Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 220 ja 209

Transkriptio

1 Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 220 ja P24767 Kaavaselostus, Luonnos Kaavatunnus: Asiakasnumero: Päivitetty: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767

2 Kaavaselostus, Luonnos I (II) Kuisma Reinikainen/Maria Auranen Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan tarkoitus Yhteystietoja TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Toteuttaminen Laaditut selvitykset SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistokohteet Rakennettu ympäristö Väestö ja työpaikat Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 19

3 Kaavaselostus, Luonnos II (II) Kuisma Reinikainen/Maria Auranen Luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen kuuleminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Asemakaavan yleiskuvaus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Asemakaavamerkinnät ja määräykset Yleiset määräykset ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonto- ja maisemaselvitys a) Raportti b) Arvokohteet 3. Arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Hulevesiselvitys Vaalimaan alueen liikennetarkastelut (Ramboll Finland Oy) Kaupallinen selvitys Asemakaavan seurantalomake (LIITETÄÄN EHDOTUSVAIHEESSA)

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 1 (28) Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 220 ja PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan ja -määräyksiin. Kaavan laatiminen on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Asemakaavan muutokset koskevat kortteleita 201, 220 ja Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Virolahden Vaalimaan taajamassa. Kaava-alue muodostuu kahdesta alueesta, jotka on esitetty alla olevassa kartassa punaisella. Pohjoisempi alue rajautuu lännessä Lappeenrannan tiehen ja etelässä Rouvanmäentiehen. Eteläisempi kaava-alueen osa rajautuu pohjoisessa Putamaantiehen. Asemakaavan muutos sijoittuu kiinteistöille 5:57, 5:45, 6:59 6:121, 6:107 ja 6:123. Suunnittelualue on tällä hetkellä lähinnä metsämaata, kalliota ja peltoa. Pohjoisella osa-alueella sijaitsee kallionmurskausalue. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti maastokartalla. Suunnittelualue on merkitty purppuroilla soikioilla (pohjakartta Maanmittauslaitos 2015).

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 2 (28) 1.3 Kaavan tarkoitus Kuva 2: Suunnittelualueen sijainti asemakaavakartoilla. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. Kaavakartat eivät ole samassa mittakaavassa. Asemakaavamuutoksilla varaudutaan alueen kaupallisten palveluiden jatkokehittämiseen. Pohjoisen muutosalueen osalta on tarkoituksena laajentaa asemakaavassa osoitettua myymäläkeskittymälle tarkoitettua liikerakennusten korttelialuetta 201 (KMK) sekä osoittaa alle 2000 k-m2 liikerakennuksille tarkoitettu korttelialue 220 (KL) myymäläkeskittymälle tarkoitetuksi liikerakennusten korttelialueeksi (KMK).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 3 (28) 1.4 Yhteystietoja Eteläisen muutosalueen osalta on tarkoituksena osoittaa korttelissa 209 sijaitseva toimistorakennusten korttelialue (KTY) sekä sen viereinen yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) alle 2000 k-m2 liikerakennuksille tarkoitetuksi korttelialueeksi (KL). Kaavaa varten on laadittu aiemmissa kaavaprosesseissa tarvittavat luonnon- ja kulttuuriympäristön selvitykset. Tärkeä ja huomioitava asia on se, miten suunnitellut toiminnot sopivat suurempaan kokonaisuuteen. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: Virolahden kunta Tekninen johtaja Markku Uski markku.uski@virolahti.fi puh Kaavaa laativa konsultti Kuisma Reinikainen, DI puh kuisma.reinikainen@fcg.fi 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Kaavoitusaloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kunnalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n 2 momentin viranomaisneuvottelun kynnys ei täyty, silla viranomaisnäkemys kaavan vaikutustenarvioinnista on otettu hyvin esille jo vireillä olevassa yleiskaavatyössä. Virolahden kunta valitsi kaavan laatijaksi :n. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin xx.xx.2015 Kaakon kulma -lehdessä, Virolahden kunnan ilmoitustaululla ja Virolahden kunnan kotisivuilla internetissä. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 2.2 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on pohjoisemmalla kaava-alueen osalla mahdollistaa outlet-keskittymän rakentaminen. Outlet-keskittymä vastaa jatkuvasti kasvavaan kysyntään kaupan tiloista Kaakkois-Suomessa. Eteläisemmällä kaava-alueen osalla käyttötarkoituksen muutoksella on tarkoitus mahdollistaa alueelle kaupallisten palveluiden sijoittaminen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 4 (28) 2.3 Toteuttaminen Alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavaan tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. 2.4 Laaditut selvitykset Vaalimaan aluetta koskien ja alueen tulevaan toimintaan liittyen on aiemmin laadittu seuraavat selvitykset: Luontoselvitys, 2014, Tiina Mäkelä, Kaupallinen selvitys, 2014, Taina Ollikainen ja Mari Pohjola, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hulevesiselvitys, 2014, Eric Wehner ja Eeva-Riikka Bosmann, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arkeologinen inventointi, 2014, FM Kalle Luoto. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Vaalimaan alueen liikennetarkastelut, 2014, Ramboll Finland Oy 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Vaalimaa sijaitsee n. 7 km Virolahden keskustaajamasta Virojoen itäpuolella valtatie 7:n varrella. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Venäjälle suuntautuva rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan lähistölle on rakentunut kaupallista aluetta ja työpaikka-aluetta. Suunnittelualueella on kallionmurskaustoimintaa, mikä edesauttaa korttelialueen käyttöönottoa rakentamiseen. Suunnittelualueen pohjoisemman alueen pinta-ala on xx hehtaaria ja eteläisemmän alueen pinta-ala on xx hehtaaria eli yhteensä kaava-alueen pinta-ala on xx hehtaaria.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 5 (28) Luonnonympäristö Kuva 3 Näkymä Lappeenrannantieltä suunnittelualueelle. Lähde: Google Street View Suunnittelualueen ympäristöön on tehty keväällä 2014 luontoselvitys, jolla kartoitettiin alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki Pöyry Oy:stä Soile Turkulainen. Toinen luontoselvitys alueen ympäristöön on tehty kesällä Tässä luontoselvityksessä selvitettiin maa- ja kallioperä, maisema, vesiolot, kasvillisuus, eläimistö, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit, huomionarvoiset eläin- ja kasvilajit sekä arvokkaat luontokohteet. Eteläisemmälle suunnittelualueen osalle ei sijoitu mitään huomionarvoista luonnonympäristön kohdetta. Pohjoisemmalle suunnittelualueelle sijoittuu huomionarvoiset lajit hiirihaukka ja kivitasku ohessa olevan kartan mukaisesti.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 6 (28) Kuva 4 Luontoselvityksessä kesällä 2014 havaitut arvokkaat luontokohteet ja huomionarvoiset lajit Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistokohteet Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen, eikä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Alueelle tehtiin välisenä aikana arkeologinen inventointi FM Kalle Luodon toimesta. Kaava-alueilta ei löytynyt inventoinnissa historiallisia, eikä esihistoriallisia kohteita. Lähin merkittävä muinaisjäännöskohde on suunnittelualueen pohjoispuolella kulkeva keskiaikainen Suuri Rantatie Rakennettu ympäristö Pohjoisemman suunnittelualueen lounaiskulmassa on uuden kalanjalostusta ja myyntiä harjoittavan yrityksen toimitilat ja koillisosassa on kallionmurskaustoimintaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa metsäsaarekkeeseen, jossa on linkkimasto. Eteläisemmällä suunnittelualueen osalla ei ole rakennuksia tai rakennelmia Väestö ja työpaikat Koko Vaalimaan kaupallisella ja logistiikka-alueella on noin 50 työpaikkaa. Rajavartiolaitoksella ja tullilla on noin 350 työpaikkaa. Suunnittelualueella on muutama työpaikka kalanjalostus- ja myyntiyrityksessä sekä kalliomurskaamolla. Vaalimaan alueella ei ole vakituisia asukkaita.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 7 (28) Liikenne Suunnittelualueen läheisyydessä merkittävimmät liikenneväylät ovat Lappeenrannantie (mt 378) ja Rouvamäentie, jotka liittyvät valtatiehen 7. Lappeenrannantie kulkee suunnittelualueen läpi lounais-koillinen -suuntaisena ja valtatie 7 (Helsinki- Vaalimaan raja-asema) suunnittelualueen eteläpuolelta. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä on viimeinen puuttuva osa Helsingin ja Vaalimaan välisestä E18-tien kehittämishankkeesta. Tavoitteena on saattaa E18 -tien laajempi kehittämistyö päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Valtatie 7 rakennetaan moottoritieksi Haminan Lelun ja Virolahden Vaalimaan välillä noin 32 km:n matkalla. Moottoritie sijoittuu länsiosassa nykyisen valtatien tuntumaan sen eteläpuolelle. Kattilaisista itään tielinjaus suuntautuu uuteen maastokäytävään useita kilometrejä nykyisen tien pohjoispuolelle ja liittyy Vaalimaalla lähellä rajaasemaa nykyiseen valtatiehen. Samalla seututie 387 siirretään nykyistä linjausta pohjoisemmaksi ja se liitetään valtatie 7:ään eritasoliittymällä. Tällöin suunnittelualueen läpi ei kulje seudullista liikennettä, vaan se osuus Lappeenrannantiestä muuttuu kaava-aluetta palvelevaksi pääkaduksi Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelualueella ei ole tiedossa mitään, mikä voisi aiheuttaa pysyviä ympäristöhäiriöitä tai riskejä. Kallionmurskaamo muuttuu rakentamisen alueeksi ja alueelle ei olla sijoittamassa asumista. Suunnittelualueen maanomistajana on kunta. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista neljä koskee tätä asemakaavaaluetta: 1) Toimiva aluerakenne: Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Erityistavoitteet:

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 8 (28) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Erityistavoitteet: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Erityistavoitteet:

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 9 (28) Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet Maakuntakaava Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa Vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö : Alueella on voimassa Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö (vahvistettu ja ). ja siinä suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE: Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Lisäksi suunnittelualue rajautuu pääkaasulinjaan ja vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristö alueelle osoitettu työpaikka-alueen merkintä on muutettu ja rajattu uusiksi vaihemaakuntakaavassa Kauppa- ja merialue.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 10 (28) Kuva 5: Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavojen Taajamat ja niiden ympäristö ja Maaseutu ja luonto yhdistelmästä. (Kymenlaakson liitto) Energiavaihemaakuntakaava: Kymenlaakson maakunnalle on myös laadittu vaihemaakuntakaava joka kuvaa energiahuollon kokonaisuutta. Energiakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Koko maakuntakaava-aluetta koskee seuraava määräys: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue : Maakuntahallitus on päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 11 (28) Kaavassa on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat merkinnät: VÄHITTÄIS- JA RAJAKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (kma-r): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on raja-kaupan ominaispiirteitä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään k-m2. RAJAPALVELUJEN JA KAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (rk): Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan toimintojen kehittämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. TYÖPAIKKA-ALUE (TP): Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät monipuoliset työpaikka-alueet. Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tasapainoisen, olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 12 (28) Yleiskaava Kuva 6: Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavasta Kauppa ja merialue (Kymenlaakson liitto). Eteläisemmällä suunnittelualueen osalla on voimassa Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan kakkosvaihe, joka on hyväksytty Virolahden kunnassa Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa on suunnittelualueella seuraavat merkinnät: TOIMITILARAKENNUSTEN ALUE (KTY) YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE (ET) ASEMAKAAVOITETTU ALUE

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 13 (28) Kuva 7 Ote Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavasta. Pohjoisemmalle suunnittelualueen osalle on laadittu Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty kunnassa Tässä kaavamuutoksessa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE (K) LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 71d :SSÄ TARKOITETUN MYYMÄLÄKESKITTYMÄN (KMK) Kuva 8 Ote Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutoksesta. Koko suunnittelualueelle on vireillä Virojoki - Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja laajennus, joka on ollut nähtävillä luonnoksena tammi-helmikuussa Kaava on tarkoitus olla nähtävillä ehdotuksena kesällä 2015 ja hyväksyä syksyllä Tässä kaavamuutoksessa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät:

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 14 (28) KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN (KM) VÄHITTÄISKAUPAN MYYMÄLÄKESKITTYMÄ (KMK) Kuva 9 Ote Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 15 (28) Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoitettu siten, että pohjoisemman alueen asemakaava (koskee kortteleita 200, 201 ja 220) on hyväksytty kunnassa ja se on saanut lainvoiman Suunniteltavassa asemakaavan muutoksessa laajennetaan tätä asemakaavaa. Eteläisemmän osan asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Alla on otteet näistä asemakaavoista suunnittelualueen kohdalta. Kuva 10 Ote asemakaavasta, joka on voimassa suunnittelualueen pohjoisella alueella.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 16 (28) Rakennusjärjestys Pohjakartta Kuva 11 Ote asemakaavasta, joka on voimassa suunnittelualueen eteläisellä alueella. Virolahden kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan vuonna Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) asettamat vaatimukset. Asemakaavan pohjakartta on hyväksytty vuonna 2015 (Haminan kaupunki, , Dnro 348/15) Muut suunnitelmat ja selvitykset Vaalimaan alueelle on laadittu keväällä 2014 masterplan, jossa ideatasolla selvitetään aluekokonaisuutta ja rakentamisen massoittelua sekä yhteysväyliä. Tavoitteena masterplanilla on antaa päämäärä tuleville kaavasuunnitelmille. Alla on esitetty ote masterplanista suunnittelualueen kohdalta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 17 (28) Kuva 12 Ote Vaalimaan alueen masterplanista. Valtatie 7 ollaan parantamassa moottoritieksi välillä Hamina-Vaalimaa. Yleissuunnitelma tätä varten on hyväksytty liikennevirastossa. Tiesuunnitelma on valmistunut loppuvuodesta 2013 ja hankintaa varten tehty tiesuunnitelman täydennys on valmistunut kesäkuussa Töiden valmistuminen ajoittuu vuosille Suunnitelman mukaan Lappeenrannantien parantaminen alkaa kaava-alueen pohjoisemman osan lounaiskulmasta. Vaalimaan aluetta koskien ja alueen tulevaan toimintaan liittyen on aiemmin laadittu seuraavat selvitykset: Luontoselvitys, 2014, Tiina Mäkelä,

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 18 (28) Kaupallinen selvitys, 2014, Taina Ollikainen ja Mari Pohjola, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hulevesiselvitys, 2014, Eric Wehner ja Eeva-Riikka Bosmann, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arkeologinen inventointi, 2014, FM Kalle Luoto. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Vaalimaan alueen liikennetarkastelut, 2014, Ramboll Finland Oy 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Vaalimaan aluetta kehitetään kansainväliseksi raja- ja vähittäiskaupan sekä matkailuja elämyspalveluiden alueeksi vastaamaan Venäläisen ostosmatkailun aiheuttamaan ostovoimaan. Virolahden kunnan tavoitteena on Vaalimaan alueen asemakaavan uudistaminen kokonaisuudessaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Nyt laadittavassa asemakaavassa pohjoisemmalle alueelle mahdollistetaan outlet -kokonaisuuden rakentaminen. Tämän asemakaavan muutoksella mahdollistetaan puolet outletkeskittymän rakentamisesta. Lopullisen outlet-keskittymän kerrosala tulee olemaan noin k-m 2. Eteläisemmälle alueelle tehdään käyttötarkoituksen muutos, joka mahdollistaa myös kaupallisten palveluiden rakentamisen alueelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Elinkeinonharjoittajat Virolahden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Muut viranomaiset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson museo, Museovirasto / arkeologian osasto, Kymenlaakson pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tullilaitos, Miehikkälän kunta, Haminan ympäristölautakunta Kymenlaakson Sähkö Oy, Haminan Energia, Elisa Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2015 aikana.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 19 (28) Suunnitteluprosessi on käynnistynyt toukokuussa 2015 asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätettyä kaavan vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja asetettiin nähtäville xx.xx. - xx.xx.2015 väliseksi ajaksi. Suunnittelualuetta koskevat lähtötiedot, suunnitelmat, selvitykset ja päätökset kerätään, ja näiden pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta. Suunnittelun tavoitteet tarkennetaan. Kaavaluonnos: Asemakaavan luonnos käsitellään lautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Luonnoksessa esitetään mm. kortteleiden ja muiden alueiden käyttötarkoitus sekä rakentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaikutukset suunnittelualueelle ja ns. vaikutusalueelle sekä nykytilanteeseen verrattuna arvioidaan. Asemakaavan luonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään alustavasti nähtävillä 30 vrk:n ajan, jolloin niistä voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotus: Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää siitä kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja laaditut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, asemakaavaehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa ja asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavan hyväksyminen: Asemakaavan hyväksyy Virolahden kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n 2 momentin viranomaisneuvottelun kynnys ei täyty, silla viranomaisnäkemys kaavan vaikutustenarvioinnista on otettu hyvin esille jo vireillä olevassa yleiskaavatyössä. Täydennetään kaavaprosessin edetessä Luonnosvaiheen kuuleminen Täydennetään kaavaprosessin edetessä Ehdotusvaiheen kuuleminen Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtaiset tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on pohjoisemmalla kaava-alueen osalla mahdollistaa outlet-keskittymän rakentaminen. Outlet-keskittymä vastaa jatkuvasti

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 20 (28) kasvavaan kysyntään kaupan tiloista Kaakkois-Suomessa. Outlet-keskittymällä pyritään mahdollistamaan venäläisten ostosmatkailu rajan läheisyydessä. Eteläisemmällä kaava-alueen osalla käyttötarkoituksen muutoksella on tarkoitus mahdollistaa alueelle kaupallisten palveluiden sijoittaminen. Kaavoituksen aikana muodostuneet tavoitteet Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset Asemakaavaluonnos laadittiin alueelle laadittavan olevaa yleiskaavamuutosta mukaillen voimassa olevaa asemakaavaa laajentaen ja muuttaen keväällä Virolahden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta asetti luonnoksen nähtäville xx.xx. - xx.xx.2015 väliseksi ajaksi. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella pohjoisemman alueen myymäläkeskittymän korttelialuetta 201 laajennetaan itään. Korttelin 220 käyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueesta (KL) liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa MRL 71d :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän (KMK). Eteläisemmän alueen korttelin 209 ja sen viereisen ET-alueen käyttötarkoitus muuttuu toimistorakennusten (KTY) korttelialueesta liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tällä mahdollistetaan kaupan toimijan sijoittuminen alueelle yleiskaavan käyttötarkoituksen mukaisesti Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Hulevesien virtaukset selvitetään toteutussuunnittelun yhteydessä ja laaditaan suunnitelma hulevesien käsittelystä. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisu on kaavan tavoitteiden mukainen ja maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa MRL 71d :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän (KMK) Korttelit 201 ja 220 on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueena, jolle saa sijoittaa MRL 71d :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän. Alueelle saa sijoittaa erikoistavarakaupan myymälöitä ja niihin liittyviä palveluita yhteensä k-m 2. Rakennukset korttelialueella saavat olla kolmikerroksisia. Liikerakennusten korttelialue (KL) Kortteli 209 on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueena. Yksittäisen myymäläyksikön kerrosala saa olla enintään 2000 k-m 2 ja alueelle ei saa rakentaa maankäyttö- ja rakennuslaissa 71d :ssä määriteltyä vähittäiskaupan suuryksikköä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 21 (28) Korttelin 200 rakennusoikeus on yhteensä 4030 k-m 2 ja korttelin 220 rakennusoikeus on yhteensä 3200 k-m 2. Kortteli 200 on jo toteutettu.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 22 (28) 5.2 Asemakaavamerkinnät ja määräykset

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 23 (28) 5.3 Yleiset määräykset

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 24 (28) 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa on lueteltu viisi kohtaa, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, ilmaan 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen 4. Yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen sekä liikenteeseen 5. Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lopullinen lista arvioitavista vaikutuskohteista täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Taulukkotarkastelussa on osa-alueittain arvioitu Oravakiven asemakaavan laajentamisen vaikutuksia. Tarkastelussa on käytetty seuraavaa arviointiluokitusta: 0 ei vaikutusta nykytilanteeseen + paranee vähäisesti nykytilanteesta ++ paranee nykytilanteesta +++ paranee merkittävästi nykytilanteesta - huononee vähäisesti nykytilanteesta -- huononee nykytilanteesta --- huononee merkittävästi nykytilanteesta ( ) suluissa oleva merkintä riippuu toteuttamisesta. OSA-ALUE ARVIO PERUSTELU Ihmisten elinolot ja elinympäristö +++ Asemakaava-alueella ei asu vakituisia asukkaita. Virolahden kunnan asukkaiden kannalta katsottuna erikoiskaupan palvelut paranevat, jolloin asukkaat voivat asioida omassa kunnassa jolloin asioinnin määrä kauemmas vähenee. Maa- ja kallioperä - Pohjoisempaa aluetta laajennetaan itään, mutta alueen käyttötarkoitus pysyy samana. Kaavamuutoksesta ei aiheudu juurikaan vaikutuksia maa ja kallioperään, koska laajennusalueella toimii

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 25 (28) kalliomurskaamo. Louhittua mursketta voidaan käyttää alueen rakentamisessa hyväksi. Eteläisemmällä alueella alueen käyttötarkoitus muuttuu, mutta molemmissa käyttötarkoituksissa on kyse isosta hallirakentamisesta, eli vaikutukset maa- ja kallioperään pysyvät samoina. Vesi, ilmanlaatu ja pienilmasto - Eteläisemmän alueen käyttötarkoituksen muutos kaupan alueeksi lisää alueelle tulevien ihmisten määrää. Pohjoisemmalla alueella rakentamisen määrä pysyy samana, jolloin ostosmatkailijoita ei tule alueen laajentamisen takia enempää. Vähäisessä määrässä lisääntyvä autoilu aiheuttaa ilmanlaadun heikkenemistä ja saastuttaa pienilmastoa. Laajennusosan maaperä tullaan päällystämään, jolloin hulevesien valuntahuiput vahvistuvat. Suuret rakennusmassat ja avoimet liikennealueet heikentävät paikallisesti pienilmastoa ja lisäävät tuulisuutta. Vaikutusta lieventävät istutusalueet ja säilytettävät puusto. Ilmasto (++) Autoliikenteeseen nojautuva kaupallinen toiminta on erittäin haastavaa toteuttaa hiilineutraalisti. Toisaalta alueen toteuttaminen vähentää asiointiliikennettä Virolahden kunnan ulkopuolelle. Varsinkin Venäläisten kauppamatkailijoiden pysyminen rajan läheisyydessä on ilmaston kannalta järkevää. Potentiaalisesti esitetyt laajat hallimaiset massat ovat hyvin valjastettavissa paikallisen energiantuotannon tarpeisiin (maalämpö, laajat kattopinnat aurinkosähkön tuotantoon, pienet rakennusten katolle sijoitettavat tuulivoimalat, hallitilojen jäähdytyslämmön talteenotto). Palvelukorttelien energiaratkaisu olisi todennäköisesti toteutettavissa lämmön ja sähkön osalta omavaraisesti. Tästä ei ole kaavoituksen yhteydessä esitetty suunnitelmia. Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus (+) Alueella ei ole mainittavaa merkitystä luontoalueena, ja nykyisen luonnonympäristön väistyminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta vain paikallisesti. Alueelle toteutettavat istutusalueet on mahdollista suunnitella siten, että ne lisäävät paikallisesti elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kaavaratkaisu ei muuta tilannetta suhteessa voimassa olevaan asemakaavaratkaisuun. Luonnonvarat 0 Alueen laajentaminen kalliomurskeenlouhinta-alueelle ja käyttötarkoituksen muutos eivät aiheuta luonnonvarojen kulumista alueella.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 26 (28) Korttelialueilla toteutettavien maansiirtotöiden tuottamaa maa-ainesta voidaan käyttää alueen maanrakennustöissä. Alueelle suunniteltu toiminta perustuu autoliikenteeseen, mikä merkitsee öljynkulutusta. Luonto ja luonnonympäristö + Kaava ei hävitä sellaisia tiedossa olevia luonnonympäristöjä, joilla olisi paikallista laajempaa arvoa. Kaavaratkaisu ei muuta tilannetta suhteessa voimassa olevaan asemakaavaratkaisuun. Alue- ja yhdyskuntarakenne +++ Kaava mahdollistaa kaupallisten palveluiden rakentaminen alueelle. Alue palvelee paitsi lähialueiden asukkaita myös matkailijoita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alueen sijainti on looginen tulevan moottoritien päässä ja valtakunnanrajan välittömässä läheisyydessä. Rajaliikenteen takia alueesta ei ole mahdollista toteuttaa asumisen tai virkistyksen kohdealueeksi. Sen sijaan alueen toteuttaminen kaupan alueena palvelee hyvin valtioiden välistä läpikulkuliikennettä. Yhdyskunta- ja energiatalous +++ Kaavan toteuttamisen myötä kunnalle syntyy kuluja katuverkon ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kustannukset tarkentuvat kunnallistekniikan suunnittelun edetessä. Tuloja kaupungille syntyy verotulojen kasvusta. Kaavaratkaisu tukeutuu olevaan ja tulevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä energiahuollon verkostoihin. Kaavassa ei ole erityisiä varauksia uudistuvien energialähteiden käytön edistämiselle. Liikenne ja liikkuminen 0 Alueen toiminta tukeutuu pitkälti maantieliikenteeseen. Alue on hyvin autoliikenteen saavutettavissa moottoritien päässä aivan valtakunnan rajan vieressä sijaiten autoliikenteen näkökulmasta houkuttelevalla liikepaikalla. Suunnittelualueiden sisälle järjestetään kevyenliikenteen reittejä, jotka jatkuvat ympäri koko Vaalimaan kaupan aluetta. Näitä hyödyntäen asiakkaat voivat kävellä tai pyöräillä kaupasta toiseen autoilun sijasta. Käyttötarkoituksen muutos eteläisemmällä suunnittelualueen osalla lisää hiukan alueen liikennettä samalla kun alueelle tulevien ihmisten määrä kasvaa. Kokonaisuudessa liikenteen lisääntyminen tämän takia on kuitenkin varsin vähäistä. Kaupunkikuva ja maisema + Kaava luo edellytykset korkealaatuisen kaupanalan palveluja työpaikka-alueen ympäristön luomiselle, jonka vetovoima riippuu kuitenkin toteutuksen laadukkuudesta. Kaava-alueen laajentaminen käyttötarkoituksen pysyessä

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 27 (28) samana ja toisen alueen käyttötarkoituksen muutos eivät kuitenkaan aiheuta merkittäviä muutoksia kaupunkikuvaan ja maisemaan. Kalliomurskealueen maisemakuva tulee parantumaan alueen rakentamisen myötä. Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö ++ Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja. Alueen toteuttaminen luo uuden voimakkaan kiintopisteen Vaalimaan rakennettuun ympäristöön.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, Luonnos 28 (28) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavaan tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. Helsingissä Laatinut: Maria Auranen TkK Hyväksynyt: Kuisma Reinikainen DI YKS-503