Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta!

Transkriptio

1 12 J O U L U K U U R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta! Porvoon piispa Gustav Björkstrand: Kirkon on kohdattava koko kansa s. 11 Jouluja vierailla mailla s. 8 ja 13

2 P ä ä k i r j o i t u s Adventti on Herran odotusta Tuskin ovat ensimmäisen adventin Hoosiannahymnin kaiut kirkkojen holveista haihtuneet, kun ilojuhla antaa tietä katumukselle, odotukselle ja valmistautumiselle. Pieni paasto, parannus ja syntien anteeksianto valmistavat meitä ottamaan vastaan joulun Herran. Iloa kuvaava valkoinen liturginen väri on vaihtunut hetkeksi katumuksen violetiksi, kunnes taas jouluna puhkeaa esiin valkoisen valo ja ilo. Adventinaika tarkoittaa Herran tulemista. Jeesuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jolloin profeetat välittivät Jumalan kansalle lupauksia Vapahtajasta. Adventin raamatuntekstit puhuvat Kristuksen tulemisesta neljässä merkityksessä: Jumalan tuleminen ihmiseksi Jeesus-lapsessa, Jeesuksen tuleminen lupausten täyttäjänä kansansa keskelle, Kristuksen tuleminen sanassa ja sakramenteissa seurakunnan keskelle ja ihmisten sydämiin sekä hänen tulemisensa kaikkeuden Herrana aikojen lopulla. Nämä näkökulmat ilmenevät myös adventtipyhien nimissä. Ensimmäinen on nöyrtymisen adventti. Silloin tervehditään Jerusalemiin nöyränä aasilla ratsastavaa Jeesusta. Siten adventti liittyy kirkkovuoden keskukseen, palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin. Joulu saa merkityksensä vain Kristuksen kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Hoosianna!-huudahdus tarkoittaa Oi auta, pelasta! Rukous löytyy jo psalmista 118. Anne Rajala Ennen Jeesuksen aikaakin sitä käytettiin siunauksen toivotuksena kuningasta vastaanotettaessa. Matteuksen evankeliumissa sillä tervehditään Jerusalemiin aasin selässä saapuvaa Daavidin Poikaa. Niinpä ajan kuluessa ensimmäisestä adventtisunnuntaista on tullut ilojuhla. Toinen adventtisunnuntai on kunnian adventti, jonka aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Kolmantena, hengen adventtina, puhutaan Johannes Kastajasta ja hänen kehotuksestaan katumukseen ja parannukseen. Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti, on omistettu Herran äidille Marialle. Kaikkina adventtipyhinä ja läpi koko adventtiajan täyttää mielen ensimmäisen adventin iloinen Herran tulemisen odotus. Jumala ei ole meistä kaukana. Hän tuo kansalleen pelastuksen. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit. Lupaus pelastuksesta täyttää meidät toivolla ja ilolla. Mutta emme elä vain odotuksessa vaan myös täyttymyksessä. Kristus on jo tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksen tuomaan pelastukseen. Saamme ottaa hänet vastaan sanassa ja sakramenteissa. Ne valmistavat mieltämme suuren ilosanoman vastaanottamiseen: Tänään on teille syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i Epäaito ja aito, vaikka luonnontuotteesta molemmat. Eroa kuin öljyllä ja puulla, kuin hajulla ja tuoksulla, kuin... Silti kumpikin voi hivellä silmää, tulla Elon laskuopilla edullisemmaksi hankkia, olla helppokäyttöisempi... Päättää pitää taas kerran, vähän kuin Sanasta ja sanasta. Leena Punkari Piirros Aura Karjalainen I k I k k u u n n a a 2 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

3 Lähde 12/ Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia Kiitos yhteistyöstä! 4 Uutisia 5 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta 6 Lähteellä Raamattuopetus Rukous 7 Asialla Moni Kroatian-matkaaja yllättyy huomatessaan, että lähetystyötä tarvitaan myös Euroopassa. Evankelisella kirkolla ja SANSAn työntekijöillä oli syksyn mittaan apunaan neljä harjoittelijaa Suomesta. 8 9 Keskiaukeama Joulu on joulu, vaikka sen viettäisi toisella puolella maapalloa. Muistoja matkan varrelta jakamassa muun muassa SANSAn entisiä ja nykyisiä lähettejä. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu Porvoon hiippakunnan uusi piispa Gustav Björkstrand muistuttaa kristillisen kasvatuksen merkityksestä myös nyky- Euroopassa. Hänen mielestään olemme tavallaan palaamassa tilanteeseen, jossa kristinusko tuli maanosaamme. 12 Media nyt Naisten nurkka 13 Elämän värit Lehdessämme 30 vuotta sitten Kolumni 14 Radioraamattukoulun ohjelmat ja taajuudet Naiset toivon lähteellä -ohjelman aiheet ja taajuudet 15 Lähde mukaan Tietoja myös tammikuun 2007 tapahtumakalenterista. 16 Takasivun juttu Kuten työn ystävät yleensä, kajaanilaiset Jarmo ja Pirkko Halonenkin haluavat korostaa Jumalaa ja lähetystyön tärkeyttä, eivät itseään. Työn tueksi Jarmo valmistaa muun muassa nukenkehtoja ja linnunpönttöjä, Pirkko operoi enemmän ruokapuolella. Nuorten lähetyskurssi JATKUU JATKUMISTAAN Voisi kysyä: Oletteko kuulleet kurssista, joka ei määräaikaan mennessä pääty, vaan jatkuu jatkumistaan!? Hyvinkään seurakunnassa on päässyt käymään juuri näin mukavasti. Nuorten lähetyskurssista tuli jokunen vuosi sitten niin suosittu, että osa alkujaan aloittaneista on mukana edelleen ja rippikouluvuosikerrasta kertyy joukkoon uusia innokkaita. Kun nuorisotyönohjaaja Maria Pusa pari vuotta sitten mietti, millaista kurssia halusi itse silloisille isoskoulutuksessa olleille Hyvinkäällä vetää, hän ei päässyt yli eikä ympäri lähetystyöstä. - Joku valitsee kurssituksensa aiheeksi kitaran, joku draaman, joku varhaisnuorisotyön... Minä valitsin lähetystyön, kun se on minulle niin tärkeä asia. Olin opiskeluaikana Tansaniassa harjoittelemassakin, Maria Pusa puhelee. - Alkujaan ajattelin, että yksi kurssi kestäisi puoli vuotta, ja sitten aloittaisin uuden. Mutta kun osa halusi jatkaa, niin kurssista on käytännössä tullut jatkuva. Joka kevät ja syksy lähtee mukaan uusia nuoria, vanhimpia taas jää porukasta pois. - Pyrimme loma-aikojen ulkopuolella kokoontumaan joka toinen viikko. Listassa on nykyisin parikymmentä nimeä, läsnä kerralla yleensä viitisentoista. Hyvinkääläiset lähetyskurssinuoret perehtyvät lähetystyön perusteisiin ja lähetystyön kohteina oleviin maihin, valmistavat joskus jotakin eksoottista ruokaa... He vastaanottavat vieraita eri lähetysjärjestöistä, muun muassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Kroatian- Harri Isokuortti lähetti Elina Saari on kertonut heille työstään. He käyvät kylässä: SANSAn Hyvinkäällä sijaitseva toimitalo on nähty, samoin Suomen Lähetysseuran (SLS) Helsingissä pitämä Lähetysmuseo. Kurssi leipoi ja teki radiolähetystyötä Sanansaattajat kiittää yhteistyöstä! Kohta Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ry:ssä (SANSA) aloitetaan jo 34. työvuosi aina yhtä uusi ja haasteellinen. Mutta juuri nyt on kiitoksen aika! Kiitos hiippakunnille ja seurakunnille työntekijöineen, yhteistyöjärjestöillemme sekä jokaiselle yksittäiselle työmme ystävälle kuluvasta lähetystyövuodesta. Kiitämme Jumalaa teidän yhteistyöstänne, esirukouksistanne ja taloudellisesta tuestanne, jotka ovat tehneet mahdolliseksi evankeliumin viemisen jo neljälläkymmenellä kielellä Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Yhdessä olemme saaneet valmistella ja toteuttaa, yhdessä toimia Jumalan välikappaleina. Hänen johdatustaan pyydämme myös alkavaan vuoteen. Painopistealueemme on Radiolähetystyön kesäpäiviin 2007 saakka Intia, sitten matkaamme vuodeksi Silkkitien päätepisteeseen: Kiinaan. Kesäpäivillä olemme tulevana suvena ( ) Taivastaajuudella! Tampereella Kalevan seurakunnan alueella. Herran armo olkoon kanssamme, nyt ja aina! Pia Tiusanen Nuorten lähetyskurssin talkooleipojaiset järjestettiin Betaniassa, Hyvinkään seurakuntanuorten omassa talossa. Leo Suonikko ja Kalle Keijonen esimerkiksi valmistivat mantelitäytteisiä taatelikonvehteja. Muutama viikko sitten toistakymmentä Hyvinkään nuorten lähetyskurssilaista kokoontui leipomaan talkoilla radiolähetystyön hyväksi. Tuotteet menivät SANSAn adventtimyyjäisissä seuraavana viikonloppuna kaupaksi viimeistä murua myöten. - Lähetyskurssi pääsi konkreettisesti tekemään lähetystyötä, josta tietää, että työn tuotto menee perille. Itse hikoilin keittiössä tähtitorttuosastolla, kirkon nuorisotyönohjaajakoulutukseen lukion jälkeen tähtäävä Mia Mod ilakoi puhelimessa. Muita SANSAn Hyvinkäällä asuvan yhteyssihteerin Anne Isokuortin ideoimia valmistusryhmiä olivat täytetyt taatelit, lusikkaleivät, riisimuromakeiset ja sekametelisuklaa. Varsin makeaa porukkaa siis, ja tulostakin syntyi. - Valmistimme illan aikana 110 tähtitorttua, neljä laatikollista sekä lusikkaleipiä että mantelitäytteisiä taatelikonvehteja ja kymmenkunta pussia sekä riisimurokakkusia että sekametelisuklaisia herkkupaloja, Anne Isokuortti kehuu. Toki Anne oli kertonut nuorille myös radiolähetystyöstä, lukenut intialaisen kuuntelijapalautteen ja rohkaissut juurtumaan Kristukseen (Kol. 2:6 7). Leena Punkari Seuraava Lähde-lehti ilmestyy perjantaina 26. tammikuuta Juha Auvinen lähetysjohtaja Radiolähetysjärjestö SANANSAATTAJAT Matti Korpiaho kotimaantyön johtaja ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3

4 Elina Eloranta Brysseliin kirkkojen työntekijäksi kestotilauksena 27 euroa/vuosi vuositilauksena 32 euroa/vuosi opiskelijatilauksena 17 euroa/vuosi kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 37 euroa/vuosi vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 42 euroa/ vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähetättekö minulle: ilmaisen näytenumeron Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Loimas: Joulukirkko Rajala: Pyhä perhe Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) painatti tänäkin vuonna kuusi omaa joulukorttia, joista kaksi kaksiosaista. Debyyttinsä SANSAn korttikuvittajien katraassa teki yksi yhdistyksen pitkäaikaisimmista työntekijöistä, vastaava radiotoimittaja Inga-Lill Rajala. Loimas: Riemuviesti Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa toimittava Rajala on toki piirtänyt ikänsä, mutta on kortin kuvittajana uusi tuttavuus. Eikä hän itse Pyhä perhe -piirustustaan korttikäyttöön alkujaan tarjonnutkaan, vaan oli tehnyt sen lahjaksi ystävälleen. Työskennellessään Lähdelehden edeltäjän, Menkää siis -lehden, toimitussihteerinä Rajala piirsi siihen toisinaan paljonkin kuvituksia, karttoja ja graafejakin. - Tieto- tai kuvapankkeja ei ollut samassa mitassa kuin nykyisin, eikä niistä ainakaan yleensä ostettu mitään, hyvinkääläinen Rajala sanoo. Eipä yleensä osteta nykyisinkään, mutta digitaaliset kamerat ovat toki nopeuttaneet ja helpottaneet kuvien hankkimista ja välittämistä huomattavasti. Vaikka on kurssin verran tutustunutkin akvarelli- ja öljyvärimaalaukseen, niin piirtämiseen Rajala kertoo aina palaavansa: lyijykynällä, akvarelliväreillä, puuväreillä, hiilellä... Kaksiosaisena painettu Pyhä perhekin on ennen tietokoneellista värien vahvistamista puuväreillä tehty. Kaksi valokuvaa KYLLÄ KIITOS, haluan tilata Lähde-lehden! Kotilainen: Ristikuusi SANSAn kuudesta uudesta myyntikortista neljä perustui tällä kertaa maalaukseen tai piirrokseen, kaksi valokuvaan. Niiden tekijöistä jokainen on aiemminkin ollut esillä SANSAn joulukorttien kuvittajana. Nyt käsityönopettaja Ritva-Liisa Loimaksen käsialaa olivat perinteiset Joulukirkko ja Riemuviesti. Rakennusarkkitehti Taina Valkeavirran työ taas oli moni-ilmeinen Lahja risteineen ja paketteineen. Sanansaattajien naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen oli valokuvannut pakkasessa lähes hopeisena hohtavaa kuusentaimen latvaa ja kas: selvä ristihän siinä! Uusvanhin tuttavuus SAN- SAn joulukorttikuvittajana oli tällä kertaa espoolainen, elintarvikealan virkamiehenä työskentelevä Hilpi Jenu. Hän oli kesähelteisellä lomamatkalla Ranskassa kuvannut lilleläisen kirkon kapeita kynttilöitä, joita riitti kaksiosaisen kortin etukannesta takakanteen. Joitakin vuosia sitten Jenun pihahangessa valokuvaama piparkakkukirkko, jonka perheen lapset olivat valmistaneet, kuvitti yhtä SANSAn joulukorttia. Hänen ottamiaan valokuvia on myös toisinaan julkaistu Lähde-lehdessä. - Meillä on valokuvattu aina, mutta digitekniikka on helpottanut harrastusta. Kun digikamera pari vuotta sitten tuli joululahjaksi, loppui diakuvaus tyystin. Valitettavasti, Jenu harmittelee. - Jonkin työväenopiston kurssin olen käynyt, muuten kuvaan ihan harrastepohjalta. Elämme keskellä kuvamaailmaa, ja arki kiehtookin juhlaa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat maksaa postimaksun Tunnus VASTAUSLÄHETYS Valkeavirta: Lahja Kuvittajat tuttuja, vaikka osin uusissa rooleissa Jenu: Pimeydestä valoon enemmän. Perinne on, että perheen joulukortti tehdään itse otetusta valokuvasta. Kuvillaan voi myös esimerkiksi tukea sellaisia tahoja, joiden toimintaa arvostaa tai jossa itse on mukana. Kuvita joulukortti Jos olet innostunut valokuvaamisesta, maalaamisesta tai piirtämisestä, mikset vuorostasi kokeilisi, onnistutko tunnelmoimaan kuvituksen joulukorttiin! Emme halua etukäteen määritellä kohdettasi, mutta siihen on voitava yhdistää kristillinen joulutervehdys. Työsi voi olla joko värillinen tai mustavalkoinen. Valokuva esimerkiksi paperi-, dia- tai digiversio, kunhan se on tekniseltä tasoltaan riittävän hyvä (vähintään 600 dpi ja mieluusti pakkaamaton). Lähetä ehdotuksesi tiistaihin mennessä osoitteella: Lähde-lehti, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, PL 13, Hyvinkää ja merkitse kuoren kulmaan JOULUKORTTI. Digiversio valokuvasta taas tiff-tiedostona sähköpostiosoitteella: Lahde.toimitus@sansa.fi ja viestiosaan maininta JOULU- KORTTI. Rahapalkkiota emme kortiksi päätyvästä työstäsi maksa, mutta saat omaan käyttöösi 150 ilmaista, itse kuvittamaasi joulukorttia. Loput myymme SANSAn tekemän radiolähetystyön hyväksi. Leena Punkari Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaiset kirkot lähettivät yhteisen työntekijän Euroopan kirkkojen konferenssin yhteyteen Brysseliin Belgiaan. Hän työskentelee Kirkko ja yhteiskunta -komission toimistossa osana kollegiaalista ryhmää. Yhteiseksi työntekijäksi on valittu suomalainen yhteiskuntatieteiden maisteri Elina Eloranta. Hän aloitti kolmivuotiskautensa Brysselissä joulukuun alussa. Eloranta seuraa erityisesti kirkkoja kiinnostavia kysymyksiä Euroopan unionin piirissä, samoin yleisiä kirkkoja koskevia asioita. Projekti on osa Suomen ja Ruotsin kirkkojen EU-yhteistyötä. Lähettäjätahoja kiinnostaa myös esimerkiksi kirkkojen panos keskustelussa EU:n tulevaisuudesta, arvoulottuvuuden toteutuminen EU: ssa, maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka, ihmiskauppa sekä uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. (KT) ONNEA ARVONNAN VOITTAJILLE! Radiolähetysjärjestön Sanansaattajien Putiikin myyjäisten yhteydessä järjestetyn arvonnan voitot jakaantuivat seuraavasti:1. Tiffany -koriste ikkunaan, Kirsti Peled, 2. Hartiahuivi, Anneli Hartikainen, 3. Herkkukori, Anneli Hartikainen, 4.Villi oksa jalossa puussa -kirja, Eila Hirvonen, 5. Kristallivirta -cd, Kirsti Peled, 6.Suklaarasia, Leena Tuominen, 7. Tyynyliina, Kirsti Peled, 8. Tuikkulyhty, Jaana Siren, 9. Kynttilä, Seppo Viinikainen, 10. Kalenteri, Ari Helenius, 11. Sukat, Linnea Sorvisto ja 12. Joulusanoma -lehti, Päivi Leino. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Putiikissa joulumarkkinoinnin aikana mennessä asioineiden kesken suoritetussa arvonnassa voitot osuivat seuraaville: 1. Lähde-lehden vuosikerta, Kaisa Uronen, 2. Juustosetti, Linnea Sorvisto ja 3. Joulunalle, Kristiina Leinonen. Kiitos kaikille ja onnea voittajille! 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

5 Jaakko Mäkelä valittiin kirkon lähetyssihteeriksi Kirkon lähetyssihteeriksi on valittu teologian tohtori Jaakko Mäkelä tammikuun alusta alkaen. Hän toimii tehtävässä parhaillaan viransijaisena rovasti Hannu Paavolan siirryttyä Riihimäen seurakunnan kappalaisen virkaan. Mäkelä on aikaisemmin toiminut muun muassa pappina eri seurakunnissa Suomessa sekä useita kausia lähetystyössä Thaimaassa Suomen Lähetysseuran kautta. Bangkokissa hän työskenteli viimeksi Thaimaan evankelis-luterilaisen kirkon teologisen koulutuskeskuksen rehtorina. (Lähde) Sami Kallioinen johtamaan kirkon verkkoviestintää Kirkkohallitus valitsi kirkon verkkoviestintäpäälliköksi filosofian maisteri Sami Kallioisen. Hän on parhaillaan työssä Tehy ry:n tietohallintopäällikkönä. Aikaisemmin Kallioinen on työskennellyt sekä Kirkon tiedotuskeskuksessa www-koordinaattorina että Hyvinkään evankelis-luterilaisen seurakunnan tiedotussihteerinä. (KT) Taivas TV7:n ohjelmia voi nyt katsella maksutta Suomalaiset kaapelitelevisio-operaattorit ja suomalainen kristillinen televisiokanava Taivas TV7 ovat sopineet TV7:n siirtymisestä osaksi maksutonta digitaalista peruskanavapalvelua. TV7: n katsomiseen vaadittiin aikaisemmin lähes kaikissa kaapeliverkoissa viiden euron hintainen erillinen kuukausimaksu ja ohjelmakortti. Muutos on tapahtunut syksyn mittaan, ja TV7 näkyy nyt ilmaiseksi suurimmassa osassa Suomea kaikissa niissä kaapelitalouksissa, joissa on digisovitin. Suomen talouksista nykyisin 55 prosenttia on kaapeliverkossa, ja kaapelitalouksista kolmanneksella on jo digisovitin. Sopimuksen piiriin kuuluu tällä hetkellä noin suomalaistaloutta. Sopijaosapuolina kristillisen televisiokanavan kanssa ovat Sonera, Elisa, Suomen 3KTV (Finnet-ryhmä), Turun Kaapelitelevisio, Hämeen Puhelin ja Forssan Puhelin. Pääkaupunkiseudulla Taivas TV7 on ainakin toistaiseksi vielä osa Welhon kanavapakettia, jonka vuosimaksu on 20 euroa. Joulukuun puolivälissä Taivas TV7 alkaa näkyä myös Vaasan Puhelimen alueella. Käyttöön otetaan sielläkin 20 euron vuosimaksu. - Kun Suomi syksyyn 2007 mennessä digitalisoituu kokonaan, on kanavallamme mahdollisuus tavoittaa kaapeliverkkojen, jo toimivan reaaliaikaisen nettitelevisiomme sekä muiden jakeluteiden ansiosta 2,6 miljoonaa suomalaiskatsojaa, Taivas TV7:n perustaja, viestintäneuvos Martti Ojares toteaa. (TV7/Lähde) SANSAn väkeä äänestettiin kirkon luottamuselimiin Sekä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) työntekijöitä että hallituksen jäseniä valittiin eri puolilla Suomea joko kirkkovaltuustoihin tai seurakuntaneuvostoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Sanansaattajien kotikaupungin, Hyvinkään, evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkovaltuutettuina jatkavat vastaava radiotoimittaja Inga-Lill Rajala ja SANSAn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Pekka Kiuttu. Sanansaattajien lähetysjohtaja Juha Auvinen valittiin Pitäjämäen seurakuntaneuvostoon ja aluesihteeri Martti Poukka Mellunkylän seurakuntaneuvostoon Helsingissä. SANSAn hallituksen puheenjohtaja, professori Jarno Tepora jatkaa Vantaan Tikkurilan seurakuntaneuvostossa ja hänen puolisonsa, terveydenhuollon maisteri Elisabet Tepora Vantaan evankelisluterilaisten seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa. Radioraamattukoulun johtaja Jukka Norvanto kuuluu jatkossakin Sotkamon kirkkovaltuutettuihin. SANSAn naistyön koordinaattori ja Naisen toivon lähteellä -ohjelman tuottaja Marjaana Kotilainen aloittaa vuodenvaihteessa Viitasaaren kirkkovaltuutettuna. (Lähde) Internetiin joulukirkko ja jouluradio Internetissä ovat ensimmäistä kertaa avautuneet sivustot fi ja Kristillistä joulunviettoa esittelevän ja ajankohtaisia menovinkkejä erityisesti pääkaupunkiseutulaisille tarjoavan joulukirkko. fi-sivuston avulla netin käyttäjät voivat virittäytyä omassa tahdissaan joulun tunnelmaan. Joulukalenterin ensimmäisen luukun taakse joulukirkko.fi:ssä pääsi kurkistamaan Kalenterissa voi kuunnella ihmisten omia muistoja ja kokemuksia kristillisestä jouluperinteestä. Toivontuottajien tuottama Jouluradio aloitti lähetyksensä eetterissä keskiyöllä. Se kuuluu analogisilla taajuuksilla Helsingissä ja Vantaalla 102,4 MHz, Espoossa 103,1 MHz, Tampereella 106,1 MHz ja Oulussa 105,9 MHz. Jouluradio on kuultavissa nettisivujenkin kautta. Sivuilla kerrotaan muun muassa suosituimpien joululaulujen taustoista. Uudistetut jouluradio.fi-sivut on liitetty joulukirkko.fi-sivujen yhteyteen. Jouluinen musiikki soi radiossa adventista tapaninpäivään. Jouluista sisältöä nettiin tarjoavat Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnat sekä Toivontuottajat. Joulukirkko.fi:n kautta voi myös lähettää sähköisiä joulukortteja läheisilleen. (KT/Lähde) K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Olen iloinen, kun saan kuunnella Jumalan sanaa omalla äidinkielelläni. Ohjelmat ovat selkeitä ja yksinkertaisia, mikä tekee ymmärtämisen helpoksi, kirjoitti eräs gamitinkielinen kuuntelija Gujaratista Intiasta. Näin radiostudioissa työskentelevät voivat vakuuttua siitä, että heidän työllään on merkitystä. Farsinkielinen kuuntelija: Järkytyin tänään kuullessani ohjelmastanne, että Jeesus muutti veden viiniksi. Meidän uskonnossamme uskotaan, että Jumala on kieltänyt alkoholin käytön. Miten te sitten uskallatte sanoa, että Jumalan pyhä mies, Jeesus, teki ihmeen kautta viiniä? Eikö tämä todista, että teidän Raamattunne ei ole tosi? Ihmiset ovat muuttaneet sitä, eikä se siten ole enää se evankeliumi, jota Jeesus julisti. Kertokaa minulle, jos Johanneksen evankeliumin kohdalle 2:1 12 voi olla jokin toinen selitys. Tämä on minulle hyvin vaikeaa. Olin uskollinen kuuntelijanne ja uskoin sen, mitä puhuitte, mutta tämä kohta on saanut minut varuilleni. Voin jatkaa kuuntelijananne vain jos pystytte esittämään enemmän todisteita siitä, miksi Jeesus olisi tehnyt tuollaisen teon. Johtakoon Jumala meitä kaikkia totuutensa tuntemiseen. Fulfuldenkielinen kuuntelija Nigeristä: Elämä koostuu onnesta ja kärsimyksestä. Tiedätkö, millaista onni on? Pieniä maitopisaroita, joita roiskuu ihollesi, kun lypsät. Entä tiedätkö, millaista on kärsimys? Kipinöitä, jotka polttavat sinua, kun istut nuotiolla. Kärsimys tulesta ja onni maidosta. Tiedät, etteivät ne muistuta toisiaan lainkaan. Ja meidän jokaisen elämässä on tulta ja maitoa. (Lähde: KUA) Gujaratista Intiasta: Meitä on kolmen perheen ryhmä, jotka kuuntelemme ohjelmaanne yhdessä. Ohjelma on meille ihana mahdollisuus oppia enemmän Raamatusta. Sen avulla hengellinen elämäni on syventynyt ja pystyn lukemaan Raamattua säännöllisesti. Olen kiitollinen teille siitä, että lähetätte tällaisia hyviä radio-ohjelmia. (bhili) Israelista: Olen seurannut ohjelmaanne jo jonkin aikaa. Ainoa todellinen kontaktini Jumalan sanaan on siinä, kun kuuntelen Kol Ha Yeshua (Pelastuksen ääni) -ohjelmaa. Minun täytyy kuunnella ohjelmaa perheeni tietämättä, mutta kuuntelen sitä silti ainakin kolmena tai neljänä päivänä viikossa. (heprea) Kiinasta: Olen viime aikoina ollut kovin heikko. Taivaan tien kulkeminen tuntuu niin vaikealta, ja minusta tuntuu, etten enää jaksa. On niin vaikea uhrautua. En ole rukoillut pitkään aikaan. Tiedän, että se ei ole hyvä, mutta minulla ei ole voimaa rukoilla. Huomasin, että aiemmin uskoni Jumalaan on ollut sitä, että olen pyytänyt häneltä jotain. Hän on ollut oppaani, parantajani ja tarpeideni täyttäjä, mutta kaikki nämä vain minun hyödykseni. En ollut tietoinen omasta syntisyydestäni. Uskon perustahan on syntikysymys. Olen hyvin hidas tällä alueella. En etsi innokkaasti Jumalan anteeksiantamusta. Minun on vaikea kokea sitä rakkautta, jota Jeesus osoitti ristillä. On vaikea luopua kaikesta Jeesuksen tähden. Tämä on uskon tieni haaste. (mandadiirikiina) Kroatiasta: Arvoisa radiotoimitus, pyydän teitä lähettämään minulle kirjallisuutta ja puheitanne. Kuuntelen ohjelmianne joka ilta alkaen. Olen todella kiitollinen, että sattumalta löysin ohjelmanne. Ne merkitsevät minulle todella paljon. Rukoilen puolestanne joka päivä ja kiitän Jumalan sanasta, jonka meille lähetätte joka päivä. (kroaatti) Juha Auvinen ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5

6 Lähteellä YLLÄTTÄVÄ JOULUEVANKELIUMI Jukka Norvanto Ne muutamat jouluevankeliumin jakeet, joissa puhutaan seimestä ja tilan puutteesta majapaikassa, ovat synnyttäneet ihmisten mielissä monia kuvitelmia. Joulunäytelmissä saattaa esiintyä vihaisia majatalon isäntiä käännyttämässä väsynyttä pariskuntaa oveltaan, ja postikorteissa voi nähdä Marian ja Joosefin hoitavan vastasyntynyttä aasien ja härkien keskellä. Tapio Pokka Rukous Raamattu ei kuitenkaan puhu mitään sellaista. Nämä kuvat ovat vain jostakin ilmaantuneet yhteiseen tajuntaamme, emmekä usein tule edes eritelleeksi, mitä Raamatussa todella tapahtumasta sanotaan. Ensinnäkin Raamattu kertoo, että kun Marian synnyttämisen aika tuli, he jo olivat Betlehemissä. He olivat siis majoittuneet jonnekin ja olivat ehkä viipyneetkin kaupungissa jonkin aikaa. Minne Joosef ja Maria sitten olivat majoittuneet? Sama kreikan sana, katalyma, joka on jouluevankeliumissa suomennettu majapaikaksi, esiintyy toisaallakin Luukkaan evankeliumissa. Kun Jeesus lähetti opetuslapsensa valmistamaan pääsiäisateriaa hän opastaa sanomaan talon isännälle: Opettaja kysyy sinulta, missä on huone, jossa hän voi syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. (Luuk. 22:11) Tässä yhteydessä katalyma on käännetty huoneeksi. Näin havaitsemme, että Jeesuksen maanpäällisen elämän ensimmäiseen ja viimeiseen päivään liittyi läheisesti katalyma eli vierashuone. Ensimmäisenä päivänä hänelle ei löytynyt sijaa vierashuoneesta, ja kun sieltä lopulta viimeisenä päivänä löytyi tilaa, Jeesus käytti sen hetken valmistellakseen opetuslapsia kuolemaansa. Näin vierashuonekin oli hänelle vain väliaikainen käyntipaikka. Majapaikassa ei ollut tilaa vastasyntyneelle Meidän kannattaa myös huomata, että synnytettyään lapsen Maria pani hänet seimeen, koska majapaikassa eli vierashuoneessa ei ollut tilaa. Raamattu ei siis yhdistä toisiinsa tilan ahtautta Usvan läpi pilkotti ponnekkaasti täysikuu. Pihapuu tipautteli kepeästi enimpiä kosteuksia. Säätieteilijä lupaili päivemmälle jopa kymmentä astetta. Yhtenä varhaisena aamuna olisi ollut ehkä maailman kaunein syyspäivä, Herra. Mutta kun kalenterissa taisi lukea: joulukuun ensimmäinen! Voisitko vähän katsoa peräämme, Herra. Odotammehan myös joulua ja valoa, Seimi ja sen merkitys kiehtoo sekä aikuisia että lapsia nykyisinkin. Länsi- Koben luterilaisen kirkon pyhäkoululaisten askartelema seimiasetelma Japanissa. ja Marian ja Joosefin yöpymistä, vaan tilan puute tuli ongelmaksi vasta lapselle. Pienessä talossa, jossa jo majoittui muitakin ihmisiä, ei ollut enää tilaa lapselle. Siksi lapsi oli pantava seimeen, jolla tarkoitettiin tavallisesti seinään rakennettua, ehkä osaksi siihen hakattua ja osittain savesta valettua ulkonemaa, josta eläimet söivät rehua. Siinä maataloudesta elävässä yhteisössä, johon Jeesus aikanaan syntyi, oli normaalia, että ihmiset asuivat kodeissa, jonka toisessa päässä oleskelivat ihmiset ja toisessa eläimet. Koska se pääty asunnosta, jossa ihmiset normaalisti elivät, oli täynnä, lapsi oli vietävä asunnon toiseen päätyyn, jossa yleensä oli eläimiä. Ehkäpä olemme jouluevankeliumia lukiessamme olleet usein aiheettomasti ankaria Betlehemin asukkaille. Ehkäpä he kuitenkin antoivat siinä tilanteessa parhaan käytettävissä olevan sijan Jeesukselle, mikä onkin jouluevankeliumin tärkeimpiä viestejä. Betlehemin asukkaat antoivat Jeesukselle parasta, mitä heillä oli. Olemmeko mekin valmiita toimimaan samoin? Mutta toki Jeesuksen syntymä kertoo köyhistä oloista. Ei maailmankaikkeuden Kuningas saanut makuusijakseen silkkipatjoja ja kultaisia kehtoja, vaan heinillä pehmustetun syöttökaukalon. Ja toki Jeesuksen lunta ja jäätä, talven selkää, Herra! Aamen Ilkka Kastepohja syntymänvaiheet kertovat hyvin siitä, mitä myöhemminkin oli odotettavissa. Jeesus oli liikaa. Hän oli ylimääräinen. Israelin huone ei halunnut häntä seurakseen. Ovatko sinun ajatuksesi Jeesuksesta samantyyliset? Onko sydämesi huone niin täynnä omia asioitasi, että katsot parhaaksi sijoittaa Jeesuksen jonnekin sivustalle, jossa hänen äänensäkään ei häiritse rauhaasi? Enkeli kertoi uutisensa läheltä ja huutamatta Jouluevankeliumi kertoo myös paimenista, joille enkelit tulivat kertomaan syntyneestä Messiaasta. Tapaus on ikuistettu moneen joulukorttiin ja tauluun. Aika usein niissä enkeli piirretään jonnekin taivaan ja maan välille. Kuitenkin Raamatussa kerrotaan enkelin seisseen paimenten edessä. Hän ei siis huutanut heille jostakin korkealta, vaan tuli aivan heidän lähelleen kertomaan Jeesuksesta. Ei evankeliumia millään muulla tavalla oikeastaan voikaan kertoa. Se ei ole milloinkaan ylhäältä lausuttua tiedotusta, vaan sitä, kun joku tulee aivan vierellesi ja kertoo, kuinka suuria asioita Jumala on tehnyt. Enkeli sanoi, että syntynyt lapsi oli sekä Kristus että Herra. Kristus on kreikkalainen muoto heprean sanasta Messias. Koko historiansa ajan Israelin kansa oli odottanut Messiaan syntymistä. Siitä olivat ennustaneet useat Vanhan testamentin profeetatkin. Ja nyt, kun hän satojen, jopa tuhansien vuosien odottelun jälkeen syntyi, uutinen kerrottiin ihmisille, joiden sanalla ei edes oikeudessa olisi painoarvoa. Kyllä Jumalalla on mahtava huumorintaju! Hän todella nostaa alhaiset ja painaa alas ylhäiset. Lisäksi enkeli kertoi, että lapsi on myös Herra. Sana tarkoittaa samaa kuin Jahve. Se on sama nimi, jonka eräs toinen paimen eli Mooses sai yli tuhat vuotta aikaisemmin kuulla Midianissa, palavan pensaan luona. Maailmankaikkeuden Herra ja Luoja oli syntynyt maailmaan. Näiden suurten sanojen lisäksi paimenet saivat kuulla vielä pienen mutta sitäkin tärkeämmän sanan: teille. Jumala ei ole tullut ihmiseksi vain joitakuita suuria ja mahtavia varten, vaan juuri teitä varten. Juuri teille, jotka nyt kuulette tätä sanomaa, on syntynyt Vapahtaja. Tiedäthän, että saat omistaa nämä sanat itsellesi. Sinulle on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra! Paimenet töihinsä, vaikka kaikki oli muuttunut Enkeli ilmoitti, että lapsi olisi löydettävissä Daavidin kaupungista eli Betlehemistä aivan erikoisesta paikasta eli seimestä. Näin paikasta, joka aikaisemmin oli tuntunut vain hätävaralta, ikään kuin vahingossa löytyneeltä sijalta lapselle, tulikin taivaallinen merkki. Toki Betlehemissä saattoi olla muitakin vastasyntyneitä lapsia, mutta vain yksi niistä oli pantu nukkumaan seimeen. Siitä paimenet tunnistivat Vapahtajansa. Jumala hallitsee todellakin yksityiskohdat. Paimenet kertoivat edelleen enkeliltä kuulemansa ilosanoman, eivätkä välittäneet mitään siitä, ettei heitä olisi kelpuutettu todistajiksi edes oikeuteen. He eivät antaneet sen, etteivät ihmiset heitä arvostaneet, tulla esteeksi evankeliumin viemiselle eteenpäin. Paimenten kautta välittynyt Jumalan ilmoitus ei vain mennyt sisään yhdestä korvasta ja tullut ulos toisesta, vaan se jäi elämään myös Marian sisimpään. Paimenet puolestaan palasivat hoitamaan tehtäviään. Ulkopuolinen tarkkailija olisi voinut näiden ryntäilyjä seurattuaan todeta, että paljon melua tyhjästä. Kaikkihan päättyi sinne, mistä oli liikkeelle lähdettykin, lampaiden ja vuohien seuraan. Ja kuitenkin paimenet itse tiesivät, ettei mikään olisi enää entisensä. Paimenet olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan ja kohdanneet sen tähden Vapahtajansa. He kyllä olivat edelleenkin ihmisten halveksumia paimenia, mutta Jumalan kanssa heillä oli nyt rauha. Siksi sydämestä nousi kiitos ja ylistys Jumalan puoleen. Heistä oli tullut uusia ihmisiä. 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

7 Kroatian evankelinen kirkko on saanut nauttia suomalaisista Diakonia-ammattikorkeakoulun harjoittelijoista jo useamman vuoden ajan. He ovat täällä osa työtiimiä ja jakamassa niin arkea kuin juhlaakin. Samalla moni on huomannut silmiensä avautuneen uudella tavalla: Euroopassakin on alueita, joilla tarvitaan lähetystyötä. Tänä vuonna saimme harjoittelijoiksi kolme kirkon nuorisotyöohjaaja/sosionomi -opiskelijaa Merja Herrasen, Kai Kuntosen ja Marika Räikkösen DIAK:n Kauniaisten yksiköstä sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskelevan Aapo Koskelan Lahden Diakoniaopistosta. He ovat Kutinan seurakunnan lisäksi vierailleet ja auttaneet myös muissa kirkkomme seurakunnissa, vierailleetpa Serbian puolella Stara Pazovan ystävyysseurakunnassammekin. Merja Herraselle (22) ulkomaanharjoitteluun lähtö oli pitkään ollut ihan selvä asia ja Kroatiakin oli jo entuudestaan ollut ajatuksissa. - Kroatiasta en paljon etukäteen tiennyt, mutta ajattelin, että ihmisten materiaalinen huonompi-osaisuus verrattuna Suomen oloihin näkyisi jotenkin asenteissa meitä rikkaita pohjoismaalaisia kohtaan. - Olin täysin väärässä! Täällä on aina saanut tuntea olevansa tervetullut ja ystävällisesti vastaanotettu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Merjaa on myös kovasti koskettanut seurakuntalaisten yhteys toisiinsa. Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt yksi aamurukouspiirikertamme, jolloin piiriin saapui eräs vanhempi nainen hiukan myöhässä ja aivan poissa tolaltaan. Nainen vuodatti kaikille muille paikalla oleville huolensa toisten ottaessa syvästi osaa tämän murheisiin. - Aina sitä kuvittelee sitten jälkeenpäin muistavansa kaiken Luulen kuitenkin, että päällimmäisenä jää mieleen ihmisten ilo kirkossa käymisestä. Kirkkoon ei täällä tulla vain silloin, kun on jokin huoli tai hätä. Tämä hyvä mieli oikein huokuu ihmisistä kirkonpenkissä. Herrasen Merjalle lähetystyö on sinänsä ollut ihan tuttua juttua. - Jumalan sanaa ja ihmisten auttamista, kuten hän kiteyttää. Merja on saanut olla mukana kaikessa lasten uskonnonopetuksista humanitäärisen avun jakamiseen ja lehtien haravointiin. Uuden näköalan harjoittelu on Harjoittelu Kroatiassa on avannut monet silmät: Lähetystyön tarve Euroopassa yllätti kuitenkin Merjalle avannut. Se on osoittanut, ettei lähetystyö ole tarpeellista vain niin sanotuissa kolmansissa maissa vaan myös täällä meidän Euroopassamme. Kylläpä Suomessa ovatkin asiat hyvin Marika Räikkönen (22) ajatteli jo 7. luokalla, että hänestä tulee isona kirkon nuorisotyönohjaaja. - Kun sitten omalla rippileirilläni päätin, mitä tietä haluan elämässäni kulkea, syntyi sisälleni halu kertoa pelastuksesta myös muille ihmisille ja erityisesti nuorille. Ulkomaanharjoitteluun lähti Marikan kanssa hänen kihlattunsa, ensi kesästä aviomiehensä Kai Kuntonen, joka opiskelee yhtä alemmalla vuosikurssilla kuin Marika. - Nämä kolme kuukautta ovat olleet todella rikas kokemus, jossa olemme saaneet kasvaa yhdessä, Marika tuumii. Marika on ehtinyt nähdä sekä upeinta että kipeintä Kroatiaa. - Plitvitcka-järvien kauneuden edessä jää suu auki ihmettelemään Jumalan suurta luomistyötä. - Luotien rei ittämät talot, ihmisten asuinolot ja arki taas ovat antaneet syvän kiitollisuuden sisimpään siitä, että saa asua Suomessa. Toivoisi suomalaisten näkevän, miten hyvin asiat meillä ovat. Toivon myös, että tämä kiitollinen mieli ei koskaan itseltäni unohtuisi ja jos unohtuu, täytyy tulla uudelleen! Kolme Kroatian-kuukautta on opettanut Räikkösen Marikalle lähetystyön arkisempaakin puolta. - Ei se olekaan sitä, että mennään pelkästään Raamatun kanssa ja julistetaan sanaa, vaan myös siivotaan taloa, viedään vaatteita Tekemistä riittää! Harjoittelijoiden töihin on tällä kerralla kuulunut muun muassa yhden heitteille jätetyn talon kunnostaminen ja siivoaminen asumiskuntoon. Kyseisen työn niin Marika kuin muutkin harjoittelijat mainitsevat opettaneen paljon, eikä pelkästään uusia taitoja. Kroatiassa on aivan omat pelisääntönsä - Kroatiaan oli aika helppo tulla, kun ajattelin, että ihmisissä on täällä varmaan jotain samaa kuin venäläisissä. Ja totta se olikin. Samalla tavalla täällä on iloisesti otettu vastaan paikassa kuin paikassa, Kai Kaitsu Kuntonen (26) miettii. - Mutta vaikka Kroatia on osa Eurooppaa, niin aika muukalainen se silti Euroopassa on ihan omanlaisensa maa. Ajatellaan vaikka asioista sopimista. Täällä, kun jotakin jonkun kanssa sovit, niin se ei varmasti tule toteutumaan. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat on Kaitsulle lähetysjärjestönä entuudestaan tuttu. Hän muistaa, kuinka Jukka Norvanto kävi joskus Sotkamon Vuokatinrannassa puhumassa opiskelijoille Elina Saari Kroatiassa harjoittelujakson suorittaneet Kai Kuntonen (vas.), Marika Räikkönen, Merja Herranen ja Aapo Koskela olivat mukana myös syksyn raamattuleirillä Crikvenicassa. radiolähetystyöstä. - Silloin ajattelin heti, että älyttömän hyvä juttu! Melkein kaikillahan on radio. Kroatiassa Kaitsu on nyt saanut tutustua lähemmin evankeliumin kulkuun radion välityksellä. Kolmeen kuukauteen on mahtunut monenlaisia ajatuksia, ja erityisesti niitä on kertynyt nuorelle miehelle, joka tykkää pyöritellä ajatuksia. - Mielestäni lähetystyötä Euroopassa arvostetaan ja siitä kuulee ihan liian vähän. Niin paljon useammin kerrotaan kuulumisia Afrikan tai Kaukoidän maista, vaikka meillähän on täällä ulkomaisen lähetystyön tarvetta ihan kulman takanakin. Se mitä on olla ja elää kristittynä sekä uskon sisältö ovat monessa Euroopan maassa hukassa, Kai Kuntonen arvioi. Missä on Jumala, siellä on kotikin Aapo Koskela (18) on harjoittelijaporukasta ainoa, joka pakkasi Suomessa reppuaan tietäen mihin oli tulossa. Aapo oli Kroatiassa vuosi sitten Lahden seurakuntayhtymän järjestämällä nuorten aktiomatkalla, jolloin hän ehti jo vähän tutustua maahan ja useaan evankelisista seurakunnistamme. - Tämä maa vei sydämeni heti ensisilmäyksellä. Kun opinnot antoivat hyvän mahdollisuuden suorittaa työharjoittelu ulkomailla, oli aika selvää, mihin halusin lähteä, Aapo myhäilee. Harjoittelun kuluessa ei Aapo ole voinut olla miettimättä, olisikohan ehkä itse valmis lähtemään lähetystyöhön. - Sen tämä kokemus on selvästi näyttänyt, että vaikka kuinka vaikeaa on jättää koti, niin sen kodin voi löytää muualtakin. Ja sitä paitsi: Missä on Jumala, siellä on kotikin eli missä vain!, sanoo Aapo kevyesti hymyillen, mutta samalla vakavasti. Kroatiassa ei pärjää englannilla ihan yhtä hyvin kuin Suomessa. Niinpä Aapo on saanut myös opetella, mitä merkitsee yhteisen kielen puuttuminen. Hänen mukaansa on kuitenkin ollut mahtavaa huomata, ettei se ole estänyt kommunikointia paikallisten kanssa. Poikien kanssa Aapo Koskinen pärjää jalkapallolla, mummojen kanssa hymyillen, ja kotivierailuilla syödään kaikkia lajeja ja paljon, jotta emäntä on tyytyväinen. Ja onhan uskovien yhteydellä tietysti asiassa oma osuutensa. Elina Saari ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7

8 Joulunvietossa 1980 Swazimaan Manzinissa oli lasten asutoiveena uimapuku ja ilmeisesti tonttulakki, kun Saila ja Outi Kiuttu olivat lähdössä kyläilemään. Pokkien albumi Yhteinen ja yhdistävä ilo. Joulu on pastori Tapio Pokan mukaan Japanissa myös suosittua kastejuhlien aikaa. JUGOSLAVIA 1974: Joulupäivänä emme menneet luennolle Terhi ja Pekka Paajanen olivat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetteinä Keski-Euroopassa Työkohteina olivat radiolähetys, vierastyövoiman tavoittaminen (jugoslaavit ja osin turkkilaiset) ja Itä- Euroopan työ. - Kun Matti ja Tuula Korpiaho tulivat, saimme lähteä Jugoslaviaan opiskeluviisumilla heidän kanssaan. Asetuimme Zagrebiin ja kävimme yliopiston kielikurssilla opiskelemassa serbokroatiaa, Terhi Smeds (ent. Paajanen) muistelee. - Silloisessa Jugoslaviassa oli alle prosentti evankelisia kristittyjä. Maa oli hyvin ateistinen. Ihmisillä ei ollut omia Raamattuja. Hengellisiä tilaisuuksia sai pitää vain rekisteröidyissä huoneistoissa. Tuli joulu Nuoret miettivät, miten sen Jugoslavian kaltaisessa maassa viettäisi. Yliopistolla oli luennot joka päivä, pyhiä ei ollut joulunkaan aikaan. Eikä tietoakaan joulunvietosta. - Pyysimme vapaata, mutta emme saaneet. Silloin otimme joulunpäivän itse vapaaksi, emmekä menneet luennoille!, Terhi kirjoittaa. - Yksi merkittävimmistä jouluun liittyneistä asioista oli, kun sain meitä opettavalle professorille todistaa. Kerroin, miten tärkeä joulu minulle on. Todistin Vapahtajaltani saamastani avusta sairauden ja syyllisyyden keskellä. Aattona Tuula, Matti, Pekka ja Terhi lähtivät etsimään joulukirkkoa. Pieni huoneisto, joka oli kappelina ja avattu hiljentymistä varten, oli auki. -Tila oli jo täynnä joulunviettäjiä, mutta työnnyimme sekaan. Olin iloinen, kun edes muutamat kymmenet isosta kaupungista halusivat tulla ottamaan Joulumainos, jolla paikallinen Pokkien kotiseurakunta kutsui ympäristön asukkaita joulunajan tapahtumiin. Tarkoitus lienee ollut hyvä, vaikkei yhdistelmää ymmärtäisikään. Joulu 2002 oli Seishinin Zagrebissa silloisessa Jugoslaviassa 1974 kristityille Japanissa yhteisellä jouluaterialla Korpiahojen luona: Eva ikimuistettava. Yli kymmenen Berger (nyk. Rönnlund), Matti ja Tuula, Terhi vuoden anomisen jälkeen oli Paajanen (nyk. Smeds) ja edesmennyt Pekka samaisena vuonna vihdoin Paajanen. saatu lupa ristin asentamiseen kirkon katolle. JOULUJA VIERAILLA M Rajaloiden albumi Kiuttujen albumi Pokkien albumi Ensimmäisenä Kabulin-jouluna 1978 posteja hakemassa koululta, jossa Inga-Lill Malk (nyk. Rajala) arkisin opetti monien Afganistanissa työskennelleiden lapsia. Vapahtajaa vastaan sydämiinsä. Tuntui, että näiden nuorten ihmisten läheisyys, heidän etsimisensä ja hartaat laulut kappelissa sytyttivät minussakin kaiken kaupungin kielteisyyden ja ankeuden keskellä joulurauhan. Tunsin valtavan kiitollisuuden ja riemun siitä, että nyt olen oikeassa paikassa! AFGANISTAN 1979: Radioaallot välittivät totuuden sodasta - Se joulu ei unohdu koskaan! Jouluaatto ja sitä edeltäneet päivät olivat sujuneet perinteisesti. Suurin ja odotetuin ohjelma oli taas ollut kirkon pihalla esitetty joulunäytelmä enkeleineen ja paimenineen, lampaineen ja kameleineen. Minäkin olin odottanut piharakennuksen takana katolle kiipeämistä ja omien vuorosanojeni lausumista: Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilon! Inga-Lill Rajala kirjoittaa. Hän työskenteli Afganistanissa Evankelisluterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän lähettämänä ja kansainvälisen kristillisen koulun opettajana. - Joulupäivänä heräsin lentokoneiden jylinään. Ihmettelin, miksi samat koneet kiertävät jatkuvasti kaupunkia. Olin levoton, olihan joku diplomaateista maininnut joulujuhlissa, että naapurivaltiossa pidettiin suuria sotaharjoituksia. - Pyhien jälkeen olin kutsunut suomalaisia vieraita joulukahville. Kakku oli pöydässä ja istuuduimme kuuntelemaan joulunajan musiikkia kasetilta. Silloin valtava pamaus keskeytti leppoisan illanvieton. Ikkunat helisivät. Katsoimme ulos ja näimme valorakettien lentävän Saikkosten albumi Joulunaikaista kyläilyä Trabadellojen luona Nizzassa: Joonas (etuvas.), Anneli ja Matti Saikkonen, Laurent ja Virpi Trabadello, Tiina Fils, Nancy Wade ja Tuomas Saikkonen. Pokkien albumi Korpiahojen albumi taivaalla. Sota oli alkanut. Inga-Lill pakeni kodistaan yhdessä ystäviensä kanssa turvallisempaan kaupunginosaan. - Otin laukkuni, joka oli aina valmiina pakotilannetta varten: hammasharjan, passin ja puhtaan vaatekerran. Pöydältä sieppasin kermakakun; olisihan ollut sääli jättää hyvää kakkua syömättä. - Aluksi emme tienneet, mistä on kysymys. Kyselimme, kuka sotii ketä vastaan ja miksi. Toki maassa oli pitkään ollut sisällissota, mutta eri ryhmittymät olivat yleensä taistelleet pääkaupungin ulkopuolella. Vai olivatko naapurimaan joukot sittenkin hyökänneet? Uudessa majapaikassa oli onneksi lyhytaaltoradio. Englannista asti meille välitettiin uutisia kaupunkimme tapahtumista. Radioaallot toivat ne perille. Vieras valta oli miehittänyt maan. Tuhansia sotilaita, panssarivaunuja ja satoja lentokoneita oli tullut pohjoisesta pääkaupunkiin. Presidentti oli tapettu. Kaupungissa käytiin kovia taisteluja - Tuona jouluna tarvitsin sanomaa, jota enkelit välittivät ensimmäisenä jouluna: Älkää pelätkö, teille on syntynyt Vapahtaja. Sitä samaa sanomaa tarvitsemme tänäänkin! 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

9 Murphyjen arkisto Parollia eli joululyhtyä pidetään Filippiineillä joulun tähden symbolina. Perinteisesti se on viisisakarainen, mutta monenlaisia muitakin versioita maassa näkee. Ellei kyseessä ole huolenpitoryhmä, niin sitten joulukuoro. Ja filippiiniläisessä kulttuurissa niin yleinen huolenpitoryhmähän kuvassa vuodelta 1989 on ja eräs Patrick Murphy. Eräs Eila Romo taas oli viettänyt Manilassa jo edellisen joulun. Murphyjen albumi AILLA SWAZIMAA 1980: Sianlihaa oli varattu suomalaisille riittämiin Soile ja Pekka Kiuttu asuivat 80- luvun alkuvuodet Manzinissa Swazimaassa. Pekka työskenteli SANSAn lähettämänä Trans World Radion (TWR) radiolähetinasemalla ja vastasi vuoronsa teknisestä toiminnasta. Soilen piti kotona perheen arjesta huolehtiminen, mutta ehtiessään hän myös esikuunteli ohjelmia. - Kuvassa tyttäremme Saila ja Outi lähdössä joulupäivän viettoon ystäväperheen luo, kutsussa oli lasten asutoiveena uimapuku!, Soile viestittää. Pekan mukaan tytöille on kuvasta joskus vitsailtu, että hehän ovat kuin rekiretkelle lähdössä. - Samaisen kuvan taustalla muuten näkyy ikioma jouluhyasinttimme, Soile muistaa. Ja entäs ne paikalliset jouluruuat? - Ystävät olivat ottaneet jouluruoistamme sen verran selvää, että sikaa sen olla pitää. Saimme nauttia todella pitkään ja hartaasti keitettyä possua. MONACO 1993 tai 1994: Joulukuusta haettiin 25 asteen lämmössä Anneli ja Matti Saikkonen viettivät SANSAn lähettäminä Monacossa päivälleen kymmenen vuotta. - Läksimme 1987 Tuomaksen ollessa neliviikkoinen. Joonas oli parivuotias. Joel syntyi Monacon-vuosinamme. Ristiäiset olivat Joelin ollessa kolme päivää vanha, passin hän sai nelipäiväisenä ja matkusti viikon vanhana autossa Euroopan halki kotiinsa Monacoon, Matti kertoo. - Olin TWR:n toimistolla kiinteistöjä hoitamassa. Välillä tein samoja töitä Wienissä, Hilversumissa ja Bussumissa. Anneli hoiteli enimmäkseen kotia ja lapsia, mutta siinä ohessa myös ennakkokuunteli englanninkielisiä ohjelmia. Alkuvuosina Saikkoset kävivät monesti jouluna Suomessa, kunnes matkustamisen kalleus alkoi rajoittaa. - Eräänä vuonna, ehkä 1993 tai 1994, ajoin La Turbie -nimiseen kylään hakemaan joulukuusta. Pojat istuivat takapenkillä, ja lämpömittari näytti 25 astetta. Sanoin, että eikö olekin hassua, kun on jouluaaton aatto ja plus 25. Pojat olivat hetken hiljaa ja sitten toinen rohkeni kysyä, että mikähän siinä oli se juttu Heille 25 astetta oli ihan normaali lämpötila milloin vain. Tosin muistan sellaisenkin joulun, kun joulupäivänä satoi alueella lunta! - Joka joulu olimme Annelin kanssa kuorossa ja kirkkomme Joulucantata oli hyvin suosittu. Kirkko oli aina tupaten täynnä. - Katukuvassa joulupukkeja saattoi tulla joulun alla vastaan kerralla kymmenenkin, ja kaikenlaisia pellejä liikkui myös. Vain muutamasta harvasta seimiasetelmasta saattoi nähdä, että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla tai yleensäkään kristillinen juhla. Saikkosten albumi Baskerit ja patongit. Joulunäytelmä monacolaisittain luvun puolivälissä paikallisessa kirkossa, jossa TWR:n väki kävi jumalanpalveluksissa, mukana muun muassa Joonas ja Tuomas Saikkonen. FILIPPIINIT 1988: Lumi puuttui ja tutut joululaulut - Vietin ensimmäisen trooppisen jouluni Manilassa Filippiineillä Oli toki haikea, kun ei ollut lunta eikä tuttuja joululauluja. Mutta paikallisia lauluja oli paljon. Filippiiniläiset rakastavat laulamista ja esiintymistä lavalla, karaoke-tyyli oli siellä silloin hyvin suosittua. Joulun alla järjestettiin konsertteja ja musiikkiesityksiä, Eila Murphy muistelee. - Far East Broadcasting Companyn (FEBC) Manilan asemalla työskenteli ainakin 50 filippiiniläistä. Koska he kaikki ovat hyvin sosiaalisia, heidät oli jaettu ns. huolenpitoryhmiin (englanniksi Circle of Care, lyhyemmin COC). - Radioaseman työntekijöille järjestettiin joululyhtykilpailu. Joululyhdyt eli parollit ovat Filippiineillä perinteinen koriste. Parolli on Eilan mukaan filippiiniläisille joulun tähden symboli. Niitä näkyykin hyvin paljon joulun aikaan kotien ikkunoissa, ja usein niissä on valo sisällä. Oudointa Eilan ensimmäisessä joulussa Filippiineillä oli joulukuusi. Perinteiset havukuuset ovat palmumaassa tavattoman kalliita. Neulasten sijaan käytettiin valkoisiksi maalattuja risuja, jotka oli liitetty yhteen näyttämään joulupuulta. - Filippiiniläisessä bambumajassa, jossa lattianraosta näkyi ruohoa, ajattelin että tämä varmaan on aika lähellä Jeesuksen syntymäpaikan olosuhteita. JAPANI 2002: Kotikirkon katolla loisti vihdoin risti Tapio ja Säde Pokka työskentelivät Länsi-Japanin evankelis-luterilaisen kirkon työyhteydessä Kylväjän ja SANSAn yhteislähetteinä. Mukana olivat tietysti myös pojat Lauri, Tuomas ja Aki-Petteri. - Joululla ei ole sijaa japanilaisessa kalenterissa. Jouluaatto ja joulupäivä ovat työpäiviä, elleivät satu viikonlopuksi. 23. joulukuuta on keisarin syntymäpäivä ja kansallinen vapaapäivä. Siksi juuri tämä aatonaatto onkin yleinen joulujuhlien, joululaulutapahtumien ja kynttiläkirkkojen pitoaika. Joulun sisällöstä ja merkityksestä tavallinen japanilainen ei kovin tarkkaan tiedä muuta kuin että joulupukki ja kristinusko liittyvät siihen jotenkin, Tapio selvittää. - Toki Japanin ulkoiset puitteetkin eroavat suomalaisesta. Luonto on vihreää, mandariinit kypsyvät puissa. Lapset kirmaavat ulkona shortseissa. Saimmekin joka vuosi elää todeksi sen, että joulussa eivät ole keskeisiä ulkoiset muodot, perinteet ja tunnelmat vaan Jumalan ihmiseksi tulo Jeesuksessa Kristuksessa ja evankeliumin ilosanoman kuuluttaminen tälle 127-miljoonaiselle Japanin kansalle joka syvässä hengellisessä pimeydessä vaeltaa. - Japanilaisista on kristittyjä alle prosentti. Seurakunnat ovat pieniä ja kodinomaisia. Länsimaisesta joulun perheidyllistä poiketen joulu on Japanin kristityille ennen kaikkea seurakunnan juhla, Jeesuksen syntymän juhla. Millainen sitten oli Tapiolle ja Säteelle erityisen merkittävä joulu Japaninvuosina? - Se oli joulu Silloin Seishinin kirkon katolla loisti risti, jonka asentamiseen oli anottu lupaa yli kymmenen vuotta! SLOVAKIA 2005: Jouluevankeliumi vanhalla kirkkokielellä SANSAn Slovakian-lähettinä työtään päättelevä Hilveliisa Ukkonen on viettänyt pari viimeistä joulua Slovakiassa ehkä juuri siksi, että lähettijoulut tuntuvat toistaiseksi olevan takana. Silvia Vavrova, jolle Hilveliisa naurahtaa adoptoituneensa aikoinaan uudeksi kummitädiksi, oli vanhempineen kutsunut Hilveliisan Bratislavassa joulukylään. - Slovakialaiset aloittavat jouluateriansa hapankaalipohjaisella keitolla, kapustnicalla. Suvuilla on omia reseptejään, joissa maustaminen lienee yksi salaisuuksista. Silvia kuuluu äitinsä puolelta kuuluisaan Stefanik-sukuun, ja heidän kapustnica-reseptinsä tulee sieltä. - Silvia ja minä valmistimme pääruuan: lohta ja kermaperunoita ja kyllä sitä lohta sai metsästää. Karppi on Slovakiassa yleinen joulukala, jota saa ostaa lähes paikasta kuin paikasta. Ne uiskentelevat kauppojen altaissa, vievätpä monet ne tuoreuden takaamiseksi elävinä kotiinsakin. Ei kuulostanut karppi Hilveliisan joulujutulta, mutta kralickyksi levyltä kuunneltu jouluevankeliumi oli jo aivan eri asia. Kralicky on aikaisemmin erityisesti alueen evankelisten käyttämä raamatullinen kieli, jonka perään ikääntyneemmät Hilveliisan mukaan edelleenkin haikailevat. Uusi raamatunkäännös nykyslovakiksi on ollut käytössä parikymmentä ja virsikirja noin viisitoista vuotta. Leena Punkari ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9

10 T e o l o g i a MITÄ VOIMME OPPIA ETELÄN KIRKOILTA? Juha Auvinen Kristillinen seurakunta on vertauskuvallisesti Kristuksen ruumis. Se on yhden Hengen elähdyttämä elimistö erilaisine jäsenineen ja tehtävineen (Room. 12:5, 1. Kor. 12:12). Kristityt sisaremme ja veljemme eri puolilla maailmaa ovat kanssamme saman ruumiin jäseniä, joita toiset eivät saa halveksia, sillä kaikki ovat kokonaisuuden kannalta tarpeen. Voimme oppia paljon etelän kristittyjen uskosta ja elämästä, kun yhdessä tuomme vaihtopöydälle lahjamme ja puutteemme (VK 428:4). Kristus tuli maailmaan jakamaan kaiken. Esimerkin hengellisestä ja aineellisesta jakamisesta tarjoaa 2. Kor. 9: Uskonveljille tehty palvelus on samalla jumalanpalvelusta. Ensiksi kristillinen jakaminen tuottaa välittömän siunauksen, kun Jumala ensin rikastuttaa antajat lahjoittamalla sekä anteliaan mielen että ulkonaiset edellytykset. Toiseksi jakaminen poistaa hätääkärsivien puutteen. Kolmanneksi se kohottaa kiitokset Jumalan puoleen ja lisää hänen kunniaansa kaiken hyvän antajana ja kaiken anteliaisuuden lähteenä. Lopuksi antajat saavat vastalahjana sen siunauksen, joka piilee kiitollisissa esirukouksissa ja uskovien yhteydessä. Siten armo toimii ikään kuin verenkiertona Kristuksen ruumiissa. Näin pyhästä kansasta (Martti Luther) tulee elävä Kristuksen kirkko, jossa antaminen ja vastaanottaminen on elinehto. Pyhän kansan yhteisöllisyys Kristus liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman Yemisrach Dimts -viestintäkeskus tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa (Ef. 4:16). Etelän kristittyjen yhteisöllisyys tulee esiin kaikilla elämänalueilla. Ihmiset ovat sitoutuneet toisiinsa ja yhteisöihinsä sosiaalisin säikein, jotka voivat olla sekä siunaus että taakka. Yhteisöllisyys voi olla suljettua tai avointa. Parhaimmillaan se ilmenee ystävällisenä huolenpitona ja toinen toistensa taakkojen kantamisena. Seurakunnan, jumalanpalvelusyhteisön ja kirkon elämä edellyttää jokaisen jäsenensä aktiivista panosta ja sitoutumista niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin hengellisestikin. Tämä luo väistämättä yhteisöllisyyttä. Vastuu on yhteinen, mutta niin ovat myös jakamisen ilo ja siunaus. Kirkko pysyy hengissä ja kasvaa siellä missä vaikeuksista ja vainoista huolimatta kristityt hakeutuvat Jumalan sanan ääreen. Monissa nuorissa kirkoissa koetaan kaikenlaista puutetta. Paavalin tapaan uskovat toteavat: Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken (2. Kor. 6:10). Sitoutuminen Jumalan sanaan on häkellyttävän aitoa ja konkreettista, ja se synnyttää kasvun. Etelän kristittyjen rukous on viipymistä Jumalan kasvojen edessä, se on syvää uskoa ja luottamusta, suorastaan heittäytymistä Herran haltuun. Rukousvastauksetkin ovat havaittavia asioita, jotka muuttavat ihmisen elämän suunnan. Joitakin vuosia sitten tapaamani Romanian ortodoksisen kirkon metropoliitta Serafim sanoi, että siellä missä uskotaan Jumalaan ja hänen sanaansa, siellä löydämme myös kirkon ikuisen tuoreuden. Oman kirkkomme jäsenmäärän laskusta ei kukaan tunnu olevan erityisen huolissaan. Muualla saa vaikutelman, että kirkon kasvu on imperatiivi, velvoite. Herramme itse lähettää seuraajansa kastamaan ja opettamaan kaikki kansat opetuslapsikseen. Usein tämä ymmärretään menemiseksi ensin maanmiesten luokse lähetystyö alkaa kotiovelta ja sitten yli rajojen toisten kansojen keskuuteen. Kokonaisvaltainen lähetysnäky Kirkko kasvaa siellä, missä se toimii kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaiseen lähetysnäkyyn kuuluvat evankelioiminen, diakonia, profeetallinen todistus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kristittyjen ja kirkkojen yhteys ja keskinäinen rohkaisu. Kristuksen evankeliumi kohtaa koko ihmisen: Hän (Herra) on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille Etelän kristittyjen yhteisöllisyys tulee esiin kaikilla elämänalueilla. Seurakunnan, jumalanpalvelusyhteisön ja kirkon elämä edellyttää jokaisen jäsenensä aktiivista panosta ja sitoutumista niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin hengellisestikin. Tämä luo väistämättä yhteisöllisyyttä. Vastuu on yhteinen, mutta niin ovat myös jakamisen ilo ja siunaus. hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta (Luuk. 4:18 19). Täällä ulkonaisen yltäkylläisyyden keskellä monet kärsivät hengellistä puutostautía, joka vie elämältä suunnan ja mielekkyyden. Siihen vaivaan auttaa vain evankeliumi. Sisaremme ja veljemme opettavat, että usko on osa jokapäiväistä elämää, ja että siitä saa innostua. Maailmanlähetyksessä on katoamassa näky ihmisistä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Vain kolme prosenttia kristillisestä työstä tehdään heidän parissaan. Etelän kirkot haastavat meitä yhteistyöhön uusilla alueilla. Radion ja muiden sähköisten viestimien avulla pääsemme sinne, missä ei ole kirkkoa, seurakuntaa eikä lähetystyöntekijöitä. Voimme oppia etelän kristityiltä myös vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa. Maahanmuuttajat haastavat meitä samaan. Vuoropuhelu on mahdollista vain kun tunnemme oman uskomme perusteet. Viime kädessä Jumala lahjoittaa kaiken sen, mitä tarvitsemme. Papua- Uuden-Guinean luterilaisen kirkon entinen pääpiispa Z. K. Zurenuo sanoi: - Mikään kirkko ei voi koskaan olla riippumaton kirkko. Kaikki me olemme riippuvaisia Kristuksesta ja hänen antamastaan avusta. Kirjoitus on lyhennelmä Oulun hiippakunnan lähetysseminaarissa pidetystä alustuksesta. Marjaana Kotilainen Mitä on jo 700 vuotta sitten ennustettu tapahtuneeksi, ei voi tulla yllätyksenä. Koko juutalainen kansa on saanut Jesajalta kuulla ja lukea, että sen Vapahtajan syntymään liittyy ihme ( Jes. 7:14). Tuota ihmettä on odotettu, Vapahtajaa kaivattu ja tarvittu, mutta ihmismieli lie sellainen, että se mieluummin epäröi kuin luottaa, herkemmin epäilee kuin uskoo. Pettymys ja paha puhe maistuvat! Niin, juuri tuon turmeltuneen luontomme vuoksi ihme tuli. Hänet istutettiin kohtuun, joka oli koskematon, ja sukuun, joka vuosisatojen ajan oli kantanut hänen odotustaan keskuudessaan. Vapahtajan suvussa oli kuninkaita, hyviä ja huonoja hallitsijoita. Isä isän perään mainitaan ketjussa, jossa lasten syntymiä luetellaan (Matt. 1:12 16). K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Herran syntymä on lähellä Sille ja sille isälle kerrottiin syntyneen poika Daavidin kuninkaallisessa suvussa, kunnes päästään sukuluetteloissa ja elävässä elämässä iankaikkisen hallitsijan syntymän kohdalle. Silloin sanotaan, että Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi. Jo tässä astuu muutoksen alkio, totutun ketjun katkaisu kuvaan. Vaimon kerrotaan synnyttäneen pojan, vaikka pojat aiemmin syntyivät isillensä suvun jatkamisen nimissä. Tämä poika kasvoi kihlatun kohdussa häpeällisesti ennen 4. adventtisunnuntai Matt. 1:18 24 Leena Punkari aikojaan, ja kuitenkin hän syntyi juuri silloin, kun oikea aika oli tullut, ja sai kantaakseen koko ihmiskunnan häpeän. Jumala valitsi maailman pelastamisen neitseellisen sikiämisen ihmeen kautta. Mutta lapselle hän antoi perheen, nuoret mutta koetellut vanhemmat, ja perheelle paikan sukunsa luetteloissa. Jeesuksen syntymä tuli rekisteröidyksi siinä missä muidenkin Daavidin suvun poikien syntymä. Hänet lueteltiin kuninkaan jälkeläisten joukkoon, vaikka Joosef ei ollutkaan hänen biologinen isänsä. Miten tärkeätä tämän on täyty- nytkään olla Joosefille, joka oli siirtänyt ylpeytensä sivuun ja pitäytynyt antamassaan avioliittolupauksessa kihlattunsa kanssa, vaikka tämä oli häpäissyt hänet? Poikahan syntyi pian avioitumisen jälkeen. Niin, mitä kunniakas käytös sitten onkaan? Onko oikein säilyttää ylpeytensä ja pysyä erossa heistä, joiden elämä ei täytä mittaa, niin ettei oma takki tahriinnu? Vai onko oikein ja ylvästä kantaa toisen häpeää omanaan, jottei häntä siirrettäisi kokonaan leirin ulkopuolelle? Joosef sai varmasti kuulla kaikenlaista nuorikostaan. Mutta hän tarttui ja pitäytyi siihen, mitä Jumala hänelle nuorikosta sanoi: Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä (Matt. 1:20). Se, mitä Jumala sanoo, pitää perheen koossa ja puolustaa heikkoa, tänäänkin. 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

11 Porvoon piispa Gustav Björkstrand: KIRKON KOHDATTAVA LÄHDE KOKO KANSA Gustav Björkstrand vihittiin ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä adventtina. Björkstrand korostaa muun muassa kristillisen kasvatuksen merkitystä. Hänen mielestään lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen. Kirkon tehtävä on tavoittaa koko kansa, ei vain kastettuja jäseniään. Åbo Akademin professorina ja rehtorina, kulttuuri- ja tiedeministerinä sekä kansanedustajana toimineella teologian tohtori Gustav Björkstrandilla (65) on laajat yhteydet suomalaiseen, pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuri- ja tiedemaailmaan. Hän näkee kristillisen kulttuurin Euroopassa ohenevan muun muassa muuttoliikkeen, maallistumisen ja globalisaation, maapalloistumisen, myötä. - Euroopassa on suurkaupunkeja, joissa on paljon muslimeja. Maallistuminen johtaa siihen, ettei enää tunneta evankeliumia, ja kirkot muodostuvat ihmisille vieraiksi. Globalisaatio tuo kaikki maailman arvot koteihin television välityksellä. Sitä ei ole kirkossa ja muissa arvoyhteisöissä otettu riittävästi huomioon. - Olemme tavallaan palaamassa tilanteeseen, jossa kristinusko tuli maanosaamme. Kristinuskolla tulee edelleenkin olemaan tärkeä asema, mutta toisaalta elämme yhä enemmän lähetystilanteessa. Evankeliumin levittämiseen kuuluu myös kristillisen tietopohjan antaminen, Björkstrand sanoo. Kristillinen kasvatus on tietoa ja tunnetta Juha Auvinen Uuden piispan Gustav Björkstrandin tehtäviin kuuluu perinteisen jouluaaton hartauden toimittaminen Porvoossa. Muun muassa koululaispappina toimineen ja uskonnonopetuksen kehittämiseen monin tavoin vaikuttaneen Björkstrandin mukaan 1960-luvulla taisteltiin koulun uskonnonopetuksen puolesta. Nyt puututaan uskonnonvapauteen ja kysytään, miten perinteiset kristilliset arvot ovat sopusoinnussa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. - Islamin herääminen on nostanut ajatuksia, että uskonnonopetus kouluissa on turvattava. Toisaalta on olemassa huoli kotien kristillisen kasvatuksen ohenemisesta. Uskonnollisen kasvatuksen merkitys on kuitenkin suuri kirkon tulevaisuutta ajatellen. Rippikoulun voimaan ei voi yksin luottaa, jos ei ole perustaa jolle rakentaa. - Kodit tarvitsevat apuvälineitä. Videoiden ja tietokonepelien aikanakin kirjan merkitys on yhä keskeinen. Kirjaa luettaessa on vanhemman ja lapsen välillä läheinen yhteys, joka liittää opetuksen myönteiseen tunnekokemukseen. Lapselle tällaisessa kontaktissa annettu aika tulee moninkertaisesti takaisin. Kun tunneulottuvuus on kunnossa, silloin myös tiedollinen puoli tulee otettua huomioon. Lapsena opitut virret ja rukoukset voivat elää satoja vuosia, kun ne siirtyvät sukupolvien ketjussa eteenpäin, Björkstrand sanoo ja muistelee lapsuudessa oppimaansa esivanhemmilta periytynyttä rukousta, joka on tullut tärkeäksi. Herätys palvelee kirkon päämääriä Porvoon piispan virkaa 23 vuotta hoitanut Erik Vikström puhui lähtösaarnassaan Porvoon, Pietarsaaren maalaiskunnan ja Turun muodostamasta kolmiosta, jossa Porvoo tuomiokirkkoineen edustaa kirkkoa, raamattuvyöhykkeellä sijaitseva Pietarsaari herätystä ja Turku Åbo Akademin kotipaikkana kulttuuria. Björkstrand sijoittaa itsensä tämän kolmion keskelle. Hän pitää herätyskristillistä taustaansa rikkautena ja sanoo niiden arvojen säilyneen pääpiirteissään koko elämänsä ajan. Juurensa herätyskristillisyydellä on noin sadan vuoden takaisessa Pohjois-Pohjanmaan ruotsinkielisessä nuorkirkollisessa herätyksessä, joka alkoi vapaakirkollisuuden saadessa jalansijaa. Silloin herättiin toimimaan kirkon hyväksi. - Näkyni oli valmistua pian papiksi ja päästä evankelioimaan. Sitä olenkin voinut tehdä monissa tehtävissä, kulttuuriministerinäkin. Olen iloinen, että olen saanut hoitaa monenlaisia tehtäviä myös yliopistossa. Teologialla on ollut kaikissa yhteyksissä oma tärkeä tehtävänsä. Olen tälläkin tavalla saanut palvella kirkkoa, johon tehtävään minut aikanaan vihittiin. Iloitsen saadessani nyt palata pappeuteen. Puolisoni Eila on sanonut, että pappeus on sinun identiteettisi. Niin koen itsekin, Björkstrand kertoo. Tavoitteena on koko kansan kirkko Piispana Gustav Björkstrand haluaa herättää keskustelua kansankirkon tulevaisuudesta. Hän näkee, että kansankirkko on suuri siunaus, jonka kautta tavoitetaan laajat piirit. Toisaalta se ei ole ongelmatonta. Hänen ensimmäisen paimenkirjeensä yksi viesti tulleekin olemaan se, että jos kirkko huolehtii vain ydinjoukosta, kansankirkon tulevaisuus on uhattuna. - Meidän on palveltava kaikkia kastettuja, mutta tavoitettava myös kastamattomia, koko kansa. Tämä tapahtuu muun muassa uskonnonopetuksen kautta, jonka useimmat vanhemmat lapselleen valitsevat riippumatta siitä, kuuluvatko kirkkoon. Lisäksi kirkko tavoittaa diakonian, läsnäolon ja tiedotusvälineiden kautta. Näihin tulen paneutumaan, Björkstrand vakuuttaa. - Tärkeintä on opetuslapseuteen kasvattaminen. Henkilökohtaisen uskon omaksuminen on keskeistä kirkon elämässä, joka lepää syntien anteeksisaamisen varassa ja hengellisessä yhteydessä. Lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen Björkstrandin lapsuudenkodissa lähetystyö oli aina kunniassa. Hän itsekin mietti lähetystyöhön lähtemistä. Hänen sisarensa tytär Helena Åström on ollut lähetystyössä Angolassa, ja sisaren pojan puoliso, gospelmuusikko Nina Åström tekee lähetysmatkoja Venäjälle. - En voi ajatella kirkkoa, joka ei ole lähetystyötä tekevä kirkko. Lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen, samoin kuin diakonia. Molemmat lähtevät Raamatusta ja evankeliumista. Lähetystyön rakenteesta Björkstrand pohtii, tarvitaanko niin monta lähetysjärjestöä, vaikka niillä onkin oma historiansa. Hän miettii, voisiko hallintoa yhdistää niin että jokainen järjestö säilyttäisi identiteettinsä. Silloin voimavarat suuntautuisivat varsinaiseen lähetystehtävään. Myös lähetystyön uskottavuus kasvaisi, kun järjestöt pystyisivät toteuttamaan Jeesuksen rukouksen jotta he olisivat yhtä. Lähetystehtävän toteuttamisessa Björkstrand näkee mediatyön suuret mutta käyttämättömät mahdollisuudet. Kirkko ei hänen mielestään ole esimerkiksi huomannut, kuinka tärkeä tiedonlähde Internet on. Jos kirkko ei ole mukana, se ei tavoita nuoria. Tämä koskee viestintää yleisemminkin. Joulussa sanoma on keskeisintä Muuten kiireiset Björkstrand ja puolisonsa, professori Eila Helander viettävät jouluna paljon aikaa yhdessä ja kokevat tässäkin mielessä joulun lahjaksi. Piispantalon remontin takia he viettävät ensimmäisen Porvoonjoulunsa tilapäisasunnossa. Mutta senkin ikkunoita koristanevat jouluna Pietarsaaresta tutut valaistut risti, ankkuri ja sydän. Ne eivät ole vain uskon, toivon ja rakkauden symboleja vaan viestittävät koko kaupungille sitä, että Jumala antoi Poikansa, joka pelastaa. Siinä on joulun sanoma. Juha Auvinen ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11

12 M e d i a n y t Intersearch INTERSEARCH YHTEIS- TYÖSSÄ TIETOA ETSIMÄSSÄ Eila Murphy Rakkaalla lapsella on monta nimeä: RICE, ICRE, Intersearch. Monille lyhenteet eivät sano mitään. Mutta kristillisen radiotyön kohteista, kuuntelijoista, kiinnostuneille nuo lyhenteet ovat olleet tuttuja jo 1980-luvun puolivälistä. Samoihin aikoihin kun kansainvälisellä tasolla kristillistä radiotyötä tekevät järjestöt aloittelivat yhteistyötä, FEBC:n silloinen ohjelmapäällikkö Frank Gray perusti RICE-ryhmän. RICE (Radio in Church Planting Evangelism) syntyi Aasiassa Filippiineillä, mutta ei suinkaan edistänyt riisin, vaan radiotyön hedelmien tutkimista. Eli sitä, millainen merkitys radiolla on ja voi olla kirkkojen Intersearchin Hongkongissa kokoaman kohderyhmän avulla arvioidaan, miten kiinaksi käännetty Words of Hope -ohjelma (Toivon sanat) soveltuu nuorille kuuntelijoille. perustamiseen tähtäävässä evankelioinnissa. Lähetystyössähän on kyse evankeliumin viemisestä maan ääriin ja kirkkojen perustamisesta uskoontulleiden keskuuteen. Radio hahmotettiin jo tuolloin evankeliumin välittämisessä oivalliseksi äänitorveksi. Tosin ymmärrettiin myös, että pysyvämpi vaikutus evankelioinnilla on, jos uskovat kokoontuvat yhteen säännöllisesti. RICE oli tavallaan esikoulua kristittyjen radiokuuntelijoiden mielipiteiden tutkimisessa. Vuonna 1991 perustettiin ICRE Sheffieldissä kansainvälisen kristillisen median konferenssissa (International Christian Media Conference). Samat kirjaimet, mutta eri järjestyksessä: ICRE (International Communications Research for Evangelism). ICREn tarkoituksena oli entistä selkeämmin edistää kristillisten radioiden kuuntelun tutkimista. Uuden vuosituhannen puolella siitä tuli Intersearch, millä nimellä se nykyisin tunnetaan. Neuvoja toimittajille ja päättäjille Intersearchin tarkoitus on ostaa yleisötutkimuksia amerikkalaiselta tutkimuslaitokselta nimeltä Intermedia. Lisäksi Intersearch auttaa tulkitsemaan tutkimustuloksia kristillisten radiojärjestöjen näkökulmasta. Kaikki kristillistä radiotyötä tekevät järjestöthän tarvitsevat työkaluja ja neuvoja ohjelmiensa parantamisessa. Intersearch onkin auttanut kristillisiä radiojärjestöjä järjestämällä koulutusta ja tutkimusta. Kolme vuotta sitten se esimerkiksi järjesti Moskovassa radio-ohjelmien tekijöille ohjelmien arviointia käsittelevää koulutusta. Jokainen Intersearchiin kuuluva järjestö sai lähettää tilaisuuteen radiotoimittajiaan Moskovasta ja sen ympäristöstä. Radiotoimittajien lisäksi Intersearch pyrkii tukemaan radiojärjestöissä toimivia päättäjiä. Esimerkiksi tieto siitä, mihin aikaan radiota kussakin maassa tai kaupungissa kuunnellaan, auttaa taajuusinsinöörejä suunnittelemaan kristillisten radio-ohjelmien lähetysaikoja. Suurimmat kristilliset radiojärjestöt jäseninä Intersearchiin kuuluvat suurimmat kansainväliset kristilliset radiojärjestöt (AWR, FEBA, FEBC, HCJB, TWR) sekä muutama radio-ohjelmia tuottava muu järjestö. Intersearchin jäsenjärjestöt sopivat vuosittaisessa kokouksessaan yhdessä, mistä maista kulloinkin ostetaan yleisötutkimuksia. Intermedia teettää nämä tutkimukset sitten paikallisilla tutkimuslaitoksilla. Vuosittaista jäsenmaksua vastaan kukin järjestö saa käyttöönsä kahtatoista eri maata koskevat mediatutkimukset. Radiojärjestöt voivat saada asemansa nimen kyselylomakkeeseen esimerkiksi niin, että haastateltavilta kysytään kyseisen radiojärjestön tuttuutta ja kyseisen radioaseman kuuntelutiheyttä. On myös tilanteita, joissa laajat mediakartoitukset eivät palvele tarkoitustaan. Esimerkiksi keskustelu- tai kohderyhmien avulla saatetaan hankkia tietoa uuden radio-ohjelman kehittämiseksi. Intersearchissä konsultteina toimivat tohtorit Robert Fortner ja Graham Mytton ovat tällöin olleet korvausta vastaan järjestöjen käytettävissä. Intersearch on jäsenenä CIBA- Rissa (Conference of International Broadcasters Audience Research services). CIBARin vuosittaisessa kokouksessa kansainväliset radiojärjestöt saavat toisiltaan lisätietoa ja neuvoja mediatutkimusten tekemisessä. Lisätietoa: N a i s t e n n u r k k a HANNAT ja HANNUT Kun Marli Spieker uuden vuosituhannen alussa evästi Hanna-projektin työn Suomessa alkuun, hän leikkisästi painotti: - Älä sitten kutsu mukaan vain naisia. On miehiä, joilla on sydämenmuotoiset aivot. He tahtovat tehdä Hanna-työtä siinä missä naisetkin! Muotonsa kullakin, niin työmuodoissa kuin sisäisessä rakenteessakin, mutta varsin todeksi tuo Hanna-työn äidin arvio on osoittautunut. Jumala kutsuu ja varustaa työmme tukijoiksi lukuisia hannuja. Heistä ensimmäinen lie Marlin puoliso, saksalaissyntyinen Edmund Spieker, joka tuolloin oli yhteistyökumppanimme Trans World Radion johtajia. Edmund näki vaimonsa kaipauksen mielekkään tehtävän ja hengellisen työn pariin, ja tuki hänen pyrkimyksiään varsin konkreettisestikin. Nyt Hanna-työssä on mukana naisia ja miehiä 90 maasta, satoja Suomestakin. Marlin ideoimaa Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa radioidaan yli 30 kielellä eri puolilla maailmaa, myös suomeksi. Nykyisin Edmundin sydämellä on Marlin kotimaa Brasilia. Spiekerit ovat mukana työssä, jossa brasilialaispastoreita kannustetaan hoitamaan parisuhdettaan. Jumalan perheväen perusyksikkö tarvitsee huomionsa ja huoltonsa sekin. Eläkeiän kynnyksellä Marli synnytti työmuodon, jossa on mukana itu uutta. Tapaan lukuisia radiolähetystyön hannukonkareita, jotka oivallettuaan naisten erityistarpeet kuulijoina liittyvät hannojen rukousrintamaan. He raivaavat tilaa Hannan haasteelle ensin sydämissään, rukouksissaan, sitten kalentereissaan, lompakoissaan ja neuvotteluissaankin. Hannan haaste, kutsu toisen puolesta puhumiseen ja uhraamiseen, on tavoittanut heidät. Itu murtaa tiensä rakenteidenkin läpi, kasvu kysyy tilaa ja hyvää tahtoa nähdä ja tehdä toisin ja silti yhdessä, vastuita jakaen ja luottamusta opetellen. Kotiseurakunnassani isänpäivänä, Viitasaaren hannut Alpo Syvänen, Rudolf Pajatie ja Jaakko Tähti, ovat taiteilijoita, joiden työ vie lähemmäksi Isää. Toni Tähti hautausmaakäynnin jälkeen, sain ihailla ja ihmetellä tuoreiden hannujen hanketta. Isät olivat järjestäneet lähetysnäyttelyn yhdessä pienen kylän koululaisten kanssa. Tuotto ohjataan Hanna-työlle. Valokuvaajat Jaakko Tähti ja Alpo Syvänen, kuvanveistäjä Rudolf Pajatie ja käsitöitään esitelleet koululaiset koristivat töillään salin ja sydämeni toivolla. Eräs näyttelyvalokuva on nimeltään Pelkkänä korvana. Siinä lutunen laama katsoo kohti ja näyttää siltä kuin kuuntelisikin. Alpo-kuvaaja kertoi, että se oli laamoista se, jonka turkki sieti katseita, muut olivat niin säälittävän rähjäisiä, että jäivät suosiolla takaalalle. Korvat höröllä nekin, ja hyviä sanoja vailla! Niitä Isällä on, jokaiselle. Jes. 35. Marjaana Kotilainen p. (014) marjaana.kotilainen@sansa.fi ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

13 Raili Paul Käännämme tummansinisen farmariauton nokan Bangkokin lähes paikalleen puuroutuneesta liikenteestä Koillis-Thaimaahan vievälle valtatielle. Päivän helteestä väsynyt autokunta huokaa helpotuksesta; olemmehan taas matkalla kotiin, kauas kasvottoman ja kovan miljoonakaupungin puristuksesta! Pyydämme enkeleitä matkalle edessämme on 240 kilometrin ajo lähes mitään pelkäämättömien maantiesankareiden joukossa. Suuntana on Si Khiun pikkukaupunki, josta on muutamaa kuukautta aikaisemmin tullut kotimme. Kokemuksesta tiedämme, että moni yltiöpäinen, hyvään karmaansa luottava kuljettaja ajaa ohitsemme amfetamiinin voimalla. On vain muutama päivä jouluun. Mikä sai meidät aamuvarhaisella start- Menkää siis -lehden juhlanumeron 11/1976, joka ilmestyi joulukuussa, mukaan perinteellinen lähetystilanne on selvästi muuttumassa. Lehdessä kirjoitetaan muun muassa: Ennen lähetit menivät Amerikasta ja Euroopasta muihin maanosiin, lähetyskentille. Nyt noilla perinteisillä lähetyskentillä on omat seurakuntansa, jotka alkavat lähettää omia lähettejään muihin maanosiin, mm. länsimaihin. Teksti jatkuu: Monissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kirkoissa pohditaan parhaillaan, miten näistä maanosista voitaisiin parhaiten viedä evankeliumi muualle maailmaan. Eräät juuri pidetyt tai lähiaikoina järjestettävät lähetyskonferenssit ennakoivat lähetystilanteen nopeaa muuttumista. Viime elokuussa pidettiin suuri maailmanevan- E l ä m ä n v ä r i t L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Taiteilijan näkemys Yhdistyneiden Kansakuntien päärakennuksen ulkopuolella kolkuttavasta Kristuksesta. Herra seisoo sananmukaisesti lukuisten kansojen ovilla tuodakseen heille evankeliumin. Yhä useammat kansat myös ottavat osaa lähetystyön tekemisiin. Lähetyskentiltä aletaan lähettää lähetyssaarnaajia länsimaihin Enkeli tuo hyviä uutisia paimenille ENKELEITÄ Phasee Charoenin seurakunnan joulujuhlassa Bangkokissa. JOULUN ALLA taamaan kauniista lintukodostamme perheenpään ja kolmen alle kouluikäisen voimin kohti Bangkokin tuskastuttavaa kaaosta? Mielessämme olivat monet Thaimaan vankiloissa jouluaan viettävät Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta tulleet ystävämme, joita olimme vuosien aikana oppineet tuntemaan. Tiesimme, että siellä, jos missään, odotettiin hartaasti muurien ulkopuolelta ilmestyviä ihmiskasvoisia jouluenkeleitä! Kun vankilan viimeinenkin portti vihdoin aukeaa, kohtaamme nämä eri puolilta maailmaa tulleet ystävämme. Vierailualueella itketään, nauretaan ja tarjotaan kaikille halukkaille joulujäätelöt. Kuumuutta hohkaavan telttakatoksen katveessa istuu vain yhdenlaisia ihmisiä: armahdettuja miehiä ja naisia. Käsi tarttuu toiseen: - Hyvää joulua, veli. Meille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja! Tulkaa kaikki nyt laulamaan Iltahämärä alkaa laskeutua vuorenhuippuja ylle, kun automme hyrrää isoja mäkiä ylös ja alas. Kohta olemme perillä! Kotipihan iso rautaportti kolahtaa takanamme, ja kannamme tavarat väsyneinä sisään. Kiitos, Taivaan Isä, valvovista autoenkeleistä matkallamme! - Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan Tutun joululaulun hennot sävelet nousevat ilmoille. Onko joku lapsista laittanut kasettisoittimen päälle vai enkelitkö siellä laulavat? Juoksen epäuskoisena ikkunaan. Ei voi olla totta portin takana, pihan hämärässä todellakin seisoo enkelikuoro kynttilät kädessä! Nämä arkipukuiset, koko sydämestään laulavat thai-enkelit ovat lähteneet liikkeelle pienen paikallisseurakuntamme hiljalleen kasvavista riveistä. Kuuntelemme ovella hartaasti ja hiljaa. Tässäkö oli Taivaan Isän joululahja meille, matkasta väsyneille? Jouluevankeliumi kaikuu pehmeässä tropiikin illassa enkeleittemme kauniilla äidinkielellä. - Halusimme tulla toivottamaan teille siunattua joulua. On jo pimeä, mutta päätimme vielä kolmannen kerran käydä katsomassa, oletteko tulleet kotiin, työtoverimme, pastori Anan Likvittayanon selvittää. Jouluenkeleitä on heitä. Ennen ja jälkeen joulun. Raili Paul Kirjoittaja on ollut perheineen Thaimaassa lähetystyössä vuosina ja kelioimisen kongressi Hong Kongissa. Sadat kiinalaiset lähetysjohtajat kokoontuivat pohtimaan, mikä osuus kiinalaisilla kristityillä on maailman evankelioimisessa. Esillä ei siis ollut vain kiinalaisten evankelioiminen. Kaikkialla maailmassa odotetaan nyt kongressin tuloksia Pitkään on länsimaisten lähetyssaarnaajien rukouksena ja odotuksena ollut, että Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kirkot vakiintuisivat niin paljon, että ne voisivat laajemmin ottaa vastuuta oman kansansa evankelioimisesta Mutta odotuksesta huolimatta lännessä ollaan nyt valmistautumattomia uusien evankelioimisliikkeiden syntymiseen, vaikka yhteistyöstä ns. nuorten kirkkojen kanssa on puhuttu. Lännessä on oletettu, että tuo yhteistyö rajoittuisi koskemaan vain lähetyssaarnaajia ja heidän tekemäänsä työtä lähetyskentällä Hong Kong ei ole mikään erillinen tapahtuma Joulukuun alussa sadat afrikkalaiset kokoontuivat Nairobiin koko Afrikkaa käsittelevään kristittyjen johtajien kokoukseen keskustelemaan tämän päivän Afrikan kristittyjen eteen nousevista ongelmista Mutta he eivät jää pelkästään tähän. He kääntävät katseensa myös muuhun maailmaan nähdäkseen, mikä on heidän osuutensa maailman evankelioimisessa. Miten Afrikasta voisi tulla lähetyssaarnaajien keskus, josta lähettejä lähetetään ympäri maailmaa, myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan? Lähes samanaikaisesti pienempi ryhmä Latinalaisen Amerikan kirkonjohtajia kokoontuu Quitoon, Ecuadoriin Sitten, tammikuun puolivälissä, pidetään lähellä Bombayta koko Intiaa käsittävä lähetys- ja evankelioimiskongressi Ne meistä, jotka tuntevat tämän kongressin johtajat, uskovat, että totaalinen evankelioiminen ei tule jäämään Pakistanin, Tiibetin, Nepalin tai Bangladeshin rajoille, eikä Intian valtameri tule olemaan laajempien alueiden saavuttamisen esteenä LÄHDE K o l u m n i Jouluksi kotiin Ystäväni Ville oli jo useana päivänä istunut oikeudessa, jossa käsiteltiin hänen nuoruusvuosina tekemiään rikoksia. Hän oli uupunut. Menneisyys, joka oli ahdistanut häntä jo kauan, oli revitty auki. Viisi vuotta aikaisemmin elämän mielekkyys oli kadonnut pettymysten myötä. Millään ei ollut väliä, ei oikealla eikä väärällä, ei edes sillä, oliko hengissä. Silloin ystävän tarjous keikasta, jonka avulla voisi ansaita rahaakin, toi väriä elämän harmauteen. Kaikki meni aluksi loistavasti. Yhden keikan jälkeen tuli toinen. Elämässä oli jännitystä, vauhtia ja uudenlaista mielekkyyttä. Vaarallisten rajojen rikkominen sai sisäisen kivun hetkeksi hellittämään. Mukaansatempaava peli ei tuntunut edes väärältä; itse asiassa hänhän vain auttoi ystäväänsä. Niin hän ainakin kuvitteli. Eräänä syksyisenä päivänä poliisi pidätti Villen. Hänen äitinsä soitti ahdistuneena: - Poikani on vangittu, eikä minulla ole aavistustakaan, mitä hän on tehnyt. Tässä täytyy olla jokin väärinkäsitys. Jokainen päivä tuntui pitkältä piinalta, niin Villestä kuin hänen perheenjäsenistäänkin. Vähitellen perheelle paljastui, mihin Ville oli syyllistynyt. Suru ja ikävä sai äidin jälleen tarttumaan puhelimeen: - Rukoilethan Villen puolesta. Kunpa hän jaksaisi uskoa, että Jumala voi armossaan antaa kaiken anteeksi. Muissa perheissä tehtiin jouluvalmisteluja, siivottiin ja touhuttiin, mutta Villen perheellä oli vain yksi toive ja rukous: että rakas poika pääsisi jouluksi kodin lämpöön ja turvaan. Juuri ennen joulua sellin ovi aukeni, ja Ville sai lähteä kotiin. Tutkintavankeus oli päättynyt. Silloin hän ei voinut aavistaa, että oikeuskäsittelyä ja tuomiota joutuisi odottamaan monta pitkää ja piinaavaa vuotta. Ville kirjoitti minulle viime kuussa tekstiviestin kuultuaan tuomionsa. Se kertoo kypsän miehen nöyrästä mielestä: Kärsikäämme tekojemme seuraukset, mutta antakoon Jumala voimia kärsimyksen kestämiseen. Inga-Lill Rajala ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13

14 Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) suomenkielinen Naiset toivon lähteellä on näillä näkymin 52 radioohjelman sarja. SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen on ohjelman tuottaja ja keskustelijoista toinen. Ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. Naiset toivon lähteellä on tällä hetkellä kuultavissa keskiviikkoisin klo Järviradion taajuuksilla: Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Alajärvi 89,7 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz sekä Radio Mantan taajuuksilla: Kokemäki 98,7 MHz, Vammala 101,2 MHz ja Nokia 107,4 N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Naiset toivon lähteellä -ohjelma-aiheet MHz muutoksien jälkeen to klo 10:05 (uusinnat to klo 19: , su klo ja klo ). Radioinnin jälkeen keskustelun voi kuunnella myös Internetissä Sanansaattajien kotisivulta: Viikot 50 52/2006 ja 1 5/2007 vk 50/2006. Kun läheinen menehtyy epämääräisissä olosuhteissa, luottamusrakenteet horjuvat. Pappi, muusikko Mirja Lassila, Janakkala. vk 51. Syötkö itsesi sairaaksi? Ravitsemustieteilijä, kotitaloustieteen professori, Anna-Liisa Rauma, Savonlinna. vk 52. Armeniasta Puolan kautta Suomen Turkuun. Kielenkääntäjä Aya Salmenkorva, Turku. vk 1/2007. Arvot ja parisuhde puntaroidaan yritysmaailmassa. Yrittäjä Kirsti Salmela, Turku. vk 2. Kun lapsi lentää pesästä ja artistin puoliso nouseekin itse lavalle. Diakoni, laulaja Arja Simojoki, Kangasala. vk 3. Neljäkymppiä ja risat mittarissa, tässäkö tämä oli? Nuorisotyönohjaaja Elina Pääkkönen, Heinola. vk 4. Kun Japani vei voimat, ammatinvalinta meni uusiksi. Tekstiilitaiteilija Sirpa Kallio, Hyvinkää. vk 5. Naisen elämänkaari ja vaikuttamisen väylät. Naistentautien erikoislääkäri Ulla Järvilehto, Tampere. Miksi Jumala sallii kärsimyksen? R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Raamattu kannesta kanteen -radioohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga-Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo (uusinnat klo ). Järviradiossa ma klo , ti klo , ke to klo ja su klo Radio Kajauksessa su to klo Opetukset ovat kuultavissa myös Internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta Viikko 50/2006 ma Elisa Elian sijaan (2. Kun. 1:1 2:22) ti Elisa hämmästyttää (2. Kun. 2:23 4:37) ke Usko sanaa ja puhdistu! (2. Kun. 4:38 5:27) to Mitä silmämme näkevät? (2. Kun. 6:1 31) pe Spitaaliset elämän välittäjinä (2. Kun. 6:32 8:15) Viikko 51 ma Aikamoinen jehu (2. Kun. 8:16 10:36) ti Uudistuksen tuulet (2. Kun. 11:1 12:22) ke Kuollut tuo elämää (2. Kun. 13:1 14:22) to Peukaloruuvi kiristyy (2. Kun. 14:23 16:4) pe Israel tuhoutuu (2. Kun. 16:5 17:18) Viikko 52 ma Samarian uudet asukkaat (2. Kun. 17:19 18:22) ti Psykologista sodankäyntiä (2. Kun. 18:23 19:28) ke Elämään lisää vuosia, mutta (2. Kun. 19:29 20:21) to Paluu pakanuuteen (2. Kun. 21:1 22:11) pe Aika puhdistaa uskoa (2. Kun. 22:12 23:24) Viikko 1/2007 ma 1.1. Uho ja tuho (2. Kun. 23:25 25:30) ti 2.1. Johdanto Roomalaiskirjeeseen ke 3.1. Horisontti kohdalleen (Room. 1:1 4) to 4.1. Olen kaikille velkaa (Room. 1:2 15) pe 5.1. Dynamiitin aika (Room. 1:16 18) Viikko 2 ma 8.1. Kaipaatko vapautta? (Room. 1:19 32) ti 9.1. Saako varkaalta varastaa? (Room. 2:1 16) ke Oletko oikea juutalainen? (Room. 2:17 3:4) to Mitä huulten takana? (Room. 3:5 20) pe Uusi tie (Room. 3:21 30) Viikko 3 ma Kuka kelpaa Jumalalle? (Room. 3:31 4:8) ti Toivoa ilman toivoa (Room. 4:9 5:1) ke Pelastuksen seuraukset (Room. 5:2 11) to Aadam ja Jeesus Kristus (Room. 5:12 6:2) pe Kuolemaan kastetut (Room. 6:1 14) Viikko 4 ma Oppitunti pyhityksestä (Room. 6:15 23) ti Mihin lakia tarvitaan? (Room. 7:1 13) ke Jumala ei ole lihanjalostaja (Room. 7:14 25) to Kuolemasta elämään (Room. 8:1 8) pe Pyhitys yltää kuoleman taakse (Room. 8:9 17) Viikko 5 ma Synnytys on tuskallista (Room. 8:18 28) ti Pelastusvarmuus (Room. 8:28 39) ke Jumalan valinta ja Israel (Room.9:1 4) to 1.2. Esauta minä vihasin (Room.9:5 13) pe 2.2. Muista, että olet savea (Room. 9:14 33) Radioraamattukoulun osoite: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 88, Sotkamo S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: Taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Oulu 106,9 MHz, Tampere 97,2 MHz, Lahti 106,4 MHz, Turku 107,3 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Lapua 89,4 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Mikkeli 87,8 MHz ja Joensuu 107,4 MHz. Järviradiossa: Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Alajärvi 89,7 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Ylä-Kainuu 90,9 MHz, Kuusamo 101,8 MHZ ja Kostamus 104,7 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin että Södertäljen lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo , ma ja ti Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo parittomilla viikoilla. Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. Tätä kysymystä pohdimme raamatunlukuopas Hetkisessä lukiessamme Jobin kirjaa alkuvuodesta TILAA päivittäisen Raamatun lukemisen tueksi Hetkinen itsellesi tai lahjaksi ystävälle sekä Lukkari nuorelle. * Hetkinen (4 nroa) 20 kestona, 23 vuodeksi * Lukkari (4 nroa) 16 kestona, 17 vuodeksi Julkaisija: Raamatunlukijain Liitto ry. (RLL) TILAUKSET: p tai riitta.santalahti@mission.fi Putiikki kiittää Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) pieni kristillinen kirja- ja lahjatavarakauppa Putiikki kiittää sydämellisesti kaikkia ystäviä, jotka muistivat leivonnaisin, käsitöin ja muin lahjoituksin SAN- SAn myyjäistapahtumaa. Tuotto menee radiolähetystyön tukemiseen. Kiitämme myös kaikkia asiakkaita menneestä vuodesta ja toivotamme Joulurauhaa ja Siunattua uutta armon vuotta 2007! Pirjo Hyövälti Putiikin vastaava 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

15 L ä h d e m u k a a n Jyväskylän kaupunkiseurakunta Pappilassa, Vapaudenk. 26, klo 15 SANSAn Jyvässeudun joulujuhla, Eila Murphy, Mirja-Liisa Koivisto, Marjaana Kotilainen, Ilkka Kastepohja, Matti Korpiaho. Helsinki/Taivallahti Kirkossa klo 10 messu, saarna Martti Poukka. Srk-salissa SAN- SAn joulujuhla, Poukka, Juha Auvinen, Tuula Korpiaho. Helsinki/Roihuvuori Laajasalon kirkossa klo 12 messu, saarna Kari Eskelinen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Eskelinen. Kaarina Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Srk-salissa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Pelastuksen ääni Israelissa, Korpiaho. Vantaa/Vantaankoski Myyrmäen kirkossa klo 15 lähetyspiiri, Martti Poukka. Lahti/Keski-Lahti Mukkulan kirkossa klo 18 Kauneimmat joululaulut, Kari Eskelinen. Kuopio Radiopiiri klo 18 NNKY:llä, Myllyk. 5, Harri Eronen. Lahti/Keski-Lahti Juhlasalissa, Kirkkokatu 5, klo 15 SANSAn ja Kylväjän yhteinen joulujuhla. Maarika Laakso-Helle, SANSAsta Matti Korpiaho, Kari Eskelinen, Kylväjästä Pekka Savolainen. Tampere/Kaleva Järvensivun srk-kodissa klo 14 SANSAn joulujuhla, Timo Reuhkala, Matti Korpiaho. Espoo/Leppävaara Kirkossa klo 17 pienpiirien joulujuhla, Martti Poukka. Hämeenkyrö Raamattu- ja lähetyspäivät. La 6.1. Hämeenkyrön kirkossa klo 12 messu, saarna Jukka Norvanto. Isopappilassa keittolounas ja lähetysjuhla Uuden elämän lähteellä Keski-Aasiassa, Norvanto. Kyröskosken srk-talossa klo 18 Sanan ja musiikin ilta, Norvanto. Su 7.1. Kyröskosken srk-talossa messun jälkeen raamattutunnit Anna vielä tämä vuosi ja Kuuleeko Jumala rukoukset?, Norvanto. Tarkempi ohjelma srk:n ilmoittelussa. Juva 6.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Ilosanomaa Intiassa, Korpiaho. Helsinki/Vuosaari 6.1. Kirkossa klo 11 messu, saarna Juha Auvinen. Srk-salissa kirkkokahvit, lähetyspiirin pöytä ja Intia-lähetystuokio, Auvinen. Humppila 6.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Martti Poukka. Srk-talossa keittolounas, klo 12 SANSAn ja Pipliaseuran kuulumisia, klo 14 lähetysrukous, Poukka. Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat KIRJOJA PUTIIKISTA Jukka Norvanto Onnellisten saari 19 UUTUUS! Kirja jakautuu kolmeen osioon: Kypros raamatunhistorian lehdillä, Kyproksen kiehtovan kasvikunnan sanomaa ja Ihmisiä kansojen sulatusuunista Markku Ojanen Hyvä, paha ihminen 25 Jaakko Mäkeläinen Lupauksia 24,80 Tom ja Maikki Langi Sinun muureillesi, Jerusalem 23,80 Tilaukset: puhelimitse (019) /Putiikki, postitse Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/Putiikki, PL 13, Hyvinkää, s-postitse pirjo.hyovalti@sansa.fi tai kotisivumme kautta Postikulut lisätään hintoihin. Lammi 6.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Timo Reuhkala. Lempintuvassa radiolähetystyön juhla, Reuhkala. Imatra 6.1. Imatrankosken kirkossa klo 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Lähetysjuhla Unkarin radiolähetystyön uutisia, Eskelinen. Varkaus 6.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Harri Eronen. Lähetyslounas ja lähetystilaisuus, Eronen. Köyliö 7.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Martti Poukka. Parikkala 7.1. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Srk-talossa lähetyslounas ja -tilaisuus Ilosanomaa Intiassa, Matti ja Tuula Korpiaho. Tornio Tornion kirkossa klo 12 messu, saarna Harri Eronen. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla Valon sanomaa Intiassa, Eronen. Tampere/Aitolahti Kirkossa klo Aitomiehetpiirin radiolähetystyön ilta Sydämen puhetta Lähi-idässä, Matti Korpiaho. Tampere/Pyynikki Aleksanterin kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkontuvassa kahvit ja lähetystilaisuus Pelastuksen ääni Israelissa, Korpiaho. Tampere/Pirkkala Srk-talossa, Kirkkoveräjäntie 2, klo 15 lähetyksen iltapäivä, Matti Korpiaho. Helsinki/Lauttasaari Srk-keskuksessa klo 13 lähetyspiiri, Martti Poukka. Lahti/Joutjärvi Raamattu- ja tunnustuspäivät. Kirkossa pe klo 18 Tunnustavan srk:n kipukohdat tänään, mukana Jukka Norvanto. La klo 18 Radiolähetystyön raamatulliset perusteet ja klo 19 Onko näky kadoksissa, Jukka Norvanto. Kemijärvi Sanansaattajien päivät, Martti Poukka. Ohjelma srk:n ilmoituksissa. Salla Srk-talossa klo 18 lähetysilta llosanomaa Intiassa, Martti Poukka. Pelkosenniemi Maija Lukkarilla, Sodankyläntie 30 C, klo 18 lähetysilta, Martti Poukka. Vantaa/Hämeenkylä Pähkinärinteen kerhohuoneessa, Lammaskuja 2 B, klo 18 lähetyspiiri Ilosanomaa Intiassa, Matti Korpiaho. Tervetuloa tilaisuuksiimme Matka Kroatiaan kesällä 2007 Tule mukaan ryhmämatkalle Kroatiaan Tutustumme Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien lähettien toimintaan ja Kroatian evankelisen kirkon elämään. Näemme myös kauniin Dalmatian rannikon ja kuuluisan Splitin kaupungin. Tutustumme historialliseen Mostariin ja Bosnian pääkaupunkiin Sarajevoon. Matkan alustava hinta puolihoidolla on noin 900. Hintatiedot tarkentuvat lähiaikoina. Lähtijät hoitavat itse matkavakuutuksensa. Ryhmän kokonaisvahvuus on lentovarausten vuoksi 30 henkeä. Matkanjohtajina toimivat Matti ja Tuula Korpiaho. Lisätietoja antaa ja ilmoittautumisia ottaa vastaan Sanansaattajien toimistossa Tuula Korpiaho, p. (019) , s-posti tuula. korpiaho@sansa.fi. Teknisenä matkanjärjestäjänä lentomatkojen osalta toimii Matka-Vekka, Hyvinkää. Ilmoittautuessa on hyvä tiedustella kotimaan liityntälentoja. Tarkempi matkaohjelma ja tarvittavat lisätiedot lähetetään ilmoittautuneille. Kannen kuva: Pia Tiusanen LÄHDE Lähde Radiolähetystyön lehti 32. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: Leena Punkari leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite: PL 13, Hyvinkää vaihde (019) faksi (019) Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 32 euroa/vuosi Kestotilaus 27 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 17 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 42 euroa/vuosi Kestotilaus 37 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut radiolla tapahtuvaan evankeliumin julistukseen. Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin hengellistä radioohjelmaa lähetyskentillä 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin, Kroatian ja Slovakian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro Sampopankki, tilinro SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) tai pirjo.hyovalti@sansa.fi Painopaikka: Lehtipaino Keski-Uusimaa, Riihimäki, 2006 ISSN Seuraava numero ilmestyy Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15

16 T a k a s i v u n j u t t u RAAMATUSSA EI TARPEETONTA KOHTAA OLEKAAN Pirjo Juntunen koivuisia aurausviittoja kappaletta, myivät ne tieliikelaitokselle ja lahjoittivat tuoton tällä kertaa SANSAn kautta Kutinan kirkon katon korjaukseen. Jeesuksen veri verraton... Yhteen on kasvettu pikkuhiljaa Jumalan kanssa ja keskenämme. Aivan näitä sanoja Haloset eivät käytä, siksi niitä ei ole kirjoitettu lainausmerkkeihin. Mutta noinkin he olisivat voineet sanoa. Uskosta on tullut niin tärkeä asia, että siitä he haluaisivat kertoa jokaiselle, joka ei vielä ole kuullut. Vaatimattomasti, itseään korostamatta. Radiolähetystyön kesäpäivillä viime vuonna Jarmo Halonen otti kantaakseen kyltin, jossa luki viro. Pieksämäen maaseurakunnan kirkon messussa rukoiltiin siunausta muun muassa Piibel kaanest kaaneni -ohjelmille, joiden radioiminen oli aloitettu Virossa alkuvuodesta. Pirkko-puoliso varmaankin oli penkissä ja hengessä mukana. Samalla tasaisen varmalla tavalla he tuntuvat huolehtivan asiasta kuin asiasta. Uskallan arvella, vaikka kehua ei saakaan. Vuosien varrella tulee kuvanneeksi lehteä varten esimerkiksi monenlaisia puisia tuotteita: pöytäristejä, leikkuulautoja, paistinlastoja, pannunalusia, kapustoja, lintulautoja, ruokintalintuja (tilhiä ja punatulkkuja, joihin voi kiinnittää rasvapallon ulos elollisten talvievääksi), nukenkehtoja... Ahkerat kädet tekevät niitä kodeissa ja erilaisissa miestenpiireissä ja lahjoittavat sitten Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SAN- SA) työn hyväksi pidettäviin myyjäisiin. Harvemmin osuu ostajankaan kohdalle henkilö, joka juuri nuo tuotteet on valmistanut. Jokainen kantaa kortensa kekoon tahollaan, ja taas joku jossakinpäin maailmalla saa kuulla Hyvän sanoman ensimmäistä kertaa äidinkielellään radiosta. Kajaanilaiset Jarmo ja Pirkko Halonen ovat innostuneet radiolähetystyöstä, koska radioaaltojen etenemistä ei voi kukaan estää. Jarmo on vuosien varrella nikkaroinut myyjäisiin muun muassa nukenkehtoja, ruokintalintuja, linnunpönttöjä ja ristejä. Pirkko taas on valmistanut esimerkiksi SANSAn paikalliseen pikkujoulujuhlaan hirvikeitot ja uunijuustot. Molemmilla omat tapansa tukea Kajaanin seurakunnassa miehet aloittivat puutyöpiirin kuultuaan, että semmoinen oli kokoontunut Hämeenlinnan seurakunnassa jo parikymmentä vuotta ja kerännyt töillään rahaa lähetystyön tarpeisiin. Puupiirin vetäjäksi ryhtyi Keräsen Tauno. Yhdessä tehdään ja ideoidaan, tuoton voi jokainen osaltaan osoittaa sille järjestölle, jonka kautta katsoo lähetystä viisaimmaksi tukea. Halosen Jarmon (62) kohdalla valinta enimmäkseen on osunut SANSAan. - Jarmo tekee täysipäiväisesti SANSAn hyväksi puutöitä, pyhät sentään näkyy malttavan levätä, Pirkko Halonen (65) vitsailee. Johon Jarmo heti toppuuttelemaan, ettei nyt sentään kesäisin. Syksymmällä tietysti pitää kiireempää, kun täytyy valmistaa jouluiset kauralyhteetkin tänäkin vuonna parisataa. Kotiseurakunnassa järjestetään myös kahdet myyjäiset: ensin adventtimyyjäiset, joissa SANSA on esillä pienimuotoisemmin, ja sitten suuremmat joulumyyjäiset. Pirkko, joka on paikalla esimerkiksi myymässä arpoja, korostaa, että varsinkin joulumyyjäisiin niin leivonnaiset kuin SANSAsta tilattavat tuotteet kortit, kynät, servietit ja vastaavat huolehtii paikalle Mustosen Heikki. Hän nimittäin vetää Kajaanissa nykyisin Sanansaattajien lähetyspiiriä, jossa Haloset ovat käyneet viitisen vuotta. Pirkko Halonen astuu remmiin taas, jos Radioraamattukoulun asioissa tarvitaan jonkinlaista talkooapua. Jo tavaksi on tullut sekin, että Kainuun alueen pikkujouluun hän valmistaa hirvenlihakeiton ja uunijuuston. Ja vaikka Jarmo kavereineen onkin taitava nikkaroimaan, niin Pirkkopa taitaa paremmin tietää, mistä materiaalin saa hankituksi kohtuuhintaan. Toisinaan Kajaanin seurakunnan puutyöpiirin väellä on muuten yhteinenkin kohde. Elokuussa he esimerkiksi valmistivat sorateillä talvisin tarvittavia Jarmo Halonen on syntyisin maalaistalosta Sotkamosta, Pirkko Valtimolta. Jarmo teki työrupeamansa pääosin tieliikelaitoksessa, jossa hän viimeiset kymmenen vuotta työskenteli metalli- ja kirvesmiehenä. Vaikka nuorena kävikin karjanhoitokoulun, Pirkko urakoi suurimman osan työvuosistaan sahalla, joka aikoinaan kuului Kajaani Oy:lle. Viimeiset parikymmentä vuotta hän lajitteli nappia painamalla lautaa ja lankkua. Niin Pirkon kuin Jarmonkin lapsuudenkodissa usko oli tärkeä asia. Kirkko oli kummankin kotoa kohtuullisen kaukana, joten matkaan lähdettiin vain suurempina pyhinä. Jarmon kotoa enimmäkseen jollakin autokyydillä, Pirkon kotoa hevospelillä. Järisyttävänä kokemuksena alle kouluikäisen tytön mieleen on jäänyt, miten iloinen paluu joulukirkosta ja kilvanajo olisi voinut muuttua murhenäytelmäksi. Liukkaalla kelillä jonkin toisen talon reki heilahti poikkipäin tielle, vastaan tuli auto reessäolijat pelastuivat, hevonen pelastui. Vain reki meni rikki ja autoon tuli kolhuja. - Jumalanpalvelus kuunneltiin radiosta joka sunnuntai, Jarmo muistelee. Pirkko taas kertoo, että hänen vanhempansa veisasivat joka ilta. Kerran oli vanhamummo Leena yökylässä, otti pikku-pirkon viereensä ja opetti Siionin kanteleesta laulun, joka muistuu mieleen vieläkin: Löytyi lähde hyvä, selkiä ja syvä. Lähde salainen, lähde julkinen. Pese itsesi siinä, puhtaaksi tulet siinä. Jeesuksen se on, veri verraton... Virret ovat Halosille edelleen tärkeitä, erityisesti jouluinen Enkeli taivaan kaikkine säkeistöineen. Myöskään Raamatusta he eivät halua valita mielikohtia, sillä koko Raamattu on tärkeä ja rukoukselle pitää jäädä ja jättää aikaa. Katkeroitumista pitää varoa Halosten poika Toivo asuu ja työskentelee Kajaanissa, mikä on vanhempien kannalta tietysti mukava asia. Oli heillä tytärkin, Sirkka. Mutta äitienpäivänä 1989 hän kuoli kolarissa 20-vuotiaana. Kirkas auringonpaiste oli häikäissyt kuljettajan, ja kyljestä tuli bussi sisään. - Ymmärsin jotenkin heti, mitä oli tapahtunut, kun poliisit tulivat kertomaan. Helpotti, että tiesi, mitä Raamatussa päiviemme määrästä mainitaan, Pirkko sanoo hiljaa. - Koskaan en Jumalaa vastaan ole tästä asiasta kapinoinut, hän jatkaa. Jarmonkaan mielestä surullinen tapahtuma ei ainakaan heikentänyt uskoa. Herran kädessä, Herran kädestä. Leena Punkari Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. Herra, suo armosi ja hyvyytesi niille, jotka tuntevat sinut ja joilla on vilpitön sydän. Ps. 36:10 11 Hilpi Jenu