Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa"

Transkriptio

1 Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa Innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointi Teknologiaohjelmaraportti 11/2004 Arviointiraportti

2 Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa Innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointi Arviointiraportti Mikko Valtakari Matti Pulkkinen Seppo Leminen Tommi Pelkonen Mervi Rajahonka Pertti Kiuru Heikki Laurila LTT-Tutkimus Oy Teknologiaohjelmaraportti 11/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Tammer-Paino Oy, Tampere 2004

4 Esipuhe Teknologian kehittämisen pitkäjänteisenä tavoitteena ovat innovaatiot ja teknologian kaupallistaminen. Tämä tavoite on tulossa yhä tärkeämmäksi myös teknologiaohjelmissa. Viime aikoina päättyneistä ohjelmista tämä tavoite on ollut keskeinen mm. Antares-, Diagnostiikka-, Potra- ja Usix-ohjelmissa. Ohjelmien päättyessä tehtävä loppuarviointi päätettiinkin näiden ohjelmien osalta kohdistaa ennen kaikkea tarkastelemaan ohjelmatoimintaa kaupallistamisen ja innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta. Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen voidaan nähdä pitkänä prosessina perusosaamisen kehittämisestä markkinoille vietyihin tuotteisiin asti, toisaalta se voidaan nähdä myös määrätietoisena nopeasyklisenä tuotekehitysprosessina. Teknologia- ja sovellusaluekohtaisesti innovaatioprosessit ovat hyvinkin erilaisia niin aikajänteeltään kuin teknologian hyödyntämisen mekanismeiltaan. Arviointitutkimuksen odotettiin tuovan näkyviin innovaatiotoiminnan moniulotteisuutta ja mekanismien moninaisuutta, sekä myös näkemystä siitä, missä määrin ohjelmatoiminta voi tukea ja kehittää innovaatioprosesseja erilaisissa toimintaympäristöissä. Arvioinnille asetettiin seuraavan tyyppisiä kysymyksiä: Ovatko ohjelman innovaatio- ja kaupallistamistavoitteet muuttaneet tutkimuksen luonnetta ja osallistujien innovaatiotoimintaa? Miten innovaatiomahdollisuuksia on ohjelmissa tunnistettu. Miten potentiaalisia innovaatioita on pyritty määrätietoisesti kehittämään? Onko innovaatiotoiminnalle esteitä, joita teknologiaohjelmat voisivat ohittaa tai madaltaa? Miten ohjelmatoimintaa voisi kehittää tukemaan innovaatio- ja kaupallistamistavoitteiden saavuttamista? Arvioinnin on tehnyt LTT-Tutkimus Oy. Työhön osallistuivat Mikko Valtakari, Matti Pulkkinen, Seppo Leminen, Tommi Pelkonen, Mervi Rajahonta, Pertti Kiuru sekä Heikki Laurila. Arvioinnin tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon osallistuivat Tekesistä Robin Gustafsson, Pauli Stigell, Auli Pere, Jukka Laakso, Marko Heikkinen, Mervi Sibakov ja Eija Ahola, ohjelmapäälliköt Väinö Kelhä, Erkki Tikkanen, Antero Aspiala ja Kari Jääskeläinen, sekä Suomen Akatemiasta Ritva Dammert ja Anu Huovinen. Ohjausryhmäläiset ovat omalla näkemyksellään ja asiantuntemuksellaan tukeneet työtä aktiivisesti. Arvioinnin tekijät ovat kirjallisen materiaalin pohjalta, haastattelujen ja kyselyjen sekä laajan oman asiantuntemuksen perusteella tiivistäneet arviointitutkimuksen analyysin ja johtopäätökset sekä suosituksensa tähän raporttiin. Haluamme kiittää kaikki arviointiprosessiin osallistuneita. Erityisesti arvioinnin tekijät ansaitsevat suuret kiitokset tasokkaasta arvioinnista. Helsingissä maaliskuussa 2004 Robin Gustafsson ja Eija Ahola Tekes, Vaikuttavuusarviointi

5 Tiivistelmä Arvioinnin yleistavoitteena on ollut selvittää, millaisia innovaatioiden syntyä ja kaupallistumista edistäviä vaikutuksia neljällä arvioidulla ohjelmalla on ollut ja miten ne näkyvät innovaatioprosesseissa, tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tavoitteissa ja sisällössä, osallistujatahojen toimintatavoissa sekä teknologian ja innovaatioiden kehittämisen sekä kaupallistamisen lähtökohdissa. Innovaatio- ja kaupallistamistavoitteet on vahvasti sisäänrakennettu mukaan ohjelmien rakenteisiin, -strategioihin ja käytäntöihin, minkä johdosta niiden ohjausvaikutukset näkyvät ohjelmien tuloksissa. Ohjelmilla on ollut välittömiä vaikutuksia innovaatioiden syntyprosesseihin ja luonteeseen ja ne ovat saaneet aikaan jossain määrin muutoksia hankkeiden tavoitteenasettelussa ja orientaatiossa. Ohjelmilla on ollut myös merkittäviä innovaatiotoiminnan edellytyksiä pidemmällä tähtäimellä edistäviä välillisiä vaikutuksia. Ohjelmat ovat koonneet ja yhdistäneet tieteiden välisessä rajapinnassa olevaa erilaista osaamista sekä lähentäneet yliopisto- ja korkeakoulututkimusta yrityselämän kanssa ja verkottaneet alan toimijoita. Ohjelmallisuuden lisäarvo näkyy teknologia-alakohtaisesti erityisesti siinä, että ohjelmilla on onnistuttu rakentamaan siltoja tutkimuksen ja tuotekehityksen välisten kuilujen yli, integroimaan tuotekehitystä kaupallistumista tukeviin liiketoimintaverkostoihin sekä aktivoimaan tutkimus- ja kehittämistyötä ja innovaatioprosesseja kaupallistamispäämäärien suuntaan. Ohjelmien lähtökohdissa ja suuntaamisessa on korostettu yrityskentän ja markkinoiden painoa. Innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävät ohjelmakäytännöt ja keinot eivät kuitenkaan ole arvioiduissa ohjelmissa olleet erityisen uudentyyppisiä verrattuna muuhun Tekesin ohjelmatoimintaan. Kaupallisten innovaatioiden synnyn edistämiseen käytetyt keinot ovat olleet osin yleisiä teknologia-alojen kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä keinoja (verkostoituminen) ja osin systemaattisempia innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista tukevia keinoja (hankevalinta ja hankeohjaus). Kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien ja innovaatioiden avaintekijöiksi arvioinnin hankekohtaisissa case-tarkasteluissa tunnistettiin erityisesti kyky osaamis- ja liiketoimintaverkostojen hyödyntämiseen sekä kyky osaamisen ja resurssien onnistuneeseen yhdistämiseen. Ohjelmissa on käytettävissä oleviin resursseihin ja keinoihin nähden tehty paljon kaupallistamisedellytysten parantamiseksi. Ohjelmatoimintaa koskevan ohjausvaikutuksen näkökulmasta näyttäisi kuitenkin siltä, että Tekesin kaupallistamisstrategian ohjelmallisen toimeenpanon lähtökohdiksi tarvittaisiin selkeämpiä ja systemaattisempia kaupallistamis- ja innovaatiotavoitteiden ja keinojen välistä suhdetta sekä ohjausvaikutuksia jäsentäviä työkaluja tai malleja. Ohjelman suunnitteluvaiheessa olisi tärkeää pystyä hahmottamaan, missä määrin innovaatio- ja kaupallistamistavoitteiden osalta ohjelmalla pyritään innovaatio- ja teknologiaympäristön yleiseen kehittämiseen sekä toisaalta kuinka vahvasti päämääränä on ohjelmalla aikaansaatujen tulosten kaupallistaminen. Nykyisillä ohjelmakeinoilla kaupallistamista ei voida merkittävästi tukea. Tärkeää on innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen asiakassuuntautuneesti siten, että Tekesin rahoituksen myötävaikutuksella syntyneiden innovaatioiden kaupallistamista tukemaan luodaan keinoja ja välineitä myös Tekesin ulkopuolelle. Tekesin keinojen ja tavoitteiden osalta pitäisi vakavasti pohtia sitä, mitkä ovat Tekesin kaupallistamistavoitteet ja mitkä ovat käytettävissä olevat keinot ja resurssit. 5

6 Abstract This evaluation work has aimed to define the impacts on innovation creation and commercialization of four Tekes technology programmes User- Oriented Information Technology Usix, Diagnostics 2000, Antares Space Research Programme and Polymers for building the future Potra. What have been the impacts on the innovation processes, goals and contents of R&D projects, as well as on the operations models of participators and on the starting points of commercialization? There have been built-in-goals to promote innovation and commercialization in the programme structures, strategies and practices. Obvious steering effects can be seen in programme results. The programmes have had direct impacts on innovation creation processes and they have generated revision in project goals and orientation. In addition, there have been significant indirect impacts on the potential of innovation activity in the long run. Programmes have brought together know-how from different sciences as well as networked university research and business actors. Aspects considering business and markets needs have been bases for the programmes and influenced on the orientation of the programmes. However compared to other Tekes programmes, programme procedures and devices have been of no particularly novel types. General means aiming to improve competitiveness of technology branch (networking) or more systematic means aiming to accelerate innovation creation and commercialization (project selection and steering) have been used to promote commercial innovations. Case evaluations pointed out that in commercially successful innovation processes and innovations one common factor is the ability to exploit knowhow and business networks as well as the ability to successfully integrate know-how and resources. Compared to the disposable resources and means, programmes have had significant impact on increasing the potential of commercialization. However, as a basis for Tekes commercialization strategy it would be preferable to have more explicit and systematic models and instruments that define the role of commercialization and innovation goals in Tekes operations and systematize the steering effects. In the preparation phase of the programmes it would be important to be able to outline the suitable balance between the innovation goal and on the commercialization goal to what extend does the programme target on innovation and technology environment development and on the other hand on commercialization of the results. The currently existing technology programme means to support commercialization of innovations are limited. It is important to develop customer-orientation of the innovation system so that instruments to promote commercialization of the innovations generated on Tekes funding are provided outside Tekes, too. It is essential for Tekes to define what is the relationship between its innovation and commercialization goals and on the other hand between commercialization goals and the disposable means and resources.

7 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä Abstract Osa 1 Arviointityön lähtökohdat, johtopäätökset ja suositukset 1 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Yleistä Arviointityön lähtökohdat ja tavoitteet Arviointityön toteutus Aineisto ja menetelmät Arviointityöhön liittyvät erityishaasteet Kaupallistaminen ja innovaatiot käsitteet ja lähestymistavat Innovaation ja innovaatioprosessin tulkinta arvioinnissa Kaupallistamisen tulkinta arvioinnissa Elinkaarimallit innovaatioprosessien ja kaupallistamisen tulkinnassa Innovaatioiden synnyn ja kaupallistamisen dynamiikka - Innovaatioprosessien mekanismit eri tyyppisissä teknologiaohjelmissa Ohjelman ja teknologia-alan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Johdanto ICT-alan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Diagnostiikka-alan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Avaruustutkimusalan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Polymeerialan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Yhteenveto: Ohjelman ja teknologia-alan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat toimintatavat, käytännöt ja ohjausmekanismit ohjelmissa Ohjelmastrategioiden vaikutukset Ohjelmien keinot kaupallisten innovaatioiden tukemisessa Ohjausvaikutukset Keskeiset tulokset ohjelmittain...29

8 5 Yhteenveto case-tarkasteluista Case-valinta Innovaatio- ja kaupallistamisprosessien luonne Innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista tukevat tekijät hanketasolla Innovaatioiden erilainen luonne vaikuttaa prosessin kestoon Osaamisen ja resurssien yhdistäminen on innovaatioiden synnyn avaintekijä Yksittäisillä innovaattoreilla ja kehittäjillä on keskeinen rooli innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa Myyntiin, markkinointiin, rahoitukseen ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen on avainasemassa Innovaatioiden kaupallistumisen ongelmat case-hankkeissa Hanketoiminnan vaikutukset innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosesseihin Ohjelmatoiminnan vaikutukset innovaatioympäristöön Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset Ohjelmakonseptin merkitys ja vaikuttavuus Johtopäätökset ja suositukset...41 Osa 2 Ohjelmat ja case-tarkastelut 45 7 Usix Ohjelman taustaa Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, -rakenteet ja -käytännöt Usix-ohjelmassa Kaupallisesti merkittävät innovaatioprosessit: Usix-casetarkastelu Innovaatio- ja kaupallistamisprosessien luonne sekä case-hanketyypit Tuotekehityksen kesto ja syyt Motivaatio ja resurssit Yhteistyösuhteet, innovaation leviämis- ja kaupallistamismekanismit sekä suhde markkinoihin Innovaatio- ja kaupallistamisprosessin haasteita Ohjelman rooli innovaatiotoiminnassa Vertailutaulukko Usix tuotti merkittäviä tuloksia myös kaupallisesti Diagnostiikka Ohjelman taustaa Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, -rakenteet ja -käytännöt Diagnostiikka-ohjelmassa Kaupallisesti merkittävät innovaatioprosessit: Diagnostiikka-casetarkastelu Innovaatio- ja kaupallistumisprosessien luonne Kehittelyn kesto ja syyt Motivaatio ja resurssit Yhteistyösuhteet ja tiedonsiirtomekanismit...65

9 8.3.5 Suhde markkinoihin ja innovaation leviämis- ja kaupallistamismekanismit Innovaatio- ja kaupallistamisprosessin haasteita Ohjelman vaikutus innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen Diagnostiikka-ohjelma vahvisti verkostoja ja muokkasi asenteita Antares Ohjelman taustaa Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, -rakenteet ja -käytännöt Antares-ohjelmassa Kaupallisesti merkittävät innovaatioprosessit: Antares-casetarkastelu Innovaatio- ja kaupallistumisprosessien luonne Kehittelyn kesto ja syyt Motivaatio ja resurssit Yhteistyö ja tiedonsiirto Suhde markkinoihin Ohjelman vaikutus innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen Antares lisäsi mielenkiintoa alan tutkimusta kohtaan Potra Ohjelman taustaa Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, -rakenteet ja -käytännöt Potra-ohjelmassa Kaupallisesti merkittävät innovaatioprosessit: Potra-casetarkastelu Innovaatio- ja kaupallistumisprosessien luonne Kehittelyn kesto ja syyt sekä motivaatio ja resurssit Yhteistyösuhteet ja tiedonsiirtomekanismit Suhde markkinoihin sekä innovaation leviämis- ja kaupallistamismekanismit Innovaatio- ja kaupallistamisprosessin haasteita Ohjelman vaikutus innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen Potra siirsi polymeeriosaamista uusille sovellusalueille Liitteet 1. Yhteenveto ICT-alan erityispiirteistä innovaatioiden syntyyn ja luonteeseen vaikuttavina tekijöinä Yhteenveto diagnostiikka-alan erityispiirteistä innovaatioiden syntyyn ja luonteeseen vaikuttavina tekijöinä Yhteenveto avaruustutkimusalan erityispiirteistä innovaatioiden syntyyn ja luonteeseen vaikuttavina tekijöinä Yhteenveto polymeerialan erityispiirteistä innovaatioiden syntyyn ja luonteeseen vaikuttavina tekijöinä Case-hankkeiden innovaatiot...94 Lähteet...96 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....97

10 Taulukot Taulukko 1.1. Aineisto ja menetelmät Taulukko 3.1. Ohjelmien toteutuksen pääkohdat Taulukko 3.2. Teknologia-alakohtaisia innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosesseihin liittyviä tekijöitä sekä vaikutuksia ohjelmatasolla Taulukko 4.1. Yhteenveto ohjelmastrategioista, ohjelmien keinoista ja hyvistä käytännöistä sekä ohjausvaikutuksesta Taulukko 7.1. ICT-toimiala Suomessa Taulukko 7.2. Teknisen innovaattorin ja liiketoiminnan kehittäjän profiilit pienyrityksessä Taulukko 7.3. Usix-hanketyyppien vertailutaulukko Kuvat Kuva 1.1. Integroitu lähestymistapa innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointityöhön....3 Kuva 2.1. Teknologian ja markkinoinnin S-käyrä Kuva 2.2. Tuotteen elinkaaren vaiheet ja talous Kuva 2.3. Innovaatioprosessilähtöinen lähestymistapa arviointitehtävään. 15 Kuva 3.1. ICT-alan tuotekehityshankkeet Kuva 5.1. Markkinapotentiaali-/innovaationelikenttä sekä esimerkkejä hankkeiden ja innovaatioiden kehittymissuunnista Kuva 5.2. Vuorovaikutuksen tärkeimmät osa-alueet ja motiivit Tekes-ohjelmassa Kuva 6.1. T&k-tulosten kaupallistamiseen liittyviä strategioita Kuva 7.1. ICT-toimiala, hype ja Usix-ohjelma Kuva 7.2. Usix-ohjelman case-yritysten ja innovaatioiden ulottuvuudet Kuva 7.3. Pienyrityksen innovaatioprosessi ja Usix-ohjelma Kuva 7.4. Suuyrityksen innovaatioprosessi ja Usix-ohjelma...57 Kuva 7.5. Korkeakoululähtöisen hankkeen innovaatioprosessi ja Usix-ohjelma Kuva 8.1. Diagnostiikka-ohjelman case-hankkeet nelikentässä Kuva 8.2. Näkökulma kaupallistamiseen Diagnostiikka-ohjelman tutkimushankkeissa Kuva 9.1. Antares-ohjelman case-hankkeet nelikentässä Kuva 9.2. Näkökulma kaupallistamiseen avaruustutkimushankkeissa Kuva Suomen kemianteollisuuden ydinalueet ja Potra-ohjelman hankkeet Kuva Potran salmiakkimalli Kuva Potra-ohjelman case-hankkeiden ja innovaatioiden ulottuvuudet Kuva Kaksi teknologiaohjelmamallia. (Potra)... 83

11 Osa 1 Arviointityön lähtökohdat, johtopäätökset ja suositukset 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus 1.1 Yleistä Tekesin toiminnan yleisenä tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset kyetään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Innovaatioympäristön kehittäjätoimijoiden joukossa Tekesillä on ollut vahva teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävä rooli. Tekesin viime vuosina käynnistämien teknologiaohjelmien taustalla ovat yhä useammin olleet kilpailuympäristössä tapahtuneet muutokset, teknologiaan liittyvän lainsäädännön kehitys, markkinoiden sääntely sekä näihin liittyvä uuden liiketoiminnan edistäminen. Haasteena on ollut erityisesti teknologiapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen tilanteessa, jossa Suomen kaltaisessa pienessä avoimessa taloudessa tehtävälle tutkimus- ja kehittämistyölle olisi globaaleilla markkinoilla löydettävä omat innovointiin ja kaupallistamiseen liittyvät toimintamallit ja strategiat. Tekesin rahoittaman julkisen tutkimuksen osalta onkin määrätietoisesti pyritty vahvistamaan innovaatiotavoitteiden asemaa ja tukemaan tutkimus- ja kehittämistyön kaupallistamista. Itse teknologiaohjelmien tavoitteissa ja sisällössä ovat viime vuosina korostuneet t&k-hankkeiden kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet. Ohjelmissa on tavoiteltu innovaatioita ja uusia liiketoimintoja ja pyritty ottamaan käyttäjä- ja hyödyntämisnäkökulma vahvasti mukaan innovaatioprosessiin. Tämän arviointityön kohteena on ollut neljä Tekesin teknologiaohjelmaa, joissa on pyritty uudistamaan innovaatioprosesseja ja kehittämään t&k-toimintaa kaupallistamisen ja innovaatioiden tavoitteiden suuntaan. Arvioitavat ohjelmat ovat olleet Diagnostiikka 2000 ( ) Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Potra ( ) Antares Avaruustutkimusohjelma ( ) Usix Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka ( ). Teknologiaohjelmia yhdistäväksi tekijäksi oli Tekesissä ja arviointitehtävän toimeksiannon lähtökohdissa tunnistettu yhteinen haaste aikaansaada muutoksia kunkin teknologia-alan innovaatioprosesseissa sekä teknologian kehittämisen arvolähtökohdissa. Vaikka ohjelmat ovat kohdistuneet erilaisille teknologia-aloille ja niiden synnyttämien innovaatioprosessien mekanismit ovat luonteeltaan eri tyyppisiä, niissä on tavoiteltu pitkäjänteisesti innovaatioita sekä pyritty kehittämään t&ktoimintaa kaupallistamisen ja innovaatioiden tavoitteiden suuntaan. Yhteisenä haasteena on mm. tutkimushankkeissa ollut kaupallisen potentiaalin tunnistaminen jo alkuvaiheessa. 1.2 Arviointityön lähtökohdat ja tavoitteet Arviointityön keskeisenä päämääränä on ollut innovaatioprosessien luonteen ja kaupallistamisen dynamiikan kautta tunnistaa ohjelmatoiminnalla aikaansaatuja vaikutuksia t&k-toiminnan lähtökohdissa ja innovaatiotavoitteissa. Yleistavoitteina on ollut selvittää millaisia innovaatioita ja niiden kaupallistumista edistäviä vaikutuksia ohjel- 1

12 milla on ollut tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tavoitteisiin ja sisältöön, eri osallistujatahojen toimintatapoihin sekä laajemmin innovaatioprosesseihin ja teknologian ja innovaatioiden kehittämisen ja kaupallistamisen lähtökohtiin. Arviointityössä on myös pyritty ohjelma- ja teknologia-alakohtaisesti tunnistamaan innovaatioiden syntyä ja kaupallistumista tukevia tekijöitä sekä arvioimaan teknologiaohjelmittain tekijöitä, menetelmiä ja keinoja, joilla on onnistuttu tukemaan innovaatioprosesseja sekä edistämään t&k-toiminnan kaupallistamista. Arviointityössä on haettu vastauksia erityisesti seuraaviin ydinkysymyksiin: Miten innovaatioiden syntymistä on tavoiteltu ohjelmissa ja missä määrin ohjelmien tavoitteet ovat muuttaneet yritysten t&k-hankkeiden ja tutkimusorganisaatioiden hankkeiden tavoitteita sekä osallistuvien tahojen toimintatapoja? Miten ohjelmissa on huomioitu t&k-tulosten kaupallistaminen ja miten kaupallistamisfokus on kytketty ohjelmastrategioihin, hankekriteereihin ja toimeenpanon käytäntöihin? Millaiset tarpeet ja arvotausta ovat määrittäneet ohjelmien t&k-tavoitteita, mitkä tahot ovat osallistuneet painotusten määrittelyyn ja millaiset näkökulmat dominoivat innovaatioprosessien syntyä? Millaisia keinoja ohjelmissa on käytetty innovaatioiden synnyn edistämiseksi ja niiden kaupallistamiseksi ja millainen merkitys ohjelmilla on ollut tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden hyödynnettävyyden kehittämisessä? Onko ohjelmilla ollut vaikutusta riskinottoon t&k:ssa? Mitkä tekijät selittävät menestymistä innovaatioprosessin eri vaiheissa ja mitkä ovat ohjelmissa kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien ja innovaatioiden tunnuspiirteet? Millaiset ohjelmarakenteet ja toteutuskonseptit tukevat parhaiten kaupallistamispyrkimyksiä ja hankkeiden kaupallistamista? Millaista lisäarvoa ohjelmallisuus (vrt. muut ohjauskeinot ja rahoitusmuodot) tuo t&k-toimintaan, kun päämääränä on kaupallisesti merkittävien innovaatioiden ja innovaatioprosessien synnyttäminen? Miten ohjelmatoimintaa voitaisiin kehittää, jotta se tukisi paremmin lyhyen sekä pitkän tähtäimen kaupallistamisen tavoitteita? Pääpaino arviointityössä on ollut innovaatioprosessin muutoksiin tähtäävän ohjelmakonseptin vaikuttavuuden ja merkityksen arvioinnissa sekä uusien näkökulmien esiin nostamisessa ohjelmastrategioiden ja -välineiden kehittämiselle. Erityishuomio on kiinnitetty innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosessien dynamiikan sekä ohjelmakohtaisesti erilaisten innovaatioympäristöjen analysointiin. Ohjelmakohtaiset arvioinnit ja arviointitulkinnat on toteutettu yhteisen innovaatioiden synnyn ja kaupallistamisen dynamiikkaan perustuvan tulkintakehyksen kautta. Integroitua lähestymistapaa arviointitehtävään on havainnollistettu kuvassa Arviointityön toteutus Arviointityö on toteutettu neljässä toisiaan tukevassa työvaiheessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa arviointityön perustaksi luotiin innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosessien dynamiikan sekä innovaatio- ja kaupallistamistavoitteiden lähtökohtien perusteella yhteinen teoriaperusteinen käsitteistö sekä kriteerit ohjelmakohtaisille arvioinneille ja kaupallisesti merkittävien innovaatioprosessien tunnistamiselle ohjelmissa. Arvioinnin toisessa vaiheessa on analysoitu sitä, miten erilaisten teknologiaohjelmien ja teknologia-alojen erityispiirteet vaikuttavat innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosessien luonteeseen sekä arvioitu ohjelmastrategioiden, -rakenteiden ja -toimintakäytäntöjen vaikutusta kaupallisten innovaatioiden syntyyn. Työvaiheessa on myös pyritty nostamaan esiin innovaatioiden syntyä tukevia hyviä ohjelmallisia malleja ja toimintakäytäntöjä. Työn kolmannessa vaiheessa on pyritty tunnistamaan merkittävimmät ohjelmissa syntyneet innovaatiot ja kaupallisesti potentiaaliset prosessit. Hankekohtaisten case-tarkastelujen avulla on selvitetty kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien ja innovaatioiden tunnuspiirteitä, onnistumisen mahdollisia pullonkauloja sekä ohjelmallisten työkalujen ja välineiden vaikutusta innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosesseihin. Haasteena työvaiheessa on ollut hyvinkin eri tyyppisten hankkeiden kaupallistamisketjujen ja -dy- 2

13 Teknologia-alan erityispiirteet ja innovaatioympäristö Innovaatioiden synty- ja kaupallistumisprosessien dynamiikka Diagnostiikka 2000 Potra USIX Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa Ohjelman ja teknologialan erityispiirteet innovaatioiden luonteeseen ja syntyprosessiin vaikuttavina tekijöinä Kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, rakenteet ja käytännöt teknologiaohjelmissa Antares Kaupallisesti merkittävät innovaatioprosessit teknologia ohjelmissa Innovaatioprosessin muutoksiin tähtäävän ohjelmakonseptin merkitys ja vaikuttavuus Kuva 1.1. Integroitu lähestymistapa innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointityöhön. namiikan tunnistaminen (perustutkimuksesta pitkälle kehitettyihin sovelluksiin) sekä näihin liittyvien syy-seuraussuhteiden osoittaminen. Arvioinnin viimeisessä, neljännessä, vaiheessa on edellisten työvaiheiden pohjalta pyritty muodostamaan ohjelmakonseptitasoinen synteesi siitä, millaiset ohjelmarakenteet ja ohjelmakonseptit tukevat yleisesti innovaatioprosesseja sekä yksittäisten hankkeiden kaupallistamista. Synteesin perusteella on myös järjestelmä- ja ohjelmatasoisesti arvioitu sitä, miten ohjelmatoimintaa voitaisiin edelleen kehittää, jotta se tukisi entistä paremmin lyhyen ja pitkän tähtäimen kaupallistamisen tavoitteita sekä mitkä ovat Tekesin kompetenssit ja työkalut arvioida ja edistää t&k-toiminnan kaupallistamista. Arviointiraportti on jaettu kahteen osaan. Raportin ensimmäisessä osassa ovat yleiset konseptitason tarkastelut ja toisessa osassa ohjelmakohtaiset tarkastelut. Ensimmäisessä osassa esitellään arviointityön lähtökohdat ja tavoitteet (luku 1), arvioinnissa käytetyt käsitteet ja lähestymistavat kaupallistamiseen ja innovaatioihin (luku 2), tiivistetty analyysi tarkasteltavina olevien ohjelmien ja teknologia-alojen erityispiirteistä innovaatioiden luonteeseen liittyvinä tekijöinä (luku 3), yhteenveto ohjelmissa käytetyistä kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevista toimintatavoista ja käytännöistä (luku 4), hankekohtaisista case-tarkasteluista tehdyt päätelmät (luku 5) sekä arvioinnin yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset (luku 6). 3

14 Arviointiraportin toisessa osassa käydään kunkin ohjelman kohdalta (Usix luku 7, Diagnostiikka luku 8, Antares luku 9, Potra luku 10) läpi ohjelmien taustat (luvut 7.1, 8.1, 9.1, ja 10.1), kaupallisten innovaatioiden syntyä tukevat ohjelmastrategiat, rakenteet ja käytännöt (luvut 7.2, 8.2, 9.2 ja 10.2), hankekohtaiset case-tarkastelut (luvut 7.3, 8.3, 9.3 ja 10.3) sekä ohjelmien tulokset tiivistetysti (luvut 7.4, 8.4, 9.4 ja 10.4). Arviointityö on tehty LTT- Tutkimus Oy:ssä. Arvioinnin on toteuttanut tutkijaryhmä, joka on koostunut 9 henkilöstä. Arviointityön vastuullisena johtaja on toiminut tutkimusjohtaja, FL Mikko Valtakari ja päätoimisina tutkijoina ovat toimineet DI, OTK Mervi Rajahonka (Diagnostiikka ja Potra), KTM Tommi Pelkonen (Usix) ja FM Pertti Kiuru (Antares). Ohjelmakohtaisten arviointitulosten tulkinnassa, innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosessien analysoinnissa sekä ohjelmakonseptia ja teknologia- ja innovaatiojärjestelmää koskevien johtopäätösten teossa hyvin keskeinen rooli on ollut arviointityössä mukana olleilla asiantuntijoilla. LTT:n asiantuntijoista dosentti, KTT Matti Pulkkinen on toiminut arviointityössä innovaatioiden kaupallistamisen dynamiikkaan ja ohjelmakonseptitason kehittämiskysymyksiin perehtyneenä asiantuntijana. KTT, TkL Seppo Leminen on toiminut projektissa Usix-ohjelman teknologia-asiantuntijana sekä laajemmin kehityssyklien ja kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijana. LTT:n ulkopuolisina asiantuntijoina projektissa ovat toimineet Ph.D (BioTech), MBA (IMD) Heikki Laurila (FruxAdvisors Oy), TkL Kimmo Halme ja YM Tarmo Lemola (Advansis Oy). sekä prof. Juha Hyyppä (Geodeettinen laitos). Heikki Laurila on toiminut arviointityössä Potra- ja Diagnostiikka-ohjelmien teknologia-alan sisällön tuntevana asiantuntijana ja osallistunut näiden ohjelmien arviointitulkintojen lisäksi myös laajemmin innovaatioiden teknologisen ja kaupallisen merkittävyyden arviointiin sekä ohjelmakonseptin toimivuuden arviointiin. Kimmo Halme ja Tarmo Lemola ovat toimineet arviointityössä asiantuntijoina etenkin teknologia- ja innovaatiojärjestelmätason tulkintoihin liittyvissä kysymyksissä ja osallistuneet näitä koskevien kehittämistarpeiden arviointiin. Juha Hyyppä on toiminut projektissa avaruusteknologia-alan (Antares) teknologia-asiantuntijana. 1.4 Aineisto ja menetelmät Arviointityö on perustunut laadullisiin menetelmiin ja esitetyt arviointitulkinnat pohjautuvat pitkälti asiantuntija-arviointeihin. Arviointityössä käytetyn aineiston perusrunko on koostunut innovaatioiden kaupallistamista koskevaan teoriaperustaan liittyvästä kirjallisuudesta, ohjelmadokumenteista ja muusta ohjelmien tuottamasta materiaalista, ohjelmien avainhenkilöille ja teknologiaalan asiantuntijoille tehdyistä haastatteluista sekä innovaatioiden kaupallistumisprosessia hankekohtaisesti selvitelleistä case-tutkimuksista, joissa mm. haastateltiin yritysten ja tutkimuslaitosten avainhenkilöitä. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät on koottu taulukkoon Arviointityöhön liittyvät erityishaasteet Arviointityössä painopiste on ollut innovaatioprosessin muutoksiin tähtäävän ohjelmakonseptin vaikuttavuuden ja merkityksen arvioinnissa. Arvioinnin kohteena olleita teknologiaohjelmia on tarkasteltu ensisijaisesti kokonaisuutena, päämääränä selvittää, millaisia innovaatioiden syntyä ja kaupallistumista edistäviä vaikutuksia ohjelmilla on ollut. Valitusta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta johtuen arviointityössä ei ole tehty erillisiä ohjelma-aluekohtaisia vaikuttavuusarviointeja, vaan ohjelmilla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia on tulkittu ensisijaisesti innovaatiotavoitteiden ja kaupallistamisen näkökulmasta. Tästä syystä arviointityön tulkinnat ja tulokset koskevat vain rajatusti ohjelmien tuloksia ja vaikutuksia. Innovaatioprosessi innovaation synnyn varhaisvaiheista sen kaupallistumiseen saattaa kestää ajallisesti useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tekesin rahoituskriteereistä ja teknologiaohjelmien luonteesta johtuen valtaosa ohjelmien hankkeiden tuloksista on vielä suhteellisen kaukana varsinaisesta kaupallistamisvaiheesta. Innovaatioprosessien 4

15 Taulukko 1.1. Aineisto ja menetelmät. Arviointitehtävä Arvioinnin fokus Pääasiallinen aineisto ja menetelmät Käsitteiden ja arviointikriteereiden määrittely Ohjelmastrategioiden ja toimintakäytäntöjen analysointi Kaupallisesti merkittävien innovaatioprosessien analysointi Innovaatioprosessin muutoksiin tähtäävän ohjelmakonseptin merkityksen ja vaikuttavuuden arviointi Kehittämistarpeet ja suositukset Yhteinen tulkintakehys ja kriteerit kaupallisesti merkittävien innovaatioprosessien ja innovaatioiden määrittämiselle ohjelmissa. Ohjelmastrategioiden, toteutuskonseptien sekä muiden ohjelmallisten välineiden merkitys ja vaikutukset kaupallisten innovaatioiden syntyyn. Hyvät ohjelmakohtaiset käytännöt ja toimintamallit. Kaupallisesti merkittävien innovaatioprosessien tunnistaminen ohjelmista Kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien tunnuspiirteiden analysointi Ohjelmallisten työkalujen ja välineiden vaikutusten arviointi innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosesseihin. Ohjelmakonseptin merkitys ja lisäarvo Suositukset ohjelma- ja hanketasoisista kehittämistarpeista ja -välineistä Ohjelmadokumentit Alan kirjallisuus ja tutkimus Kirjallisuus- ja käsiteanalyysit Ohjelmadokumentit Ohjelmien avainhenkilö- ja asiantuntijahaastattelut Diagnostiikka 6 henkilöä Potra 6 (+4 jr-kokous) henkilöä Antares 8 henkilöä Usix 2 henkilöä Strategia-analyysit ja hanketyypittelyt Asiantuntija-arviot Hanketyypittelyt Hankekohtaiset case-tarkastelut Diagnostiikka 5 casea Potra 7 casea Antares 6 casea Usix 7 casea Yhteensä 30 yritysten tai tutkimuslaitosten avainhenkilön haastattelua Workshopit ja työpalaverit Asiantuntija-arviot ollessa vielä kesken on hanketasoisessa tarkastelussa ollut mahdollista analysoida suhteellisen kattavasti hankkeiden kaupallistamista edeltäviä vaiheita. Sen sijaan innovaatioiden kaupallistamisprosessiin liittyviä tekijöitä sekä innovaatioiden kaupallistumisen syy-seuraussuhteita on työssä jouduttu arvioimaan pääosin ennakoivasti. Kaupallistamispäämäärien näkökulmasta arviointityön haasteena on ollut hankkeissa luotujen innovaatioiden kaupallisen potentiaalin tunnistaminen innovaatioprosesseista niiden ollessa vielä kesken. Arvioidut teknologiaohjelmat ovat kohdistuneet varsin eri tyyppisille teknologia-aloille ja innovaatioympäristöihin. Myös ohjelmien tavoitteet, ohjauskeinot ja hankekohtaiset painotukset ovat poikenneet toisistaan. Ohjelmien erityispiirteistä joh- 5

16 tuen hankkeissa aikaansaatujen innovaatioprosessien luonne, yhtälailla kuin luotujen innovaatioiden suhde markkinoihin ja kaupallistumispäämääriin, eroavat toisistaan. Ohjelmien ja niiden toimintaympäristön erityyppisyys on hankaloittanut innovaatioiden kaupallistamisprosesseihin vaikuttavien tekijöiden yhteismitallista arviointia ja siten asettanut haasteita tulkintojen tekemiselle koskien koko neljän ohjelman kokonaisuutta. Toisaalta ohjelmien ja teknologia-alojen erilaisuus on tarjonnut laaja-alaisen perspektiivin tarkastella innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosesseihin vaikuttavia tekijöitä hyvinkin eri tyyppisissä ympäristöissä ja innovaatioprosessin vaiheissa. Arviointityö on perustunut laadullisiin arviointimenetelmiin ja esitetyt arviointitulkinnat pääosin asiantuntijanäkemyksiin. Keskeisenä aineistona arviointityössä on käytetty hankekohtaisia casetarkasteluja. Koska pyrkimyksenä oli ensisijaisesti tunnistaa ja analysoida onnistumisen syitä sekä innovaatioprosesseihin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä, case-kohteiksi valittiin kustakin ohjelmasta hankkeita, joissa on saavutettu kaupallistamisen päämäärien näkökulmasta onnistuneita tuloksia. Valikoitumisesta johtuen hankekohtaisten analyysien perusteella tehdyissä arviointitulkinnoissa korostuvat ns. onnistuneiden hankkeiden tunnuspiirteet. Tältä osin case-kohtaisia arviointihavaintoja ei voi suoraan yleistää ohjelma- tai ohjelmakonseptitasoisiksi. Valitusta laadullisesta tarkastelutavasta sekä käytetyistä menetelmistä johtuen arviointityön erityishaasteena onkin ollut arvioida kokonaisvaltaisesti ja kriittisesti ohjelmakonseptitason vaikuttavuutta ja merkitystä. 6

17 2 Kaupallistaminen ja innovaatiot käsitteet ja lähestymistavat 2.1 Innovaation ja innovaatioprosessin tulkinta arvioinnissa OECD:n (1991) innovaation määritelmä korostaa teknologian kehittämisen yhdistämistä teknologian kaupallistamiseen ja innovaatioprosessin iteratiivisuuden luonnetta. OECD:n määritelmässä innovaatio merkitsee toimintaa, jossa tuote tai palvelu tuodaan markkinoille pyrkien kaupalliseen menestykseen. Lopullinen taloudellinen menestys ei kuitenkaan ole tässä määritelmässä keskeistä tai ratkaisevaa luokiteltaessa jokin prosessi innovaatioksi. Innovation is an iterative process initiate by the perception of a new market and/or new service opportunity for a technology based invention which lead to development, production, and marketing tasks striving for the commercial success of the innovation. Toisinaan innovaatio kytketään teknologiseen uutuuteen ja käsitteet innovaatio ja teknologia mielletään joskus jopa synonyymeinä. Innovaation merkityssisältö on kuitenkin monimuotoinen ja entisestään laajentunut viime vuosina. Innovaatiot jaotellaan usein tuote-, prosessi- ja organisaatioinnovaatioiksi. Lisäksi uutena innovaatiotyyppinä on viime aikoina tuotu esiin markkinainnovaatiot 1. Innovaatiolla tarkoitetaan ideaa, joka on kehitetty uuden tuotteen tai palvelun muotoon, uudeksi prosessiksi tai organisatorisiksi uudistukseksi lisäarvoa tuovalla tavalla 2. Tuoteinnovaatiolla tarkoitetaan uutta tai paranneltua tuotetta ja/tai tai palvelua. Tuotteet ja palvelut voivat kytkeytyä myös toisiinsa. Prosessi-innovaatiolla tarkoitetaan uudentyyppisiä informaatio- ja materiaalivirtoja organisaation sisällä ja sen ulkopuolella sekä uudentyyppisiä työskentelymalleja ja työkaluja tuottaa ja jaella tuotteita ja palveluita. Organisatoriset innovaatiot tarkoittavat uusia tapoja organisoida yrityksiä, uusia liikkeenjohdon työkaluja, kannustinjärjestelmiä ja organisaatioiden rakenteita. Markkinainnovaatioilla tarkoitetaan uusia tapoja toimia markkinoilla, uusien markkinoiden segmenttien identifioimista ja tavoittamista ja esimerkiksi uusia toimialarajat ylittäviä konsepteja. Tuote- ja palveluinnovaatiot eroavat prosessi-innovaatioista ja organisatorisista innovaatioista tämän arvioinnin kannalta merkittävällä tavalla. Ensinnäkin prosessi- ja organisatoriset innovaatiot otetaan useimmiten käyttöön organisaation sisällä, kun taas tuoteinnovaatiot valmistetaan tuotteiksi ja lanseerataan yrityksen ulkoisille markkinoille 3. Toiseksi tuoteinnovaatiot ovat toimialakohtaisia, standardoidumpia ja helpommin jäljiteltävissä toimialan sisällä, kun taas organisatoriset ja prosessi-innovaatiot ovat enemmänkin organisaatiokohtaisia. Hallinnollisia ja prosessi-innovaatioita ei voi suoraan kopioida organisaatiosta toiseen, vaan ne edellyttävät huomattavia muokkauksia, jotta ne soveltuisivat organisaation kulttuuriin, rakenteisiin ja järjestelmiin. 4 Näkyvyyden takia tuote- ja palveluinnovaatioita on selvästi helpompi tutkia kuin prosessi-innovaatioita ja organisatorisia innovaatioita. Laajennettaessa innovaation käsitettä tuotteesta prosesseihin ja organisaatioihin innovaation ja kaupallistamisen käsitteet erkaantuvat entisestään. 1 Pulkkinen 1997, Kuusisto & Meyer Tidd ym Tidd ym Damanpour & Gopalakrishnen

18 Innovaatio voidaan määritellä silloin kaupallistetuksi tuotteeksi tai yhteiskunnalliseen käyttöön otetuksi prosessiksi. 5 Innovaatio sisältää tällöin käsitteenä hyödyntämisen, mutta ei enää lainkaan välttämättä kaupallistamista. Prosessi-innovaatio ja organisaatioinnovaatio voivat olla organisaatiokohtaisia. Tällöin uudistus on kyllä otettu käyttöön, mutta sitä ei ole myyty muille organisaatioille. Innovaatio myös ilmenee erilaisena eri osapuolille: tutkijaosapuolelle innovaatio on ratkaisu tutkimusongelmaan, tuotteen valmistajalle se on myytävä tuote ja tuotteen käyttäjälle (asiakkaalle) se on ratkaisu ongelmaan. Innovaatiolle on luonteenomaista, että sen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuneet toimijat ovat nimettävissä, se on kaupallistettu tai vakiinnutettu käyttöön ja että se on yhteisöllisesti tunnustettu uudeksi. 6 Innovaation uutuusaste voi vaihdella myös kaikissa innovaatiotyypeissä radikaalista inkrementaaliseen. Innovaation uutuusaste ja merkittävyyden arviointi on luonnollisesti suhteellista. Onko innovaatio uusi globaalisti, kansallisella tasolla, toimialatasolla vai vain yrityksen itsensä tasolla? Tässä arvioinnissa on syytä keskittyä tuote-, palvelu- ja rajoitetusti prosessi-innovaatioihin sekä näihin liittyviin innovaatiotavoitteisiin. Tuote- ja palveluinnovaatioihin kytkeytyy välittömästi kaupallistamisen haaste, kun taas prosessi- ja organisatoriset innovaatiot hyödynnetään usein vain yhdessä organisaatiossa eivätkä ne suoranaisesti johda kaupallisiin toimituksiin. Toisaalta useissa tapauksissa tuote- ja prosessi-innovaatiota on lähes mahdotonta täysin erottaa toisistaan. Organisatorisia innovaatioita sen sijaan voisi olla erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta tutkia tämän arvioinnin puitteissa, koska ne ilmenevät usein yksinomaan organisaation sisällä. Markkinainnovaatio puolestaan ei välttämättä sisällä mitään teknologista ulottuvuutta, joten se voidaan myös rajata tämän arvioinnin ulkopuolelle. Innovaatioprosessi koostuu uusien ideoiden tuottamisesta ja niiden toteuttamisesta uudessa tuotteessa, palvelussa tai prosessissa sekä näiden hyväksyntää. Innovaatioprosessin osalta voidaan tunnistaa kaksi ääripäätä eli ns. lineaarinen malli ja interaktiivinen malli. T&k-toiminta voidaan jaotella perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lineaarisessa mallissa perustutkimus johtaa soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja edelleen tuotteen tuotantoon ja tarjoamiseen loppukäyttäjille. Lineaarinen innovaation malli juontuu ajalta, jolloin perustutkimukseen panostettiin runsaasti julkisia varoja eikä tuotemarkkinoilla ollut ylitarjontaa eikä intensiivistä kilpailua 7. Lineaarisessa mallissa teknologiaa ikään kuin työnnetään markkinoille (technology push). Interaktiivisessa innovaation mallissa paino on vahvemmin markkinoilla (market pull) ja innovaation voidaan katsoa syntyvän missä tahansa em. lineaarisen ketjun vaiheessa. Interaktiivisen mallin mukaisesti tutkimuksen, teollisuuden ja loppukäyttäjien vuorovaikutus on tärkeä innovaatioiden lähde. Tämän arvioinnin eräänä haasteena on, miten perustutkimus, soveltava tutkimus ja tuotekehitys suhteutetaan toisiinsa sekä miten onnistumista voidaan näissä erikseen arvioida innovaatiotavoitteiden näkökulmasta. Lineaarisen mallin mukaisesti onnistumista voitaisiin arvioida niin, että kunkin innovaatioprosessin vaiheen pitäisi johtaa aina seuraavaan vaiheeseen (esim. soveltavan tutkimuksen pitäisi johtaa tuotekehitykseen). Lineaarisen mallin mukainen prosessi voi olla merkki onnistumisesta, mutta se ei ole välttämättä riittävä eikä ainakaan ainoa onnistumisen muoto. Tekesin teknologiaohjelmissa painotus t&k-toiminnan eri osa-alueiden välillä vaihtelee ja ohjelmat ovat erityyppisiä. Toiset ohjelmat ovat lähempänä tutkimuksellista fokusta (esim. Antares- ja Potra-teknologiaohjelmat) ja toiset lähempänä markkinoita (esim. Usix- ja Diagnostiikka-teknologiaohjelmat). 5 Miettinen ym Miettinen ym Kuusisto & Meyer

19 Yrityksessä tapahtuva tutkimus ja teknologiankehitys jakautuu tilanteesta riippuen eri pituisiin hankkeisiin ja niiden intensiteetissä voi olla suuriakin vaihteluita. T&k-toiminta voi olla teknologialähtöistä (technology push), jolloin uudella teknologialla saatetaan kehittää uusia tuotteita useita vuosia ennen kuin edessä on siirtyminen seuraavan polven teknologian hyväksikäyttöön. Markkinavetoisessa (market pull) t&k-toiminnassa yritykset voivat muunnella tai parantaa olemassa olevia tuotteitaan. Nämä tuotekehityshankkeet tähtäävät markkinoille tuleviin tuotteisiin ja sisältävät huomattavasti vähemmän teknologista riskiä kuin tutkimus- ja teknologiakehityshankkeet. Usein t&k-toiminnassa pyritään integroimaan teknologialähtöinen ja markkinavetoinen toiminta (market technology coupling), jolloin mahdollistavan teknologian avulla yritykset voivat ryhtyä kehittämään uusia tuotteita. Tällöin pyritään joko integroimaan markkinoinnin ja t&k-toiminnan prosessit tai tekemään prosesseja mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti (concurrent engineering). Yrityksen näkökulmasta tuotekehityshankkeita usein mallinnetaankin investointeina, joilla on esimerkiksi tietty takaisinmaksuaika, kun taas tutkimus- ja teknologiakehityshankkeet määräytyvät lähinnä strategisin perustein. 8 Tässä arvioinnissa oletetaan, että innovaatioprosessi on interaktiivinen ja ainutlaatuinen. Interaktiivisen innovaatioprosessin mallin mukaisesti oleellisinta on vahva osaamisen taso kussakin innovaatioprosessin vaiheessa sekä monimuotoinen vuorovaikutus eri vaiheiden tai innovaatioprosessin toimintojen välillä. Onnistumista voidaan tällöin parhaiten mitata vuorovaikutuksen määrällä, laadulla ja tuloksellisuudella esimerkiksi soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan välillä. Lisäksi on tärkeää pystyä arvioimaan syntyneiden palautemekanismien toimivuutta innovaatiojärjestelmätasolla. 2.2 Kaupallistamisen tulkinta arvioinnissa Tekesin kaupallistamisstrategian tavoitteena on kehittää ja täsmentää kaupallistamisen tavoitteita ja sisältöä Tekesin omassa toiminnassa. Strategia korostaa yritysten liiketoimintojen kokonaisuutta ja t&k-tulosten kaupallistamista hankearvioinnissa, päätöksenteossa ja seurannassa. Sen myötä myös hankkeiden käsittely organisoidaan siten, että yritystalousyksikkö on mukana jo tuotekehityshankkeiden arvioinnista lähtien. Teknologiaohjelmiin otetaan yleisten markkinaselvitysten lisäksi yritysten kohdistettuja tarpeita palvelevat markkinaselvitykset ja laajempi kansainvälinen yhteistyö. Yhteistyö TE-keskusten, pääomarahoittajien, SITRAn, Finnveran ja Finpron kanssa on tässä keskeisellä sijalla. (Valtion tiede ja teknologianeuvosto 4/2000). Tekesin teknologiaohjelmien tavoitteissa ja sisällössä on korostunut viime vuosina t&k-hankkeiden kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet. Yritysten t&k-hankkeiden kaupallistamiseen kytkeytyvä liiketoimintaosaaminen on myös tunnistettu yhdeksi Tekesin kannalta keskeiseksi teknologiaksi. Tekesillä on kansallisessa innovaatiojärjestelmässä rooli innovaatioiden synty- ja kaupallistamisprosessien osaamisen kehittämisessä. Tekesin tehtävänä on luoda edellytyksiä osaamisen kehittymiseen sekä tähän liittyviä tukirakenteita. Yksi syy taloudellisten tekijöiden korostumiseen teknologiapolitiikassa on ollut julkisen sektorin rahoituksen kireys ja politiikkamuutokset. Suomessa on 1990-luvun jälkipuoliskolla omaksutun elinkeinopolitiikan mukaisesti pyritty pitkälti luopumaan yritystuista niiden markkinamekanismeja vääristävien vaikutusten takia. Tekesin ja t&k-toiminnan rahoitus on muodostanut tässä suhteessa 8 Vaihekoski ym

20 poikkeuksen. Kansantaloudellisessa tutkimuksessa esitetään usein, että julkinen t&k-tuki on perusteltua mm. t&k-toiminnan ulkoisvaikutusten ja tältä osin markkinoiden toimimattomuuden takia 9. Vaikka tällaisia yleisiä perusteluita julkiselle t&ktuelle on esitetty, on relevanttia kysyä, voiko ulkoisvaikutuksiakaan syntyä merkittävissä määrin, jos esim. t&k-hankkeiden kaupallistaminen kangertelee 10. T&k-toiminnan tulosten kaupallistaminen on todennäköisesti korostunut myös teknologiasektorin viime vuosien taantuman takia. Suomalaisen osaamisintensiivisen teollisuuden kasvaessa ja menestyessä 1990-luvun lopussa oli helpompaa uskoa, että t&k-investoinnit ovat keskimäärin kannattavia ja että julkisen sektorin panostusten kasvattaminen on perusteltua. Tilanteessa, jossa kaupalliset menestykset ovat harvalukuisempia, kiinnostus myös julkisen t&k-rahoituksen välittömiin vaikutuksiin on kasvanut. Taloudellisten tekijöiden korostuminen Tekesin toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa heijastanee myös muutoksia yksityisellä sektorilla. Yritysten omistuksen kansainvälistymisen ja rahoitusmarkkinoiden tehostumisen myötä Suomessa on yrityksissä alettu korostaa pääoman tuottoa muiden tekijöiden sijaan. Kaupallistamisen käsitettä käytetään yleensä Suomessa melko väljästi arkikielessä viittamaan jonkin idean, keksinnön tms. viemiseen markkinoille. Tässä mielessä kaupallistamisen käsite on melko lähellä tuoteinnovaation käsitettä. Kaupallistamisella tarkoitetaan yhtä hyvin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyjen keksintöjen kuin yrityksissä tehtyjen t&k-projektien tulosten viemistä markkinoille. On mielenkiintoista havaita, että kaupallistamisen (commercialization) käsitesisällöt poikkeavat USA:n ja Suomen välillä. USA:ssa kaupallistaminen tarkoittaa tieteellisten tai teknologisten saavutusten (mm. yliopistoissa syntyvät innovaatiot) liiketoiminnallista hyödyntämistä 11. USA:ssa kaupallistamisella tarkoitetaan pitkälti teknologian siirron kaltaista organisaatiorajat ylittävää toimintaa, jossa kaupallistajataho on useimmiten eri organisaatio kuin tutkimustuloksen, keksinnön tms. tuottanut taho. Yhdysvaltojen yliopistoissa toimii kaupallistamisyksiköitä, joiden tehtävänä on myydä yliopiston tutkimustuloksia ja keksintöjä ja kaupallistamiseen kytkeytyy myös pääomasijoitusinstrumentteja. Tekes on pyrkinyt viime vuosina yhteistyöhön pääomasijoittajien kanssa, mutta se ei itse ole pääomasijoittaja, joten lähtökohdat ovat myös tältä osin erilaiset. Kaupallistamisen näkökulmasta Tekesin ohjelmakohtaisen t&k-salkun valinnassa on tasapainotettava riski ja tuotto sekä hankkeiden painottaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pienten parannusten t&k-hankkeet antavat suhteellisen varman tuoton mutta eivät välttämättä generoi jatkossa mittavaa tulovirtaa yrityksille. Riskipitoiset uutta teknologiahyppäystä tukevat hankkeet eivät kaupallistamisen näkökulmasta anna varmaa kaupallistettavaa tuottoa. Tutkimuspainotteisten hankkeiden kaupallistamispotentiaali voi avautua jopa vuosien päästä. Tällöin on haasteena t&khankkeiden painottuminen t&k-salkussa, kun kaupallistamisessa painotetaan kansainvälisille markkinoille tähtääviä tuotteita. Suomessa kaupallistamiseen kytketään usein vienti ja kansainvälistyminen, koska kotimarkkinoiden pienuuden ja markkinoiden globalisoitumisen myötä harvojen tuotteiden ja palvelujen varaan voidaan rakentaa pitkäjänteisesti liiketoimintaa yksinomaan kotimarkkinoiden varassa. Yrityksen 9 T&k-toimintaa harjoittava yritys ei useastakaan syystä voi pitää itsellään kaikkia t&k-toiminnan tuloksia. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan tässä sitä, että esim. t&k-hankkeisiin osallistuneet henkilöt voivat siirtyä muihin yrityksiin ja esim. kilpailijoille, kilpailijat voivat kopioida ainakin osittain t&k-hankkeiden tuloksia jne. Tämän takia yritysten t&ktoiminta jäisi ilman julkista t&k-tukea matalammaksi kuin kansantalouden yleisen kasvun kannalta olisi tarkoituksenmukaista. Teknologisen kehityksen on todettu yleisesti olevan merkittävin taloudellista kasvua selittävä tekijä ja yleisesti OECD-maissa tuetaan eri muodoin yksityisellä sektorilla tehtävää t&k-toimintaa. 10 Suomessa innovaatiotoiminnan panostukset ovat kasvaneet nopeammin kuin 11 Nevens ym

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM LYNETin Tutkimuspäivä 2016 Ministeriön toimialaan kuuluvat mm. Elinkeinopolitiikka

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot