JOKELAN PÄIVÄKODIN KIRRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU)

Transkriptio

1 JOKELAN PÄIVÄKODIN KIRRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) Päiväkodin toiminta-ajatus Päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle hyvä ja turvallinen arki. Arvot, jotka ovat tämän varhaiskasvatussuunnitelman pohjana LAPSEN KUNNIOITTAMINEN - yksilöllisyys - itsetunnon tukeminen - lapsilähtöisyys - kasvun rauha - leikki - Carpe diem! PERHEIDEN KUNNIOITTAMINEN -kuuleminen, osallistuminen ARJEN ARVOSTAMINEN - kiireettömyys - myönteisyys - ilo LUONTO - kestävä kehitys suojelu, kunnioittaminen, nauttiminen TURVALLISUUS - psyykkinen turvallisuus - fyysinen turvallisuus - aikuisten pysyvyys - rajat

2 KASVATUSTIETOISUUS JA AMMATILLISUUS Vasuprosessi Päivähoitoalueeseemme kuuluvat Kirrin ja Jokelan päiväkodit sekä Heikkilä-Ollila -alueen perhepäivähoito. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi keväällä Varhaiskasvatussuunnitelman pohjaksi kokoonnuimme miettimään omia arvojamme ja peilasimme niitä sekä vanhempainillassa että vasukeskusteluissa vanhempien esittämiin arvoihin. Tarkoituksemme oli laatia koko alueelle vasu, johon jokainen työntekijä sitoutuu. Toiminnan sisältöalueita työstettiin kevään 2010 aikana koko työyhteisön kanssa ennakkoon sovittujen pienryhmien keskustelujen pohjalta. Jokainen yksikkö kokosi oman esitteensä sekä vasun perushoidon osuuden omien työskentelytapojensa mukaiseksi. Näiden pohjalta ne työstettiin yhdensuuntaisiksi arvojen kanssa ja työyhteisön hyväksymään muotoon. Yksiköistä koottu työryhmä kokosi sisältöalueet yhteen ja muokkasi vasun ulkoasua. Erityispäivähoidon näkökulmaa vasua varten pohti Kirrin ja Jokelan yhteinen työryhmä. Varhaiskasvatussuunnitelma annettiin luettavaksi ja kommentoitavaksi vanhempaintoimikunnan jäsenille ja muille halukkaille. Heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan on otettu huomioon vasussa. Lapsen yksilöllinen huomiointi Kiinnitämme erityistä huomiota lasten hyvinvointiin ja viihtymiseen päiväkodissa, tarjoamalla hyvän perushoidon sekä lämpimät ja turvalliset suhteet hoitajiin ja toisiin lapsiin. Toimintaperiaatteinamme ovat: Lapsi saa hyvän perushoidon Lapselle kasvaa myönteinen minäkuva Lapsesta kasvaa yhteistyökykyinen Lapsesta kasvaa omatoiminen ja vastuuntuntoinen Lapsi omaksuu hyvät tavat Lapsi oppii iloitsemaan pienistä arjen asioista Lapsi saa leikkiä ja olla lapsi

3 Varhaiskasvatussuunnitelma toimii toiminnan suunnittelupohjana. Päiväkotimme tekee toimintasuunnitelman syksyn ja kevään toimintakaudelle. Siihen suunnittelemme lapsille ja perheille tarkoitetut yhteiset tapahtumat, vanhempainillat, juhlat, retket ja muutamat merkkipäivät, joita haluamme viettää. Meillä on yhteisiä tapahtumia myös toisten yksiköiden kanssa. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman, tämän varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta jokaiseen ryhmään tehdään oma toimintasuunnitelma, jota täydennetään pitkin toimintavuotta tarpeen mukaan. Ryhmissä teemme myös joka viikolle tarkemman suunnitelman, joka on päiväkodin ovessa vanhempien nähtävänä. Suunnittelussa otamme huomioon lasten toiveita ja kiinnostuksen kohteita niin paljon kuin mahdollista. Kuuntelemme ja kyselemme toimintaehdotuksia myös vanhemmilta. Varhaista tukea tarvitseville lapsille pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän oppimisympäristön, jossa heidän on hyvä harjoitella taitojaan, leikkiä ja oppia omaan tahtiinsa kuitenkin yhdessä toisten lasten kanssa. Erityislastentarhanopettaja kiertää ryhmissä toimimassa lasten kanssa. Hän konsultoi henkilökuntaa antaen toimintaohjeita ja seuraa lasten edistymistä. Teemme yhteistyötä myös puheterapeutin, toimintaterapeutin, ja lasten neuvolan kanssa. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvien lasten kasvatuksessa kuuntelemme ja kunnioitamme vanhempien ohjeita ja toiveita kasvatuksesta ja perushoidosta.

4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen yksiköissä Kasvatuskumppanuus Päiväkodissamme toteutetaan Jyväskylän kaupungin linjaamaa ja ohjeistamaa päivähoidon aloitusta HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA Kun lapsi aloittaa päivähoidon, käymme perheen kanssa aloituskeskustelun. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai perheen niin halutessa päiväkodilla. Tarkoituksena on tutustua perheeseen ja saada tietoa lapseen arjesta, tavoista ja tottumuksista, sekä vanhempien toiveista ja odotuksista lapsen tulevalle päivähoidolle. Ennen hoidon alkamista vanhemmat käyvät yhdessä lapsen kanssa päiväkodissa useamman kerran totuttelemassa hoitopäivään. Näin lapsi tutustuu rauhassa päiväkodin rutiineihin, toisiin lapsiin ja hoitajiin. Teemme jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään syksyisin ja keväisin vasukeskusteluissa. Näin kasvatamme lasta yhdessä kasvatuskumppaneina samoin tavoin ja periaattein. Päivittäin vaihdamme lapsen kuulumisia vanhempien kanssa tulo- ja hakutilanteissa. Pyrimme vanhempien kanssa avoimeen vuoropuheluun, keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Pyrimme myös siihen, että lapsella säilyisi ainakin yksi sama kasvattaja koko päiväkotiuran ajan. Kun otamme pienet vastaan päivähoitoon alle 3-vuotiaiden ryhmään, siirrymme näiden lasten kasvaessa heidän mukanaan isompien ryhmään ja esiopetukseen asti. Näin voimme tehdä pitkään yhteistyötä saman perheen kanssa ja luoda lapseen lämpimän ja luottamuksellisen suhteen. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta jonka toimintaan ovat tervetulleita kaikki vanhemmat. Toimikunnan tavoitteena on tutustuttaa vanhempia toisiinsa sekä aktivoida vanhempia ottamaan osaa päiväkodin kasvatustoimintaan. Toimikunta suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia ja toimintaa perheille sekä itsenäisesti että yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa.

5 Hoidon ja kasvatuksen opetuksen kokonaisuus Päivähoitoon tuleminen ja lähteminen Vanhemmat ja henkilökunta näyttävät hyvää esimerkkiä lapselle tervehtimällä aamulla ja hyvästelemällä illalla. Vanhemmat saattavat aamulla lapsen henkilökunnan luokse sekä hakutilanteessa ilmoittavat lähdöstään henkilökunnalle.

6 Hygienia Infektioiden vähentämiseksi lapset pesevät kätensä päiväkotiin tultaessa, ennen ruokailua, aina WC käynnin jälkeen sekä tarvittaessa muulloinkin. Kuivaksi opettelua harjoitellaan positiivisessa ilmapiirissä lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.

7 Pukeminen ja riisuminen Pukeutumis- ja riisumistilanteissa kannustamme lapsia omatoimisuuteen huomioiden iän ja kehityksen. Pyrimme luomaan lapsille kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin, jossa lapsi voi itse harjoitella taitojaan. Sopivan kokoiset ja käytännölliset vaatteet helpottavat lapsen oppimista.

8 Ulkoilu Ulkoilu on tärkeä osa lapsen hoitopäivää ja vaikuttaa osaltaan lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Pääsääntöisesti ulkoilemme kaksi kertaa päivässä, tuntia kerrallaan sääolosuhteet huomioiden. Oman aidatun piha-alueen lisäksi hyödynnämme myös lähiympäristön retkipaikat. Valvottu ulkoiluaika on enimmäkseen lapsen omaa vapaata leikkiaikaa.

9 Ruokailu Päiväkodit ovat mukana Sapere-menetelmässä, jossa tutustutaan aistien avulla eri ruokiin. Lisätietoa Sapere-menetelmästä: Yli kolmevuotiaat harjoittelevat aikuisten opastuksella itse ruuan ottamista. Uudet maut vaativat totuttelua kannustamme lasta maistamaan erilaisia ruokia. Ruokailu ei ole pelkästään vatsan täyttämistä, vaan myös mukavaa yhdessäoloa. Ruokailutilanteessa harjoitellaan hyviä käytöstapoja.

10 Lepo Päivän touhuista pidetään lepoaika klo välillä. Tänä aikana esimerkiksi kuunnellaan satuja ja rauhallista musiikkia. Lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon lepoajan pituudessa, kuitenkin niin, että kaikki saavat mahdollisuuden rauhoittua vilkkaan päivän keskellä.

11 Sisällölliset orientaatiot Taiteellinen kokeminen Luomme lapselle mahdollisuuden monipuolisiin taiteellisiin kokemuksiin päivän eri tilanteissa: musiikki kädentaidot draama sanataide tanssi Omatoimista musisointia Päiväkodissa kunnioitetaan lapsen omia ideoita ja kiinnostuksen kohteita hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä tavoitteena tekemisenilo. Erilaiset arjessa eteen tulevat asiat tarjoavat lapselle monipuolisia elämyksiä ja taiteellisia kokemuksia.

12 Päiväkodissa nautitaan toisinaan myös eri taiteilijoiden vierailuista ja tehdään retkiä teattereihin, konsertteihin, näyttelyihin ja työpajoihin. Pojat maalaavat taitelija Pertti Karjalaisen ohjauksessa. Tutkiminen Lapsi on aktiivinen ja utelias, hän kyselee ja pohtii. Tutkiminen on luontainen tapa oppia asioita, ilmiöitä sekä syy- ja seuraussuhteita. Kasvattaja tulee olla herkkä lapsen mieltä askarruttaville asioille. Hän luo tutkimiseen, kokeilemiseen ja ihmettelemiseen innostavan ilmapiirin. Tällöin lapsi kokee, että hänen kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa on merkityksellistä. Toriretkellä muikkuja maistamassa.

13 Kasvuympäristön tulee olla turvallinen ja tarjota riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa: haisteltavaa, maisteltavaa, tunnusteltavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa. Tutkiminen on leikkiä, kirjoihin tutustumista, rakentamista ja purkamista sekä luonnossa liikkumista, havaintojen tekemistä sekä keskustelua asioista ja ilmiöistä toisten lasten ja aikuisen kanssa. Tutkiessaan asioita yhdessä muiden kanssa lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan; hän kokee iloa ja osallisuutta ympäröivään maailmaan ja yhteisöön. Lapsi saa tästä myös tukea itsetunnolleen.

14 Leikki Leikissä lapsella on mahdollisuus oppia monia asioita mm. kehon hahmottamista, keskittymistä, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja. Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään. Leikille annetaan päiväkodissa tilaa ja aikaa päivittäin. Ympäristö luodaan turvalliseksi ja leikin mahdollistavaksi. Lapsen omat ideat huomioidaan ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kasvattaja ohjaa ja havainnoi leikkiä. Leikki on kasvattajalle tärkeä tiedon lähde lapsen taidoista, kyvyistä ja ajatuksista. Lasta ohjataan ja kannustetaan pitkäkestoiseen leikkiin, samalla pyritään luomaan leikkirauha. Kaverin leikkiä ei rikota tai häiritä. Lasten kanssa mietitään miten useampi kaveri pääsee samaan leikkiin mukaan. Pienten leikki on tutkimista. Leikkiin mahtuu monta lasta ja samalla solmitaan ystävyyssuhteita. Leikkiä ei tarvitse aina purkaa, vaan sitä voi jatkaa monta päivää.

15 Matemaattiset taidot Lapsi oppii matemaattisia peruskäsitteitä ja taitoja luontevasti jokapäiväisissä ja arkisissa tilanteissa: lukumäärät ja lukusanat vertailu (pieni-suuri, lyhyt-pitkä) luokittelu (värit, muodot, koot) suunnat (ylös-alas, eteen-taakse, oikea-vasen) avaruudellinen hahmottaminen (tila, etäisyys, muodot) aikakäsite (päivän kulku) Kasvattajan tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus matemaattiseen ajatteluun hyödyntäen arjen tilanteita. PUKEMISTILANNE; kehon osat, lukumäärät, samanlainen/erilainen, alas/ylös, suurempi/pienempi, oikea/vasen, värit KAUPPALEIKKI; laskeminen, muodot lukumäärät, numerot, värit, pieni/suuri, painava/kevyt, lajittelua

16 Liikunta Lapselle tarjotaan mahdollisuus liikuntaan sisällä ja ulkona. Liikuntaa voidaan yhdistää päivittäin moniin eri toimintoihin. Ohjatuilla liikuntatuokioilla lapsi oppii kuuntelemaan annettuja ohjeita ja toimimaan yhdessä kavereiden kanssa.

17 Päivittäisen ulkoilun lisäksi liikutaan ja retkeilleillään lähimaastossa vuodenajasta riippumatta lasten ikäkaudet huomioiden. Talvisin hiihdetään, luistelullaan ja käydään pulkkamäessä mahdollisuuksien mukaan. Esiopetuksessa liikuntaan kuuluu myös uimaopetus. Pyrimme myös järjestämään koko perheen yhteisiä liikuntatapahtumia. Esiopetus Tavoitteena esiopetuksessa on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen. Esiopetuksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on edistää lapsen sosiaalista kehitystä. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat sisällytetään lapsen arkeen ja lapselle merkityksellisiin asioihin. Leikki on esiopetuksessa tärkeä työtapa. Leikki on lapsen tapa oppia sekä tie tietoon ja taitoon. Siinä lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä, saa harjoitella erilaisia tapoja toimia. Pyrimme elämykselliseen oppimiseen, jossa havainnoidaan ja tutkitaan monipuolisin toimintatavoin asioita ja ilmiöitä ympäristössä.

18 Ryhmien muodostaminen ja pienryhmätoiminta Toiminta päiväkodissa tapahtuu pienissä ryhmissä. Ryhmät on pyritty muodostamaan joustavasti saman ikäisistä lapsista huomioiden kaverisuhteet, lapsen kehitystaso sekä kasvatukselliset näkökulmat. Pienryhmään kuuluu 4-7 lasta ryhmän tarpeista ja toiminnan laadusta riippuen. Pienryhmät toimivat usein aamupäivisin. Toiminnalliset painotukset Olemme erityisesti keskittyneet leikkiin, liikuntaan ja retkeilyyn. Pienten ryhmässä aikuinen leikkii mallina 2-4 lapsen ryhmässä kotileikissä, autoleikissä jne. kertoen ja toimien niin, että lapsi voi helposti osallistua leikkiin. Lasten alkaessa enemmän ohjata leikkiään itse, aikuinen on mukana seuraamassa, tekemässä havaintoja ja auttamassa leikin jatkumista tarvittaessa. Isommat lapset jaetaan leikkiryhmiin leikin luonteen ja lasten toiveiden mukaan. Leikkiryhmiä tarkkaillaan ja havainnoidaan yksittäisiä lapsia. Lapsia autetaan ideoimaan juonta eteenpäin leikissä ja aikuinen osallistuu leikkiin mukaan. Lapsia autetaan siihen, että leikki jatkuisi mahdollisimman pitkään samassa paikassa ja samojen kavereiden kanssa. Näin kaikille annetaan oma tila ja aika leikkiä rauhassa leikki loppuun tai vaikka jatkaa samaa leikkiä seuraavanakin päivänä. Jos leikki on kuitenkin jo lopussa, lasten kanssa yhdessä keksitään uutta tekemistä, pelataan pelejä, piirrätetään, muovaillaan. Liikunta ja retkeily ovat tärkeä osa toiminnassa viikoittain. Kiipeillessään, hyppiessään juostessaan lapsi oppii hallitsemaan kehoaan. Tasapaino ja oman kehon hallinta antaa lapselle varmuutta ja onnistumisen kokemuksia. Lähiympäristössä retkeillään viikoittain. Metsässä lapset nauttivat luonnosta ja tutustuvat kasveihin ja luontoon. Mukava osa retkieleilyä on eväshetki kivien päällä kavereiden kanssa. Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi Työyhteisöllämme on keväisin ja syksyisin koulutusta, suunnittelua ja arviointia varten kokonainen päivä. Koko talon toimintasuunnitelma tehdään syksyisin ja keväisin. Siinä suunnitellaan päätapahtumat toimintavuoden ajalle. Suunnitelmaa täydennetään ja korjataan tarpeen vaatiessa toimintavuoden aikana. Lasten ja vanhempien ideat ja ehdotukset täydentävät suunnitelmaa. Henkilökunta suunnittelee viikoittain ryhmänsä toimintaa ottaen huomioon yksittäisen lapsen tarpeet. Arviointia ja dokumentointia tehdään päivittäin ja viikoittain tiimipalaverissa. Henkilökunta tekee toimintakertomuksen syksyisin ja keväisin siinä arvioidaan toimintaa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan havaintoja lapsesta. Henkilökunta ottaa kuvia lasten toiminnasta välittääkseen vanhemmille myös valokuvin yksittäisen lapsen toiminnasta ja kokemuksista päiväkodin arjessa.

19 Toimintatapojen kehittäminen Arvioimme ja kehitämme toimintaamme keskustelemalla ja jakamalla kokemuksia yhteisissä palavereissa ja henkilökunnan omissa kasvatusilloissa. Keräämme uutta tietoa ajankohtaisista kasvatusta käsittelevistä julkaisuista, koulutuksista ja kirjallisuudesta. Uusia näkökulmia ja tietoa hyödynnetään toimintatapoja kehitettäessä. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja jakavat saamaansa uutta tietoa työyhteisössä. Muuta huomioitavaa Yhteiset säännöt ja käytännöt Päiväkodissa noudatetaan hyviä käytöstapoja ja kunnioitetaan toisia. Toimintakauden alussa päiväkodin henkilöstö käy läpi yhteiset säännöt ja käytännöt, joita arvioidaan myös vanhempien kanssa. Vanhempia tiedotetaan päiväkodin käytännöistä palvelusopimusta tehtäessä sekä vanhempainilloissa. Yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen tarkoituksena on luoda turvallinen ympäristö. Päiväkodin säännöt koskevat kaikkia aikuisia ja lapsia päiväkodin alueella. Säännöistä ja käytännöistä käydään jatkuvaa keskustelua työyhteisössä. Teemme yhteistyötä kaikkien ryhmien kesken, joten lapset ja päiväkodin aikuiset ovat toisilleen tuttuja. Yhteistyökumppanit Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy seuraamassa ryhmiemme toimintaa ja lapsia, konsultoimassa henkilökuntaa. Kirrin päiväkodissa toimii erityislastentarhanopettaja. Lähikoulujen alkuopettajat vierailevat päiväkodissa. Teemme yhteistyötä Palokan lastenneuvolan, hammashoitolan, puhe- ja toimintaterapeuttien, psykologien sekä opettajien kanssa. Toimintaamme kuuluu yhteistyö myös Jyväskylän yliopiston, alan oppilaitosten kanssa, seurakunnan sekä lähipäiväkotien kanssa.