Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä"

Transkriptio

1 Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007

2 Marko Salonen Tero Lausala Mine Kortel Janna Mure Juha Wilen Samil Yavan Anneli Okkonen Meria Heikelä Seppo Laine Katri Autio Jutta Immanen-Pöyry Ulla Parviainen Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007 Elinkeino-osasto

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Finpro: Marko Salonen (projektipäällikkö), Tero Lausala, Mine Kortel, Janna Mure, Juha Wilen, Samil Yavan, Anneli Okkonen, Meria Heikelä, Seppo Laine ja Katri Autio Stakes: Jutta Immanen-Pöyry ja Ulla Parviainen Julkaisuaika Syyskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä Tiivistelmä Selvityksessä on tarkasteltu terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista, erityisesti koskien julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen vientiä ja soveltamista uusille markkinoille. Selvityksen taustalla on tarve tehostaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niihin liittyvien tuotteiden ja teknologioiden vientiä. Julkinen sektori on perinteisesti tuottanut itse suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista, ja siitä syystä yksityinen sektori ei ole päässyt kehittymään. Yksityisen sektorin osuus julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajana kuitenkin kasvaa ja tämän kehityksen myötä syntynee uusia ja resursseiltaan vahvempia yrityksiä, joilla on tahtoa ja kykyä myös kansainvälistyä. Hyvinvointipalvelujen ja laitteiden vienninedistämisen heikkoutena on näyttänyt olevan yleinen viennin strategian ja koordinaation puute. Tästä johtuen toimialan kansainvälinen markkinointi, imagon rakentaminen sekä toimialan verkottuminen on ollut erillisten hankkeiden varassa. Selvityksessä haastateltiin runsas joukko sosiaali- ja terveyspalvelualan asiantuntijoita liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseksi ja viennin tehostamiseksi. Työssä selvitettiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälistymisen ja viennin edistäminen on järjestetty Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Selvitys esittää ehdotuksen julkisten toimijoiden yhteistyömalliksi sisältäen ehdotuksen toiminnan vastuuorganisaation perustamisesta, kunkin toimijan rooleista sekä vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Työssä tutkittiin alustavasti myös suomalaisen terveysosaamisen ja -teknologian vientimahdollisuuksia Turkin markkinoille sekä tehtiin ehdotuksia siihen liittyviksi jatkotoimenpiteiksi. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) Asiasanat Terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, hyvinvointiala, kansainvälistyminen, palveluvienti, Turkki ISSN Kokonaissivumäärä 139 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN Hinta Kustantaja

4 Esipuhe EU:n palveludirektiivin toteutuminen poistaa palveluviennin esteitä sisämarkkinoilla. Palvelukaupan vapauttaminen WTO:n puitteissa lisää myös mahdollisuuksia kasvattaa vientiä. Maailman markkinoiden ja samalla uusien mahdollisuuksien avautuessa on pystyttävä ennakkoluulottomasti hyödyntämään Suomesta löytyvä osaaminen etenkin,kun Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Julkinen sektori on Suomessa perinteisesti tuottanut suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Myös yksityisellä sektorilla syntyy jatkuvasti uusia palveluinnovaatioita ja niiden myötä uusia,entistä kilpailukykyisempiä palveluyrityksiä monipuolistamaan kotimaan palvelutarjontaa. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen ostaminen yksityisiltä palveluntarjoajilta luo palveluyrityksille lisää mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää palveluntarjontaansa. Ostopalvelujen lisääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Suomeen kehittyy yrityksiä,joiden palvelut ovat entistä laadukkaampia ja yritykset itse yhä kilpailukykyisempiä. Tämä kehitys mahdollistaa myös palvelukonseptien monistamisen ja yritysten kansainvälistymisen. Kansainvälistymiskehitystä on haluttu ennakoida selvittämällä mahdollisuuksia hyödyntää julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ovenavaajina alan muulle palvelu- ja teknologiaviennille. Siitä syystä kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tilasivat syksyllä 2006 selvityksen julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen viennistä osana terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista. Selvitys tehtiin Finpron ja Stakesin yhteistyönä ja projektityöhön osallistui sosiaali- ja terveysalan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaajia molemmista organisaatioista. Selvityksen laatimisen tukena oli ohjausryhmä,johon kuuluivat puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseninä kansainvälisten asioiden johtaja Liisa Ollila ja apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä,ulkoasiansihteeri Sami Pirkkala ulkoasiainministeriöstä,tulosjohtaja Jutta Immanen-Pöyry Stakesista ja Suomen aluejohtaja Tero Lausala Finprosta. Selvityksen projektipäällikkönä toimi konsultti Marko Salonen Finprosta. Selvityksessä haastateltiin laaja joukko suomalaisia terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoita. Selvitykseen sisältyvät toimenpidesuositukset ovat projektiryhmän haastattelujen avulla muodostamia näkemyksiä toiminnan organisoimiseksi. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan suomalaisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden se-

5 kä alalla toimivien yritysten kansainvälistymisen tehostamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kiittävät selvitykseen osallistuneita kattavasta selvitysyöstä ja ohjausryhmää sen aktiivisiesta panoksesta selvitystyön aikana. Helsingissä kesäkuussa 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkeino-osasto Sosiaali- ja terveysministeriö Kansainvälisten asiain toimisto

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo... 7 Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa Sosiaali- ja terveysministeriö,stm Kansanterveyslaitos,KTL Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes Työterveyslaitos,TTL Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm TE-keskukset Tekes Finpro Ulkoasiainministeriö,UM Sitra Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi Julkisella sektorilla kehitetyt sosiaali- ja terveysalan palvelukonseptit ja suomalainen erityisosaaminen Yhteenveto julkisen sektorin kaupallisesta toiminnasta ja viennistä.. 24 Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan palvelut,toimintamallit ja erityisosaaminen,joille voisi olla kansainvälistä kysyntää Julkisen sektorin palvelujen kaupallistaminen tarjonnan näkökulmasta Yhteenveto suomalaisen tarjonnan kiinnostavuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista Turkissa Jatkotoimenpiteet projektiviennin käynnistämiseksi... 31

7 4 Katsaus Ruotsin ja Iso-Britannian toimintamalleihin.. 33 Yhteenveto Ruotsin toimintamallista Yhteenveto Iso-Britannian toimintamallista Mahdollisia oppeja Suomelle Vaihtoehdot terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen kehittämiseksi ja toimenpide-esitykset. 39 Mahdollisia terveys- ja hyvinvointiklusterin yhteistoimintamalleja.. 39 Vaihtoehto 1) uusi organisaatio vastaa sekä liiketoiminnasta että klusterin kansainvälistymisen edistämisestä Vaihtoehto 2) palvelukonseptien kaupallistamisen ja klusterin vienninedistämisen vastuut jaettu kahdelle uudelle organisaatioille.. 45 Vaihtoehto 3) olemassa olevia organisaatioita lisäresursoidaan vienninedistämiseen,palvelukonseptiliiketoimintaa harjoittaa uusi yksikkö Vaihtoehtoisten toimintamallien vertailu Toimenpide-esitys Vienninedistämisen tehostaminen Julkisen sektorin vastuulla olevien palveluiden kaupallistaminen Liite 1 Lista haastatelluista asiantuntijoista Liite 2 Ruotsin benchmarking-selvitys Liite 3 Iso-Britannian benchmarking selvitys Liite 4 Case Turkki markkinaselvitys Liite 5 Stakesin haastattelut Turkissa

8 Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä 9 Nykytilanne Suomalaista sosiaali- ja terveyssektorin palvelukonsepteja ja teknologiaa viedään yksittäisten yritysten toimesta ja konsulttiosaamista ns. aivovientinä kansainvälisiin kehitysprojekteihin Stakesin kansainvälisen yksikön sekä yksityisten konsulttiyritysten toimesta. Julkisen sektorin konsepteja ei ole kuitenkaan kaupallisesti juuri hyödynnetty. Tämän selvityksen perusteella näyttää siltä,että julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluja,jotka ovat konseptoitu liiketoimintaa ajatellen,on varsin vähän. FWBC (Finnish Wellbeing Center,vanhustenhoitomallipilotti Sendaissa) ja Pirkanmaalla kehitetty tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Coxa näyttäisivät olevan parhaat,elleivät ainoat valmiit palvelukonseptit. Syynä konseptoinnin puuttumiselle nähdään muun muassa se,että julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevat palvelut ja palvelumallit on kehitetty pääsääntöisesti paikallisesti,eikä niitä usein ole konseptoitu muualla monistettaviksi. Sosiaali- ja terveyssektorilla nähdään kuitenkin olevan erityisosaamista,jolle uskotaan löytyvän liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisesti. (Haastatteluissa identifioidut osaamisen keihäänkärkialueet esitelty kappaleessa 2). Vientimahdollisuuksia korostaa myös Turkissa tehty markkinaselvitys,jonka perusteella suomalaista sosiaali- ja terveysalan osaamista arvostetaan ja useille suomalaisten keihäänkärkialueiden palveluille löytyy kysyntää ja projektimahdollisuuksia Turkin terveyssektorin reformissa. (Turkin markkinaselvitys liitteenä ja selvityksen yhteenveto kappaleessa 3). Johtopäätökset Julkisen sektorin rahoittamilla sosiaali- ja terveyspalveluilla voi olla erityinen rooli osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut on perinteisesti kehitetty ja tuotettu paikallisesti,on osaaja- ja palveluntarjoajakenttä hajanainen ja yksityiset palveluyritykset ovat vielä pääosin pieniä yrityksiä,joiden kansainvälistymisvalmiudet ja resurssit ovat rajalliset. Vain yksityisen sektorin lisääntyvä osallistuminen julkisesti rahoitettujen palveluiden tarjoajana mahdollistaa yritysten kasvamisen kotimarkkinoilla. Yritysten vienninedistämisen tehostamiseksi on tarvetta lisätä yrityskohtaista tukea,joka tähtää suunnitelmalliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälis-

9 tymiseen. Samanaikaisesti uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia tulee kartoittaa aktiivisesti ja fokusoiden sekä lisätä sektorin yhteistyötä ja kansainvälistä verkottumista. Myös suomalaisen terveysosaamisen markkinointi vaatii tehostamista. Näiden toimenpiteiden käynnistäminen ei vaadi uusia julkisesti rahoitettuja organisaatioita,vaan nykyisten toimijoiden toimesta ja yhteistyötä lisäämällä on mahdollista tehostaa toimintaa. Julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluita on mielekästä ryhtyä konseptoimaan ja kaupallistamaan ainoastaan,mikäli palveluosaamisen vienti on liiketaloudellisesti kannattavaa. Näiden palveluiden vienti luonnollisesti avaisi ovia joihinkin projekteihin myös palveluun läheisesti kuuluville tuotteille ja teknologioille,mutta pitkällä tähtäimellä muun klusterin vienninedistämistarkoituksessa toimintaa ei nähdä mielekkäänä. Tämä vaatii kuitenkin toiminnan fokusointia ja resursoinnin. Koska tämän selvityksen tavoitteena ei ollut selvittää kyseisen liiketoiminnan kannattavuutta,tulee toiminnan käynnistämisen mielekkyyttä arvioida erikseen tehtävän liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman avulla. Turkin markkinaselvityksessä käy ilmi,että suomalaisyrityksille on liiketoimintamahdollisuuksia maan terveyssektorin reformissa. Turkkia kiinnostavien palvelumallien konseptointi ja myynti Turkkiin voisi olla päänavaus edellä mainitulle palvelukonseptiliiketoiminnalle. Jotta mahdollisuuksista voidaan kehittää konkreettisia projekteja ja liiketoimintaa,on turkkilaisia kiinnostavilla yhteistyöalueilla määritettävä tarkemmin suomalaisten osaaminen ja tarjonta. Toimenpide-ehdotukset Ensisijainen keino hyvinvointiklusterin vienninedistämisessä tulisi olla toimijalähtöinen vienninedistämisohjelma,jossa tavoitteellisesti pyritään edistämään yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittymistä sekä samanaikaisesti helpottamaan yritysten pääsyä uusille markkinoille. Ohjelma sisältää mm: (Ohjelma yksityiskohtaisemmin kappaleessa 6) Yritysten tarvelähtöistä kehittämistä vientivalmiuksien parantamiseksi Ensisijaisten kohdemarkkinoiden valinta ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus. Projektivientihankkeiden identifiointi sekä suomalaisen hyvinvointisektorin ja -osaamisen markkinointi kohdemaissa Terveys- ja hyvinvointiklusterin verkottumisen ja sisäisen yhteistyön kehittäminen. 10 Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen ei onnistu kuitenkaan ilman kotimarkkinalla menestymistä. Valtion ja kuntien tulee lainsäädännöllä ja

10 käytännön toimillaan tukea yksityisen palvelusektorin kehittymistä ja luoda toimintaympäristö,joka tukee laadukkaisiin palveluihin panostavien yritysten menestymistä ja varmistaa siten kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelukonseptien edelleen kehittymistä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palveluiden konseptiliiketoiminnan käynnistämisen kannattavuus ja organisoitumisvaihtoehdot tulee selvittää erillisellä liiketoimintasuunnitelmalla ja kannattavuuslaskelmalla. Turkin markkinaselvityksen antama palaute tukee palvelukonseptien vientimahdollisuuksia,joten liiketoimintaa voidaan pilotoida Turkin identifioimilla yhteistyöalueilla. Toiminnan käynnistäminen ja projektin toteuttaminen vaatii seuraavia toimenpiteitä: Ensisijaisilta fokusaloilta tulee identifioida ja määrittää suomalainen (julkinen,yksityinen ja kolmannen sektorin) osaaminen sekä alan keskeiset toimijat Evaluoidaan tuotteistettavissa olevat palvelut ja hyvät toimintamallit ja selvitetään niiden liiketoimintamahdollisuuksia palvelukonsepteina Selvitetään erilaiset organisoitumisvaihtoehdot sekä tehdään toiminnan kannattavuuslaskelmat Kuvataan,konseptoidaan ja tuotteistetaan parhaat toimintamallit Konseptien markkinointi,myynti ja projektointi 11 Nykyinen julkisen osaamisen aivovienti tulee myös huomioida ja hyödyntää koko sosiaali- ja terveysklusterin markkinoinnissa sekä projektiviennin edistämisessä. Aivoviennin ja sen ohessa tapahtuvan kansainvälisen yhteistyön seurauksena kertyy valtava määrä tietoa erilaisista liiketoimintamahdollisuuksista sekä korkean tason kontakteja. Yhteistyötä tulee tiivistää kansainvälisessä toiminnassa olevien osaajien sekä yrityskentän välillä osana yritysten vientiohjelmaa. Alla olevassa kuvassa vielä tiivistettynä ehdotettu toimintamalli.

11 12 Vienninedistämisohjelma Konseptiliiketoimintayksikkö Aivovienti Hyvien palvelumallien valinta ja konseptointi Keihäänkärkialueiden osaamiskartta Konsultit, ml. Stakes Yritykset Julkinen osaaminen Kuva 1. Yritysten vienninedistäminen tulee perustua toimijalähtöiseen vienninedistämisohjelmaan. Samanaikaisesti voidaan palveluvientiä tehostaa konseptilähtöisen toiminnan kautta. Aivovientiä kehittämällä ja hyödyntämällä voidaan avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko klusterille.

12 13 1 Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa Tässä kappaleessa on esitelty lyhyesti osa julkisen sektorin toimijoita,joilla itsellään on kansainvälistä toimintaa tai joilla on tai voisi jatkossa olla merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen ja -osaamisen vienninedistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö,stm Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa valtioneuvoston osana sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee kehittämisen suuntaviivat,valmistelee lainsäädännön ja keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista sekä huolehtii yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta,sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistämisestä ja ympäristöterveydenhuollosta,sosiaali- ja terveyspalveluista,sosiaalivakuutuksesta (eläke-,sairaus- ja työttömyysvakuutus),yksityisvakuutuksen kehittämisestä,työsuojelusta,tasa-arvon edistämisestä sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kehittämisen ja ohjauksen välineiksi ministeriö valmistelee ohjelmia,laatusuosituksia ja hankkeita,jotka valtioneuvosto hyväksyy. Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa lääninsä alueella ja kunnat vastaavat palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. STM:n Kansainvälisten asiain toimisto käsittelee asiat,jotka koskevat hallinnonalan kansainvälisten asioiden hoidon kehittämistä,suunnittelua ja yhteensovittamista sekä ministeriön edustusta kansainvälistä yhteistyötä käsittelevissä toimielimissä. Kansainvälisten asioiden sisältökysymyksistä vastaavat ministeriön osastot ministeriön työjärjestyksen mukaisesti. Kansainvälisten asiain toimiston koordinointitehtävät liittyvät erityisesti toimintaan Euroopan Unionissa,pohjoismaisen yhteistyön elimissä,suomen jäsenyyteen kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:n eri elimissä,maailman terveysjärjestössä,kansainvälisessä työjärjestössä,euroopan neuvostossa ja OECD:ssä.

13 14 Tämän lisäksi toimisto vastaa Suomen ja muiden maiden välisten kahdenkeskisten sosiaali- ja terveysalan yhteistyösopimusten sopimisesta ja toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja. Ne tuottavat tutkimustietoa lainsäädännön valmisteluun,sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaamiseen sekä päätöksenteon pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain tulossopimuksen kahdeksan viraston ja laitoksen,yhdentoista työsuojelupiirin sekä kahden lautakunnan kanssa. Useat näistä virastoista harjoittavat myös maksullista toimintaa,josta osa on kansainvälistä; relevanteimmat näistä tämän selvityksen osalta ovat: Kansanterveyslaitos,Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja Työterveyslaitos. Suurin kansainvälisillä markkinoilla toimiva yksikkö on Stakesin ulkomaanavun yksikkö eli IDC. Kansanterveyslaitos,KTL Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. KTL vastaa STM:n hallinnonalan tutkimuslaitoksena siitä,että päätöksentekijöillä,eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Laitoksen yhteydessä toimii KTL-säätiö,jonka tarkoituksena on tukea Kansanterveyslaitoksen toteuttamaa tai ohjaamaa yleishyödyllistä kansanterveyden tutkimusta ja edistämistyötä. Säätiö ottaa vastaan toimintaansa tukevia rahalahjoituksia. Kansainvälinen yhteistyö Kansanterveyslaitos oli mukana perustamassa (v. 2006) Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestöä (IANPHI). Uuden järjestön tavoitteena on vahvistaa kansanterveyslaitosten välistä yhteistyötä ja tukea eri maiden laitoksia niiden tehtävien toteuttamisessa. Tätä tehtävää IANPHI pyrkii toteuttamaan yhteistyön ja verkostoitumisen,asiantuntijavaihdon,koulutuksen,tutkimuksen ja kehitysprojektien avulla. IANPHI muodostaa maailmanlaajuisen asiantuntijoiden verkoston,jonka asiantuntemus kattaa kaikki keskeiset terveyden osa-alueet,mukaan lukien infektiotaudit,krooniset taudit ja ympäristöterveys. Järjestön päämaja toimii Suomessa KTL:ssa. Järjestön toimintaa ovat rahoittaneet Rockefellerin ja Bill ja Melinda Gatesin säätiöt. Vuoden 2005 lopussa Gatesin säätiö myönsi US dollarin apurahan järjestön toiminnan käynnistämiseen ja vuonna 2007 edelleen 16 miljoonan euron määrärahan järjestön toiminnan tukemiseen vuosina Suurin osa apurahasta tullaan käyttämään kansanterveyslaitosten toimintamahdollisuuksien parantamiseen ja tarvittaessa uusien laitosten perustamiseen kaikkein

14 15 köyhimmissä kehitysmaissa. Järjestön tavoitteena on toteuttaa apurahakauden aikana vuoteen 2011 mennessä yhteensä 20 kehitysprojektia. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes Stakes on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijakeskus,joka tuottaa tietoa ja osaamista päättäjien ja toimijoiden käyttöön. Stakesin ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Stakes edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta,arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja,vahvistaa Suomen hyvinvointiosaamista. Stakesin eri tulosalueilla on laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä. Stakes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoviranomaisena. Tilastoja kootaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista,alkoholista ja huumeista sekä sosiaali- ja terveysmenoista. Stakes vastaa Suomen tietojen antamisesta kansainvälisiin sosiaali- ja terveystilastoihin. Stakesin harjoittaa myös kaupallista toimintaa tarjoamalla maksullisia asiantuntija- ja konsultointipalveluita sekä kotimaassa,että kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaassa asiakkaina ovat muun muassa kunnat ja sairaanhoitopiirit sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset ja julkiset toimijat. Palvelujen sisällöllisen kehittämisen lisäksi tilaaja voi saada asiantuntija-apua projektien ja erilaisten hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin. Ulkomaille tarjottavista maksullisista palveluista vastaa Stakesin ulkomaanavun yksikkö IDC,joka suunnittelee,toteuttaa,seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Jo 17 vuoden ajan, yli 40 maassa toiminut IDC vie suomalaista osaamista mm. konsultointipalvelujen ja koulutuksen muodossa. Yksikön asiakkaina ovat oman alan sektoriministeriöt sekä muut palvelujärjestelmää hallinnoivat tahot viennin kohdemaissa. Toiminnan kohteina olevia hankkeita rahoittavat mm. Maailmanpankki,kansainväliset kehityspankit,eu,ulkoministeriö ja joskus myös kohdemaat itse. Uudet hankkeet haetaan markkinoilta tarjouskilpailujen kautta. Kilpakumppaneina ovat lähinnä kansainväliset konsulttiyritykset. Kilpailu markkinoilla on erittäin kovaa ja kiristyy entisestään mm. yksityisen puolen konsulttiyritysten koon kasvamisen myötä (fuusiot ja yrityskaupat ovat yleisiä). Menestyksen markkinoilla takaa mm. palvelujen laatu,alan substanssiosaaminen, vahva kokemus projektihallinnosta ja eri rahoittajien toimintatapojen hallitseminen.

15 16 Työterveyslaitos,TTL Työterveyslaitos on STM:n alainen,itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö,jonka toiminnasta säädetään ja asetuksella. Työterveyslaitos on monitieteinen tutkimusja asiantuntijalaitos,joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Työterveyslaitos voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee työterveyslaitoksen tarkoituksen toteuttamista. Työterveyslaitoksen perusrakenteen muodostavat osaamiskeskukset,joita on kuusi: Hyvät käytännöt ja osaaminen,inhimillinen työ,sisäiset palvelut,terveys ja työkyky,työyhteisöt ja -organisaatiot,työympäristön kehittäminen. Tieteellinen tutkimustoiminta on Työterveyslaitoksen toiminnan ydin. Tutkimuksen ja kehitystyön avulla tuotetaan uutta tietoa,jonka avulla työoloja voidaan parantaa,työntekijöiden terveyttä ja työkykyä edistää sekä työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia kehittää. Valtaosa laitoksen tutkimuksesta on soveltavaa tutkimusta,jonka tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti suomalaisessa työelämässä. Laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; he toimivat muun muassa useiden tutkimushankkeiden johtajina. Kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut alusta lähtien kiinteä osa Työterveyslaitoksen toiminnassa. Tutkimuksen laadunvarmistus kansainvälisessä tiedeyhteisössä on ehdoton edellytys tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen kotimaisellekin toiminnalle. Laitos toimii aktiivisessa yhteistyössä Maailman terveysjärjestön,who:n ja Kansainvälisen työjärjestön,ilon kanssa. Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet,ja yhteistyömahdollisuuksia on hyödynnetty laajasti eri alueilla. Lähialueyhteistyötä on toteutettu sekä Karjalan Tasavallassa,Murmanskin ja Pietarin alueilla että Viron kanssa. Myös Itä-Afrikan maiden kanssa (Kenia,Tansania) sekä Kaakkois-Aasiassa (Thaimaa,Vietnam) laitoksella on pitkät yhteistyöperinteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriön päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä kestävällä tavalla. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kokonaisvastuu elinkeinopolitiikasta ja sen osana yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisestä. Vienninedistämis-

16 17 politiikan tavoitteena on varmistaa,että suomalaisilla yrityksillä on vähintään yhtä hyvät kansainvälistymisedellytykset ja toimintamahdollisuudet markkinoilla kuin kilpailijamaidemme yrityksillä. Julkisia vienninedistämispalveluja kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ministeriö pyrkii julkisten palvelujen ja tukien avulla kannustamaan kotimarkkinayrityksiä kansainvälistymään sekä nopeuttamaan jo vientiä aloittaneiden yritysten kansainvälistymisprosessia. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluu 28 virastoa ja laitosta sekä sopimusyhteisöjä ja rahastoja,jotka ovat ministeriön tulosohjauksessa. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin kannalta keskeisimpiä ovat TE-keskukset, Tekes ja Finpro. TE-keskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat valtion alueellisia palveluja kehittämiskeskuksia. TE-keskukset tukevat ja neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa,osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen,hoitavat alueellista työvoimapolitiikkaa sekä edistävät maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittymistä. TE-keskuksessa on yritysten käytössä valtakunnallinen vienninedistämisen ja kansainväistymisen asiantuntijaverkosto. TE-keskukset antavat yrityksille monipuolista kansainvälistymisneuvontaa ja -valmennusta. Ne tekevät läheistä yhteistyötä niin Tekesin kuin Finpronkin kanssa. Tekes Tekes rahoittaa yritysten,yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Vuosittain käynnistyy yli 2000 projektia. Tavoitteena on auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoinen idea liiketoiminnaksi tarjoamalla asiantuntijapalveluja rahoituksen ohella. Aiemman teknologiafokuksen lisäksi Tekes on ottanut nyt asiakseen myös palvelujen kehittämisen. Erityisesti se korostaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeyttä. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. Tekesin ulkomaan yksiköiden päätehtävä on Tekesin teknologiaohjelmien valmistelu ja niiden kansainväliseen toimintaan osallistuminen. Yksiköiden asiantuntijat seuraavat alansa kehitystä ja varmistavat,että kansainvälinen huippuosaaminen ja yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään ohjelmissa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat

17 18 TE-keskusten teknologian kehittämisosastot tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Tekesin teknologiaohjelmaprosessin tarkoituksena on saada aikaan laajan toimijajoukon yhteistyöhön perustuvia,kansallisesti merkittäviä,innovaatiotoiminnan kokonaisuuksia,jotka kohdistuvat Suomelle strategisesti tärkeisiin kysymyksiin. Kokonaisuuteen kuuluvat kansalliset teknologiaohjelmat,strategiset huippuosaamisen keskittymät ja joukko kansainvälisiä yhteistyöaloitteita. Tekes luo teknologiaohjelmien avulla pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten,yritysten ja t&k-verkostojen välille. Teknologiaohjelmat järjestävät kansainvälisiä seminaareja ja edistävät yliopistojen ja yritysten tutkijaliikkuvuutta. Ohjelmat välittävät myös tietoa kansainvälisistä innovaatio- ja markkinatrendeistä. FinnWell Terveydenhuollon teknologiaohjelma on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. Ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ohjelman lähtökohta on,että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja. Finpro Finpro on suomalaisten yritysten kansainvälisen kasvun asiantuntijakumppani,joka toimii maailmanlaajuisesti 42 maassa ja tuntee markkinat,joilla suomalaisyritykset tavoittelevat menestystä. Finpro työskentelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Palvelut kattavat konsultoinnin,innovaatio-ohjelmat sekä tieto- ja verkottumispalvelut. Finpron terveys- ja hyvinvointitoimialan tehtävänä on löytää kansainvälisiltä markkinoilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Painopistealueet on valittu maailmalla vallitsevia trendejä sekä suomalaista alan osaamista ajatellen. Päämarkkinat vuonna 2006 olivat Euroopassa ja Aasiassa. Finpron kahdeksan hengen ydintiimi ja toistakymmentä Finpron verkostossa toimialaan keskittynyttä henkilöä avustavat sekä yksittäisiä alan yrityksiä että luovat globaaleja foresight-projekteja yhteistyössä muiden alan vaikuttajaorganisaatioiden kanssa. Yhteisprojektien avulla myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osallisiksi avautuvista tilaisuuksista.

18 19 Foresight-projekteja vuodelta 2006 olivat muun muassa: IWES-ohjelma auttoi hyvinvointipalvelujen tuottajia tunnistamaan kansainväliset trendit ja antoi valmiudet reagoida kansainväliseen kilpailuun kotimaassa. Tuotteistuksen ja ansaintalogiikan kehittämiseen saatiin virikkeitä muista maista,joissa yksityinen palvelutuotanto on jo pidemmällä. Healthy China on Finpron ja Tekesin yhteistyöprojekti,joka on suunniteltu etupäässä elintasotautien,kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien,ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on luoda uusi ennaltaehkäisyn ja hoidon malli Kiinaan sekä samalla vahvistaa ja helpottaa suomalaisten alan yritysten tuloa Kiinan markkinoille. Combio Biomaterials -projektin osalta jatkettiin alan toimijoiden verkottamista Singaporen bioteknologiaklusterin kanssa sekä uutena markkina-avauksena aloitettiin tutustuminen Intiaan,joka on erittäin potentiaalinen biomateriaalien markkina-alue. Symbio-Industrial Biotech -projektissa kartoitettiin teollisen bioteknologian tärkeimpiä toimijoita ja investointeja nopeasti kehittyvillä,uusilla markkinoilla. Thaimaassa ja Malesiassa aloitettiin uusi Asia Invest II EU-projekti,jonka fokuksena on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Ulkoasiainministeriö,UM Ulkoasiainministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää myös Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Finpro,Tekes ja TE-keskukset kanssa. Ulkoasianministeriön vienninedistämistoimintaan kuuluu mm: a) Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ kaupan esteiden poistamiseksi. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään Euroopan Unionin komission tukea. b) Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa merkittävä. Ministeri- kuin ylemmän virkamiestasonkin vierailuihin sisällytetään vienninedistämisnäkökulma aina kun se on mahdollista.

19 c) Tietopalveluiden myötä pyritään edustustoverkon asiantuntemus asemamaan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä saattamaan myös yritysten käyttöön. 20 Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista instrumenteista. Ulkoasiainministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Edustustot vastaavat kaupallis taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen edustajan kanssa. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto,joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sitran tehtävät on määritetlty laissa. Sitran terveysohjelma Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii uusia ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi,jotta kansalaiset saisivat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuisi. Olennaista on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen,kehittäminen ja levittäminen valtakunnalliseksi. Ohjelman tavoitteena on: parantaa asiakkaan asemaa lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä hyödyntää uusia teknologioita ja palveluita monipuolisesti kehittää kilpailukykyisiä liiketoimintoja kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Sitran Terveydenhuollon ohjelmassa etsitään keinoja alan toiminnan tehostamiseksi ja parempien palveluiden aikaansaamiseksi. Ohjelma mm. kokoaa yhteen terveydenhuollon toimijat ja vaikuttajat kehittää alan palveluita ja toimintatapoja

20 edistää terveydenhuollon parhaiden käytäntöjen tunnistamista,käyttöönottoa ja levittämistä parantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä terveyspalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa tukee rahoitustoiminnoilla terveydenhuollon rakenteiden uudistusta kehittää alan kansainvälistymistä. 21 Terveydenhuollon ohjelmassa toteutetaan tutkimus-,koulutus- ja kokeiluhankkeita ohjelman avainalueilla. Näihin kehittämishankkeisiin on varattu kolme miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi ohjelma kohdistaa pääomasijoituksia terveydenhoitoalan yrityksiin. Kansainvälisen yhteistyön panostukset kohdistuvat erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Sen tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen,korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamiskeskusohjelmassa keskitytään kaudella kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Tavoitteena on aikaansaada osaamiskeskusten välisenä yhteistyönä nykyistä suurempia ja korkeatasoisempia ohjelmia. Osaamiskeskusohjelmassa toimii 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Terveys- ja hyvinvointialan kannalta keskeiset osaamiskeskusohjelman klusterit ovat hyvinvointiklusteri ja HealthBIO. Hyvinvointiklusteri Kansallisen Hyvinvointiklusteri muodostuu terveys-,sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluista sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuudesta. Klusterin keskeisinä toimijoina ovat Kuopio,Oulu,Pääkaupunkiseutu ja Tampere,joissa on kansainvälisesti arvostettua hyvinvointisektorin huippuosaamista. Hyvinvointiklusteri keskittyy seuraaviin aiheisiin: Terveydenhuollon teknologia sekä kuntoutusteknologia Diagnostiikan valitut sovellusalueet

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot