JOHTAJUUS JA OPPIMINEN DYNAAMISESSA TYÖELÄMÄSSÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAJUUS JA OPPIMINEN DYNAAMISESSA TYÖELÄMÄSSÄ"

Petteri Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Karl-Magnus Spiik Oy 1 JOHTAJUUS JA OPPIMINEN DYNAAMISESSA TYÖELÄMÄSSÄ YKSINKERTAISUUS MONIMUTKAISUUS Kehittymättömät kulttuurit (ihmiset) luulevat, että yksinkertaisuus on kehittymättömyyttä ja monimutkaisuus kehitystä. Kehittyneet kulttuurit (ihmiset) tietävät, että monimutkaisuus on kehittymättömyyttä ja yksinkertaisuus kehitystä. Yritysten / organisaatioiden tahtotilat saadaan toimimaan käytännössä, kun ne ovat niin yksinkertaisessa ja selkeässä muodossa, että jokainen voi ymmärtää ja kokea ne omassa työssään. **** Korkeakoulun asiakas on työelämä. Oppilas on tuote. Valmistaako korkeakoulu sellaisia tuotteita, että ne menevät kaupaksi? Kysymys ei ole vain mitä opetetaan, vaan miten opetetaan: mitä tekemisen ja käyttäytymisen taitoja oppilaiden on hyvä oppia jo opiskeluvaiheessa. HENKILÖVALINNAN KRITEEREITÄ Asiat -puoli oman erikoisalan osaamista alan aktiivista seuraamista ja halua jatkuvaan oppimiseen kielitaitoa ja kansainvälisyyttä liiketalouden perustietoa ja taloudellista ajattelua taitoa löytää nopeasti tietoa selkeää ja ymmärrettävää kirjallista ilmaisutaitoa Ihmiset -puoli yhteistyöhalua ryhmä- ja tiimityötaitoja erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista esiintymistaitoa ja ajatusten suullista ilmaisutaitoa päätöksentekokykyä kykyä vaikuttaa muihin (luoda itsestään luotettava ja vakuuttava kuva) visiointikykyä paineen ja epävarmuuden sietämistä

2 Karl-Magnus Spiik Oy 2 TULEVAISUUDEN NUORET Olemme kauniimpia, seikkailunhaluisempia ja yhteiskunnallisesti valveutuneempia kuin vanhempamme. Otamme kaiken irti vapaa-ajasta ja naureskelemme kellokorttiaikaan jämähtäneille muumioille. Hallitsemme uusimman teknologian, jonka avulla haemme ja käsittelemme tietoa vaivattomasti. Työn tulos ratkaisee, ei toimistolla vietetty aika. Mielipiteitä ja tuoreita näkökulmia meillä riittää. Ei ole väärin haluta tehdä toisin - päinvastoin. Mobiilisukupolvemme on jo nyt monessa suhteessa täysin erilainen kuin aiemmat. Tehokasta työntekoa laiturinnokassa, viikon mittaisia vappujuhlia ja äkkilähtöjä Aasiaan. Tulevaisuudessa työ on entistäkin virtuaalisempaa ja joustavampaa. Dynaamiset organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka osaavat itse ohjata itseään. Niinpä itsetuntemus, epävarmuuden sietokyky ja vuorovaikutustaidot ovat työelämässä kovaa valuuttaa. Työterveyspsykologi Sabina Brunou: Jatkossa pärjäävät sellaiset ihmiset ja organisaatiot, jotka osaavat luopua kontrollin kaipuustaan. Itse kunkin sisäinen pomo tahtoo usein olla se kaikkein vaativin ja ankarin pomo. VALELÄÄKÄRIN TAIDOT (Fakta 9/2010) Uutiset valelääkärin oikeudenkäynnistä kertovat mielenkiintoistatarinaa nykyajan työelämästä. Kouluttamaton nuori mies suoriutui pitkään mainiosti tehtävässä, jonka piti vaatia ensin tiukan pääsykokeen ja sitten vuosien koulutuksen. Miten tämä on mahdollista? Hänellä oli hyvät sosiaaliset taidot. Hän oli aitoja parempi, koska malttoi kuunnella. Hän ei tyrkyttänyt yhtä oikeaa ratkaisua, koska ei tiennyt sitä, vaan selvitti eri vaihtoehtoja. Valelääkäri ei tiennyt alussa mitään, mutta kyseli ahkerasti, imi tietoa ympäriltään ja oppia nopeasti uutta. Hän hallitsi tietotekniikan ja käytti tietokantaa, josta löytyi selostuksia kaikista mahdollisista vaivoista hoitoineen. Kun eteen tuli riskipitoisempi tilanne, hän delegoi tapauksen toiselle lääkärille (käytti hyväkseen organisaation muita resursseja). **** MSc Charlotta Niemistön väitöskirjasta 2011: Y-sukupolvi ( syntyneet nuoret) muodostaa megahaasteen työnantajille. Heillä on korkeammat vaatimukset hyvästä tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. He haluavat toimia itsenäisemmin. Tämä edellyttää yritysten henkilöstö-politiikalta mm. entistä enemmän proaktivisuutta ja strategista otetta. Proaktiivisuus tarkoittaa aktiivista ja aloitteellista toimintaa, jossa ihminen on itseohjautuva ja kantaa vastuun toiminnastaan. Valinnat ovat henkilökohtaisten arvojen ja päätösten mukaisia, vähemmän olosuhteiden tai muiden mielipiteiden sanelemia. Proaktiivisuuden vastakohta on traditionaalisuus (perinteinen, vanhanaikainen). Strateginen johtamien on ajattelun johtamista. Suunnasta ja tavoitteista sovitaan ennakkoon, jonka jälkeen tiimit / ryhmät / yksilöt saavat työrauhan ja päättävät itse miten tavoitteet saavutetaan.

3 Karl-Magnus Spiik Oy 3 IHMISTEN ERILAISUUS Ilmaisen testin voi tehdä netissä: -> minäkuva JÄYKKÄ / JOUSTAVA ORGANISAATIO Aikaisemmin organisaatioiden tavoitteena oli tuottaa palveluja ja tavaroita sekä tehdä niillä tulosta (yrityksissä voittoa). Tämä oli mahdollista silloin, kun ympäristössä ei tapahtunut jatkuvasti muutoksia ja toimintaa voitiin suunnitella ja toteuttaa rauhassa. Monet asiat voitiin tehdä kuten ennenkin ja tulevaisuus tuntui turvalliselta. Nyt on tavoitteena menestyminen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa. Muutoksia aiheuttavat lukuisat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Ilman muutosvalmiutta ja uuden oppimista ei synny osaamista, jolla uudet tilanteet hallitaan. Järkevä toiminta, hyvät tulokset ja mm. taloudellinen menestyminen ovat seurausta siitä, että tilanteet osataan ennakoida ja oikeita asioita tehdään oikealla hetkellä. Tämä edellyttää, että kaikki tietävät minne ollaan menossa (päämäärä ja tavoitteet), ihmiset osaavat toimia joustavasti yhdessä ja noudattavat sovittuja pelisääntöjä. Jotta tavoitteet ovat reaalisia ja ne voidaan sisäistää, tarvitaan tilaisuuksia, joissa niistä keskustellaan (palaverit, kehityskeskustelut...). Esimiehen johtaminen muuttuu veneen perässä istuvasta käskijästä suunnan näyttäjäksi, valmentajaksi ja kannustajaksi.

4 Karl-Magnus Spiik Oy 4 JÄRJESTYKSESTÄ DYNAAMISEEN TYÖSKENTELYYN Muutosten hallinta ja tuloksellisuus edellyttävät järjestystä ja kurinalaisuutta. Mestaruus saavutetaan tekemällä asiat vielä paremmin eikä keksimällä koko ajan jotain uutta. Muuttuva maailma edellyttää irtaantumista turvallisuushakuisuudesta ja vanhoista tavoista: uudenlaista asennoitumista, uusia ajatuksia, luovuutta, rohkeutta ja riskinottoa. Johtamisen painopiste siirtyy tekemisen johtamisesta ajattelun johtamiseen. AIVOT Professori, aivotutkija Matti Bergström: "Valtaosa aivojen tietoa on alitajuista". Tieteellinen aivo Humaani aivo * loogisuus * luovuus * yksityiskohdat * kokonaisuudet * päivä, aika, historia * unet, ajattomuus, ikuisuus Tajuamisen kapasiteetti Aistiteitse virtaava informaatio 100 bittiä/sek. 10 potenssiin 9 bittiä/sek. JOHTAJUUS ON MYÖS PROSESSISSA Aikaisemmin johtajuus liitettiin vain johtajaan eli ko. valtaa käyttävään ihmiseen. Nykyään johtajuus on myös asioissa eli se on osa prosessia, jossa johtaja nähdään yhtenä tekijänä toimivassa kokonaisuudessa (vaikka hänellä on suurempi vaikutusvalta). Toisaalta johtajuutta käyttää johtaja. Toisaalta johtajuus voi myös olla asioissa ja tilanteessa. Tiimityöskentelyssä jokainen jäsen voi ottaa johtajuuden, mutta se edellyttää, että keskinäinen luottamus on kunnossa ja tavoitteet, vastuut ja pelisäännöt ovat selkeitä. Esimiestyö on vaativa tehtävä: käskijästä palvelijaksi, kritiikin sietämistä, oppimista, priorisointia ristiriitatilanteissa... Johtaminenkin on muuttunut KONE OY:N MATRIISIORGANISAATIO Aluejohtajat ja liiketoimintajohtajat ovat kaikki johtoryhmässä, jotta syntyy globaalin ja paikallisten vastuuhenkilöiden dialogi. Matriisissa saadaan esiin enemmän tietoa, näkemyksiä ja luovuutta. Matriisiorganisaatio on viestintäyhteyksien kytkentäkaavio, jonka läpi kulkee kahta lajia johtamisnäkökulmaa. Vuorovaikutustaito ja yhteistyökyky nousevat entistä tärkeämmiksi osaamisen alueeksi.

5 Karl-Magnus Spiik Oy 5 Paikallisorganisaatio vastaa toiminnasta asiakkaan kanssa (tulokset). Globaali organisaatio kehittää tuotteet ja toimintatavat sekä vastaa yhteisistä resursseista (kehittäminen). Tavoitteena on vapauttaa paikallisorganisaatio tuloksen tekoon ja hyvään asiakaspalveluun, kun liiketoimintajohtajat vastaavat kilpailukykyisestä tuoteportofoliosta ja liiketoimintainfrasta. Matriisiorganisaatio on viestintäyhteyksien kytkentäkaavio. Entistä tärkeämmiksi osaamisen alueiksi nousevat vuorovaikutustaito, yhteistyökyky ja itseohjautuvuus. On tärkeä opettaa kaikille hallittua riskinottamista ja rohkeutta kokeilemiseen (yritys ja erehdys). KEHITTYMISEN POLKU Tieto -> Taito -> Taide -> tietäminen osaaminen, ammattitaito kytkentä arvoihin ja omaan merkitykseen, syvällisempi ymmärrys kokonaisuudesta, henkinen kasvu alkaa Tie -> energian vapaa virtaaminen, jatkuva innostuminen, aito eläminen tässä ja nyt, kaikella on tarkoituksensa Kristine Barnett, Ihmeellinen mieli Poikani tarina, suom. Eija Tervonen, Otava 2013 The Spark A Mother s Story of Nurturing Genius, 2013 Äiti on Jaken terapeutti ja auttanut lukuisia muita autistilapsia sekä perustanut miehensä kanssa Jacob s Place nimisen palvelukeskuksen autistisille ja muille erityislapsille. Jacobista on lukuisia videoita YouTubessa. Jos me pystymme ohjaamaan kaiken tuon luovan energian tiettyyn suuntaan, saatamme todistaa jotain todellia ällistyttäviä asioita, fysiikan professori John Ross Indianan-Purduen yliopistosta Indianapolisista (IUPUI). SISÄLTÄ ULOS Eikä vain valmiita vastauksia ulkoa sisään. Ulkoa sisään tarjoaa virikkeitä, erilaisia ympäristöjä, kysymyksiä, ongelman asettelua... Jolloin tapahtuu oppimista sisältä ulos ahaa -elämyksiä, uusia ideoita, erilaisia näkökulmia, ratkaisuja, vastauksia ihmettelyä -> tajuamisia ei vastauksia -> mieli jää auki ja uteliaaksi (asioilla on monta totuutta riippuen tarkastelukulmasta)

Samankaltaiset tiedostot

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa