PUUKUIDUN UUDET MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUKUIDUN UUDET MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSSA"

Transkriptio

1

2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu PUUKUIDUN UUDET MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSSA TerveysSellu-hanke Hilkka Dufva Anneli Airola (toim.) Kotka 2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 49. 1

3 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Solver palvelut Oy 03/2008 ISBN ISBN

4 Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Anneli Airola & Hilkka Dufva: TerveysSellu-hanke 7 3 Katriina Kolhonen & Anja Kulmala: Puukuitutuotteet terveydenhuollossa 11 4 Anne Jernström & Katriina Kolhonen: Paperin ja puukuidun hyödyntäminen niiden funktionaaliset ominaisuudet terveydenhuollon sovellusten kannalta 27 5 Kaj Henricson & Katriina Kolhonen: Korkean jalostusarvon tuotteita puukuiduista 39 6 Pasi Tulkki: Muotoilu ja sellupohjaiset materiaalit 43 7 Juhani Talvela: Tietotekniikallako tehoa terveydenhuoltoon? 47 8 Vesa Karvonen: Metsäklusterin uusiutumisesta ja uudesta tutkimuksen työnjaosta 57 8 Hilkka Dufva: TeeSe-projektin yhteenveto ja jatkokehitysehdotukset 63 Kirjoittajat 67 3

5 4

6 Esipuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen ja ennakkoluuloton soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön toteuttaja ja osaamisen yhdistäjä työelämän toimijoiden sekä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Tieteenalojen ja toimialojen rajapinnoilla tehtävästä yhteistyöstä on esimerkkinä TeeSe-projekti (TerveysSellu), jossa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysala yhdessä tekniikan, muotoilun ja kaupanalan opettajien ja opiskelijoiden sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitutekniikan osaamiskeskuksen toimijoiden kanssa etsi ja arvioi puukuidun hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä. Artikkelikokoelmaa varten pyydettiin TeeSe-projektiin osallistuneita kirjoittamaan niistä aiheista, jotka he kokivat tärkeiksi osallistuessaan projektiin sen eri vaiheissa. Artikkelikokoelma alkaa Anneli Airolan ja Hilkka Dufvan kirjoittamalla projektin esittelyllä. Toisessa artikkelissa tutkijat Anja Kulmala ja Katriina Kolhonen esittävät tiivistetysti TeeSe-projektin tutkimusraportin puukuitutuotteista ja niiltä edellytettävistä ominaisuuksista. Anne Jernström tarkastelee puukuidun funktionaalisia ominaisuuksista terveydenhuollon sovellusten näkökulmasta. Professori Kaj Henricson ja Katriina Kolhonen tarkastelevat puukuitutuotteiden jatkojalostamista. Tutkimusjohtaja Pasi Tulkki tarkastelee muotoilupalvelujen ja kuitupohjaisten materiaalien asiantuntijoiden yhteistyötä ja tutkimusjohtaja Juhani Talvela tietoteknisiä terveydenhuollon sovelluksia. Tekniikan tohtori Vesa Karvonen tarkastelee suomalaisen metsäklusterin parin viime vuoden aikana tapahtuneita suuria muutoksia, muutosten taustoja ja niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita on jo toteutettu. Tutkimusjohtaja Hilkka Dufva pohtii TeeSe-projektin vaikuttavuutta korkeakoulujen yhteistyön, T & K -toiminnan ja opetuksen sekä aluekehityksen näkökulmista sekä esittää jatkokehitysehdotuksia. Projektin alkuvaiheessa metsäklusterin muutokset näyttäytyivät voimistuvina signaaleina, jotka projektin loppuvaiheessa konkretisoituivat rajuina Kaakkois-Suomen sellu- ja pariteollisuuden muutoksina. Projekti osoitti, että tieteenala- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö voi tuottaa uusia käytännön sovelluksia muutosten hallintaan. Projekti antoi hyvän perustan kehittää tuoteideoita sekä aikaansaada oppimisympäristön, jossa on monialaista verkottunutta asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia ja kaupallisia tuotteita sellu- ja paperiteollisuudelle. Projekti oli erinomainen monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön avaus. Tällaisia projekteja tarvitaan enemmänkin tulevaisuudessa. Kotkassa Ragnar Lundqvist Rehtori 5

7 6

8 TerveysSellu-hanke Anneli Airola & Hilkka Dufva Tiivistelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysala yhdessä tekniikan, muotoilun ja kaupanalan opettajien ja opiskelijoiden sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitutekniikan osaamiskeskuksen toimijoiden kanssa toteutti TeeSe eli TerveysSellu-projektin ensimmäisen vaiheen, jota rahoittivat TEKES (EAKR) ja Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor. Projektissa etsittiin erilaisista sairaalaympäristöistä, kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta sellaisia tuotteita, jotka voidaan kokonaan tai osittain korvata puukuituvalmisteilla. Lisäksi etsittiin kohteita, joihin tarvitaan uusia innovatiivisia kuitupohjaisia tuotteita. Projektin lähtökohtana oli tarve helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja parantaa potilaiden hyvinvointia tuottamalla entistä toimivampia ja taloudellisia terveyden- ja sairaanhoidon tuotteita. Lisäksi projektissa pyrittiin löytämään kotimaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle uusia liiketoimintaideoita ja -mahdollisuuksia sekä lisäämään tietoja puukuitujen ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Tavoitteena oli myös lisätä korkeakoulujen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden monialaista ja moniammatillista yhteistyöstä. Projektin aikana löytyi 52 edelleen kehitettävää tuoteideaa. Projektin II-vaiheessa tuote-aihioita ja -ideoita edelleen kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää kolme tuoteideaa kaupallisiksi tuotteiksi ja aikaansaada oppimisympäristö, jossa on monialaista verkottunutta asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia tuotteita. Projektin keskeiset toimijat olivat tutkijat Anja Kulmala (KyAMK) ja Katriina Kolhonen (LTY) professori Kaj Henricson (LTY), tutkimusjohtaja Hilkka Dufva (KyAMK) ja projektiasiantuntija Anneli Airola (KyAMK). Projektin vastuullisena johtajana toimi toimialajohtaja Pirkko Rautaniemi (KyAMK). 1 Johdanto Terveydenhuollossa ja sairaalaympäristöissä käytetään paljon erilaisia kertakäyttöisiä ja useampaan kertaan käytettäviä tuotteita. Monet tuotteista ovat toiminnallisia ja helppokäyttöisiä, mutta paljon on vielä tuotteita, joissa itsessään tai joiden käytettävyydessä on edelleen kehittämisen tarvetta. Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen (2004, 11) toteavat innovaatiolla arkipuheessa tarkoitettavan uutta oivallusta tai ideaa, mutta määrittelevät innovaatiot laajemmin uudenlaisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja toimintamalleiksi, joihin sisältyy käytännön toimintaa. Terveyden- ja sairaanhoidossa on runsaasti uusia tuoteinnovaatioiden sekä suojavälineiden ja materiaalien tuotekehitystarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi sitkeiden sairaalabakteerien leviämisen estämiseen ja taltuttamiseen. 7

9 Monet terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävät välineet on valmistettu uusiutumattomista raaka-aineista, mutta todennäköisesti nykyistä useamman sairaalavälineen ja -tarvikkeen voi valmistaa myös uusiutuvista raaka-aineista, kuten puukuidusta. Puukuidun etuna on muun muassa raaka-aineen hyvä saatavuus. Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, jota kasvaa lähes kaikkialla, joten raaka-aineen saatavuus voidaan olettaa turvatuksi myös tulevaisuudessa. Käytettävä raaka-aine on helposti hankittavissa kotimaasta eikä pitkiä kuljetuksia tarvita. Puukuitua jalostavaa teollisuutta Suomessa on paljon ja puukuidun hinta moniin muihin tuotemateriaaleihin verrattuna on kilpailukykyinen. Puukuidulla on lukuisia hyviä ominaisuuksia, joista sairaanhoitoon suunniteltavissa tuotteissa voidaan hyödyntää mm. lämmön eristävyyttä, absorbointikykyä, keveyttä ja muokattavuutta sekä hävittämisen helppoutta ja taloudellisuutta (vrt. Alén 2000, 93-94). Puukuitutuotteella on käytön jälkeen vähintään polttoarvo. 2 Tavoitteet TeeSe-hankkeen tavoitteena oli etsiä ja arvioida puukuidun hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli löytää sairaalaympäristöstä ja koti(sairaan)hoidosta kohteita, joihin tarvitaan toimivampia tuotteita sekä löytää sellaisia tuotteita, jotka voidaan korvata kuitumateriaalivalmisteilla. Tavoitteena oli myös uusien kuitupohjaisten tuotteiden innovointi täysin uusiin käyttökohteisiin. 3 Toimenpiteet Projektin alussa laadittiin kirjallisuuskatsaus paperin ja sellun hyödyntämisestä sekä kuitujen ja niistä valmistettujen tuotteiden ominaisuuksista sekä hankittiin lisätietoja erilaisista kuituraaka-aineista. Lisäksi selvitettiin terveyden- ja sairaanhoidossa puukuituisilta hoitotuotteilta edellytettäviä erityispiirteitä. TeeSe-hankkeen aikana tehtiin havainnointi- ja haastattelututkimus sairaanhoidon erityyppisissä työyksiköissä ja kotisairaanhoidossa. Haastatteluissa kysyttiin terveysalan ammattilaisten havaitsemia hoitotuotteiden edelleen kehittämisen tarpeita ja uusia tuoteideoita. Havainnointien ja haastattelujen tuloksena syntyi lukuisia tuoteideoita, joita edelleen työstettiin moniammatillisissa projektiryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa. Näin saatiin myös uusia tuoteaihioita. 4 Tulokset Projektin aikana löytyi 52 tuoteaihiota tai -ideaa, joita haluttiin kehittää paremmin terveydenja sairaanhoidon työelämään ja nykytoimintaan soveltuviksi tai niille haluttiin uusia lisäominaisuuksia. Tuotteet ryhmiteltiin viiteen tuoteryhmään: 1) jätehuollon, 2) tavaravirtojen, 3) 8

10 suojavälineiden ja 4) muiden puukuitutuotteiden sekä 5) ei-puukuitutuotteiden tuoteryhmä. Markkinaselvityksen jälkeen edelleen kehitettäviksi määriteltiin jätehuollon, tavaravirtojen ja suojien tuoteryhmiin kuuluvista tuoteideoista parhaat ja käynnistettiin yhteistyö ammattikorkeakoulun ja maakunnassa sellu- ja puukuitua hyödyntävien yritysten kanssa. Projektin toisessa vaiheessa tuoteaihioita ja tuoteideoita edelleen kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on saada ensimmäisessä projektivaiheessa tuotetuista ideoista kolme teollista puukuitutuotetta. Tavoitteena on myös aikaansaada oppimisympäristö, jossa on monialaista asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia tuotteita asiakaslähtöisesti yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. LÄHTEET Alén, R Puun kemianteolliset mahdollisuudet. Teoksessa: Seppälä, R. (Toim.) Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Metsäalan tutkimusohjelma. 2000, , Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Olin, N., Kaarlela-Tuomaala, A., Kuitunen, H., Laine, M., Länsisalmi, H., Heikkilä, T. & Vanhala Anna Innovaatiot suomalaissa erikoissairaanhoidon organisaatioissa. Innovaation ideasta vakiintuneeseen toimintaan. TYKES, Työterveyslaitos. Ståhle, P., Sotarauta, M. & Pöyhönen, A Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 19. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2004. Helsinki. TeeSe eli TerveysSellu -projektisuunnitelma. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kotka

11 10

12 Puukuitutuotteet terveydenhuollossa Katriina Kolhonen & Anja Kulmala Tiivistelmä Puukuitutuotteet terveydenhuollossa tutkimuksessa tarkoituksena oli kartoittaa terveydenhuollon erilaisissa hoito- ja toimenpideyhteisöissä sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia potilas-/asiakasturvallisten, taloudellisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden aikaan saamiseksi. Tutkimuksessa perehdyttiin kirjallisuuden avulla nykyisiin sellu-/puukuitutuotteisiin, arvioitiin nykyisten sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia ja edelleen kehittämistarpeita, sekä kartoitettiin terveydenhuollon hoito- ja toimenpideosastojen toiminnasta syntyviä jätteiden käsittelyyn liittyviä ongelmia. Kirjallisuuden avulla saatiin selville keskeiset terveydenhuollossa käytettävät puukuitutuotteet. Tutkimusosuus suoritettiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Tutkimusmenetelmänä oli kysely, johon vastasi 148:sta terveysalan ammattilaisesta 62 Kotkan terveyskeskuksesta ja Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollosta. Kyselyn vastausprosentti oli 42. Kyselyllä selvitettiin sellu-/puukuitutuotteiden päivittäistä käyttöä, tärkeitä ominaisuuksia ja kehitettäviä tuotteita. Kyselyn vastausten perusteella sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia olivat mm. hengittävyys, imukykyisyys, miellyttävyys sekä tartuntoja ehkäisevä että kosteutta hylkivä. Koko tutkimusaineiston perusteella kehitettäviä sellu-/puukuitutuotteita löytyi 52. Niiden tärkeitä ominaisuuksia olivat mm. kestävä, hygieeninen, sellu-/puukuituinen, muunneltava, ja luontoa säästävä. Nämä ominaisuudet sopivat hyvin sellu-/puukuituun. Projektiryhmän kokouksissa käsiteltiin tulokset, jotka ryhmiteltiin viiteen eri luokkaan. Ne olivat jätehuolto, asiakaan tavaravirta, suojat, muut tärkeät tuotteet ja ei-sellu-/puukuituiset tuotteet. Tuoteideoille tehtiin myös markkinaselvitys. Tutkimustulosten perusteella esitetään jatkohankkeiksi/-tutkimuksiksi jätehuoltoa, asiakkaan tavaravirtaa sekä suojia. 1 Johdanto Puukuitutuotteet terveydenhuollossa -tutkimus liittyy TeeSe, TerveysSellu-hankkeeseen, joka toteutui ajalla Hankkeen tavoitteena oli löytää sairaalaympäristöstä ja koti(sairaan)hoidosta kohteita, joissa on tarve toimivimmille tuotteille. Lisäksi tavoitteena oli löytää tuotteita, joita voidaan korvata kuitumateriaalivalmisteilla ja samalla innovoida kuitupohjaisia tuotteita täysin uusiin tarkoituksiin. Lisäksi pidemmällä aikavälillä pyritään helpottamaan hoitohenkilöstön työtä, potilaiden hyvinvointia ja löytämään taloudellisempia ja parempia tuotteita. Hankkeen avulla oli tarkoitus löytää kotimaiselle sellu-/puukuituteollisuudelle uusia liiketoimintaideoita. 11

13 2 Tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkimuksessa päätavoitteena oli kartoittaa terveydenhuollon sellu-/puu-kuitutuotteiden käyttöominaisuuksia niin kirjallisuudesta, kuin terveysalalla työskenteleviltä henkilöiltä. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus saada aikaan taloudellisia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Osatavoitteina oli kirjallisuuden avulla perehtyä sellu-/puukuitutuotteisiin, arvioida nykyisten sellu-/puukuitutuotteiden käyttöominaisuuksia ja kehittämistarpeita sekä kartoittaa terveydenhuollon jätteiden käsittelyn nykytilannetta. 3 Menetelmät ja toteutus TeeSe-projektin tavoitteet pyrittiin saavuttamaan monin eri keinoin. Tutkijat kirjoittivat kaksi kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukset tehtiin erikseen sekä puukuidusta että terveydenhuollon kertakäyttö- ja sellu-/puukuitutuotteista. Kirjallisuuskatsauksien perusteella syntyi yleiskuva terveydenhuollossa käytössä olleista sellu-/puukuitutuotteista ja niiden ominaisuuksista. Kirjallisuuskatsaukset olivat myös pohjana nykytuotteiden analysoinnille sekä uusien tuoteideoiden kehittelylle. Puukuitutuotteet terveydenhuollossa -tutkimuksessa toteutettiin myös kysely- ja haastattelututkimus, sekä tehtiin havainnointitutkimusta terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa. Kyselylomake laadittiin kirjallisuuden perusteella muodostuneesta aineistosta koskien terveydenhuollossa käytettyjä kertakäyttö- ja sellu-/puukuitutuotteita. Kyselylomake muodostui viidestä taustaa selvittävästä kysymyksestä, yhdeksästä sellu-/puukuitutuotteiden käyttöä käsittävästä kysymyksestä, 32 tärkeää tuoteominaisuutta selvittävästä kysymyksestä sekä yhdeksästä avoimesta kysymyksestä. Avoimissa kysymyksissä neljässä kysyttiin tuoteominaisuuksia, neljässä tuotteiden kehittämiseen liittyviä asioita ja yhdessä vastaavia, käynnissä olevia hankkeita/projekteja. Apuna kyselylomakkeen laatimisessa käytettiin soveltuvin osin Stakesin apuvälineluokitusta (Hurnasti, T ja Suomen standardoimisliitto 2007) eli Apudataa ja lisäksi pitkää hoitotyön opetuksen kokemusta sekä konsultointia. Kyselylomakkeen esitestasivat syksyllä 2006 kolme sairaanhoitajaa. Esitestauksen perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin muutama muutos. Kyselyt toteutettiin Karhulan koti(sairaan)hoidon, Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan kotihoidoissa sekä Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa. Kysely osoitettiin 148 henkilölle. Ensimmäisen vastauskierroksen jälkeen vastausprosentti oli 35, joten näin ollen tehtiin uusintakysely. Vastausprosentti nousi 42:een, mikä on kyselytutkimuksessa keskivertoa. Vastausprosentit vaihtelivat työyksiköittäin 21:stä 67:ään. Havainnoinnit ja haastattelut toteutettiin Karhulan kotisairaalassa ja Kotkansaaren terveyskeskuksen vuodeosastolla 1 sekä Kymenlaakson sairaalapalvelujen Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa. Terveyskeskuksen vuodeosasto valittiin siitä syystä, että esitestauksessa tuli esille asioita, jotka oli syytä varmentaa pitkäaikaisosastolla. TeeSe, TerveysSellu-hankkeeseen liittyi projektiryhmä, jossa keskusteltiin ja kehiteltiin syntyneitä tuoteideoita. Projektiryhmien kokouksissa mietittiin uusia tuoteideoita. 12

14 Tutkimuksessa syntyi 52 tuoteideaa, joille Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija teki markkinaselvityksen kesällä Markkinaselvityksen avulla tarkentuivat 52 tuoteidean jo olemassa olevat markkinoijat/tuottajat, hinnat ja ne tuotteet, joita kannattaisi edelleen kehittää. 4 Tulokset TeeSe-hankkeessa saatiin tutkimustuloksia monin eri tavoin. Tutkimustulokset syntyivät välisenä aikana ja tarkentuivat tutkimustyön edetessä. Kyselyn tulokset Keskeisiä tutkittavia asioita olivat tutkittavien taustatiedot, sellu-/puukuitu-tuotteiden käyttö sekä sellu-/puukuitu-tuotteiden tärkeät ominaisuudet. Muuta, mitä -vastausvaihtoehdot käsiteltiin erikseen ja liitettiin myöhemmin täydentäen asianomaisiin tuloksiin. Muuta, mitä -vastausvaihtoehdoissa oli vastauksia kaiken kaikkiaan hyvin vähän. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Taustatiedot Tutkittavien taustatietoja selvitettiin viiden eri kysymyksen avulla. Kaikki vastaajat olivat naisia, mikä kuvastaa yleisemminkin terveydenhuollon henkilöstön sukupuolta. 79 %:n työnantaja oli Kotkan kaupunki ja 21 %:n Kymenlaakson sairaalapalvelut. Vastanneista 43 % työskenteli kotihoidossa, 36 %:n koti(sairaan)hoidossa ja 21 %:n välinehuollossa. Enemmistö vastaajista, 47 % oli lähi-/perushoitajia, välinehuoltajia oli 19 %, kotiavustajia 15 %, sairaanhoitajia 8 %, muita 6 % ja osastonhoitajia 5 %. Muu ryhmä muodostui kodinhoitajista ja opiskelijasta. Sellu-/puukuitutuotteiden käyttö Sellu-/puukuitutuotteiden käyttöä selvitettiin yhdeksällä kysymyksellä. Jokainen kysymysosio tarkasteltiin erikseen. Kysymysosioista saadut tulokset on koottu kolmeksi ryhmäksi, jotka esitetään artikkelin loppupuolella: jätehuolto ja siihen liittyvät asiat, asiakkaan tavaravirta ja siihen liittyvät asiat ja kolmantena suojat ja niihin liittyvät asiat. Tärkeät tuoteominaisuudet Sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia tiedusteltiin 32 eri tuotteen tai tuoteryhmän avulla sekä neljällä avoimella kysymyksellä. Strukturoidun kyselykaavakkeen perusteella saatuja sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä tuoteominaisuuksia on ryhmitelty alla olevassa taulukossa 1. 13

15 Taulukko 1. Strukturoidulla kyselykaavakkeella saadut keskeiset, tärkeät tuoteominaisuudet yleisesti, sekä lisäys sopivuudesta sellu-/puukuituun Taulukkoon 1 on koottu strukturoidun kyselykaavakkeen vastauksista 32 tuotteen tärkeät tuoteominaisuudet. 32 tuotteen joukkoon on valittu tuotteet, joiden tärkeitä ominaisuuksia oli vähintään viidessä eri tuotteessa. Kuten taulukosta 1 nähdään, tärkeitä sellu-/puukuitutuotteiden ominaisuuksia olivat vastaajien mielestä mm. seuraavat: hengittävä, imukykyinen ja miellyttävä. Edellä mainitut tärkeät ominaisuudet sopivat sellu-/puukuituun lähes kokonaan. Näitä ominaisuuksia voitaneen vielä kehittää sellu-/puukuidussa. Haasteena puukuidun kehittämiselle ovat seuraavat ominaisuudet: luja, kestävä, allergisoimaton ja kosteutta hylkivä. Näitä ominaisuuksia voitaneen kehittää sellu- /puukuidussa lisäkäsittelyllä, esimerkiksi pinnoittamalla tuotetta. Taulukossa 1 esiintyvien ominaisuuksien lisäksi strukturoidun kyselykaavakkeen perusteella saatiin selville myös muita ominaisuuksia, joita esiintyy 32 tuotteen joukossa harvemmin. Nämä tulokset on esitetty taulukossa 2. 14

16 Taulukko 2. Strukturoidulla kyselykaavakkeella saadut muut tärkeät tuoteominaisuudet yleisesti sekä lisäys sopivuudesta sellu-/puukuituun Taulukkoon 2 valittiin tuotteen tärkeän ominaisuuden keskiarvoprosentin mukaan ne ominaisuudet, joita oli ainakin kahdessa, kolmessa tai neljässä tuotteessa. Tärkeitä tuoteominaisuuksia olivat mm. paikallaanpysyvyys, joustavuus ja helppokäyttöisyys. Kehitettävää olisi mm. paloturvallisuudessa, hajun poistamisessa ja pölyämättömyydessä. Muista tärkeistä tuoteominaisuuksista kyselyn vastauksissa oli yksi maininta ja keskiarvot vaihtelivat % välillä. Avointen kysymysten vastaukset Avointen kysymysten vastauksista löytyi mainintoja tuoteominaisuuksista yhteensä 48. Vastauksissa olleet huonot ja kehitettävät ominaisuudet muutettiin toivotuiksi ominaisuuksiksi, jolloin ne olivat samoja kuin kirjallisuudessa esiintyneet. Avointen kysymys-vastausten tuoteominaisuuksista laadittiin kooste, jossa ilmeni, että tärkeitä tuoteominaisuuksia olivat: Käyttäjäystävällinen: helppokäyttöinen ja miellyttävä (18 mainintaa) luontoa säästävä/ympäristöystävällinen (15 mainintaa) luja/kestävä (4 mainintaa) 15

17 tartuntoja ehkäisevä/hygieeninen (4 mainintaa) sellu-/puukuituinen (4 mainintaa) uusiksi tuotteiksi kehitettävissä oleva (3 mainintaa). Muita (kuin kyselykaavakkeessa mainittuja) sellu-/puukuituisia tuotteita oli käytössä ruskeat roskapussit, kertakäyttösiivousliinat, kuitutaitokset ihon puhdistukseen sekä liuoskupit. Avointen kysymysten vastukset tärkeistä tuoteominaisuuksista olivat samoja kuin strukturoidulla kyselyllä saadut vastaukset. Näin avointen vastausten tulokset tukevat jo olemassa olevia tuoteominaisuuksia. Haastattelun ja havainnoinnin tulokset Haastattelujen aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Mainintoja tuoteominaisuuksista oli yhteensä 155. Keskeisiksi ryhmiksi muodostuivat turvallinen, käyttäjä- sekä ympäristöystävällinen. Turvallisuutta käsitteli 52 mainintaa, jota olivat mm. luja ja tartuntoja ehkäisevä. Käyttäjäystävällisyydestä oli 94 mainintaa, jotka jakautuivat helppokäyttöisyyteen, miellyttävyyteen, sellu-/puukuituisuuteen ja kehitettävissä uusiksi tuotteiksi. Ympäristöystävällisyydestä oli yhdeksän mainintaa. Ne muodostuivat helposta hävittämisestä ja jätteiden vähäisestä määrästä. Projektiryhmän kokouksien tulokset Projektiryhmän kokouksissa ryhmiteltiin tuoteideoita eri ryhmiin tutkimustiedon lisääntyessä, ja lopuksi ne ryhmiteltiin viiteen eri luokkaan, joita ovat jätehuoltoon liittyvät, asiakkaan tavaravirtaan liittyvät, suojat, muut tärkeät tuotteet ja ei-sellu-/puukuituiset tuotteet. Terveydenhuollon tuotteita tai välineitä koskeva ohjeisto Terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja välineitä säätelevät niin EU-ohjeisto kuin kotimaisetkin normit. Säätely koskee tuotteen valmistusta, hankintaa, käyttöä, huoltoa ja hävittämistä. Yhteenveto eri tuoteominaisuuksista ja tuotteista Haastattelujen, havainnointien, kyselylomakkeen esitestauksen, kyselyn, kirjallisuuden ja projektiryhmän tuotosten perusteella koottiin tulokset tärkeistä tuoteominaisuuksista. Näin syntyi seitsemän erilaista luokkaa, joita ovat kestävä, hygieeninen, muunneltava, käyttäjäystävällinen, sellu-/puukuituinen, kehitettävissä uusiksi tuotteiksi ja luontoa säästävä. Demers ym. (2000) kehittivät apuvälinetyytyväisyyttä arvioivan mittarin Quest 2.0:n, jossa tuotteen/välineen tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. mittasuhteet, paino, säätämisen helppous, turvallisuus ja kestävyys. Kun verrattiin tämän tutkimuksen tuloksia Quest 2.0 mittariin, voidaan todeta, että tuloksissa oli samoja asioita kuin tässä mittarissa. Tuotteen/ apuvälineen mittasuhteet, paino ja säätämisen helppous liittyivät muunneltavuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen. 16

18 Tutkimustuloksista esiin tulleet tuotteet ryhmiteltiin. Tutkimuksen mukaan eniten kehitettäviä, tärkeitä ominaisuuksia on seuraavilla tuotteilla tai tuoteryhmillä (suluissa on kehitettävien ominaisuuksien lukumäärät): 1. ryhmä (5 kpl) sellu-/puukuituiset patjansuojukset, vainajan tavaroille kassi tai laatikko, kassi tai laatikko potilassiirtoihin. 2. ryhmä (4 kpl) ovenkahvasuoja, sellu-/puukuituiset peitteet, paperiset kengänsuojukset, tietokoneen näppäimistön suoja. 3. ryhmä (3 kpl) sellu-/puukuituinen suoja potilaskännyköihin, aterimet, eristyspyykkipussi, pesukintaat, potilaan tunnistusranneke, kertakäyttöesiliina, potilaan muovinen tunnistustasku, jakokaihtimet ja väliverhot, suihkutuolin istuinrenkaan suojus, s-muotoinen koukku ja pukupussit 4. ryhmä (2 kpl) insuliiniruiskujen, injektioneulojen ja nesteensiirtolaitteiden päällyspakkaukset, lääkepaperipussit, -taskut, lääkelasit, dosetit, injektioruiskut ja -neulat, vaipat, kroonikko- eli hoitovaipat, pefletit, henkilökohtaiset vaatteet, suojatakit, kaarimaljat ja liuoskupit, ruokaliinat (potilaalle puettava), nenäliinat, puuvanu, atulat, korvahuuhteluruisku, pöytä tai taso, virtsapussin telineet, kertakäyttölakanat, vainajan kasvoliinat, vainajan paidat, kertakäyttöisen tyynyliinat, sidokset ja lautaset 5. ryhmä loput tuotteet tai tuoteryhmät, joilla oli yksi tai vähemmän kehitettäviä, tärkeitä ominaisuuksia. Näitä tuotteita tai tuoteryhmiä oli kaikkiaan 12. Ryhmät yksi ja kaksi muodostuivat enimmäkseen sellaisista tuotteista, joita ei vielä ole olemassa kyseisiin tarkoituksiin hoitoyhteisöissä. Ryhmässä kolme löytyy sellaisia tuotteita, jotka ovat olemassa tutkimushetkellä esim. muovisina, mutta jotka mahdollisesti voidaan korvata puukuidulla. Osa tuotteista on sellaisia, joita voidaan kehittää käyttäjää paremmin palvelevaksi, esim. suihkutuolin istuinrenkaan suojus. Sama koskee ryhmää neljä, lisäksi ryhmässä neljä on myös aivan uusia tuotteita. Vertailu markkinaselvitykseen Verrattaessa saatuja tutkimustuloksia markkinaselvitykseen, saatiin selville, löytyykö tutkimustuloksien tuotteita jo myynnistä. Markkinaselvityksen perusteella kehitettäviksi sellu-/puukuitutuotteiksi ilmenivät seuraavat tuotteet: kassi tai laatikko potilassiirtoon/ kotisairaalahoitoon/ vainajan tavaroille, ovenkahvasuoja, pitkävartinen pesukinnas, liukeneva eristyspyykkipussi, lääketaskut, -pussit tai -lasit. 17

19 5 Jatkokehitykseen valitut tuoteryhmät ja jatkohanke-ehdotukset TeeSe-projektin projektiryhmän kokouksissa terveydenhuollon sellu-/puukuitutuotteiden tuotteet/tuoteryhmät ryhmiteltiin kaikkien tutkimustulosten pohjalta viiteen eri luokkaan, joita olivat: jätehuolto asiakkaan tavaranhallinta suojat muut tuotteet ei-puukuituiset tuotteet. Jätehuoltoon liittyvät asiat Tässä tutkimuksessa jätehuoltoa tarkasteltiin hoitotyöntekijän näkökulmasta. Strukturoidun kyselyn perusteella jätehuollosta sairaaloissa saatiin seuraavanlaista tietoa; vastanneiden työyksiköissä energiajätteeksi lajiteltiin usein käärepaperit 37 %:n ja 31 %:n mielestä kuitukääreet. 26 % arvioi, että kaarimaljat ja kreppikääreet lajiteltiin usein energiajätteeksi. Energiajätteeksi lajittelu vaihteli 25 %:n välillä vastaajien työpaikasta riippuen. Sellu-/puukuituisia jäteroskapusseja käytettiin päivittäin 14 %:n mielestä kyselyyn vastanneiden työpaikoilla. Jätemäärät olivat suuria koti(sairaan)hoidossa ja kotisairaalassa, ja jätteen lajittelussa käytettiin asiakkaan/potilaan jätejätesäkkejä osittain. Muoviset jätteet, esim. nesteensiirtolaitteiden kuoripakkaukset veivät paljon tilaa jäteastioissa. Ongelmana oli, että kaikissa Kotkan alueen talouksissa ei ollut eri jätteille eri jätepisteitä. Osa kotisairaalahoidossa syntyneestä jätteestä, esim. lääkeruiskuista ja -neuloista tuotiin työntekijän toimipisteeseen hävitettäviksi. Tämä vaati tilaa työntekijän autossa ja vei aikaa moninkertaisena jätteen lajitteluna. Tutkimustuloksista oli selvästi havaittavissa, että jätteenkäsittely oli osin vaivalloista ja puutteellista, koska käytössä ei ollut riittävästi eri tarkoituksiin sopivia jäteastioita tai -keräilypaikkoja. Samoja jätteitä voi joutua lajittelemaan jopa kahdesti, mikä vie työntekijän aikaa. Tilanteen hoitamiseksi tarvittaisiin yhteistyötä, jotta saataisiin asianmukaisia jätteenkeräysastioita ja -paikkoja. Keskeistä on alueellisen jätehuollon kehittäminen ja tuotesuunnittelu, jossa painottuu joko helppo maatuvuus tai kierrätettävyys. Kassi tai laatikko asiakkaan tavaroille Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, ettei asiakkaan tavaravirtoihin ja kuljetusastioihin ole kiinnitetty aikaisemmin paljon huomioita. Tässä tutkimuksessa asiakkaan tavaravirta käsittää asiakkaan omien ja hoitotavaroiden siirtämisen kodista hoitoyksikköön ja sieltä kotiin, toiseen hoitoyksikköön ja/ tai omaisille/läheisille sekä jatkossa joko jätteeksi tai kierrätettäväksi. Tähän tarkoitukseen asiakkaan/potilaan tavaroille tarvitaan kassi tai laatikko. Tällöin tarvitaan kassissa tai laatikossa tilaa potilaan asiapapereille tai ohjeille sekä potilaan henkilökohtaisille tavaroille. Kassilla tai laatikolla olisi käyttöä myös kotisairaalassa. Tällaiseen laatikkoon tai kassiin tarvitaan erikokoisia lokeroita erilaisille hoitotarvikkeille ja ohjeille. Lisäksi edellytetään, että laatikossa on kansi, kahva ja päällä tila potilaan henkilötiedoille. 18

20 Kyselytutkimuksessa tuli esille asiakkaan tavaravirtaan liittyvä vainajan tavaroille kassi tai laatikko. Kyselyn vastaajista 44 %:lle olivat tärkeitä ominaisuuksia vainajan tavaroiden kassissa/ laatikossa eri koot ja kestävyys. Muita tärkeitä ominaisuuksia olivat keveys, edullinen hinta, kauneus sekä kotimaisuus. Keskeistä oli myös asiakkaan/potilaan tavarasiirron ketju, siihen tarvittavat välineet ja toimivuus. Ehdotuksena on, että tähän tarkoitukseen kannattaa kehittää asiakkaan tavaroille oma kassi tai laatikko, joka annetaan asiakkaalle jo hoitojakson alussa ja se kulkee hänen mukanansa koko hoitoketjun ajan. Jos kassia tai laatikkoa käytetään pidempään, niin sen puhdistamismahdollisuus on huomioitava. Muussa tapauksessa se voisi olla hävitettävissä hoitoketjun päätteeksi. Tällöin tuotteen tulisi olla joko helposti maatuva tai poltettavissa. Tuotteiden jäljitettävyys Asiakkaan tavaravirta voidaan ymmärtää myös niin, että se käsittää lähetetyn tai toimitetun tuotteen jäljitettävyyden. Tavarasta voi jäljitettävyyden avulla saada selville missä se on sekä mistä ja milloin se on palautunut. Kotisairaalahoidossa tuli esille, että joitakin tuotteita siirtyy asiakkaan mukana hoitoyksiköstä toiseen tai kotiin ja silloin oli vaikea tietää tuotteen tai välineen alkuperää. Samoin välinehuollossa tuli esille, että jos tuotteita toimitetaan sairaalan ulkopuolelle, niin joskus ne eivät palaudu takaisin. Tuotteiden jäljitettävyyttä kannattaisi tarkemmin selvittää myös muissa hoitoyksiköissä ja kehittää parempia seurantamenetelmiä. Pakkausten merkintätavoille standardi sääteli vaatimukset. Niihin kuuluivat pakkaustekstimerkinnät ja kiinnitettävät tarrat. EN määritti paperilaminaattipussien ja -rullien merkintätavat, jolloin tuotteessa oli oltava valmistajan nimi, tuotteen aukaisusuunta, eränumero, kokokoodi, varoitus vahingoittuneen pakkauksen käyttämisestä sekä prosessi-indikaattori. Välinehuollossa merkinnät oli tehtävä pakkausalueen ulkopuolelle, jotta painoväri ei joutunut kosketuksiin pakattavan tuotteen sisällön kanssa (Lax & Mikkola 2004, 73 80). Yhden prosentin mielestä kyselytutkimuksen mukaan viivakoodit olivat usein apuna tuotteita jäljitettäessä. Tuotteiden jäljittämisessä käytettiin apuna myös allekirjoituksia ja steriloinnin kuormakirjoja, joista oli pari mainintaa avointen kysymysten vastauksissa. Tutkimusaikana oli kehitteillä soft-menetelmä ja eräänlaisia lukijoita (Värtö , Talvela ). Suojat Tässä tutkimuksessa suojat käsittivät niin potilaaseen/asiakkaaseen, henkilökuntaan kuin itse tuotteeseen liittyvät suojavälineet. Tutkimusraportissa kuvataan, kuinka usein tiettyjä suojia on käytetty tutkituissa työyksiköissä ja sen jälkeen esitetään ko. sellu-/puukuitutuotteiden tärkeitä ominaisuuksia vastaajien ja haastateltavien arvioimina. Potilasvuode ja sen lähiympäristö Potilaan vuoteeseen liittyvistä sellu-/puukuituisista tuotteista käytettiin usein lakanoita 6 %:n mielestä kyselyyn vastanneista. Kosteuden hylkiminen oli sellu-/puukuituisten vuodesuojien (lakanat, tyynyliinat, peitteet ja patjansuojukset) tärkeä ominaisuus 66 %:lle kyselyyn vastan- 19

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori Parade 60 Rollaattori 1 2 Sisältö TUOTTEISTAMME...4 KÄYTTÖTARKOITUS...6 TEKNINEN ERITTELY...7 LISÄVARUSTEET...7 KÄYTTÄJÄN OPAS...8 3 Tuotteistamme Tuotetta vastaan otettaessa Tarkista seuraavat asiat ennen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Terveydenhuolto. Ammattilaisten huippuvälineitä alan asiantuntijalta. Webshop. Menu

Terveydenhuolto. Ammattilaisten huippuvälineitä alan asiantuntijalta. Webshop. Menu Webshop Menu Terveydenhuolto Terveydenhuolto Ammattilaisten huippuvälineitä alan asiantuntijalta Suomalaisen sairaalakalustetekniikan asiantuntija Lojer suunnittelee ja valmistaa sairaalakalusteita palvelemaan

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi

Leikkaustakit. turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Leikkaustakit turvallisuutesi ja mukavuutesi vuoksi Katse yksityiskohtiin Leikkauksen pituus, tyyppi, takin mukavuus ja turvaluokka yhdessä osaston talouden kanssa ovat asioita, jotka vaikuttavat henkilökohtaisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

QUEST 2.0. Anna-Liisa Salminen. Apuvälinemittari ja -luokituskoulutus QUEST 1. Tiedosta hyvinvointia

QUEST 2.0. Anna-Liisa Salminen. Apuvälinemittari ja -luokituskoulutus QUEST 1. Tiedosta hyvinvointia Tiedosta hyvinvointia Apuvälinemittari ja -luokituskoulutus 7.11.2006 QUEST 1 QUEST 2.0 anna-liisa.salminen@stakes.fi Tiedosta hyvinvointia Apuvälinemittari ja -luokituskoulutus 7.11.2006 QUEST 2 QUEST

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Muotoon valettujen kuitupohjaisten sovellusten mahdollisuudet. Ari Henttonen, Ecopulp Finland Oy

Muotoon valettujen kuitupohjaisten sovellusten mahdollisuudet. Ari Henttonen, Ecopulp Finland Oy Muotoon valettujen kuitupohjaisten sovellusten mahdollisuudet Ari Henttonen, Ecopulp Finland Oy KUITUVALOS - arjessa päivittäin - Valmistustekniikka? Historia Valmistustekniikat Lisäaineistukset Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa

Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa FiberTech 2016 päivät 31.8.-1.9.2016 Rantasalmi Tapio Tirri Mamk / Kuitulaboratorio KUITULABORATORIO / FIBERLABORATORY Kuitulaboratorio

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET Asiakas Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankintatoimisto Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 1 1.1 Selitteet... 1 2 Käyttötapaus: Päiväkirurgia

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä 28.8.2014 Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot