SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 3 / Perheitä pitää tukea ajoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 3 / 2012. Perheitä pitää tukea ajoissa"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 3 / 2012 Perheitä pitää tukea ajoissa

2 Pääkirjoitus LAINA JOTA LYHENNETÄÄN VAI KATTEETON SHEKKI SUOMEN PERUSTUSLAKI lupaa meille kaikille tasa-arvoisen kohtelun ja perusedellytykset hyvään elämään. Demokratian ja valtion perusta sekä oikeutus on resurssien jakamisessa ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huolehtimisessa. Meitä kaikkia järkyttänyt 8-vuotiaan lapsen surma omassa perhepiirissä, oman vanhemman käden kautta tuo esille suomalaisen yhteiskunnan suurimman ongelman: Suojelun vastuu on siirtynyt liikaa pelkästään viranomaisille, joilla ei ole riittäviä resursseja. Hoitamatonta lainaa maksetaan ulosmittaamalla lasten hyvinvointia. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan yksin ole riittävä turvaamaan ihmisten turvallista ja hyvää elämää. Jos ihmisen kyky asettaa omat tarpeet ainakin hetkittäin taka-alalle häviää, se merkitsee itsekeskeisen ja Jokainen on oman onnensa seppä -elämäntyylin valtaa. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset antavat meille vahvuutta ja kykyä joko suojella ihmistä tai pahimmassa tapauksessa lisätä pahoinvointia. Hyvinvoinnin sekä pahoinvoinnin perimän on todettu siirtyvän yli sukupolvien. Lastensuojelussa katse onkin kohdistettava myös ylisukupolvisen pahoinvoinnin katkaisemiseen. Edelleen liian usein lapset ja nuoret nähdään vain objekteina ja perätään aikuisten puuttumista häiriökäyttäytymiseen. Koko kylän tulee kasvattaa, ei vain lapsia, vaan myös aikuisia. Kynnys puuttua perheiden sisäisiin asioihin tai vanhemman kykyyn on Suomessa edelleen tabu. Oikeastaan puuttumisen sijaan tulee ensin kohdistaa katse tukemiseen. Puuttuminen kuvaa aina jollakin tavoin tapahtumia menneessä. Tiedämme hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla on vaikea ohjata autoa eteenpäin. Minun unelmassani lastensuojelulla on positiivinen merkitys ihmisten mielissä. Silloinkin, kun ystävä-, läheis- tai sukulaisverkosto ei riitä auttamaan, on olemassa luotettava viranomaisen ja järjestön auttava käsi, johon tarttua. Pidetään huolta läheisistä, Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Tuukka Troberg Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Osoitteenmuutokset: 2 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 Ledare LÅN SOM AMORTERAS ELLER CHECK UTAN TÄCKNING FINLANDS GRUNDLAG lovar oss alla en jämlik behandling och grundförutsättningar för ett gott liv. Grunden för demokratin och staten samt för deras berättigande är att de ska fördela resurserna och ha särskild omsorg om människor med svagare ställning. Vi har alla upprörts över att ett åttaårigt barn har bragts om livet av en förälder i sin egen familjekrets. Det blottar det finska samhällets största problem: Ansvaret för beskydd har i alltför stor utsträckning överflyttats på myndigheter utan tillräckliga resurser. Det oamorterade lånet betalas nu tillbaka i form av utmätning av barns välfärd. Inget system kan dock ensamt garantera människor ett tryggt och gott liv. Om människors förmåga att åtminstone för stunden bortse från sina egna behov försvinner, så innebär det en frammarsch för en självcentrerad livsstil, där var och en är sin egen lyckas smed. Barndomen med sina erfarenheter ger oss kraft och förmåga att skydda människor, men resulterar i värsta fall i att illamåendet ökar. Det har konstaterats att både välfärd och illamående ärvs från generation till generation. Barnskyddet måste därför fokusera på att bryta trenden att överföra illamående från en generation till en annan. Barn och unga betraktas fortfarande alltför ofta som objekt och man efterlyser vuxnas ingripande mot störande beteende. Men hela byn borde uppfostra, inte bara barn, utan också vuxna. Det är dock fortfarande tabu att ingripa i familjers inre angelägenheter och föräldraskap. I stället för att ingripa borde man egentligen rikta in sig på stöd. Ingripande vittnar alltid på något sätt om händelser i det förgångna, och vi vet alla mycket väl hur svårt det är att styra en bil framåt om man tittar i backspegeln. Jag drömmer om ett barnskydd som har en positiv innebörd i människors föreställningsvärld. Också när våra nätverk av vänner, närstående och släktingar inte kan ge tillräcklig hjälp finns det, hos en myndighet eller en organisation, en pålitlig hjälpande hand att sträcka sig ut efter. Låt oss ta hand om våra närstående! Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Kylillä kerrotaan...11 Kuulumisia maailmalta...21 Tukeminen...24 Historiaa...8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa RAJAT JA TAVALLINEN ARKI ANTAVAT TURVAN NUORTEN KASVULLE Tavallista arkea täällä eletään, kuvaa SOS-Lapsikylän nuorisokodin johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela elämää nuorisokodissa. Virkistäytymistä toukokuisella melontaretkellä Surkeenjärvellä. Kuvassa ohjaajat Riina Lahtinen (vas.) ja Anni Niskanen. VAAJAKOSKELLA SIJAITSEVA SOS-Lapsikylän nuorisokoti on jo vuodesta 1974 lähtien tarjonnut kasvupaikan niin lapsikylistä kuin niiden ulkopuoleltakin tuleville nuo - rille, joiden tarpeisiin kodinomainen hoito ei syystä tai toisesta riitä. Jos nuori pinnaa koulusta, on vaa raksi itselleen tai muille tai ei muu ten pysty elämään säännöllistä elämää, nuorisokoti on paikka, jossa näitä ongelmia on mahdollista ratkoa. Murrosiän oireiluun ja rajattomuuteen nuorisokodissa pyritään puuttumaan asettamalla nuorelle selkeät rajat ja pelisäännöt, joihin nuori sitoutuu. Jos sovittuja asioita ei noudateta, siitä tulee seuraamuksia, esimerkiksi tietokoneen käyttöaikaa vähennetään. Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuo- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 risokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka on parhaiten perillä nuoren tilanteesta ja tarpeista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä peruskoulun loppuunsaattamisella on suuri merkitys. SOS- Lapsikylän nuorisokodilla tarjotaan kotiopetusta niille oppivelvollisuusikäisille nuorille, jotka eivät jostain syystä voi käydä koulua isossa ryhmässä. Kotiopetukseen voidaan ottaa sekä nuorisokodilla asuvia nuoria että Jyväskylän kaupungin kouluista tulevia nuoria. Kotiopetus toteutetaan Vaajakosken yläkoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Oppimateriaalit, kokeet ja arviointi tulevat Vaajakoskelta. Päivittäisestä opetuksesta huolehtii nuorisokodin kotiopetuksesta vastaava ohjaaja. Oikeuksia ja velvollisuuksia sopivassa suhteessa Lapsen ja nuoren kasvun kannalta parasta on säännöllinen ja turvallinen arki, ja tätä SOS-Lapsikylän nuorisokodissakin eletään. Aamulla herätään kouluun, koulupäivän jälkeen tullaan välipalalle, tehdään läksyjä, syödään lämmin ruoka, rentoudutaan, harrastetaan ja tavataan kavereita. Viikonloppuisin käydään elokuvissa, urheilemassa ja muissa nuoren haluamissa harrasteissa, ja silloin ulkonakin on lupa olla hieman pidempään kuin arkena. Nuorisokodissa on viikoittainen yhteisen tekemisen ilta, johon jokainen saa esittää toiveita. On käyty mm. kuntosalilla, uimahallissa, pelaamassa jalkapalloa, ajamassa kartingia ym. Kuluneen kesän kohokohtia olivat mm. Särkänniemen retki ja sisävesiristeily. Oikeuksien ohella nuorilla on myös velvollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien opastuksella omat pyykkinsä ja siivoavat huoneensa. Sovittujen vuorojen mukaisesti siivotaan myös yhteiset tilat sekä laitetaan iltapalaa. Ongelmiin täytyy puuttua ajoissa Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela on huolissaan nykytilanteesta, jossa kunnat joutuvat säästämään kaikessa, Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuorisokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Tavallisen arjen lomassa kerätään voimia hiihtoloman lasketteluretkellä. eikä riittäviä resursseja ehkäisevään ja avohuollon lastensuojelutyöhön ole. Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Ehkäisevään ja avohuollon työhön panostamisella saattaisi olla mahdollista puuttua nuoren tilanteeseen niin, että ongelmat eivät kasaantuisi ja vältyttäisiin monesti kalliilta laitoshoidolta. Uuden lastensuojelulain myötä ensisijainen sijoituspaikka lapsille ja nuorille on perhe, mutta kun sijoitusta lykätään hyvin pitkään, ei ole olemassa perhettä, johon näin moniongelmainen nuori voitaisiin sijoittaa, Hännikäinen-Uutela toteaa. Monesti ongelmat ovat havaittavissa jo alakoulussa, usein jopa päiväkodissa, jolloin asiaan pitäisi puuttua ja tehdä moniam matillista ja monialaista yhteistyötä. Hännikäinen- Uutela harmittelee myös sitä, miten ongelmien ilmetessä perheessä nuori ja vanhemmat ohjataan eri palvelujen pariin, vaikka tuloksellisempaa voisi olla koko perheen auttaminen yhdessä esimerkiksi perheen sisäistä vuorovaikutusta tukien. Näihin haasteisiin SOS-Lapsikylän nuorisokoti pyrkii vastaamaan aloittamalla perhekuntoutuspalvelut. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Asiaa Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Trio Flute of Shame esiintyi Koop Arposen johdolla nuorisokodilla järjestetyssä SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlassa kesäkuussa. Nuorisokodin tiloihin on remontoitu perhekuntoutusta varten tilat, joihin perheet voivat kuntien sosiaalitoimen ohjaamina tulla kuntoutumaan ja saamaan tukea muun muassa arjen hallintaan ja lastenkasvatukseen. Nuorisokodissa on aloitettu lisäksi ammatillinen tukihenkilö -palvelu sekä kotiin kannettava perhetyö, jota voidaan tarjota myös päihde- ja maahanmuuttajaperheille. Mikä työssä nuorten kanssa sitten on palkitsevinta? Suurimpia onnistumisen kokemuksia tuovat ne hetket, kun tapaa vuosien jälkeen jonkun nuorisokodissa varttuneen nuoren, jonka elämä on hyvällä mallilla on koulutus, toimeentulo ja oma perhe, Hännikäinen-Uutela sanoo. Jokainen nuori, joka jatkaa vaikeuksien jälkeen opintojaan, saa peruskoulun suoritettua loppuun, haluaa aloittaa harrastuksen ja sitoutuu siihen tai näyttää muuten pääsevän murrosajan myllerryksistä eteenpäin, tuo tunteen, että työssä on onnistuttu ja nuorille on pystytty antamaan eväitä ja uskoa tulevaisuuteen. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVAT: NUORISOKODIN ARKISTO SOS-lapsikyläsäätiö jakoi apurahoja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ jakoi tänä vuonna apurahoja perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahoilla tuetaan kaikkiaan kuutta erillistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Avustuksia jaettiin muun muassa SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtaja Pauli Leimion rahastosta. Myönnetyillä apurahoilla toteutetaan lapsia ja nuoria osallistavia yhteisöteatteriprojekteja. Yksi teatteriprojekti toteutetaan SOS-lapsikylien lasten ja nuorten kanssa ja siinä haetaan ratkaisuja muun muassa koulukiusaamistilanteisiin. Toisen teatteriprojektin avulla vahvistetaan sikiöaikana alkoholille altistuneiden, vuotiaiden tyttöjen kasvua naiseksi ja luodaan heille vertais- ja ystäväkokemuksia. Teatteriprojektien lisäksi apurahoja kohdistetaan sijaishuollossa olevien nuorten kulttuurinvaihtoon mahdollistamalla heille osallistuminen kahteen kansainväliseen konferenssiin. Konferensseihin osallistuminen tukee nuorten kansainvälistymiskasvatusta ja antaa heille mahdollisuuden verkottua, jakaa vertaiskokemuksia ja solmia ystävyyssuhteita. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Arvoisa lukija SOS-Lapsikylä oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa mukana asuntomessuilla. Syyskuun alussa avattu Tampereen SOSlapsikylä avasi kotinsa ovet messuvieraille, joiden määrä ja kiinnostus sijaisperheelle tarkoitettua kotiamme kohtaan oli suorastaan odottamattoman suurta. Vierailijajoukot tuntuivat olevan yhtä kiinnostuneita lapsikylätyöstä kuin sisustuskumppanimme Avotakan raikkaista ja iloisista ratkaisuista lastenhuoneissa. Parasta asuntomessuilla oli kuitenkin se into, millä kodissamme vierailleet nuoret ja varttuneemmatkin parit kyselivät sijaisvanhemmuudesta. Kohtasin useita fiksuja, hyvin koulutettuja ja avoimin mielin elämään suhtautuvia nuoria pareja, jotka olivat pohtineet mahdollisuutta tavalla tai toisella ryhtyä toimimaan sijaisvanhempina. Erityisen vaikuttavaa oli myös, kun neljän salskean nuoren miehen joukko asteli sisään ja käynnisti intensiivisen keskustelun sijaisvanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. Jotkut sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet olivat pohtineet asiaa jo pitempään ja käyneet tehtävään kuuluvan valmennuksen. Toisilla ajatus oli orastavana mielessä. Kaikkia tuntui kuitenkin yhdistävän kyky tarkastella asioita epäitsekkäästi oman navan ulkopuolelta ja halu auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Tuli hieno tunne, että Suomessa on upeita nuoria aikuisia, jotka haluavat antaa vanhemmuutta vaikeissa tilanteissa eläville lapsille. Sijaisvanhemmat ovat SOS-Lapsikylän ydinjoukkoa ja rekrytointi on jatkuvasti käynnissä. Nyt juuri muun muassa Tampereen uuteen ja vähitellen laajenevaan lapsikylään tarvitaan tarmokkaita ja lapsen etua ymmärtäviä sijaisvanhempia. Kohtaamiset nuorten aikuisten kanssa asuntomessuilla Päätoimittajalta loivat uskoa siihen, että hyviä, tehtävään sopivia ihmisiä löytyy jatkossakin. Aija Rikala päätoimittaja Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. V valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy marraskuussa VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISESSA LASTENSUOJELUN KENTÄSSÄ SOS-lapsikyläyhdistys juhlii 50-vuotista historiaansa. Ensimmäisenä toiminta vuonna 1966 Tapiolan SOS-lapsikylässä asui 16 lasta kahdessa lapsikyläkodissa. Viime vuonna lapsikyläyhteisöön sijoi tettujen lasten ja nuorten määrä oli 177 ja avohuollossa olevien määrä 72. Suomessa toimii kuusi SOS-lapsikylää ja yksi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Kiinnostus yhdis tyksen tarjoamiin palveluihin on suurta. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 SOS-LAPSIKYLÄ on noussut pienestä yhteisöstä mittavaksi suomalaisen lastensuojelun toimijaksi. Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-Kinderdorf Internationalin (KDI) antama tuki on merkinnyt suomalaiselle lapsikylätoiminnalle tärkeää voimavaraa jokaisella viidellä kymmenvuotiskaudella. Alkuvaiheissa Lastensuojelun Keskusliitto viivytti SOS-lapsikyläyhdistyksen hyväksymistä keskusliiton jäseneksi. KDI:n markkinointi Euroopassa koettiin liian mittavana eikä samanlaisen mallin toivottu leviävän Suomeen. Lapsikyläaatteen pioneereille Albin Gebhardtille ja Kaija Laitiselle sekä heidän kanssatoimijoilleen kansainvälisen järjestön tuki oli ensiarvoisen tärkeä. Kun vielä mainostamisen vahva ammattilainen, Ulkomainos Oy:n johtaja Ensio Hukkataival valjasti osaamisensa ja verkostonsa lapsikylätoiminnan käyttöön, saatiin pystytetyksi kaksi ensimmäistä lapsikylää, Tapiola (1966) ja Punkaharju (1972). Myös ja 1980-luvuilla, SOS-lapsikylätyön rakentamisvaiheessa, edettiin Hermann Gmeinerin ja hänen organisaationsa tuen innostamana. Lapsikylämalli ei oikein istunut tuolloin vallitsevaan suomalaisen sosiaalipoliittiseen näkemykseen. Sosiaalihallituksen pääjohtaja Margit Eskman oli esimerkiksi sitä mieltä, että koko lapsikylätoiminta oli syytä lakkauttaa. Suomen kolmanteen ja neljänteen lapsikylään saatiin kuitenkin kannustusta ja rahoitusta KDI:ltä. Lapin SOS-lapsikylä avattiin vuonna 1979 ja Vihannin SOS-lapsikylä luvulla uusi lastensuojelulaki (1984) ja siihen liittynyt laaja sosiaalihuoltolakipaketti paransivat kuntien maksukykyä huostaan otettujen lasten osalta ja muuttivat koko toimintaympäristön. SOS-Lapsikylän yhdistysmuotoinen ja lahjoittamista korostava julkikuva heikensi sen kilpailuasemaa. Lapsikylien oli myös vaikea saada palvelukseensa riittävästi lapsikylä-äitejä vallitsevien kriteereiden puitteissa. Tämän seurauksena lapsikyläsijoitusten määrä väheni jopa huolestuttavasti. Kansainvälinen SOS-lapsikylämalli tarjosi taas ratkaisun, vahvan panostuksen jälkihuoltoon, mistä ajan mittaan muodostui yksi lapsikylätoiminnan vahvuuksista luvulla Suomen SOS-lapsikyläyhdistys kehitti toimintaansa suomalaisen yhteiskunnan ja lasten- 8 Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 suojelutyön näkemysten mukaisesti. Lapsikylävanhemman käsitettä laajennettiin myös isiin. Tässä ammatillisuuden kasvattamisen vaiheessa SOS-Lapsikylä kiinnittyi vahvasti lastensuojelun kenttään ja pääsi irti eristäytyneisyydestä. Samaan aikaan tehtiin kiinteää yhteistyötä kansainvälisen lapsikyläyhteisön kanssa. Suomen SOS-Lapsikylä siirtyi tuettavien ja alkuvaiheessa olevien lapsikylämaitten joukosta vanhojen ja vakiintuneiden maiden joukkoon. Tilaa adressi SOS-Lapsikylältä Naivistitaiteilija Seija Juvan pastellipiirroksista on painettu SOS-Lapsikylälle onnittelu- ja surunvalitteluadressit. Adresseja myydään lapsikylätyön hyväksi 18 euron hintaan. Hintaan sisältyy valkoinen kuori. Adresseja voi ostaa SOS-lapsikyläkaupasta tai tilata puh. (09) tai 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Vanhan toimintamallin kriisiytyminen 2000-luvun alussa auttoi organisaatiota rakentamaan organisaation, jossa toteutuu luottamusjohdon ja osaavan henkilöstön työnjako. Kansainvälinen kattojärjestö toimi tässäkin vaiheessa suunnannäyttäjänä ja antoi mallin osastojakoon, jossa lastensuojelusta, taloudesta, varainhankinnasta, viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta vastaavat alan ammattilaiset. Nykyisin Suomen SOS-Lapsikylä on yksi lapsikylä- työn edelläkävijämaita ja osallistuu aktiivisesti KDI:n kehityshankkeisiin. Maailmanlaajuinen lapsikyläyhteisö kasvaa ja kehittää osaamistaan sallivan yhteistyön merkeissä. Eri puolilla maailmaa, erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa toimiva organisaatio ei voi olla jäykkä. Laajassa yhteisössä luodaan toimintakäytäntöjä, joita siirretään toisille lapsikylille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOS-Lapsikylä kertoo yhteistyön voimasta. Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄN ARKISTOT Kylillä kerrotaan Mustavalkoista: (san. Kirsi Nurmi/säv. & sov. Janica Hakala) Lapin SOS-lapsikylässä varttunut tuore ylioppilas Janica Hakala esitti kevään ylioppilasjuhlissa itse säveltämänsä ja sovittamansa kauniin kappaleen Mustavalkoista. Viisaat, nuoret ja innokkaat, tämän kevään ylioppilaat. Viettämässä päivää isoa, tutussa rivissä on helppo seisoa. Tänään pois, jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeitä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, Lyyra avaa monta ovea. Muistot pystyy säilömään, tärkeimmät niistä jäävät elämään. Luokat ja käytävät vaihtuvat, yhteiset vuodet haihtuvat. Tänään pois jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeintä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, illalla lipat ehkä vinossa. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Kylillä kerrotaan Kesäkuussa SOS-lapsikylissä ja nuorisokodissa kokoonnuttiin juhlistamaan SOS- Lapsikylä ry:n 50-vuotista taivalta yhdessä lasten, itsenäistyneiden nuorten, nykyisten ja entisten työntekijöiden, ystävien ja tukijoiden kera. Samalla Punkaharjun SOS-lapsikylässä vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia ja Vihannin kylä täytti 30 vuotta. Seuraavassa tunnelma paloja toimipisteiden juhlista. TAPIOLAN KYLÄSSÄ kylän nykyisistä ja entisistä asukkaista ja työntekijöistä sekä lapsikyläystävistä koostunut 200 hengen joukko vietti SOS- Lapsikylän 50-vuotisjuhlia iloisissa merkeissä. Kylän työntekijöiden monilahjakkuus paljastui, kun kuoro solistien johdolla nousi lavalle musisoimaan. KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ juhlistettiin lapsikylätoiminnan 50-vuotisjuhlaa avaamalla ovet lapsikyläkoteihin. Päivä huipentui yhteiseen aurinkoiseen pihakonserttiin, jossa Rokki- Kokki viihdytti yleisöä tuttuun raikkaaseen tapaansa. Avointen ovien kutsun oli kuullut satakunta vierasta. LAPIN SOS-LAPSIKYLÄSTÄ jo itsenäistynyt nuori Sonja Hietala veti 50-vuotisjuhlassa ystäviensä kanssa itse suunnittelemansa tanssi- ja jumppaesityksen. Hieman viileässä kelissä juhlijat saivat itsekin osallistua ja saivat samalla hyvää mieltä ja liikettä kohmeisiin niveliin. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 NUORISOKODILLA pikkuinen vieraamme innostui juhlan tunnelmasta: yllätysnumerona Anttu-poika esitti juhlaväelle Hämähämähäkki -laulun. Myös Koop Arposen trio Flute of Shame viihdytti juhlaväkeä. VIHANNIN SOS-LAPSIKYLÄN oma bändi esiintyi kylän 30-vuotista ja yhdis tyksen 50-vuotista taivalta juhlista neessa tilaisuudessa. PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia. Juhlassa mukana oli kylän nykyisen väen lisäksi kylässä kasvaneita nuoria ja aikuisia sekä entisiä työntekijöitä. Pitkien juhlapuheiden sijaan ohjelmassa oli mietitty lasten viihtyvyyttä. Kuvassa Punkaharjun kylässä 37 vuotta sijaisvanhempana toiminut Mimmi Siikavirta Punahilkan isoäidin roolissa. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 Kylillä kerrotaan TALKOOTYÖ ON VOIMISSAAN! Kirjoitan tätä elokuisena iltana Punkaharjun lapsikylän Tyynelä-kodissa, kun lapset nukkuvat. Päivän rannalla oleskelu kuumottaa iholla ja sirkat sirittävät hurjina. Mieli on hyvä ja rauhallinen. Olemme hankkineet talkoilla Punkaharjun lapsikylän lapsille ja nuorille suunnattuun stipendirahastoon yli euroa ja ensimmäiset 300 euron stipendit jaoimme kolmelle nuorelle. Miten tähän päädyttiin? Huhtikuun alussa ei kellään meistä ollut vielä aavistustakaan, mitä on tulossa. Punkaharjulla on kauniilla, rauhallisella paikalla lähellä rantaa vanha, 60-, 70- ja 80-luvuilla hyvinkin suosittu Huviniemen tanssipaikka, joka on ollut erittäin monen itäsuomalaisen nuoren (ja vähän vanhempienkin) kesälauantaiden viettopaikka. Paikassa esiintyivät aikanaan kaikki eturivin artistit Henry Theelistä Juicen kautta Motörheadiin. Huhtikuun loppupuolella entinen punkaharjulainen Juhani Virnes perusti Facebookiin ryhmän: Huviniemi aka Letkunlava (lavan vanhan osan rakensi aikanaan paikallinen VPK, tästä nimi Letkunlava). Ryhmä sai alusta lähtien suuren suosion. Samaan aikaan heräsi myös ajatus siitä, että Huviniemessä olisi hienoa vielä järjestää jotain. Näin alkoivat talkoot, joita suunnittelemassa ja toteuttamassa olin mukana alusta lähtien. Jossain vaiheessa heräsi myös kysymys siitä, mitäs teemme, jos rahaa jääkin vielä ylitse. Päädyimme Huviniemen alkuperäiseen ajatukseen, että teemme talkoilla, hyvällä mielellä ja nuorison hyväksi. Täten avustuskohteeksi valikoitui Punkaharjun lapsikylä. Nimeksi tapahtuma sai Muistelokarkelot. Entiset ja nykyiset punkaharjulaiset ryhtyivät talkoohommiin. Toimittaja teki useita mediatiedotteita ja hienon blogisivun. Mainostoimisto ja kirjapaino huolehtivat liput, julisteet ja banderollit. Legendaarinen, vuosikymmeniä Talkooporukkaa Huviniemessä: Risto Loikkanen, Pekka Silvennoinen, Kirsti Lehto, Juhani Virnes ja Tuomo Värtinen. Vappu Pöllänen Huviniemessä. 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 Terassi uudistui talkoovoimin. talkoolaisena toiminut järjestysmies lupasi tulla mukaan ja haalia vielä toisiakin vanhoja järkkäreitä. Aloimme mainostaa yrityksille sponsoripaketteja, joilla sai positiivista julkisuutta ja lippuja tapahtumaan. Julkisuutta saimme hyvin myös paikallisissa lehdissä. Huviniemen omistaa nykyään Punkaharjun kunta ja sen on annettu rauhassa rapistua. Heräsi ajatus, että laho terassi Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. olisi hyvä saada kuntoon. Tuumasta toimeen ja talkoolaiset rakentajat löytyivät. Kunnan laskuun saimme tarvikkeet ja rakentaminen alkoi. Reilussa kolmessa viikossa oli terassi rakennettu ja näin juhlakansa sai ihailla auringonlaskua uudella terassilla. Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. Suuri päivä oli Ohjelmassa oli 7 Stout Clan, Bud Jett Power Trio, Biisonimafia, Jukka Törmä, Velj. Kinnunen, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Pelle Miljoona United. Lisäksi oli myös 9-vuotias breikkaajapoika Vili Väkeväinen, joka hoiti oman osuutensa tyylikkäästi. Paikalla oli Ravintola Marino myymässä olutta, Hiukkajoen Kyläyhdistys pitämässä kahvilaa, paikallinen eläkeläisyhdistys myymässä makkaraa ja Kala Kutvonen myi tietenkin paistettuja Puruveden muikkuja. Lipunmyynti hoitui kolmen näppärän lapsikylän nuoren ja kahden aikuisen voimin. Lippuja olimme painaneet 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 TAPAHTUMAN VERKKOSIVU: HUVINIEMI.BLOGSPOT.FI FACEBOOK: HUVINIEMI AKA LETKUNLAVA 1500 ja ne loppuivat jo ennen klo Tunnelma oli koko illan aivan loistava, tätä myös esiintyjät kiittelivät. Järjestyshäiriöitä ei ollut ja kaikki sujui mallikkaasti. Ihmiset tulivat juttelemaan, halailemaan ja kiittelemään hienosta tapahtumasta. Kaiken kaikkiaan tapahtumaa tuki 48 eri yritystä. Suurin osa tuki ostamalla sponsoripaketteja, osa taas erilaisella työllä. Yrityksiä oli mm. Helsingistä, Vantaalta ja Lieksasta paikallisten lisäksi. Aluksi pelkäsimme, että me järjestäjät joudumme vielä itse maksamaan kuluja. Vaan toisin kävi. Nyt on laskut maksettu ja tilillä edelleen yli euroa. Tulevina vuosina Punkaharjun lapsikylän lapset ja nuoret saavat rahastosta stipendejä ja sieltä voi myös hakea tukea erilaisiin suoraan lapsille ja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. Stipendejä jaetaan niille, jotka ovat jaksaneet tsempata ja yrittää, hakeneet jatkokoulutukseen tai lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Olin itsekin näitä stipendejä jakamassa ja kyllä tuli tippa silmäkulmaan, niin liikuttavaa se vaan oli. Kaikki sujui loistavasti ja Muistelokarkeloiden jälkeen minusta tuntui varmaan viikon verran, etteivät jalat oikein vielä koskettaneet maata ja naama oli jatkuvassa virneessä kuin hangon keksi konsanaan. Olen todella onnellinen, että sain olla näissä tal- Sitpendinsaajat: Mirka, Väinö ja Toni (kuva Heimo Paakkinen) Ensimmäisten stipendien perustelut: kesätöistä saatu positiivinen palaute avulias ja iloinen asenne kanssakäymisessämme lapsikylätyössä taiteelliset ansiot Muistelokarkeloiden valmisteluissa ja sinnikkyys koulunkäynnissä koissa mukana. Tämä kaikki tehtiin yhdessä ja halukkaat saivat osallistua itse haluamallaan tavalla. Tämän tekivät yli 1500 ihmistä käsittävä yleisö, talkoolaiset, yhteistyökumppanit, esiintyjät, ruoan ja virvokkeiden myyjät, sen teimme ME! TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI LEHTO LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 Kylillä kerrotaan Sijaisvanhemmuus puhututti asunto messuilla Suomen kuudes SOS-lapsikylä avattiin tänä syksynä Tampereelle Vuoreksen kaupunginosaan. Kylään kuuluva sijaiskoti oli kesän ajan esillä Vuoreksen asuntomessuilla. SOS-LAPSIKYLÄN sijaiskoti tarjosi asuntomessujen aikana asunnossa vierailleilla noin ihmiselle erinomaisen tilaisuuden tutustua sijaisvanhemmuuten. Pääsimme kertomaan sijaisvanhemmuudesta laajalle yleisölle ja saimme runsaasti positiivista palautetta tärkeän asian esiintuomisesta, Tampereen SOSlapsikylän johtaja Jukka Kotkavuori kertoo. Messujen aikana tavoitimme myös ihmisiä, jotka voisivat sopia sijaisvanhemmiksi vaikkapa tänne Tampereen SOSlapsikylään, hän lisää. Laaja yhteistyö Messuilla mukanaolo oli SOS- Lapsikylälle suuri projekti. Kotkavuori iloitseekin laajasta yhteistyöstä, joka mahdollisti sijaisvanhemmuuden ja lastensuojelun esillä pitämisen asuntomessuilla. On hienoa, että pääsimme tekemään yhteistyötä isolla rintamalla kaikkien sijaishuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyö sijaishuollon toimijoiden välillä on todella tärkeää, sillä meillä kaikilla on jaettu tavoite tarjota lapselle mahdollisimman hyvää sijaishuoltoa, Kotkavuori korostaa. Integroitu kylä Tampereelle avattava SOS-lapsikylä edustaa SOS-lapsikylien joukossa uutta tyyppiä. Sen sijaan, että lapsikylä olisi rakennettu omaksi alueekseen, se sijaitsee hajautettuna Vuoreksen kaupunginosassa. Sijaishuollon tuominen keskelle aivan tavallista asuinaluetta on Jukka Kotkavuoren mielestä oikea suunta. Lastensuojeluun päätyvät lapset eivät halua mitään muuta niin paljon kuin olla tavallisia lapsia. Sijoittumalla osaksi Vuoreksen kaupunginosaa kykenemme tarjoamaan lapselle sekä SOS-lapsikylän yhteisön tuen, että kokemuksen tavallisesta arjesta, Kotkavuori iloitsee. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Kylillä kerrotaan Caldonazzon leirillä luodaan yhteyksiä Suomen SOS-lapsikylistä osallistuttiin tänä kesänä 30 hengen joukolla kanvainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön leirille Italian Caldonazzossa. JOKAKESÄINEN Caldonazzon leiri on SOS-Lapsikylässä vahva perinne ja kylissä odotetaan omaa osallistumisvuoroa innolla. Tänä vuonna leirille osallistui noin 1000 Euroopan SOS-lapsikylissä kasvanutta nuorta, heidän joukossaan 30-henkinen suomalaisjoukko. Haluamme tarjota jokaiselle SOS-lapsikylissä kasvavalle lapselle mahdollisuuden osallistua kerran SOSlapsikylien kansainväliselle leirille Caldonazzossa, Punkaharjun SOS-lapsikylän johtaja Jouni Kerppola kertoo. Mahdollisuus tavata SOS-lapsikylien nuoria ympäri Eurooppaa antaa nuorelle voimauttavan kokemuksen siitä, että hän ei ole vaikeiden kokemustensa kanssa yksin, Kerppola jatkaa. SOS-lapsikylien nuoret lähettivät viestinsä ilmapallojen vietäviksi kauniin Caldonazzo-järven rannalta. Myös sijaisvanhempi Arto Peltomaa kiittelee Caldonazzon leirin siltoja rakentavaa vaikutusta. Pitkä bussimatka antoi Suomen eri SOS-lapsikylien nuorille aikaa tutustua keskenään. Leirillä yhteyksiä muiden maiden osallistujiin löytyi muun muassa jalkapallon kautta, vaikka yhteistä kieltä ei aina ollutkaan kuin muutama sana, Peltomaa kertoo. TEKSTI: TOUKO SIPILÄINEN KUVA: ARTO PELTOMAA 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 SOS-LAPSIKYLIEN NUORET saavat positiivisia kokemuksia Lapin luonnosta Kesäkelkkaradalla koettiin vauhdin hurmaa ja onnistumisen kokemuksia. Pellossa sijaitseva leiri keskus Oravanpesä on ollut jo 25 vuoden ajan paikka, josta SOS-lapsikylien lapset ja nuoret ovat saaneet myönteisiä kokemuksia ja eväitä itsetunnon rakentamiseen. MONET SOS-LAPSIKYLIEN nuoret ovat viettäneet Oravanpesällä kesä- ja talvilomiaan jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tämä on monille todella muistorikas ja tärkeä paikka, ohjaaja Jukka Vehkala kertoo seuratessaan leiriläisten ongintakilpailua leirikeskus Oravanpesällä Raanujärven rannalla. Oravanpesä on toiminut SOSlapsikylien lapsille ja nuorille loman- viettopaikkana jo 25 vuoden ajan. Kesäkuun nuortenleiri on lapsikylien vuosittainen kesäloman aloittava perinne. Positiiviset kokemukset rakentavat itsetuntoa Leirille osallistuvat nuoret ovat kaikki kokeneet rankan huostaanoton ja useimmat ovat erityisen tuen tarpeessa. Oravanpesän leiri tarjoaa nuorille mahdollisuuden saada myönteisiä, itsetuntoa rakentavia kokemuksia. Pyrimme luomaan nuorille positiivisia kokemuksia, perhetyöntekijä Kimmo Honkanen kertoo. Kovia kokeneelle lapselle myönteisten kokemusten merkitys itsetunnon rakentajana on todella suuri. Ei niiden kokemusten aina tarvitse olla niin valtaviakaan. Ihan vain tavallinen mukavasti sujuva eläminen auttaa rakentamaan nuorten itsetuntoa., Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaaja Olli Harjunen lisää. Tämän vuoden leiri tarjosi nuorille niin suuria kuin pieniäkin elämyksiä. Leiriläisten vierailulla Ounasvaaran kesäkelkkaradalle koettiin vauhdin hurmaa sekä onnistumisen iloa. Vika lasku me mentiin jo tosi lujaa, eräs leiriläinen iloitsi hyvin sujuneen laskun jälkeen. Tuttu kesäpaikka Monille leirille osallistuville nuorille Oravanpesä on paikka, jossa on vietetty kesä- ja talvilomia lapsuudesta lähtien. Useilta huostaan otetuilta nuorilta puuttuu kokemus positiivisista rutiineista. Leirit Oravanpesällä on yksi niistä mukavista asioista, joista nuoren vuoden kierto alkaa rakentumaan. Nuori tietää, että myönteisiä asioita on tulossa, Jukka Vehkala ruotii leiritoiminnan tärkeyttä SOSlapsikylien työssä. Leiri mahdollistaa nuoren yksilöllisen huomioimisen Leirillä nuorten omat ohjaajat ehtivät viettää nuorten kanssa aikaa arjen kiireiden ulkopuolella. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 Täällä leirillä nuoria on vain kaksi jokaista ohjaajaa kohden. Tämä mahdollistaa nuorten kohtaamisen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, ohjaaja Henri Lampinen toteaa ongintakilpailun lähestyessä loppuaan. Leirillä arjen kiireiden ja roolien ulkopuolella, Lapin luonnossa nuoren kanssa voi tapahtua kehitystä huomattavasti arjen tahtia nopeammin. Kimmo Honkanen nyökkää vieressä ja toteaa: Olen hirveän ylpeä, että meillä on mahdollisuus tarjota nuorille tällaisia kokemuksia. Niiden merkitys on heille suuri. TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN Tapiolan kylän Lauri nappasi Raanujärvestä virvelillä komean vonkaleen. Kala savustettiin ja siitä saatiin maistuva ateria! Kuva:Olli Harjunen Yhdessä melomaan Ivalojoelle MONEN VUODEN aikana Lapin SOS-lapsikylästä on tehty vajaan viikon mittainen melontaretki jollekin pohjoisen joelle. Ivalojoelta meillä on mukavimmat muistot. Jotkut entiset nuoret ovat käyneet siellä jo viime vuosituhannen puolella. Juhlavuoden kunniaksi päätimmekin lähteä melomaan nykyisten nuorten ja jo aikuistuneiden nuorten kanssa yhdessä. Yhteensä meitä oli mukana 11 henkeä. Reissu oli todella kiva ja mieleenpainuva. Muisteltiin vanhoja kommelluksia, entiset ja nykyiset nuoret saivat vaihtaa ajatuksia elämästä lapsikylässä ja erilaisissa yhteisissä tapahtumissa. Tälläkin matkalla sattui ja tapahtui. Välillä kosket menivät sujuvasti kuivana, välillä jokin kanootti kippasi ja uintireissu oli edessä. Muista kanooteista apu tuli nopeasti paikalle. Itsekin olin välillä auttajan ja välillä autettavan rooleissa. Näillä melontareissuilla olemme voineet aina lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta. Oman pienen jännityksen ja onnistumisen tai epäonnistumisen on voinut jakaa koko porukan kesken. Varmaan siksi muistot näiltä matkoilta ovat niin kivat ja sinne halutaan aina uudestaan. Viikko metsässä ja joella, välillä märkänäkin, ja yöt teltassa ovat kummasti nostaneet kodin ja oman sängyn arvoa. Lisämausteensa tämän vuoden melonnalle antoi yhteinen kokemus eri elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa mahtavan luonnon keskellä. Meillä oli mukana fiksuja nuoria. Toivomme heille elämässä kaikkea hyvää! KAI LOMMA JOHTAJA, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot