Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä"

Transkriptio

1 Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007

2 Marko Salonen Tero Lausala Mine Kortel Janna Mure Juha Wilen Samil Yavan Anneli Okkonen Meria Heikelä Seppo Laine Katri Autio Jutta Immanen-Pöyry Ulla Parviainen Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007 Elinkeino-osasto

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Finpro: Marko Salonen (projektipäällikkö), Tero Lausala, Mine Kortel, Janna Mure, Juha Wilen, Samil Yavan, Anneli Okkonen, Meria Heikelä, Seppo Laine ja Katri Autio Stakes: Jutta Immanen-Pöyry ja Ulla Parviainen Julkaisuaika Syyskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä Tiivistelmä Selvityksessä on tarkasteltu terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista, erityisesti koskien julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen vientiä ja soveltamista uusille markkinoille. Selvityksen taustalla on tarve tehostaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niihin liittyvien tuotteiden ja teknologioiden vientiä. Julkinen sektori on perinteisesti tuottanut itse suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista, ja siitä syystä yksityinen sektori ei ole päässyt kehittymään. Yksityisen sektorin osuus julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajana kuitenkin kasvaa ja tämän kehityksen myötä syntynee uusia ja resursseiltaan vahvempia yrityksiä, joilla on tahtoa ja kykyä myös kansainvälistyä. Hyvinvointipalvelujen ja laitteiden vienninedistämisen heikkoutena on näyttänyt olevan yleinen viennin strategian ja koordinaation puute. Tästä johtuen toimialan kansainvälinen markkinointi, imagon rakentaminen sekä toimialan verkottuminen on ollut erillisten hankkeiden varassa. Selvityksessä haastateltiin runsas joukko sosiaali- ja terveyspalvelualan asiantuntijoita liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseksi ja viennin tehostamiseksi. Työssä selvitettiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälistymisen ja viennin edistäminen on järjestetty Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Selvitys esittää ehdotuksen julkisten toimijoiden yhteistyömalliksi sisältäen ehdotuksen toiminnan vastuuorganisaation perustamisesta, kunkin toimijan rooleista sekä vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Työssä tutkittiin alustavasti myös suomalaisen terveysosaamisen ja -teknologian vientimahdollisuuksia Turkin markkinoille sekä tehtiin ehdotuksia siihen liittyviksi jatkotoimenpiteiksi. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) Asiasanat Terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, hyvinvointiala, kansainvälistyminen, palveluvienti, Turkki ISSN Kokonaissivumäärä 139 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN Hinta Kustantaja

4 Esipuhe EU:n palveludirektiivin toteutuminen poistaa palveluviennin esteitä sisämarkkinoilla. Palvelukaupan vapauttaminen WTO:n puitteissa lisää myös mahdollisuuksia kasvattaa vientiä. Maailman markkinoiden ja samalla uusien mahdollisuuksien avautuessa on pystyttävä ennakkoluulottomasti hyödyntämään Suomesta löytyvä osaaminen etenkin,kun Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Julkinen sektori on Suomessa perinteisesti tuottanut suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Myös yksityisellä sektorilla syntyy jatkuvasti uusia palveluinnovaatioita ja niiden myötä uusia,entistä kilpailukykyisempiä palveluyrityksiä monipuolistamaan kotimaan palvelutarjontaa. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen ostaminen yksityisiltä palveluntarjoajilta luo palveluyrityksille lisää mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää palveluntarjontaansa. Ostopalvelujen lisääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Suomeen kehittyy yrityksiä,joiden palvelut ovat entistä laadukkaampia ja yritykset itse yhä kilpailukykyisempiä. Tämä kehitys mahdollistaa myös palvelukonseptien monistamisen ja yritysten kansainvälistymisen. Kansainvälistymiskehitystä on haluttu ennakoida selvittämällä mahdollisuuksia hyödyntää julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ovenavaajina alan muulle palvelu- ja teknologiaviennille. Siitä syystä kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tilasivat syksyllä 2006 selvityksen julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen viennistä osana terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista. Selvitys tehtiin Finpron ja Stakesin yhteistyönä ja projektityöhön osallistui sosiaali- ja terveysalan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaajia molemmista organisaatioista. Selvityksen laatimisen tukena oli ohjausryhmä,johon kuuluivat puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseninä kansainvälisten asioiden johtaja Liisa Ollila ja apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä,ulkoasiansihteeri Sami Pirkkala ulkoasiainministeriöstä,tulosjohtaja Jutta Immanen-Pöyry Stakesista ja Suomen aluejohtaja Tero Lausala Finprosta. Selvityksen projektipäällikkönä toimi konsultti Marko Salonen Finprosta. Selvityksessä haastateltiin laaja joukko suomalaisia terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoita. Selvitykseen sisältyvät toimenpidesuositukset ovat projektiryhmän haastattelujen avulla muodostamia näkemyksiä toiminnan organisoimiseksi. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan suomalaisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden se-

5 kä alalla toimivien yritysten kansainvälistymisen tehostamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kiittävät selvitykseen osallistuneita kattavasta selvitysyöstä ja ohjausryhmää sen aktiivisiesta panoksesta selvitystyön aikana. Helsingissä kesäkuussa 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkeino-osasto Sosiaali- ja terveysministeriö Kansainvälisten asiain toimisto

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo... 7 Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa Sosiaali- ja terveysministeriö,stm Kansanterveyslaitos,KTL Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes Työterveyslaitos,TTL Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm TE-keskukset Tekes Finpro Ulkoasiainministeriö,UM Sitra Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi Julkisella sektorilla kehitetyt sosiaali- ja terveysalan palvelukonseptit ja suomalainen erityisosaaminen Yhteenveto julkisen sektorin kaupallisesta toiminnasta ja viennistä.. 24 Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan palvelut,toimintamallit ja erityisosaaminen,joille voisi olla kansainvälistä kysyntää Julkisen sektorin palvelujen kaupallistaminen tarjonnan näkökulmasta Yhteenveto suomalaisen tarjonnan kiinnostavuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista Turkissa Jatkotoimenpiteet projektiviennin käynnistämiseksi... 31

7 4 Katsaus Ruotsin ja Iso-Britannian toimintamalleihin.. 33 Yhteenveto Ruotsin toimintamallista Yhteenveto Iso-Britannian toimintamallista Mahdollisia oppeja Suomelle Vaihtoehdot terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen kehittämiseksi ja toimenpide-esitykset. 39 Mahdollisia terveys- ja hyvinvointiklusterin yhteistoimintamalleja.. 39 Vaihtoehto 1) uusi organisaatio vastaa sekä liiketoiminnasta että klusterin kansainvälistymisen edistämisestä Vaihtoehto 2) palvelukonseptien kaupallistamisen ja klusterin vienninedistämisen vastuut jaettu kahdelle uudelle organisaatioille.. 45 Vaihtoehto 3) olemassa olevia organisaatioita lisäresursoidaan vienninedistämiseen,palvelukonseptiliiketoimintaa harjoittaa uusi yksikkö Vaihtoehtoisten toimintamallien vertailu Toimenpide-esitys Vienninedistämisen tehostaminen Julkisen sektorin vastuulla olevien palveluiden kaupallistaminen Liite 1 Lista haastatelluista asiantuntijoista Liite 2 Ruotsin benchmarking-selvitys Liite 3 Iso-Britannian benchmarking selvitys Liite 4 Case Turkki markkinaselvitys Liite 5 Stakesin haastattelut Turkissa

8 Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä 9 Nykytilanne Suomalaista sosiaali- ja terveyssektorin palvelukonsepteja ja teknologiaa viedään yksittäisten yritysten toimesta ja konsulttiosaamista ns. aivovientinä kansainvälisiin kehitysprojekteihin Stakesin kansainvälisen yksikön sekä yksityisten konsulttiyritysten toimesta. Julkisen sektorin konsepteja ei ole kuitenkaan kaupallisesti juuri hyödynnetty. Tämän selvityksen perusteella näyttää siltä,että julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluja,jotka ovat konseptoitu liiketoimintaa ajatellen,on varsin vähän. FWBC (Finnish Wellbeing Center,vanhustenhoitomallipilotti Sendaissa) ja Pirkanmaalla kehitetty tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Coxa näyttäisivät olevan parhaat,elleivät ainoat valmiit palvelukonseptit. Syynä konseptoinnin puuttumiselle nähdään muun muassa se,että julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevat palvelut ja palvelumallit on kehitetty pääsääntöisesti paikallisesti,eikä niitä usein ole konseptoitu muualla monistettaviksi. Sosiaali- ja terveyssektorilla nähdään kuitenkin olevan erityisosaamista,jolle uskotaan löytyvän liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisesti. (Haastatteluissa identifioidut osaamisen keihäänkärkialueet esitelty kappaleessa 2). Vientimahdollisuuksia korostaa myös Turkissa tehty markkinaselvitys,jonka perusteella suomalaista sosiaali- ja terveysalan osaamista arvostetaan ja useille suomalaisten keihäänkärkialueiden palveluille löytyy kysyntää ja projektimahdollisuuksia Turkin terveyssektorin reformissa. (Turkin markkinaselvitys liitteenä ja selvityksen yhteenveto kappaleessa 3). Johtopäätökset Julkisen sektorin rahoittamilla sosiaali- ja terveyspalveluilla voi olla erityinen rooli osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut on perinteisesti kehitetty ja tuotettu paikallisesti,on osaaja- ja palveluntarjoajakenttä hajanainen ja yksityiset palveluyritykset ovat vielä pääosin pieniä yrityksiä,joiden kansainvälistymisvalmiudet ja resurssit ovat rajalliset. Vain yksityisen sektorin lisääntyvä osallistuminen julkisesti rahoitettujen palveluiden tarjoajana mahdollistaa yritysten kasvamisen kotimarkkinoilla. Yritysten vienninedistämisen tehostamiseksi on tarvetta lisätä yrityskohtaista tukea,joka tähtää suunnitelmalliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälis-

9 tymiseen. Samanaikaisesti uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia tulee kartoittaa aktiivisesti ja fokusoiden sekä lisätä sektorin yhteistyötä ja kansainvälistä verkottumista. Myös suomalaisen terveysosaamisen markkinointi vaatii tehostamista. Näiden toimenpiteiden käynnistäminen ei vaadi uusia julkisesti rahoitettuja organisaatioita,vaan nykyisten toimijoiden toimesta ja yhteistyötä lisäämällä on mahdollista tehostaa toimintaa. Julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluita on mielekästä ryhtyä konseptoimaan ja kaupallistamaan ainoastaan,mikäli palveluosaamisen vienti on liiketaloudellisesti kannattavaa. Näiden palveluiden vienti luonnollisesti avaisi ovia joihinkin projekteihin myös palveluun läheisesti kuuluville tuotteille ja teknologioille,mutta pitkällä tähtäimellä muun klusterin vienninedistämistarkoituksessa toimintaa ei nähdä mielekkäänä. Tämä vaatii kuitenkin toiminnan fokusointia ja resursoinnin. Koska tämän selvityksen tavoitteena ei ollut selvittää kyseisen liiketoiminnan kannattavuutta,tulee toiminnan käynnistämisen mielekkyyttä arvioida erikseen tehtävän liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman avulla. Turkin markkinaselvityksessä käy ilmi,että suomalaisyrityksille on liiketoimintamahdollisuuksia maan terveyssektorin reformissa. Turkkia kiinnostavien palvelumallien konseptointi ja myynti Turkkiin voisi olla päänavaus edellä mainitulle palvelukonseptiliiketoiminnalle. Jotta mahdollisuuksista voidaan kehittää konkreettisia projekteja ja liiketoimintaa,on turkkilaisia kiinnostavilla yhteistyöalueilla määritettävä tarkemmin suomalaisten osaaminen ja tarjonta. Toimenpide-ehdotukset Ensisijainen keino hyvinvointiklusterin vienninedistämisessä tulisi olla toimijalähtöinen vienninedistämisohjelma,jossa tavoitteellisesti pyritään edistämään yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittymistä sekä samanaikaisesti helpottamaan yritysten pääsyä uusille markkinoille. Ohjelma sisältää mm: (Ohjelma yksityiskohtaisemmin kappaleessa 6) Yritysten tarvelähtöistä kehittämistä vientivalmiuksien parantamiseksi Ensisijaisten kohdemarkkinoiden valinta ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus. Projektivientihankkeiden identifiointi sekä suomalaisen hyvinvointisektorin ja -osaamisen markkinointi kohdemaissa Terveys- ja hyvinvointiklusterin verkottumisen ja sisäisen yhteistyön kehittäminen. 10 Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen ei onnistu kuitenkaan ilman kotimarkkinalla menestymistä. Valtion ja kuntien tulee lainsäädännöllä ja

10 käytännön toimillaan tukea yksityisen palvelusektorin kehittymistä ja luoda toimintaympäristö,joka tukee laadukkaisiin palveluihin panostavien yritysten menestymistä ja varmistaa siten kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelukonseptien edelleen kehittymistä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palveluiden konseptiliiketoiminnan käynnistämisen kannattavuus ja organisoitumisvaihtoehdot tulee selvittää erillisellä liiketoimintasuunnitelmalla ja kannattavuuslaskelmalla. Turkin markkinaselvityksen antama palaute tukee palvelukonseptien vientimahdollisuuksia,joten liiketoimintaa voidaan pilotoida Turkin identifioimilla yhteistyöalueilla. Toiminnan käynnistäminen ja projektin toteuttaminen vaatii seuraavia toimenpiteitä: Ensisijaisilta fokusaloilta tulee identifioida ja määrittää suomalainen (julkinen,yksityinen ja kolmannen sektorin) osaaminen sekä alan keskeiset toimijat Evaluoidaan tuotteistettavissa olevat palvelut ja hyvät toimintamallit ja selvitetään niiden liiketoimintamahdollisuuksia palvelukonsepteina Selvitetään erilaiset organisoitumisvaihtoehdot sekä tehdään toiminnan kannattavuuslaskelmat Kuvataan,konseptoidaan ja tuotteistetaan parhaat toimintamallit Konseptien markkinointi,myynti ja projektointi 11 Nykyinen julkisen osaamisen aivovienti tulee myös huomioida ja hyödyntää koko sosiaali- ja terveysklusterin markkinoinnissa sekä projektiviennin edistämisessä. Aivoviennin ja sen ohessa tapahtuvan kansainvälisen yhteistyön seurauksena kertyy valtava määrä tietoa erilaisista liiketoimintamahdollisuuksista sekä korkean tason kontakteja. Yhteistyötä tulee tiivistää kansainvälisessä toiminnassa olevien osaajien sekä yrityskentän välillä osana yritysten vientiohjelmaa. Alla olevassa kuvassa vielä tiivistettynä ehdotettu toimintamalli.

11 12 Vienninedistämisohjelma Konseptiliiketoimintayksikkö Aivovienti Hyvien palvelumallien valinta ja konseptointi Keihäänkärkialueiden osaamiskartta Konsultit, ml. Stakes Yritykset Julkinen osaaminen Kuva 1. Yritysten vienninedistäminen tulee perustua toimijalähtöiseen vienninedistämisohjelmaan. Samanaikaisesti voidaan palveluvientiä tehostaa konseptilähtöisen toiminnan kautta. Aivovientiä kehittämällä ja hyödyntämällä voidaan avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko klusterille.

12 13 1 Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa Tässä kappaleessa on esitelty lyhyesti osa julkisen sektorin toimijoita,joilla itsellään on kansainvälistä toimintaa tai joilla on tai voisi jatkossa olla merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen ja -osaamisen vienninedistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö,stm Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa valtioneuvoston osana sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee kehittämisen suuntaviivat,valmistelee lainsäädännön ja keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista sekä huolehtii yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta,sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistämisestä ja ympäristöterveydenhuollosta,sosiaali- ja terveyspalveluista,sosiaalivakuutuksesta (eläke-,sairaus- ja työttömyysvakuutus),yksityisvakuutuksen kehittämisestä,työsuojelusta,tasa-arvon edistämisestä sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kehittämisen ja ohjauksen välineiksi ministeriö valmistelee ohjelmia,laatusuosituksia ja hankkeita,jotka valtioneuvosto hyväksyy. Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa lääninsä alueella ja kunnat vastaavat palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. STM:n Kansainvälisten asiain toimisto käsittelee asiat,jotka koskevat hallinnonalan kansainvälisten asioiden hoidon kehittämistä,suunnittelua ja yhteensovittamista sekä ministeriön edustusta kansainvälistä yhteistyötä käsittelevissä toimielimissä. Kansainvälisten asioiden sisältökysymyksistä vastaavat ministeriön osastot ministeriön työjärjestyksen mukaisesti. Kansainvälisten asiain toimiston koordinointitehtävät liittyvät erityisesti toimintaan Euroopan Unionissa,pohjoismaisen yhteistyön elimissä,suomen jäsenyyteen kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:n eri elimissä,maailman terveysjärjestössä,kansainvälisessä työjärjestössä,euroopan neuvostossa ja OECD:ssä.

13 14 Tämän lisäksi toimisto vastaa Suomen ja muiden maiden välisten kahdenkeskisten sosiaali- ja terveysalan yhteistyösopimusten sopimisesta ja toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja. Ne tuottavat tutkimustietoa lainsäädännön valmisteluun,sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaamiseen sekä päätöksenteon pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain tulossopimuksen kahdeksan viraston ja laitoksen,yhdentoista työsuojelupiirin sekä kahden lautakunnan kanssa. Useat näistä virastoista harjoittavat myös maksullista toimintaa,josta osa on kansainvälistä; relevanteimmat näistä tämän selvityksen osalta ovat: Kansanterveyslaitos,Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja Työterveyslaitos. Suurin kansainvälisillä markkinoilla toimiva yksikkö on Stakesin ulkomaanavun yksikkö eli IDC. Kansanterveyslaitos,KTL Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. KTL vastaa STM:n hallinnonalan tutkimuslaitoksena siitä,että päätöksentekijöillä,eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Laitoksen yhteydessä toimii KTL-säätiö,jonka tarkoituksena on tukea Kansanterveyslaitoksen toteuttamaa tai ohjaamaa yleishyödyllistä kansanterveyden tutkimusta ja edistämistyötä. Säätiö ottaa vastaan toimintaansa tukevia rahalahjoituksia. Kansainvälinen yhteistyö Kansanterveyslaitos oli mukana perustamassa (v. 2006) Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestöä (IANPHI). Uuden järjestön tavoitteena on vahvistaa kansanterveyslaitosten välistä yhteistyötä ja tukea eri maiden laitoksia niiden tehtävien toteuttamisessa. Tätä tehtävää IANPHI pyrkii toteuttamaan yhteistyön ja verkostoitumisen,asiantuntijavaihdon,koulutuksen,tutkimuksen ja kehitysprojektien avulla. IANPHI muodostaa maailmanlaajuisen asiantuntijoiden verkoston,jonka asiantuntemus kattaa kaikki keskeiset terveyden osa-alueet,mukaan lukien infektiotaudit,krooniset taudit ja ympäristöterveys. Järjestön päämaja toimii Suomessa KTL:ssa. Järjestön toimintaa ovat rahoittaneet Rockefellerin ja Bill ja Melinda Gatesin säätiöt. Vuoden 2005 lopussa Gatesin säätiö myönsi US dollarin apurahan järjestön toiminnan käynnistämiseen ja vuonna 2007 edelleen 16 miljoonan euron määrärahan järjestön toiminnan tukemiseen vuosina Suurin osa apurahasta tullaan käyttämään kansanterveyslaitosten toimintamahdollisuuksien parantamiseen ja tarvittaessa uusien laitosten perustamiseen kaikkein

14 15 köyhimmissä kehitysmaissa. Järjestön tavoitteena on toteuttaa apurahakauden aikana vuoteen 2011 mennessä yhteensä 20 kehitysprojektia. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes Stakes on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijakeskus,joka tuottaa tietoa ja osaamista päättäjien ja toimijoiden käyttöön. Stakesin ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Stakes edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta,arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja,vahvistaa Suomen hyvinvointiosaamista. Stakesin eri tulosalueilla on laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä. Stakes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoviranomaisena. Tilastoja kootaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista,alkoholista ja huumeista sekä sosiaali- ja terveysmenoista. Stakes vastaa Suomen tietojen antamisesta kansainvälisiin sosiaali- ja terveystilastoihin. Stakesin harjoittaa myös kaupallista toimintaa tarjoamalla maksullisia asiantuntija- ja konsultointipalveluita sekä kotimaassa,että kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaassa asiakkaina ovat muun muassa kunnat ja sairaanhoitopiirit sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset ja julkiset toimijat. Palvelujen sisällöllisen kehittämisen lisäksi tilaaja voi saada asiantuntija-apua projektien ja erilaisten hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin. Ulkomaille tarjottavista maksullisista palveluista vastaa Stakesin ulkomaanavun yksikkö IDC,joka suunnittelee,toteuttaa,seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Jo 17 vuoden ajan, yli 40 maassa toiminut IDC vie suomalaista osaamista mm. konsultointipalvelujen ja koulutuksen muodossa. Yksikön asiakkaina ovat oman alan sektoriministeriöt sekä muut palvelujärjestelmää hallinnoivat tahot viennin kohdemaissa. Toiminnan kohteina olevia hankkeita rahoittavat mm. Maailmanpankki,kansainväliset kehityspankit,eu,ulkoministeriö ja joskus myös kohdemaat itse. Uudet hankkeet haetaan markkinoilta tarjouskilpailujen kautta. Kilpakumppaneina ovat lähinnä kansainväliset konsulttiyritykset. Kilpailu markkinoilla on erittäin kovaa ja kiristyy entisestään mm. yksityisen puolen konsulttiyritysten koon kasvamisen myötä (fuusiot ja yrityskaupat ovat yleisiä). Menestyksen markkinoilla takaa mm. palvelujen laatu,alan substanssiosaaminen, vahva kokemus projektihallinnosta ja eri rahoittajien toimintatapojen hallitseminen.

15 16 Työterveyslaitos,TTL Työterveyslaitos on STM:n alainen,itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö,jonka toiminnasta säädetään ja asetuksella. Työterveyslaitos on monitieteinen tutkimusja asiantuntijalaitos,joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Työterveyslaitos voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee työterveyslaitoksen tarkoituksen toteuttamista. Työterveyslaitoksen perusrakenteen muodostavat osaamiskeskukset,joita on kuusi: Hyvät käytännöt ja osaaminen,inhimillinen työ,sisäiset palvelut,terveys ja työkyky,työyhteisöt ja -organisaatiot,työympäristön kehittäminen. Tieteellinen tutkimustoiminta on Työterveyslaitoksen toiminnan ydin. Tutkimuksen ja kehitystyön avulla tuotetaan uutta tietoa,jonka avulla työoloja voidaan parantaa,työntekijöiden terveyttä ja työkykyä edistää sekä työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia kehittää. Valtaosa laitoksen tutkimuksesta on soveltavaa tutkimusta,jonka tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti suomalaisessa työelämässä. Laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; he toimivat muun muassa useiden tutkimushankkeiden johtajina. Kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut alusta lähtien kiinteä osa Työterveyslaitoksen toiminnassa. Tutkimuksen laadunvarmistus kansainvälisessä tiedeyhteisössä on ehdoton edellytys tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen kotimaisellekin toiminnalle. Laitos toimii aktiivisessa yhteistyössä Maailman terveysjärjestön,who:n ja Kansainvälisen työjärjestön,ilon kanssa. Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet,ja yhteistyömahdollisuuksia on hyödynnetty laajasti eri alueilla. Lähialueyhteistyötä on toteutettu sekä Karjalan Tasavallassa,Murmanskin ja Pietarin alueilla että Viron kanssa. Myös Itä-Afrikan maiden kanssa (Kenia,Tansania) sekä Kaakkois-Aasiassa (Thaimaa,Vietnam) laitoksella on pitkät yhteistyöperinteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriön päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä kestävällä tavalla. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kokonaisvastuu elinkeinopolitiikasta ja sen osana yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisestä. Vienninedistämis-

16 17 politiikan tavoitteena on varmistaa,että suomalaisilla yrityksillä on vähintään yhtä hyvät kansainvälistymisedellytykset ja toimintamahdollisuudet markkinoilla kuin kilpailijamaidemme yrityksillä. Julkisia vienninedistämispalveluja kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ministeriö pyrkii julkisten palvelujen ja tukien avulla kannustamaan kotimarkkinayrityksiä kansainvälistymään sekä nopeuttamaan jo vientiä aloittaneiden yritysten kansainvälistymisprosessia. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluu 28 virastoa ja laitosta sekä sopimusyhteisöjä ja rahastoja,jotka ovat ministeriön tulosohjauksessa. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin kannalta keskeisimpiä ovat TE-keskukset, Tekes ja Finpro. TE-keskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat valtion alueellisia palveluja kehittämiskeskuksia. TE-keskukset tukevat ja neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa,osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen,hoitavat alueellista työvoimapolitiikkaa sekä edistävät maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittymistä. TE-keskuksessa on yritysten käytössä valtakunnallinen vienninedistämisen ja kansainväistymisen asiantuntijaverkosto. TE-keskukset antavat yrityksille monipuolista kansainvälistymisneuvontaa ja -valmennusta. Ne tekevät läheistä yhteistyötä niin Tekesin kuin Finpronkin kanssa. Tekes Tekes rahoittaa yritysten,yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Vuosittain käynnistyy yli 2000 projektia. Tavoitteena on auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoinen idea liiketoiminnaksi tarjoamalla asiantuntijapalveluja rahoituksen ohella. Aiemman teknologiafokuksen lisäksi Tekes on ottanut nyt asiakseen myös palvelujen kehittämisen. Erityisesti se korostaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeyttä. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. Tekesin ulkomaan yksiköiden päätehtävä on Tekesin teknologiaohjelmien valmistelu ja niiden kansainväliseen toimintaan osallistuminen. Yksiköiden asiantuntijat seuraavat alansa kehitystä ja varmistavat,että kansainvälinen huippuosaaminen ja yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään ohjelmissa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat

17 18 TE-keskusten teknologian kehittämisosastot tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Tekesin teknologiaohjelmaprosessin tarkoituksena on saada aikaan laajan toimijajoukon yhteistyöhön perustuvia,kansallisesti merkittäviä,innovaatiotoiminnan kokonaisuuksia,jotka kohdistuvat Suomelle strategisesti tärkeisiin kysymyksiin. Kokonaisuuteen kuuluvat kansalliset teknologiaohjelmat,strategiset huippuosaamisen keskittymät ja joukko kansainvälisiä yhteistyöaloitteita. Tekes luo teknologiaohjelmien avulla pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten,yritysten ja t&k-verkostojen välille. Teknologiaohjelmat järjestävät kansainvälisiä seminaareja ja edistävät yliopistojen ja yritysten tutkijaliikkuvuutta. Ohjelmat välittävät myös tietoa kansainvälisistä innovaatio- ja markkinatrendeistä. FinnWell Terveydenhuollon teknologiaohjelma on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. Ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ohjelman lähtökohta on,että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja. Finpro Finpro on suomalaisten yritysten kansainvälisen kasvun asiantuntijakumppani,joka toimii maailmanlaajuisesti 42 maassa ja tuntee markkinat,joilla suomalaisyritykset tavoittelevat menestystä. Finpro työskentelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Palvelut kattavat konsultoinnin,innovaatio-ohjelmat sekä tieto- ja verkottumispalvelut. Finpron terveys- ja hyvinvointitoimialan tehtävänä on löytää kansainvälisiltä markkinoilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Painopistealueet on valittu maailmalla vallitsevia trendejä sekä suomalaista alan osaamista ajatellen. Päämarkkinat vuonna 2006 olivat Euroopassa ja Aasiassa. Finpron kahdeksan hengen ydintiimi ja toistakymmentä Finpron verkostossa toimialaan keskittynyttä henkilöä avustavat sekä yksittäisiä alan yrityksiä että luovat globaaleja foresight-projekteja yhteistyössä muiden alan vaikuttajaorganisaatioiden kanssa. Yhteisprojektien avulla myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osallisiksi avautuvista tilaisuuksista.

18 19 Foresight-projekteja vuodelta 2006 olivat muun muassa: IWES-ohjelma auttoi hyvinvointipalvelujen tuottajia tunnistamaan kansainväliset trendit ja antoi valmiudet reagoida kansainväliseen kilpailuun kotimaassa. Tuotteistuksen ja ansaintalogiikan kehittämiseen saatiin virikkeitä muista maista,joissa yksityinen palvelutuotanto on jo pidemmällä. Healthy China on Finpron ja Tekesin yhteistyöprojekti,joka on suunniteltu etupäässä elintasotautien,kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien,ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on luoda uusi ennaltaehkäisyn ja hoidon malli Kiinaan sekä samalla vahvistaa ja helpottaa suomalaisten alan yritysten tuloa Kiinan markkinoille. Combio Biomaterials -projektin osalta jatkettiin alan toimijoiden verkottamista Singaporen bioteknologiaklusterin kanssa sekä uutena markkina-avauksena aloitettiin tutustuminen Intiaan,joka on erittäin potentiaalinen biomateriaalien markkina-alue. Symbio-Industrial Biotech -projektissa kartoitettiin teollisen bioteknologian tärkeimpiä toimijoita ja investointeja nopeasti kehittyvillä,uusilla markkinoilla. Thaimaassa ja Malesiassa aloitettiin uusi Asia Invest II EU-projekti,jonka fokuksena on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Ulkoasiainministeriö,UM Ulkoasiainministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää myös Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Finpro,Tekes ja TE-keskukset kanssa. Ulkoasianministeriön vienninedistämistoimintaan kuuluu mm: a) Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ kaupan esteiden poistamiseksi. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään Euroopan Unionin komission tukea. b) Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa merkittävä. Ministeri- kuin ylemmän virkamiestasonkin vierailuihin sisällytetään vienninedistämisnäkökulma aina kun se on mahdollista.

19 c) Tietopalveluiden myötä pyritään edustustoverkon asiantuntemus asemamaan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä saattamaan myös yritysten käyttöön. 20 Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista instrumenteista. Ulkoasiainministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Edustustot vastaavat kaupallis taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen edustajan kanssa. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto,joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sitran tehtävät on määritetlty laissa. Sitran terveysohjelma Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii uusia ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi,jotta kansalaiset saisivat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuisi. Olennaista on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen,kehittäminen ja levittäminen valtakunnalliseksi. Ohjelman tavoitteena on: parantaa asiakkaan asemaa lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä hyödyntää uusia teknologioita ja palveluita monipuolisesti kehittää kilpailukykyisiä liiketoimintoja kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Sitran Terveydenhuollon ohjelmassa etsitään keinoja alan toiminnan tehostamiseksi ja parempien palveluiden aikaansaamiseksi. Ohjelma mm. kokoaa yhteen terveydenhuollon toimijat ja vaikuttajat kehittää alan palveluita ja toimintatapoja

20 edistää terveydenhuollon parhaiden käytäntöjen tunnistamista,käyttöönottoa ja levittämistä parantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä terveyspalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa tukee rahoitustoiminnoilla terveydenhuollon rakenteiden uudistusta kehittää alan kansainvälistymistä. 21 Terveydenhuollon ohjelmassa toteutetaan tutkimus-,koulutus- ja kokeiluhankkeita ohjelman avainalueilla. Näihin kehittämishankkeisiin on varattu kolme miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi ohjelma kohdistaa pääomasijoituksia terveydenhoitoalan yrityksiin. Kansainvälisen yhteistyön panostukset kohdistuvat erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Sen tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen,korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamiskeskusohjelmassa keskitytään kaudella kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Tavoitteena on aikaansaada osaamiskeskusten välisenä yhteistyönä nykyistä suurempia ja korkeatasoisempia ohjelmia. Osaamiskeskusohjelmassa toimii 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Terveys- ja hyvinvointialan kannalta keskeiset osaamiskeskusohjelman klusterit ovat hyvinvointiklusteri ja HealthBIO. Hyvinvointiklusteri Kansallisen Hyvinvointiklusteri muodostuu terveys-,sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluista sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuudesta. Klusterin keskeisinä toimijoina ovat Kuopio,Oulu,Pääkaupunkiseutu ja Tampere,joissa on kansainvälisesti arvostettua hyvinvointisektorin huippuosaamista. Hyvinvointiklusteri keskittyy seuraaviin aiheisiin: Terveydenhuollon teknologia sekä kuntoutusteknologia Diagnostiikan valitut sovellusalueet

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista Tekesistä soteja hyvinvointialalla. Turku 21.4.2015 Minna Hendolin ja Raimo Pakkanen

Ajankohtaista Tekesistä soteja hyvinvointialalla. Turku 21.4.2015 Minna Hendolin ja Raimo Pakkanen DM 1202063 22.4.2015 Ajankohtaista Tekesistä soteja hyvinvointialalla Turku 21.4.2015 Minna Hendolin ja Raimo Pakkanen Suomen tavoitteena on olla terveysalan tutkimuksen, investointien ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot