joensuulainen Huolehdi kunnostasi! Polvesta polveen Kaupunkilehti, jolla on arvot 2/2009 TEEMANA: TAITOLUISTELU

Transkriptio

1 Reilua autokauppaa jo vuodesta 1978 YM-auto Ky TÄSSÄ LEHDESSÄ KATAJAN TAITOLUISTELUJAOSTON LIITE. Lylykoskentie 21, Joensuu puh (013) , Kaupunkilehti, jolla on arvot 2/2009 Polvesta polveen joensuulainen TEEMANA: TAITOLUISTELU Huolehdi kunnostasi! Ainakin kolmanneksella meistä suomalaisista fyysinen aktiivisuus työssä ja vapaa-aikana on liian vähäistä. Vaikka aktiivisten hikiliikkujien määrä näyttää hieman suurenevan edelleen, samanaikaisesti myös liikunnallisesti passiivisten määrä kasvaa. SIVU 2 Joensuulainen 1

2 Pääkirjoitus Joensuussa Tässä lehdessä SIVU 10 Muodostelmaluistelu on syntynyt 1950-luvulla Pohjois-Amerikassa. Ensimmäiset kilpailut siellä järjestettiin jo 1970-luvulla. Silloin muodostelmaluistelua kutsuttiin ryhmäkuvioinniksi. Suomeen laji saapui Jane Erkon mukana v Ensimmäiset näytöskilpailut järjestettiin Helsingissä keväällä Kaudella lajin nimi muuttui muodostelmaluisteluksi ja järjestettiin lajin ensimmäiset kansalliset loppukilpailut. Vuotta myöhemmin joukkueet jaettiin kahteen sarjaan: alle 14-vuotiaiden junioreihin, ja yli 14-vuotiaiden senioreihin. Myöhemmin sarjoja on tullut lisää ja niiden ikärajoituksia ja luistelijamääriä on muuteltu. SIVU 7 Pieniä päätöksiä päivittäin Innostunut koululainen ryntää kertomaan, kuinka monta rastia hänellä on jo koossa. Koulusta oli annettu Nuori Suomi -projektiin liittyvä liikunta-, ruokailu- ja nukkumistottumuksia kartoittava Liikuntaseikkailu-lomake, jonka avulla lapsi seuraa elämäänsä kolmen viikon ajan. Viisi terveellistä ateriaa, yhteensä kaksi tuntia liikuntaa päivässä ja vähintään yhdeksän tuntia unta yössä - siinä ohjeet koululaisille. Kuinka kaukana tuo kaksi tuntia onkaan omista nykyisistä liikuntatottumuksistani. Hyvä kun saan ne edes viikonloppuna kasaan. Arkena puolustaudun pitkillä työpäivillä ja viikonloppuisin pitää sitten tehdä rästissä olevia kotitöitä, jotta huusholli pysyy kasassa. Kovin laiha lohdutus on se, että yhtä saamattomia päivänsä autossa ja monitorin tai telkkarin edessä istujia piisaa. Ainakin kolmanneksella meistä suomalaisista fyysinen aktiivisuus työssä ja vapaa-aikana on liian vähäistä. Vaikka aktiivisten hikiliikkujien määrä näyttää hieman suurenevan edelleen, samanaikaisesti myös liikunnallisesti passiivisten määrä kasvaa. Tutkimusten mukaan enintään joka kolmannelle aikuiselle pelkkä liikuntaharrastus takaa riittävän fyysisen aktiivisuuden. Siksi kansanterveydellisesti pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota ns. arki- ja hyötyliikunnan edistämiseen. Arkiliikunta on rutiininomaista ja muun toiminnan sivutuotetta: jätetään lyhyet automatkat ajamatta, hissinappia painamatta tai päältä ajettava ruohonleikkuri hankkimatta. Arki- ja hyötyliikunnasta puhuttaessa harvempi syyllistyy tai masentuu mahdottoman haasteen edessä, sillä näitä terveyttä edistäviä pieniä päätöksiä rohkaistuu tekemään päivittäin. Liikunta edistää merkittävästi terveyttä ja hyvinvointia, sitä tuskin kukaan kiistää. Terveyskunto on uusi käsite, jolla halutaan laajentaa perinteistä suorituskykyyn liittyvää kuntokäsitettä arkielämän toimintakykyyn ja terveyteen. Jos kouluikäiselle suositellaan kahden tunnin aktiivista liikuntaa päivittäin, tulisi aikuisten harrastaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta mieluiten päivittäin vähintään 30 minuuttia. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Esimerkiksi reipas kävely keski-ikäisillä ja iäkkäillä täyttää hyvin tämän vaatimuksen. Terveysliikunta voi olla ehdottomasti myös sosiaalinen tapahtuma eli yhdessä liikkumista perheen tai ystävien kanssa sellaisen lajin parissa, jossa jokainen voi löytää oman sopivan suoritustason. Suomi on pullollaan urheilun ystäviä, jotka urheilevat vain kotikatsomoissa ja silmillään. Penkkiurheiluun keskittyneet, työkiireiden taakse piiloutuneet tai täysin liikunnasta piittaamattomat olisi saatava huolehtimaan kunnostaan ja terveydestään. Jospa emme lannistaisi itseämme heti alkuun City-maraton haasteilla, vaan aloittaisimme niistä pienistä päivittäisistä päätöksistä. Sari Essayah Vieraileva pääkirjoittaja Junioreiden ja minoreiden lisäksi seurassamme on myös noviisijoukkue Les Visions, joka ei tällä kaudella ole osallistunut kilpailuihin luistelijapulan takia. Tällä kaudella joukkue on keskittynyt hiomaan yksilötaitoja ja ensi kaudella on toiveissa päästä taas kilpailemaan. Kansalliseen juniorisarjaan siirtynyt Miracles on Iina Potaseffin johdolla vienyt kauden kahden ensimmäisten kilpailujen voitot, ja joukkue keskittyy tällä hetkellä 22.3 Espoossa pidettäviin kauden päätöskilpaluihin. SIVU 6 Katajan luistelukoulut harjoittelevat 1-2 kertaa viikossa syksystä kevääseen. Mukaan mahtuu teemapäiviä sekä taitojen testaamisia esimerkiksi Silmukkamerkkien avulla. Jokaiseen luistelukertaan kuuluvat alkuja loppupelit, erilaisten taitojen harjoittelu sekä musiikin ilmaisun harjoittelu musiikkiluistelun avulla. Suuri pamaus 5 Tällä kertaa suuri pamaus keskittyy hiukkasen talouteen, mutta pääosan saa terveet elintavat. Taloudesta sen verran, että Pekka Puska on tehnyt todella mahtavaa työtä. Hänen aloittamansa Pohjois- Karjala projekti oli taloudellinen menestys. Se toi mukanaan valtavat säästöt monien kuntien kassaan. Kun ihmisen elintavat muuttuivat terveelliseksi, säästyi yhteiskunnalta rahaa sairaiden hoidosta. Nyt Joensuun päättäjillä pitää olla sama rohkeus. Jokainen euro joka sijoitetaan ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, tuottaa paremmin kuin mikään rahasijoitus. Päättäjiemme omat elintavat tarvitsisivat välittömästi kunnon tarkistuksen. Tarkoitan kirjaimellisesti kunnon tarkistuksen. Nimittäin jos ihminen on huonossa kunnossa, hän ei jaksa tehdä oikeita päätöksiä ja ratkaisuja. Joensuulainen terveydenhoito on keskittynyt pääasiassa tulipalojen sammuttamiseen. Hoidetaan sairaita, mutta ei tehdä ennaltaehkäisevää työtä riittävästi. Alasajamalla koululiikunnan, kouluterveydenhoitajien työt, neuvolapalvelut, päihdevalistuksen, ongelmaperheiden tukemisen jne Joensuun näyttää esimerkkiä, kuinka asioita ei pidä hoitaa. Yksi luku: huostaanotettuja lapsia on maassamme Heidän huostaanotto maksaa 520 miljoonaa euroa vuodessa. Neuvolatyö, kouluterveydenhoito ja opiskelijaterveyden hoito maksaa 250 milj. euroa. Siis valtakunnassa käytetään tulipalojen sammuttamiseen kaksi kertaa enemmän kuin niiden ehkäisyyn. Sama suuntaus on myös Joensuussa. Huumekoukkuun jääneiden nuorten kuntoutus maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, kun samaan aikaan päihdetyötätekevän palkkakulut ovat vain pieni osa tuosta summasta. Jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan meneminen sairaalaan pikku nipistyksen takia ultraäänitutkimukseen maksaa satoja euroja joka kerta. Ennen odottava äiti voi soittaa terveydenhoitajalle, tulla hänen luokseen ja asiaa tutkittiin. Ja jos tarve vaati, laitettiin odottava äiti tutkimuksiin. Sama koskee kouluterveydenhoitajia, mielenterveystyötä tekeviä jne. Kaupungin johto vain ilmoittaa: kun joku jää eläkkeelle, virkaa ei täytetä eikä uusia saa palkata. Hyvä on, tehdään niin. Kun kaupunginjohtaja jää eläkkeelle, uutta ei palkata. Kun pakkoliitettyjen alueiden entiset kunnanjohtajat jäävät pois, ei palkata uutta. Kun rehtori jää pois, ei palkata uutta. Miksi ihmeessä säästöjen suunta on aina vain terveydenhoito, mielenterveystyö ja sosiaalityö. Eihän se nyt näin voi jatkua. Kun kaupungin budjettia käsitellään ja tuodaan julkisuuteen, sanotaan että alijäämä on 7 miljoonaa euroa ja se säästetään terveydenhoito ja sosiaalialan varoista. Kuinka paljon 7 miljoonaa on kaupungin budjetista? Alle 5%. Kun säästöt otetaan ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta, tarvitaan ensi vuonna taas leikkauksia. Ja mistä leikataan. Ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. Asiassa on tietysti kaksi puolta. Me ihmiset ja päättäjät. Ilman sitä, että ihmiset haluamme tehdä jotain oman terveytemme ja hyvinvointimme eteen, ei tapahdu muutosta. Tule Pekka Puska takaisin Joensuuhun ja saarnaa päättäjillemme ja meille taviksille terveiden elintapojen evankeliumia. Sitä me nyt tarvitaan. Tässä lehdessä on eräs menestystarina, Katajan taitoluistelujaoston julkaisu. Nuorten ohjaaminen terveiden elintapojen joukkoon on parasta ennaltaehkäisevää ja perheitä auttavaa työtä. Joensuussa on tällä hetkellä monia superhyviä urheiluseuroja. Niiden työstä kannattaa iloita ja ottaa esimerkkiä ja mennä mukaan toimintaan. Jukka Tuunanen Joensuulainen Joensuulainen on riippumaton kaupunkilehti Joensuussa. Kustantaja: Pohjois-Karjalan Kauppatie Kustannus Päätoimittaja: Martti Surakka Toimituskunta: Martti Surakka, Jukka Tuunanen Ulkoasu: Mainostoimisto Donner&Blitz Oy, Painopaikka: Lehtikanta Oy, Kouvola. Jakelu: kpl Joensuussa ja ympäristössä Ykkösjakelu Oy Ilmoitusmyynti: puh sähköposti: ilmoitus@joensuulainen.fi Toimitus: Joensuulainen PL Joensuu sähköposti: toimitus@joensuulainen.fi Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää korvauksetta kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muissa käytöissä riippumatta toteutus- tai jakelutavoista. Ilmestyminen Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Vastuu virheistä ja muistutukset: Mahdolliset muistutukset lehdestä 8 päivää julkaisun jälkeen. Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. WEB 2 Joensuulainen

3 piruetit Katajan taitoluistelujaoston liite 1/2009 Taitoluistelujaoston Kevätjuhla jäähallissa maanantaina 30.3.klo Ryhmien luisteluesityksiä Silmukkamerkkitodistusten jako Kahvio, luistelutarvikkeiden kirpputori Vapaa pääsy Joensuulainen /Piruetit 3

4 Iloitse taitoluistelusta! Hyvä lehtemme lukija, kädessäsi on uusi Joensuun Katajan taitoluistelujaoston Piruetit-kausijulkaisu. Allekirjoittaneella on ollut ilo olla mukana tekemässä Piruetit-lehtiä lähes vuosikymmenen ajan eri tehtävissä: mainostilan myyjänä, johtokunnan jäsenenä ja nyt taitoluistelujaoston puheenjohtajana. Vaikka lehti ilmestyykin nyt neljän vuoden tauon jälkeen, niin tämä ei tarkoita sitä, että emme olisi olleet hereillä ja aktiivisia! Välivuosiin on mahtunut muun muassa unohtumattomia näytöksiä, muodostelmaluistelun SM-senioreiden ja -junioreiden valintakilpailuja sekä useita yksinluistelukilpailuja. Juuri viikko sitten järjestimme pienten luistelijoiden kutsukilpailut, joissa 6 16-vuotiaat tintti-, mini- ja taitaja-tytöt ja -pojat itäisen Suomen seuroista esittivät parhaimpia taitojansa. Oli hienoa, että saimme kisaorganisaatioon mukaan vanhemmista monta uutta tekijää, vaikka huomiota vaati myös jäällä taituroiva oma lapsi. Tavoitteenamme oli siirtää kisoihin liittyvää tietotaitoa eteenpäin ja siinä onnistuimme mielestäni hyvin; puheenjohtaja saikin levollisin mielin seurata tapahtumien kulkua. Kilpailujohtajan ja -sihteerin, kahvion ja arpajaisten pitäjän, tuomarihuollon, tuloslaskennan, mehunjaon, luukkuvahdin, kellottajien, jäänpaikkaajien, lapputyttöjen, kuuluttajan ja musiikinsoittajan (tulikohan kaikki mainittua) tehtävät sujuivat erinomaisesti. Lämmin kiitos teille kaikille seuran puolesta! Seura siis tarvitsee tekijöitä. Osallistumalla seuran toimintaan jokaisen luistelijan tukijoukot pääsevät parhaiten mukaan sisälle taitoluistelun maailmaan ja meitä kaikkia yhdistävään seurahenkeen. Valmistellessani tätä tekstiä kaivoin taitoluistelun aarteitteni joukosta nipun vanhoja Piruetit-lehtiä, joista vanhin on vuodelta Niitä selaillessani ja lukiessani moni mukava ja mieltä lämmittävä muisto palautui mieleeni. Erityisen mukavalta tuntui katsella pienten luistelukoululaisten ryhmäkuvia ja nimiluetteloja ja todeta, että hei, tämä tyttöhän luistelee edelleenkin meidän seurassa ja että tässähän on meidän luistelukouluvalmentaja pienenä jääkiitäjänä! On 4 Joensuulainen /Piruetit Seuran tehtävänä on tarjota kehittymismahdollisuudet niin tosissaan lajin vaatimuksiin paneutuville ja kilpauraan tähtääville kuin harrastustasolla luisteleville. hienoa, että me voimme tarjota niin monelle lapselle mahdollisuuden saada taitoluistelu mukaan elämään, joillekin yhdeksi kaudeksi ja toisille jopa elinikäiseksi seuralaiseksi. Uskon, että kaikille vuosien saatossa mukana olleille tämä laji on antanut repun täytteeksi elämyksiä ja muistoja. Lehtien sivuilta välittyi myös samat ongelmat ja kysymykset, joiden kanssa vanhemmat ja tukijoukot tänäkin päivänä painivat: Onko lapsellani liikaa harrastuksia? Onko taitoluistelu liian vaativa laji, sitooko se niin, ettei lapselle jää enää lapsuutta? Väsyykö lapseni useista harjoituskerroista viikossa? Eikö luistelua voi vain harrastaa leikkimielellä ja silti kehittyä huipulle ikään kuin salaa? Luulen, että vaikein päätös vanhemmille on, antavatko he lapsensa lähteä vapaasti koko innollansa mukaan taitoluisteluharjoitteluun ja kilpailutoimintaan ja ovatko he valmiita tukemaan ja kannustamaan lasta tässä parhaan kykynsä mukaan. Vai riittäisikö lapselle ja vanhemmille taitoluistelu yhtenä harrastuksena muiden joukossa? Seuran tehtävänä on tarjota kehittymismahdollisuudet niin tosissaan lajin vaatimuksiin paneutuville ja kilpauraan tähtääville kuin harrastustasolla luisteleville. Joensuun Katajassa on kilpailuryhmiä taitotasovaatimuksineen yksin- ja muodostelmaluistelussa samoin kuin harrastajaryhmiä molempiin lajeihin. Taitoluisteluun liittyy olennaisesti oma taitoluistelukulttuuri, joka pitää sisällään tärkeitä muuhunkin elämään kuuluvia asioita: asiallinen ja toisia kunnioittava käytös niin seuran sisällä kuin edustettaessa oman seuran ulkopuolella, valmentajan kunnioittaminen, erilaisiin kilpailutoimintaan liittyviin tilaisuuksiin, kuten arvontaan, bankettiin tai social event, liittyvät toimintatavat jne. Kilpailuihin liittyy luistelusuorituksen arvioiminen monelta eri suunnalta. Pienten luistelijoiden tähtipistearvioinnilla pyritään kannustamaan omien taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Jokainen kilpailija saa omasta suorituksestaan lomakkeen, jossa arvioidaan taitotaso perusluistelussa ja askelissa, liu uissa, hypyissä, pirueteissa sekä esittämisessä. Lisäksi arvioidaan luistelusuorituksen sisältöä sanallisesti, kuten Hyvää suorituksessasi oli Isompien luistelijoiden arvioinnissa käytetään jo televisiosta tuttua ns. ISU-arviointia. Siinä kilpailusuorituksen tulos määräytyy elementti- ja komponenttipisteiden summana. Elementtipisteissä arvioidaan tehtyjen hyppyjen, piruettien sekä liuku- ja askelsarjojen vaikeus ja laatu. Arvioidut komponentit ovat puolestaan perusluistelutaito, siirtyminen elementistä toiseen, esitys ja suorittaminen, koreografia ja sommittelu sekä tulkinta. Taitoluistelu on esteettinen ja teknisesti vaativa laji. Siksi se vangitsee katsojia esimerkiksi television ääreen lajin ulkopuoleltakin. Vaikka luistelijoilta vaaditaan menestykseen paljon, on helppo yhtyä erään jo aktiivisen luistelu-uran lopettaneen nuoren seuramme edustajan ajatukseen: Taitoluistelu on antanut korvaamatonta esiintymisvarmuutta, stressin sietokykyä, kunnianhimoa ja sisukkuutta. Kaikista noista on paljon hyötyä opiskelussa, ihmissuhteissa ja työelämässä. Tervetuloa taitoluistelukulttuurin pariin kaikki lajista kiinnostuneet lapset ja aikuiset! Asta Haaranen puheenjohtaja Joensuun Katajan taitoluistelujaosto Johtokunnalta Haasteellinen ja työntäyteinen toimintavuosi alkaa olla lopuillaan. Pienten luistelukoululaisten kausi päättyy kevätjuhlaan, jossa he saavat omat silmukkamerkkitodistuksensa. Isommat yksinluistelijat jatkavat harjoittelua aina kesään saakka ja jäljellä on vielä muutamat kilpailutkin! Myös muodostelmajoukkueet harjoittelevat tiiviisti kesäkuun alkupuolelle asti. Valmentajat käyvät kehityskeskusteluja ja kartoittavat tulevan kauden harjoitusryhmiä ja kilpailusarjoja. Vaikka virallinen toimintakautemme kestääkin huhtikuun loppuun ja näin ollen niin toiminnallinen kuin taloudellinenkin yhteenveto on vielä tekemättä, olemme johtokunnassa suunnitelmissamme jo tulevassa kaudessa. Seura on hakenut Suomen Taitoluisteluliitolta järjestettäväkseen kolmet kilpailut (kaksi yksinluistelukilpailua ja yhdet muodostelmaluistelukilpailut). Päätöksen saamme toukokuun alkuun mennessä. Lisäksi suunnitelmissa on seuran yhteinen syysnäytös. Joten yhteistä seuratyötä riittää meille kaikille; tervetuloa mukaan toimintaan. Yhdessä olemme enemmän!! Lämmin kiitos kaikille ilmoittajille, olette olleet tukemassa arvokkaaksi kokemaamme nuorisotyötä. Kiitokset myös kaikille lehden tekoon osallistuneille. Piruetit Toimituskunta: Taitoluistelujaoston johtokunta; Johanna Hyttinen, Jaana Kinnunen, Kari Mononen, Tuula Sutinen, Marko Virnes, Harri Väistö ja Asta Haaranen Kuvat: Kari Hirvonen ja Esa Kinnunen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Mainostoimisto Donner & Blitz, Joensuu Painopaikka: Lehtikanta Oy, Kouvola Painos: kpl Jakelu: Joensuun Ykkösjakelut Oy

5 Tässä lajissa yhdistyvät luistelijan kaunis olemus ja hänen tekniikkaa vaativat taitonsa. Esillä oleminen yleisön edessä kuuluu tähän lajiin. Luisteluun osallistuvat naiset kuin miehetkin sekä yksinluistelijoina, että pariluistelijoina ja jäätanssijoina. Kaikilla lapsilla, jotka aloittavat taitoluistelun, on mahdollisuus valita itselleen sopivin taitoluistelumuoto harjoittaa lajia. Kaikki muodot pohjautuvat kuitenkin yksinluisteluun. Taitoluistelu on sekä urheilulaji, että harrastus. Harrastustasolla vaatimukset eivät ole niin korkeat kuin kilpailutasolla. Jos luistelija valitsee kilpailutason, harjoittelu tulee vaatimaan enemmän. Luistelijan on motivoiduttava harjoitteluun täysin. Luisteluharjoitteluun kuuluu tällöin jääharjoitusten lisäksi myös voimaharjoittelua sekä koreografista harjoittelua tanssin muodossa. Molemmat, sekä harrastajat että kilpailijat, tulevat kokemaan mukana ollessaan taitoluistelun lajikulttuurin, luistelijan liikkumistavan, pukeutumisen ja yleisen olemuksen sekä kommunikoinnin valmentajien ja muun luisteluväen kanssa. Joensuun Katajan taitoluis- Yksi parhaimmista ja kauneimmista lajeista on Taitoluistelu telulla on pitkä historia ja omat perinteensä. Tämä seura on ollut mukana niin kansallisen tason, SM-tason kuin kansainvälisenkin tason luistelussa. Luistelijat, jotka ovat osallistuneet seuramme edustamiseen, ovat tehneet kovasti töitä. Palkintona tästä he ovat saaneet edustaa seuraamme kansallisen- ja kansainvälisenkin tason kilpailuissa. He ovat saaneet tavata muiden seurojen luistelijoita ja valmentajia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Seuramme parhaimpia edustusluistelijoita ovat olleet Miia Marttinen, Tero Hämäläinen ja Laura Nordström, he olivat mukana Suomen taitoluistelun maajoukkueessa usean vuoden ajan. Nämä edustusluistelijamme ovat hyviä esimerkkejä seuramme tytöille ja pojille. Toivon, että voimme tulevaisuudessakin jatkaa samalla tasolla taitoluistelussa. Sydämellisin terveisin Nuriya Yksinluistelun päävalmentaja Nuriya Pirogova Kilparyhmä 1 harjoittelee 6 päivänä viikossa yhteensä tuntia. K1:n viikkoharjoitukset koostuvat 7 jäästä, 5 oheisharjoituksesta sekä tanssitunnista. Ryhmän luistelijoiden tavoitteena ovat kaksois- ja kolmoishypyt, vahva sitoutuminen lajiin sekä kilpaileminen kansallisissa- tai SM-sarjoissa. Tyttöjä kilpailee seuraavissa sarjoissa: SM-juniorit, SM-noviisit, juniorit, noviisit ja debytantit. K1:n valmentaja on Nuriya Pirogova. KILPARYHMÄT 1-2 Kilparyhmä 2 harjoittelee kuutena päivänä viikossa yhteensä 11 tuntia. K2:n harjoitukset muodostuvat kuudesta jääharjoituksesta, neljästä oheisharjoituksesta sekä tanssitunnista. Ryhmän taitotavoitteet ovat perusluistelun kehittäminen, kaksoishypyt, sitoutunut harjoitteleminen sekä kilpaileminen mineissä tai silmuisssa. Ryhmän valmentajana toimii Nuriya Pirogova. KILPARYHMÄ 1: Jasmi Hakkarainen, Ada Heikura, Nelli Heikura, Janika Hiltunen, Saara Hirvonen, Veera Iljin, Saara Järvinen, Lotta Mecklin, Elli Miina, Sera Väistö KILPARYHMÄ 2: Viivi Hyttinen, Lumi Kiuru, Olivia Kuronen, Minttu Mecklin, Outi Mikkonen, Ida Paldanius, Lotta Parviainen, Kristiina Penttinen, Eveliina Savolainen, Minttu Siponen, Vilma Virnes, Henna Väyrynen, Iiris Väyrynen Joensuulainen /Piruetit 5

6 Sunnuntain alkeisryhmä: Venla Asikainen, Noora Halttunen, Anni Hassinen, Hanna Hilonen, Pia Hämäläinen, Neea Karhapää, Senja Kastinen, Ida Kettunen, Ida Kosonen, Roosa Kukkonen, Nette-Noora Lappalainen, Vilma Lavikainen, Oskari Marttinen, Anni Moonen, Sara Moonen, Oona Pitkänen, Viljami Puhakka, Silja Pänttönen, Emilia Riikonen, Mirella Surakka, Meiju Taskinen, Emmi Tuunainen, Milla Vartiainen. Sunnuntain jatkoryhmä; Rebekka Haavistola, Rebekka Hirvonen, Pinja Hurskainen, Emilia Ikonen, Essi Immonen, Anna Jeskanen, Kalle Kakkonen, Ossi Kervinen, Iida Kukkonen, Alona Lavrenchuk, Nastja Lavrenchuk, Anni-Sofia Martikainen, Viljo Marttinen, Jenna Nuutinen, Roosa- Riina Raassina, Sofia Sahlman, Roosa Sarkkinen, Vilma Suomalainen, Essi Tolvanen, Minja Toropainen, Helmi Ylisirviö, Jenni Ylisirviö. Luistelukoulu Luisteluharrastus on hyvä aloittaa luistelukouluryhmässä, jossa luistelun perustaitoja opetellaan aivan alkeista jatkaen kohti vauhdikasta ja varmaa luistelutaitoa. Luistelukoulu on suunnattu kaikille yli 3-vuotiaille lapsille. Paitsi että siellä opetellaan luistelemista, se antaa hyvän pohjan mille tahansa lajille sekä opettaa lapselle oman kehonsa hallintaa. Lapsen ei tarvitse osata luistella tullessaan luistelukouluun, mutta jonkinlainen ensituntuma jäähän olisi hyvä olla olemassa jo ennen luistelukoulua. Alkeisryhmä aloittaa aivan alusta: harjoitellaan pystyssä pysymistä, kaatumista ja yleensäkin jäällä/luistimilla liikkumista. Harjoituksiin kuuluu paljon erilaisia pelejä ja leikkejä. Muutaman kerran kaudessa juhlistamme harjoituksia myös erilaisilla teemapäivillä. Luistelukoululaiset osallistuvat myös seuran luistelunäytöksiin. Seurallamme on tarjota kolme erilaista ryhmää: alkeisryhmä luistelun perustaidon opetteluun jatkoryhmä aikaisemmin harrastaneille ja/tai perustaidot omaaville pikkutähdet hieman edistyneimmille Luistelukoulun opetus on yksilöllistä, laadukasta ja hauskaa. Katajan luistelukoulut harjoittelevat 1-2 kertaa viikossa syksystä kevääseen. Mukaan mahtuu teemapäiviä sekä taitojen testaamisia esimerkiksi Silmukkamerkkien avulla. Jokaiseen luistelukertaan kuuluvat alku- ja loppupelit, erilaisten taitojen harjoittelu sekä musiikin ilmaisun harjoittelu musiikkiluistelun avulla. Lisäksi järjestämme ennen jääharjoitusta alkujumpan, missä harjoittelemme tasapainoa, ketteryyttä sekä lihasvoimaa. Luistelukoulu jakaantuu alkeis- ja jatkoryhmiin, joten kaikille löytyy oikean tasoinen ryhmä. Alkeisryhmässä harjoittelu aloitetaan pystyssä pysymisestä sekä liikkeellelähdästä ja taitojen karttuessa harjoitellaan yhä vaikeampia juttuja. Jatkoryhmässä taas hiotaan jo alkeisryhmässä opittuja taitoja sekä harjoitellaan vaikeampia elementtejä. Maanantain jatkoryhmä; Jesica Fahmi, Nette Filander, Anni Hukka, Jenika Jeb, Iisa Kinnunen, Hanna Kuokkanen, Alona Lavrenchuk, Nastja Lavrenchuk, Elina Miettinen, Emma Miettinen, Rebekka Pakarinen, Pinja Puruskainen, Petra Puustinen, Jenna Raassina, Jenna Riikonen, Eerika Simonen, Viivi Sivonen, Erika Surakka, Riina Talonen, Noora Tykkyläinen, Jessica Vehviläinen, Helmi Ylisirviö, Jenni Ylisirviö Maanantain alkeisryhmä; Anna-Sofia den Herden, Katri Keronen, Roosa Kukkonen, Erika Löthman, Meri Manninen, Ilona Mikhailova, Nicola Närhi, Martta Petrelius, Emmi Pyykkö, Maiju Pötry, Anni Saastamoinen, Oona Simonen, Vera Staufenbiel, Roosa Takkunen, Helmi Vartiainen. Keskiviikon jatkoryhmä; Venla Asikainen, Anni Hassinen, Pia Hämäläinen, Rasmus Kosonen, Vilma Lavikainen, Ilona Mikhailova, Nicola Närhi, Anni Saastamoinen, Vera Staufenbiel, Roosa Takkunen, Emmi Tuunainen. Pikkutähdet Flippi- ryhmä harjoittelee neljänä päivänä viikossa yhteensä 7 tuntia. Jääharjoituksia on 4 tuntia ja oheisharjoituksia 3 tuntia viikossa. Ryhmän tavoitteena on perusluistelun ja taitoluistelun perustaitojen hallitseminen sekä tutustua ja harjoitella yksöishyppyjä. Luistelijat osallistuvat alueen kutsukilpailuihin minit ja tintit sarjoissa Flipit: Juha-Pekka Asikainen, Aino Korhonen, Mette Koskelo, Niina Kärki, Emma-Lotta Laakso, Julia Ripatti Pikkutähdet ovat 3 kertaa viikossa harjoitteleva ryhmä, joka valmistaa luistelijoita kohti Flippiryhmää. Pikkutähdet harjoittelevat perusluistelun lisäksi taitoluistelun vaikeampia elementtejä, sekä tutustuvat erilaisiin hyppyihin ja piruetteihin. Pikkutähdillä on 1 oheisharjoitus viikossa, jossa harjoitellaan perusvoimaa, ketteryyttä sekä lajitaitoja. Kiinnostuitko luistelukouluista. Ota yhteyttä luistelukoulu.joka@netti.fi 6 Joensuulainen /Piruetit

7 Muodostelmaluistelun valmennustiimi Historiallinen SM-kulta Tasan vuosi sitten muodostelmaluistelujoukkue Les Miracles voitti historiallisesti ensimmäisenä joensuulaisena muodostelmajoukkueena junioreiden SM-kultaa. Keväällä 2008 pitkäaikainen päävalmentajamme siirtyi muihin tehtäviin ja minulle tarjottiin tehtävä seuramme muodostelmaluistelun vastuuvalmentajana. Les Miraclesista tuli Miracles, ja joukkue vaihtoi luistelijapulan sekä valmentajan vaihdoksen myötä junioreiden SM-sarjasta kansalliseen sarjaan. Joensuulaisen muodostelmaluistelun menestyksestä huolimatta lajin harrastajamäärä seurassamme on laskenut verrattuna takavuosiin, jolloin meillä oli kilpailevia joukkueita parhaimmillaan neljässä eri sarjassa. Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen meillä ei ole ollut kilpailevaa joukkuetta junioreiden SM-sarjassa tällä kaudella. Tämä ei meitä kuitenkaan yllätä tai säikäytä. Pikkukaupungeille on tyypillistä, että harrastajamäärät vaihtelevat kausiluonteisesti ja siihen vaikuttavat monet asiat. Muodostelmaluistelun osalta seurassamme on meneillään jälleenrakennusvaihe, jonka me nuoret valmentajanalut olemme ottaneet haasteena! Kokenut ammattivalmentaja siis vaihtui keväällä nuoreen ja innokkaaseen kuuden valmentajan valmentajatiimiin. Oma valmennusurani on alkanut jo oman luistelu-uran aikana luistelukouluohjaajana seitsemän vuotta sitten, mutta viimeisten parin vuoden ajan olen viihtynyt enimmäkseen vain luukulla. Ryhmiä ja vastuuta on tullut vähitellen koulutuksen ja kokemuksen myötä lisää, ja tällä kaudella olen saanut ensimmäistä kertaa oman kilpailevan joukkueen, minorijoukkue Les Petites Visionsin, valmennettavakseni yhdessä Laura Kallisen kanssa. Vastuuvalmentajana tärkeänä tehtävänäni on ollut valmennuksen lisäksi muodostelmaluistelun kehittäminen seurassamme yhdessä muiden muodostelmaluisteluvalmentajiemme kanssa. Tällä kaudella olemme ottaneet tavoitteeksemme uusien harrastajien innostamisen ihanan lajin pariin. Syksyllä perustimme uuden Taitajat-ryhmän, joka on luistelukouluryhmä kouluikäisille luistelunharrastajille. Taitajat osoittautui iloiseksi yllätykseksemme suosituksi ryhmäksi, joka kasvoikin syksyn aikana siinä määrin, että jo joulun jälkeen yhdestä ryhmästä jaettiin kaksi ryhmää; Taitajat ja Tulokkaat. Tulokkaista luistelijalla on mahdollisuus edetä kilpaileviin muodostelmajoukkueisiimme tai yksinluistelupuolelle Harrastaja Kilpureihin. Muodostelmaluistelu on nuorin taitoluistelun lajeista. Lajin kehitys on ollut huimaa ja uudistuneiden sääntöjen myötä vauhtia sekä vaikeutta ja sitä kautta näyttävyyttä on tullut vuosi vuodelta lisää. Suomi kuuluu muodostelmaluistelussa lajin kärkimaihin, ja tavoitteena edustusjoukkueillamme onkin MM-kullan uusiminen huhtikuussa. Muodostelmaluistelijalle tärkeitä osaamisen osaalueita ovat vahva perusluistelutaito, hyvä askeltekniikka sekä liikkuvuus, ja sen lisäksi myös sosiaaliset taidot. Yhdessä toimiminen tuo oman aspektinsa muodostelmaluisteluun. Vaikka lajin vaatimustaso vuosien varrella onkin kasvanut, on se taitoluistelun muihin lajeihin verrattuna armollisempi harrastajalleen. Muodostelmaluistelun voi hyvin aloittaa vielä kouluiälläkin, ja luistelija voi kehittyä aivan lajin huipulle saakka. Itseäni taitoluistelussa ja erityisesti muodostelmaluistelussa kiehtovat taiteellisuuden ja urheilun yhdistyminen, loputtomat haasteet sekä joukkueen osana oleminen. Joukkueena voitetaan ja joukkueena hävitään. Toinen toistaan tukemalla, niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin, luistelijoiden välille syntyy vuosien varrella elinikäisiä ystävyyssuhteita. Ihaninta valmennuksessa on tällä kaudella ollut se, että olen päässyt toteuttamaan omia ideoitani muodostelmaluistelun kehittämiseksi seurassamme. Nautin työstäni nuorten luistelijoiden parissa ja parhaita hetkiä ovat ne, kun näkee onnistumisen riemun oman luistelijan kasvoilla ja kun on saanut uuden luistelijan innostumaan. Uudessa vastuuvalmentajan tehtävässäni yhteistyö muiden muokkarivalmentajien kanssa sekä luistelijoiden vanhempien tuki ja kannustus ovat olleet tärkeää. On ollut antoisaa valmentaa, kun seura on luottanut meihin nuoriin valmentajiin ja se on myös kasvattanut itseluottamusta valmentajana. Junioreiden ja minoreiden lisäksi seurassamme on myös noviisijoukkue Les Visions, joka ei tällä kaudella ole osallistunut kilpailuihin luistelijapulan takia. Tällä kaudella joukkue on keskittynyt hiomaan yksilötaitoja ja ensi kaudella on toiveissa päästä taas kilpailemaan. Kansalliseen juniorisarjaan siirtynyt Miracles on Iina Potaseffin johdolla vienyt kauden kahden ensimmäisten kilpailujen voitot, ja joukkue keskittyy tällä hetkellä 22.3 Espoossa pidettäviin kauden päätöskilpaluihin. Kokonaisuudessaan viime kauden SM-kultajoukkueesta koostuva Miracles on ollut innostava ja tärkeä esimerkki nuoremmille muodostelmaluistelijoillemme! Minorijoukkue Les Petites Visions on osallistunut ensimmäistä kertaa tällä kaudella kilpailuihin ja sijoittunut oman lohkonsa kahdessa ensimmäisissä kilpailuissa hienosti sijoille 5. ja 6. Tällä hetkellä panostamme muodostelmaluistelussa erityisesti nuorien luistelijoidemme valmennukseen. Tavoitteena on saada jatkossakin lisää uusia luistelijoita Taitajiin ja Tulokkaisiin ja sitä kautta kilpaileviin joukkueisiimme. On hienoa, että meillä Joensuun Katajassa luistelijoilla on vaihtoehtoina harrastaa taitoluistelua joko yksin tai joukkueessa. Taitoluistelulla on Joensuussa vahvat perinteet ja menestystä on tullut niin yksin- kuin muodostelmaluistelunkin parissa ja toivottavasti saamme tulevaisuudessa taas joukkueen muodostelmaluistelun SM-sarjaan jatkoksi Les Miragesille ja Les Miraclesille. Veera Kiiski muodostelmaluistelun päävalmentaja Joensuulainen /Piruetit 7

8 MILLETA OY MAARAKENTAJA Taitoluistelujaoston Kevätjuhla jäähallissa ma klo Ryhmien luisteluesityksiä Silmukkamerkkitodistusten jako Kahvio, luistelutarvikkeiden kirpputori Vapaa pääsy Vain If vakuutuksista saa nyt myös S-bonusta, kysy lisää! Jorma Levonen, puh Esko Ahonen, puh If Myyntipiste Prisma, Voimatie 2, Joensuu Avoinna ma-pe Laatutuotteet, halvat hinnat! Kauppakeskus Iso Myy, 2. krs Avataan puh , fax Aina Hintansa Väärti Pyöräytetäänkö parketit? 8 Joensuulainen /Piruetit

9 Alan parasta palvelua ja parhaat merkit! ERÄ-URHEILU Kauppakatu 18 Puh. (013) Avoinna: ark , la 9-15 JOENSUU Silta- ja kauppakadun kulmassa Puh. (013) Avoinna: ark , la 9-15 KUMIPÖRSSISTÄ LÖYDÄT MM NÄMÄ TUOTEMERKIT JA TUOTTEET. Letkut ja liittimet Liimat, massat, tiivisteet Kiristekalvot- ja teipit, pakkaustarvikkeet ja työkalut pyörät Tekniset muoviletkut ja tangot Mainosmuovit Ja paljon muita teknisiä kumija muovituotteita Kaluste- ja kuljetuspyörät Kuurnankatu Joensuu puh (013) internet: Joensuulainen /Piruetit 9

10 Muodostelmaluistelun historia Historia pähkinänkuoressa Muodostelmaluistelu on syntynyt 1950-luvulla Pohjois-Amerikassa. Ensimmäiset kilpailut siellä järjestettiin jo 1970-luvulla. Silloin muodostelmaluistelua kutsuttiin ryhmäkuvioinniksi. Suomeen laji saapui Jane Erkon mukana v Ensimmäiset näytöskilpailut järjestettiin Helsingissä keväällä Kaudella lajin nimi muuttui muodostelmaluisteluksi ja järjestettiin lajin ensimmäiset kansalliset loppukilpailut. Vuotta myöhemmin joukkueet jaettiin kahteen sarjaan: alle 14-vuotiaiden junioreihin, ja yli 14-vuotiaiden senioreihin. Myöhemmin sarjoja on tullut lisää ja niiden ikärajoituksia ja luistelijamääriä on muuteltu. Nuoren lajin kehitys on lähivuosina ollut huimaa, sääntöjä on uudistettu ja sen mukana vauhtia ja vaikeutta sekä myös näyttävyyttä on tullut koko ajan lisää. Lajin viralliset MM-kilpailut on järjestetty seniorisarjassa vuodesta 2000 saakka ja Suomi kuuluu ehdottomasti lajin kärkimaihin josta osoituksena on MM-kilpailuiden 4 kultaa, 3 hopeaa ja 4 pronssia. Joensuuhun ensimmäinen muodostelmaluistelujoukkue perustettiin v Silloisessa joukkueessa oli 14 luistelijaa. Vuonna 1997 hajosi hyvin menestynyt SM-juniorijoukkue Les Mirages. Tämän jälkeen Joensuussa ei ollut muutamaan vuoteen juniorijoukkuetta, kunnes minorijoukkue Criquettes siirtyi junioreihin. Vuonna 2002 joukkueiden nimiä uudistettiin ja Criquettesista tuli Les Miracles, noviisijoukkue Comettesista Les Visions ja uusi minorijoukkue sai nimekseen Les Petites Visions. Les Miracles on tähän mennessä ollut menestyksekkäin Joensuulainen muodostelmajoukkue. Kaudella joukkue voitti ensimmäisenä Joensuulaisena muodostelmajoukkueena SM-pronssia. Kau- della mitalia SMkilpailuita ei tullut, mutta alkukauden menestyksen ansiosta joukkue edusti suomen junioreiden epävirallisissa MMkilpailuissa World Challenge Cupissa sijoittuen 6. Kaudella joukkue voitti kauan tavoitellun SM-kullan. Les Miraclesia menestykseen valmensi Merja Laakkonen, joka valmensi aikoinaan myös Les Miragesia. Meidän Joukkue Les Petites Visions Muodostelmaluistelujoukkueessamme on 16 innokasta luistelijaa ja kaksi erinomaista valmentajaa. Olemme tällä hetkellä vuotiaita ja luistelemme minorisarjassa. Harjoituksemme koostuvat kolmesta jää- sekä oheisharjoituksesta. Pidämme nyyttäreitä ja kesäleirin harjoitusten lisäksi. Muodostelmaluistelu eroaa yksinluistelusta. Mielestämme se on kivaa, koska siinä tehdään paljon asioita yhdessä ja toimimme joukkueena. Muodostelmaluistelussa tehdään erilaisia kuvioita, unohtamatta yksinluistelun elementtejä, ku- ten hyppyjä ja piruetteja. Kilpailut ovat yksi kauden kohokohta. Kisaamme kolme kertaa yhdellä kaudella. Tämän kauden ohjelmamme on Disneyn tahtiin maalla, merellä ja ilmassa. Minorisarjassa on tällä kaudella 21 kilpailevaa joukkuetta, jotka on jaettu kauden kahdessa ensimmäisissä kilpailuissa kahteen lohkoon. Sijoituimme ensimmäisissä kisoissamme viidensiksi ja toisissa kuudensiksi. Kisoissa on kivaa, koska saamme olla yhdessä ja pääsemme näyttämään parhaamme jäällä. Joukkueessamme on hyvä yhteishenki, kaikki luottavat toisiinsa eikä ketään väheksytä! Luistelijat kaudella 08-09: Nora Aro, Eveliina Eskelinen, Jenna Gröhn, Carita Hassinen, Mandi Horttanainen, Emma Ihalainen, Nelli Kankainen, Mirva Majoinen, Ulla Mononen, Jasmin Osmoviita, Laura Pasanen, Noora Penttinen, Eveliina Pyykkö, Helianna Röpelinen, Henna-Riikka Salo, Mari Virta Valmentajat: Veera Kiiski ja Laura Kallinen 10 Joensuulainen /Piruetit

11 Les Visions kertoo mitä on Muodostelmaluistelu Joukkueeseemme kuuluu 14 ihanaa ja taitavaa luistelijaa. Värikäs joukkomme koostuu viime vuosina erinomaisesti kansainvälisestikin menestyneestä Les Miracles -joukkueen luistelijoista. Olemme myös vielä hetken ajan SM-junioreiden hallitsevia Suomen mestareita. Maailmaa ja jäähalleja olemme siis kierrelleet jo useamman vuoden ajan. Tällä kaudella kilpailemme kansallisissa junioreissa. Olemme ottaneet osaa kahteen kilpailuun. Kilpailuohjelmamme Rakkauden huumaa ja mustaa samettia on vakuuttanut molemmilla kerroilla sekä tuomarit että yleisön. Pisteitä ja tähtiä on ropissut niin paljon, että kotiin on saatu kummallakin kertaa tuoda kultainen mitali. Harjoittelemme jäällä kolme kertaa viikossa. Niiden lisäksi meillä on joka viikko yhdet oheisharjoitukset jään ulkopuolella, joissa hiomme kilpailuohjelmamme pieniä yksityiskohtia. Omien treenien lisäksi monet meistä toimivat seuramme nuorempien luistelijoiden valmentajina. Meitä Muodostelmaluistelu on joukkueurheilulaji, joka eroaa yksin- ja pariluistelusta siten, että jäällä on samanaikaisesti luistelijaa. Nämä luistelijat tavoittelevat mahdollisimman yhtenäistä ja samanaikaista musiikin tahtiin luisteltavaa ohjelmasuoritusta, joka koostuu taitoluistelun peruselementeistä sekä muodostelmakuvioista Niinpä jäällä voidaan nähdä sarjasta riippuen noin kolmeminuuttisen ohjelman aikana vaikkapa erilaisia liukuja, askeleita tai piruetteja, sekä luistelijoiden muodostamia kuvioita, kuten piirejä tai rivejä. Näiden elementtien lisäksi ohjelmaa vaikeuttavat käsiotteiden, luistelusuuntien ja vauhdin muutokset sekä erilaiset koreografiaa tukevat ilmaisulliset käsien ja pään liikkeet. Yhdistettynä nämä kaikki ainekset muodostavat parhaimmillaan henkeäsalpaavan kokonaisuuden, jossa useasta luistelijasta muodostuu ikään kuin yksi. Kilpailuissa joukkueen suorituksen arvioinnin peruspilareita ovat muun muassa ohjelman sisältämien elementtien vaatimustaso, niiden suorituspuhtaus ja laatu sekä ohjelman osa-alueet, joita ovat esimerkiksi koreografia ja perusluistelutaito. Tuomaripaneelissa työskentelee neljä tuomaria, kaksi spesialistia eli teknistä asiantuntijaa sekä videoeditoija. Kullakin heistä on oma arviointialueensa, joista kokonaispistemäärä muodostuu. Kenelle muodostelmaluistelu sitten sopii? Kaikille aina lapsista eläkeläisiin ja pojista tyttöihin. Kilpailusarjoja onkin aina alakouluikäisistä minoreista aina vanhemman väen aikuissarjaan. Usein voikin olla niin, että laji on imaissut koko perheen mukaansa ja niin lapset, vanhemmat ja jopa isovanhemmatkin harrastavat lajia. Paitsi kiinnostus lajia kohtaan, muodostelmaluistelijalle eduksi on myös omata hyvä perusluistelutaito, rytmitajua, askeltekniikan hallintaa, geometrista hahmotuskykyä sekä ennen kaikkea sosiaalista sopeutuvuutta ja sitoutumista joukkueeseen. Suomalainen muodostelmaluistelu on maailman eliittiä. Maassamme on yli sata kilpailevaa muodostelmajoukkuetta ja menestystä on niitetty maailmanmestaruustasoa myöten. Suomi on saavuttanut muodostelmaluistelun kuninkuusluokassa senioritasolla lukuisia maailmanmestaruuksia ja muita palkintosijoituksia. Menestyneimpiä joukkueita ovat Miracles Luistelijat valmentaa entinen yksinluistelija Iina Potaseff. Iina on aikaisempina kausina toiminut meidän yksilötaitovalmentajana, mutta tällä kaudella hän siirtyi päävalmentajaksemme. Joukkueemme on toiminut yhdessä jo useampia vuosia, ja tästä syystä joukkuehenkemme on loistava. Tämä näkyy kaikessa tekemisessämme. Pystymme luottamaan toisiimme täydellisesti. Myös apua niin luisteluun kuin vaikka kouluunkin liittyvistä asioista saamme toisiltamme niin jäällä kuin jään ulkopuolella. Usein vietämme aikaa yhdessä myös nyyttäreiden ym. merkeissä. Koko kauden ajan tavoitteenamme ovat olleet puhtaat ja laadukkaat muun muassa kolminkertainen maailmanmestarijoukkue Marigold Ice Unity sekä vuoden 2008 maailmanmestari Rockettes. Meidän mielestämme yksi parhaista asioista muodostelmaluistelussa ovat sen tuomat ystävät. Lukuisat harjoituskerrat, mukavat kilpailumatkat ja hauskat nyyttärit takaavat sen, että luistelijat hitsautuvat lujasti yhteen ja syntyy paljon uusia ystävyyksiä. Joukkueessa kaikista huolehditaan ja kaikki ovat kaikkien kavereita. Hyvä joukkuehenki kantaa joukkuetta eteenpäin haastavimpienkin harjoitusjaksojen aikana ja huolehtii, että aina on hauskaa. Epäonnistumisia surraan yhdessä ja onnistumisista puolestaan riemuitaan yhdessä. Pidämme muodostelmaluistelussa myös siitä, että se on hyvin monipuolinen laji. Paitsi että meillä on monia erilaisia harjoituksia aina jääharjoituksista kuntotreeneihin, myös yksittäinen harjoituskerta voi sisältää todella monenlaisia juttuja. Yhden jään aikana voimme pyöriä piruetteja, kiitää jään halki vaakaliukuja tehden, vääntää ja kääntää kiemurtelevia askeleita ja pyörittää yhdessä piiriä. Valmentajat: Jutta Martikainen, Suvi Pikkarainen ja Anna Saastamoinen Luistelijat kaudella 08-09: Jasmin Aalto, Sirkku Kouki, Satu Makkonen, Anni Mutanen, Emma Mutanen, Sara Naukkarinen, Julia Nissinen, Eleonoora Piipponen, Iida-Lotta Sutinen kaudella 08-09: Maria Halonen, Taru Heiskanen, Mia Häyrinen, Jenna Issakainen, Jenna Kinnunen, Emma Kokkonen, Saija Makkonen, Jutta Martikainen, Kristiina Matikainen, Pauliina Melentjeff, Satu Muikku, Ilona Mustonen, Suvi Pikkarainen ja Anna Saastamoinen Valmentaja: Iina Potaseff suoritukset kilpailuissa, sekä tietenkin luistelun ilon ja onnen välittäminen katsomoon. Viimeisiin kilpailuihimme Espooseen lähdemme siis näyttämään muille osaamisemme ja nauttimaan meille rakkaasta lajista. Joensuulainen /Piruetit 11

12 Kilparyhmä 3 harjoittelee viitenä päivänä viikossa yhteensä 9 tuntia. Jääharjoituksia on 5 tuntia ja oheisharjoituksia jään ulkopuolella on neljä kertaa viikossa. Ryhmän tavoitteena on yksöishyppyjen ja peruspiruettien hallitseminen, sitoutuminen harjoitteluun sekä tutustuminen taitoluisteluun kilpaurheiluna. Ryhmän jäsenet osallistuvat alueen kutsukilpailuihin minit, tintit ja taitajat sarjoissa. KILPARYHMÄ 3: Anu-Leena Asikainen, Säde Junninen, Xenia Leinonen, Eve Mikkonen, Heidi Putkuri Harrastajakilpurit Ryhmä harjoittelee yhteensä kolme tuntia viikossa, joista 2,5 tuntia jäällä. Tytöt luistelevat harrastusmielessä ja he voivat halutessaan osallistua alueen luistelukilpailuihin Taitajat-sarjassa. Harrastajakilpurit Ryhmässä luistelevat: Amanda Ahtiainen, Anna Heikkurinen, Melissa Häkkinen, Minja-Maria Häkkinen, Hanne Hämäläinen, Janina Jääskeläinen, Bettina-Sofia Karhu, Melina Karhu ja Eve Savander. Tulokkaat ryhmä on jatkoryhmä Taitajat -ryhmälle. Tulokkaissa kerrataan jo opittuja luistelutaitoja ja jatketaan perusluistelun harjoittelua. Sen lisäksi tutuksi tulevat muodostelmaluistelun peruselementit, piirit, rivit, blokit, myllyt ja läpimenot. Oheisharjoituksissa tehdään lajiharjoitteita kuivalla maalla sekä harjoitellaan monipuolisesti ketteryyttä, liikkuvuutta, kevyttä lihaskuntoa, tanssia yms. Tulokkaat ryhmästä luistelijalla on mahdollisuus edetä omien taitojen ja kiinnostuksen mukaan seuramme kilpaileviin muodostelmaluisteluryhmiin tai yksinluistelupuolelle Harrastaja Kilpureihin. Taitajat ryhmä on tarkoitettu kouluikäisille (pääasiassa 7-10-vuotiaille, mutta myös vanhempia otetaan mukaan) innokkaille luistelunharrastajille. Taitajat ryhmässä kerrataan jo opittuja luistelutaitoja ja jatketaan perusluistelun harjoittelua pelejä ja leikkejä unohtamatta. Sen lisäksi Taitajissa tutustutaan myös muodostelmaluistelun saloihin. Oheisharjoituksissa tehdään lajiharjoitteita kuivalla maalla sekä harjoitellaan monipuolisesti ketteryyttä, liikkuvuutta, kevyttä lihaskuntoa, tanssia yms. Taitajat ryhmästä luistelijalla on mahdollisuus edetä omien taitojen ja kiinnostuksen mukaan tulokkaisiin ja tulokkaista edelleen seuramme kilpaileviin muodostelmaluisteluryhmiin. Molemmat ryhmät harjoittelevat kaksi kertaa viikossa jäällä. Toisen jään yhteydessä pidämme oheisharjoitukset ja toisen jään yhteydessä venyttelyn. Tulokkaat ryhmä Tulokkaat kaudella 08-09: Nella Filander, Anni Hirvonen, Veera Hirvonen, Jonna Holopainen, Kaisli Karhu, Pihla Karhu, Daria Koistinen, Annastiina Kuosmanen, Anniina Luukkonen, Annastiina Myller, Jasmin Patrikainen, Julia Patrikainen, Nina Saastamoinen, Janna Tiilikainen, Carola Tuhkanen, Vilma Yletyinen Valmentajat: Veera Kiiski ja Laura Kallinen Taitajat ryhmä Taitajat kaudella 08-09: Rebecca Abbiw, Venla Arosara, Ida-Kaisa Happonen, Lea Hirvonen, Aisha Hussein, Jasmin Korhonen, Jonna Korhonen, Jenny Rajavuori, Roda Salaan, Vilma Suomelainen, Senni Väänänen. Valmentajat: Veera Kiiski ja Laura Kallinen HYVÄÄ JA VÄHÄN ENEMMÄN Kauppakatu 32 Joensuu puh Myymälä, huollot, korjaukset, urakointi ja suunnittelu. KARJALAN LVI OY LVI-palvelua vankalla ammattitaidolla jo vuodesta 1978 p. (013) / myymala@karjalanlvi.fi Vaskelantie 2, KONTIOLAHTI Kauppakeskus Iso Myy Kauppakatu Joensuu Puh. (013) Avoinna ma-pe 9-19, la Joensuulainen /Piruetit

13 Joensuulainen /Piruetit 13

14 14 Joensuulainen /Piruetit

15 Suu puhtaaksi Kirjoita: tai Joensuulainen, PL Joensuu Taantuman vaikutus mielenterveyspalveluiden kysyntään Taloudellisen taantuman vaikutukset eivät vielä näy aikuisten mielenterveyspalveluiden lisääntyneenä kysyntänä. Avohoitopalveluiden kysynnän lisääntyminen johtuu osittain siitä, että hoitoon hakeutumisen kynnys ihmisillä on madaltunut. Tämä kehitys nähdään kuitenkin myönteisenä, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan ja haetaan apua sen nopeammin hoito myös usein auttaa. Nuorten aikuisten, noin vuotiaiden, asiakasmäärä Joensuun mielenterveyskeskuksessa on myös kuluvalla vuosituhannella lisääntynyt. Yleisimmät nuorten hoitoon hakeutumisen syitä ovat masennus ja erilaiset ahdistushäiriöt sekä epävakauden, juurettomuuden ja päihteiden aiheuttamat ongelmat. Nämä nuoret aikuiset olivat 1990 luvulla lapsia ja nuoria. Monet tutkimukset 1990 luvun laman talouden syöksykierteestä osoittavat, että lama jätti jäljet monen perheen niin aikuisen kuin lapsen ja nuoren elämään. Edellisen laman aikaisia vaurioita hoidetaan ja korjataan siis yhä tänä päivänä. Perheen vaikeudet taloudessa, työttömyys ja vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttavat lapsiin Vaikeudet taloudessa, työttömyys tai ylityöllistyminen kuluttaa perheen voimavaroja ja vanhempien kykyä paneutua lastensa kasvuun ja kehitykseen. Tällöin monesti yhteiskunnan vastuu lapsista korostuu. Talousvaikeudet perheessä koettelevat vanhempien mielenterveyttä. Masennusta Suomessa sairastaa vuosittain noin henkilöä. Tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia lapsista sairastuu psyykkisesti alle 18-vuotiaana, jos yksi perheen vanhemmista potee vakavaa masennusta. Kyse ei suinkaan ole väistämättömästä kohtalosta ja sen takia on tärkeää puuttua riskissä olevien lasten ja nuorten tilanteisiin ajoissa. Näiden lasten ja nuorten kohdalla on huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten arki sujuu turvallisesti ja siitä, että he käyvät koulua säännöllisesti. Lapsi voi jopa syödä tietoisesti kotona vähemmän kuultuaan vanhempien keskustelut jatkuvasta rahapulasta ja ruuan kalleudesta. Joensuun mielenterveyskeskuksen aikuisväestön mielenterveyspalveluiden kehittämisen painopiste ollut muun muassa perhe- ja verkostokeskeisyydessä. Kotikäynnit ja liikkuva työote mahdollistavat nyt entistäkin enemmän sen, että työntekijä pyrkii tietoisesti tekemään ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä siten, että myös perheenjäsenten avuntarve huomioidaan. Joensuun kaupungin nuorten mielenterveyspalvelut ovat hajallaan ja puutteelliset Mutta kuinka puuttua, jos työntekijöitä ei ole? Nuorten mielenterveyshäiriöt tunnistetaan jo kohtuullisen hyvin, mutta siitä huolimatta nuoret eivät saa riittävästi hoitoa. Suuri joukko nuoria jää mielenterveyshoidon ulkopuolelle. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön resurssileikkaukset, luokkakokojen kasvattaminen, leikkaukset koululaisten iltapäivä- ja erilaisissa kerhotoiminnoissa olivat toimenpiteitä säästää 1990 luvulla useassa kunnassa. Näin tehtiin myös Joensuussa. Leikattuja koulu- ja opiskeluterveydenhoitaja resursseja ei ole saatu takaisin vieläkään. Joensuun kaupungissa koululaisten ja opiskelijoiden määrä suhteessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövaroihin on yli suositusten. Lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportissa on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vähäiseen henkilöstöresurssointiin samoin valtioneuvoston apulaisoikeuskanslerin tarkastuskäynnin tarkastuskertomuksessa kiinnitettiin huomiota koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssointiin ja puuttuviin nuorten perustason mielenterveyspalveluihin. Joensuun seudun mielenterveys- ja päihdehoidon palveluiden kehittämishankkeessa tehdyn selvitystyön Enon, Joensuun ja Pyhäselän nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilasta mukaan Joensuun kaupungin perustason nuorten mielenterveyspalvelut ovat hajallaan ja puutteelliset. Jotta tulevaisuudessa lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitomäärät ja lastensuojelun sijoitukset saadaan laskemaan, on varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön panostettava perustasolla. Tämä edellyttää muun muassa uudenlaisia työskentelytapoja, joissa toimintaa ohjaavana periaatteena on perhe- ja verkostokeskeinen työskentelytapa sekä palvelujen liikkuvuus. Työntekijöiden tulee tavata lapsia, nuoria ja heidän perheitään lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa tai oppilaitoksessa. Menna Kärnä projektipäällikkö Joensuun seudun mielenterveysja päihdehoidon palveluiden kehittämishanke Päävastuu kuntien talouden helpottamisesta on nyt valtiolla Lama ja porvarihallituksen epäonnistunut politiikka on saattamassa myös kunnat suuriin vaikeuksiin. Verotulot romahtavat, talousarviot on pakko avata, palvelutason säilyttäminen vaarantuu. Hallitus ei toistaiseksi ole luvannut konkreettisia parannuksia. Joensuussa tavoitellaan säästöjä talousarvion ennestäänkin ison aukon paikkaamiseksi. Osa säästöistä etsitään ns. tuottavuusohjelman muodossa, virkamiesten ehdotuksen mukaan mm. kouluja lakkauttamalla. Sen lisäksi henkilöstömenoista esitetään säästettäväksi 5,6 miljoonaa jo tänä vuonna. Johtavien virkamiesten salamyhkäinen palkankorotus oli huono alku näille säästötalkoille. Joensuun Työväenyhdistys pitää tärkeänä, että kaupungin taloudesta pidetään hyvää huolta. Se ei kuitenkaan saa merkitä PERINTEITÄ paniikkiratkaisuja, jotka kostautuvat KUNNIOITTAEN myöhemmin moninkertaisina menoina, kuten edellisen laman seurauksena tapahtui. Päävastuu kuntien talouden helpottamisesta on valtiolla. Säästöjä etsittäessä tarkasteluun Tehtaanmyymälä on otettava kaikki menot eikä ensimmäiseksi työntekijöiden palk- Ruoppitie 4, Joensuu Puh. (013) VARASTON TYHJENNYSMYYNTI! Kaikki varastossa olevat KESÄRENKAAT -50% ovh. PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN Tehtaanmyymälä Ruoppitie 4, Joensuu Puh. (013) Kaikki varastossa olevat TALVIRENKAAT POISTOHINNOIN! NYT KANNATTAA HANKKIA KESÄRENKAAT! koja. Erityisen tärkeää on selvittää minkälaisia säästöjä on saatavissa tarkistamalla kaikki mahdolliset hankinta- ja muut ostopalvelusopimukset ja lisäämällä rakennusten monikäyttöä. Elvytystoimia haettaessa etusijalle on asetettava työllisyyttä parantavat toimet. Tällaisia ovat mm. rakennusten energia- ja muut peruskorjaukset. Määräaikaisesta henkilöstöstä luopuminen ei ole elvytystä, vaan johtaa osaltaan palveluiden huonontumiseen. Sosiaali- ja terveystoimen uudet virat on täytettävä heti. Lisätietoja: Riitta Myller Juha Hämäläinen Arvoisat Joen päättäjät! Kylläpä oli taas uutinen lehdessä. Teille herroille nostettiin palkkoja oikein rutkasti. Tammikuussa oli lehdessä, että Joen talous on plussan puolella. Ei pitänytkään paikkaansa, ei. Olen 75- vuotias naishenkilö ja mulle tuli itku ihan kunnolla, kun johtaville virkamiehille nostettiin palkkoja yli 800 euroa kuukaudessa. Vaikka heillä on ennestäänkin todella suuret palkat. Tulisi hävetä. Minä sairaalloinen nainen, en saa kuin alle 800 euroa kuussa eläkettä. RENKAITA jopa -50% Esim. NOKIA ovh % KYSY MYÖS TILAUSRENKAITA. ENNAKKOTILAUSETU. Poistosarjoja TALVI- ALUMIINI- VANNESARJOJA POISTO- HINNOIN! Kuurnankatu 36, Joensuu puh , , Ford-Hartikaista vastapäätä. Palvelemme ma pe Mutta kellä on, sille annetaan lisää. Jos pyydän apua jostain toimistosta, niin eipähän saa köyhä mitään. Johtavien virkamiesten palkkaa nostettiin, vaikka Joen talous onkin rankasti tappiolla. Että näin täällä, ikävää. Myös terveyskeskusmaksut ja verot nousevat kansalaisille, jotta olisi maksaa rikkaille lisää palkkaa. Paha mieli. Nimim. H P KATSO OHJEMIA, JOTKA MUUTTAVAT SINUA! KAIKKI POIS! Joensuulainen 15

16 Tilausajot 50 hengen turistibusseilla kylpylä,- laiva-, koululais-, ja ryhmämatkat järjestetään toiveidenne mukaan. Ole hyvä pyydä tarjous! Tulossa: kylpylään pärnyyn 470 e risteily Tukholmaan alk:118e (huomaa 3 päivää) kanava risteily Viipuriin alk:170 e Vastaava matkanjärjestäjä: Taksi ja tilausajot Osmo Vänskä p: tai LIITY JÄSENEKSI. Liikuntapalvelut ja NYT myös ilmainen solarium. Fittari ohjatut tunnit kevät 2009 Maanantai AEROBIC Maanantai SPINNING 16:00 Pumppi/MB 17:05 Spinning/MB 17:05 FitnessDance/TP 18:10 Spinning/VO 18:05 Kiinteytys/TP 19:10 Kehonhuolto30 /TP Tiistai Tiistai 11:00 LounasApex/VO 17:00 TrimmiTotal/PT 17:30 Spinning/MB 18:05 Pumppi/JS/PT 18:30 Spinning/MB 19:10 BodyBalance/JS Kehonhuolto/TP Keskiviikko Keskiviikko 11:00 Pumppi/VO 17:00 Trimmi/TP 16:00 TeemaSpinning/PL 18:05 StepRasvanpoltto/TP 17:00 EasySpinning/PL 19:10 FitnessLatin/JP Torstai Torstai 17:00 Trimmi/TP/MK 17:00 Spinning/MB 18:05 Rasvanpoltto/TP/MK 18:00 Spinning/MB Perjantai Perjantai 16:15 FitnessLatin/JP 16:15 Spinning/MB 17:15 Pumppi/MB 17:15 Spinning/VO Lauantai Lauantai 12:00 FitnessMix/VO Sunnuntai Sunnuntai 17:30 Pumppi/VO 17:30 Spinning/VO VO=Vaihtuva ohjaaja MB=Marjo Bies MK=Maritta Kauppinen PL=Piia Lamminsalo TP=Terhi Palminen JP=Jenni Päivänurmi JS=Jaana Sorsa PT= Paula Tahvanainen HUHTIKUUN TARJOUS! Liittymismaksu -50% (norm 50e) + huhtikuun kuntoilut kaupan päälle. (säästösi 79e) Tarjous koskee vain 12 ja 24 kk jäsensopimuksia. 16 Joensuulainen Sali avoinna ei jäsenille: Ma ja To Ti ja Ke , Pe La Su