot

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen Pasi 11 - Piipponen Mitja Sarola Riitta

Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen Pasi 11 - Piipponen Mitja Sarola Riitta Pöytäkirja 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2018 AIKA Keskiviikko klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Lahti Anneli Loisa Kirsi Mikkonen

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Hyväksyttiin hoitokunnan esittämä esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Hyväksyttiin hoitokunnan esittämä esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Lahnajärvi 24.5.2014 Asia: Lahnajärven osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous Paikka: Kurjenniemi, Esko Yleniuksen koti Aika: 24.5.2014 Läsnäolijat: Esko Ylenius, Risto Ylenius, Ritva Avoranta, Irma

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Päätösesitys: Hallituksen puheenjohtaja Pekka Knuutti avaa kokouksen Päätös: Esityksen mukaan

Päätösesitys: Hallituksen puheenjohtaja Pekka Knuutti avaa kokouksen Päätös: Esityksen mukaan EVANKELINEN LÄHETYSYHDISTYS ELY ry VUOSIKOKOUS PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Lauantai 16.4.2016 klo 14.30 Paikka: Tampere, Kalevan kirkon srk-sali Läsnä: Osallistujalista pöytäkirjan liitteenä 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf. 9.2.2009 1(6) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Juha Saranpää, Sari Söderman, Jari Kaivolahti. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.

Lisätiedot

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2017 KIRKKOVALTUUSTO 1(6)

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2017 KIRKKOVALTUUSTO 1(6) JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2017 KIRKKOVALTUUSTO 1(6) Aika: maanantaina 23.1.2017 klo 19. 19.40 Paikka: seurakuntatalo Läsnä: Breilin Eeva-Liisa terveydenhuollon opett. pj. Junnila Sanni

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 10.12.2009 39 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 KOKOUSAIKA torstaina 10. päivänä joulukuuta 2009 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Eino Piippo

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2010 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Erkki Kasto.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2010 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Erkki Kasto. 15.2.2010 1(7) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Asiat: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Erkki Kasto. 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ikosen Sukuseura ry:n säännöt

Ikosen Sukuseura ry:n säännöt 1 Ikosen Sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Ikosen Sukuseura ry ja kotipaikka Juvan kunta sekä toimialueena koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2019 KIRKKOVALTUUSTO 1(6)

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2019 KIRKKOVALTUUSTO 1(6) JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2019 KIRKKOVALTUUSTO 1(6) Aika: keskiviikkona 16.1.2019 klo 19. 20.00 Paikka: seurakuntatalo Läsnä: Iipola Sanna-Reetta luokanopettaja jäsen Junnila Sanni

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tule mukaan Purasten suvun sukutapahtumaan Mikkelin Kenkäveroon lauantaina , ja osallistu samalla sukukokoukseemme!

Tule mukaan Purasten suvun sukutapahtumaan Mikkelin Kenkäveroon lauantaina , ja osallistu samalla sukukokoukseemme! Purasten Sukuseura ry:n kutsu sukutapahtumaan 25.8.2018 Tule mukaan Purasten suvun sukutapahtumaan Mikkelin Kenkäveroon lauantaina 25.8.2018, ja osallistu samalla sukukokoukseemme! Purasten sukuseura ry

Lisätiedot

Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs

Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2015 Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Aino Oura Petri Immonen Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Hämeenlinnan Palomiesten yhdistys JHL Ry 136

Hämeenlinnan Palomiesten yhdistys JHL Ry 136 1 Hämeenlinnan Palomiesten yhdistys JHL Ry 136 www.palomies.fi Pöytäkirja Yhdistyksen kevätkokous 28.4.17 Yhdistyksen kevätkokous Aika: 28.4.17 klo 18 alkaen Paikka: Café Pannu, Hallituskatu, 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2019 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2019 Kirkkovaltuusto Kokousaika Torstai 10.1.2019 klo 18.00 19.11 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Seurakuntatalo Raili Karvonen Tarja Kinnunen Antti Koistinen Pirjo Leinonen Asko Merilä (paikalla

Lisätiedot

29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo

29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo - 1 - Aika Perjantai 16.9.2016 klo 17.00 Paikka Vampulan seurakuntatalo Läsnä Anne Palonen puheenjohtaja Aarne Heinonen jäsen Liisa Hosike jäsen Heikki Koivula jäsen Anni Rantala jäsen Jarmo Tuominen jäsen

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 1/2017 Kirkkovaltuusto

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 1/2017 Kirkkovaltuusto 16.1.2017 1 KOKOUSKUTSU KOKOUSAIKA Maanantai 16. päivä tammikuuta 2017, klo 19.00 kahvitarjoilu 18.30 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET SEURAKUNTATALO Aho-Repo Päivi Haataja Markku Honkanen Viljo Huttunen Markku

Lisätiedot