LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005

Transkriptio

1 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 Moniste 20/2005

2 Opetushallitus ja tekijät Moniste 20/2005 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2005

3 Luokattoman lukion toimivuus 2005 SISÄLTÖ Lukijalle 5 1 SELVITYKSEN AINEISTO 6 Maija-Liisa Ojala 2 LUKIO-OPISKELUN KESTO JA OPINTOJEN LAAJUUS 8 Terhi Heino ja Maija-Liisa Ojala 2.1 Lukio-opiskelun kesto Lukio-opintojen laajuus 14 3 KURSSITARJONTA JA KURSSIEN VALINTA- MAHDOLLISUUDET 16 Matti Pietilä 3.1 Kurssitarjonta ja kurssien toteutuminen Verkkokurssit 17 4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA 19 Terhi Heino 4.1 Mahdollisuudet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Tärkeimmät syyt, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista 22 5 ITSENÄINEN OPISKELU 24 Maija-Liisa Ojala 5.1 Itsenäisen opiskelun määrän muutos Itsenäisesti opiskelun käytäntöjä 26

4 Luokattoman lukion toimivuus LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ 28 Jorma Kauppinen ja Liisa Jääskeläinen 6.1 Työjärjestyksen laadinta ja jaksojärjestelmä Opiskelu lukiossa Koeviikko Muita opetusjärjestelyjä Luokaton vai luokallinen lukio? 38 7 INTEGRAATIO OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ 40 Liisa Jääskeläinen 7.1 Integraatiomahdollisuudet ja integraation toteutuminen Oppiaineet integraation toteuttajina 41 8 OPINTO- JA RYHMÄNOHJAUS 44 Terhi Heino ja Matti Pietilä 8.1 Opinto-ohjauksen resurssit Ohjauksen antajat Ohjauksen työnjako 47 9 REHTORIN JA OPETTAJAN TYÖNKUVA 49 Jorma Kauppinen 9.1 Rehtorin työnkuva Opettajan työnkuva LUKION LUOKATTOMUUDEN ETUJA JA EPÄKOHTIA 53 Liisa Jääskeläinen 10.1 Luokattomuuden etuja Luokattomuuden epäkohtia YHTEENVETO 61 Kirjoittajat LIITE Opetushallituksen kysely 10/

5 Luokattoman lukion toimivuus Lukijalle Luokattomuus lukion toimintamuotona on ollut mahdollinen kaikille lukioille vuodesta Opetushallitus teki selvityksen Luokattoman lukion toimivuudesta (Opetushallituksen moniste 6/2000) vuonna Siinä kuvattiin luokattoman lukion toimivuutta lukuvuonna Tämän selvityksen tiedot koskevat lukuvuotta Tarkoituksena on selvittää lukio-opiskelun kestoa ja opintojen laajuutta, kurssitarjontaa ja kurssien valintamahdollisuuksia, opintojen suorittamista oman oppilaitoksen ulkopuolella, itsenäistä opiskelua, luokattoman lukion opetusjärjestelyitä, oppiaineiden välistä integraatiota, opinto- ja ryhmänohjausta, rehtorin ja opettajan työnkuvaa sekä lukion luokattomuuden etuja ja epäkohtia. Selvityksen aineisto koottiin keväällä 2005 kyselyllä, joka lähetettiin 120 suomenkieliselle lukiolle. Kysely oli kaksiosainen. Toinen kyselylomake lähetettiin lukioiden rehtoreille ja toinen oppilaskunnille. Tämä selvitys on tehty Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen linjalla lukioyksikössä. Selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Jorma Kauppinen, Terhi Heino, Pekka Iivonen, Liisa Jääskeläinen, Maija-Liisa Ojala ja Matti Pietilä. Selvityksen tulokset raportoidaan tässä julkaisussa. Vuoden 2000 selvitys sisältää luokattomuuden alkuvaiheita, kehittymistä ja tunnuspiirteitä koskevan luvun. Vastaavaa lukua ei ole tässä selvityksessä. Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa erikoissuunnittelija Tanja Kirjavainen on tehnyt selvityksen lukioiden taloudellisuudesta vuosina Nämä kaksi toisiaan täydentävää selvitystä julkaistaan omina raportteinaan. Helsingissä Jorma Kauppinen Opetusneuvos

6 Luokattoman lukion toimivuus SELVITYKSEN AINEISTO Maija-Liisa Ojala Opetushallitus teki keväällä 2005 kyselyn selvittääkseen luokattoman lukion toimivuutta. Edellinen vastaava selvitys tehtiin lukuvuonna (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000). Kysely tehtiin otantana 120 suomenkieliselle nuorten lukiokoulutusta järjestävälle lukiolle (Opetushallituksen kysely 10/2005, liite). Kysely oli kaksiosainen. Toinen kyselylomake oli osoitettu lukioiden rehtoreille ja toinen lukioiden oppilaskunnille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään erityisesti luokattomaan toimintamuotoon liittyviä seikkoja. Lukioiden perustietoja koskevat kysymykset (esimerkiksi opiskelijamäärä) sisältyivät rehtorikyselyyn. Näitä kysymyksiä ei toistettu oppilaskuntakyselyssä koulun nimeä lukuun ottamatta. Kyselyn kohdejoukon otannan pohjana käytettiin Opetushallituksen OPTItietokannan syksyn 2003 tietoja lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista lukuun ottamatta Steiner-kouluja, vieraskielisiä kouluja, aikuislukioita ja kansanopistoja. Koulujen kokoluokituksena käytettiin samaa luokittelua kuin lukuvuoden selvityksessä. Pieniksi lukioiksi luokiteltiin alle 100 opiskelijan lukiot, keskisuuriksi opiskelijan ja suuriksi vähintään 300 opiskelijan lukiot. Kyselyn kohdejoukon otanta edusti alueelliselta jakaumaltaan ja kokojakaumaltaan suomenkielistä lukioverkostoa. Rehtorikyselyyn vastasi vastaustiedoston kokoamisajankohtaan mennessä 110 lukiota, vastausprosentti oli noin 92. Oppilaskuntakyselyyn saatiin vastaus 108 lukion oppilaskunnalta. Vastausprosentti oli 90. Myöhemmin rehtorikyselyyn vastasi vielä neljä ja oppilaskuntakyselyyn kaksi lukiota. Näitä vastauksia ei voitu aikataulusyistä ottaa enää tietojen määrälliseen käsittelyyn mukaan. Edellisessä lukuvuoden selvityksessä oli mukana 65 lukion rehtoreiden vastaukset. Tuolloin ei tehty oppilaskuntakyselyä. TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneet lukiot lääneittäin kevätlukukaudella Lääni Rehtorikyselyyn Oppilaskuntakyselyyn vastanneet lukiot vastanneet lukiot Lukioita %-jakauma Lukioita %-jakauma Etelä-Suomen lääni 32 29, ,6 Länsi-Suomen lääni 41 37, ,0 Itä-Suomen lääni 16 14, ,9 Oulun lääni 14 12, ,9 Lapin lääni 7 6,4 6 5,6 Kaikki yhteensä , ,0

7 Luokattoman lukion toimivuus Rehtorikyselyyn vastanneista lukioista 20 oli pieniä, 55 keskisuuria ja 35 suuria. Oppilaskuntakyselyyn vastanneista lukioista 17 oli pieniä, 56 keskisuuria ja 35 suuria. Selvityksen aineisto on koko lukioverkostoa edustava. Rehtorikyselyyn vastanneissa 110 lukiossa opiskeli tammikuussa 2005 yhteensä opiskelijaa. Näistä 5,2 % opiskeli pienissä lukioissa, 38,7 % keskisuurissa ja 56,1 % suurissa lukioissa. Pienimmässä lukiossa opiskeli 26 opiskelijaa, suurimmassa 816 opiskelijaa. Luokattomana toimiminen on ollut mahdollista kaikille lukioille vuodesta 1994 alkaen. Luokattomaan toimintamuotoon siirtymisvuoden ilmoitti sata lukiota, joista lähes puolet (49 lukiota) oli siirtynyt luokattomaan toimintamuotoon lukuvuoden alusta lukien. TAULUKKO 2. Rehtorikyselyyn vastanneiden lukioiden siirtyminen luokattomaan toimintamuotoon. Luokattomaan toimintamuotoon siirtymisajankohta Vastanneet lukiot Ennen vuotta Vuosina Vuonna Vuonna Vuosina Yhteensä 100 Ei ilmoitettu ajankohtaa 10 Kymmenen lukiota ei ilmoittanut siirtymisvuottaan luokattomaan toimintamuotoon. Kommenteissaan yksi lukio totesi siirtyvänsä luokattomaan toimintamuotoon heti, kun se on mahdollista. Yksi vastaaja totesi koulun toimivan eräänlaisessa puoliluokallisessa järjestelmässä.

8 Luokattoman lukion toimivuus LUKIO-OPISKELUN KESTO JA OPINTOJEN LAAJUUS Terhi Heino ja Maija-Liisa Ojala 2.1 Lukio-opiskelun kesto Rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa opiskeli tammikuussa 2005 noin opiskelijaa, jotka opiskelivat nuorille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaan. Heistä ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli 32,8 %. TAULUKKO 3. Rehtorikyselyyn vastanneiden lukioiden opiskelijoiden prosentuaalinen jakautuminen koulun koon ja opiskeluvuoden mukaan tammikuussa Monesko Opiskelijoiden jakautuminen (%) Opiskeliopiskeluvuosi lukion koon ja opiskeluvuoden mukaan joita lukiossa Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Ensimmäinen 34,4 32,5 33,0 32, Toinen 32,1 31,9 32,1 32, Kolmas 31,6 31,9 30,6 31, Neljäs 1,8 3,6 4,2 3, Viides tai useampi 0,1 0,1 0,1 0,1 18 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 (N) (1 358) (10 073) (14 585) (26 016) Selvitysaineiston lukioiden opiskelijoista nelisen prosenttia opiskeli lukiossa neljättä tai useampaa vuotta. Pienissä lukioissa neljännen tai sitä useamman vuoden opiskelijoita oli suhteellisesti vähemmän kuin keskisuurissa ja suurissa lukioissa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukion oppimäärän suoritti lukuvuonna yhteensä opiskelijaa. Heistä opiskelijaa oli opiskellut nuorten lukiokoulutuksessa ja opiskelijaa aikuisten lukiokoulutuksessa. Näistä lukion oppimäärän lukioissa, aikuislukioissa ja kansanopistoissa suorittaneista 81,5 % oli opiskellut lukiossa enintään kolme vuotta. Aikuisten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet lukiossa suhteellisesti pitempään kuin nuorten lukiokoulutuksen opiskelijat. Lukuvuonna heistä yli puolet oli opiskellut lukiossa yli kolme vuotta.

9 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 4. Lukion oppimäärän suorittaneiden jakautuminen (%) opiskeluajan mukaan lukuvuosina Vuosi 1) 2) Lukion oppimäärän suorittaneet (%) Lukion oppi- Opiskeluvuosia lukiossa määrän Enintään 3 v Yli 3 vuotta Yhteensä suorittaneita ,9 15,1 100, ,0 16,0 100, ,5 18,5 100, Nuorten opetus 84,1 15,9 100, Aikuisten opetus 55,8 44,2 100, Kaikkiaan 82,3 17,7 100, Nuorten opetus 83,6 16,4 100, Aikuisten opetus 48,6 51,4 100, Kaikkiaan 81,5 18,5 100, Lukuvuonna lukion oppimäärän nuorten lukiokoulutuksessa suorittaneista enintään kolmen vuoden opinnoilla sai päättötodistuksen 83,6 % sekä kolmen ja puolen vuoden opinnoilla 5,3 %. Kolmen ja puolen vuoden opinnoilla valmistuvien opiskelijoiden prosentuaalinen osuus on 2000-luvulla vaihdellut neljästä viiteen prosenttiin. Kolme ja puoli vuotta lukiossa opiskelevat opiskelijat suorittavat usein viimeisenä opiskelulukukautenaan vähän kursseja tai osallistuvat vain ylioppilaskirjoituksiin.

10 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 5. Lukion oppimäärän lukiossa, aikuislukiossa ja kansanopistoissa suorittaneiden jakautuminen (%) opiskeluajan mukaan lukuvuosina Oppimäärän Lukion oppimäärän suorittaneet (%) Lukion suoritus- Opiskeluvuosia lukiossa oppimäärän vuosi 1) 2) Alle 3 v 3 v 3,5 v 4 v Yli 4 v Yht. suorittaneita ,5 83,4 3,9 10,3 0,9 100, ,4 82,6 4,5 10,6 0,9 100, ,7 79,8 5,5 11,9 1,1 100, Nuorten opetus 1,0 83,1 5,6 9,9 0,4 100, Aikuisten opetus 17,1 38,7 8,7 23,6 11,9 100, Kaikkiaan 2,0 80,3 5,9 10,7 1,1 100, Nuorten opetus 0,3 83,3 5,3 10,6 0,5 100, Aikuisten opetus 12,9 35,7 13,9 27,0 10,5 100, Kaikkiaan 1,1 80,4 5,8 11,5 1,2 100, ) Esimerkiksi vuosi 2000 = lukion päättötodistukset ajalla ) Ajalta ei ole eritelty nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijoita, vaan luvut sisältävät kaikki opiskelijat. Lähde: Laskelman pohjatiedot Tilastokeskus. Rehtorikyselyssä kysyttiin rehtoreiden kannanottoa yleisväittämään "Lukion luokaton toimintamuoto pidentää opiskelijan opiskeluaikaa". Vastaajista 56,4 % oli väittämästä melko tai täysin eri mieltä, 11,8 % ei ottanut asiaan kantaa ja 31,8 % vastaajista oli melko tai täysin samaa mieltä. Keskisuurissa ja suurissa lukioissa oltiin hieman pieniä lukioita yleisemmin sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto pidentää opiskelijan opiskeluaikaa. Sekä rehtoreilta että oppilaskunnilta kysyttiin yksilöityä arviota siitä, mitkä ovat kyseisessä lukiossa neljä yleisintä syytä opintojen pidentymiseen yli kolmeksi vuodeksi. Rehtoreiden näkemyksiä opiskeluaikaan vaikuttavista syistä Vastausten määrät vaihtelivat vaihtoehdoittain niin, että kaikkiaan 95 vastaajaa 110:stä arvioi heikon opintomenestyksen yhdeksi neljästä keskeisimmästä syystä opintojen pidentymiseen, kun taas ainoastaan yksi vastaaja 110:stä arvioi opiskelun muussa oppilaitoksessa yhdeksi neljästä keskeisimmästä syystä opintojen pidentymiseen. Yleisesti tarkastellen keskeisimmiksi syiksi opintojen pidentymiseen nousivat annetuista vaihtoehdoista opiskelijan heikko opintomenestys, jonka mainitsi 86,4 % vastaajista, opiskelijan elämäntilanne ja perheessä olevat ongelmat, jonka mainitsi 50,0 % vastaajista, sekä harrastusten suuri määrä, jonka mainitsi 46,4 %

11 Luokattoman lukion toimivuus vastaajista. Työn näki opintojen pidentymiseen johtavana syynä 30,9 % vastaajista, epätietoisuuden jatko-opinnoista 28,2 %, oppimisvaikeudet 20,9 %, laajan opinto-ohjelman 19,1 % ja ylioppilastutkinnon hajauttamisen 18,2 % vastaajista. TAULUKKO 6. Rehtoreiden arviot opintojen pidentymisen syistä lukion kokoluokan mukaan (%-jakauma). Syyt opintojen pidentymiseen Lukion kokoluokka Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Työssäkäynti 1,6 7,8 12,7 8,5 Kahden tutkinnon suorittaminen 1,6 3,0 3,0 2,8 Laaja opinto-ohjelma 1,6 5,4 6,7 5,2 Opinto-ohjelman olennainen muuttuminen kesken lukion 1,6 3,9 4,5 3,8 Harrastusten suuri määrä 14,3 10,3 15,7 12,7 Ylioppilastutkinnon hajauttaminen 6,3 5,4 3,8 5,0 Opiskelu muussa oppilaitoksessa 0,0 0,5 0,0 0,2 Opiskelijan heikko opintomenestys 27,0 24,0 21,6 23,7 Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun 3,2 2,9 2,2 2,8 Opiskelu ulkomailla 4,8 2,0 1,5 2,2 Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä 9,5 9,3 4,5 7,7 Oppimisvaikeus (esimerkiksi lukihäiriö) 4,8 7,4 3,7 5,7 Sairaus tai vamma 7,9 0,5 3,0 2,5 Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat 12,7 14,2 13,4 13,7 Muu syy 3,1 3,4 3,7 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Kokoluokittain tarkastellen lukioiden rehtoreiden vastauksissa neljän keskeisimmän syyn joukossa oli useimmin kaikissa kokoluokissa vaihtoehto opiskelijan heikko opintomenestys. Taulukossa 6 on esitetty rehtoreiden vastausten prosentuaalinen jakauma lukioiden kokoluokan mukaan. Kaiken kaikkiaan 15,5 % vastaajista mainitsi vaihtoehdon muu syy, ja lisäksi muutama vastaaja kommentoi kohtaa muutoin. Muista syistä keskeisimmiksi nousivat motivaation puute ja urheilu (urheilulukio, urheiluvalmennus, urheilu). Lisäksi mainittiin terveysongelmat, asennoituminen sekä erityisen tehtävän saanut lukio (musiikki). Kommentteina esitettiin muun muassa että opintojen pidentymistä ei ole tapahtunut tai tapauksia on vain jokunen. Urheiluun opintojen pidentymisen syynä kiinnitettiin huomiota myös kommenteissa. Kommenteissa mainittiin koulun erityistehtävä (urheilu), opiskelijoiden urheiluharrastus sekä laaja opinto-ohjelma ja urheilupainotus. Vuoden 2000 selvityksen tietoihin (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) verrattuna rehtoreiden arviot opintoajan pidentymiseen johtavista syistä ovat pysyneet pääosin samoina. Keskeisiksi syiksi nousivat

12 Luokattoman lukion toimivuus tuolloin opiskelijan heikko opintomenestys (91 % vastaajista), harrastukset (66 % vastaajista) ja työssäkäynti (42 % vastaajista). Ulkomailla opiskelun mainitsi tuolloin yhtenä pidentävänä tekijänä runsas kolmannes vastaajista, liian laajan opinto-ohjelman viidennes vastaajista, opinto-ohjelman muutoksen noin joka kymmenes vastaaja samoin kuin lukion antaman ohjauksen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukuvuonna lukion päättötodistuksen nuorten lukiokoulutuksessa saaneista 93 opiskelijaa oli opiskellut lukiossa viisi vuotta tai enemmän. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään myös, millä perusteella rehtorit ovat myöntäneet opiskeluajan pidennystä, jos lukiossa on viidennen tai useamman vuoden opiskelijoita. Kysymykseen vastasi 26 rehtoria. Vastausten mukaan kaikissa näissä lukioissa ei kuitenkaan ollut viidennen tai useamman vuoden opiskelijoita. Kaikkiaan noin kolme neljäsosaa kysymykseen vastanneista rehtoreista mainitsi opiskelijan terveydelliset syyt perusteena opiskeluajan pidennykseen. Muutama rehtori mainitsi perusteena harrastuksen (erityisesti urheiluharrastus tai menestyminen urheilussa) samoin kuin opiskelijan elämäntilanteen, ulkomailla olon, armeijan ja vieraskielisyyden. Yksittäisinä syinä mainittiin muun muassa oppimisvaikeudet, syrjäytymisen ehkäisy ja opintoohjaajan epäpätevyys. Oppilaskuntien näkemyksiä opiskeluaikaan vaikuttavista syistä Oppilaskuntien vastaukset noudattelivat osin samaa linjaa kuin rehtoreiden vastaukset. Muutaman syyn kohdalla oppilaskuntien vastaukset kuitenkin poikkesivat rehtorien vastauksista. Eniten eroa rehtorien ja oppilaskuntien vastauksissa oli vaihtoehdon "opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat" kohdalla: Rehtoreista 50,0 % arvioi sen yhdeksi neljästä tärkeimmästä syystä opintojen pidentymiseen ja oppilaskunnista 20,4 %. Myös vaihtoehdon työ arvioivat oppilaskunnat (12,0 %) rehtoreita (30,9 %) harvemmin olevan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Oppilaskunnat taas arvioivat rehtoreita useammin vaihtoehtojen opiskelu ulkomailla (36,1 %/8,2 %), ylioppilastutkinnon hajauttaminen (45,4 %/18,2 %) sekä epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä (48,1 %/28,2 %) olevan opintojen pidentymiseen johtavan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Taulukossa 7 on esitetty oppilaskuntien vastausten prosentuaalinen jakauma lukioiden kokoluokan mukaan.

13 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 7. Oppilaskuntien arviot opintojen pidentymisen syistä lukion kokoluokan mukaan (%-jakauma). Syyt opintojen pidentymiseen Lukion kokoluokka Pienet Keski- Suuret Yhteensä lukiot suuret lukiot lukiot Työssäkäynti 0,0 2,3 5,7 3,0 Kahden tutkinnon suorittaminen 4,4 6,4 2,9 4,9 Laaja opinto-ohjelma 5,9 5,5 11,5 7,5 Opinto-ohjelman olennainen muuttuminen kesken lukion 1,5 3,2 2,1 2,6 Harrastusten suuri määrä 8,8 11,9 18,0 13,4 Ylioppilastutkinnon hajauttaminen 10,3 11,4 12,2 11,5 Opiskelu muussa oppilaitoksessa 1,5 1,4 0,0 0,9 Opiskelijan heikko opintomenestys 22,0 20,5 17,3 19,7 Oppilaitoksen antama ohjaus kolmea vuotta pidempään opiskeluun 0,0 0,0 0,0 0,0 Opiskelu ulkomailla 11,8 9,6 7,2 9,2 Epätietoisuus jatko-opinnoista, ei kiirettä 8,8 12,3 13,7 12,2 Oppimisvaikeus (esimerkiksi lukihäiriö) 4,4 2,7 2,9 3,1 Sairaus tai vamma 7,3 3,2 0,0 2,8 Opiskelijan elämäntilanne, perheessä olevat ongelmat 5,9 6,4 2,9 5,2 Muu syy 7,4 3,2 3,6 4,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Oppilaskunnista yksikään ei katsonut oppilaitoksen antaman ohjauksen kolmea vuotta pidempään opiskeluun olleen opintojen pidentymiseen johtaneen neljän tärkeimmän syyn joukossa, kun sen sijaan rehtoreista 10 % arvioi sen yhdeksi neljästä tärkeimmästä syystä. Oppilaskunnat taas arvioivat rehtoreita useammin kahden tutkinnon suorittamisen olevan neljän tärkeimmän syyn joukossa. Tämä tuli esiin erityisesti keskisuurissa lukioissa. Oppilaskunnat arvioivat rehtoreita harvemmin oppimisvaikeuksien (esimerkiksi lukihäiriö) olevan yksi opintojen pidentymiseen johtavasta neljästä keskeisimmästä syystä. Kaikkiaan 14,8 % oppilaskunnista oli nimennyt jonkin muun syyn opintojen pidentymiseen. Samoin kuin rehtoreiden vastauksissa myös oppilaskuntien vastauksissa mainittiin muuna syynä opintojen pidentymiseen useimmin urheilu. Yhtä usein oppilaskuntien vastauksissa syyksi opintojen pidentymiseen mainittiin laiskuus. Yksittäisiä mainintoja olivat muun muassa seuraavat: pienessä lukiossa kurssin uusiminen siirtyy usein vuodella, kurssivajaus, kurssiarvosanojen korotus, huono opinto-ohjaus ja liian suuri työmäärä lukiossa.

14 Luokattoman lukion toimivuus Lukio-opintojen laajuus Kyselyyn vastanneissa lukioissa lukuvuonna päättötodistuksen saaneista opiskelijoista 27,7 % oli suorittanut lukion oppimäärän minimikurssimäärän 75 kurssia. TAULUKKO 8. Rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa päättötodistuksen lukuvuonna saaneiden opiskelijoiden jakautuminen suoritetun kurssimäärän ja lukion koon mukaan. Kurssimäärä Lukion päättötodistuksen saaneet opiskelijat (%) lukion päättö- lukion kokoluokan mukaan todistuksessa Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot 75 kurssia 18,7 29,4 27,3 27, kurssia 43,8 43,4 45,1 44, kurssia 23,6 19,1 18,2 18, kurssia 9,7 5,4 5,5 5,7 Vähintään 90 kurssia 4,2 2,7 3,9 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Opiskelijoista yli yhdeksän prosenttia oli suorittanut päättötodistukseensa vähintään 85 kurssia. Laajojen opinto-ohjelmien suorittaminen näyttäisi olevan hieman nousussa. Vuoden 2000 selvitykseen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) verrattuna laajan opinto-ohjelman (vähintään 85 kurssia) suorittaneiden osuus oli noussut vajaat kolme prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten vähintään 85 kurssia lukionsa päättötodistukseen olivat suorittaneet pienten lukioiden opiskelijat. 75 kurssia kurssia kurssia kurssia Vähintään 90 kurssia 100 % 80 % Opiskelijoita 60 % 40 % 20 % 0 % Pienet lukiot Keskisuuret lukiot Suuret lukiot Yhteensä KUVIO 1. Rehtorikyselyyn vastanneista lukioista päättötodistuksen lukuvuonna saaneiden opiskelijoiden prosentuaalinen jakauma suoritetun kurssimäärän ja koulun koon mukaan.

15 Luokattoman lukion toimivuus Alueellisesti tarkasteltuna suhteellisesti eniten laajoja opinto-ohjelmia suorittivat Lapin ja Itä-Suomen läänien lukiolaiset. Selvityksen aineiston Lapin läänin lukioista lukuvuonna päättötodistuksen saaneista lukiolaisista oli 16,9 % suorittanut lukio-opinnoissaan vähintään 85 kurssia ja Itä-Suomen läänin vastaavasti 13,0 %.

16 Luokattoman lukion toimivuus KURSSITARJONTA JA KURSSIEN VALINTAMAHDOLLISUUDET Matti Pietilä Rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa oman lukionsa kurssitarjonnan toteutumiseen, kurssitarjonnan ja toteutuneiden kurssien muutokseen viimeisten viiden vuoden aikana sekä verkkokurssien tärkeyteen, tarjontaan ja toteutumiseen. Lisäksi rehtoreita, joiden lukioissa verkkokursseja ei ollut suoritettu, pyydettiin kertomaan verkkokursseja koskevista suunnitelmistaan. 3.1 Kurssitarjonta ja kurssien toteutuminen Kyselyyn vastanneista lukioiden rehtoreista 89,9 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että lukion kurssitarjonta antaa laajat valintamahdollisuudet. Vastaajista 87,3 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kaikkia opetussuunnitelman kursseja tarjotaan säännöllisesti. Vähintään neljän eri vieraan kielen opetusta ilmoitti tarjoavansa suurista lukioista 88,6 %, keskisuurista lukioista 70,9 % ja pienistä lukioista 50,0 %. Yli puolet rehtoreista ilmoitti lukionsa kurssitarjonnan lisääntyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Lisääntymistä oli tapahtunut suurissa ja keskisuurissa lukioissa. TAULUKKO 9. Kurssitarjonnan muutos viimeisten viiden vuoden aikana rehtoreiden mukaan. Kurssitarjonnan muutos Vastaukset (%-jakauma) Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 35,0 52,7 65,7 53,6 Pysynyt ennallaan 60,0 38,2 14,3 34,6 Vähentynyt 5,0 9,1 20,0 11,8 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Rehtoreista 40,0 % oli eri mieltä väittämästä "Kaikki opetussuunnitelman kurssit toteutuvat säännöllisesti". Toteutuneiden kurssien määrä oli pysynyt ennallaan lähes puolessa lukioista. Se oli kasvanut suhteellisesti useimmin suurissa lukioissa.

17 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 10. Toteutuneiden kurssien määrän muutos viimeisten viiden vuoden aikana rehtoreiden mukaan. Toteutuneiden kurssien Vastaukset (%-jakauma) määrän muutos Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 25,0 29,1 40,0 31,8 Pysynyt ennallaan 55,0 49,1 40,0 47,3 Vähentynyt 20,0 21,8 20,0 20,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Oppilaskunnista 69,2 % piti lukionsa kurssitarjontaa valintamahdollisuuksien osalta riittävänä. Oppilaskunnilta pyydettiin kannanottoa myös siihen, vaikuttavatko opiskelukavereiden kurssivalinnat opiskelijoiden kurssivalintoihin. Oppilaskunnista 34,6 % oli samaa mieltä ja 45,8 % eri mieltä väittämästä "Opiskelukavereiden kurssivalinnat vaikuttavat opiskelijoiden kurssivalintoihin". Oppilaskunnista 82,2 % arvioi opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmien vaikuttavan paljon kurssivalintoihin. 3.2 Verkkokurssit Kyselyssä verkkokurssiksi määriteltiin kurssi, jossa verkkotyöskentelyä on vähintään puolet kurssista. Vastanneista rehtoreista 70,6 % ei pitänyt verkkokurssien tarjontaa tärkeänä osana oman lukion kurssitarjontaa. Vastaajista 13,8 % piti verkkokurssien tarjontaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana oman lukion kurssitarjontaa. Vastanneista lukioista itse toteutettuja verkkokursseja oli lukuvuonna tarjonnut 33,0 % kyselyaineiston lukioista. Lukioista 67,0 % ei ollut tarjonnut itse toteutettuja omia verkkokursseja. Tavallisimmin oli tarjottu 1 3 kurssia. Suhteellisesti useimmin omia verkkokursseja tarjottiin Etelä-Suomen läänissä. Yhteensä 31 lukiota (28,8 %) ilmoitti, että opiskelijat olivat suorittaneet oman lukion tarjoamia verkkokursseja lukuvuonna Näistä 7 oli pieniä, 14 keskisuuria ja 10 suuria lukioita. Oman lukion tarjoamia verkkokursseja oli suoritettu näissä 31 lukiossa yhteensä 494, keskimäärin noin 16 kurssisuoritusta lukiota kohti. Oman lukion toteuttamien verkkokurssien suoritusmäärät vaihtelivat lukioittain yhdestä sataan. Kaikkiaan 34 lukiota (30,9 %) ilmoitti, että heidän opiskelijansa olivat suorittaneet lukuvuonna verkkokursseja muissa kuin omassa lukiossa. Kurssisuorituksia ilmoitettiin yhteensä 155, keskimäärin lähes viisi kurssisuoritusta lukiota kohti. Alueellisesti tarkasteltuna lukioita, joissa oli tehty verkkokurssisuorituksia oman lukion ulkopuolella, oli suhteellisesti eniten Itä-Suomen läänissä.

18 Luokattoman lukion toimivuus Rehtoreilta kysyttiin myös, että jos lukion opiskelijat eivät ole suorittaneet verkkokursseja, onko lukiolla suunnitelmia sisällyttää niitä omaan kurssitarjontaansa. Kysymykseen vastasi 93 lukiota, joista 76 suunnitteli sisällyttävänsä verkkokursseja omaan kurssitarjontaansa. Kuitenkin vastanneista lukioista 11 aikoi tehdä verkkokursseja itse, 18 käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa ja 60 lukiota aikoi sekä tehdä itse omia verkkokursseja että käyttää muiden lukioiden verkkokurssitarjontaa.

19 Luokattoman lukion toimivuus OPINTOJEN SUORITTAMINEN OMAN OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA Terhi Heino 4.1 Mahdollisuudet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Opintojen suorittamista muissa oppilaitoksissa koskevien kysymysten taustatiedoksi rehtoreita pyydettiin aluksi arvioimaan lukionsa yhteistyön määrän muuttumista yleisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 1999 voimaan tullut lukiolaki (629/1998) toi koulutuksen järjestäjille velvollisuuden tehdä yhteistyötä muiden alueella olevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä muiden alueella olevien oppilaitosten kanssa. Rehtoreista 78,0 % arvioi yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana ja 15,6 % arvioi, että yhteistyö ei ole lisääntynyt. Lukioiden koon mukaan tarkasteltaessa vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa sekä sitä, missä muualla opiskelijat ovat suorittaneet lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja. Rehtoreita pyydettiin myös arvioimaan syitä kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Samaa arviota kysyttiin oppilaskunnilta. Myös oppilaskuntia pyydettiin nimeämään tärkeimpiä syitä, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista. Kun kysyttiin lukion opiskelijan mahdollisuuksista suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa viimeisten viiden vuoden aikana 78,0 % vastaajista totesi mahdollisuuksien lisääntyneen ja 22,0 % arvioi mahdollisuuksien pysyneen ennallaan. Suurissa lukioissa mahdollisuudet ovat pysyneet ennallaan useammin kuin pienissä ja keskisuurissa lukioissa. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) tuli esiin, että luokattomaan toimintaan siirtymisen myötä opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa olivat lisääntyneet. Kysymykseen missä muualla lukionne opiskelijat ovat suorittaneet lukioopintoihin hyväksiluettuja kursseja, vastaajat mainitsivat keskimäärin viisi tahoa, joissa oman lukion opiskelijat olivat suorittaneet yhden tai useampia kursseja. Tahojen määrä vaihteli lukioittain yhdestä yhteentoista niin, että suuret lukiot mainitsivat jonkin verran useampia tahoja kuin pienet ja keskisuuret lukiot. Useimmin yhteistyötahona mainittiin kesälukio, kansalaisopisto, kesäyliopisto, musiikkioppilaitos, toinen lukio, aikuislukio/lukion aikuislinja ja ulkomailla opiskelu sekä jokin ammatillinen oppilaitos. Muina tahoina mainittiin seurakunta, autokoulu, urheiluseura, etälukio, tanssiopisto, kuvataidekoulu, korkeakoulu/yliopisto, kesäyliopisto, maaseutuoppilaitos, aikuiskoulutuskeskus sekä yrittäjäyhdistykset.

20 Luokattoman lukion toimivuus Toinen päivälukio Aikuislukio/aikuislinja 53,6 52,7 Ammatillinen oppilaitos 48,2 Ammattikorkeakoulu 9,1 Korkeakoulu/yliopisto 33,6 Kesäyliopisto 56,4 Kesälukio 61,8 Musiikkioppilaitos Kansalais- /työväenopisto 56,4 58,2 Kansanopisto 15,5 Ulkomaiset opinnot 52,7 Jokin muu 10, % vastaajista maininnut KUVIO 2. Tahot, joissa lukion opiskelijat ovat voineet suorittaa lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja. Verrattaessa vastauksia vuoden 2000 selvityksen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000) tietoihin verrattuna opiskelutahojen määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Tarkasteltaessa muualla suoritettavia opintoja lukion koon mukaan pienissä lukioissa opintoja oli suoritettu useimmin kansalais- ja työväenopistoissa, toisessa päivälukiossa, kesälukiossa ja musiikkioppilaitoksessa. Myös keskisuurissa lukioissa opintoja oli suoritettu useimmin kansalais- ja työväenopistoissa ja kesälukioissa. Suurten lukioiden vastaukset poikkesivat muista jonkin verran. Niissä keskeisimmiksi tahoiksi nousivat aikuislukio, ulkomaiset opinnot, toinen päivälukio sekä kesäyliopisto. 4.2 Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa Sekä rehtoreilta että oppilaskunnilta kysyttiin arviota siitä, mitkä ovat tärkeimmät perusteet kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Tärkeimmiksi syiksi nousivat sekä rehtorien että oppilaskuntien vastauksissa halutun kurssin puuttuminen omasta lukiosta ja opiskelijan halu saada lisäopetusta tai syventää opintojaan. Niin rehtoreista kuin oppilaskunnistakin yli puolet mainitsi ne tärkeinä syinä kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Suurimmat erot rehtorien ja

21 Luokattoman lukion toimivuus oppilaskuntien vastauksissa olivat vastausvaihtoehdoissa "opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta" ja "oma lukio ei tarjoa kurssia". Oppilaskunnat nimesivät ne rehtoreita useammin kolmen tärkeimmän syyn joukkoon. Rehtorit taas nimesivät jonkin verran oppilaskuntia useammin yhdeksi tärkeäksi syyksi opiskelijan halun kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa. Muiksi syiksi rehtorit nimesivät muun muassa päällekkäisyydet kurssitarjonnassa, etenemisesteen, kurssin saamisen täyteen, kurssin uusimisen, kaksoistutkinnon ja harrastuneisuuden. Oppilaskuntien mainitsemia muita syitä olivat etenemiseste, hylätyn kurssin suorittaminen, kurssisuoritusten lisääminen, halu valmistua ammattiin, oppiaineen opetuksen heikko taso, intensiiviviikko sekä "vaihtelu virkistää". Oppilaskuntien vastaukset Rehtoreiden vastaukset Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 28,4 31,5 29,4 49,1 Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 62,4 80,6 Opiskelija uskoo pääsevänsä opinnoissaan helpommalla Opiskelija ei ole oppinut asioita oman lukion opetuksessa 13,8 8,3 19,3 13,9 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 59,6 64,8 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 26,9 38,5 Opiskelija haluaa välttää jotain opettajaa Jokin muu syy 4,6 6,5 8,3 17, % KUVIO 3. Tärkeimmät syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Oppilaskuntien vastauksissa tärkeimmiksi syiksi opintojen suorittamiseen muualla nousivat niin pienissä, keskisuurissa kuin suurissakin lukioissa halutun kurssin puuttuminen oman lukion tarjonnasta, opiskelijan halu saada lisää opetusta tai syventää opintoja sekä riittävien valinnanvaihtoehtojen puuttuminen oman lukion kurssitarjonnasta. Erot erikokoisten lukioiden välillä olivat yleisesti ottaen pienempiä oppilaskuntien kuin rehtoreiden vastauksissa.

22 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 11. Useimmin mainitut syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa. Syyt kurssien suorittamiseen muissa oppilaitoksissa % maininnoista Pienet Keski- Suuret lukiot suuret lukiot lukiot A. REHTORIT Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 80,0 29,3 57,1 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 65,0 57,4 60,0 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 20,0 42,6 42,9 Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 35,0 29,6 27,7 Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan 30,0 24,0 34,3 B. OPPILASKUNNAT Oma lukio ei tarjoa haluttua kurssia 88,2 76,8 82,6 Opiskelija haluaa saada lisää opetusta/syventää opintojaan 76,5 57,1 71,4 Opiskelija haluaa kokeilla muiden oppilaitosten tarjontaa 23,5 32,1 20,0 Opiskelija ei löydä riittävästi valinnanvaihtoehtoja oman lukion tarjonnasta 52,9 51,8 42,9 Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan 29,4 28,6 37,1 4.3 Tärkeimmät syyt, miksi opintoja ei haluta valita muista oppilaitoksista Oppilaskunnilta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös tärkeimpiä syitä siihen, miksi opiskelijat eivät halua valita opintoja muista oppilaitoksista. Vastaukset saatiin 103 oppilaskunnalta, ja niihin oli yleensä kirjattu useampi kuin yksi syy. Vastauksista nousi selvästi esiin kolme tärkeintä syytä: matkat ja aikataulut, oman lukion tarjonnan riittävyys sekä oman lukion tuttuus ja toisen oppilaitoksen vieraus. Selvästi useimmin eli kahdessa kolmasosassa oppilaskuntien vastauksista syyksi haluttomuuteen valita opintoja muista oppilaitoksista mainittiin matkoihin ja aikatauluihin liittyvät ongelmat. Näitä olivat muun muassa oppilaitosten väliset etäisyydet, siirtymisongelmat, kuljetusongelmat, vaikeat kulkuyhteydet ja niukka aikataulu, sopimattomat aikataulut, "ei haluta muuttaa pois kotoa, muut koulut liian kaukana" sekä "isotöistä kulkea kahdessa oppilaitoksessa". Runsaassa kolmasosassa vastauksia oli mainittu syyksi oman lukion tarjonnan riittävyys. Vastauksiin oli kirjattu muun muassa seuraavia syitä: tyytyväisyys oman lukion kursseihin, omassa lukiossa on tarpeeksi valinnanvaraa, hyvä opetus ja viihtyisä oma lukio, mukavat opettajat, oman lukion hyvä laatu, oma lukio on tarpeeksi tasokas ja monipuolinen sekä oman kunnan muiden oppilaitosten heikko tarjonta. Oman lukion tuttuus ja turvallisuus sekä kaveripiiri ja toisaalta toisen oppilaitoksen vieraus mainittiin neljäsosassa vastauksista. Tällaisiksi syiksi oli kirjattu muun muassa seuraavat: muut opiskelijat ovat vieraita, epämiellyttävää opiskella

23 Luokattoman lukion toimivuus oudossa ympäristössä, erilainen opiskeluympäristö, kotipaikkakunnan lukio on tuttu ja turvallinen, on turvallisempaa pysyä omassa koulussa omien kavereiden kanssa, outo ympäristö, ei uskalleta mennä, halutaan pysyä tutuissa piireissä, erilainen toimintamalli ja uuden pelko. Edellä mainittujen syiden lisäksi oppilaskunnat mainitsivat vastauksissaan joskin selvästi edellisiä harvemmin kiinnostuksen puutteen, tiedon puutteen toisten oppilaitosten tarjonnasta, lukujärjestykseen liittyvät vaikeudet, päällekkäisyyden oman lukion kurssien kanssa, vaikeuden sovittaa opinnot oman koulun kursseihin, työmäärän kasvamisen ja työpäivien pidentymisen sekä sen, että paikkakunnalla ei ole muita oppilaitoksia. Yksittäisinä syinä opiskelijoiden haluttomuuteen valita opintoja muista oppilaitoksista oppilaskuntien vastauksissa mainittiin muun muassa seuraavat: opintojen venyminen, kurssien maksullisuus, vanhempien vastustus, liian suuri vaiva, helppoa käydä vain yhtä koulua, vaihto on tehty vaikeaksi, se on turhaa, kesätyö estää, liikaa itsenäisiä töitä vapaa-ajalle sekä arvostelu pelottaa, kun ei tiedetä tarkkoja arviointikriteereitä.

24 Luokattoman lukion toimivuus ITSENÄINEN OPISKELU Maija-Liisa Ojala 5.1 Itsenäisen opiskelun määrän muutos Kyselyssä rehtoreita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, miten opetukseen osallistumatta suoritettujen kurssien määrä on muuttunut heidän lukiossaan viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajista 50,9 % ilmoitti määrän pysyneen suunnilleen samanlaisena ja 40,9 % lisääntyneen. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että lukiossa ei suoriteta lainkaan kursseja itsenäisesti opiskellen. TAULUKKO 12. Itsenäisesti opiskeltujen kurssien määrän muutos eri kokoisissa lukioissa rehtoreiden mukaan viimeisten viiden vuoden aikana. Itsenäisesti opiskeltujen kurssien Vastaajat (%-jakauma) määrän muutos Pienet Keskisuuret Suuret Yhteensä lukiot lukiot lukiot Lisääntynyt 15,0 43,6 51,4 40,9 Pysynyt samanlaisena 80,0 47,3 40,0 50,9 Vähentynyt 5,0 9,1 8,6 8,2 Ei itsenäisesti opiskeltuja kursseja 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 (N) (20) (55) (35) (110) Rehtoreiden vastausten mukaan itsenäisesti opiskeltujen kurssien määrä oli viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt suhteellisesti useimmin suurissa lukioissa. Vähiten muutosta oli tapahtunut pienissä lukioissa. Niissä vastaajista 80,0 % ilmoitti tilanteen pysyneen suunnilleen samanlaisena. Kyselyssä rehtoreita pyydettiin merkitsemään vastauslomakkeeseen ne oppiaineet, joissa yhtään pakollista tai syventävää kurssia ei voida suorittaa itsenäisesti opiskellen heidän lukiossaan.

25 Luokattoman lukion toimivuus TAULUKKO 13. Pakolliset ja syventävät kurssit, joissa rehtorikyselyyn vastanneissa lukioissa ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen yhtään kurssia. Oppiaine Mainintojen määrä niissä oppiaineissa, joissa ei voi suorittaa yhtään pakollista/syventävää kurssia itsenäisesti Pakolliset kurssit Syventävät kurssit A-kieli 13 5 B1-kieli 12 5 B2-kieli 4 2 B3-kieli 1 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 10 2 Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 4 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 7 Fysiikka 9 Kemia 10 Biologia 7 1 Maantieto 6 2 Evankelis-luterilainen uskonto 5 1 Ortodoksinen uskonto 5 3 Muu uskonto 3 3 Elämänkatsomustieto 4 2 Psykologia 3 1 Filosofia 10 2 Historia, yhteiskuntaoppi 5 1 Musiikki 19 6 Kuvataide 21 7 Liikunta 35 7 Terveystieto 6 4 Opinto-ohjaus Kyselyyn vastanneita lukioita kaikkiaan 110 Pakollisista oppiaineista opinto-ohjaus ja liikunta olivat useimmin oppiaineita, joissa ei voi suorittaa kursseja itsenäisesti opiskellen. Seuraavana olivat kuvataide ja musiikki. Opinto-ohjaus, liikunta, kuvataide ja musiikki olivat myös syventävien kurssien osalta oppiaineita, jossa muita useimmin ei voinut suorittaa kursseja itsenäisesti opiskellen.

26 Luokattoman lukion toimivuus Itsenäisen opiskelun käytäntöjä Kyselyssä rehtorille ja oppilaskunnille esitettiin itsenäistä opiskelua koskevia väittämiä, joihin heiltä pyydettiin kannanottoa viisiportaisella asteikolla (1 = olen täysin samaa mieltä, 2= olen melko samaa mieltä, 3= en osaa sanoa, 4= olen melko eri mieltä ja 5= olen täysin eri mieltä). Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Rehtorit Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa. Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Oppilaskunnat Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa. Itsenäinen opiskelu sopii vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 4. Itsenäistä opiskelua koskevat rehtoreiden ja oppilaskuntien kannanotot. Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan sekä pakottavassa tilanteessa että muutoin. Rehtorikyselyyn vastaajista yli puolet (51,8 %) ja oppilaskuntakyselyyn vastaajista vajaa puolet (47,7 %) oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä "Itsenäisesti opiskeltavia kursseja suoritetaan yleensä vain pakottavassa tilanteessa". Toisaalta rehtoreista 40,9 % ja oppilaskunnista 40,2 % oli melko tai täysin eri mieltä kyseisestä väittämästä. Pääosa sekä rehtoreista (79,8 %) että oppilaskunnista (73,8 %) arvioi itsenäisen opiskelun sopivan vain päämäärätietoisille ja vastuuntuntoisille opiskelijoille. Rehtoreista 51,8 % ja oppilaskunnista 34,6 % ilmoitti olevansa melko tai täysin eri mieltä väittämästä "Opettajat eivät yleensä suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun". Rehtoreista 31,8 % ja oppilaskunnista 43,0 % oli täysin tai melko

27 Luokattoman lukion toimivuus samaa mieltä. Rehtoreista 16,4 % ja oppilaskunnista 22,4 % ei osannut ottaa kantaa opettajien suhtautumiseen itsenäiseen opiskeluun. Pienten (65,0 % vastaajista) ja suurten (60,0 % vastaajista) lukioiden rehtorit arvioivat opettajien suhtautuvan kurssien itsenäiseen suorittamiseen positiivisemmin kuin keskisuurten lukioiden rehtorit (41,8 % vastaajista). Keskisuurten ja suurten lukioiden oppilaskunnat vastasivat suhteellisesti useammin kuin pienten lukioiden oppilaskunnat olevansa sitä mieltä, etteivät opettajat suhtaudu myönteisesti itsenäiseen opiskeluun. Vastaajien näkemysten mukaan opettajat eivät yleensä kannusta opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreista 20,0 % ja oppilaskunnista 7,0 % katsoi, että opettajat kannustavat opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreista 56,4 % ja oppilaskunnista 76,6 % oli eri mieltä asiasta. Pienten lukioiden rehtorit arvioivat suhteellisesti useammin (40,0 % vastaajista) opettajien kannustavan opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen kuin keskisuurten (12,7 % vastaajista) ja suurten (20,0 % vastaajista) lukioiden rehtorit. Myös pienten lukioiden oppilaskunnat arvioivat keskisuurten ja suurten lukioiden oppilaskuntia useammin opettajien kannustavan opiskelijoita kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Rehtoreilta kysyttiin lisäksi, sovitaanko itsenäisesti opiskeltavista kursseista kirjallisesti opiskelijan kanssa. Heistä 83,5 % vastasi, että itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan yleensä kirjallisesti opiskelijan kanssa. Sopiminen on sitä tavallisempaa, mitä suurempi koulu on. Pienten lukioiden rehtoreista 75,0 %, keskisuurten lukioiden rehtoreista 81,5 % ja suurten lukioiden rehtoreista 91,4 % vastasi, että itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan kirjallisesti.

28 Luokattoman lukion toimivuus LUOKATTOMAN LUKION OPETUSJÄRJESTELYJÄ Jorma Kauppinen ja Liisa Jääskeläinen Sekä rehtoreita että oppilaskuntia pyydettiin arvioimaan luokattoman lukion opetusjärjestelyjen toimivuutta. Rehtoreille esitettiin 4 kysymystä ja 24 väittämää ja oppilaskunnille 18 väittämää. Vastaajat ottivat väittämiin kantaa 5-portaisella asteikolla (1=olen täysin samaa mieltä, 2=olen melko samaa mieltä, 3=en osaa sanoa, 4=olen melko erimieltä, 5=olen täysin eri mieltä). Raportoinnissa arvot 1 ja 2 sekä 4 ja 5 on yleensä yhdistetty. Väittämät ja kysymykset koskivat työjärjestyksen laadintaa ja jaksojärjestelmää, opiskelua luokattomassa lukiossa, koeviikkojärjestelmää sekä muita opetusjärjestelyitä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, pitäisikö luokattomasta toimintamuodosta siirtyä luokalliseen kurssimuotoiseen opiskeluun. 6.1 Työjärjestyksen laadinta ja jaksojärjestelmä Rehtorikyselyssä kolme väittämää koski työjärjestyksen laadintaa ja samoin kolme jaksojärjestelmää. Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva. Työjärjestyksen laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa. Hajautettu ylioppilastutkinto vaikeuttaa työjärjestyksen laadintaa. Jaksosuunnittelu on tehokasta. Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa. Kurssien väliin jäävät taukojaksot heikentävät oppimistuloksia. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 5. Työjärjestyksen laadintaa ja jaksojärjestelmää koskevat rehtoreiden kannanotot.

29 Luokattoman lukion toimivuus Lähes 79 % vastaajista arvioi, että "Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva". Vastaajista noin 8 % oli eri mieltä väittämästä. Suurissa ja keskisuurissa lukiossa oltiin pieniä lukioita useammin tätä mieltä. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan ollut täysin eri mieltä väittämästä. Oppilaskunnista 74,8 % oli samaa mieltä väittämästä "Lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva". Eri mieltä oli 12,1 % oppilaskunnista. Vuoden 2000 selvityksessä (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) noin 64 % rehtoreista arvioi, että luokaton lukio on toimivampi kuin luokallinen lukio. Työjärjestyksen laadintaa luokattomassa lukiossa rehtorit eivät pitäneet helppona. Heistä 56,9 % oli eri mieltä väittämästä "Työjärjestyksen laadinta on luokattomassa lukiossa helppoa". Samaa mieltä väittämästä oli 31,2 % vastaajista ja 11,9 % ei osannut ottaa kantaa. Pienissä ja keskisuurissa lukioissa työjärjestyksen laadintaa pidettiin vaikeampana kuin suurissa lukioissa. Hieman yli puolet rehtoreista arvioi hajautetun ylioppilastutkinnon vaikeuttavan työjärjestyksen laadintaa. Rehtoreista 50,9 % oli tätä mieltä, mutta toisaalta 43,6 % oli väittämästä eri mieltä. Keskisuurten lukioiden rehtorit olivat hieman muita useammin samaa mieltä väittämästä. Vuoden 2000 selvitykseen verrattuna ei ollut tapahtunut muutoksia. "Jaksosuunnittelu on tehokasta" arvioi 76,4 % rehtoreista. Väittämästä oli eri mieltä 10,0 %. Rehtoreista 76,4 % oli samaa mieltä väittämästä " Opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa". Eri mieltä väittämästä oli 6,4 % rehtoreista. Suurten lukioiden rehtorit (82,9 %) olivat selvästi useammin samaa mieltä väittämästä kuin pienten lukioiden rehtorit (65,0 % ). Oppilaskuntien näkemykset poikkesivat jonkin verran rehtoreiden näkemyksistä. Niistä 61,9 % arvioi, että opiskelun järjestäminen jakson aikana on helppoa. Eri mieltä oli 17,1 % oppilaskunnista. Kurssimuotoisessa luokattomassa lukiossa oppiaineiden kurssien jaksotus sekä opiskelijan kurssivalinnat aiheuttavat useissa oppiaineissa taukojaksoja, jolloin kyseistä oppiainetta ei opiskella. Väittämä "Kurssien väliin jäävät taukojaksot heikentävät oppimistuloksia" jakoi rehtoreiden mielipiteitä. Heistä 33,6 % oli samaa mieltä väittämästä, 26,4 % ei osannut sanoa kantaansa ja 40,0 % oli eri mieltä. Eri mieltä väittämästä olleiden vastauksissa oli selkeä ero lukion kokoluokan mukaan. Pienten lukioiden rehtoreista 30,0 % ja suurten lukioiden rehtoreista 48,6 % oli eri mieltä väittämästä. Rehtoreita pyydettiin arvioimaan oppiaineiden sopivuutta luokattomaan työskentelyyn viisiportaisella asteikolla, jossa 1 = sopii hyvin ja 5 = sopii huonosti.

30 Luokattoman lukion toimivuus A-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muu uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,4 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,9 2,0 2,4 1,7 2,4 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Sopii hyvin (1) - sopii huonosti (5) KUVIO 6. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden näkemys luokattoman toimintamuodon sopivuudesta eri oppiaineiden opetukseen viisiportaisen arviointiasteikon keskiarvoina. Rehtorit arvioivat luokattoman toimintamuodon sopivan kaikkien oppiaineiden opetukseen suhteellisen hyvin. Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla sopii hyvin (1) - sopii huonosti (5) oli 2,0. Luokaton toimintamuoto sopii oppiaineiden opetukseen pienten lukioiden rehtoreiden arvion mukaan hieman huonommin kuin keskisuurten ja suurten lukioiden rehtoreiden arvion mukaan. Pienten lukioiden rehtoreiden arvioiden keskiarvo oli 2,4 ja keskisuurten samoin kuin suurten 2,0. Oppiaineittain tarkasteltuna luokattoman toimintamuodon arvioitiin sopivan parhaiten terveystietoon, uskontoon, elämänkatsomustietoon, filosofiaan, psykologiaan, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Muita oppiaineita huonommin sen katsottiin sopivan opinto-ohjaukseen, liikuntaan ja matematiikkaan. Vuoden 2000 selvityk-

31 Luokattoman lukion toimivuus seen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushallituksen moniste 6/2000.) verrattuna arvioissa luokattoman toimintamuodon sopivuudesta eri oppiaineiden opetukseen ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. 6.2 Opiskelu lukiossa Lukion opetusryhmien koot vaihtelevat lukioittain ja oppiaineittain. Rehtorikyselyssä kysyttiin ryhmien minimi- ja maksimikokoja. Ryhmäkoot vaihtelivat aineistossa yhdestä 96 opiskelijaan. Suurimmat opiskelijaryhmät olivat opintoohjauksen 96 ja 94 opiskelijan sekä liikunnan 80 opiskelijan ryhmät. Joissakin oppiaineissa oli kyselyyn vastanneissa lukioissa muodostettu hyvin pieniä opetusryhmiä. Näissä aineissa opetusryhmien maksimikoko oli joissakin tapauksissa muiden oppiaineiden opetusryhmien minimikokoa pienempi. Tällaisia aineita olivat erityisesti B-kielet, muut uskonnot kuin evankelis-luterilainen uskonto ja elämänkatsomustieto. Täysin tai melko samaa mieltä En osaa sanoa Melko tai täysin eri mieltä Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Luokaton toimintamuoto lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Huoltajat tuntevat nykyistä lukiojärjestelmää hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa. Opintojen yhteissuunnittelu on luokattomassa lukiossa tehokasta. Luokattomassa lukiossa opiskelijat eivät voi vaikuttaa opiskeluunsa lukiossa. Luokaton toimintamuoto sopii vain hyvin menestyville opiskelijoille. Opiskelu on hajanaista ja suunnittelematonta. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 7. Lukiossa opiskelua koskevat rehtoreiden kannanotot. Rehtoreista 79,1 % oli samaa mieltä väittämästä "Lukion luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja" ja 9,1 % oli eri mieltä väittämästä. Suurten lukioiden rehtorit arvioivat keskisuurten ja pienten lukioiden rehtoreita useammin, että luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Oppilaskuntien kannanotot väittämään olivat hyvin samansuuntaiset kuin rehtoreiden.