C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA"

Transkriptio

1 Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 21 Kari Ruotsalainen ja Liisa Kantele Sairaanhoidosta velkaneuvontaan Pieksämäeltä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä

2 Kari Ruotsalainen & Liisa Kantele Sairaanhoidosta velkaneuvontaan Pieksämäellä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA C Katsauksia ja aineistoja 21 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Oili Junkkalan albumi Taitto: Tiina Hallenberg ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Ruotsalainen Kari Sairaanhoidosta velkaneuvontaan. Kantele Liisa Pieksämäeltä vuosina valmistuneiden diakonissojen kertomuksia opiskelusta ja työstä. Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 20 ISBN ISSN (nid.) (pdf) Kirjaan on koottu Pieksämäeltä valmistuneiden diakonissojen kertomuksia heidän opiskelustaan ja työurastaan sodanjälkeiseltä ajalta vuodesta 1945 alkaen. Kirjoitukset on koottu vuoden 2010 aikana. Kirjoittajia on 47. Tekstit ovat elämäntarinoita, yksittäisten tapahtumien kuvauksia ja runoja. Ne antavat rikkaan kuvan sodanjälkeisestä ajasta kirkon diakoniatyössä ja diakonissan roolista siinä. Kuvitukseen on käytetty osittain kirjoittajien lähettämiä kuvia ja osittain kuvia Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museon kokoelmista. Kirjoituksia on toimitettu pyrkien säilyttämään niiden alkuperäinen tyyli. Luettavuuden parantamiseksi on tehty joitakin oikeakielisyysseikkojen korjauksia. Joissakin kirjoituksissa on häivytetty paikkoja ja henkilöitä, jotta yksityisyys tulisi varmasti säilytettyä luvun loppupuolelle asti diakonissakoulutuksen kuvauksissa on nähtävissä vanha perinne ja ankara kuri, joka oli vallinnut Sortavalan ajoista lähtien. Opettajien toimintaa ja luonnetta kuvataan värikkäästi. Toisen maailmansodan ja evakkomatkan jälkeen koulutus oli joutunut kamppailemaan vähenevien resurssien kanssa. Koulutus menetti Sisälähetysseuran koulutuksen veturin paikan tultaessa 1960-luvulle. Koulutusta on leimannut oman sairaalan puute, minkä vuoksi jo hyvin varhain harjoittelupaikat olivat ympäri itäistä ja eteläistä Suomea. Näitä harjoittelujen kuvauksia oli kirjoituksissa runsaasti. Kirjoituksista syntyy selkeä kuva diakoniantyön muutoksista sodanjälkeisenä aikana. Työn kuvauksista näkyy jo Sortavalan aikana omaksuttu tavoite kouluttaa työntekijöitä Itä-Suomen ja syrjäseutujen tarpeisiin. Useimmat kertomukset sijoittuvat tähän kontekstiin. Taitekohta diakoniatyössä oli vuosi 1972, jolloin säädettiin kansanterveyslaki, jonka myötä diakonissojen tehtävä 3

5 kunnanlääkärin alaisena toimivana kiertävänä sairaanhoitajana loppui. Tätä ennen kaikkein keskeisimpiä tehtäviä olivat olleet sairaanhoidolliset toimenpiteet luvulla työ suuntautui seurakunnan ryhmätoiminnan, sielunhoidon ja leirien sekä retkien suuntaan luvulla painopiste alkoi siirtyä taloudellisen ja sosiaalisen auttamisen suuntaan. Asiasanat: Teemat: diakonia, diakonissat, Hyvinvointi ja terveys kirkon työntekijät, opiskeluympäristö, Kasvatus ja koulutus sisälähetys, terveydenhuoltohenkilöstö, Kirkko ja seurakunta työnkuva, työura Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite: pdf 4

6 ABSTRACT Ruotsalainen Kari Kantele Liisa From home visit nursing towards economic counseling. Writings about the studies and work by diaconesses graduated from Pieksämäki during years Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja raportteja, 21 ISBN ISSN (pbc) pdf This book is a collection of the writings done by parish diaconesses who have graduated from Pieksämäki during the years The educational institution has gone through several organizational changes during these years. The name of the institution was Sisälähetysseuran Diakonissalaitos until year 1973, Sisälähetysseuran Diakoniaopisto until year 1996 and Diaconia University of Applied Sciences after that. Diaconess education was started in Sortavala in the year During the World War II Sortavala was occupied by the Soviet Union and is nowadays part of Russia. Diaconess education moved in 1944 to Kuopio and in 1947 to Pieksämäki. The oldest memories of the book concern the year The writings of the diaconesses are reflecting troubles caused by the forced migration during the war. The institution did not have its own hospital anymore and the students had to do their practical periods in the clinics spread in Eastern and Southern Finland. Also economic resources were limited. Until the end of the 1960s the education was very traditional and based on the values inherited from Sortavala. Teachers were quite personalities and are memorized a lot in the writings. In Sortavala and also in Pieksämäki, the diaconesses were educated for the work in rural parishes. They were doing very demanding nursing and medical work under the supervision of municipal doctors. Distances were long and they had to go by public transportation or walk, by bicycle and ski to home visits. Private cars were becoming common at the end of the 1960s. In the year 1972 a new public health law was established. It disconnected the bond between the parish diaconesses and the municipal health sector. 5

7 Diaconesses work changed towards parish activities like different groups, pastoral care, camps and economic support. Home visits were still a crucial part of the work, but their essence changed towards pastoral care. During the economic depression in the 1990s the role of the Finnish church s diaconia work as a supplement of the public sector was recognized again.. Keywords: diaconia, diaconesses, church workers, studying environment, home mission, health care personnel, job description, career Available: Printed, Open Access Order: Granum Open Access: pdf 6

8 Sisältö SISÄLLYSLUETTELO 7 LIISA KANTELE ESIPUHE 13 DIAKONITARLAITOKSESTA DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUKSI 15 AIKA SORTAVALASSA 15 UUSI ALKU KUOPIOSSA JA PIEKSÄMÄELLÄ 19 KEHITYS KANSANTERVEYSLAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN 24 KIRJALLISUUS 26 SORTAVALAN JÄLKEEN: OPISKELU 27 UUSI ALKU SORTAVALAN JÄLKEEN 27 OPINTIE KUTSUI 29 OPPILASMUISTOJA 30 HARJOITTELUMUISTOJA 34 VÄLÄHDYKSIÄ OPISKELUAJOILTA 35 JUHLALLISTA 36 ERÄS MUISTELUS KURSSIAJALTA 37 TUOKIOKUVIA KURSSIAJALTA 39 KOESISAREN KIIREISTÄ ELÄMÄÄ 45 MUISTELUKSIA VAATIVISTA HARJOITTELUISTA 47 TYÖURA 48 TULO SEURAKUNTAAN 1950-LUVUN ALKUPUOLELLA 48 Kohtaamisia 49 Sairaalassa 50 KEN TAHTOO KÄYDÄ HERRAN ASKELISSA 51 KOTIKÄYNNEILLÄ AASIALAISEN RAIVOTESSA 54 RAJASEUTUSISARESTA SEURAKUNTASISAREKSI KAUPUNKIIN 55 KOHTAAMISIA 57 SYNTYMÄSTÄ KUOLEMAAN 57 Uusi elämä 57 Vainajia 58 7

9 TUOKIOKUVIA KYLÄTIELTÄ 59 VIIANMÄEN AAPELIN KUOLEMA 60 UUDEN VAKIINTUMISEN AIKA: 1960-LUKU 63 OPISKELU 63 MUISTOJA JA AJATUKSIA SISÄLÄHETYSSEURAN DIAKONISSALAITOKSESTA VUOSILTA 63 MUISTELUKSIA DIAKONISSALAITOSAJOILTA 64 UNELMA TOTEUTUI 65 KASVAMASSA KUUNTELIJAKSI 67 OPISKELUMUISTOJANI 68 TYÖURA 70 MONIPUOLISTA TYÖTÄ SEURAKUNNASSA 70 Ensiksi, miksi oli vanhustyö? 71 Nuorisotyö 72 Työseuratoiminta 72 Seurakunnan muut tilaisuudet ja kirkolliset juhlat 72 Äitileirit 72 Muu kotikäyntityö 73 KURSSIN 47 ESIKOISEN MUISTELMIA: TYÖTÄ JA OPISKELUA 74 HIIHTÄEN SAIRASKÄYNNILLE 76 VUODET TÄYNNÄ TYÖTÄ 77 SAVOLAISENA VARSINAIS-SUOMESSA 80 MITEN TYÖKUVIOT MUUTTUIVAT YLI KOLMENKYMMENEN VUODEN VIRKAURANI AIKANA? 82 VIESTIÄ TUOVA KOIRA JA MUITA RAJASEUTUSISAREN KOKEMUKSIA 84 MINUN ELÄMÄNTARINANI 87 DIAKONIATYÖTÄ MAALAISSEURAKUNNASSA 1960-LUVULLA 90 TYÖTÄ SUOMESSA JA SAKSASSA 93 SISARESTA ON MONEKSI 96 Pieksämäen Diakoniaopistossa vuosina Seurakuntaan 96 Kehitysvammalaitokseen 97 Vanhustenhoitoon 98 Saattohoidon kehtiystehtäviin 99 SAIRAANHOITOTYÖTÄ IHMISTEN PARISSA 103 TYÖJAKSONI SEURAKUNNASSA JA SAIRAALASSA 107 KUTSUMUKSENA SEURAKUNTA 108 8

10 KOHTAAMISIA 110 TYÖMATKA HIIHTÄEN 1960-LUVUN ALUSSA 110 TAPAHTUIPA JOULUN ALLA 112 DIAKONIA MUUTOKSESSA 1970-LUVULTA TÄHÄN PÄIVÄÄN 115 OPISKELU 115 MEIDÄN TYTÖT JA VALTION TYTÖT 115 OPISKELUAJOISTA 1990-LUVULLA 117 TYÖURA 118 DIAKONIATYÖ MUUTTUU 118 KERRAN DIAKONISSA - AINA DIAKONISSA 119 On hyvä muistella 119 Miten diakonissakoulutus on vaikuttanut työhöni ja elämääni? 119 SEURAKUNNASTA VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄJÄKSI 121 DIAKONITYÖTÄ KOLMELLA VUOSIKYMMENELLÄ luku luku luku 128 TIMANTTEJA ELÄMÄNI TAIPALEELTA 130 MAASEUDUN KIRJAVAA ELÄMÄÄ 135 DIAKONIATYÖTÄ UUDELLA VUOSITUHANNELLA 139 KOHTAAMISIA 140 DIAKONIAMUISTELMA VUODELTA SUVIVIRREN JUHLAA 142 LÄMMIN RIESKA 142 LÄHETYSKENTILLÄ 143 MUISTELMIA TYÖSTÄ SUOMESSA JA TAIWANISSA VUOSINA TYÖTÄ AFRIKASSA 148 Kesken seurakuntaharjoittelun Rääkkylässä , jonne minut oli vastikään valittu diakonissan virkaan 148 Etiopia, Hosainan kaupunki Etiopia, Tunton työkeskus Etiopia, Tuntossa etiopialaisena joulupäivänä Etiopia, Tunto sunnuntaina Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto Etiopia, Tunto

11 Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Harare, sunnuntaina Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Harare Zimbabwe, Luumupuun kaupungissa Helsinki, Kirkon Ulkomaanavun toimistolla toukokuussa YSTÄVÄKIRJEITÄ NEPALISTA 159 Ystäväkirje , Kathmandu, nepal 159 Iloa merkkipäivistä: Toisenlainen lahja! 160 Kannustavaa työssä 160 Ystäväkirje , Kathmandu, nepal 161 Luomakunnan viisaus 161 Kumppanijärjestön Forward looking -vammaistyön tarmokkuus 162 Ensi vuosi on tasausvuosi Nepalin kannatukseen 162 MUISTIKUVIA 165 RAJASEUTUSISARENA KARJALASSA 165 Kylvö 165 Harpun sävelet 166 Olet lähellä Jumala 166 KOLME RUNOA 165 PUHEMIEHENÄ 167 JUMALAN JOHDATUS 168 PARASTA NUORUUTTA 168 EVÄSTYKSIÄ DIAKONISSA TAIPALEELLE 168 SISAR MAIJA (MAIJA HÄNNINEN) 169 KURSSIKAVERIN MUISTOLLE 170 MUISTOKIRJOITUS 171 LOPUKSI 173 HENKILÖHAKEMISTO

12 LIISA KANTELE T ämän kirjan valmistumisprosessin aikana meidät kirjahankkeessa mukana olleet kohtasi suru-uutinen. Kirjan toinen toimittaja, lehtori Liisa Kantele menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Hänen roolinsa kirjahankkeen käynnistämisvaiheessa ja aineiston kokoamisessa oli keskeinen. Hän piti aktiivisesti yhteyttä kirjoittajiin sekä kannusti ja tuki heitä poismenoonsa saakka. Koulutukseltaan Liisa Kantele oli teologian maisteri. Diakoniaammattikorkeakoulun palvelukseen hän tuli vuoden 1999 alussa. Sitä ennen hän oli toiminut Suomen Kirkon Sisälähetysseuran palveluksessa vuosina Hän oli pidetty opettaja. Hän paneutui opiskelijoiden kysymyksiin antaumuksella. Monet saivat häneltä tukea silloin, kun opiskelu ei sujunut. Työtovereiden kanssa hän kävi monia innostavia keskusteluja, joista heijastui hänen paneutumisensa opettajan työhön ja ajan ilmiöihin ylipäätään. Tämä kirjahanke haluttiin viedä loppuun entisessä laajuudessaan ja näin kunnioittaa Liisa Kanteleen muistoa. 11

13 12

14 ESIPUHE T ähän kirjaan on koottu Pieksämäeltä valmistuneiden diakonissojen kertomuksia heidän opiskelustaan ja työurastaan sodanjälkeiseltä ajalta. Tarkkaan ottaen ensimmäinen kertomus alkaa jo Kuopiosta, jonne laitos oli tullut evakkoon Sortavalasta. Kirjoitukset on koottu vuoden 2010 aikana, ja kirjoittajia on 47. Kirjoituksia on laidasta laitaan: runoista ja elämäntarinoista yksittäisten tapahtumien kuvaukseen. Ne antavat rikkaan kuvan sodanjälkeisestä ajasta kirkon diakoniatyössä ja diakonissan roolista siinä. Kirjoituksia on toimitettu pyrkien säilyttämään niiden alkuperäinen tyyli. Kirjoituksiin on tehty oikeakielisyyskorjauksia luettavuuden parantamiseksi. Joissakin kirjoituksissa on häivytetty paikkoja ja henkilöitä, jotta yksityisyys varmasti säilyisi. Kuvitukseen on käytetty osittain kirjoittajien lähettämiä kuvia ja osittain kuvia Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museon kokoelmista. Kirjan alussa on artikkeli, jossa luodaan historiallista taustaa ja kuvataan yhteiskunnallisia kehitystrendejä kirjoitusten taustaksi. Varsinainen kirjoitusten osuus muodostuu kolmesta osasta alkaen vuodesta 1945: luku, 1960-luku ja 1970-luvulta nykypäivään. Tämä muodostui luontevaksi tavaksi ryhmitellä kirjoitukset ja vastaa kehitystrendejä sekä koulutuksessa että yhteiskunnassa. Etenkin elämänkerrallisten kirjoitusten, jotka kattoivat useita vuosikymmeniä, sijoittaminen ei ollut aina yksinkertaista, mutta perustuu siihen, millä vuosikymmenellä kirjoituksen painopiste on. Kunkin ajanjakson kirjoitukset on jaoteltu kolmeen ryhmään: koulutusta, työuraa ja erilaisia kohtaamisia kuvaaviin kirjoituksiin. Tämä on johtanut siihen, että jotkin kirjoitukset, jotka kuvaavat sekä opiskelua että työuraa on jaettu kahteen osaan ja sijoitettu ajallisesti oikeaan kontekstiin. Kirjan loppupuolella on vielä kaksi lukua, joissa toisessa on kertomuksia ja kirjeitä lähetyskentiltä sekä toisessa lyhyitä muisteluksia, runoja ja muistokirjoituksia. Valitettavasti tekijänoikeudellisista syistä teksteissä lainattuja kokonaisia runoja ei ole voitu julkaista, on siis julkaistu vain katkelmia runoista ja kirjoittajien omia tuotoksia. Kirjan toisen toimittajan, Liisa Kanteleen, poismeno johti siihen, että toimitin kirjahankkeen loppuun itsenäisesti. Olen kiitollinen hänen vahvasta panoksestaan hankkeen käynnistämisvaiheessa ja kirjoitusten kokoamisessa jo ennen kuin tulin mukaan. En kuitenkaan ollut yksin, sillä hankkeen tukena oli toimitusryhmä, johon kuuluivat: Raili Koskinen, Oili Junkkala, Aune Laukkanen, Taina Minkkinen, Ritva Alanne ja Jukka Määttänen. Tämän ryhmän työpanos, tuki, tietämys ja innostus ovat olleet ratkaisevan tärkeitä sekä hankeen toimeenpanossa että sen toteuttamisessa. Esitän myös kiitoksen Kirkkopalvelujen museotoimikunnalle sekä taloudellisesta että muusta tuesta. Kiitän Diakonia-ammattikorkeakoulua ja esi- 13

15 miestäni Anja Mannista siitä, että työnantajan joustavuus erityisesti Liisan Kanteleen poismenon jälkeen, on tehnyt kirjan kokoamistyön mahdolliseksi. Julkaisusihteeri Tiina Hallenberg on kiireidensä keskellä ollut erinomaisella tavalla tukena kirjan kuvien valinnassa ja muissa julkaisuun liittyvissä asioissa. Tietenkin kaikkein suurin kiitos kuuluu niille diakonissoille, jotka ovat lähettäneet kirjoituksiaan julkaistavaksi. He ovat taanneet sen, että tämä merkittävä ajanjakso on tullut tallennettua tuleville polville. Oulussa Kari Ruotsalainen 14

16 DIAKONITARLAITOKSESTA DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULUKSI Kari Ruotsalainen Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda taustaa tämän teoksen kirjoituksille. Artikkelissa käsitellään diakonissakoulutuksen vaiheita sekä yhteiskunnallisia ja diakoniatyön muutoksia vuosikymmenien kuluessa. Lyhyillä lainauksilla kirjassa julkaistuista teksteistä luodaan kirjoittajien näkökulmia kuvattuihin vaiheisiin. Aluksi käsitellään koulutuksen vaiheita ennen toista maailmansotaa. Vaikka vanhimmatkin muistelukset käsittelevät aikaa Sortavalan jälkeen, tämä vaihe muodostaa kuitenkin Sisälähetysseuran ja sen diakonissakoulutuksen perustan. Sortavalassa tehdyt linjaukset ovat olleet merkittäviä koulutuksen myöhemmissä vaiheissa. On siis perusteltua lähteä liikkeelle ja 1900-luvun vaihteesta. AIKA SORTAVALASSA Sortavalan evankelinen seura aloitti Sortavalassa diakonissakoulutuksen jo vuonna Koulutuksen aloittamisen voimahahmona toimi seminaarin opettaja Jenny Ingman (Ivalo), joka oli myös diakonissakodin ensimmäinen johtaja. Vuonna 1900 Otto Aarnisalo tuli Sortavalan evankelisen seuran palvelukseen. Hän oli julkaissut vuonna 1897 vihkosen Diakonia eli seurakunnallinen vaivaishoito sekä kaksi vuotta myöhemmin kirjan Suomen kirkon diakoniakysymys. Hänen työnsä kautta laaja-alainen seurakuntadiakoniaajattelu tuli tärkeäksi osaksi diakonissalaitoksen toimintaa. (Koskenvesa 2002, 52 53). Vuonna 1905 Aarnisalo tuli juuri perustetun Suomen kirkon sisälähetysseuran johtajaksi. Sortavalan evankelisen seuran Diakonissalaitos ja sen kiinteistöt siirtyivät Sisälähetysseuralle vuonna Kirkon sisälähetysseuran kotipaikalle Sortavalaan syntyi Raamattutalo, diakonitarlaitos, jossa oli sekä oppilaitos että sairaala, kasvattajaopisto, lastenkoti, vanhainkoteja sekä vajaamielisten ja kaatumatautisten hoitolat. (Koskenvesa 2002, 53; Rättyä 2009, 23.) Useimmissa perinteisissä diakonialaitoksissa keskityttiin sairaalatoimintaan ja diakonissakoulutukseen. Sen sijaan Sisälähetysseuran toiminnan monipuolisuus heijastui koulutustoiminnan kehitykseen myöhemmissäkin vaiheissa. Myönteisenä voidaan nähdä se, että eri koulusalat ja toimintamuodot rikastuttivat toisiaan ja toivat monipuolisuutta myös diakonissakoulutukseen. Ongelmaksi tilanne muodostui silloin, kun toiminnan taloudelliset edellytyk- 15

17 16 set tiukkenivat. Silloin monipuolisen toiminnan ylläpito oli raskasta. Eri toimintamuodot joutuivat kamppailemaan vähenevistä resursseista. Vuonna 1907 hyväksytyn ohjesäännön lähtökohta oli se, että valmistuttuaan diakonittaret eivät enää ole laitoksen palveluksessa vaan niiden seurakuntien, laitosten ja yhdistysten, joilta he saavat palkkansa. Haluttiin kuitenkin varmistaa se, etteivät sisaret jäisi irralleen laitoksen vaikutuspiiristä valmistuttuaan. Tämän vuoksi sisaret olivat 3-5 vuotta valmistumisensa jälkeen laitoksen valvonnassa. Heidän työpaikkansa oli laitoksen määrättävissä. Vasta sen jälkeen laitos antoi heistä suosituksen tuomiokapitulille ja heistä tuli lopullisesti ja täysivaltaisesti diakonissoja. (Paananen 1955, 67; Kansanaho 1965, ) Sekä Jenny Ivalo että Otto Aarnisalo olivat tämän seurakuntadiakonia ajattelun huomattavampia edustajia Suomessa. Laitos koulutti työntekijöitä työskentelemään seurakunnissa. Sortavalasta valmistuneet diakonissat toimivat seurakunnan työntekijöinä eivätkä laitoksen alaisuudessa. Myös Oulussa tavoitteena oli kouluttaa sisaria nimenomaan seurakuntien tarpeisiin. Sekä Pohjois- että Itä-Suomeen vakiintui siis järjestelmä, jossa diakonissoja koulutettiin seurakuntiin. Sortavalassa diakonissoja koulutettiin suomalaisessa ja vapaan seurakuntatyön hengessä. Heitä valmistettiin palvelemaan erityisesti Itä-Suomen maaseudun väestöä. Diakonissat saattoivat olla myös kunnan ja seurakunnan yhdessä palkkaamia. (Kansanaho 1965, 34 35; Malkavaara 2006, 32; Rättyä 2009, ) Vuonna 1925 luovuttiin diakonitarlaitos-nimestä ja siirryttiin käyttämään nimeä Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Diakonissalaitos. Samassa yhteydessä luovuttiin suositusjärjestelmästä, joka oli tullut mahdottomaksi noudattaa luvun lopulla sairaanhoitajakoulutus pidentyi kolmeen vuoteen. Diakonissat kävivät sen lisäksi diakonissaopinnot. Sortavalassakin alettiin valmistella uutta koulutusmallia. Kävi kuitenkin ilmi, että sairaanhoitajia valmistuisi lähivuosina niin paljon, ettei Sortavalan koulutuksella ollut mahdollisuutta toteutua suunnitellussa muodossa. Päätettiin, että sisarkoulutuksen sairaanhoitokoulutus supistuisi kaksivuotiseen peruskoulutukseen. Muut opinnot tulisivat huoltolinjalta eli olisivat lähinnä sosiaalisen huollon opintoja. Kuitenkin näiden uusimuotoisten huoltosisarten kysynnän puute ja sairaanhoitotyön suuri osuus käytännön työssä johtivat siihen, että huoltolinja sulautui myöhemmin yhteen sairaanhoitolinjan kanssa. Vaikka sisarkurssi pidennettiinkin neljään vuoteen, ennen vuotta 1947 ei onnistuttu saamaan valmistuneille sisarille täysiä oikeuksia. Heillä oli kuitenkin lupa toimia kiertävinä sairaanhoitajina. (Paananen 1955, 69 72; Rättyä 2009, 23; Kansanaho 1965, , ) Vaikka tämän teoksen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, mielenkiintoisen kuvauksen diakonissan työn vaativuudesta vanhem-

18 malta ajalta muodostaa lyhyt katkelma, jossa kirjoittaja kuvaa edeltäjänsä toimintaa: Olin uusi sisar, edeltäjäni oli tehnyt koko elämäntyönsä, neljäkymmentä vuotta, paikkakunnalla. Tämä vanha sisar oli hoitanut luunmurtumat ja ommellut haavat, joten alkuun uusi sisar tuotti pettymyksen. (Sylvi Hyyryläinen, valmistui 1955.) Kaunokirjalliseen tyyliin esitettyä kuvausta sisaren työstä maaseudulla ennen toista maailmansotaa edustaa Otto Aarnisalon julkaisema kirjanen Sisar Eeva eli mitä diakonissalla on tehtävää syrjäkylässä, joka on uudistettu painos vuonna 1913 julkaistusta Sisar Ellosesta. Otto Aarnisalo Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 17

19 18 Jenny Ivalo (Ingman) Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki

20 UUSI ALKU KUOPIOSSA JA PIEKSÄMÄELLÄ Toisen maailmansodan alkaessa laitoksen toiminta hajosi eri puolille, vaikka Sortavalaan voitiinkin palata tilapäisesti jatkosodan aikana. Muilta diakonissalaitoksilta saatiin arvokasta apua. Talvisodan aikana nuoremmat opiskelijat pääsivät Helsinkiin ja vanhemmat Ouluun jatkamaan opintojaan. Rovasti Lennart Heljas järjesti tilat teoreettisen kurssin järjestämistä varten Kuopioon. Käytössä oli Kuopion maaseurakunnan purettavaksi määrätty kirkkoherran pappila. Sodan päättyessä 1944 laitos jatkoi toimintaa Kuopiossa. Vuonna 1945 neljäs eli päättävä kurssi jäi kokonaan järjestämättä tilanahtauden takia. Harjoittelupaikat olivat hajallaan eri tahoilla: Pieksämäellä, Mikkelissä, Siilinjärvellä, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rautalammilla. (Paananen 1955, 72 73; Huhta & Malkavaara 2005, ) Kirjoittajan kuvaus olosuhteista Kuopiossa vuonna 1945: Pappilan toisessa kerroksessa olevaan pitkänomaiseen kapeahkoon kammariin majoittui meistä 10 henkeä. Vuoteiksi oli varattu 5 hetekaa alasänkyineen. Yöksi vedettiin alasängyt vuoteiksi ja niin saatiin 10 vuodetta. Liikkumatilaa ei paljon jäänyt. Huoneen nurkassa oli pieni pesutila. Pesuvati oli telineessä, vierellä puhdas- ja likavesisangot. Vesi haettiin pappilan suuresta navetasta. Viidelle oli huone avovintin perillä. (Katri Rissanen, valmistui 1949.) Vuonna 1943 kirkolliskokous päätti, että jokaisessa seurakunnassa tuli olla diakonian virka. Tämä muutos kirkkolakiin tuli voimaan seuraavana vuonna. Tällä tavoin seurakuntadiakonia sai vakinaisen luonteen. Lain velvoitteesta huolimatta läheskään kaikki seurakunnat eivät alkuvaiheessa perustaneet diakonian virkaa. Keskustelua käytiin myös kunnallisten seurakuntasisarten ja diakonissojen työnjaosta. Suunniteltiin, että ehkäisevä terveydenhoito ja sairaanhoito jäisivät terveyssisarien vastuulle. Palvelu köyhien, sairaiden ja yksinäisten huoltamiseksi olisi taas diakonissojen tehtävä. Työnjakokysymys jäi tässä vaiheessa kuitenkin avoimeksi, sillä työmäärä oli valtava sodan aikana ja sen jälkeen. Kaikilla oli kädet täynnä työtä riippumatta työnantajasta. (Malkavaara 2006, 32 33; Huhta & Malkavaara 2005, 95.) Vuosi 1947 merkitsi kahta myönteistä seikkaa diakonissakoulutukselle. Laitos pääsi vuoden alussa muuttamaan Pieksämäelle, josta se sai väliaikaiset tilat osoitteesta Keskuskatu 47. Tiloja opintojaan aloittamaan saapunut kirjoittaja kuvaa seuraavasti: Tovin kuljettuamme pysähdyimme oikean numeron kohdalle. Hämmästykseksemme näimme edessämme keskeneräisen näköisen talon. Ympärillä olivat isot lautapinot, portaat epämääräisessä sotkussa ja ikku- 19

21 noita peitti maalimassa. Meille kerrottiin: Talon vihkiäisjuhlat ovat tulossa, tulitte juuri sopivaan aikaan, jotta paikat saadaan juhlakuntoon. Siitä vaan luudat ja pölyrievut hyppysiin. (Martta Pesonen, valmistui 1951.) Toinen merkittävä asia oli sisäasiainministeriön päätös siitä, että laitoksen sairaanhoitajakoulutuksen käyneet sisaret saivat samalla koulutetun sairaanhoitajan pätevyyden. Päätös koski 1942 tai sitä myöhemmin valmistuneita sisaria. Monet vuosina valmistuneista hankkivat pätevyyden täydennyskursseilla eri sairaanhoitajakouluissa tai Helsingin diakonissalaitoksella. (Paananen 1955, 73; Huhta & Malkavaara 2005, 95.) Vuonna 1949 laitokselle alettiin rakentaa uusia tiloja Pieksämäen kauppalan lahjoittamalle tontille. Tilat valmistuivat vuonna 1951 ja merkitsivät huomattavaa parannusta opiskelun ja toiminnan ulkoisiin olosuhteisiin. Aloitin diakoniaan opiskelemisen vuonna 1951 syksyllä. Uusi, Luterilaisen Maailmanliiton lahjoitusten turvin rakennettu, diakonissalaitos oli juuri edellisenä keväänä vihitty tehtäväänsä. Samassa rakennuksessa toimi Kasvattajaopisto ja vanhainkoti. Opiskelu oli hajautettu ympäri maata, koska Pieksämäki ei tarjonnut mahdollisuuksia muun muassa sairaanhoidon eri alojen opetukseen. (Pirkko Toiviainen, aloitti opinnot 1951.) Toiminta pääsi vakiintumaan. Vuoden 1959 elokuussa alkaneen kurssin ohjelma oli seuraava: 1) kahden kuukauden jakso: yleissivistäviä aineita ja diakonian perusteita 2) kolmen kuukauden mittainen käytännön harjoittelujakso 3) kolmevuotinen sairaanhoitajakoulu 4) kolmen kuukauden seurakuntadiakonian harjoittelujakso 5) kahden puolen kuukauden päättävä lukujakso 6) sisareksi vihkiminen Pieksämäen kirkossa (Paananen 1955, 76 77). Vuosi 1958 merkitsi suurta murrosta Sisälähetysseuran koulutustoiminnalle. Taloudellinen tilanne ja rahoituskriisi vaativat uudelleenjärjestelyjä. Oppilaitostoiminta neljässä oppilaitoksessa: diakonissalaitoksella, kasvattajaopistossa, kansanopistossa ja vajaamielishoitajakurssilla haluttiin keskittää. Samanaikaisesti keskusteltiin tappiollisen diakonissakoulutuksen tilanteesta. Kansanopiston asemaa haluttiin taloudellisista syistä parantaa ja saada sille lisää tiloja diakonissakoulutukselta. Diakonissalaitoksen asema sisälähetysseuran koulutustoiminnan veturina koettiin uhatuksi. Erityisesti diakonissalaitoksen johtaja Pentti Erkamo ja johtajatar Aira Railio sekä monet muut 20

22 diakonissalaitoksen työntekijät vastustivat ehdotusta. Erkamo esitti eronpyyntönsä samalla, kun uudistusehdotusta käsiteltiin. Hän siirtyi Lahden diakonissalaitoksen johtajaksi. Railio siirtyi noin vuotta myöhemmin Helsingin diakonissalaitoksen johtajattareksi. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Tätä vaihetta kuvataan eräässä kirjoituksessa näin: Kesällä 1958 tulin sairaanhoidon opettajaksi diakoniaopistoon. Muuten uusi työpaikkani oli käymistilassa: johtaja vaihtui. Pentti Erkamo siirtyi Lahden diakoniaopistoon. Johtajaksi tuli Samuli Aaltonen, jolle tuli myös kansanopiston ja kansankorkeakoulun johtajan tehtävät. Vanhainkoti muutti pois uuteen Koivurannan rakennukseen ja tilalle tuli kansanopisto, jolle säästölinjalla ja mielestäni alasajossa oleva diakoniaopisto oli vuokralaisen asemassa. Kiinteistön tilat ja henkilökunta vähenivät. Ensimmäisenä työvuotenani diakoniaopistolla oli kaksi päätoimista opettajaa; rehtori Aira Railio ja minä. Vuoden päästä lähti Aira Railiokin Helsingin diakonissalaitoksen johtajattareksi. (Pirkko Toiviainen, valmistui 1956.) Diakonissakoulutuksen rooli muun koulutustoiminnan rinnalla muuttui tultaessa 1960-luvulle. Evakkomatka Sortavalasta Kuopioon ja vuosien päästä Pieksämäelle oli vaikuttanut laitoksen kehittämiseen. Muista diakonissalaitoksista poiketen sillä ei ollut omaa sairaalaa. Harjoittelut suoritettiin joko Sisälähetysseuran hallinnassa olevassa Pieksämäen seudun sairaalassa, seuran muissa huoltolaitoksissa tai esimerkiksi Mikkelissä. Muutos koulutuksen painopisteessä näkyi vuonna 1973, jolloin Diakonissalaitoksen nimi muutettiin Diakoniaopistoksi. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Diakonissalaitoksen opiskelijoista 90 % oli kotoisin Pohjois- ja Itä-Suomen hiippakunnista 1960-luvulla. Diakonissat työskentelivät pääasiassa syrjäseuduilla ja näin jatkoivat siinäkin linjaa, joka oli ollut vallitseva jo Sortavalan aikoina. Lyhyt kuvaus pitkistä välimatkoista: Sain kutsun sairaskäynnille aamuvarhaisella. Alkumatkasta sain käyttää linja-autoa. Automatkan loputtua alkoi seikkailu painoni ja jään kestävyyden kanssa. Ei kun sukset jalkaan ja reppu selkään! Repun sisältö oli lääkkeitä ja muita tykötarpeita. Hiihtäen matka sujui mukavasti. Mutta, jään päällä alkoi näkyä uveavantoja, jotka näyttivät vähän pelottavilta auringonpaisteessa. Pahin oli vielä edessäpäin, leveä joki, jonka jää oli tosi heikkoa! Kuitenkaan ei auttanut kääntyä takaisin, vaan mentävä oli, koska sairas ihminen odotti apua. (Eeva Voutilainen, valmistui 1959.) Liikkuminen tapahtui etenkin 1950-luvulla jalan, polkupyörällä ja hiihtäen. Yleisiä kulkuneuvoja hyödynnettiin sen verran kuin oli mahdollista, mutta 21

23 monet talot olivat tiettömän taipaleen takana. Jossain vaiheessa käyttöön tulivat mopedit ja viimein 1960-luvulla autot. Erään kirjoittajan mukaan pieni Fiat, pompannapiksikin sanottu kulkuneuvo, oli diakonissojen yleisin auto tuolloin. (Huhta & Malkavaara 2005, ) Diakonissa työskenteli kahden esimiehen alaisena: kirkkoherran ja kunnanlääkärin. Sairaanhoitajan tehtävien osalta oltiin vastuussa lääkärille. Työvoimaa oli vähän ja lääkäreillä ei ollut sijaisjärjestelyjä. Saadakseen vapaata lääkärit delegoivat sisarille hyvinkin vaativia toimenpiteitä. Itsenäinen ja oma-aloitteinen työote oli tarpeen pitkien välimatkojen seurakunnissa: Päivystysvuoroja ei ollut lääkäreilläkään, vaan kunnanlääkärin piti olla tavattavissa yöt, päivät, pyhät, arjet. Niinpä hän varusti laukkumme runsaasti penisilliinillä ja muilla lääkkeillä. Jälleen yhteyden saatuamme raportoimme tehdyt työt. Mainiota, neiti, mainiota, kuului kommentti ja jatkolääkitys järjestyi. (Sylvi Hyyryläinen, valmistui 1955.) Pentti Erkamo Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 22

24 Aila Railio Kuva: Kirkkopalvelujen Sisälähetysseuran museo, Pieksämäki 23

25 KEHITYS KANSANTERVEYSLAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN Vuoden 1972 kansanterveyslain muutos ei ottanut huomioon diakonissojen panosta kiertävinä sairaanhoitajina. Suomeen luotiin maksuton terveyspalvelujärjestelmä, joka toteutettiin kaikissa kuntakeskuksissa valtion rahoittamana. Kansanterveyslaki teki mahdolliseksi tarjota kattavat ja maksuttomat terveydenhuollon palvelut kansalaisille heidän sosiaalisesta asemastaan tai asuinalueestaan riippumatta. Myöhemmin voimaan tullut laki työterveyshuollosta paransi vielä työssä käyvän väestön tilannetta. Seurakuntien sairaanhoitaja-diakonissojen roolia ei lakiuudistuksessa määritelty millään tavoin. Laki ei tuntenut tätä työtä. Muutoksen myötä yhteys kuntiin katkesi ja kirkon yhteiskunnallinen tehtävä päättyi tältä osin. (Huhta & Malkavaara 2005, 179; Rättyä 2009, ) Käytännön tasolla muutos ei kuitenkaan ollut niin äkillinen kuin lainsäädännössä, vaan diakonissojen sairaanhoidolliset tehtävät jatkuivat kunnallisten palvelujen rinnalla, mutta huomattavasti vähentyneinä. Eräs kirjoittaja kuvaa tätä vaihetta seuraavasti: Kun kansanterveyslaki 1972 astui voimaan, kunnassa sanoivat ottavansa sairaanhoidon. No, se oli maanantaista perjantaihin, mutta klo 16 jälkeen alkoi puhelimet soida sisarilla. Piti olla steriilit parafiinit ja katetrit tai peräruiskekannut valmiina potilaskäynneille. Taisivat ihan odottaa, että saadaan tutut tytöt tulemaan. (Aino Mömmö, valmistui 1959.) Nämä lainsäädännölliset ja samanaikaiset yhteiskunnalliset muutokset olivat selkeä lähtölaukaus diakoniatyön muutokselle. Työtavoiltaan diakoniatyö alkoi lähestyä yleistä seurakuntatoimintaa. Alettiin kehittää kokoavia työmuotoja, kuten piiritoimintaa, retkiä ja leirejä: Vuonna 1972, jolloin kansanterveyslaki hyväksyttiin, diakonissan työ vähitellen muuttui. Sairaanhoitotyö väheni. Silti meitä tarvittiin kotikäyntityössä, ihmisten kohtaamisessa erinäisissä tilanteissa, iloissa ja vaikeuksissa. Erilaiset työpiirit, kerhot ja leirit ovat lisääntyneet. Yhteisvastuukeräys myyjäisineen ja juhlineen hoidettiin ja pidettiin lähimmäispalvelukursseja eri kylillä 1980-luvulla. (Bertta Kokkonen-Antikainen, valmistui 1957.) Erityisesti ja 1980-luvulla diakoniatyö suuntautui kokonaisvaltaiseen auttamiseen, laitosvierailuihin, sielunhoitoon, vanhus-, päihde, kriminaali- vammaistyöhön ja monipuolisen ryhmätoiminnan järjestämiseen. Diakoniatyössä alkoi painottua sosiaalialan osaamisen merkitys. Työhön 24

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Ystävät hyvät! 24.4.2014

Ystävät hyvät! 24.4.2014 Ystävät hyvät! 24.4.2014 Morogorossa on sadekausi. Sadekuuroja tulee lähes päivittäin. Lämpötila kipuaa kuitenkin + 30 paikkeille päivisin, joten on kuumaa ja kosteaa. Pari viikkoa sitten täällä satoi

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot