C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 21 Kari Ruotsalainen ja Liisa Kantele Sairaanhoidosta velkaneuvontaan Pieksämäeltä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä

2 Kari Ruotsalainen & Liisa Kantele Sairaanhoidosta velkaneuvontaan Pieksämäellä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 21 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Oili Junkkalan albumi Taitto: Tiina Hallenberg ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Ruotsalainen Kari Sairaanhoidosta velkaneuvontaan. Kantele Liisa Pieksämäeltä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä. Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 20 ISBN ISSN (nid.) (pdf) Kirjaan on koottu Pieksämäeltä valmistuneiden diakonissojen kertomuksia heidän opiskelustaan ja työurastaan sodanjälkeiseltä ajalta vuodesta 1945 alkaen. Kirjoitukset on koottu vuoden 2010 aikana. Kirjoittajia on 47. Tekstit ovat elämäntarinoita, yksittäisten tapahtumien kuvauksia ja runoja. Ne antavat rikkaan kuvan sodanjälkeisestä ajasta kirkon diakoniatyössä ja diakonissan roolista siinä. Kuvitukseen on käytetty osittain kirjoittajien lähettämiä kuvia ja osittain kuvia Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museon kokoelmista. Kirjoituksia on toimitettu pyrkien säilyttämään niiden alkuperäinen tyyli. Luettavuuden parantamiseksi on tehty joitakin oikeakielisyysseikkojen korjauksia. Joissakin kirjoituksissa on häivytetty paikkoja ja henkilöitä, jotta yksityisyys tulisi varmasti säilytettyä luvun loppupuolelle asti diakonissakoulutuksen kuvauksissa on nähtävissä vanha perinne ja ankara kuri, joka oli vallinnut Sortavalan ajoista lähtien. Opettajien toimintaa ja luonnetta kuvataan värikkäästi. Toisen maailmansodan ja evakkomatkan jälkeen koulutus oli joutunut kamppailemaan vähenevien resurssien kanssa. Koulutus menetti Sisälähetysseuran koulutuksen veturin paikan tultaessa 1960-luvulle. Koulutusta on leimannut oman sairaalan puute, minkä vuoksi jo hyvin varhain harjoittelupaikat olivat ympäri itäistä ja eteläistä Suomea. Näitä harjoittelujen kuvauksia oli kirjoituksissa runsaasti. Kirjoituksista syntyy selkeä kuva diakoniantyön muutoksista sodanjälkeisenä aikana. Työn kuvauksista näkyy jo Sortavalan aikana omaksuttu tavoite kouluttaa työntekijöitä Itä-Suomen ja syrjäseutujen tarpeisiin. Useimmat kertomukset sijoittuvat tähän kontekstiin. Taitekohta diakoniatyössä oli vuosi 1972, jolloin säädettiin kansanterveyslaki, jonka myötä diakonissojen tehtävä 3

5 kunnanlääkärin alaisena toimivana kiertävänä sairaanhoitajana loppui. Tätä ennen kaikkein keskeisimpiä tehtäviä olivat olleet sairaanhoidolliset toimenpiteet luvulla työ suuntautui seurakunnan ryhmätoiminnan, sielunhoidon ja leirien sekä retkien suuntaan luvulla painopiste alkoi siirtyä taloudellisen ja sosiaalisen auttamisen suuntaan. Asiasanat: Teemat: diakonia, diakonissat, Hyvinvointi ja terveys kirkon työntekijät, opiskeluympäristö, Kasvatus ja koulutus sisälähetys, terveydenhuoltohenkilöstö, Kirkko ja seurakunta työnkuva, työura Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite: pdf 4

6 ABSTRACT Ruotsalainen Kari Kantele Liisa From home visit nursing towards economic counseling. Writings about the studies and work by diaconesses graduated from Pieksämäki during years Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja raportteja, 21 ISBN ISSN (pbc) pdf This book is a collection of the writings done by parish diaconesses who have graduated from Pieksämäki during the years The educational institution has gone through several organizational changes during these years. The name of the institution was Sisälähetysseuran Diakonissalaitos until year 1973, Sisälähetysseuran Diakoniaopisto until year 1996 and Diaconia University of Applied Sciences after that. Diaconess education was started in Sortavala in the year During the World War II Sortavala was occupied by the Soviet Union and is nowadays part of Russia. Diaconess education moved in 1944 to Kuopio and in 1947 to Pieksämäki. The oldest memories of the book concern the year The writings of the diaconesses are reflecting troubles caused by the forced migration during the war. The institution did not have its own hospital anymore and the students had to do their practical periods in the clinics spread in Eastern and Southern Finland. Also economic resources were limited. Until the end of the 1960s the education was very traditional and based on the values inherited from Sortavala. Teachers were quite personalities and are memorized a lot in the writings. In Sortavala and also in Pieksämäki, the diaconesses were educated for the work in rural parishes. They were doing very demanding nursing and medical work under the supervision of municipal doctors. Distances were long and they had to go by public transportation or walk, by bicycle and ski to home visits. Private cars were becoming common at the end of the 1960s. In the year 1972 a new public health law was established. It disconnected the bond between the parish diaconesses and the municipal health sector. 5

7 Diaconesses work changed towards parish activities like different groups, pastoral care, camps and economic support. Home visits were still a crucial part of the work, but their essence changed towards pastoral care. During the economic depression in the 1990s the role of the Finnish church s diaconia work as a supplement of the public sector was recognized again.. Keywords: diaconia, diaconesses, church workers, studying environment, home mission, health care personnel, job description, career Available: Printed, Open Access Order: Granum Open Access: pdf 6

8 Sisältö SISÄLLYSLUETTELO 7 LIISA KANTELE ESIPUHE 13 DIAKONITARLAITOKSESTA DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUKSI 15 AIKA SORTAVALASSA 15 UUSI ALKU KUOPIOSSA JA PIEKSÄMÄELLÄ 19 KEHITYS KANSANTERVEYSLAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN 24 KIRJALLISUUS 26 SORTAVALAN JÄLKEEN: OPISKELU 27 UUSI ALKU SORTAVALAN JÄLKEEN 27 OPINTIE KUTSUI 29 OPPILASMUISTOJA 30 HARJOITTELUMUISTOJA 34 VÄLÄHDYKSIÄ OPISKELUAJOILTA 35 JUHLALLISTA 36 ERÄS MUISTELUS KURSSIAJALTA 37 TUOKIOKUVIA KURSSIAJALTA 39 KOESISAREN KIIREISTÄ ELÄMÄÄ 45 MUISTELUKSIA VAATIVISTA HARJOITTELUISTA 47 TYÖURA 48 TULO SEURAKUNTAAN 1950-LUVUN ALKUPUOLELLA 48 Kohtaamisia 49 Sairaalassa 50 KEN TAHTOO KÄYDÄ HERRAN ASKELISSA 51 KOTIKÄYNNEILLÄ AASIALAISEN RAIVOTESSA 54 RAJASEUTUSISARESTA SEURAKUNTASISAREKSI KAUPUNKIIN 55 KOHTAAMISIA 57 SYNTYMÄSTÄ KUOLEMAAN 57 Uusi elämä 57 Vainajia 58 7

9 TUOKIOKUVIA KYLÄTIELTÄ 59 VIIANMÄEN AAPELIN KUOLEMA 60 UUDEN VAKIINTUMISEN AIKA: 1960-LUKU 63 OPISKELU 63 MUISTOJA JA AJATUKSIA SISÄLÄHETYSSEURAN DIAKONISSALAITOKSESTA VUOSILTA 63 MUISTELUKSIA DIAKONISSALAITOSAJOILTA 64 UNELMA TOTEUTUI 65 KASVAMASSA KUUNTELIJAKSI 67 OPISKELUMUISTOJANI 68 TYÖURA 70 MONIPUOLISTA TYÖTÄ SEURAKUNNASSA 70 Ensiksi, miksi oli vanhustyö? 71 Nuorisotyö 72 Työseuratoiminta 72 Seurakunnan muut tilaisuudet ja kirkolliset juhlat 72 Äitileirit 72 Muu kotikäyntityö 73 KURSSIN 47 ESIKOISEN MUISTELMIA: TYÖTÄ JA OPISKELUA 74 HIIHTÄEN SAIRASKÄYNNILLE 76 VUODET TÄYNNÄ TYÖTÄ 77 SAVOLAISENA VARSINAIS-SUOMESSA 80 MITEN TYÖKUVIOT MUUTTUIVAT YLI KOLMENKYMMENEN VUODEN VIRKAURANI AIKANA? 82 VIESTIÄ TUOVA KOIRA JA MUITA RAJASEUTUSISAREN KOKEMUKSIA 84 MINUN ELÄMÄNTARINANI 87 DIAKONIATYÖTÄ MAALAISSEURAKUNNASSA 1960-LUVULLA 90 TYÖTÄ SUOMESSA JA SAKSASSA 93 SISARESTA ON MONEKSI 96 Pieksämäen Diakoniaopistossa vuosina Seurakuntaan 96 Kehitysvammalaitokseen 97 Vanhustenhoitoon 98 Saattohoidon kehtiystehtäviin 99 SAIRAANHOITOTYÖTÄ IHMISTEN PARISSA 103 TYÖJAKSONI SEURAKUNNASSA JA SAIRAALASSA 107 KUTSUMUKSENA SEURAKUNTA 108 8

10 KOHTAAMISIA 110 TYÖMATKA HIIHTÄEN 1960-LUVUN ALUSSA 110 TAPAHTUIPA JOULUN ALLA 112 DIAKONIA MUUTOKSESSA 1970-LUVULTA TÄHÄN PÄIVÄÄN 115 OPISKELU 115 MEIDÄN TYTÖT JA VALTION TYTÖT 115 OPISKELUAJOISTA 1990-LUVULLA 117 TYÖURA 118 DIAKONIATYÖ MUUTTUU 118 KERRAN DIAKONISSA - AINA DIAKONISSA 119 On hyvä muistella 119 Miten diakonissakoulutus on vaikuttanut työhöni ja elämääni? 119 SEURAKUNNASTA VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄJÄKSI 121 DIAKONITYÖTÄ KOLMELLA VUOSIKYMMENELLÄ luku luku luku 128 TIMANTTEJA ELÄMÄNI TAIPALEELTA 130 MAASEUDUN KIRJAVAA ELÄMÄÄ 135 DIAKONIATYÖTÄ UUDELLA VUOSITUHANNELLA 139 KOHTAAMISIA 140 DIAKONIAMUISTELMA VUODELTA SUVIVIRREN JUHLAA 142 LÄMMIN RIESKA 142 LÄHETYSKENTILLÄ 143 MUISTELMIA TYÖSTÄ SUOMESSA JA TAIWANISSA VUOSINA TYÖTÄ AFRIKASSA 148 Kesken seurakuntaharjoittelun Rääkkylässä , jonne minut oli vastikään valittu diakonissan virkaan 148 Etiopia, Hosainan kaupunki Etiopia, Tunton työkeskus Etiopia, Tuntossa etiopialaisena joulupäivänä Etiopia, Tunto sunnuntaina Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto

11 Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Harare, sunnuntaina Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Luumupuun kaupungissa Helsinki, Kirkon Ulkomaanavun toimistolla toukokuussa YSTÄVÄKIRJEITÄ NEPALISTA 159 Ystäväkirje , Kathmandu, nepal 159 Iloa merkkipäivistä: Toisenlainen lahja! 160 Kannustavaa työssä 160 Ystäväkirje , Kathmandu, nepal 161 Luomakunnan viisaus 161 Kumppanijärjestön Forward looking -vammaistyön tarmokkuus 162 Ensi vuosi on tasausvuosi Nepalin kannatukseen 162 MUISTIKUVIA 165 RAJASEUTUSISARENA KARJALASSA 165 Kylvö 165 Harpun sävelet 166 Olet lähellä Jumala 166 KOLME RUNOA 165 PUHEMIEHENÄ 167 JUMALAN JOHDATUS 168 PARASTA NUORUUTTA 168 EVÄSTYKSIÄ DIAKONISSA TAIPALEELLE 168 SISAR MAIJA (MAIJA HÄNNINEN) 169 KURSSIKAVERIN MUISTOLLE 170 MUISTOKIRJOITUS 171 LOPUKSI 173 HENKILÖHAKEMISTO

12 LIISA KANTELE T ämän kirjan valmistumisprosessin aikana meidät kirjahankkeessa mukana olleet kohtasi suru-uutinen. Kirjan toinen toimittaja, lehtori Liisa Kantele menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Hänen roolinsa kirjahankkeen käynnistämisvaiheessa ja aineiston kokoamisessa oli keskeinen. Hän piti aktiivisesti yhteyttä kirjoittajiin sekä kannusti ja tuki heitä poismenoonsa saakka. Koulutukseltaan Liisa Kantele oli teologian maisteri. Diakoniaammattikorkeakoulun palvelukseen hän tuli vuoden 1999 alussa. Sitä ennen hän oli toiminut Suomen Kirkon Sisälähetysseuran palveluksessa vuosina Hän oli pidetty opettaja. Hän paneutui opiskelijoiden kysymyksiin antaumuksella. Monet saivat häneltä tukea silloin, kun opiskelu ei sujunut. Työtovereiden kanssa hän kävi monia innostavia keskusteluja, joista heijastui hänen paneutumisensa opettajan työhön ja ajan ilmiöihin ylipäätään. Tämä kirjahanke haluttiin viedä loppuun entisessä laajuudessaan ja näin kunnioittaa Liisa Kanteleen muistoa. 11

13 12

14 ESIPUHE T ähän kirjaan on koottu Pieksämäeltä valmistuneiden diakonissojen kertomuksia heidän opiskelustaan ja työurastaan sodanjälkeiseltä ajalta. Tarkkaan ottaen ensimmäinen kertomus alkaa jo Kuopiosta, jonne laitos oli tullut evakkoon Sortavalasta. Kirjoitukset on koottu vuoden 2010 aikana, ja kirjoittajia on 47. Kirjoituksia on laidasta laitaan: runoista ja elämäntarinoista yksittäisten tapahtumien kuvaukseen. Ne antavat rikkaan kuvan sodanjälkeisestä ajasta kirkon diakoniatyössä ja diakonissan roolista siinä. Kirjoituksia on toimitettu pyrkien säilyttämään niiden alkuperäinen tyyli. Kirjoituksiin on tehty oikeakielisyyskorjauksia luettavuuden parantamiseksi. Joissakin kirjoituksissa on häivytetty paikkoja ja henkilöitä, jotta yksityisyys varmasti säilyisi. Kuvitukseen on käytetty osittain kirjoittajien lähettämiä kuvia ja osittain kuvia Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museon kokoelmista. Kirjan alussa on artikkeli, jossa luodaan historiallista taustaa ja kuvataan yhteiskunnallisia kehitystrendejä kirjoitusten taustaksi. Varsinainen kirjoitusten osuus muodostuu kolmesta osasta alkaen vuodesta 1945: luku, 1960-luku ja 1970-luvulta nykypäivään. Tämä muodostui luontevaksi tavaksi ryhmitellä kirjoitukset ja vastaa kehitystrendejä sekä koulutuksessa että yhteiskunnassa. Etenkin elämänkerrallisten kirjoitusten, jotka kattoivat useita vuosikymmeniä, sijoittaminen ei ollut aina yksinkertaista, mutta perustuu siihen, millä vuosikymmenellä kirjoituksen painopiste on. Kunkin ajanjakson kirjoitukset on jaoteltu kolmeen ryhmään: koulutusta, työuraa ja erilaisia kohtaamisia kuvaaviin kirjoituksiin. Tämä on johtanut siihen, että jotkin kirjoitukset, jotka kuvaavat sekä opiskelua että työuraa on jaettu kahteen osaan ja sijoitettu ajallisesti oikeaan kontekstiin. Kirjan loppupuolella on vielä kaksi lukua, joissa toisessa on kertomuksia ja kirjeitä lähetyskentiltä sekä toisessa lyhyitä muisteluksia, runoja ja muistokirjoituksia. Valitettavasti tekijänoikeudellisista syistä teksteissä lainattuja kokonaisia runoja ei ole voitu julkaista, on siis julkaistu vain katkelmia runoista ja kirjoittajien omia tuotoksia. Kirjan toisen toimittajan, Liisa Kanteleen, poismeno johti siihen, että toimitin kirjahankkeen loppuun itsenäisesti. Olen kiitollinen hänen vahvasta panoksestaan hankkeen käynnistämisvaiheessa ja kirjoitusten kokoamisessa jo ennen kuin tulin mukaan. En kuitenkaan ollut yksin, sillä hankkeen tukena oli toimitusryhmä, johon kuuluivat: Raili Koskinen, Oili Junkkala, Aune Laukkanen, Taina Minkkinen, Ritva Alanne ja Jukka Määttänen. Tämän ryhmän työpanos, tuki, tietämys ja innostus ovat olleet ratkaisevan tärkeitä sekä hankeen toimeenpanossa että sen toteuttamisessa. Esitän myös kiitoksen Kirkkopalvelujen museotoimikunnalle sekä taloudellisesta että muusta tuesta. Kiitän Diakonia-ammattikorkeakoulua ja esi- 13

15 miestäni Anja Mannista siitä, että työnantajan joustavuus erityisesti Liisan Kanteleen poismenon jälkeen, on tehnyt kirjan kokoamistyön mahdolliseksi. Julkaisusihteeri Tiina Hallenberg on kiireidensä keskellä ollut erinomaisella tavalla tukena kirjan kuvien valinnassa ja muissa julkaisuun liittyvissä asioissa. Tietenkin kaikkein suurin kiitos kuuluu niille diakonissoille, jotka ovat lähettäneet kirjoituksiaan julkaistavaksi. He ovat taanneet sen, että tämä merkittävä ajanjakso on tullut tallennettua tuleville polville. Oulussa Kari Ruotsalainen 14

16 DIAKONITARLAITOKSESTA DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUKSI Kari Ruotsalainen Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda taustaa tämän teoksen kirjoituksille. Artikkelissa käsitellään diakonissakoulutuksen vaiheita sekä yhteiskunnallisia ja diakoniatyön muutoksia vuosikymmenien kuluessa. Lyhyillä lainauksilla kirjassa julkaistuista teksteistä luodaan kirjoittajien näkökulmia kuvattuihin vaiheisiin. Aluksi käsitellään koulutuksen vaiheita ennen toista maailmansotaa. Vaikka vanhimmatkin muistelukset käsittelevät aikaa Sortavalan jälkeen, tämä vaihe muodostaa kuitenkin Sisälähetysseuran ja sen diakonissakoulutuksen perustan. Sortavalassa tehdyt linjaukset ovat olleet merkittäviä koulutuksen myöhemmissä vaiheissa. On siis perusteltua lähteä liikkeelle ja 1900-luvun vaihteesta. AIKA SORTAVALASSA Sortavalan evankelinen seura aloitti Sortavalassa diakonissakoulutuksen jo vuonna Koulutuksen aloittamisen voimahahmona toimi seminaarin opettaja Jenny Ingman (Ivalo), joka oli myös diakonissakodin ensimmäinen johtaja. Vuonna 1900 Otto Aarnisalo tuli Sortavalan evankelisen seuran palvelukseen. Hän oli julkaissut vuonna 1897 vihkosen Diakonia eli seurakunnallinen vaivaishoito sekä kaksi vuotta myöhemmin kirjan Suomen kirkon diakoniakysymys. Hänen työnsä kautta laaja-alainen seurakuntadiakoniaajattelu tuli tärkeäksi osaksi diakonissalaitoksen toimintaa. (Koskenvesa 2002, 52 53). Vuonna 1905 Aarnisalo tuli juuri perustetun Suomen kirkon sisälähetysseuran johtajaksi. Sortavalan evankelisen seuran Diakonissalaitos ja sen kiinteistöt siirtyivät Sisälähetysseuralle vuonna Kirkon sisälähetysseuran kotipaikalle Sortavalaan syntyi Raamattutalo, diakonitarlaitos, jossa oli sekä oppilaitos että sairaala, kasvattajaopisto, lastenkoti, vanhainkoteja sekä vajaamielisten ja kaatumatautisten hoitolat. (Koskenvesa 2002, 53; Rättyä 2009, 23.) Useimmissa perinteisissä diakonialaitoksissa keskityttiin sairaalatoimintaan ja diakonissakoulutukseen. Sen sijaan Sisälähetysseuran toiminnan monipuolisuus heijastui koulutustoiminnan kehitykseen myöhemmissäkin vaiheissa. Myönteisenä voidaan nähdä se, että eri koulusalat ja toimintamuodot rikastuttivat toisiaan ja toivat monipuolisuutta myös diakonissakoulutukseen. Ongelmaksi tilanne muodostui silloin, kun toiminnan taloudelliset edellytyk- 15

17 16 set tiukkenivat. Silloin monipuolisen toiminnan ylläpito oli raskasta. Eri toimintamuodot joutuivat kamppailemaan vähenevistä resursseista. Vuonna 1907 hyväksytyn ohjesäännön lähtökohta oli se, että valmistuttuaan diakonittaret eivät enää ole laitoksen palveluksessa vaan niiden seurakuntien, laitosten ja yhdistysten, joilta he saavat palkkansa. Haluttiin kuitenkin varmistaa se, etteivät sisaret jäisi irralleen laitoksen vaikutuspiiristä valmistuttuaan. Tämän vuoksi sisaret olivat 3-5 vuotta valmistumisensa jälkeen laitoksen valvonnassa. Heidän työpaikkansa oli laitoksen määrättävissä. Vasta sen jälkeen laitos antoi heistä suosituksen tuomiokapitulille ja heistä tuli lopullisesti ja täysivaltaisesti diakonissoja. (Paananen 1955, 67; Kansanaho 1965, ) Sekä Jenny Ivalo että Otto Aarnisalo olivat tämän seurakuntadiakonia ajattelun huomattavampia edustajia Suomessa. Laitos koulutti työntekijöitä työskentelemään seurakunnissa. Sortavalasta valmistuneet diakonissat toimivat seurakunnan työntekijöinä eivätkä laitoksen alaisuudessa. Myös Oulussa tavoitteena oli kouluttaa sisaria nimenomaan seurakuntien tarpeisiin. Sekä Pohjois- että Itä-Suomeen vakiintui siis järjestelmä, jossa diakonissoja koulutettiin seurakuntiin. Sortavalassa diakonissoja koulutettiin suomalaisessa ja vapaan seurakuntatyön hengessä. Heitä valmistettiin palvelemaan erityisesti Itä-Suomen maaseudun väestöä. Diakonissat saattoivat olla myös kunnan ja seurakunnan yhdessä palkkaamia. (Kansanaho 1965, 34 35; Malkavaara 2006, 32; Rättyä 2009, ) Vuonna 1925 luovuttiin diakonitarlaitos-nimestä ja siirryttiin käyttämään nimeä Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Diakonissalaitos. Samassa yhteydessä luovuttiin suositusjärjestelmästä, joka oli tullut mahdottomaksi noudattaa luvun lopulla sairaanhoitajakoulutus pidentyi kolmeen vuoteen. Diakonissat kävivät sen lisäksi diakonissaopinnot. Sortavalassakin alettiin valmistella uutta koulutusmallia. Kävi kuitenkin ilmi, että sairaanhoitajia valmistuisi lähivuosina niin paljon, ettei Sortavalan koulutuksella ollut mahdollisuutta toteutua suunnitellussa muodossa. Päätettiin, että sisarkoulutuksen sairaanhoitokoulutus supistuisi kaksivuotiseen peruskoulutukseen. Muut opinnot tulisivat huoltolinjalta eli olisivat lähinnä sosiaalisen huollon opintoja. Kuitenkin näiden uusimuotoisten huoltosisarten kysynnän puute ja sairaanhoitotyön suuri osuus käytännön työssä johtivat siihen, että huoltolinja sulautui myöhemmin yhteen sairaanhoitolinjan kanssa. Vaikka sisarkurssi pidennettiinkin neljään vuoteen, ennen vuotta 1947 ei onnistuttu saamaan valmistuneille sisarille täysiä oikeuksia. Heillä oli kuitenkin lupa toimia kiertävinä sairaanhoitajina. (Paananen 1955, 69 72; Rättyä 2009, 23; Kansanaho 1965, , ) Vaikka tämän teoksen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, mielenkiintoisen kuvauksen diakonissan työn vaativuudesta vanhem-

18 malta ajalta muodostaa lyhyt katkelma, jossa kirjoittaja kuvaa edeltäjänsä toimintaa: Olin uusi sisar, edeltäjäni oli tehnyt koko elämäntyönsä, neljäkymmentä vuotta, paikkakunnalla. Tämä vanha sisar oli hoitanut luunmurtumat ja ommellut haavat, joten alkuun uusi sisar tuotti pettymyksen. (Sylvi Hyyryläinen, valmistui 1955.) Kaunokirjalliseen tyyliin esitettyä kuvausta sisaren työstä maaseudulla ennen toista maailmansotaa edustaa Otto Aarnisalon julkaisema kirjanen Sisar Eeva eli mitä diakonissalla on tehtävää syrjäkylässä, joka on uudistettu painos vuonna 1913 julkaistusta Sisar Ellosesta. Otto Aarnisalo Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 17

19 18 Jenny Ivalo (Ingman) Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki

20 UUSI ALKU KUOPIOSSA JA PIEKSÄMÄELLÄ Toisen maailmansodan alkaessa laitoksen toiminta hajosi eri puolille, vaikka Sortavalaan voitiinkin palata tilapäisesti jatkosodan aikana. Muilta diakonissalaitoksilta saatiin arvokasta apua. Talvisodan aikana nuoremmat opiskelijat pääsivät Helsinkiin ja vanhemmat Ouluun jatkamaan opintojaan. Rovasti Lennart Heljas järjesti tilat teoreettisen kurssin järjestämistä varten Kuopioon. Käytössä oli Kuopion maaseurakunnan purettavaksi määrätty kirkkoherran pappila. Sodan päättyessä 1944 laitos jatkoi toimintaa Kuopiossa. Vuonna 1945 neljäs eli päättävä kurssi jäi kokonaan järjestämättä tilanahtauden takia. Harjoittelupaikat olivat hajallaan eri tahoilla: Pieksämäellä, Mikkelissä, Siilinjärvellä, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rautalammilla. (Paananen 1955, 72 73; Huhta & Malkavaara 2005, ) Kirjoittajan kuvaus olosuhteista Kuopiossa vuonna 1945: Pappilan toisessa kerroksessa olevaan pitkänomaiseen kapeahkoon kammariin majoittui meistä 10 henkeä. Vuoteiksi oli varattu 5 hetekaa alasänkyineen. Yöksi vedettiin alasängyt vuoteiksi ja niin saatiin 10 vuodetta. Liikkumatilaa ei paljon jäänyt. Huoneen nurkassa oli pieni pesutila. Pesuvati oli telineessä, vierellä puhdas- ja likavesisangot. Vesi haettiin pappilan suuresta navetasta. Viidelle oli huone avovintin perillä. (Katri Rissanen, valmistui 1949.) Vuonna 1943 kirkolliskokous päätti, että jokaisessa seurakunnassa tuli olla diakonian virka. Tämä muutos kirkkolakiin tuli voimaan seuraavana vuonna. Tällä tavoin seurakuntadiakonia sai vakinaisen luonteen. Lain velvoitteesta huolimatta läheskään kaikki seurakunnat eivät alkuvaiheessa perustaneet diakonian virkaa. Keskustelua käytiin myös kunnallisten seurakuntasisarten ja diakonissojen työnjaosta. Suunniteltiin, että ehkäisevä terveydenhoito ja sairaanhoito jäisivät terveyssisarien vastuulle. Palvelu köyhien, sairaiden ja yksinäisten huoltamiseksi olisi taas diakonissojen tehtävä. Työnjakokysymys jäi tässä vaiheessa kuitenkin avoimeksi, sillä työmäärä oli valtava sodan aikana ja sen jälkeen. Kaikilla oli kädet täynnä työtä riippumatta työnantajasta. (Malkavaara 2006, 32 33; Huhta & Malkavaara 2005, 95.) Vuosi 1947 merkitsi kahta myönteistä seikkaa diakonissakoulutukselle. Laitos pääsi vuoden alussa muuttamaan Pieksämäelle, josta se sai väliaikaiset tilat osoitteesta Keskuskatu 47. Tiloja opintojaan aloittamaan saapunut kirjoittaja kuvaa seuraavasti: Tovin kuljettuamme pysähdyimme oikean numeron kohdalle. Hämmästykseksemme näimme edessämme keskeneräisen näköisen talon. Ympärillä olivat isot lautapinot, portaat epämääräisessä sotkussa ja ikku- 19

21 noita peitti maalimassa. Meille kerrottiin: Talon vihkiäisjuhlat ovat tulossa, tulitte juuri sopivaan aikaan, jotta paikat saadaan juhlakuntoon. Siitä vaan luudat ja pölyrievut hyppysiin. (Martta Pesonen, valmistui 1951.) Toinen merkittävä asia oli sisäasiainministeriön päätös siitä, että laitoksen sairaanhoitajakoulutuksen käyneet sisaret saivat samalla koulutetun sairaanhoitajan pätevyyden. Päätös koski 1942 tai sitä myöhemmin valmistuneita sisaria. Monet vuosina valmistuneista hankkivat pätevyyden täydennyskursseilla eri sairaanhoitajakouluissa tai Helsingin diakonissalaitoksella. (Paananen 1955, 73; Huhta & Malkavaara 2005, 95.) Vuonna 1949 laitokselle alettiin rakentaa uusia tiloja Pieksämäen kauppalan lahjoittamalle tontille. Tilat valmistuivat vuonna 1951 ja merkitsivät huomattavaa parannusta opiskelun ja toiminnan ulkoisiin olosuhteisiin. Aloitin diakoniaan opiskelemisen vuonna 1951 syksyllä. Uusi, Luterilaisen Maailmanliiton lahjoitusten turvin rakennettu, diakonissalaitos oli juuri edellisenä keväänä vihitty tehtäväänsä. Samassa rakennuksessa toimi Kasvattajaopisto ja vanhainkoti. Opiskelu oli hajautettu ympäri maata, koska Pieksämäki ei tarjonnut mahdollisuuksia muun muassa sairaanhoidon eri alojen opetukseen. (Pirkko Toiviainen, aloitti opinnot 1951.) Toiminta pääsi vakiintumaan. Vuoden 1959 elokuussa alkaneen kurssin ohjelma oli seuraava: 1) kahden kuukauden jakso: yleissivistäviä aineita ja diakonian perusteita 2) kolmen kuukauden mittainen käytännön harjoittelujakso 3) kolmevuotinen sairaanhoitajakoulu 4) kolmen kuukauden seurakuntadiakonian harjoittelujakso 5) kahden puolen kuukauden päättävä lukujakso 6) sisareksi vihkiminen Pieksämäen kirkossa (Paananen 1955, 76 77). Vuosi 1958 merkitsi suurta murrosta Sisälähetysseuran koulutustoiminnalle. Taloudellinen tilanne ja rahoituskriisi vaativat uudelleenjärjestelyjä. Oppilaitostoiminta neljässä oppilaitoksessa: diakonissalaitoksella, kasvattajaopistossa, kansanopistossa ja vajaamielishoitajakurssilla haluttiin keskittää. Samanaikaisesti keskusteltiin tappiollisen diakonissakoulutuksen tilanteesta. Kansanopiston asemaa haluttiin taloudellisista syistä parantaa ja saada sille lisää tiloja diakonissakoulutukselta. Diakonissalaitoksen asema sisälähetysseuran koulutustoiminnan veturina koettiin uhatuksi. Erityisesti diakonissalaitoksen johtaja Pentti Erkamo ja johtajatar Aira Railio sekä monet muut 20

22 diakonissalaitoksen työntekijät vastustivat ehdotusta. Erkamo esitti eronpyyntönsä samalla, kun uudistusehdotusta käsiteltiin. Hän siirtyi Lahden diakonissalaitoksen johtajaksi. Railio siirtyi noin vuotta myöhemmin Helsingin diakonissalaitoksen johtajattareksi. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Tätä vaihetta kuvataan eräässä kirjoituksessa näin: Kesällä 1958 tulin sairaanhoidon opettajaksi diakoniaopistoon. Muuten uusi työpaikkani oli käymistilassa: johtaja vaihtui. Pentti Erkamo siirtyi Lahden diakoniaopistoon. Johtajaksi tuli Samuli Aaltonen, jolle tuli myös kansanopiston ja kansankorkeakoulun johtajan tehtävät. Vanhainkoti muutti pois uuteen Koivurannan rakennukseen ja tilalle tuli kansanopisto, jolle säästölinjalla ja mielestäni alasajossa oleva diakoniaopisto oli vuokralaisen asemassa. Kiinteistön tilat ja henkilökunta vähenivät. Ensimmäisenä työvuotenani diakoniaopistolla oli kaksi päätoimista opettajaa; rehtori Aira Railio ja minä. Vuoden päästä lähti Aira Railiokin Helsingin diakonissalaitoksen johtajattareksi. (Pirkko Toiviainen, valmistui 1956.) Diakonissakoulutuksen rooli muun koulutustoiminnan rinnalla muuttui tultaessa 1960-luvulle. Evakkomatka Sortavalasta Kuopioon ja vuosien päästä Pieksämäelle oli vaikuttanut laitoksen kehittämiseen. Muista diakonissalaitoksista poiketen sillä ei ollut omaa sairaalaa. Harjoittelut suoritettiin joko Sisälähetysseuran hallinnassa olevassa Pieksämäen seudun sairaalassa, seuran muissa huoltolaitoksissa tai esimerkiksi Mikkelissä. Muutos koulutuksen painopisteessä näkyi vuonna 1973, jolloin Diakonissalaitoksen nimi muutettiin Diakoniaopistoksi. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Diakonissalaitoksen opiskelijoista 90 % oli kotoisin Pohjois- ja Itä-Suomen hiippakunnista 1960-luvulla. Diakonissat työskentelivät pääasiassa syrjäseuduilla ja näin jatkoivat siinäkin linjaa, joka oli ollut vallitseva jo Sortavalan aikoina. Lyhyt kuvaus pitkistä välimatkoista: Sain kutsun sairaskäynnille aamuvarhaisella. Alkumatkasta sain käyttää linja-autoa. Automatkan loputtua alkoi seikkailu painoni ja jään kestävyyden kanssa. Ei kun sukset jalkaan ja reppu selkään! Repun sisältö oli lääkkeitä ja muita tykötarpeita. Hiihtäen matka sujui mukavasti. Mutta, jään päällä alkoi näkyä uveavantoja, jotka näyttivät vähän pelottavilta auringonpaisteessa. Pahin oli vielä edessäpäin, leveä joki, jonka jää oli tosi heikkoa! Kuitenkaan ei auttanut kääntyä takaisin, vaan mentävä oli, koska sairas ihminen odotti apua. (Eeva Voutilainen, valmistui 1959.) Liikkuminen tapahtui etenkin 1950-luvulla jalan, polkupyörällä ja hiihtäen. Yleisiä kulkuneuvoja hyödynnettiin sen verran kuin oli mahdollista, mutta 21

23 monet talot olivat tiettömän taipaleen takana. Jossain vaiheessa käyttöön tulivat mopedit ja viimein 1960-luvulla autot. Erään kirjoittajan mukaan pieni Fiat, pompannapiksikin sanottu kulkuneuvo, oli diakonissojen yleisin auto tuolloin. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Diakonissa työskenteli kahden esimiehen alaisena: kirkkoherran ja kunnanlääkärin. Sairaanhoitajan tehtävien osalta oltiin vastuussa lääkärille. Työvoimaa oli vähän ja lääkäreillä ei ollut sijaisjärjestelyjä. Saadakseen vapaata lääkärit delegoivat sisarille hyvinkin vaativia toimenpiteitä. Itsenäinen ja oma-aloitteinen työote oli tarpeen pitkien välimatkojen seurakunnissa: Päivystysvuoroja ei ollut lääkäreilläkään, vaan kunnanlääkärin piti olla tavattavissa yöt, päivät, pyhät, arjet. Niinpä hän varusti laukkumme runsaasti penisilliinillä ja muilla lääkkeillä. Jälleen yhteyden saatuamme raportoimme tehdyt työt. Mainiota, neiti, mainiota, kuului kommentti ja jatkolääkitys järjestyi. (Sylvi Hyyryläinen, valmistui 1955.) Pentti Erkamo Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 22

24 Aila Railio Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 23

25 KEHITYS KANSANTERVEYSLAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN Vuoden 1972 kansanterveyslain muutos ei ottanut huomioon diakonissojen panosta kiertävinä sairaanhoitajina. Suomeen luotiin maksuton terveyspalvelujärjestelmä, joka toteutettiin kaikissa kuntakeskuksissa valtion rahoittamana. Kansanterveyslaki teki mahdolliseksi tarjota kattavat ja maksuttomat terveydenhuollon palvelut kansalaisille heidän sosiaalisesta asemastaan tai asuinalueestaan riippumatta. Myöhemmin voimaan tullut laki työterveyshuollosta paransi vielä työssä käyvän väestön tilannetta. Seurakuntien sairaanhoitaja-diakonissojen roolia ei lakiuudistuksessa määritelty millään tavoin. Laki ei tuntenut tätä työtä. Muutoksen myötä yhteys kuntiin katkesi ja kirkon yhteiskunnallinen tehtävä päättyi tältä osin. (Huhta & Malkavaara 2005, 179; Rättyä 2009, ) Käytännön tasolla muutos ei kuitenkaan ollut niin äkillinen kuin lainsäädännössä, vaan diakonissojen sairaanhoidolliset tehtävät jatkuivat kunnallisten palvelujen rinnalla, mutta huomattavasti vähentyneinä. Eräs kirjoittaja kuvaa tätä vaihetta seuraavasti: Kun kansanterveyslaki 1972 astui voimaan, kunnassa sanoivat ottavansa sairaanhoidon. No, se oli maanantaista perjantaihin, mutta klo 16 jälkeen alkoi puhelimet soida sisarilla. Piti olla steriilit parafiinit ja katetrit tai peräruiskekannut valmiina potilaskäynneille. Taisivat ihan odottaa, että saadaan tutut tytöt tulemaan. (Aino Mömmö, valmistui 1959.) Nämä lainsäädännölliset ja samanaikaiset yhteiskunnalliset muutokset olivat selkeä lähtölaukaus diakoniatyön muutokselle. Työtavoiltaan diakoniatyö alkoi lähestyä yleistä seurakuntatoimintaa. Alettiin kehittää kokoavia työmuotoja, kuten piiritoimintaa, retkiä ja leirejä: Vuonna 1972, jolloin kansanterveyslaki hyväksyttiin, diakonissan työ vähitellen muuttui. Sairaanhoitotyö väheni. Silti meitä tarvittiin kotikäyntityössä, ihmisten kohtaamisessa erinäisissä tilanteissa, iloissa ja vaikeuksissa. Erilaiset työpiirit, kerhot ja leirit ovat lisääntyneet. Yhteisvastuukeräys myyjäisineen ja juhlineen hoidettiin ja pidettiin lähimmäispalvelukursseja eri kylillä 1980-luvulla. (Bertta Kokkonen-Antikainen, valmistui 1957.) Erityisesti ja 1980-luvulla diakoniatyö suuntautui kokonaisvaltaiseen auttamiseen, laitosvierailuihin, sielunhoitoon, vanhus-, päihde, kriminaali- vammaistyöhön ja monipuolisen ryhmätoiminnan järjestämiseen. Diakoniatyössä alkoi painottua sosiaalialan osaamisen merkitys. Työhön 24

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17.

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17. Jaksovinkit 6 Iltaopetus 7.4. 13.5. Iltaopetuksen kokeet 6. jaksossa: B-koodi: 14.5. D-koodi: 19.5. C-koodi: 15.5. E-koodi: 20.5. Kokeiden palautus: 21.5. Rehtori Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Inkerin kirkon Teologinen Instituutti, Venäjä

Inkerin kirkon Teologinen Instituutti, Venäjä 1 Inkerin kirkon Teologinen Instituutti, Venäjä Kumppani Inkerin kirkko Hankkeen kuvaus Teologinen Instituutti on Inkerin kirkon koulutuskeskus, joka kouluttaa kirkon tarpeisiin teologeja, lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä,

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot