Kehittyvä. & kaupallistaminen. tutkimus, tuotekehitys. yhteistyöhön. maailman- valloituksella. eu ohittanut jenkit elintarvikkeiden viejänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. & kaupallistaminen. tutkimus, tuotekehitys. yhteistyöhön. maailman- valloituksella. eu ohittanut jenkit elintarvikkeiden viejänä"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 5/07 Elintarvike Kauppa ja keksijät yhteistyöhön eu ohittanut jenkit elintarvikkeiden viejänä Laktoositon maito maailman- valloituksella tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen

2 sol-2! Fibersol-2 Digestion resistant maltodextrin Dietary fiber Clear, transparent solution Low calorie!high solubility MORE FUNCTIONS TO YOUR PRODUCTS Fibersol-2 an ingrediant, not an additive Dietary fiber ( 90% min, DSB ) High solubility Rapid dispersion Clear, transparent solution Low calorie Kcal/ gram Very low viscosity Water binding Improves body/texture Low hygroscopicity Low sweetness Acid, heat/retort, and freeze/thaw stable Non GMO GRAS & FDA approved Add more functions to your products Key applications Beverages baked goods ready to eat hot cereals nutritional foods snack foods dried mixes cultured or frozen dairy products dietary suplements spreads, soups sauces dressings high-intensity tabletop sweeteners MISHIMA TRADING COMPANY /// For more information / / Tel:

3 Kehittyvä Elintarvike 18. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Osaamista kyllä löytyy n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Mari Sandell Irma Ryynänen Ari Virtanen/Peru n Toimituskunta 5/2007 Jaakko Aspara Anna Erkkilä Hanna Hiekkamies Jussi Toivonen Hannu Lampola Sointu Lassila Bertel Paulig Jaana Rantanen Stina Roth Tarja Sandell Erkki Vasara Markus Luhtala Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Kestotilaus määräaikaistilaus 55 ja oppilaitokset 41 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Valio Oy n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) Kuva Tauno Rantala n Meitä suomalaisia on moitittu huonoista kaupallistamistaidoista. Ja tämänkin lehden sivuilla keskustelu jatkuu siitä, osaammeko vai emmekö osaa kaupallistaa. Ainakin osaamista kaupallistamiseen löytyy, kunhan sitä vaan ymmärtää ja viitsii hakea. TKK:n Innovaatiokeskuksen nettisivuilla todetaan realistisesti: Keksinnön ja innovaation kaupallistaminen vaatii paljon raakaa työtä, verta, hikeä ja kyyneleitä. Keksijä tai tutkija on harvoin samalla kertaa hyvä innovaattori, suunnittelija ja toisaalta markkinoija. Tämän vuoksi on syytä kääntyä ajoissa kaupallistamisen asiantuntijoiden puoleen. Niinpä sivuilla annetaan aika mahtava lista asiantuntijatahoja, jotka auttavat niin pieniä kuin suuria yrityksiä ja yksittäisiä keksijöitä idean kaupallistamisessa. Asiantuntija-apua saa muun muassa seuraavista paikoista: Culminatum, Finnvera, Technopolis, Ventures, InnoTULI, Keksintösäätiö, Licentia, Patentti- ja rekisterihallitus, SITRA ja Tekes. Ja näin todella on! Muun muassa Tekesin Projektiopas Ideasta liiketoimintaan antaa varsin selkeän rautalankamallin, mitä kaupallistaminen on ja miten se tehdään. Ja jotkut meistä jo ihan oikeasti osaavatkin kaupallistaa, ei pelkästään paperilla, vaan käytännössä. Kuluvan vuoden Elintarvikepäivillä Kansainvälistymällä uutta businesta -symposiumissa tuli suorastaan hyvä mieli ja terveen ylpeä olo suomalaisista yrityksistä, jotka ovat löytäneet jalansijaa Suomen rajojen ulkopuolella, jopa globaalisti. Se mikä esityksistä jäi päällimmäiseksi mieleen, oli nöyryys, rehellisyys, korkea liiketoiminnan etiikka, paikallisten olojen kunnioitus ja ymmärrys. Ei oltu lähdetty soitellen sotaan, vaan edetty toista osapuolta kuunnellen yhteistyössä, pienin askelin, virheistäkin oppien. Paikallista asiantuntijuutta on ymmärretty kytkeä omaan liiketoimintaan. Toisaalta yrityksillä on ollut riskinottokykyä ja halu kasvaa. Teknologista osaamista ja pääomaa on viety sinne, missä sitä ei vielä ole, mutta missä on suuri kuluttajapotentiaali ja markkina kasvussa. Havaintoni oli myös se, että menestyvä kaupallistaminen ei ole norsunluutornissa asuvien ihmisten puuhaa, vaan siihen kuuluu jatkuva, aktiivinen ja innovatiivinen tutkimus ja tuotekehitys. Edellistä ei ole ilman jälkimmäisiä, mutta ei myöskään toisin päin! Suunta on ainakin oikea ja yritys hyvä 10! Ja apua löytyy, jos ei itse tiedä, miten löytää markkinoita ja kuinka vallata ne. Edellä listasin pitkän liudan asiantuntijatahoja, mutta tämäkin lehti tuo oman kortensa kekoon. Toivomme toimituksessa, että asiantuntija-artikkelit ja puheenvuorot herättävät ajatuksia tai ainakin auttavat näkemään asioita uusista näkökulmista. Suomen hyvää suuntaa kaupallistumisen kehittymisessä osoittaa sekin, että maassamme on nyt myynnin johtamisen professuuri. Professori Jaakko Asparan tuoreita näkemyksiä onkin ilo esitellä lehtemme sivuilla. Kaupallistamisessa on mukana myös aina ripaus onnea ja oikeaa ajoitusta. Marginaaliryhmälle tarkoitettu Valion laktoositon maitojuoma onkin osoittautunut lähes suuren yleisön suosikiksi. Tässäkö vinkkiä kaikille tuotekehittäjille? Voisiko kehittämäni tuote, esimerkiksi keliakasta kärsivälle asiakkaalle, ollakin koko perheen herkku? Henkilökohtaisesti iloitsen erityisesti Sitran rahoittamasta Järkipalaa -hankkeesta, jossa koululaisten ravitsemusta ja ruokailutottumuksia pyritään parantamaan yhteistyössä koulujen ja vanhempien kanssa aivan lattiatasolla, sekä kouluissa että kotona. Nuorissa on tutkimuksen, tuotekehityksen ja kaupallistamisen tulevaisuus meidän ikääntyvien parhaaksi ja hyvinvoinniksi. Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja Pääkirjoitus 3

4 uvat aidoilta ja raikkailta maidoilta. Niissä on ja kivennäisaineet. Tutut Valion laktoosittomat ista. Lisätietoa myös laktoosittomana! Kuva Valintatalo Kuva Keksintösäätiö Kuva Katri Lunnas Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti 5/07 Elintarvike Kauppa ja keksijät elintarvikkeiden viejänä Laktoositon maito Lisää elintarvikekeksintöjä! Herkut arkipäiväistyvät Lähileipä-konsepti laajenee Sisältö Keksintösäätiön kehityspäällikkö Jaana Rantanen perää uusia elintarvikekeksintöjä. Nykyisin vain murto-osa haetuista patenteista suuntautuu elintarvikealalle. Keksintösäätiön tukea on saanut muun muassa koivunmahlan keräysja tuotantomenetelmä. Koska ravut eivät sovi kaikille syöjille, Valintatalo keksi syksyn kampanjatuotteeksi latva-artisokan niiden vaihtoehdoksi. Kauppa on arkipäiväistänyt herkkuja jo vuosikymmeniä. Viisi vuotta sitten Valintatalo kampanjoi parsan puolesta, nyt esitellään ankkaa ja tonnikalaa. Lähileipä-toiminnassa on mukana jo kolmisenkymmentä myllyä ja nelisenkymmentä leipomoa. Lähileipä-tuotteen pitää olla valmistettu ja pakattu Suomessa ja raaka-aineena käytetyn viljan on oltava täysin Suomessa viljeltyä, jatkojalostettua ja pakattua Pääkirjoitus: Osaamista kyllä löytyy... 3 Kolumni: Tarvitaanko aistinvaraisen tutkimuksen asiantuntemusta Suomessa?... 5 Puheenvuoro: Aika laittaa huomattavia lisäpaukkuja kaupallistamiseen...6 Puheenvuoro: Pärjääkö Suomi kisassa?...8 Tuulahduksia: New revolution of food consumption in China...33 n Ajankohtaista Kotimarkkinoillakaan ei menesty kotikutoisin konstein Julkisesti tuettu t&k elintarvikealan moottori vai jarru? EU on ohittanut jenkit elintarvikkeiden viejänä Keksintösäätiön Jaana Rantanen perää lisää elintarvikekeksintöjä Innovaatioasiamies auttaa keksinnön kaupallistamisessa Patentit elintarviketeollisuuden strategisena kilpailuaseena Oma lehti kasvatti seuraa henkisesti...22 n Teema: Tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen Suomalainen näkkileipä ja hapankorppu maailmanvalloituksella...24 Motiivipohjainen segmentointi metsästää heikkoja signaaleja...26 Elintarviketeollisuus panostaa terveyden edistämiseen monipuolisesti Laktoosittoman maidon myynti räjähti ja synnytti tuoteperheen...28 Automaateista terveellisempiä välipaloja koululaisille...29 Maustetutkimuksen sivutuotteena syntynyt rasvaseos maailmanmarkkinoilla...30 Miksi globaali kasvu on suuri haaste uudelle suomalaiselle liiketoiminnalle?...32 Kauppa ja keksijät yhteistyöhön...34 Elintarvikkeiden markkinointiviestinnän suositukset tukevat tasapainoisia valintoja Useat elintarvikkeet täyttävät lääkkeiden kriteerit SratMark -hankkeella potkua liiketoimintaan...38 Vahva brändi rakentaa luottamusta...40 Monitieteinen NUTRITECH -tutkimusohjelma käynnistyy Lesitiini monikäyttöinen ja luonnollinen ainesosa...42 Uusi työväline ideointiin...44 Koulutuksella pontta kansainvälistymiseen...45 Lähileipä-toiminnassa mukana jo kymmeniä myllyjä ja leipomoita...46 n Ruoka, juoma & kulttuuri Makumatka Yhdysvaltain lännessä...48 Ammattikeittiö olympialaisista euroviisuihin...50 n Tapahtumia Koululaiset tutustuivat elintarviketeollisuuteen...52 Terveysvaikutteista tuotteita ja raaka-aineita Aasiaan...54 n Tiede & Tutkimus Väitöksiä... 55,59 Mistä on hyvät omenat tehty?...56 Uusi menetelmä avuksi tuotekehitykseen ja markkinointiin Kalan suosio kasvaa suurtalouksissa...58 n Palstat Todettua Tunnustuksia & voittoja...39 Nimityksiä Tapahtumia Haarukassa Hankintaopas n ETS-sivut Jäsenesittely: Matti-Pekka Pasto...65 Kannattajajäsen: Valio Oy...66 ETS-palsta...67 Ilmestymispäivät ja teemat Nro Ilmestyy Teema 6/ Pakkaukset & logistiikka 1/ Ammattikeittiöt ja teollisuus kumppaneina 2/ Ekotehokas liiketoiminta energia ja vesi haasteena 3/ Terveys ja ravitsemus tuotekehityksen ajureina 4/ Laatu, hygienia ja vastuullisuus kilpailuvaltteina 5/ Lähiruoka ja kansainvälistyminen erikoistumisen mahdollisuuksina 6/ Koulutus ja tutkimus työhyvinvoinnin ja kaupallistamisen edistäjänä 4 n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5 Tarvitaanko aistinvaraisen tutkimuksen asiantuntemusta Suomessa? Kolumni n Terveisiä elokuussa pidetystä Pangborn -kokouksesta Minneapolisista, Yhdysvalloista! Kokous oli järjestyksessä seitsemäs, ja siihen osallistui 940 henkilöä 41 maasta. Ensimmäisen Pangborn -kokouksen järjesti elokuussa 1992 Helsingin yliopiston silloinen elintarvikekemian ja -teknologian laitos maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin ja yhteistyökumppanin, Kalifornian yliopiston professorin Rose Marie Pangbornin elämäntyön kunnioittamiseksi. Tuolloin mukana oli 220 osallistujaa 27 maasta. Minneapolisin kokouksen osallistujista 71 % oli teollisuudesta, siis 667 henkilöä, joista yksi Suomesta! Ilmoitustaulut tulvivat työpaikkatarjouksia aistinvaraisen ja kuluttajatutkimuksen osaajille. Kokouksen näyttelytilassa esiteltiin aistitutkimuksen kaupallisia testisarjoja, tietokoneohjelmia ja alan palveluja myyviä yrityksiä. Tila myytiin loppuun kokouspaikan julkistuksen jälkeen kuukaudessa vuonna Mistä tämä kertoo? Aistinvarainen tutkimus on kiinteä osa elintarvikebisnestä: tuotteen ja kuluttajan kohtaamisen on onnistuttava, jotta tuote menestyy. Niinpä asiantuntemukselle on kasvava tarve. Sitä tyydytetään kannustamalla työntekijöitä uudistumaan ja rekrytoimalla uusia. Kansainväliset elintarvikeyritykset kyselevät usein minultakin sopivia ja päteviä, yleensä väitelleitä henkilöitä. Erään yrityksen edustaja sopi tapaamisen Minneapolisissa kuullakseen Helsingin yliopiston aistinvaraisen opetuksen sisällöstä ja opiskelijoiden valmiuksista. Näin maailmalla, entä Suomessa? Olen ohjannut seitsemän väitöskirjaa aistinvaraisen tai siihen liittyvän kuluttajatutkimuksen alueelta. Alaa sivuavia väitöskirjoja on tehty myös Turun yliopistossa ja VTT:llä. Ohjattavistani yksi on työllistynyt aistinvaraisen alan tehtäviin kotimaisessa elintarviketeollisuudessa, muut tutkimukseen, opetukseen tai hallintoon. Koska kaikki ovat työllistyneet kohtalaisen nopeasti haluamiinsa tehtäviin, en voi väittää, että teollisuus olisi torjunut heidän asiantuntemuksensa. Toisaalta en ole nähnyt erityisiä merkkejä siitä, että suomalainen elintarviketeollisuus olisi pyrkinyt kaappaamaan tohtoroituvia asiantuntijoita. Tarve vahvistaa asiantuntemusta tuotekehityksen ja kuluttajatutkimuksen liitoskohdassa ei siis näy täällä. Miksi? On yleinen uskomus, että suomalaiset osaavat tehdä tuotteita, mutta eivät osaa markkinoida niitä. Liittyisikö matala profiili tähän ajattelutapaan? Kuluttajan havaintoja ei ole totuttu täysimittaisesti analysoimaan ja hyödyntämään. Jospa kotoiset firmamme ovat liian pieniä kustantaakseen omaa erityisasiantuntemusta? Monet varmaan ovatkin, mutta pelkällä koolla asiaa tuskin voi selittää. Onko syytä yliopisto-opetuksessa? Kun jokainen elintarviketeknologian opiskelija suorittaa 10 opintopistettä (op) aistinvaraisia tutkimusmenetelmiä, opiskelijat saattavat tulla ulos rankasta kurssiputkesta uskoen osaavansa hoitaa asian teollisuuden työpaikoillaan. Totta kai he tietävätkin enemmän kuin esimerkiksi TKK:sta valmistuneet kollegansa. Kuitenkin peruskurssin suorittanut on yhtä kaukana asiantuntijasta kuin 10 op kemian opintoja suorittanut on kemististä. Opintoja suuntaamalla elintarviketeknologian opiskelija voi sisällyttää maisterintutkintoon (300 op) lähes 60 op aistin opintoja, joista pääosa kertyy kandidaatin ja maisterin tutkielmista. Tutkielmat syventävät asiantuntemusta tietyllä fokusalueella ja tutkimusmetodiikassa, mutta eivät korvaa laajan asiantuntemuksen tuovia yleisopintoja. Laajan asiantuntemuksen voikin tässä maassa hankkia lähinnä tohtoriopinnoilla, joihin sisältyy mahdollisimman paljon kansainvälisiä kursseja ja kokouksia. Väitöskirjan aiheen mukaan työ valmentaa tekijäänsä aistinvaraiseen tuotetutkimukseen tai laajempaan kuluttajanäkökulmaan. Kuluttajatutkimusta opitaan toki monissa muissakin oppilaitoksissa, mutta aistinvaraisen tutkimuksen mielenkiinnon kohde ovat konkreettisen tuotteen ympärille kiertyvät eritasoiset kuluttajavasteet. Neljän vuoden tohtoriopintojen jälkeen aistialan asiantuntija kykenee hyödyntämään tieteellistä kirjallisuutta ja tulkitsemaan sen sanomaa oikeissa mittasuhteissa. Häntä ei eksytetä hienoilla fraaseilla, ei myöskään p- tai F-arvoilla, jotka ovat välttämättömiä tieteellisessä päättelyssä, mutta joihin noviisi helposti takertuu unohtaen itse asian. Häneltä voi myös odottaa pitkäjänteisen, systemaattisen tarkastelutavan tuomista tuotekehitys- ja markkinointityöhön. Hän tekee sujuvaa yhteistyötä kuluttaja- ja markkinatutkimuksen kanssa ja osallistuu strategiseen päätöksentekoon. Syvällisen asiantuntemuksen tarve vähäistä? Ehkä syvällisen asiantuntemuksen vähäinen tarve Suomen elintarvikebisneksessä ei koske pelkästään aistinvaraista alaa. Parin vuoden takaista tutkimuksen arviointia varten selvitimme elintarviketeknologiasta väitelleiden tohtoriemme sijoittumisen työelämään. Viidestätoista kolme oli teollisuuden palveluksessa. Näyttää siltä, että maailmalla elintarvikealan tohtoreita tarvitaan, Suomessa ei. Mitä tästä seuraa, sitä kannattaa pohtia. Hely Tuorila professori Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos 5

6 Aika laittaa huomattavia lisäpaukkuja kaupallistamiseen Puheenvuoro n Benecoleista ja gluteenittomista Kukko-oluista huolimatta elintarviketeollisuus on vielä melko perinteinen toimiala: loppukuluttajille tuotettava arvo on pysynyt vuosikymmenten saatossa aika lailla samana, samoin kuin toimialan verkostorakenne. Kehitys ja innovaatiot ovat olleet vähittäisiä pikemmin kuin radikaaleja. Yritykset lienevät keskittyneet eksploitaatioon eli tehokkuuden lisäämiseen ja nykyisten (ydin)kyvykkyyksien vähittäiseen jalostamiseen. Eksploraatio eli radikaalimmin uusien vaihtoehtojen keksiminen ja kokeileminen on sen sijaan jäänyt vähälle. Nykykäsityksen mukaan yrityksen tulisi menestyäkseen pitkällä aikavälillä löytää huolellinen tasapaino eksploitaation ja eksploraation välillä. Eksploitaatio on lyhyen aikavälin toimintaedellytys, ja sitä tarvitaan eksploraation rahoittamiseen. Mutta liiallinen keskittyminen ydinkyvykkyyksien eksploitaatioon uhkaa tehdä niistä ydinjäykkyyksiä. Samalla loppukuluttajille uudenlaista ruokailuun ja ravitsemukseen liittyvää arvoa ja kokemuksia tuottavat ja/ tai toimialan verkostorakenteita muovaavat tuote- ja palveluratkaisut jäävät keksimättä. Tokikaan kyse ei ole välttämättä uusien teknisten saati kemiallisten keksintöjen tekemisestä itse elintarvikkeiden maun, ravintoarvojen tai funktionaalisuuden suhteen. Kaupasta ostettavat elintarviketuotteet pakkausratkaisu mukaan lukien tuottavat potentiaalisesti myös muunlaista arvoa kuluttajalle: tehokkuutta kuluttajan omien resurssien suhteen (mm. ruuanvalmistusaika), hauskuutta tai vaihtelua arkeen, estetiikkaa, statusta näytettäväksi muille, omanarvontunnetta tai itsensä hemmottelua, eettistä tai henkistä mielihyvää. 6 Menestyvät innovaatiot ovat usein uudenlaisia hybridikombinaatioita erityyppisistä arvoista, joita kuluttaja kokee saavansa, ja niiden suhteellisesta korostumisesta. Tällaiset innovaatiot voivat luoda itselleen kokonaan uusia markkina-avaruuksia. Liiketoimintapotentiaalia laatikon ulkopuolella Edelleen vain itse elintarviketuotteiden innovoimiseen keskittyminen on sekin rajoittunutta. Yhä suurempaa liiketoimintapotentiaalia voidaan kehittää innovoimalla ulos laatikosta, perinteisiä toimiala-, verkosto-, jakelukanava- ja kilpailijarakenteita kyseenalaistaen. Esimerkiksi otettakoon Nestlén kokonaisvaltainen Nespresso-konsepti, joka on jo melko kaukana perinteisestä elintarvikkeiden jalostamisesta ja kauppaketjuille toimittamisesta. Yritys tarjoaa Nespressobrändin alla helppokäyttöisiä kahvinkeittimiä, vetoavia liikkeitä suurkaupunkien keskustoissa sekä houkuttelevannäköisiä ja herkullisia makuvariaatioita tuottavia espressokapseleita. Näitä kapseleita keittimen hankkineet kuluttajat ostelevat sitten kuukausi toisensa jälkeen, usein suoraan internetistä taaten Nestlélle tasaisia kassavirtoja hamaan tulevaisuuteen. Lisäksi on huomattava, että radikaalisti uusia tuote- ja palvelukonsepteja on kehitettävissä, ei vain kuluttajamarkkinoille, vaan myös B2B-markkinoille. Itse asiassa Nespresso käy esimerkistä tässäkin: kahvipalveluita keittimineen ja muine varusteineen, laitehuoltoineen, kahvikapselitäydennyksineen ja jopa rahoitusratkaisuineen tarjotaan erilaisille yritysasiakkaille: toimistoille, ravintoloille ja hotelleille, luksusliikkeisiin ja hyvinvointisalonkeihin sekä lentoyhtiöille. Kuva Laura Tötterman Suomalaiset epäröivät, kilpailijat imitoivat ideat Oli kehitetty tuote- tai palvelukonsepti mikä tahansa, se pitää tietenkin osata myös kaupallistaa ja monistaa laajassa ja mielellään globaalissa mittakaavassa. Ja kuten kaikki myöntävät, tämä on suomalaisen teollisuuden viimeinen Akilleen kantapää. Yritysten pitäisi löytää uutta intoa ja peräänantamattomuutta sekä rohkeutta ryhtyä suuriin kaupallistamisprojekteihin. Myöskään rahan käyttöä ei pitäisi liikaa pelätä siinä vaiheessa, kun käsissä olevasta innovatiivisesta konseptista pitäisi tehdä menestys kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomalaisten yritysten ongelmiin kuuluu se, että rahojen investoimista kaupallistamisprojekteihin epäröidään aina kymmenkertaisesti enemmän kuin investoimista rautaan ja koneisiin. Puhumattakaan, että kyseeseen tulisi ulkopuolisen lisärahoituksen hankkiminen kaupallistamiseen. Kaupallistamisen kanssa ollaan jumissa näkemyksessä, että tietyllä prosentilla omasta tulorahoituksesta pitää pärjätä oli käsissä kuinka kaupallisesti lupaava innovaatio tahansa. Tällöin käy helposti niin kuin on monesti käynyt: kilpailijat tulevat ja korjaavat hedelmät imitoimalla lupaavimmat konseptit. Yrityksiä vaivaa itse tekemisen fiksaatio Muutenkin yrityksiä vaivaa fiksaatio, että kaikki pitää tehdä itse. Tämä on irrationaalista, sillä kaupallisiin strategioihin tulisi keskeisenä elementtinä kuulua mm. yritysostojen tekeminen kohdemarkkinoilla paikallisten jakelukanavasuhteiden ja brändien hankkimiseksi kertalaakilla. Suomalaisen elintarviketeollisuuden olisi siis korkea aika alkaa tehdä suurempia panostuksia eksploraatioon uudenlaista arvoa tuottavien tuote- ja palveluratkaisuiden innovoimiseksi. Lisäksi tulisi laittaa huomattavia lisäpaukkuja kaupallistamisprojekteihin ja kyseenalaistaa fiksaatioita perinteisiin toimintamalleihin. Jos näin olisi tehty tähän asti, voi olla, että meillä olisi nyt Nokian rinnalla suomalainen Nestlé Pesälé. Jaakko Aspara, KTT, DI myynnin johtamisen professori (ma.) Helsingin kauppakorkeakoulu

7 Tulosta ilmainen pääsylippu osoitteesta Viisi hyvää syytä vierailla FoodPharmaTechissä Toimialan suurimmat messut Pohjois-Euroopassa Laatuun panostavat messut Ratkaisut tehokkaaseen tuotantoon Ratkaisut kattavaan elintarviketurvallisuuteen Lisäarvoa sinulle ja asiakkaillesi 175x257_Kehittyva _F_HKJ.indd 1 28/08/07 11:20:55

8 Pärjääkö Suomi kisassa? Puheenvuoro n Olen viime aikoina pohtinut, pärjääkö Suomi kisassa, jos tulevaisuuden kuluttaja vaatii elintarvikkeilta ihmeominaisuuksia? Kysymys tuli väistämättä mieleen jo kaksi vuotta sitten, kun tarkastelin elintarviketeollisuudelle tarjottuja uusia ainesosia sekä niihin liitettyjä lupauksia vaikutuksista Food Ingredients messuilla Pariisissa. Monet ainesosien ja lisäaineiden luvatut vaikutukset tuntuivat lähinnä utopioilta tai tieteiselokuvista lainatuilta, ja tieteellinen näyttö niiden takana vähintäänkin heppoiselta. Vaikutuksina luvattiin esimerkiksi kolesterolin alentumista, yleisen virkeystilan parantumista, unettomuuden poistumista, libidon kohoamiseen liittyviä asioita (tietysti), kuulakkaampaa ihoa, immuunijärjestelmän tehostumista, vatsahaavan parantumista, lisääntynyttä oppimiskykyä Hehheh, ihminenhän on sitä, mitä hän syö, ajattelin. Myönnän, että hiukan hämmästyin, kun hyvin pian edellä mainittujen messujen jälkeen useat elintarvikealan suuryritykset sekä Euroopasta että USA:sta ottivat minuun yhteyttä ja pyysivät VTT:ltä tarjouksia suorista tuotekehitysprojekteista, jotka olisi vieläpä sidottu lisääntyvien ihmevaikutusten kehityskaareen. VTT otti haasteen vastaan teknologian osalta. Alkoi vimmattu selvitys siitä, mitä vaikutuksia uuselintarvikkeilla ja sen lisäaineilla voitaisiin vakavasti lähteä tavoittelemaan saamatta kuitenkaan poppamiesten, puoskareiden ja humpuukimaakarien mainetta. Mietityttää, kuka tässä kehityksessä on ajajan paikalla? Onko se äärimmäisen valistunut ja hedonistinen kuluttaja vai pystyykö teollisuus ja kauppa luomaan tarpeita uustarjonnan kautta? 8 Mitä lähihistoria meille opettaa? Kotoisat ainesosamme ksylitoli ja stanolit (Benecol) lähtivät lentoon mittavan suuhygieniavalistuksen kautta ja Pohjois-Karjalaprojektin jälkimainingeista. Hyvin pian Suomen kaupoista ei saanut muuta kotimaista purukumia kuin ksylitolilla makeutettua. Benecolin alku oli ehkä takkuisempi. Probiooteilla terästetyt meijerituotteet tulivat nopeasti olennaiseksi osaksi maitotuotevalikoimaa. Kuitenkin väitän, että energiajuoma Red Bull räjäytti pankin ensimmäisenä funktionaalisena megaelintarvikkeena, kun raveparty-sukupolvi otti sen omakseen. Hassunmakuista juomaa poikkeuksellisen pienessä tölkissä myydään tänäkin päivänä tavallisia juomia selvästi korkeampaan yksikköhintaan miljardeja yksiköitä vuodessa. Resepti on vieläpä julkinen ja kopioijia on ilmaantunut markkinoille joukoittain, mutta alkuperäisbrandi porskuttaa niin hyvin, että jopa suuri Coca-Cola on todella kateellinen. Red Bull on käsittääkseni yhä itävaltalaisen yhtiön tuote. Sinänsä on ilahduttavaa, että onnistujan ei tarvitse olla välttämättä Coca-Cola-yhtiön tasoinen markkinointihirmu, vaan markkinointihypeä osaavat luoda myös vaatimattomammista resursseista ponnistavat. Mitä Red Bull sitten lupasi ja mitä sen kuluttajat vaativat? Lupaukset virkeyden ja psyykkisen suorituskyvyn säilymisestä olivat huimia. Se sopi yhteen tietokonepelejä vuorokausitolkulla pelaavien ja/tai bilettävien ja tanssivien nuorten vaatimusten ja mielikuvien kanssa. Tässä tapauksessa voisi siis väittää, että kuluttaja vaati elintarvikkeelta ihmeitä ja tunsi niitä saavansa. Haikailemmeko väärää asiaa? Suomen poliittinen johto, EK ja monet muut tahot kyselevät, mistä löydämme sen seuraavan Nokian. Tällöin bioteknologia ja funktionaaliset elintarvikkeet mainitaan varsin usein. Mielestäni seuraavan Nokian haikailu johtaa harhaan, sillä selvästi paremmin markkinoiden ja suhdanteiden myllerryksessä hallittavissa olisivat vaikkapa 20 isohkoa ja keskisuurta, hyvää tulosta tekevää yritystä. Mitkä ovat eväät ja lähtökohdat tähän? Valio tekee jo hyvää työtä meijerituotteiden saralla, Raisiolla voisi olla mahdollisuuksia nostaa tuotepalettinsa yleisprofiilia lähemmäksi Benecolin tasoa kokonaisuudessaan. Näiden kahden lisäksi tarvitaan kuitenkin monta muuta lisää. Suomi on pieni maa ja sen resurssit/kilpailutekijät ovat osoittautuneet jo kaikkein perinteisimmälläkin ja suurimmilla luonnonvaroilla varustetulla teollisuudenalalla eli metsäteollisuudessa rajallisiksi. Kotimainen raaka-aine elintarvikepuolella on hyvälaatuista, ja sen ensisijainen käyttö kunnioitettavaa. Jos tavoitteena on luoda liiketoimintaa korkean lisäarvon ainesosista elintarvikkeisiin, niin markkinat on löydettävä Euroopasta, Amerikasta ja Aasiasta. Silloin realistisesti ajatellen myös tuotantoa ja raaka-ainehankintaa on sijoitettava sinne, missä markkinat ovat. Mistä tässä sitten syntyisi bisnestä ja mitä säilyisi suomalaisten käsissä? No, teknologian omistamisella ja hyödyntämisellä! Ja jatkuvalla, ylivoimaisella tuotekehityksellä. Ihan samalla tavalla kuin Nokia on tehnyt, ja hyvin on toiminut. Monia kiinnostavia mahdollisuuksia Tästä saan mainion aasinsillan palata takaisin tilanteeseen, jossa VTT otti vastaan mielikuvitukselliselta tuntuvan tuotekehityshaasteen kansainvälisiltä elintarvikealan suuryrityksiltä. Kun asiaa ja kenttää hetken aikaa tongittiin, niin ensimmäisiä järkeviä mahdollisuuksia alkoi nousta esiin, mm. viljapuolelta. Siellä hyvillä ja tunnustettuja terveysvaikutuksia omaavilla ainesosilla oli kuitenkin teknisiä rajoituksia ja käytettävyyden parantamiseen tähtäävää tutkimusta tarvittiin vielä paljon lisää.

9 kuva VTT/J.M.G. Studio Oy URC JusFruit The healthy fruit ingredient range with no added sugar Oy Biofincon Ab PL 22,15141 LAHTI Puhelin Samoin miltei täysin hyödyntämätöntä ihmeominaisuuksien potentiaalia alkoi löytyä metsämarjoista. Mikrobifermentoinnin osaamisen kautta saatavat uudet tuotteet näyttivät vielä avaavan lisää merkittäviä mahdollisuuksia. Mielestäni voisimme toimia seuraavasti: kehitämme yhdessä pätevää tieteellistä näyttöä omaa asiantuntemustamme lähinnä olevista funktionaalisista elintarvikeainesosista. Rinnan tämän kanssa kehitetään myös uniikkeja ja kilpailukyvyltään ylivoimaisia tuotantoteknologioita sekä pitkälle vietyjä aihioita käyttösovelluksista. Kaikki edellä mainittu suojataan patenteilla. Tärkeätä on myös, että mahdollisimman nopeasti toimijat yhdessä perustavat teknologiaa hallitsevia ja kaupallistavia yrityksiä, joiden tavoitteet asetetaan korkealle ja ennen kaikkea kansainvälisten markkinoiden kautta kasvamiseen. Kehityksessä mukana olleiden osapuolten pitäisi mielestäni olla yrityksissä osakkaina mukana tasaarvoisina, sillä en ainakaan tällä hetkellä näe kenelläkään toimijalla olevan niin vankkaa kansainvälisen bisneksen suvereenia hallintaa, että mitään esikoisasemaa voisi kenellekään sallia. Kiteyttäisin tämän näin: Suomella on mahdollisuus menestyä elintarvikkeiden ihmevaatimusten maailmassa ihan omista jäyhistä insinööritieteellisistä lähtökohdistaan käsin. Jos sitten vielä osataan hypettää asiaa Red Bullin tyyliin, niin menestys voi olla valtava!!! Hannu Lampola asiakasjohtaja Bio-, elintarvikeja lääketeollisuusratkaisut VTT Öljyt hyvään ruokaan Kasviöljyt teollisuuden ja ammattikeittiöiden tarpeisiin. Mildola oy Puh , fax Kehittyvä_Elintarvike.indd :43:15 9

10 KOTIMARKKINOILLAKAAN ei menesty kotikutoisin keinoin Kotimainen on parempi kuin ulkomainen, toteaa maan kuin maan kuluttaja haastattelussa. Ostoskärryyn kuitenkin pujahtaa monia ulkomailla valmistettuja tuotteita, varsinkin jos niitä myydään oman kaupan tuotemerkin alla. Menestyäkseen elintarviketeollisuuden on vahvistettava kansainvälistä kilpailukykyään. Laadukkaiden lopputuotteiden lisäksi se tarkoittaa innovatiivista ja tehokasta liiketoimintaa sekä panostusta tutkimukseen, kehittämiseen ja aitoon yhteistyöhön, toteaa toimialajohtaja Ari Grönroos Tekesistä. A jankohtaista 10 n Ari Grönroosin mukaan elintarvikeyritysten ei enää kannattaisi tuhlata markkinointipanoksiaan keskinäiseen kilpailuun rajallisista kotimaan markkinoista. Grönroosin vastuulla Tekesissä on bio-, lääke- ja elintarviketuotanto. Kasvaakseen elintarviketeollisuutemme on kyettävä kansainvälistymään. Elintarvikkeiden rajallisten säilyvyysaikojen vuoksi Itämeren ympäristö on useimmiten potentiaalinen markkina suoran tuoteviennin kautta tapahtuvalle kasvulle. Viejäyrityksen on syrjäytettävä ulkomaisena toimijana joku paikallinen toimija jossain muussa maassa tai alennettava markkinoillemenokynnystä strategisesti oikeiden kumppaneiden kanssa. Toinen mahdollisuus on volyymin kasvattaminen jalostusarvoa nostamalla. Se ei lisää tonneja eikä litroja, mutta lisää euroja. Grönroos muistuttaa, että kansainvälinen kilpailu on kireää myös kotimaassa, alueelliset markkinat mukaan lukien. EU:hun liittymisen jälkeen tuonti Suomeen on tasaisesti lisääntynyt. Kauppa on kansainvälistynyt, suomalaiset kaupat ovat menneet Baltiaan ja Suomeen on tullut ulkomaisia kauppoja. Valikoimien kansainvälistä kirjoa lisäävät myös kauppojen tuotemerkit, joita kuluttaja pitää tietyn laatutason takeina. Hän valitsee tuotteen merkin perus-

11 Tekesin rahoitustyökalut elintarvikesektorille teella katsomatta, missä maassa se on valmistettu. Yhteistyöhön syvyyttä ja pitkäjänteisyyttä Kehittämistoiminta elintarviketeollisuudessa on ollut lyhytjänteistä. Vaikka toimialan sisällä yhteistyössä on edistytty viime aikoina, ei alan verkottuminen moniin muihin toimialoihin verrattuna ole edennyt toivotulla tavalla. Yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi Tekes on uudistanut toimintatapojaan laajentamalla rahoitustaan teknologian kehittämisestä innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Elintarviketeollisuus on pärjännyt Tekesin rahoituksessa hyvin. Vuonna 2006 Tekes rahoitti elintarvikealaa yli 12 miljoonalla eurolla, josta kahdeksan miljoonaa euroa oli yrityksille suunnattua rahoitusta. Elintarviketeollisuuden omiin, noin 50 miljoonan euron t&k-panoksiin Tekesin rahoituksen osuus on huomattava. Tekesin investointien odotetaan lisäävän myös yritysten omaa panostusta vähitellen. Tulevaisuudessa tarvitaan sellaista osaamista, jonka kehittäminen vain yhden yrityksen käyttöön ei ole edes kannattavaa. Yhdessä toimien saman tuloksen saa halvemmalla, Ari Grönroos vakuuttaa. Kuvat Susanna Lehto Yhteistyön mahdollisuudet tulee ulottaa koko liiketoimintaan tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä jopa tuotantoon. Esimerkiksi monet isot yritykset tekevät isoilla prosesseillaan lyhyitä tuotesarjoja. Ehkä olisi kannattavampaa luoda alihankkijaverkostoja pk-yritysten kanssa. Se on onnistunut muilla toimialoilla, miksei se olisi mahdollista nykyistä laajempana myös elintarvikealalla, Grönroos pohtii. Yritysrahoitus Useita rahoitusvaihtoehtoja yritysten haasteellisille tutkimus- ja kehityshankkeille. Uusi rahoitustyökalu pk-yrityksille: Syyskuusta 2007 alkaen on myönnetty rahoitusta pk-yritysten pienille, kustannuksiltaan enintään sadan tuhannen euron innovatiivisille projekteille. Tekesin rahoitusosuus, 50 % avustusta, on tarkoitettu pääosin osaamisen ostamiseen tutkimuslaitoksista, yliopistoista, korkeakouluista, ammattikorkeakouluista tai muilta teknologiansiirtäjiltä. Teknologiaohjelmat Elintarviketeollisuuteen kohdistuvia projekteja voidaan rahoittaa useissa kaikille toimialoille avoimissa teknologiaohjelmissa. Tällaisia ovat mm. Biotekniikasta tuotantoon ( ), Uudet biomassatuotteet ( ), Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen ( ), Innovatiiviset palvelut ( ) ja Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut ( ) sekä Turvallisuus ( ). Parhaillaan selvitetään, onko tarvetta käynnistää elintarvikealan pk-yritysten tarpeista lähtevä, niiden kehittämiseen tähtäävä teknologiaohjelma. Painonhallinta-projekti Eräänlainen pienoisohjelma erityisesti yrityksille, jossa kehitetään yhteistyötä ja vaihdetaan aihe alueen osaamista USA:n kanssa. Julkisen tutkimuksen hankkeet Menestyäkseen julkisen tutkimuksen rahoituskilpailussa elintarviketutkimuksen on syvennettävä vuoropuheluaan yritysten kanssa. Enää ei voida toimia siten, että tutkijat juuri ennen rahoitushakemuksen jättöä etsivät yrityskumppaneita tutkimuslaitoksissaan itsenäisesti suunnittelemiinsa projekteihin. Projektit on alusta lähtien suunniteltava yhdessä yritysten kanssa. Näin menetellen yritykset sitoutuvat aidosti hankkeisiin. Lisätietoja: Innovaatiotoimintaan tehokkuutta ja avoimuutta Kesäkuussa 2006 valtion tiedeja teknologianeuvosto päätti, että Suomeen perustetaan strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa niitä valmistellaan Tekesin ja Suomen Akatemian koordinoimina viidelle eri alueelle. Yksi näistä on terveys ja hyvinvointi. Mikäli terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä perustetaan, näen siinä elintarvikeyrityksille eriomaisen tilaisuuden tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen. Alueen toimialojen väliltä löytyy paljon synergiamahdollisuuksia. Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat esimerkiksi tuoneet markkinoille gluteiinittomia ja laktoosittomia tuotteita. Tällaisten tuotteiden tarvitsijoita ei monilla potentiaalisilla markkina-alueilla vielä tunnisteta. Olisiko tässä sauma suomalaiselle diagnostiikka- ja elintarviketeollisuudelle lähteä yhdessä valloittamaan näitä alueita, Ari Grönroos kysyy. Myös monet Tekesin teknologiaohjelmista tarjoavat elintarvikeyrityksille mahdollisuuden verkottua yli toimialarajojen. Tekesin nykyisistä ohjelmista valtaosaa ei ole sidottu mihinkään toimialaan. Grönroos on pettynyt suomalaisen elintarviketeollisuuden niukkaan kiinnostukseen eurooppalaista yhteistyötä kohtaan. Meneillään on eurooppalaisia hankkeita, joissa on aktiivisesti mukana suomalaistutkijoita, mutta ei yhtään suomalaisyritystä. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta suomalaisyritykset puuttuivat myös Food for life -teknologiayhteisöstä, joka määritteli eurooppalaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja kehittämiskohteet. Olisi ollut kovin toivottavaa, että suomalaiset olisivat vaikuttaneet siihen, mitä strategisen tutkimuksen ohjelmassa lukee. Sen pohjalta Euroopan komissio pitkälti päättää teemoista, joita seitsemännessä puiteohjelmassa rahoitetaan. Tekesissä elintarvikealalle peräänkuulutetaan nyt avautumista, totuttua pitemmälle katsomista ja yhteisen tekemisen meininkiä. Teksti: Marjo Uusikylä Toimittaja / Info Plus 11

12 Julkisesti tuettu t&k elintarvikealan moottori vai jarru? Kahdeksan vuoden panostus elintarvikealan tutkimukseen ja kehittämiseen Tekesin teknologiaohjelmissa näkyy tänä päivänä kasvaneena terveyteen vaikuttavien elintarvikkeiden valikoimana kauppojemme hyllyillä. Taloudellista hyötyä ohjelmista alan teollisuus on sen sijaan tahkonnut niukasti. Kansallisella tasolla terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin painottuneilla teknologiaohjelmilla oli merkitystä voimme paremmin. Sen sijaan ohjelmat eivät kyenneet kirvoittamaan elintarvikesektoria kasvattamaan liikevaihtoaan, sanoo tutkija Robin Gustafsson Teknillisestä korkeakoulusta. On kuitenkin merkittävää, että ala on säilyttänyt kilpailukykynsä. Ilman määrätietoista t&kpanostusta näin tuskin olisi. Gustafsson tutkii väitöskirjatyössään Tekesin teknologiaohjelmien vaikutuksia neljällä eri toimialalla. Elintarvikesektorilta mukana ovat Uudistuva elintarvike ( ) - ja Elintarvikkeet ja terveys ( ) -teknologiaohjelmat. Selvitän t&k-työn muuttumista ajassa, yhteistyöverkostoja sekä tiedon leviämistä näissä verkostoissa. Tutkimusvetoisuutta ja osuuskunta-ajattelua Elintarvikealan teknologiaohjelmia leimasi tutkimusvetoisuus. Bioteknologiaa soveltava toimiala vaatiikin merkittäviä investointeja tutkimukseen. Silti yritysten aito osallistuminen, halukkuus investoida tutkimukseen ja uudistua oli ohjelmissa puutteellista, toteaa Robin Gustafsson. Selitystä hän etsii historiastamme. Suurimmat elintarvikeyritykset Suomessa ovat osuuskuntapohjaisia. Tämä vaikuttaa liiketoimintatapaan. Yrityksissä elää sitkeästi ajatus alan liiketoiminnasta vain elintarvikkeiden myymisenä. Nykypäivänä elintarviketeollisuus voisi rakentua monimuotoisemmaksi arvoketjuksi. Terveyteen vaikuttavien elintarvikkeiden liiketoimintamallin ympärillä voisi olla monenlaista toimintaa. Jotkut yritykset suuntautuisivat terveyttä edistävien ainesosien, ingredienssien, valmistukseen, jotkut voisivat myydä prosessiosaamista palveluna tai teknologiana. Uusia teknologioita käyttöön otettaessa myös hyväksyttävyys- ja standardointityö ovat keskeisessä asemassa. Näitä asioita ovat meillä eniten pohtineet teknologiaohjelmien hankkeita hallinneet tutkimuslaitokset. Jos yritys ei sitoudu vahvasti myös tähän pohdintaan, jäävät liiketoiminnan tarpeet huomioimatta. Suomalaisosaamisessa laajasti ammennettavaa Suomalainen terveyteen vaikuttavien elintarvikkeiden korkeatasoinen tutkimusosaaminen tunnetaan kansainvälisesti. Niinpä esimerkiksi VTT on pitkään saanut tutkimusrahoitusta EU:n puiteohjelmasta. Suomalaistutkijoita toimii myös isojen tutkimuskonsortioiden vetäjinä. Näissä konsortioissa on mukana yrityksiä koko EU:n alueelta. Ja hankkeet saavat enemmän toimeksiantoja keskieurooppalaisilta kuin suomalaisilta yrityksiltä. Tutkimusinfrastruktuurimme tukee tänään entistä enemmän ulkomaisten yritysten kasvua toimialalla, Robin Gustafsson huomauttaa. Suomella olisi varaa tehostaa tutkimuksen hyödyntämistä. Meillä on paljon EU:n rahoittamiin, Tekesin rahoittamiin ja Kuva Susanna Lehto A jankohtaista 12 Suomi edustaa maailman kärkeä terveyteen vaikuttavissa elintarvikkeissa, osaamisen kaupallistamiseksi tarvitaan nyt riskinottokykyä ja -halua, rohkeaa strategista suuntautumista, sanovat Robin Gustafsson (vas.) ja Jussi Toivonen.

13 muutamien yritystenkin rahoittamiin hankkeisiin sitoutuneita tutkijoita alueella. Miksi tutkimuksista ei synny spin off -yrittäjyyttä? Myös kanavat, joita pitkin tutkijat voivat siirtää tietoa tai siirtyä itse nykyiseen teollisuuteemme, ovat puutteelliset. Innovatiivisuutta kaupallistamisreitteihin Elintarvikeohjelmissa t&k-verkoston keskiössä toimivat suuret yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot. Myös pk-yritykset osallistuivat yhteistyöhön, mutta ohjelmien edetessä tutkimusvetoisuus vahvistui ja pk-yritykset hajautuivat verkoston laidoille. Osa poistui verkostosta. Uusia liiketoimintamalleja kehitettäessä tarvitaan mukaan nykyistä enemmän pk-yrityksiä sekä aivan uudenlaisia, esimerkiksi tutkimus- ja yritysmaailman välimaastoon sijoittuvia toimijoita. Monimuotoisuus avaa mahdollisuuksia uudistaa innovaatioprosessia, Robin Gustafsson uskoo. Tutkimuspohjan kaupallistamiseen hän kehottaa etsimään omaleimaisia reittejä. Etukäteen ei voida tietää, mikä on oikea reitti. Suunniteltu innovaatioprosessi ei toimi koskaan. Toimintatavat on innovoitava. Tekes edelleen avainasemassa Robin Gustafsson pitää Tekesiä terveenä valtion organisaationa, jolla on itsenäisyyttä ja uskottavuutta yhteiskunnassamme sekä mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaamiseen. Vuonna 2005 päättyneen teknologiaohjelman jälkeen Tekes ei ole käynnistänyt yksinomaan elintarvikealalle suunnattua ohjelmaa, mutta rahoittaa edelleen aktiivisesti alan hankkeita. Myös Tekesin keskeinen huolenaihe on, kuinka tutkimus saadaan hyödyttämään suomalaista liiketoimintaa. Kehittäessämme tähän työkaluja voimme käyttää yhtenä apuneuvona Robin Gustafssonin tutkimuksen tuottamaa arvokasta tietoa. Elintarvikealalle pitää pystyä rakentamaan verkostoituneempia yhteistyömalleja ja siinä Tekesin teknologiaohjelmat tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa, toteaa teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen Tekesistä. Teksti: Marjo Uusikylä Toimittaja / Info Plus Lisätietoja: Robin Gustafsson, teknologia- ja innovaatiostrategiaa opettava tutkija, Teknillinen korkeakoulu Oy Foodfiles Ltd is a contract research organization in the field of nutrition We offer for food and health industry: clinical studies with foods and food ingredients to support health claims regulatory services for products under food law novel food applications and notifications health claim approval procedures consultation in nutrition and health Oy Foodfiles Ltd Neulaniementie 2 L Kuopio, Finland Phone Fax Prompt services and reporting are your advantages 13

14 EU on ohittanut jenkit elintarvikkeiden viejänä Yhdysvaltoja on perinteisesti pidetty maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden mahtimaana maailmanmarkkinoilla. Tilanne on kuitenkin muuttunut 2000-luvulla. EU on mennyt Yhdysvaltojen ohi huolimatta vahvasta eurosta. Suomen elintarvikkeiden tuonti ja vienti n EU:n vienti on kasvanut erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteissa kuten juomat sekä liha- ja maitotaloustuotteet. Korkeamman jalostusasteen tuotteiden osuus viennistä on kaksi kolmasosaa. Jenkit ovat edelleen ykkösiä maataloustuotteiden kuten vehnän, maissin ja soijan viennissä. Vientimaista suhteellisesti nopeinta viennin kasvu on ollut Brasiliassa. Brasilia on ohittanut Yhdysvallat soijan ja siipikarjanlihan viennissä. Sianlihan viennissä EU on vielä lähes kolme kertaa Brasiliaa suurempi. EU on samalla myös suurin elintarvikkeiden tuoja. Suurimmat tuontituotteet ovat soija ja soijarouhe, joiden osuus on 12 %. Muita merkittäviä tuontituotteita ovat kahvi, banaanit ja viini. EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tase oli neljä miljardia euroa positiivinen vuonna 2006, kun se keskimäärin on ollut pari miljardia negatiivinen. Suomi kohtaa maailmanmarkkinat suoraan Kaupan esteiden vähetessä, WTO-prosessin tuloksena Suomi kohtaa osana EU:n yhteismarkkinoita maailmanmarkkinoiden kilpailun. EU on ilmoittanut luopuvansa vientituista merkittäviltä osin vuoteen 2010 ja lopuista vuonna 2013 mennessä. Lisäksi rajasuojaa eli tuontitulleja tullaan alentamaan merkittävästi. Tämä helpottaa elintarvikkeiden tuontia esimerkiksi edullisten tuotantokustannusten maista kuten Brasilia, Argentiina ja Thaimaa. Suomen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti on yli kaksi kertaa suurempaa kuin vienti. Vaikka vienti viime vuosina on kehittynyt hyvinkin myönteisesti, tuonti kasvaa edelleen euromääräisesti vientiä nopeammin. Elintarvikkeiden viennin rakenne on pysynyt EU-jäsenyyden ajan samana. Suurimmat tuoteryhmät ovat korkeamman jalostusasteen tuotteet, maitotaloustuotteet, liha, alkoholijuomat ja sokerikemian tuotteet. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti ja vienti EU ja Yhdysvallat Lähde: UN - COMTRADE Miljoonaa dollaria EU USA EU USA EU USA EU USA EU USA EU USA Tuonti Maataloustuotteet Välituotteet Jalostetut tuotteet Yhteensä A jankohtaista EU USA EU USA EU USA EU USA EU USA EU USA Vienti Maataloustuotteet Välituotteet Jalostetut tuotteet Yhteensä

15 Ruoka liikkuu maailmanmarkkinoilla entistä enemmän n Elintarvikkeiden kauppa maailmanmarkkinoilla on kasvanut ja kasvun ennustetaan kiihtyvän tulevaisuudessa. Syy on hyvin yksinkertainen. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotanto vientimarkkinoille sijaitsee eri alueilla kuin nopein elintason nousu ja väkiluvun kasvu. Lisäksi ennätyksellisen alhaisiksi vajonneet varastot lisäävät vientiä ja tuontia. Vehnän maailmanmarkkinakaupan ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Markkinoiden volatiliteetti eli epävarmuus kasvaa. Hintavaihtelut ovat voimakkaita. Elintaso kasvaa nopeimmin Intiassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Näissä maissa myös väkiluvun kasvu on voimakkainta eteläisen Afrikan lisäksi. Vuosittain maapallon väkiluku kasvaa 80 miljoonalla nälkäisellä suulla. Maapallon väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoden 2005 tasosta, 6,4 miljardista 7,2 miljardiin vuoteen 2015 mennessä. Samanaikaisesti kasvaa länsimaiseen ruokavalioon siirtyvä vaurastuva keskiluokka kehittyvissä talouksissa vastaavaa tahtia. Vastaaminen liha- ja maitotaloustuotteiden kysynnän kasvuun on valtava haaste ruokaketjulle. Kilpailuetua t&k- ja prosessiosaamisesta Pyrkimys elintarvikkeiden jalostusasteen kohottamiseen niin kotimarkkinoilla kuin viennissäkin on tärkeää. Tilastojen mukaan elintarvikkeiden tuontituotteiden yksikköarvo vuonna 2006 oli 30 prosenttia korkeampi kuin vientituotteiden. Sianlihassa tuonnin yksikköarvo on lähes kaksinkertainen viennin vastaavaan verrattuna, ja siipikarjanlihassa tuonnin yksikköarvo on viisinkertainen. Perusedellytys elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle on toimintaprosessien tehokkuus kustannustehokkuus koko tuotantoketjun osalta, jotta pysytään kansainvälistyvien markkinoiden kilpailussa mukana. Jokainen tuotantoketjun toiminto on jatkuvan tehostamispaineen alla. Työn tuottavuutta on parannettu. Elintarviketeollisuuden työvoima on vähentynyt 10 prosentilla kuluvalla vuosituhannella runsaasta tuhannesta tuhanteen. Kokonaisuudessaan elintarvikeketju pellolta pöytään työllistää lähes henkeä. Suomalainen elintarviketeollisuus tavoittelee kilpailuetua monin tavoin yrityksen strategioista riippuen. Teollisuus on tunnettu vahvoista brändeistään Itämeren kotimarkkina-alueella. Itämeren maissa Suomen rajojen ulkopuolella suomalaisyrityksillä on yli 60 tuotantolaitosta ja liikevaihdosta jo lähes neljännes tulee näistä maista. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan selvästi EU:n keskitasoa enemmän. Näillä panostuksilla haetaan tukevampaa jalansijaa ja lisäarvoa markkinoilta. Pasi Lähdetie johtaja, liiketoiminta Elintarviketeollisuusliitto 15

16 Keksintösäätiön Jaana Rantanen perää: Lisää elintarvikekeksintöjä A jankohtaista Keksintösäätiön kehityspäällikkö Jaana Rantanen harmittelee, että kaupan elintarvikehyllyjen uudet tuotteet ovat todella usein kotoisin Suomen ulkopuolelta. Hän kysyy, eikö Suomessa keksitä vai jäävätkö keksinnöt kaupallistumatta yritysten ulkopuolisten tutkijoiden ja tuotantolaitosten vähäisen yhteistyön takia. n Keksintösäätiö on ainoa yksityishenkilöiden ideoimien innovaatioiden alkuvaiheen julkinen rahoittaja Suomessa. Yksittäisten henkilöiden lisäksi säätiö auttaa pieniä yrityksiä kehittämään ideaansa tuotantoon, ja suojaamaan se sopimuksin ja patentein asianmukaisella tavalla. Keksintösäätiön monista asiantuntijoista kehityspäällikkö Jaana Rantaselle on ohjautunut asiakkaiksi runsaimmin ruuan tuotannon ja säilytyksen sekä kasvinjalostuksen kanssa painiskelevia keksijöitä. Valitettavasti heidän lukumääränsä ei ole missään suhteessa siihen, kuinka tärkeä asia ruoka on jokapäiväisessä elämässä. Säätiön tyypillinen asiakas on konetta, laitetta tai prosessia kehittävä insinööri. Riippuen yhteiskunnan yleisestä kehityksestä ideat tähtäävät energian säästöön, mobiilitekniikkaan tai muuhun ajassa trendikkääseen asiaan. Toki elintarvikkeetkin ovat jatkuvasti tapetilla, mutta sen sijaan että kehitettäisiin uusia tuotteita, varsin usein pohditaan uusia tuoteväittämiä. Esimerkiksi funktionaalisia elintarvikkeita kehitettäessä saatetaan päätyä tuttuun ruisleipään, ja asemoidaan se markkinoille uudelleen, Jaana Rantanen sanoo. Hän pohtii, johtuuko tämä kuluttajien vanhoillisesta mausta 16 kuva Keksintösäätiö Keksintösäätiön kehityspäällikkö Jaana Rantasen mielestä uuden löytäminen vaatii uskallusta poiketa tutuilta poluilta. vai perinteisesti naisten alueeseen kuuluvan kokkaamisen konservatiivisuudesta. Ehkä EU:nkin alkuperäisten elintarvikkeiden arvostuksella voi olla kauha tässä sopassa: lisää markkinoita voitetaan alkuperäväitteillä helpommin kuin tuomalla markkinoille kokonaan uusia tuotteita. Voisiko olla niin, että ajatus puhtaista, alkuperäisistä ja kotimaisista elintarvikkeista itse asiassa toimiikin elintarvikealan kehitystä vastaan? Neuvoja kädestä pitäen Suomessa haettiin patentteja viime vuonna 2018, näistä elintarvikealalle 38 kappaletta. Kuinka moni uusista keksinnöistä kaupallistuu, on nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Keksintösäätiön kokemusten mukaan keksintöjen määrä on kasvussa. Yhteydenottoja säätiöön tulee satoja, näistä viime vuonna 214 sai säätiön kautta rahoitusta. Rahoitusta saaneista oli vain 15 elintarvike- tai life science -alan ideoita, joukossa yhtä lailla elintarvikkeita kuin terveysalan keksintöjäkin. Keksintösäätiö auttaa uusien ideoiden kehittäjiä hyvin monella tavalla. Yhdessä voidaan tutkia, mikä keksinnössä on aidosti uutta ja tarkastaa, että sama ajatus ei ole jo jonkun muun esiintuomana patentoitu. Keksijä saa neuvoja kädestä pitäen, ja konetta tai laitetta kehittävä voi jopa rakennuttaa keksintönsä prototyypin säätiön pajassa. Koelaboratoriota Keksintösäätiöllä ei kuitenkaan ole tarjota. Suuri osa elintarvikealan keksinnöistä tehdään yliopistoissa. Niiden tekijät eivät ohjaudu patentoimaan ajatuksiaan Keksintösäätiön avustuksella, vaikka apua on kampuksillakin tarjolla. Yliopistotutkimus tähtää ennen muuta tutkimustulosten julkisuuteen ja tieteellisiin artikkeleihin. Tämä on selvästi ristiriidassa patentoimisen idean kanssa: patentin voi saada vain julkistamaton keksintö. Siksi yliopistoissa tehdyille keksinnöille haetaan patenttia hyvin alkuvaiheessa, ennen kuin niiden mahdollisuuksista päätyä tuotteeksi on millään tavalla keskusteltu. Me haluamme toimia paitsi keksinnön patentoimisen avustajana, myös puhemiehenä sen saamiseksi markkinoille, Jaana Rantanen toteaa. Tuotekehitys ja keksijät yhteistyöhön Rantasen mukaan kaupallistuvia keksintöjä syntyy helpommin silloin, kun yritykset ja niiden ulkopuolella toimivat kehittäjät osaavat yhdistää voimansa. Useimmiten elintarvikealan keksintö vaatii yhteistyötä keksijän ja mahdollisen tuottajan kanssa. Ideaa olisi päästävä testaamaan tuotantoympäristössä niin, että keksijä saa tietoa toimivuudesta tai toimimattomuudesta testien kuluessa. Tämä ei useinkaan ole mahdollista siksi, että yritysten tuotekehitysosastot toimivat hyvin suljetusti ja vain harvoin ottavat ulkopuolisen mukaan testien tekoon edes silloin, kun kokeilun kohteena on muualta peräisin oleva idea. Yritysten ja ulkopuolisten kehittäjien runsaampi vuorovaikutus voisi kuitenkin johtaa nykyistä useampiin kaupallisiin menestyksiin, sillä elintarvikealan kehitys pohjaa hyvin vankasti aikaisemmin tehtyyn ja kykyyn tuottaa uutta voitollisesti. Monet keksijät hiovat ideoitaan yksinään kammioissa, ilman kosketusta elintarvikeketjun arkeen. Kuitenkin elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään ja kuljetetaan suomalaisen teollisuuden ja kaupan muodostamassa ympäristössä, jota säätelevät kymmenet lait ja ohjeet. Yksityisen ja tutkimussektorin yhteistyö toisi reaalimaailman reunaehdot tarpeeksi aikaisin näkyville. On luonnollista, että omistajiensa raaka-aineista ruokaa jalostavien yritysten tuotekehitys pohjaa ennen muuta totutun Ammatilaisgolfaaja Minea Blomqvist on ollut mukana kehittämässä Flow juomaa. kuva Flow Drinks Oy

17 Kaupallistuneita suomalaiskeksintöjä raaka-aineen käyttöön yhä uudelleen ja uudelleen. Mikäli kuitenkin toimittaisiin vain näin, ei esimerkiksi ksylitolia olisi koskaan syntynyt. Olisi toivottavaa, että tiukasti ydinliiketoimintaansa keskittyvät yrityksetkin uhraisivat hieman resursseja tuntemattomien polkujen kokeiluun. Vaikka keksiminen ei ole aina 100-prosenttisesti onnistuvaa työtä, kaupallistumatta jääneet projektitkin opettavat, Rantanen uskoo. Pienet yritykset otollinen maaperä Jaana Rantanen toteaa, että pienet, erityistuotteita etsivät yritykset ovat keksijälle tasapuolisempia kumppaneita. Pienen yrityksen kannalta on erityisen tärkeää tarjota kaupalle tuotteita, joita suuret markkinajohdossa olevat tuottajat eivät vielä valmista. Keksijän kannalta hyvin laaditut sopimukset mahdollistavat lisenssipolitiikan, jolla keksinnöstä saatavia hyötyjä voidaan tulevaisuudessa kasvattaa kenties useidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. Keksintösäätiö on koettanut madaltaa kynnystä uuden löytämiseen monellakin tavalla. TEkeskuksissa toimivat keksintöasiamiehemme ja yliopistojen innovaatioasiamiehemme antavat apua kaikissa keksinnön kehittämiseen ja idean suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritämme tehdä tiedonsaannin ja yhteydenoton mahdollisimman helpoksi. Jos epäilee tehneensä keksinnön, yksinkertaisinta on soittaa Keksintösäätiön neuvontapuhelimeen. Jos on etsimässä keksintöä, voi soiton lisäksi kurkistaa netissä olevaan Keksintöpörssiin. Sinne olemme koonneet ideoita, joille etsitään yhteistyökumppania. Viimemainitusta löytyy kuitenkin vain harvoin elintarvikealan uutuuksia, sillä niiden kehittelyssä on erityisen tärkeää tehdä kehitystyötä yhdessä mahdollisen, tulevan tuottajan kanssa, Rantanen toteaa. n Muun muassa nämä keksinnöt ovat saaneet tukea Keksintösäätiöltä: Nordic Koivu koivunmahla, koivunmahlan keräys- ja tuotantomenetelmä, Nordic Koivu Oy, keksijät: Susanna Maaranen ja Arto Maaranen. Camelina- öljykasvin siementen kuivapuristusmenetelmä, Raisio Oyj, keksijä(t):karita Larkka (Eija Pehu, Pauli Peltotalo, Markku Lehmuskanta) Feather FLOW (Balansing Performance Drink) -energiajuoma, Flow Drinks Oy, keksijä Pertti Lähteenmäki Yosa -kauravälipala, menetelmä, fermentoidun elintarvikkeen valmistamiseksi, Bioferme Oy, keksijä Hannu Salovaara Soyappétit-soijatuotteet, menetelmä kasvispohjaisen ravintovalmisteen valmistamiseksi, Polar Sun Products Oü, keksijä Jouni Sihvola Mitä pitää tehdä, jos arvioit tehneesi keksinnön? Älä esittele keksintöäsi julkisesti ennen patenttihakemusta. Jos julkistat keksintösi, siihen ei enää myönnetä patenttia. Arvioi keksinnön etuja, ajankohtaisuutta ja markkinakelpoisuutta. Mieti, minkä ongelman keksintö ratkaisee, miten siitä tehdään tuote ja kuka sitä tarvitsee. Selvitä keksintösi uutuus tai patentoitavuus itse tai Keksintösäätiön, keksintö- ja innovaatioasiamiesten tai Patentti- ja rekisterihallituksen asiantuntijoiden kanssa. Arvioi keksinnön teknistä ratkaisua, toimivuutta, taloudellisuutta, kustannuksia ja rahoitusta sekä valmistettavuutta markkinoilla jo oleviin kilpailijoihin verrattuna. Selvitä keksintösi omistus. Onko se työsuhdekeksintö? Omistatko sen itse vai omistaako työnantaja sen? Mieti, haluatko aloittaa oman valmistuksen vai lisensoida keksintösi. Mitkä ovat valmiutesi? Pohdi, millaista esittelyaineistoa keksintösi tarvitsee ja kuka hoitaisi keksinnön myynnin. Mieti, kuka vastaisi keksinnön kehitysprojektista. Ota yhteyttä neuvonta-, arviointi- ja rahoitusorganisaatioihin, kuten keksintösäätiöön tai sen asiamiehiin. Lisätietoja: Rohkeus tarpeen, mutta idea suojaan Yhteistyö yritysten kanssa ei ole yksityishenkilölle helppoa, mutta edistykselliset yritykset pyrkivät katsomaan nykyisin myös oman tuotekehitysosastonsa ulkopuolellekin. Vaikka Suomi on pieni maa, uskoisin, että tutkimuksesta jää paljon peittoon. Varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia kattavaan seurantaan. Toisaalta yliopistoissa unohdetaan kurkistaa patenttitiedostoihin. Liike-elämän kehitys näkyy patenttitiedoista tieteellisiä julkaisuja paremmin, Rantanen tähdentää. Hän peräänkuuluttaa rohkeutta sekä keksijöiltä että tuottajilta. Tämä rohkeus on kykyä olla avoimena uudelle ja hyväksyä, että joku muukin voi olla minun alallani innovatiivinen. Erityistä rohkeutta peräänkuulutan tyypillisellä naisellisella alalla toimittaessa. On osattava nähdä uusi ja pidettävä huolta siitä, että oma ajatus tulee suojattua. Ennen kuin lähtee tietämystään julistamaan, tulisi vähintäänkin sopia keskustelukumppanin kanssa kirjallisesti salassapidosta ja idean omistajuudesta. Suojaaminen varmistaa parhaiten oikeudet myös rahoitusta haettaessa. Harva tuotekehitystyö tapahtuu ilman kehittäjäryhmää, jolloin on hyvä tietää tarkasti, kuka oli ajatuksen äiti tai isä. Teksti: Päivi Litmanen-Peitsala Lisätietoja: Kehityspäällikkö Jaana Rantanen, 17

18 INNOvAATIOASIAMIES auttaa keksinnön kaupallistamisessa Innovaatioasiamies Stina Roth työskentelee Viikin kampuksella. Sieltä käsin hän hoitaa Helsingin yliopiston neljän tiedekunnan innovaatioasiamiehen tehtäviä: hän auttaa biotieteellisen, farmasian, eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan keksintöjen jatkojalostuksessa. Helsingin yliopistolla on innovaatio - asiamies myös Meilahden ja Kumpulan kampuksilla. A jankohtaista n Tutkijataustaustainen Stina Roth on työskennellyt yliopiston innovaatioasiamiehenä vuoden. Alun perin hän opiskeli biologiaa pääaineenaan perinnöllisyystiede. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja väitteli tohtoriksi vuonna 2000 lääketieteellisestä tiedekunnasta. Väitöstutkimus koski periytyvää paksusuolen syöpää. Väitöksen jälkeen hän työskenteli pari vuotta yliopistolla sekä yliopistolähtöisessä Mobidiag Oy:ssä, joka kehittää DNApohjaista mikrosirudiagnostiikkaa. Työpaikka sijaitsi Biomedicumissa Helsingin Meilahdessa. Tämän jälkeen Roth siirtyi Tamro MedLabiin tuotepäälliköksi. Tässä työssä tarvitaan myös yritysnäkemystä. Tehtävään haettiin henkilöä, jolla olisi tutkijaja yritystaustaa, Roth kertoo. Nykyisellään työtä raamittaa mm. korkeakoulukeksintölaki, joka tuli voimaan Lain tavoitteena on tehostaa korkeakoulukeksintöjen tunnistamista ja kaupallista hyödyntämistä. Lailla pyritään selkeyttämään korkeakouluissa tehtävien keksintöjen oikeudellista asemaa. Uusi laki velvoittaa tutkijoita tekemään keksintöilmoituksen yliopistolle eli työnantajalleen. Käytäntö on ollut arkipäivää jo vuosia esimerkiksi yrityksissä. Yksi tehtäväni onkin käsitellä näitä ilmoituksia: selvittää, missä olosuhteissa keksintö on syntynyt, onko keksintö uusi ja miten sitä voisi hyödyntää, Roth sanoo. Jos keksintö on uusi, pohdimme keksijöiden kanssa yhdessä, kannattaisiko se patentoida vai esimerkiksi etsiä yritysyhteistyökumppani, jonka kans- 18 Kuva Sanna-Maija Miettinen sa keksintöä voisi jalostaa edelleen. Yleensä tutkijoilla on ideoita, miten keksintöä voisi hyödyntää, mutta aina ei ole helppoa ymmärtää, kuinka pitkä tie keksinnöstä on menestyväksi tuotteeksi. Ideoiden jatkojalostusta Innovaatioasiamies etsii työkseen vastauksia siihen, miten ideoita voisi jatkojalostaa. Hän saattaa etsiä yhteistyökumppaneita, henkilöitä, yrityksiä tai tutkimusyhteisöjä, jotka voivat yhdessä hakea jatkorahoitusta keksinnön jalostamiseksi. Yksi mahdollisuus on oma yritys, jonka perustamiseen liittyvissä kysymyksissä innovaatio asiamies voi myös auttaa. Hän järjestää myös koulutusta tutkijoille. Viimeksi luennoin farmasian opiskelijoille lääkeaineiden patentoinnista. Järjestän myös kursseja mm. patenttitietokantojen käytöstä. Työnkuvaani kuuluu myös tutkimusyhteistyösopimusten immateriaalioikeuksia koskevien sopimuskohtien tarkastaminen yhteistyössä yliopiston lakimiesten kanssa. Tarkoituksena on valvoa nimenomaan tutkijoiden ja yliopiston etua, Stina Roth selventää. Innovaatioasiamies Stina Rothin mukaan tutkijoilla on yleensä ideoita, miten keksintöä voisi hyödyntää, mutta ei aina käsitystä siitä, kuinka pitkä tie keksinnöstä on menestyväksi tuotteeksi. Verkottuminen eri toimijoiden kuten tiedepuistojen, muiden tutkimusryhmien ja yritysten kanssa kotimaassa ja ulkomailla on myös ensiarvoisen tärkeää. Työssään Roth seuraa, mistä aiheista tehdään väitöskirjoja ja millaisia tapahtumia järjestetään ja tapaa tutkijoita päivittäin. Täytyy tuntea ongelmat, että osaa varoittaa heitä riskeistä. Usein keksinnön kaupallistamisen kustannukset ovat korkeammat ja prosessi paljon pidempi kuin ennakkoon arvioidaan. Tutkijoita pitää muistuttaa myös siitä, etteivät he saa julkaista tutkimustuloksia, ennen kuin patenttihakemus on tehty. Patentointineuvontaa Tutkijataustastaan huolimatta Stina Roth sanoo olevansa enemmän bisnesorientoitunut, joten innovaatioasiamiehen työ istuu hyvin hänen persoonaansa. Vastaavissa tehtävissä toimivia henkilöitä on Suomessa mm. Keksintösäätiöllä, TE-keskuksissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä yrityksissä. Varsinaisia innovaatio- tai keksintöasiamiehiä on Suomessa kolmisenkymmentä. Lisäksi yrityksissä on immateriaalioikeuksiin erikoistuneita ammattilaisia. Pelkkä patenttien hakeminen ei riitä, vaan on myös valvottava, että kukaan ei loukkaa näitä patentteja. Tämä pätee sekä yrityksissä että yliopistossa. Monilla yrityksillä onkin palkkalistoillaan henkilöitä, joiden tehtävänä on valvoa yrityksen patentteja. Patenttien haku ja valvonta voidaan myös ulkoistaa patenttitoimistoille, joita on Suomessa useita. Tällä hetkellä Helsingin yliopistolla ei ole omia patenttiasiamiehiä, vaan patent-

19 tihakemukset teetetään patenttitoimistoilla. Patenttihakemusta laadittaessa on tärkeää muistaa, että yhdessä patenttihakemuksessa saa olla vain yksi keksintö. Kun hakemus on jätetty Patentti- ja rekisterihallitukselle, alkaa 12 kuukauden jakso (ns. etuoikeusvuosi), jonka aikana patentinhakijan olisi mietittävä, mihin maihin hän mahdollisesti haluaa hakea patenttia. Patenttihakemus pitäisi myös osata jättää oikeaan aikaan. Jos keksintö on liian raakile, kun hakemus jätetään, ei patentti välttämättä enää suojaakaan lopullista tuotetta tai menetelmää. Patentti on kuitenkin vain yksi tapa hyödyntää keksintöjä. Voi syntyä myös yhteistyöprojekteja, joissa uutta menetelmää jalostetaan eteenpäin. Joskus keksintöä voidaankin hyödyntää jollain aivan toisella alalla, kuin missä se on alun perin keksitty. Keksintöjen kaupallistaminen on haasteellista ja parhaaseen tulokseen pääsee yleensä, jos toiminta on mahdollisimman laajaa. Kaupallistamisessa voi käyttää apunaan esim. erityisiä teknologiansiirtoyrityksiä tai vaikkapa internetpohjaisia markkinointikanavia, kuten Suomen Innovaatiokeskuksen ylläpitämää teknologiapörssiä (http://www.tekes.fi/partner/fin/). Teknologiapörssissä voi tarjota myytäväksi teknologioita tai katsoa, mitä muilla on tarjottavana. Teknologiapörssi toimii yli 30 maassa. Hyödyllistä on seurata myös mm. Patentti-lehteä ja hakea tietoja tietokannoista. Niistä selviää, millaisia patentteja maailmalla on haettu ja mitä kilpailijat kehittävät. Ennen kuin patenttihakemus tulee julkiseksi, tietokannoista näkyy tosin vain patentinhakija, keksijät ja hakemuksen nimi, joka on yleensä kirjoitettu epämääräisesti kilpailijoiden hämäämiseksi. Meilläkin on käytössämme sekä maksuttomia että maksullisia tietokantoja, mutta itse en yleensä valitettavasti ehdi tehdä kovin laajoja hakuja, vaan nämä palvelut ostetaan mm. Patenttija rekisterihallitukselta. Teen tosin alustavia hakuja ja selvityksiä, jos aihepiiri on selkeä ja itselle tuttu. Monipuolinen työ Stina Rothin mukaan elintarviketieteilijät ovat olleet suhteessa aktiivisempia keksintöjen hyödyntäjiä kuin vaikkapa metsätieteilijät, koska innovaatiot ovat yleensä konkreettisempia ja yritysyhteistyöllä on pitkät perinteet, kuten lääketieteessäkin. Elintarvikealan keksinnöistä hän arvostaa mm. Yosa- ja keliakiatuotteita sekä laktoosittomia tuotteita. Stina Rothin mukaan parasta innovaatioasiamiehen työssä on sen monipuolisuus. Tässä näkee, mitä tutkitaan. Tapaan paljon ihmisiä ja opin koko ajan. Tässä työssä pitää olla nöyrä ja opetella koko ajan lisää, koska kyse on laajoista asioista. Tärkeintä on, että osaa hakea apua ja tietää, mistä sitä saa. Pyrin rakentamaan siltoja tutkijoiden, tutkimusryhmien ja opiskelijoiden kesken sekä heidän ja yritysten välille. Päivittäin tulee useampia yhteydenottoja sähköpostitse tai puhelimitse. Kun uusi henkilö ottaa yhteyttä, tiedossa on usein monen vuoden liitto, Stina Roth sanoo. Pirjo Huhtakangas Tunnetko tuotteesi? Oletko kehittämässä uutta, muuttuuko tuotantoympäristö? Onko laatusi kilpailukykyistä? FOODWEST OY TIE MAUKKAAMPAAN MENESTYKSEEN KULUTTAJATUTKIMUKSET Selvitämme tuotteesi kuluttajahyväksynnän ja menestymismahdollisuudet markkinoilla KEHITYSTÄ JA UUSIA IDEOITA Teemme tuotteen ideoinnin ja kehitystyön yhteistyössä yrityksesi kanssa JÄRJESTELMÄLLISTÄ LAATUA Kehitämme toimintasi kilpailukykyiseksi ja dokumentaatiosi vaatimustenmukaiseksi TEHDASSUUNNITTELUPALVELUA Olemme mukana elintarvikeprosessien asiantuntijana suunnittelemassa tuotantotiloja ja -linjoja Foodwest Oy Seinäjoki ja Tampere, puh Finish - 88mm x 128mm:Layout 1 25/9/07 15:53 Page 1 Univar Food Ingredients Fiske Foodin uusi nimi Uusi Eurooppalainen tavaramerkkimme tuo Univarin brändiidentiteettimme tarkennukseen ja yhdistää toimintojamme elintarviketeollisuudessa Univarin vahvan globaalisen aseman kanssa. Tämä mielenkiintoinen kehitys on tärkeä osa Univarin tavoitteesta. Haluamme jatkossakin tarjota teille - asiakkaillemme ja toimittajillemme - hyvän myynti- ja jakelupalvelun, joka tuo yrityksellenne lisää arvoa. Univar Food Ingredients tarjoaa: Laatutuotteita luotettavilta tuottajilta. Paikallista asiakaspalvelua ja käsitystä teidän tarpeista Yksinkertaisempi hankintaprosessi, joka säästää teidän aikaa ja rahaa Teknisen asiantuntijan tuki Yli 2000 ainesta ja prosessikemikaalia maailman innovatiivisemmilta tuottajilta Yhteistyöstä Univarin ja Univarin verkoston kanssa syntyvät edut. Kansallisesti, kansainvälisesti, Eurooppa-laajuisesti ja globaalisesti Ota meihin yhteyttä, niin kerromme mitä Univar Food Ingredients voi tehdä sinun ja yrityksesi hyväksi: SE: +46 (0) DK: FI:+358 (0) NO: European solutions, delivered locally 19

20 Patentit elintarviketeollisuuden strategisena kilpailuaseena A jankohtaista Bioteknologian vaikutuksen kautta patentit tulevat yhä olennaisemmaksi tekijäksi myös elintarviketeollisuudessa. Suomalaiselle elintarvikeklusterille tämä kehitys luo uuden mahdollisuuden ja myös uhan. 20 n Teknologiateollisuudessa ei käytännössä voi toimia ilman omaa tai lisenssin oston kautta hankittua immateriaalioikeuksien hallintaa komponentteihin, teknologiaan tai tuotteisiin, jotka ovat oman kilpailukyvyn kannalta olennaisia. Globaalisti kerättävän lisensointirahan määrä onkin viimeisimmässä vuosikymmenessä kolminkertaistunut. Sama toimintatapa etenee myös muilla toimialoilla. Lakimies ja partneri Tim Maloney chicagolaisesta Fitch, Even, Tabin & Flannery asianajotoimistosta esitteli Helsingissä järjestetyssä elintarvikealan patenttistrategiaseminaarissa toukokuussa 2007 mykistävän esimerkin: Yhdysvaltalainen elintarvikeyritys oli haastanut kilpailijansa oikeuteen kananmunaliuoksensa patentin rikkomisesta ja vaati tältä yli 500 miljoonan dollarin korvauksia. Oikeutta istuttiin uskomattoman monipolvisessa prosessissa 12 vuotta. Tässä tapauksessa päädyttiin lopulta vapauttavaan tuomioon, eikä korvauksia maksettu muille kuin juristeille. Pohjois-Amerikasta on kuitenkin myös useita julkaistuja esimerkkejä satojen miljoonien patenttikorvauksista elintarviketeollisuudessa. Euroopassa huippusuuria korvauksia on tuomioistuimissa määrätty Keski-Euroopan suurilla markkinoilla. Lisäksi on paljon tapauksia, joissa osapuolet ovat oikeuden määräämän pysäytyspäätöksen jälkeen sopineet keskenään korvauksista: joko rahana tai joissain tilanteissa patenttia loukanneen yrityksen osakkeina. Kuva plugi.fi Patenttisalkku kasvattaa neuvotteluvoimaa Intellectual Assets Inc:n toimitusjohtaja Paul Germeraad avasi samassa Food Process Innovations Oy:n järjestämässä seminaarissa globaalien elintarvikejättien toimintamallia: Vaikka tuotemerkkien rooli on kuluttajakeskeisellä toimialalla merkittävä, myös patentteja hyödynnetään kilpailuaseena yhä aggressiivisemmin. Toimialan johtavilla yrityksillä on tuhansien tai parhaimmillaan kymmenien tuhansien patenttien salkkuja, joita rakennetaan johdonmukaisesti. Patentteja haetaan ja ostetaan valitun strategian mukaisesti: 1) omaa nykyistä liiketoimintaa pyritään suojaamaan, 2) tähdätään perinteiseen tapaan omistukseen tulevaisuuden menestystuotteissa ja 3) oman strategian tukemisen lisäksi patentteja voidaan hankkia systemaattisesti kilpailijoille tärkeiltä liiketoiminta-alueilta. Tällainen salkku kasvattaa neuvotteluvoimaa kilpailukentällä esimerkiksi yhteistyöhankkeissa, yritysostoissa tai ristiin lisensoinneissa. Suomessa elintarviketeollisuus patentoi omia innovaatioitaan vielä suhteellisen harvoin. Keksinnöt pidetään yleisimmin liikesalaisuutena ja patentointi nähdään pikemminkin kuluna kuin investointina. Jatkossakin suuri osa suomalaisten elintarvikeyritysten liiketoiminnasta on osittain patenteista riippumatonta. Kansainvälistyminen edellyttää patentointia Erityisesti uusissa kansainvälisen tason innovaatioissa patentointi tulee kuitenkin olemaan huomattavasti entistä merkittävämpi osa sekä kaupallistamisprosessia että kilpailustrategiaa. Suomalaisella yrityksellä on tyypillisesti resursseja kehittää innovaationsa jonkin kokoisiksi tuotteiksi kotimarkkinoille, mutta laajempaan kansainvälistymiseen ei ole mahdollisuuksia. Tällaisessa tilanteessa pelkän patentoidun teknologian lisensointi voidaan alusta asti ottaa suunnitelmiin vaihtoehtoisena etenemistienä. Näin sillä edellytyksellä, että keksintö on patentoitu riittävän kattavasti ja patenttisalkku rakennettu suunnitelmallisesti itsenäisenä myytäväksi kokonaisuudeksi. Jatkossa elintarvikeyritysten oma tutkimus- ja kehitystoiminta muuttuu yhä selkeämmin sisäisestä funktiosta ulkoisen kumppaniverkoston hallinnaksi. Siksi yritysten on ehdottomasti hallittava myös patenttien ja lisenssien ostaminen, toteaa Food Process Innovations Oy:n toimitusjohtaja Marko Saapunki. Vain ammattimaisesti patentoiduilla innovaatioilla pystymme taistelemaan globaaleja pelureita vastaan niin Suomessa kuin ennen kaikkea muilla markkinoilla. Suomalaisesta elintarvikealan huippuosaamisesta ei muuten voi syntyä kansainvälisiä menestystarinoita. Suomessa vuoden 2006 lopulla voimaan astunut patenttilainsäädännön muutos teki paremmin mahdolliseksi myös reseptien patentoinnin. Tämä lisännee elintarvikealan patentointien määrää. Muutos helpottaa myös viranomaisvoimin suoritettavaa kilpailijoiden prosessien tutkimista silloin, kun epäillään patenttiloukkausta. Kehitys johtaa suomalaisen elintarvikealan yrityksen uuteen tilanteeseen: johdon täytyy kaikissa tilanteissa olla selvillä siitä, onko yrityksen kriittiset kilpailutekijät otettu haltuun - eli omistaako yritys liiketoimintansa itse, vai omistaako sen joku muu? Lisätietoja: Marko Saapunki Food Process Innovations Oy puh

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Pekka Rantala Keksintösäätiö: Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Tuoteväylä-palvelun

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot