SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 3 / Perheitä pitää tukea ajoissa

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 3 / 2012 Perheitä pitää tukea ajoissa

2 Pääkirjoitus LAINA JOTA LYHENNETÄÄN VAI KATTEETON SHEKKI SUOMEN PERUSTUSLAKI lupaa meille kaikille tasa-arvoisen kohtelun ja perusedellytykset hyvään elämään. Demokratian ja valtion perusta sekä oikeutus on resurssien jakamisessa ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huolehtimisessa. Meitä kaikkia järkyttänyt 8-vuotiaan lapsen surma omassa perhepiirissä, oman vanhemman käden kautta tuo esille suomalaisen yhteiskunnan suurimman ongelman: Suojelun vastuu on siirtynyt liikaa pelkästään viranomaisille, joilla ei ole riittäviä resursseja. Hoitamatonta lainaa maksetaan ulosmittaamalla lasten hyvinvointia. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan yksin ole riittävä turvaamaan ihmisten turvallista ja hyvää elämää. Jos ihmisen kyky asettaa omat tarpeet ainakin hetkittäin taka-alalle häviää, se merkitsee itsekeskeisen ja Jokainen on oman onnensa seppä -elämäntyylin valtaa. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset antavat meille vahvuutta ja kykyä joko suojella ihmistä tai pahimmassa tapauksessa lisätä pahoinvointia. Hyvinvoinnin sekä pahoinvoinnin perimän on todettu siirtyvän yli sukupolvien. Lastensuojelussa katse onkin kohdistettava myös ylisukupolvisen pahoinvoinnin katkaisemiseen. Edelleen liian usein lapset ja nuoret nähdään vain objekteina ja perätään aikuisten puuttumista häiriökäyttäytymiseen. Koko kylän tulee kasvattaa, ei vain lapsia, vaan myös aikuisia. Kynnys puuttua perheiden sisäisiin asioihin tai vanhemman kykyyn on Suomessa edelleen tabu. Oikeastaan puuttumisen sijaan tulee ensin kohdistaa katse tukemiseen. Puuttuminen kuvaa aina jollakin tavoin tapahtumia menneessä. Tiedämme hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla on vaikea ohjata autoa eteenpäin. Minun unelmassani lastensuojelulla on positiivinen merkitys ihmisten mielissä. Silloinkin, kun ystävä-, läheis- tai sukulaisverkosto ei riitä auttamaan, on olemassa luotettava viranomaisen ja järjestön auttava käsi, johon tarttua. Pidetään huolta läheisistä, Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Tuukka Troberg Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Osoitteenmuutokset: 2 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 Ledare LÅN SOM AMORTERAS ELLER CHECK UTAN TÄCKNING FINLANDS GRUNDLAG lovar oss alla en jämlik behandling och grundförutsättningar för ett gott liv. Grunden för demokratin och staten samt för deras berättigande är att de ska fördela resurserna och ha särskild omsorg om människor med svagare ställning. Vi har alla upprörts över att ett åttaårigt barn har bragts om livet av en förälder i sin egen familjekrets. Det blottar det finska samhällets största problem: Ansvaret för beskydd har i alltför stor utsträckning överflyttats på myndigheter utan tillräckliga resurser. Det oamorterade lånet betalas nu tillbaka i form av utmätning av barns välfärd. Inget system kan dock ensamt garantera människor ett tryggt och gott liv. Om människors förmåga att åtminstone för stunden bortse från sina egna behov försvinner, så innebär det en frammarsch för en självcentrerad livsstil, där var och en är sin egen lyckas smed. Barndomen med sina erfarenheter ger oss kraft och förmåga att skydda människor, men resulterar i värsta fall i att illamåendet ökar. Det har konstaterats att både välfärd och illamående ärvs från generation till generation. Barnskyddet måste därför fokusera på att bryta trenden att överföra illamående från en generation till en annan. Barn och unga betraktas fortfarande alltför ofta som objekt och man efterlyser vuxnas ingripande mot störande beteende. Men hela byn borde uppfostra, inte bara barn, utan också vuxna. Det är dock fortfarande tabu att ingripa i familjers inre angelägenheter och föräldraskap. I stället för att ingripa borde man egentligen rikta in sig på stöd. Ingripande vittnar alltid på något sätt om händelser i det förgångna, och vi vet alla mycket väl hur svårt det är att styra en bil framåt om man tittar i backspegeln. Jag drömmer om ett barnskydd som har en positiv innebörd i människors föreställningsvärld. Också när våra nätverk av vänner, närstående och släktingar inte kan ge tillräcklig hjälp finns det, hos en myndighet eller en organisation, en pålitlig hjälpande hand att sträcka sig ut efter. Låt oss ta hand om våra närstående! Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Kylillä kerrotaan...11 Kuulumisia maailmalta...21 Tukeminen...24 Historiaa...8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa RAJAT JA TAVALLINEN ARKI ANTAVAT TURVAN NUORTEN KASVULLE Tavallista arkea täällä eletään, kuvaa SOS-Lapsikylän nuorisokodin johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela elämää nuorisokodissa. Virkistäytymistä toukokuisella melontaretkellä Surkeenjärvellä. Kuvassa ohjaajat Riina Lahtinen (vas.) ja Anni Niskanen. VAAJAKOSKELLA SIJAITSEVA SOS-Lapsikylän nuorisokoti on jo vuodesta 1974 lähtien tarjonnut kasvupaikan niin lapsikylistä kuin niiden ulkopuoleltakin tuleville nuo - rille, joiden tarpeisiin kodinomainen hoito ei syystä tai toisesta riitä. Jos nuori pinnaa koulusta, on vaa raksi itselleen tai muille tai ei muu ten pysty elämään säännöllistä elämää, nuorisokoti on paikka, jossa näitä ongelmia on mahdollista ratkoa. Murrosiän oireiluun ja rajattomuuteen nuorisokodissa pyritään puuttumaan asettamalla nuorelle selkeät rajat ja pelisäännöt, joihin nuori sitoutuu. Jos sovittuja asioita ei noudateta, siitä tulee seuraamuksia, esimerkiksi tietokoneen käyttöaikaa vähennetään. Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuo- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 risokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka on parhaiten perillä nuoren tilanteesta ja tarpeista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä peruskoulun loppuunsaattamisella on suuri merkitys. SOS- Lapsikylän nuorisokodilla tarjotaan kotiopetusta niille oppivelvollisuusikäisille nuorille, jotka eivät jostain syystä voi käydä koulua isossa ryhmässä. Kotiopetukseen voidaan ottaa sekä nuorisokodilla asuvia nuoria että Jyväskylän kaupungin kouluista tulevia nuoria. Kotiopetus toteutetaan Vaajakosken yläkoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Oppimateriaalit, kokeet ja arviointi tulevat Vaajakoskelta. Päivittäisestä opetuksesta huolehtii nuorisokodin kotiopetuksesta vastaava ohjaaja. Oikeuksia ja velvollisuuksia sopivassa suhteessa Lapsen ja nuoren kasvun kannalta parasta on säännöllinen ja turvallinen arki, ja tätä SOS-Lapsikylän nuorisokodissakin eletään. Aamulla herätään kouluun, koulupäivän jälkeen tullaan välipalalle, tehdään läksyjä, syödään lämmin ruoka, rentoudutaan, harrastetaan ja tavataan kavereita. Viikonloppuisin käydään elokuvissa, urheilemassa ja muissa nuoren haluamissa harrasteissa, ja silloin ulkonakin on lupa olla hieman pidempään kuin arkena. Nuorisokodissa on viikoittainen yhteisen tekemisen ilta, johon jokainen saa esittää toiveita. On käyty mm. kuntosalilla, uimahallissa, pelaamassa jalkapalloa, ajamassa kartingia ym. Kuluneen kesän kohokohtia olivat mm. Särkänniemen retki ja sisävesiristeily. Oikeuksien ohella nuorilla on myös velvollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien opastuksella omat pyykkinsä ja siivoavat huoneensa. Sovittujen vuorojen mukaisesti siivotaan myös yhteiset tilat sekä laitetaan iltapalaa. Ongelmiin täytyy puuttua ajoissa Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela on huolissaan nykytilanteesta, jossa kunnat joutuvat säästämään kaikessa, Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuorisokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Tavallisen arjen lomassa kerätään voimia hiihtoloman lasketteluretkellä. eikä riittäviä resursseja ehkäisevään ja avohuollon lastensuojelutyöhön ole. Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Ehkäisevään ja avohuollon työhön panostamisella saattaisi olla mahdollista puuttua nuoren tilanteeseen niin, että ongelmat eivät kasaantuisi ja vältyttäisiin monesti kalliilta laitoshoidolta. Uuden lastensuojelulain myötä ensisijainen sijoituspaikka lapsille ja nuorille on perhe, mutta kun sijoitusta lykätään hyvin pitkään, ei ole olemassa perhettä, johon näin moniongelmainen nuori voitaisiin sijoittaa, Hännikäinen-Uutela toteaa. Monesti ongelmat ovat havaittavissa jo alakoulussa, usein jopa päiväkodissa, jolloin asiaan pitäisi puuttua ja tehdä moniam matillista ja monialaista yhteistyötä. Hännikäinen- Uutela harmittelee myös sitä, miten ongelmien ilmetessä perheessä nuori ja vanhemmat ohjataan eri palvelujen pariin, vaikka tuloksellisempaa voisi olla koko perheen auttaminen yhdessä esimerkiksi perheen sisäistä vuorovaikutusta tukien. Näihin haasteisiin SOS-Lapsikylän nuorisokoti pyrkii vastaamaan aloittamalla perhekuntoutuspalvelut. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Asiaa Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Trio Flute of Shame esiintyi Koop Arposen johdolla nuorisokodilla järjestetyssä SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlassa kesäkuussa. Nuorisokodin tiloihin on remontoitu perhekuntoutusta varten tilat, joihin perheet voivat kuntien sosiaalitoimen ohjaamina tulla kuntoutumaan ja saamaan tukea muun muassa arjen hallintaan ja lastenkasvatukseen. Nuorisokodissa on aloitettu lisäksi ammatillinen tukihenkilö -palvelu sekä kotiin kannettava perhetyö, jota voidaan tarjota myös päihde- ja maahanmuuttajaperheille. Mikä työssä nuorten kanssa sitten on palkitsevinta? Suurimpia onnistumisen kokemuksia tuovat ne hetket, kun tapaa vuosien jälkeen jonkun nuorisokodissa varttuneen nuoren, jonka elämä on hyvällä mallilla on koulutus, toimeentulo ja oma perhe, Hännikäinen-Uutela sanoo. Jokainen nuori, joka jatkaa vaikeuksien jälkeen opintojaan, saa peruskoulun suoritettua loppuun, haluaa aloittaa harrastuksen ja sitoutuu siihen tai näyttää muuten pääsevän murrosajan myllerryksistä eteenpäin, tuo tunteen, että työssä on onnistuttu ja nuorille on pystytty antamaan eväitä ja uskoa tulevaisuuteen. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVAT: NUORISOKODIN ARKISTO SOS-lapsikyläsäätiö jakoi apurahoja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ jakoi tänä vuonna apurahoja perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahoilla tuetaan kaikkiaan kuutta erillistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Avustuksia jaettiin muun muassa SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtaja Pauli Leimion rahastosta. Myönnetyillä apurahoilla toteutetaan lapsia ja nuoria osallistavia yhteisöteatteriprojekteja. Yksi teatteriprojekti toteutetaan SOS-lapsikylien lasten ja nuorten kanssa ja siinä haetaan ratkaisuja muun muassa koulukiusaamistilanteisiin. Toisen teatteriprojektin avulla vahvistetaan sikiöaikana alkoholille altistuneiden, vuotiaiden tyttöjen kasvua naiseksi ja luodaan heille vertais- ja ystäväkokemuksia. Teatteriprojektien lisäksi apurahoja kohdistetaan sijaishuollossa olevien nuorten kulttuurinvaihtoon mahdollistamalla heille osallistuminen kahteen kansainväliseen konferenssiin. Konferensseihin osallistuminen tukee nuorten kansainvälistymiskasvatusta ja antaa heille mahdollisuuden verkottua, jakaa vertaiskokemuksia ja solmia ystävyyssuhteita. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Arvoisa lukija SOS-Lapsikylä oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa mukana asuntomessuilla. Syyskuun alussa avattu Tampereen SOSlapsikylä avasi kotinsa ovet messuvieraille, joiden määrä ja kiinnostus sijaisperheelle tarkoitettua kotiamme kohtaan oli suorastaan odottamattoman suurta. Vierailijajoukot tuntuivat olevan yhtä kiinnostuneita lapsikylätyöstä kuin sisustuskumppanimme Avotakan raikkaista ja iloisista ratkaisuista lastenhuoneissa. Parasta asuntomessuilla oli kuitenkin se into, millä kodissamme vierailleet nuoret ja varttuneemmatkin parit kyselivät sijaisvanhemmuudesta. Kohtasin useita fiksuja, hyvin koulutettuja ja avoimin mielin elämään suhtautuvia nuoria pareja, jotka olivat pohtineet mahdollisuutta tavalla tai toisella ryhtyä toimimaan sijaisvanhempina. Erityisen vaikuttavaa oli myös, kun neljän salskean nuoren miehen joukko asteli sisään ja käynnisti intensiivisen keskustelun sijaisvanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. Jotkut sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet olivat pohtineet asiaa jo pitempään ja käyneet tehtävään kuuluvan valmennuksen. Toisilla ajatus oli orastavana mielessä. Kaikkia tuntui kuitenkin yhdistävän kyky tarkastella asioita epäitsekkäästi oman navan ulkopuolelta ja halu auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Tuli hieno tunne, että Suomessa on upeita nuoria aikuisia, jotka haluavat antaa vanhemmuutta vaikeissa tilanteissa eläville lapsille. Sijaisvanhemmat ovat SOS-Lapsikylän ydinjoukkoa ja rekrytointi on jatkuvasti käynnissä. Nyt juuri muun muassa Tampereen uuteen ja vähitellen laajenevaan lapsikylään tarvitaan tarmokkaita ja lapsen etua ymmärtäviä sijaisvanhempia. Kohtaamiset nuorten aikuisten kanssa asuntomessuilla Päätoimittajalta loivat uskoa siihen, että hyviä, tehtävään sopivia ihmisiä löytyy jatkossakin. Aija Rikala päätoimittaja Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy marraskuussa VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISESSA LASTENSUOJELUN KENTÄSSÄ SOS-lapsikyläyhdistys juhlii 50-vuotista historiaansa. Ensimmäisenä toiminta vuonna 1966 Tapiolan SOS-lapsikylässä asui 16 lasta kahdessa lapsikyläkodissa. Viime vuonna lapsikyläyhteisöön sijoi tettujen lasten ja nuorten määrä oli 177 ja avohuollossa olevien määrä 72. Suomessa toimii kuusi SOS-lapsikylää ja yksi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Kiinnostus yhdis tyksen tarjoamiin palveluihin on suurta. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 SOS-LAPSIKYLÄ on noussut pienestä yhteisöstä mittavaksi suomalaisen lastensuojelun toimijaksi. Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-Kinderdorf Internationalin (KDI) antama tuki on merkinnyt suomalaiselle lapsikylätoiminnalle tärkeää voimavaraa jokaisella viidellä kymmenvuotiskaudella. Alkuvaiheissa Lastensuojelun Keskusliitto viivytti SOS-lapsikyläyhdistyksen hyväksymistä keskusliiton jäseneksi. KDI:n markkinointi Euroopassa koettiin liian mittavana eikä samanlaisen mallin toivottu leviävän Suomeen. Lapsikyläaatteen pioneereille Albin Gebhardtille ja Kaija Laitiselle sekä heidän kanssatoimijoilleen kansainvälisen järjestön tuki oli ensiarvoisen tärkeä. Kun vielä mainostamisen vahva ammattilainen, Ulkomainos Oy:n johtaja Ensio Hukkataival valjasti osaamisensa ja verkostonsa lapsikylätoiminnan käyttöön, saatiin pystytetyksi kaksi ensimmäistä lapsikylää, Tapiola (1966) ja Punkaharju (1972). Myös ja 1980-luvuilla, SOS-lapsikylätyön rakentamisvaiheessa, edettiin Hermann Gmeinerin ja hänen organisaationsa tuen innostamana. Lapsikylämalli ei oikein istunut tuolloin vallitsevaan suomalaisen sosiaalipoliittiseen näkemykseen. Sosiaalihallituksen pääjohtaja Margit Eskman oli esimerkiksi sitä mieltä, että koko lapsikylätoiminta oli syytä lakkauttaa. Suomen kolmanteen ja neljänteen lapsikylään saatiin kuitenkin kannustusta ja rahoitusta KDI:ltä. Lapin SOS-lapsikylä avattiin vuonna 1979 ja Vihannin SOS-lapsikylä luvulla uusi lastensuojelulaki (1984) ja siihen liittynyt laaja sosiaalihuoltolakipaketti paransivat kuntien maksukykyä huostaan otettujen lasten osalta ja muuttivat koko toimintaympäristön. SOS-Lapsikylän yhdistysmuotoinen ja lahjoittamista korostava julkikuva heikensi sen kilpailuasemaa. Lapsikylien oli myös vaikea saada palvelukseensa riittävästi lapsikylä-äitejä vallitsevien kriteereiden puitteissa. Tämän seurauksena lapsikyläsijoitusten määrä väheni jopa huolestuttavasti. Kansainvälinen SOS-lapsikylämalli tarjosi taas ratkaisun, vahvan panostuksen jälkihuoltoon, mistä ajan mittaan muodostui yksi lapsikylätoiminnan vahvuuksista luvulla Suomen SOS-lapsikyläyhdistys kehitti toimintaansa suomalaisen yhteiskunnan ja lasten- 8 Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 suojelutyön näkemysten mukaisesti. Lapsikylävanhemman käsitettä laajennettiin myös isiin. Tässä ammatillisuuden kasvattamisen vaiheessa SOS-Lapsikylä kiinnittyi vahvasti lastensuojelun kenttään ja pääsi irti eristäytyneisyydestä. Samaan aikaan tehtiin kiinteää yhteistyötä kansainvälisen lapsikyläyhteisön kanssa. Suomen SOS-Lapsikylä siirtyi tuettavien ja alkuvaiheessa olevien lapsikylämaitten joukosta vanhojen ja vakiintuneiden maiden joukkoon. Tilaa adressi SOS-Lapsikylältä Naivistitaiteilija Seija Juvan pastellipiirroksista on painettu SOS-Lapsikylälle onnittelu- ja surunvalitteluadressit. Adresseja myydään lapsikylätyön hyväksi 18 euron hintaan. Hintaan sisältyy valkoinen kuori. Adresseja voi ostaa SOS-lapsikyläkaupasta tai tilata puh. (09) tai 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Vanhan toimintamallin kriisiytyminen 2000-luvun alussa auttoi organisaatiota rakentamaan organisaation, jossa toteutuu luottamusjohdon ja osaavan henkilöstön työnjako. Kansainvälinen kattojärjestö toimi tässäkin vaiheessa suunnannäyttäjänä ja antoi mallin osastojakoon, jossa lastensuojelusta, taloudesta, varainhankinnasta, viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta vastaavat alan ammattilaiset. Nykyisin Suomen SOS-Lapsikylä on yksi lapsikylä- työn edelläkävijämaita ja osallistuu aktiivisesti KDI:n kehityshankkeisiin. Maailmanlaajuinen lapsikyläyhteisö kasvaa ja kehittää osaamistaan sallivan yhteistyön merkeissä. Eri puolilla maailmaa, erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa toimiva organisaatio ei voi olla jäykkä. Laajassa yhteisössä luodaan toimintakäytäntöjä, joita siirretään toisille lapsikylille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOS-Lapsikylä kertoo yhteistyön voimasta. Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄN ARKISTOT Kylillä kerrotaan Mustavalkoista: (san. Kirsi Nurmi/säv. & sov. Janica Hakala) Lapin SOS-lapsikylässä varttunut tuore ylioppilas Janica Hakala esitti kevään ylioppilasjuhlissa itse säveltämänsä ja sovittamansa kauniin kappaleen Mustavalkoista. Viisaat, nuoret ja innokkaat, tämän kevään ylioppilaat. Viettämässä päivää isoa, tutussa rivissä on helppo seisoa. Tänään pois, jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeitä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, Lyyra avaa monta ovea. Muistot pystyy säilömään, tärkeimmät niistä jäävät elämään. Luokat ja käytävät vaihtuvat, yhteiset vuodet haihtuvat. Tänään pois jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeintä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, illalla lipat ehkä vinossa. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Kylillä kerrotaan Kesäkuussa SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa kokoonnuttiin juhlistamaan SOS- Lapsikylä ry:n 50-vuotista taivalta yhdessä lasten, itsenäistyneiden nuorten, nykyisten ja entisten työntekijöiden, ystävien ja tukijoiden kera. Samalla Punkaharjun SOS-lapsikylässä vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia ja Vihannin kylä täytti 30 vuotta. Seuraavassa tunnelma paloja toimipisteiden juhlista. TAPIOLAN KYLÄSSÄ kylän nykyisistä ja entisistä asukkaista ja työntekijöistä sekä lapsikyläystävistä koostunut 200 hengen joukko vietti SOS- Lapsikylän 50-vuotisjuhlia iloisissa merkeissä. Kylän työntekijöiden monilahjakkuus paljastui, kun kuoro solistien johdolla nousi lavalle musisoimaan. KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ juhlistettiin lapsikylätoiminnan 50-vuotisjuhlaa avaamalla ovet lapsikyläkoteihin. Päivä huipentui yhteiseen aurinkoiseen pihakonserttiin, jossa Rokki- Kokki viihdytti yleisöä tuttuun raikkaaseen tapaansa. Avointen ovien kutsun oli kuullut satakunta vierasta. LAPIN SOS-LAPSIKYLÄSTÄ jo itsenäistynyt nuori Sonja Hietala veti 50-vuotisjuhlassa ystäviensä kanssa itse suunnittelemansa tanssi- ja jumppaesityksen. Hieman viileässä kelissä juhlijat saivat itsekin osallistua ja saivat samalla hyvää mieltä ja liikettä kohmeisiin niveliin. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 NUORISOKODILLA pikkuinen vieraamme innostui juhlan tunnelmasta: yllätysnumerona Anttu-poika esitti juhlaväelle Hämähämähäkki -laulun. Myös Koop Arposen trio Flute of Shame viihdytti juhlaväkeä. VIHANNIN SOS-LAPSIKYLÄN oma bändi esiintyi kylän 30-vuotista ja yhdis tyksen 50-vuotista taivalta juhlista neessa tilaisuudessa. PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia. Juhlassa mukana oli kylän nykyisen väen lisäksi kylässä kasvaneita nuoria ja aikuisia sekä entisiä työntekijöitä. Pitkien juhlapuheiden sijaan ohjelmassa oli mietitty lasten viihtyvyyttä. Kuvassa Punkaharjun kylässä 37 vuotta sijaisvanhempana toiminut Mimmi Siikavirta Punahilkan isoäidin roolissa. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 Kylillä kerrotaan TALKOOTYÖ ON VOIMISSAAN! Kirjoitan tätä elokuisena iltana Punkaharjun lapsikylän Tyynelä-kodissa, kun lapset nukkuvat. Päivän rannalla oleskelu kuumottaa iholla ja sirkat sirittävät hurjina. Mieli on hyvä ja rauhallinen. Olemme hankkineet talkoilla Punkaharjun lapsikylän lapsille ja nuorille suunnattuun stipendirahastoon yli euroa ja ensimmäiset 300 euron stipendit jaoimme kolmelle nuorelle. Miten tähän päädyttiin? Huhtikuun alussa ei kellään meistä ollut vielä aavistustakaan, mitä on tulossa. Punkaharjulla on kauniilla, rauhallisella paikalla lähellä rantaa vanha, 60-, 70- ja 80-luvuilla hyvinkin suosittu Huviniemen tanssipaikka, joka on ollut erittäin monen itäsuomalaisen nuoren (ja vähän vanhempienkin) kesälauantaiden viettopaikka. Paikassa esiintyivät aikanaan kaikki eturivin artistit Henry Theelistä Juicen kautta Motörheadiin. Huhtikuun loppupuolella entinen punkaharjulainen Juhani Virnes perusti Facebookiin ryhmän: Huviniemi aka Letkunlava (lavan vanhan osan rakensi aikanaan paikallinen VPK, tästä nimi Letkunlava). Ryhmä sai alusta lähtien suuren suosion. Samaan aikaan heräsi myös ajatus siitä, että Huviniemessä olisi hienoa vielä järjestää jotain. Näin alkoivat talkoot, joita suunnittelemassa ja toteuttamassa olin mukana alusta lähtien. Jossain vaiheessa heräsi myös kysymys siitä, mitäs teemme, jos rahaa jääkin vielä ylitse. Päädyimme Huviniemen alkuperäiseen ajatukseen, että teemme talkoilla, hyvällä mielellä ja nuorison hyväksi. Täten avustuskohteeksi valikoitui Punkaharjun lapsikylä. Nimeksi tapahtuma sai Muistelokarkelot. Entiset ja nykyiset punkaharjulaiset ryhtyivät talkoohommiin. Toimittaja teki useita mediatiedotteita ja hienon blogisivun. Mainostoimisto ja kirjapaino huolehtivat liput, julisteet ja banderollit. Legendaarinen, vuosikymmeniä Talkooporukkaa Huviniemessä: Risto Loikkanen, Pekka Silvennoinen, Kirsti Lehto, Juhani Virnes ja Tuomo Värtinen. Vappu Pöllänen Huviniemessä. 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 Terassi uudistui talkoovoimin. talkoolaisena toiminut järjestysmies lupasi tulla mukaan ja haalia vielä toisiakin vanhoja järkkäreitä. Aloimme mainostaa yrityksille sponsoripaketteja, joilla sai positiivista julkisuutta ja lippuja tapahtumaan. Julkisuutta saimme hyvin myös paikallisissa lehdissä. Huviniemen omistaa nykyään Punkaharjun kunta ja sen on annettu rauhassa rapistua. Heräsi ajatus, että laho terassi Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. olisi hyvä saada kuntoon. Tuumasta toimeen ja talkoolaiset rakentajat löytyivät. Kunnan laskuun saimme tarvikkeet ja rakentaminen alkoi. Reilussa kolmessa viikossa oli terassi rakennettu ja näin juhlakansa sai ihailla auringonlaskua uudella terassilla. Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. Suuri päivä oli Ohjelmassa oli 7 Stout Clan, Bud Jett Power Trio, Biisonimafia, Jukka Törmä, Velj. Kinnunen, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Pelle Miljoona United. Lisäksi oli myös 9-vuotias breikkaajapoika Vili Väkeväinen, joka hoiti oman osuutensa tyylikkäästi. Paikalla oli Ravintola Marino myymässä olutta, Hiukkajoen Kyläyhdistys pitämässä kahvilaa, paikallinen eläkeläisyhdistys myymässä makkaraa ja Kala Kutvonen myi tietenkin paistettuja Puruveden muikkuja. Lipunmyynti hoitui kolmen näppärän lapsikylän nuoren ja kahden aikuisen voimin. Lippuja olimme painaneet 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 TAPAHTUMAN VERKKOSIVU: HUVINIEMI.BLOGSPOT.FI FACEBOOK: HUVINIEMI AKA LETKUNLAVA 1500 ja ne loppuivat jo ennen klo Tunnelma oli koko illan aivan loistava, tätä myös esiintyjät kiittelivät. Järjestyshäiriöitä ei ollut ja kaikki sujui mallikkaasti. Ihmiset tulivat juttelemaan, halailemaan ja kiittelemään hienosta tapahtumasta. Kaiken kaikkiaan tapahtumaa tuki 48 eri yritystä. Suurin osa tuki ostamalla sponsoripaketteja, osa taas erilaisella työllä. Yrityksiä oli mm. Helsingistä, Vantaalta ja Lieksasta paikallisten lisäksi. Aluksi pelkäsimme, että me järjestäjät joudumme vielä itse maksamaan kuluja. Vaan toisin kävi. Nyt on laskut maksettu ja tilillä edelleen yli euroa. Tulevina vuosina Punkaharjun lapsikylän lapset ja nuoret saavat rahastosta stipendejä ja sieltä voi myös hakea tukea erilaisiin suoraan lapsille ja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. Stipendejä jaetaan niille, jotka ovat jaksaneet tsempata ja yrittää, hakeneet jatkokoulutukseen tai lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Olin itsekin näitä stipendejä jakamassa ja kyllä tuli tippa silmäkulmaan, niin liikuttavaa se vaan oli. Kaikki sujui loistavasti ja Muistelokarkeloiden jälkeen minusta tuntui varmaan viikon verran, etteivät jalat oikein vielä koskettaneet maata ja naama oli jatkuvassa virneessä kuin hangon keksi konsanaan. Olen todella onnellinen, että sain olla näissä tal- Sitpendinsaajat: Mirka, Väinö ja Toni (kuva Heimo Paakkinen) Ensimmäisten stipendien perustelut: kesätöistä saatu positiivinen palaute avulias ja iloinen asenne kanssakäymisessämme lapsikylätyössä taiteelliset ansiot Muistelokarkeloiden valmisteluissa ja sinnikkyys koulunkäynnissä koissa mukana. Tämä kaikki tehtiin yhdessä ja halukkaat saivat osallistua itse haluamallaan tavalla. Tämän tekivät yli 1500 ihmistä käsittävä yleisö, talkoolaiset, yhteistyökumppanit, esiintyjät, ruoan ja virvokkeiden myyjät, sen teimme ME! TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI LEHTO LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 Kylillä kerrotaan Sijaisvanhemmuus puhututti asunto messuilla Suomen kuudes SOS-lapsikylä avattiin tänä syksynä Tampereelle Vuoreksen kaupunginosaan. Kylään kuuluva sijaiskoti oli kesän ajan esillä Vuoreksen asuntomessuilla. SOS-LAPSIKYLÄN sijaiskoti tarjosi asuntomessujen aikana asunnossa vierailleilla noin ihmiselle erinomaisen tilaisuuden tutustua sijaisvanhemmuuten. Pääsimme kertomaan sijaisvanhemmuudesta laajalle yleisölle ja saimme runsaasti positiivista palautetta tärkeän asian esiintuomisesta, Tampereen SOSlapsikylän johtaja Jukka Kotkavuori kertoo. Messujen aikana tavoitimme myös ihmisiä, jotka voisivat sopia sijaisvanhemmiksi vaikkapa tänne Tampereen SOSlapsikylään, hän lisää. Laaja yhteistyö Messuilla mukanaolo oli SOS- Lapsikylälle suuri projekti. Kotkavuori iloitseekin laajasta yhteistyöstä, joka mahdollisti sijaisvanhemmuuden ja lastensuojelun esillä pitämisen asuntomessuilla. On hienoa, että pääsimme tekemään yhteistyötä isolla rintamalla kaikkien sijaishuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyö sijaishuollon toimijoiden välillä on todella tärkeää, sillä meillä kaikilla on jaettu tavoite tarjota lapselle mahdollisimman hyvää sijaishuoltoa, Kotkavuori korostaa. Integroitu kylä Tampereelle avattava SOS-lapsikylä edustaa SOS-lapsikylien joukossa uutta tyyppiä. Sen sijaan, että lapsikylä olisi rakennettu omaksi alueekseen, se sijaitsee hajautettuna Vuoreksen kaupunginosassa. Sijaishuollon tuominen keskelle aivan tavallista asuinaluetta on Jukka Kotkavuoren mielestä oikea suunta. Lastensuojeluun päätyvät lapset eivät halua mitään muuta niin paljon kuin olla tavallisia lapsia. Sijoittumalla osaksi Vuoreksen kaupunginosaa kykenemme tarjoamaan lapselle sekä SOS-lapsikylän yhteisön tuen, että kokemuksen tavallisesta arjesta, Kotkavuori iloitsee. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Kylillä kerrotaan Caldonazzon leirillä luodaan yhteyksiä Suomen SOS-lapsikylistä osallistuttiin tänä kesänä 30 hengen joukolla kanvainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön leirille Italian Caldonazzossa. JOKAKESÄINEN Caldonazzon leiri on SOS-Lapsikylässä vahva perinne ja kylissä odotetaan omaa osallistumisvuoroa innolla. Tänä vuonna leirille osallistui noin 1000 Euroopan SOS-lapsikylissä kasvanutta nuorta, heidän joukossaan 30-henkinen suomalaisjoukko. Haluamme tarjota jokaiselle SOS-lapsikylissä kasvavalle lapselle mahdollisuuden osallistua kerran SOSlapsikylien kansainväliselle leirille Caldonazzossa, Punkaharjun SOS-lapsikylän johtaja Jouni Kerppola kertoo. Mahdollisuus tavata SOS-lapsikylien nuoria ympäri Eurooppaa antaa nuorelle voimauttavan kokemuksen siitä, että hän ei ole vaikeiden kokemustensa kanssa yksin, Kerppola jatkaa. SOS-lapsikylien nuoret lähettivät viestinsä ilmapallojen vietäviksi kauniin Caldonazzo-järven rannalta. Myös sijaisvanhempi Arto Peltomaa kiittelee Caldonazzon leirin siltoja rakentavaa vaikutusta. Pitkä bussimatka antoi Suomen eri SOS-lapsikylien nuorille aikaa tutustua keskenään. Leirillä yhteyksiä muiden maiden osallistujiin löytyi muun muassa jalkapallon kautta, vaikka yhteistä kieltä ei aina ollutkaan kuin muutama sana, Peltomaa kertoo. TEKSTI: TOUKO SIPILÄINEN KUVA: ARTO PELTOMAA 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 SOS-LAPSIKYLIEN NUORET saavat positiivisia kokemuksia Lapin luonnosta Kesäkelkkaradalla koettiin vauhdin hurmaa ja onnistumisen kokemuksia. Pellossa sijaitseva leiri keskus Oravanpesä on ollut jo 25 vuoden ajan paikka, josta SOS-lapsikylien lapset ja nuoret ovat saaneet myönteisiä kokemuksia ja eväitä itsetunnon rakentamiseen. MONET SOS-LAPSIKYLIEN nuoret ovat viettäneet Oravanpesällä kesä- ja talvilomiaan jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tämä on monille todella muistorikas ja tärkeä paikka, ohjaaja Jukka Vehkala kertoo seuratessaan leiriläisten ongintakilpailua leirikeskus Oravanpesällä Raanujärven rannalla. Oravanpesä on toiminut SOSlapsikylien lapsille ja nuorille loman- viettopaikkana jo 25 vuoden ajan. Kesäkuun nuortenleiri on lapsikylien vuosittainen kesäloman aloittava perinne. Positiiviset kokemukset rakentavat itsetuntoa Leirille osallistuvat nuoret ovat kaikki kokeneet rankan huostaanoton ja useimmat ovat erityisen tuen tarpeessa. Oravanpesän leiri tarjoaa nuorille mahdollisuuden saada myönteisiä, itsetuntoa rakentavia kokemuksia. Pyrimme luomaan nuorille positiivisia kokemuksia, perhetyöntekijä Kimmo Honkanen kertoo. Kovia kokeneelle lapselle myönteisten kokemusten merkitys itsetunnon rakentajana on todella suuri. Ei niiden kokemusten aina tarvitse olla niin valtaviakaan. Ihan vain tavallinen mukavasti sujuva eläminen auttaa rakentamaan nuorten itsetuntoa., Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaaja Olli Harjunen lisää. Tämän vuoden leiri tarjosi nuorille niin suuria kuin pieniäkin elämyksiä. Leiriläisten vierailulla Ounasvaaran kesäkelkkaradalle koettiin vauhdin hurmaa sekä onnistumisen iloa. Vika lasku me mentiin jo tosi lujaa, eräs leiriläinen iloitsi hyvin sujuneen laskun jälkeen. Tuttu kesäpaikka Monille leirille osallistuville nuorille Oravanpesä on paikka, jossa on vietetty kesä- ja talvilomia lapsuudesta lähtien. Useilta huostaan otetuilta nuorilta puuttuu kokemus positiivisista rutiineista. Leirit Oravanpesällä on yksi niistä mukavista asioista, joista nuoren vuoden kierto alkaa rakentumaan. Nuori tietää, että myönteisiä asioita on tulossa, Jukka Vehkala ruotii leiritoiminnan tärkeyttä SOSlapsikylien työssä. Leiri mahdollistaa nuoren yksilöllisen huomioimisen Leirillä nuorten omat ohjaajat ehtivät viettää nuorten kanssa aikaa arjen kiireiden ulkopuolella. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 Täällä leirillä nuoria on vain kaksi jokaista ohjaajaa kohden. Tämä mahdollistaa nuorten kohtaamisen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, ohjaaja Henri Lampinen toteaa ongintakilpailun lähestyessä loppuaan. Leirillä arjen kiireiden ja roolien ulkopuolella, Lapin luonnossa nuoren kanssa voi tapahtua kehitystä huomattavasti arjen tahtia nopeammin. Kimmo Honkanen nyökkää vieressä ja toteaa: Olen hirveän ylpeä, että meillä on mahdollisuus tarjota nuorille tällaisia kokemuksia. Niiden merkitys on heille suuri. TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN Tapiolan kylän Lauri nappasi Raanujärvestä virvelillä komean vonkaleen. Kala savustettiin ja siitä saatiin maistuva ateria! Kuva:Olli Harjunen Yhdessä melomaan Ivalojoelle MONEN VUODEN aikana Lapin SOS-lapsikylästä on tehty vajaan viikon mittainen melontaretki jollekin pohjoisen joelle. Ivalojoelta meillä on mukavimmat muistot. Jotkut entiset nuoret ovat käyneet siellä jo viime vuosituhannen puolella. Juhlavuoden kunniaksi päätimmekin lähteä melomaan nykyisten nuorten ja jo aikuistuneiden nuorten kanssa yhdessä. Yhteensä meitä oli mukana 11 henkeä. Reissu oli todella kiva ja mieleenpainuva. Muisteltiin vanhoja kommelluksia, entiset ja nykyiset nuoret saivat vaihtaa ajatuksia elämästä lapsikylässä ja erilaisissa yhteisissä tapahtumissa. Tälläkin matkalla sattui ja tapahtui. Välillä kosket menivät sujuvasti kuivana, välillä jokin kanootti kippasi ja uintireissu oli edessä. Muista kanooteista apu tuli nopeasti paikalle. Itsekin olin välillä auttajan ja välillä autettavan rooleissa. Näillä melontareissuilla olemme voineet aina lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta. Oman pienen jännityksen ja onnistumisen tai epäonnistumisen on voinut jakaa koko porukan kesken. Varmaan siksi muistot näiltä matkoilta ovat niin kivat ja sinne halutaan aina uudestaan. Viikko metsässä ja joella, välillä märkänäkin, ja yöt teltassa ovat kummasti nostaneet kodin ja oman sängyn arvoa. Lisämausteensa tämän vuoden melonnalle antoi yhteinen kokemus eri elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa mahtavan luonnon keskellä. Meillä oli mukana fiksuja nuoria. Toivomme heille elämässä kaikkea hyvää! KAI LOMMA JOHTAJA, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA