Talousennuste. Kaksi vaikeaa vuotta edessä. Maailmantalous: yhtäaikainen laskusuhdanne. Suomi: ei vältä taantumaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousennuste. Kaksi vaikeaa vuotta edessä. Maailmantalous: yhtäaikainen laskusuhdanne. Suomi: ei vältä taantumaa"

Transkriptio

1 17. joulukuuta 2008 Talousennuste Kaksi vaikeaa vuotta edessä Maailmantalous: yhtäaikainen laskusuhdanne Suomi: ei vältä taantumaa Korot ja valuutat: keskuspankeilta kaikki keinot käyttöön

2 Page intentionally left blank

3 Sisältö MAAILMANTALOUS Yhtäaikainen globaali laskusuhdanne 4 SUOMI Suomi ei vältä taantumaa 10 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankeilta kaikki keinot käyttöön 17 Keskeiset ennusteet 20 Yhteystiedot Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, ,

4 MAAILMANTALOUS Yhtäaikainen globaali laskusuhdanne Odotettavissa on velankevennyksen leviäminen rahoitussektorilta myös talouden muille osa-alueille, mikä ohjaa maailmantaloutta kohti yhtenäistä laskusuhdannetta. Monissa maissa kotitalouksien tase on paisunut jo liikaa, ja odotettavissa on menojen leikkauksia. Prosessi ei ole yhtä nopea kuin rahoitussektorilla, sillä kotitaloudet eivät voi rajattomasti karsia päivittäistä kulutustaan. Odotamme kulutuksen taantuvan rajuimmin USA:ssa, Isossa-Britanniassa ja muutamissa muissa maissa. Yksityinen kulutus ei vauhdita näiden maiden talouden toipumista. Talouspoliittiset elvytystoimet auttavat loiventamaan kulutuksen laskukäyrää, mutta ne eivät voi pysäyttää velankevennysprosessia. Kehittyvien talouksien nousu on tasannut globaaleja suhdanteita Kuilu maailmantalouden ja G7-maiden kasvuvauhdin välille kasvaa Yhtenäinen globaali laskusuhdanne Viimeksi kuluneiden noin 20 vuoden aikana maailmassa on totuttu melkoisen loiviin talouden heilahteluihin verrattuna aiempien vuosikymmenten suurempiin suhdannevaihteluihin. Viime aikojen maltillisille suhdannevaihteluille on olemassa useita selityksiä. Yksi merkittävä tekijä on, että viime vuosikymmenten aikana uuden maailman kasvuveturit ovat käynnistyneet hieman eri tahtiin. Syynä tähän ovat olleet rakenteelliset uudistukset ja säännöstelyn purkaminen luvulla ja 1990-luvun alkuvuosina nousukiitonsa aloittivat Aasian talouksista Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan. Koska nämä äskettäin teollistuneet maat eli NIC-maat ovat suhteellisesti tarkasteltuna pieni ryhmä, niiden kasvun maailmantaloutta vakauttava vaikutus jäi pienehköksi. Silti se riitti tasoittamaan suhdannevaihteluja. Aasian kriisin myötä NIC-maiden vauhti hidastui ja tahtipuikko siirtyi uusille, nopeasti kehittyville talouksille, kuten Kiinalle ja Intialle, jotka tuottivat käyttövoimaa maailmantalouden kasvulle G7-maiden keskinkertaisista kasvuluvuista huolimatta. Suurten kehittyvien talouksien kirivaihe alkoi 1990-luvun alkupuolella. Kuilu maailmantalouden kasvun ja G7- maiden kasvun välillä alkoi muodostua noin 15 vuotta sitten. Koska kehittyvissä talouksissa kasvu on jatkunut nopeana, ja ne ovat lisänneet osuuttaan maailmantalouden BKT:sta, repeämä on vain suurentunut. Helppo ja halpa raha tulossa tiensä päähän Maailmantalouden nopeaan kasvuun ja loiviin suhdannevaihteluihin ovat vaikuttaneet omalta osaltaan myös äärimmäisen suotuisat olosuhteet rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalouden tasapainottomuus korjaantumassa (kuvat englanniksi) Finanssi-innovaatiot ovat luoneet valtavan velkavivun Sen lisäksi, että keskuspankit leikkasivat IT-kuplan puhjetessa korkoja tuntuvasti, myös rahoitusalan innovaatiot ja uudet rahoituslaitokset ovat viime vuosina luoneet valtavan velkavivun, minkä myötä runsaasti likviditeettiä on virrannut Kiinan ja Japanin kaltaisista maista muualle maailmaan. Näin ollen Isossa-Britanniassa ja USA:ssa taloudet ovat kuluttaneet yli tulojensa ja pyörittäneet äärettömän alijäämäistä vaihtotasetta, jota on rahoitettu Kiinan, Saksan, Japanin ym. maiden ylijäämillä joulukuuta 2008

5 Viime vuosien erinomaista rahoitustilannetta kuvaavat hyvin yrityslainojen riskilisät. Jokaista USA:n taantumaa on edeltänyt ajanjakso, jolloin yrityslainojen riskilisät ovat olleet poikkeuksellisen pienet. Riskilisät ovat suurentuneet taantuman alkaessa ja taas nopeasti pienentyneet palautumisvaiheen aikana. Lukuun ottamatta käyrässä olevia piikkejä Aasian kriisin ja IT-kuplan puhkeamisen aikoihin, USA:ssa riskilisät ovat nykykriisiä edeltävien 15 vuoden aikana olleet suhteellisen pienet ja vakaat verrattuna ja 1980-lukujen voimakkaaseen turbulenssiin. Lisäksi lyhyiden yritysluottojen riskilisät olivat historiallisen matalalla tasolla alkuvuodesta 2002 alkuvuoteen Lyhyen maturiteetin yritysluotoissa oli jopa yhtämittainen negatiivinen preemio vuosina osoituksena poikkeuksellisen suuresta riskinottohalusta ja/tai löyhästä rahoituksesta. Riskilisät USA:ssa (varjostetut alueet kuvaavat USA:n taantumia) Riskilisät ovat tällä hetkellä 30-luvun tasolla Kotitalouksien taseet ovat paisuneet jo liikaa Rahoitussektorin ulkopuoliset yritykset paremmassa kunnossa Riskilisät ovat tällä hetkellä 30-luvun tasolla, vaikkakin ne viime aikoina ovat pienentyneet hieman poikkeuksellisen tiukkojen luotonantokriteerien seurauksena. Euroalueella, Isossa- Britanniassa ja USA:ssa tehdyt tutkimukset tukevat näkemystä luotonannon niukkuudesta. Syklisesti tiukentuneen luottotarjonnan lisäksi rahoitusjärjestelmässä on alkanut kivulias velankevennyksen prosessi. Suuret, riskipääoman tuottamisesta perinteisesti huolehtineet laitokset, kuten Lehman Brothers, ovat hävinneet kartalta tai muuttuneet perinteisiksi pankeiksi, kuten Goldman Sachs. Hedge-rahastot ovat törmänneet valtaviin ongelmiin, eikä niillä uskota olevan merkittävää roolia riskipääoman tuottajana lähitulevaisuudessa. Mahdollista on, että rahoitusjärjestelmää säädellään jatkossa maailmanlaajuisesti uusilla, entistä tiukemmilla rajoituksilla, joiden tarkoituksena on rajoittaa liiallista luottojen tarjontaa. Tämä taas haittaa luotonannon kasvua pitkällä aikavälillä. On siis todennäköistä, että yrityslainojen riskilisät kasvavat ja luottoja myönnetään tiukemmin perustein myös tilanteen vakaannuttua ja pölyn laskeuduttua. Nämä tekijät eivät ainoastaan hidasta taantumasta elpymistä vaan myös painavat raskaasti globaalia potentiaalista BKT:n kasvua, koska toimivat riskipääomamarkkinat ovat tehokkaan talouden keskeinen edellytys. Velankevennystä missä, miten paljon ja miten nopeasti? Päivän teema on velankevennys. Prosessi on jo käynnissä rahoitussektorilla, mikä vaikuttaa dramaattisesti vakavaraisuuteen, pääoman hinnoitteluun ja volatiliteettiin. Samaa odotamme tapahtuvaksi myös rahoitussektorin ulkopuolella. Monissa maissa kotitalouksien tase on paisunut jo liikaa, ja odotettavissa on menojen leikkauksia. Prosessi ei ole yhtä nopea kuin rahoitussektorilla, mutta se saattaa venyä usean vuoden mittaiseksi. Kotitaloudet eivät voi rajattomasti karsia päivittäistä kulutustaan, mutta ne käyttävät jo nyt huomattavasti vähemmän rahaa kalliiden hyödykkeiden, kuten autojen hankintaan. Muu yrityssektori on jonkin verran rahoitussektoria paremmassa kunnossa. Vuosikymmenen alkupuolella monet yritykset tekivät rajuja toimenpiteitä parantaakseen taseitaan, ja vaikka velkaantumisaste onkin näistä ajoista kasvanut, monet yritysten tunnusluvut näyttävät nyt huomattavasti 5-10 vuoden takaisia paremmilta. Makroennusteemme heijastaa näitä lukuja. Odotamme kulutuksen taantuvan voimakkaasti USA:ssa, Isossa-Britanniassa ja muutamassa muussa maassa. Yksityinen kulutus ei vauhdita näiden maiden talouden toipumista. Talouspoliittiset elvytystoimet auttavat loiventamaan kulutuksen laskukäyrää, mutta ne eivät voi pysäyttää velankevennysprosessia. 17. joulukuuta

6 Kotitalouksien velankevennystarve vaihtelee (kotitalouksien velka % BKT:sta) Prosenttia BKT:sta Olosuhteet vaihtelevat maiden ja alueiden välillä, joten emme usko kaikkien talouksien velkaantumisasteen laskevan. Onkin todennäköisempää, että monissa maissa kotitalouksien velkaantumisaste ei laske vaan pikemminkin nousee keskipitkällä aikavälillä. Tyypillistä kehittyville talouksille on erittäin vähäinen velanotto. Pankkien taseet ovat yleensä melkoisen pieniä suhteessa BKT:hen, ja kotitalouksilla on vain harvoin suuria asunto- tai kulutusluottoja. Velankevennys on näin ollen keskeinen teema monissa korkean tulotason maissa, mutta se ei suinkaan ole yleismaailmallinen ilmiö. Myös korkean tulotason maiden välillä on suuria eroja. Euroalueen maista esimerkiksi saksalaiset ovat keventäneet velkaansa jo vuosikymmenen ajan, kun taas Espanjassa velkaantuminen on kasvanut nopeasti. Italiassa kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen on lähes yhtä pieni kuin Euroopan kehittyvissä maissa. Myös Pohjoismaissa erot ovat suuret: Tanskassa kotitalouksilla on huomattavasti enemmän velkaa suhteessa tuloihin kuin ruotsalaisilla ja norjalaisilla, ja suomalaisten suhtautuminen velkaantumiseen on lähes yhtä tiukkaa kuin italialaisten. Kiina ei enää rahoita muiden alijäämiä Epätasapaino odottaa korjaamista Voidaan sanoa, että valtavat erot säästämiskäyttäytymisessä ja suuri vaihtotaseen epätasapaino ovat saman kolikon kaksi puolta. On kuitenkin epätodennäköistä, että ylijäämävaltioista riittäisi seuraavien parin vuoden aikana yhtä runsaasti pääomaa alijäämävaltioihin. Esimerkiksi Kiinan, Saksan, Japanin ja Ruotsin on haettava ulospääsyä taantumasta kotimaisen kysynnän kasvun kautta, sillä niiden vientivetureiden vauhti on hiipunut. Näissä maissa taseen ylijäämän voidaan siksi odottaa sulavan pois, kun taas alijäämäiset taloudet joutuvat itse ponnistelemaan ulos taantumasta, mikä tarkoittaa kotimaisen kysynnän osuuden BKT:sta pienenevän. Kulutusosuudet vaihtelevat USA, yksityinen kulutus 67.5 Prosenttia BKT:sta Iso-Britannia, yksityinen kulutus Saksa, yksityinen kulutus Japani, yksityinen kulutus Suomi, yksityinen kulutus joulukuuta 2008

7 Tasapainottomuudet syntyivät 15 vuodessa mutta palautuminen todennäköisesti nopeampaa Viime vuosikymmenen aikana kertyneet valtavat säästöt ja epätasapainoiset vaihtotaseet tasoittuvat aivan varmasti. Prosessi venynee pitkäksi, sillä poliitikot kaikkialla haluavat elvyttää maansa taloutta lyhyellä aikavälillä keventämällä verotusta ja lisäämällä reilusti valtion rahankäyttöä. Tälle ajalle on lisäksi tyypillistä, että perinteiseen, yritysten yli-investointien kiihdyttämään taantumaan verrattuna nyt taseitaan saavat korjata kotitaloudet USA:n kaltaisissa maissa. Prosessista tulee todennäköisesti pidempi ja tuskallisempi, kun vyötään joutuvat kiristämään kuluttajat. Mutta vaikka maailmanlaajuisen epätasapainon syntyminen kestikin noin 15 vuotta, palautusvaiheesta tullee huomattavasti nopeampi. Onko finanssipoliittinen elvytys uskottavaa? Toimiiko se? Hallitukset kaikkialla maailmassa ovat nyt ryhtymässä niiltä vaadittuihin elvytystoimiin. Summat joista puhutaan, ovat valtavia. Toistaiseksi on epäselvää, mikä tulee olemaan USA:n finanssipoliittisten elvytystoimien mittakaava, ja miten paljon hallitukset Euroopassa ovat vielä valmiit tekemään. Kiinan johdon huhutaan keskustelevan vielä yhdestä elvytyspaketista, joka tulisi täydentämään lokakuussa julkistettua pakettia. Toimenpiteistä ei ole päätetty yhteisesti, mutta silti lähes kaikki maat hautovat erilaisia finanssipoliittisia elvytysratkaisuja. Kysymys kuuluu: millainen vaikutus näillä toimilla on. Kaikki riippuu toki jossain määrin käytettävistä keinoista. Finanssipolitiikan kerroinvaikutukset vaihtelevat sen mukaan, ryhdytäänkö suoranaisiin veronalennuksiin vai kohdistetaanko varoja tehokkaammin infrastruktuurin kehittämiseen. Myös käytössä oleva aika ratkaisee. Joidenkin elvytystoimien toteuttaminen vie enemmän aikaa, kun taas toiset, kuten alv-leikkaukset, voidaan toteuttaa saman tien. Jos finanssipolitiikka ei ole uskottavaa, vaikutus on vaimea Ratkaisevaa kuitenkin on, miten uskottavana yksityinen sektori finanssipoliittista elvytystä pitää. Jos budjetit ovat jo valmiiksi heikolla pohjalla, kaikki elvytykseen käytetyt varat otetaan jossain vaiheessa takaisin veronkorotuksina ja menoleikkauksina. Näissä olosuhteissa yksityinen sektori todennäköisesti eliminoi julkisen elvytyksen vaikutukset lisäämällä säästämistään, ja näin haluttu vaikutus kotimaiseen kysyntään heikkenee. On olemassa selkeät rajat sille, miten paljon valtio voi elvyttää kotimaista kulutusta tietyissä olosuhteissa. Paljon on kiinni siitä, mikä on alkutilanne budjetin ja velan osalta. Jos julkisen talouden rahoitusasema on heikko, voidaan olettaa, että elvytystoimien vaikutus jää pieneksi ja päinvastoin. Maakohtaiset erot ovat suuret: kun tarkastellaan suurten maiden julkista rahoitusta, skaala on laaja. Isossa-Britanniassa ja USA:ssa julkisen talouden rahoitusasema on lähtökohtaisesti heikko ja budjetti reilusti alijäämäinen. Isossa-Britanniassa julkisen velan määrä ei ole erityisen suuri, kun taas USA:ssa velkaa on runsaasti. Pohjoismaissa julkisen talouden rahoitusasema on erittäin hyvä Euroalueella tilanne on keskeisiltä osin USA:n kaltainen, mutta alueelliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Espanjassa tarvitaan massiivista finanssipoliittista elvytystä tasoittamaan pudotusta rakennusinvestoinneissa, mutta siellä julkisen talouden lähtötilanne on melko hyvä. Myös Pohjoismaissa julkisen talouden rahoitusasema on erittäin hyvä, joten voinemme odottaa näiden maiden finanssipoliittisen elvytyksen toimivan melko tehokkaasti. Japanissa lähtötilanne on erittäin heikko, eikä valtion budjetin paisuttaminen tuone suurtakaan helpotusta. Kiinan minimaalinen valtionvelka ja ylijäämäinen budjetti tekevät sen tilanteesta erilaisen, joten odotamme talouden elvytystoimien tuottavan siellä parempaa tulosta. Sama koskee monia muita alueen maita, kuten Etelä-Koreaa ja Australiaa. 17. joulukuuta

8 Budjettitasapaino ja julkinen velka suhteessa BKT:hen 6 5 Tanska Suomi Budjetinali-/ylijäämä, prosenttia BKT:sta Ruotsi Viro Latvia Irlanti Espanja Alankomaat Saksa Tsekki Itävalta EMU Belgia Liettua Puola Italia Slovakia Portugali Iso-Britannia Ranska Kreikka Unkari Julkinen velka prosenttia BKT:sta Valuutat ovat keskeinen osa säätelymekanismia Monissa talouksissa, joissa asumiskustannukset kasvavat vauhdilla ja kotitalouksien säästäminen vähenee, on koettu reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen. Kehitys on monilta osin ollut osa rahapolitiikan välittymismekanismia. Tiukempi rahapolitiikka vaikuttaa voimakkaasti kotimaiseen kysyntään, mutta sen vaikutus näkyy valuuttakurssin myötä myös vientikysynnässä. Esimerkkejä ovat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada. Myös sellaiset taloudet, joilla ei tällaista rahoituksellista riippumattomuutta ole, ovat saaneet kokea mekanismin olemassaolon. Se on ollut täydessä käynnissä mm. euroalueella. Espanjassa reaalinen valuuttakurssi on vahvistunut ja sama on tapahtunut Irlannissa. Euroon kytketyissä maissa, kuten Baltian maissa, vahvistuminen on ollut voimakasta. Joissain tapauksissa reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen on seurausta talouden kiinniottamisprosessista. Kehittyvissä talouksissa reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen on yleensä seurausta tuottavuuden kasvusta ja elintason noususta. Jos reaalinen valuuttakurssi ampuu yli työmarkkinoiden ylikuumenemisen seurauksena, korjausliikkeeseen kuuluu luonnollisena osana rahanarvon alenemisen jakso, jonka aikana reaaliansiot putoavat työllisyyttä tukevalle tasolle. Monissa maissa kotimainen kysyntä jää heikoksi kotitalouksien vähentäessä velkaantumistaan ja lisätessä säästämistään. Nettoviennin kasvuvaikutus voi täyttää tyhjiön ja tehdä sopeutumisprosessista kivuttomamman. On mahdollista, että tässä tilanteessa olevien talouksien on korjattava reaalista vaihtokurssiaan reilusti alaspäin. Ruotsissa ja Suomessa vastaava tilanne koettiin 1990-luvun alkuvuosina, kun rahoituskriisi oli laukaissut kotitalouksien velankevennyksen jakson. Reaaliset efektiiviset valuuttakurssit (BIS) Indeksi, tammikuu 2001 = joulukuuta 2008

9 EMU:ssa reaalinen devalvaatiovaikutus saadaan aikaan vain reaaliansioiden ja hintojen laskun kautta Talouspolitiikalla voidaan estää luvun laman toisinto Koska osa näistä talouksista kuuluu EMU:un, reaalinen devalvaatiovaikutus saadaan aikaan vain reaaliansioiden ja hintojen laskun kautta. Prosessista saattaa tulla kivulias ja siihen kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin valuutan arvon muuttamiseen. Ainakin Espanja ja Irlanti kuuluvat tähän kategoriaan. Monet Itä-Euroopan nopeasti kasvavista talouksista ovat myös saman ongelman edessä, sillä ne ovat kiinnittäneet valuuttakurssinsa löyhästi euroon. Iso-Britannia on onnekseen yhä valuuttaunionin ulkopuolella. Englannin punnan arvo on jo heikentynyt tuntuvasti, mikä auttaa talouden velankevennysvaiheen läpi. Johtopäätökset Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin maailmantalous on keskellä yhtenäistä laskusuhdannetta. Näin ollen nykyisestä taantumasta tulee todennäköisesti syvempi ja pitkäkestoisempi kuin mihin olemme muutaman viime vuosikymmenen aikana tottuneet. Käyttöön on otettu finanssi- ja veropoliittisia keinoja, jotka todennäköisesti estävät 1930-luvulta tutuksi tulleen lamaskenaarion toteutumisen. Ja vaikka laskusuhdanne on yleismaailmallinen, odotamme kuitenkin eri maiden selviytyvän siitä hyvinkin eri tavoin. BKT:n kasvuennusteet E 2009E 2010E USA EMU Iso-Britannnia Japani Venäjä Kiina Intia ja Handelsbanken Capital Markets Jan Häggström, , Mats Kinnwall, , Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa Handelsbankenin englanninkielisestä globaalista talousennusteesta, joka löytyy internet-osoitteesta 17. joulukuuta

10 SUOMI Suomi ei vältä taantumaa Suomi on painumassa taantumaan muun Euroopan vanavedessä. Ennustamme vuoden 2009 talouskasvun olevan selvästi negatiivinen. BKT-tilastot tämän vuoden kolmannelta neljännekseltä viestivät, ettei kotimaisesta kysynnästä ole kompensoimaan vientikysynnän heikentymistä. Heikentyvän työllisyystilanteen seurauksena kustannuspaineet purkautuvat ja inflaatio hidastuu alle kahteen prosenttiin. Ennustamaamme negatiivisemman talouskasvun riski on vuosien osalta myös Suomessa kasvanut. Vuosi 2008 näyttää päättyvän talouskasvun näkökulmasta aneemisesti. Kolmannen vuosineljänneksen BKT-tilastot kertoivat kasvuvireen kadonneen Suomesta erittäin äkisti ja laajaalaisesti. Kokonaistuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä ainoastaan 0.1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1.3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta periodista. Ulkomaankauppa ei enää tuonut kasvua, ja yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyi. Investoinnit elpyivät erittäin heikon toisen vuosineljänneksen jälkeen kone- ja laiteinvestointien vetämänä. Kulutus ei kasvanut enää Q3:lla Ulkomaankauppa hiipuu Muutos edellisestä kvartaalista (määrä), % Edessä on selvästi heikommat ajat Velkaantuminen kasvanut tuntuvasti Olemme leikanneet Suomen BKT:n kasvu-uraa koko ennusteperiodin osalta Näkymät lähitulevaisuuteen ovat keskeisten suhdannebarometrien perusteella epävarmat. On varsin selvää, että edessä on selvästi heikommat ajat kuin mihin olemme edellisien vuosien aikana tottuneet. Rahoituskriisi on vaikeuttanut yritysten rahoituksen saantia merkittävästi, mikä yhdessä synkemmäksi muuttuneen toimintaympäristön kanssa vienee yritysten investointihalut. Globaali taantuma on jo tyrehdyttänyt viennin kasvun ja tilauskirjojen oheneminen ja tilausten peruuttaminen viittaavat vuoden 2009 olevan synkkä Suomen viennille. Suomalaisten kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kansainvälisessä vertailussa ole vielä huomattavan suurta, mutta absoluuttisesti ja suhteessa nettotuloihin velkaantuminen on 2000-luvulla kasvanut tuntuvasti, mikä on tukenut erityisesti asuininvestointien ja yksityisen kulutuksen vahvaa kasvua. Nyt, kun velkaraha on kallistunut ja kotitalouksien luottamus talouteen on ennätysheikko, ovat velkaantumishalut kaikonneet, mikä näkyy jo sekä asuntomarkkinoilla että kulutuksessa. Keskeiset riskit Suomen talouskasvulle maailmantalouden taantuman pitkittyminen odotettua syvemmäksi taantumaksi ja kotimaisen kulutuskysynnän riittämättömyys ovat syksyn aikana osittain jo toteutuneet, minkä takia olemme leikanneet Suomen BKT:n kasvuuraa koko ennusteperiodin osalta. Suomessa joudutaan sopeutumaan tilanteeseen, jossa työllisyys supistuu ja työttömyys kasvaa. Vakavan taantuman uhkaa torjutaan todennäköisesti aiempaa järeämmillä julkisen talouden tukipaketeilla, mikä tarkoittaa sitä, että valtion budjettitalous kääntyy ennusteperiodilla tilapäisesti alijäämäiseksi joulukuuta 2008

11 Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste E 2009E 2010E Yksityinen kulutus (3.1) 0.2 (1.9) 1.5 (2.1) Julkinen kulutus (1.3) 1.5 (1.5) 1.3 (1.3) Investoinnit (2.3) -5.7 (-0.3) -1.0 (1.9) Vienti (3.3) -3.0 (2.5) 0.5 (6.0) Tuonti (3.6) -4.3 (2.2) 1.1 (4.6) BKT (2.3) -1.0 (1.5) 0.6 (2.6) Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Työttömyysaste* Julkisen talouden rahoituasema** * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Vientinäkymissämme ei nähdä käännettä parempaan kovin nopeasti Vientisektori jo taantumaspiraalissa Vielä tämän vuoden alkupuoliskolla Suomen viennin kasvun hidastuminen oli asteittaista ja varsin maltillista. Kesäkuun jälkeen vientitilauksista kertova teollisuuden luottamustiedustelu raportoi vientitilauskirjojen heikentyneen rajusti, kun uusia tilauksia saatiin vähemmän kuin yrityksistä lähti valmiita toimituksia. Eurooppalaisten suhdanneindikaattorien raju lasku viime kuukausina ja koko EU-alueen ajautuminen virallisestikin taantumaan viittaavat siihen, ettei vientinäkymissämme nähdä käännettä parempaan aivan nopeasti. Vahva signaali vientisektorin vaikeutuneesta tilanteesta ovat merkittävästi lisääntyneet ilmoitukset työllisten lomautuksista. Vientitilauskirjat ohenevat Suhdannepohjaan vielä matkaa Suomen teollisuuden kasvuympäristö on euroajan vaikeimmassa tilanteessa Rahoituskustannukset ovat nousseet dramaattisesti Viennin kasvun ennustaminen on ennusteperiodin osalta äärimmäisen vaikeaa, koska maailmantalouden suhdannetaantuman syvyyttä on tällä hetkellä mahdoton ennustaa. Keskeisten vientimaidemme talouskasvun ollessa tällä hetkellä nollassa tai negatiivista ennustamme Suomen viennin supistuvan ensi vuonna. Odotamme maailmantalouden elpyvän varsin hitaasti, ja siksi on syytä odottaa myös vuoden 2010 osalta vain marginaalista viennin kasvua. Suomen teollisuuden kasvuympäristö on euroajan vaikeimmassa tilanteessa. Valuutasta ei saada dramaattista piristysruisketta viennin kilpailukyvylle, vaan joustot tapahtuvat työllisyyden ja inflaation kautta. Investoinnit jäissä Kansainvälinen rahoituskriisi on iskenyt ennennäkemättömällä voimalla ja nopeudella yritysten rahoituksen saatavuuteen. Tämän seurauksena rahoituskustannukset ovat nousseet dramaattisesti. Useat yritykset siirtävätkin nyt investointejaan myöhemmäksi rahoitusolosuhteiden vaikeutumisen takia. Eikä investointiaktiviteetin heikentyminen ole seurausta vaan luottokriisistä, sillä yritykset laajalla rintamalla raportoivat kysynnän heikentyneen oleellisesti keskeisten vientimarkkinoiden ajauduttua taantumaan. Heikentyvä kysyntä nä- 17. joulukuuta

12 kyy selvästi teollisuuden kapasiteetin käyttöasteen putoamisena. Käyttöaste on laskenut nopeasti vuoden 2007 huipputasoiltaan ja on jo alle pitkän ajan keskiarvon. Ilman suuria julkisia infrastruktuuri-investointeja ja ydinvoimalan rakennushanketta olisi investointien kasvu jo tänä vuonna selvästi aneemisempaa. Teollisuuden kapasiteetin käyttö Investointiympäristö muuttui äkisti Pohja asuinrakennusinvestoinneissa ei ole vielä lähellä Rakentamisessa on meneillään voimakas ja nopea tuotannon lasku. Asuinrakennusinvestointien määrä, joka on supistunut jo viiden perättäisen kvartaalin ajan, on nyt laskenut vuoden 2007 toisen neljänneksen huipusta 7 prosenttia. Asuinrakennusprojektien aloitusten perusteella näyttää siltä, ettei pohja asuinrakennusinvestoinneissa ole vielä lähellä. Edellisessä taantumassa asuinrakennusinvestoinnit vähenivät huipusta pohjaan yhteensä 12 prosenttia. Asuinrakentaminen Toimitilarakentaminen Milj. euroa, vuoden 2000 hinnoin Aloitukset, miljoonaa kuutiota Toimitilarakentaminen näyttää olevan seuraava painolasti kokonaistuotannolle. Kolmannella neljänneksellä toimitilainvestoinnit supistuivat ensimmäisen kerran tässä syklissä. Niin asuinrakentamisen kuin toimitilarakentamisen osalta luottokriisi todennäköisesti jyrkentää alamäkeä. Korkojen lasku tuskin riittää kääntämään rakennustuotantoa nousuun, sillä rahoituksen saatavuuden heikentymisen ohella keskeinen negatiivinen vastavoima, yleisen taloudellisen aktiviteetin heikentyminen, painaa vaakakupissa enemmän. Valtion mahdolliset elvytystoimet rakentamisen ja investointien tukemiseksi eivät myöskään riitä kompensoimaan sitä ehtyvää stimulanssia, joka investointeihin on valunut kotitaloussektorin velkaantumisen kasvun kautta. Maailmalla on selviä merkkejä investointitaantuman käynnistymisestä, eikä Suomi liene poikkeus tästä trendistä joulukuuta 2008

13 Kotitaloussektorin säästämisaste on jo lähes kolme vuotta ollut negatiivinen Kotitaloudet ryhtyvät jälleen säästämään Yksityinen kulutuskysyntä supistui tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Supistuminen tuskin oli yllätys, sillä myös suomalaisia kuluttajia painoivat monet huolet. Reaalitulojen kasvu jäi inflaation rajun kiihtymisen takia selvästi vaisummaksi kuin reippaita palkankorotuksia sovittaessa uumoiltiin, ja yleisten suhdannenäkymien heikentyminen säikäytti kotitaloudet varovaisemmiksi kulutuspäätöksissään. Lähtötilanne vuosien kulutukselle on aikaisempia vuosia hankalampi. Kotitalouksien velkakanta on kasvanut tuntuvasti 2000-luvulla. Velka-asema on kansainvälisessä vertailussa edelleen monia maita parempi, mutta myös kotitaloussektorin vakuudet, eli nettovarallisuus, ovat kansainvälisessä vertailussa vaatimattomammat. Riskinäkökulmasta onkin perusteltua argumentoida, ettei tilaa velkaantumiselle Suomessa ole samassa määrin kuin nettovarallisuudeltaan vauraammissa maissa. Lisäksi kotitaloussektorin säästämisaste on jo lähes kolme vuotta ollut negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei tuntuvia patoutuneita kulutustarpeita ole jäljellä. Normaalisti kotitalouksien harkinnanvarainen kulutus vähentyy ja säästäminen lisääntyy, kun epävarmuus talousnäkymistä ja oman työpaikan pysyvyydestä kasvaa. Kotitalouksien säästämismotiivi kasvaa taantumassa ja Tilastokeskus Ensi vuodelle suunnatut veronkevennykset tukevat yhdessä inflaation hidastumisen kanssa kotitalouksien reaalista ostovoimaa. Lisäksi korkotason lasku helpottaa velallisten kulutusmahdollisuuksia. Työmarkkinatilanteen heikentymisen takia uskomme kotitalouksien kuitenkin lisäävän säästämistään, ja siksi yksityisen kulutuksen kasvu on vuosina erittäin heikkoa. Nousukauden kustannuspaineet purkautuivat inflaatioksi vuonna 2008 Inflaatio poistuu huolien listalta Vuodesta 2008 tuli inflaatiovauhdin huippuvuosi, jolloin nousukaudella muodostuneet kustannuspaineet purkautuivat kuluttajahintoihin. Meneillään oleva globaalin talouskasvun äkkijarrutus on kuitenkin muuttanut myös inflaationäkymiä merkittävästi. Kuva on jo täysin muuttunut: globaali raaka-ainebuumi on tältä erää ohi, öljyn hinta on laskenut rajusti kesän 2008 huipputasoiltaan ja asuntojen hinnat ja korot ovat kääntyneet laskuun. Palkkojen nousuvauhti on edelleen melko nopeaa, mutta taantuman myötä kiristyvä kilpailu kuluttajien euroista tuskin antaa yrityksille tilaa siirtää kustannusten nousua täysimääräisesti hintoihin. Meneillään olevilla ja tulevilla palkkaneuvottelukierroksilla talouden lähtökohdat ovatkin jo merkittävästi heikommat kuin nousukauden huipulla muutama vuosi sitten. Sekä työllisyystilanne että yritysten tulevaisuuden näkymät ovat selvästi aiempaa heikommat ja palkkasopimukset todennäköisesti myös sen mukaisia. 17. joulukuuta

14 Tuotantokustannusten nousu on välittynyt kuluttajahintoihin Lokakuussa 2009 voimaan tuleva ruuan arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin katkaisee ruuan hinnan voimakkaan nousutrendin, jonka taustalla ovat niin raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kuin kotimaiset palkankorotuksetkin. Ruuan hinnan nousu jatkuu kuitenkin vielä alkuvuonna 2009 niin voimakkaana, että alv-alennuksen jälkeenkin ruuan keskimääräisen hinnan voi olettaa laskevan vain suurin piirtein samalle tasolle, jolla se on nyt vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Asuntojen hintojen, korkojen ja energian hinnan lasku jarruttavat Suomen kuluttajahintainflaatiota ennusteperiodillamme merkittävästi. Asuntomarkkinoilla pysähtyneisyyden aika Asuntomarkkinat rauhoittuivat odotetusti ja hallitusti alkuvuodesta 2006 viime kesään asti, mutta vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä, jo ennen finanssikriisin intensiivisintä vaihetta, aktiviteetti asuntomarkkinoilla hiipui. Samalla asuntojen keskimääräiset hinnat koko maan osalta kääntyivät ensi kertaa laskuun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna sitten vuoden Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen lasku oli heinä-syyskuussa koko maata voimakkaampaa, -2.6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Jos hintojen lasku jatkuisi yhtä voimakkaana vuoden ajan, laskisivat hinnat yhteensä jo yli kymmenen prosenttia. Asuntojen hinnat Suomessa Kotitalouksien luotonottohalukkuus Nettosaldo Kotitalouksien velanottohalut ovat huvenneet Emme odota tilanteen kääntyvän parempaan suuntaan ensi vuonna. Päinvastoin, on useita perusteluja sille, miksi hinnat laskevat ennusteperiodilla. Ensinnäkin asuntolainakannan keskikorko on nyt korkeimmillaan moneen vuoteen, ja vaikka useat asuntolainojen viitekorot ovat jo kääntyneet laskuun, näkyy vaikutus kannan keskikorossa vasta viipeellä. Finanssikriisin myötä myös ennätyspieniksi painuneet lainamarginaalit ovat nousseet. Lisäksi va joulukuuta 2008

15 rovaisuus lainatiskin molemmin puolin on lisääntynyt selvästi: kotitalouksien velanottohalut ovat huvenneet epävarmojen tulevaisuuden näkymien myötä, ja rahoituksen niukkuuden sekä riskien tarkemman arvioinnin myötä lainojen myöntöperusteet ovat tiukentuneet. Lainaraha ei siis enää vauhdita asuntokauppaa entiseen tahtiin. Asunto on suurimmalle osalle kotitalouksista suurin varallisuuserä ja asuntokauppa tärkein taloudellinen päätös. Kun lähitulevaisuuden näkymät sekä työllisyyden että asuntojen hintojen osalta ovat hyvin epävarmat tai negatiiviset, kotitaloudet välttävät asunnonvaihtoa, jos mikään ei heitä siihen pakota. Tämä varovaisuus heijastuu jo uusien ja suurempien asuntojen kauppaan, ja myymättömien asuntojen varanto on kasvanut merkittävästi. Luonnollisesti myös myyntiajat ovat pidentyneet. Jotain valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy, kun katsotaan taantuman jälkeiseen aikaan. Korot laskevat nyt poikkeuksellisen nopeaa vauhtia, ja kun työttömyys ei pääse kasvamaan 90-luvun lamavuosien tasoille, palautuu kuluttajien luottamus pikkuhiljaa talouden elpyessä. Silloin uskomme taloudessa olevan jo patoutunutta asuntokysyntää, jota taantuman supistama tarjonta ei pysty täysin kattamaan. Lomautukset ovat lisääntyneet tuntuvasti Työmarkkinanäkymät ovat synkentyneet Vaikka teollisuudessa on meneillään varsin raju suhdanneluisu, ei työttömyys ole vielä lisääntynyt. Marraskuussa työttömyys vähentyi edelleen 9000 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta tasosta. Nykyhetki ei kuitenkaan ole hyvä ennustamaan tulevaisuutta työmarkkinoilla, jotka yleensä seuraavat talouskasvua muutaman vuosineljänneksen viipeellä. Vuoden vaihteen tienoilla työttömyys kääntynee kasvuun ja työllisyyden kasvu ehtyy. Tähän viittaa muun muassa lomautusten tuntuva lisääntyminen. Myös muut ennakoivat indikaattorit kuten vapaiden työpaikkojen määrä ja toimialoittaiset barometrit työllisyysodotuksista kertovat työmarkkinoiden heikentyvän. Vapaat työpaikat ennakoivat työllisyystrendiä Työllisyysodotukset toimialoittain Vuosimuutos, %, 3 kk lka Vuosimuutos, %, 3 kk lka Nettosaldo, 3 kk:n lka Lomautus- ja irtisanomisilmoituksilla on vakavat kerrannaisvaikutukset muihin toimialoihin Erityisen synkiltä työllisyysnäkymät vaikuttavat suhdannebarometrien perusteella metsäteollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös teknologiateollisuudesta on kuulunut lomautus- ja irtisanomisuutisia. Jo nyt nähdyillä teollisuuden suuryritysten lomautus- ja irtisanomisilmoituksilla on vakavat kerrannaisvaikutukset muihin toimialoihin kuten palvelusektoriin. Ennustamme työllisyyden supistuvan vajaalla sadallatuhannella hengellä ja työttömyysasteen nousevan 8.4 prosenttiin vuonna Työmarkkinatilanne kohentunee vasta vuoden 2011 aikana, jolloin reaalitalous Suomessa on kunnolla noususuhdanteessa kiinni. Valtio velkaantuu elvyttäessään Suomen hallitus julkisti marraskuussa lisäbudjettiesityksensä vuodelle Lisäbudjetissa hallitus myöntää laskusuhdanteen yllättäneen jyrkkyydellään ja esittää useita toimia taantuman selättämiseksi. Yritysten rahoituksen varmistamiseksi valtio myöntää yrityksiä ja vientiä rahoittaville laitoksille lisärahaa. Rakentamista tuetaan vauhdittamalla julkisia ra- 17. joulukuuta

16 kennus- ja korjaushankkeita sekä sosiaalista asuntotuotantoa. Budjetissa varaudutaan myös taantuman myötä lisääntyvän työttömyyden kustannuksiin. Osana EU:n yhteistä linjaa Suomen hallitus on myös varautunut pankkijärjestelmän tukemiseen tarvittaessa. Tuloveronkevennykset osuvat suhdannepoliittisesti sopivaan aikaan Valtiontalous kääntyy alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla Jo aiemmin sovitut tuloveronkevennykset osuvat sattumalta suhdannepoliittisesti sopivaan aikaan. Vuonna 2009 työn verotusta kevennetään noin 870 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehdään yhteensä noin 500 miljoonan euron inflaatiotarkistus veroasteikkoon. Aiemmin on sovittu myös ruuan arvonlisäveron alentamisesta nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuussa Lisäksi perintö- ja lahjaveroa kevennetään hieman. Veromuutokset alentavat verotuloja nettomääräisesti noin 1.8 miljardia euroa vuonna Alkuvuodesta 2009 esiteltävässä seuraavassa lisäbudjetissa hallitus on luvannut esittää uusia elvytystoimia, muun muassa työllisyyskoulutusta ja julkisia investointeja, noin 100 miljoonan euron verran. Hallitus on kuitenkin viestittänyt, ettei lisäveronkevennyksiä ole tulossa. Valtio ottaa uutta velkaa vuonna 2009 noin 2.3 miljardia euroa ja valtiontalous kääntyy alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy ennusteperiodillamme kuitenkin niukasti ylijäämäisenä työeläkerahastojen ansiosta. Vaikka finanssipoliittisella elvytyksellä pystytäänkin todennäköisesti pehmentämään taantuman iskua, on selvää, ettei taantumaa Suomessakaan vältetä. Elvytyksestä koituvan laskun maksu heikentää myös mahdollisuuksia jatkaa verotuksen keventämistä pidemmällä aikavälillä. Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee selvästi ennusteperiodillamme, mutta on edelleen euromaiden vahvimpia. Vähempi ei riittäisikään, sillä väestön ikääntymisestä ja suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvat paineet julkiselle taloudelle toteutuvat Suomessa aiemmin kuin muualla Euroopassa. Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, , joulukuuta 2008

17 KOROT JA VALUUTAT Keskuspankeilta kaikki keinot käyttöön EKP etenee yhä varovaisesti, mutta vie kesään 2009 mennessä ohjauskorkonsa 1 prosenttiin. Fedillä ei enää juurikaan ole koronlaskuvaraa, mutta se käyttää muita keinoja rahan määrän kasvattamiseen ja deflaation torjumiseen, riskejä kaihtamatta. Dollari vahvistuu lisää euroa vastaan ennusteperiodillamme. EKP:lta lisää koronlaskuja Euroopan keskuspankki muutti linjaansa syyskuun puolenvälin Lehman Brothers n konkurssin ja rahamarkkinoiden halvaantumisen jälkeen, mutta mielestämme keskuspankki etenee yhä liian varovaisesti. Näkemyksemme mukaan EKP:n ei pitäisi edetä koronlaskuissaan varovasti asteittain säästääkseen tulivoimaa, sillä silläkin on mahdollisuus kvantitatiiviseen rahapolitiikan keventämiseen, jota Japanin keskuspankki harjoitti aiemmin tällä vuosikymmenellä ja jota Yhdysvaltain Fed harjoittaa parhaillaan. EKP vie ohjauskorkonsa 1 prosenttiin ensi kesään mennessä EKP:n aiemman korkopolitiikan valossa nykyinen ja lähitulevaisuuden talouskasvu ja inflaatiovauhti viittaisivat EKP:n vievän keskeisimmän ohjauskorkonsa 1.5 prosenttiin vuosina 2009 ja Globaalin talouskasvun äkkijarrutus ja finanssijärjestelmän surkea kunto saavat kuitenkin etupainotteisen aggressiivisen korkouran vaikuttamaan houkuttelevammalta. Siksi uskomme EKP:n vievän ohjauskorkonsa 1 prosenttiin ensi kesään mennessä. Korkotason normalisoinnin aika koittaa aikaisintaan hyvän matkaa vuoden 2010 puolella. Keskuspankkikorot ovat laskeneet ennätysnopeasti Fedin tavoite talouden tukeminen ja deflaation välttäminen kaikin mahdollisin keinoin. Fed laajentaa keinovalikoimaansa Tällä hetkellä Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserve n tavoite on talouden ja finanssimarkkinoiden tukeminen sekä deflaation välttäminen. Ennustamme, että Fed pitää tavoiteohjauskorkonsa nykyisellä hyvin matalalla tasolla. Efektiivisen ohjauskoron Fed antaa kuitenkin painua tavoitekoron alle, jopa nollaan, varmistaakseen, että rahan määrä taloudessa kasvaa riittävän nopeasti. Keskuspankki jatkaa myös luottomarkkinoiden häiriöiden paikkaamista suoraan pankeille suunnatuilla luototusoperaatioilla. Emme kuitenkaan usko sen riittävän, kun talous on vapaassa pudotuksessa. Vaihtoehtoja tavoiteohjauskoron leikkaamiselle kuitenkin on. Fed on jo ilmoittanut ostavansa pidempiä valtion obligaatioita ja asuntolainapohjaisia velkapapereita painaakseen alas pidempien maturiteettien velkapapereiden korkoja. Fedin saattaa olla pakko ostaa jopa yrityslainoja alentaakseen markkinakorkoja. 17. joulukuuta

18 Fedin operaatiot voivat vaarantaa sen vakavaraisuuden Suhde keskuspankkien korkoerojen ja EUR/USD-kurssin välillä on katkennut Operaatiot yrityslainamarkkinoilla kasvattaisivat Fedin hallussa olevien riskipitoisten velkapapereiden määrää, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa raskaisiin tappioihin ja vaarantaa keskuspankin vakavaraisuuden. Näkemyksemme mukaan riski on kuitenkin ottamisen arvoinen, jos markkinakorot eivät muuten laske. Pidempien maturiteettien velkapapereiden koron lasku pienentäisi talouskatastrofin riskiä, ja kongressi voisi tarpeen tullen helposti pääomittaa keskuspankkia. Dollari vahvistuu euroon nähden Yhdysvaltain dollari on vahvistunut selvästi finanssikriisin syventymisen myötä. Vaikka Yhdysvallat on finanssikriisin syntysija, on Yhdysvaltain valtion velkapapereita perinteisesti pidetty varojen turvasatamana epävarmoina aikoina. Koska valuuttakursseja ovat viime kuukausina ajaneet muutokset riskipreemioissa, on pitkäaikainen suhde keskuspankkien korkoerojen ja EUR/USD-valuuttakurssin välillä katkennut ja dollari on vahvistunut tuntuvasti euroa vastaan sitten viime kesän. Riskin kaihtaminen vahvistaa dollaria korkoerolla ei nyt merkitystä EUR/USD Prosenttiyksikköä Odotamme riskinottohalukkuuden asteittain kasvavan, ja dollari saattaa sen vuoksi hetkellisesti heikentyä lähikuukausina. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin syytä olettaa dollarin vahvistuvan lisää euroa vastaan nykytasoon verrattuna, sillä dollari on yhä historialliseen keskiarvoonsa nähden heikko. Odotamme EUR/USD-kurssin saavuttavan tason 1.20 vuoden 2009 aikana. Japanin keskuspankki ei ole onnistunut selättämään deflaatiota Riksbanken leikkaa 1 prosenttiin ennen kesää Japanin keskuspankilla vain vähän leikkausvaraa Japanin keskuspankki on saman dilemman edessä kuin ennen finanssikriisiä, mutta nyt sen ohjauskoron lähtötaso on matalampi. Japanin keskuspankki ei ole onnistunut selättämään deflaatiota ja nykyisessä tilanteessa ongelma vain pahenee. Pankin on vaikea vastustaa koronleikkauspainetta, ja siksi ennustamme keskuspankin leikkaavan ohjauskorkoa 0.3 prosentista 0.1 prosenttiin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Riksbankenin korkopohja 1 prosentissa Vaikka Ruotsin Riksbanken on leikannut ohjauskorkoaan aggressiivisesti ja laskenut inflaatio- ja kasvuennusteitaan, on elvytystyö vielä kesken. Vuoden 2008 viimeisen neljänneksen talouskasvu yllättää todennäköisesti keskuspankin negatiivisesti, mikä antaa tilaa 0.5 prosenttiyksikön koronlaskulle helmikuussa Työmarkkinoiden nopea heikkeneminen pakottaa keskuspankin laskemaan korkoa vielä toiset 0.5 prosenttiyksikköä ennen kesää, mikä veisi ohjauskoron 1 prosenttiin. Se, kuinka kauan korko pysyy tällä matalalla tasolla, riippuu tietenkin talouden tilasta ja inflaationäkymistä, mutta myös siitä kuinka tehokkaiksi koronleikkaukset osoittautuvat. Finanssikriisi on heikentänyt rahapolitiikan tehoa, mutta joulukuuta 2008

19 korko on vain yksi rahapolitiikan työväline. Yleensä odotamme koronleikkausten vaikuttavan kunnolla reaalitalouteen vuoden viipeellä. Jos viive on tällä kertaa pidempi, saattaa Riksbanken pitää ohjauskorkonsa matalampana pidemmän aikaa. On vielä epävarmaa, nostaako Riksbanken korkoa jo 2010, mutta jos keskuspankki katsoo nyt pysyvästi eteenpäin, voimme odottaa ohjauskoron nousevan nopeammin ensi syklissä kuin mitä kahden edellisen korkosyklin aikana on nähty. Kruunu ja muut pienet valuutat kärsivät globaalien häiriöiden aikana Kruunu heikkenee kriiseissä Ruotsin kruunu on ollut melko vakaa euroon nähden 2000-luvulla. Harvassa ovat tilanteet, jolloin EUR/SEK-kurssi on poikennut vaihteluväliltä: syyskuussa 2001 terrori-iskujen jälkeen ja nykyisen finanssikriisin aikana. On luonnollista, että kruunu ja muut pienet valuutat kärsivät globaalien häiriöiden aikana, jolloin pääoma vetäytyy turvasatamiin. Tällöin muutokset USD/SEK-kurssissa heijastelevat pääasiassa muutoksia USD/EUR-kurssissa. Finanssikriisi on lyönyt kruunua Emme odota suuria eroja EKP:n ja Ruotsin keskuspankin rahapolitiikassa ennusteperiodillamme, joten korkoerot eivät siten määrää EUR/SEK-kurssin liikkeitä. Ennustamme kruunun kurssin euroa vastaan liukuvan takaisin välille seuraavien kahden vuoden aikana. Martin Enlund, , Jan Häggström, , Mats Kinnwall, , Petter Lundvik, , Helena Trygg, , 17. joulukuuta

20 Keskeiset ennusteet Suomen BKT-ennusteet, reaalinen vuosimuutos, prosenttia Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Vienti Tuonti BKT Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle, prosentuaalinen vuosimuutos ellei toisin mainita Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Työttömyysaste, %:a työvoimasta Teollisuustuotanto Kauppatase, mrd EUR Vaihtotase, mrd EUR Vaihtotase, %:a BKT:sta Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, %:a BKT:sta EMU-velka, %:a BKT:sta Valuutta- ja korkoennusteet kk 12 kk 24 kk 36 kk EKP refi-korko Federal funds (USA) Repo-korko rate, (Ruotsi) vuoden obligaatiokorko (Saksa) vuoden obligaatiokorko (USA) vuoden obligaatiokorko (Japani) vuoden obligaatiokorko (Ruotsi) vuoden obligaatiokorko (Suomi) korkoero Saksaan, korkopistettä EURUSD USDJPY EURGBP EURSEK Lähde: Handelsbanken Capital Markets joulukuuta 2008

Talouden näkymät 2014: USA:n rahapolitiikka kiristyy

Talouden näkymät 2014: USA:n rahapolitiikka kiristyy Talouden näkymät 2014: USA:n rahapolitiikka kiristyy Marraskuu 2013 Handelsbanken Capital Markets, Finland Tiina Helenius, pääekonomisti, Suomi Globaali teollisuussuhdanne kääntymässä, mutta vaimeammin

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousnäkymät: maailmantalouden epäsymmetriset haasteet

Vuoden 2015 talousnäkymät: maailmantalouden epäsymmetriset haasteet Vuoden 2015 talousnäkymät: maailmantalouden epäsymmetriset haasteet Lokakuu 2014 Handelsbanken Capital Markets Tiina Helenius, pääekonomisti, Suomi Suhdanne: kehittyvä maailma vs. kehittynyt maailma USA

Lisätiedot

Strukturoituja tuotteita Sijoita pääomasuojatusti. Ilkka Pihlaja 010 444 2231 ilkka.pihlaja@handelsbanken.fi

Strukturoituja tuotteita Sijoita pääomasuojatusti. Ilkka Pihlaja 010 444 2231 ilkka.pihlaja@handelsbanken.fi Strukturoituja tuotteita Sijoita pääomasuojatusti Ilkka Pihlaja 010 444 2231 ilkka.pihlaja@handelsbanken.fi Miksi pääomasuojattuja sijoituksia? Tuottava salkku rajatulla tappioriskillä Alhaisempi riski

Lisätiedot

Talousnäkymät osakesijoittajalle 2012: kestääkö kasvu, onko eurokriisi ohi?

Talousnäkymät osakesijoittajalle 2012: kestääkö kasvu, onko eurokriisi ohi? Macro Research 15 March 2012 Talousnäkymät osakesijoittajalle 2012: kestääkö kasvu, onko eurokriisi ohi? Pörssi-ilta Tampereella 8.3.2012 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets

Lisätiedot

Maailmantalous 2015-2017 - kuka voittaa ja kuka häviää muutoksissa? Kesäkuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi

Maailmantalous 2015-2017 - kuka voittaa ja kuka häviää muutoksissa? Kesäkuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Maailmantalous 2015-2017 - kuka voittaa ja kuka häviää muutoksissa? Kesäkuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Sisällysluettelo Globaalit teemat Matala öljyn hinta Vahva USA:n dollari

Lisätiedot

Syksyn markkinaturbulenssin makroperusteet. Lokakuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi

Syksyn markkinaturbulenssin makroperusteet. Lokakuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Syksyn markkinaturbulenssin makroperusteet Lokakuu 2015 Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi Agenda Pysyvät ja rakenteelliset muutokset maailmantaloudessa Kiinan talouden kasvurakenteen muutos

Lisätiedot

Suhdanne syksyllä 2008 - makronäkymät kiinteistösijoittajan kannalta

Suhdanne syksyllä 2008 - makronäkymät kiinteistösijoittajan kannalta Presentation 21 August, 2008 Suhdanne syksyllä 2008 - makronäkymät kiinteistösijoittajan kannalta Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Makrokysymykset kiinteistösijoittajalle

Lisätiedot

Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä?

Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Macro Research 18 March, 2011 Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Maaliskuu 2011 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Talouskasvu ja talouspolitiikka dominoivat

Lisätiedot

Presentation. Bull & Bear sertifikaatit

Presentation. Bull & Bear sertifikaatit Presentation Bull & Bear sertifikaatit Maailman nopeimmin kasvava arvopaperimarkkina ETF + ETN = ETP Pörssinoteeratut arvopaperit ja rahastot Globaali ETP markkina kasvoi vuonna 2009 yli 55 prosentilla

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä?

Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Macro Research 7 April, 2011 Suhdannenäkymät 2011-2012 - tyyntä myrskyn edessä? Maaliskuu 2011 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Talouskasvu ja talouspolitiikka dominoivat

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talousnäkymät 2013: aika parantaa kaikki haavat

Talousnäkymät 2013: aika parantaa kaikki haavat Talousnäkymät 2013: aika parantaa kaikki haavat Maaliskuu 2013 Tiina Helenius Pääekonomisti, Suomi Handelsbanken Capital Markets Globaali suhdanne vahvistumassa Globaali PMI, teollisuuden ostojohtajien

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Sijoittajan ratkaisut loppuvuodelle. Handelsbanken Varainhoito

Sijoittajan ratkaisut loppuvuodelle. Handelsbanken Varainhoito Sijoittajan ratkaisut loppuvuodelle 2010 Alexander Lagus Handelsbanken Varainhoito Suhdanteet ja varojen allokointi Suhdannehuippu KORKOJEN NOSTOT Vaihe 1 Obligatiot Vaihe 2 Osakkeet Vaihe 3 Raaka-aineetaineet

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Raaka-ainenoteeraukset

Raaka-ainenoteeraukset 31 maj 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9217,25 0,11 57,16 C -10 Lyijy 2520 0,55 15,63 B 15 Sinkki 2270-0,53 14,08 C -19 Alumiini 2650 0,95 16,43 C -7 Nikkeli 23200

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Onko rupla jo heikentynyt tarpeeksi?

Onko rupla jo heikentynyt tarpeeksi? Markkinakatsaus 9. helmikuuta 2009 Onko rupla jo heikentynyt tarpeeksi? Vaikka finanssikriisi iski Venäjälle verraten myöhään, heikentyi rupla vauhtiin päästyään huomattavasti. Öljyn hinnan laskun myötä

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kiinassa tasapainoillaan

Kiinassa tasapainoillaan Markkinakatsaus 5. syyskuuta 2011 Kiinassa tasapainoillaan Läntisissä talouksissa seurataan kadehtien Kiinan talouskasvun vauhtia. Kiinakaan ei kuitenkaan ole menestystarina vailla ongelmia. Ulkoiseen

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Euro palannee heikentymisuralle

Euro palannee heikentymisuralle Macro Research Euro palannee heikentymisuralle Odotamme euroalueen elpymisen jatkuvan, mutta EKP:n toimintaympäristö on silti lähivuodet hyvin erilainen kuin Fedin, jonka odotamme aloittavan koronnostot

Lisätiedot

EKP ja Fed ottavat kiristämisen ensiaskelia

EKP ja Fed ottavat kiristämisen ensiaskelia Markkinakatsaus 8. maaliskuuta 2010 EKP ja Fed ottavat kiristämisen ensiaskelia Vaikka EKP ilmoitti viime viikolla toimistaan epätavallisten rahapoliittisten elvytyskeinojensa poisvetämiseksi, ei keskuspankki

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Irlanti hakee pankkien pääomituksella markkinoiden uskottavuutta

Irlanti hakee pankkien pääomituksella markkinoiden uskottavuutta Markkinakatsaus 4. huhtikuuta 2011 Irlanti hakee pankkien pääomituksella markkinoiden uskottavuutta Luottotappioiden kanssa kamppaileva Irlannin pankkisektori tarvitsee markkinoiden ennakko-odotusten mukaisesti

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Fedin elvytyskierrosten teho vaimenee

Fedin elvytyskierrosten teho vaimenee Markkinakatsaus 15. lokakuuta 2012 Fedin elvytyskierrosten teho vaimenee USA:n keskuspankin kolmas kvantitatiivisen elvytyksen kierros alkoi syyskuussa, ja se kasvatti sijoittajien riskinottohalua sekä

Lisätiedot

USA:ssa asuntojen hinnoissa vain vähäisiä laskupaineita

USA:ssa asuntojen hinnoissa vain vähäisiä laskupaineita Markkinakatsaus 4. lokakuuta 2010 USA:ssa asuntojen hinnoissa vain vähäisiä laskupaineita On vielä liian aikaista arvioida, miten Yhdysvaltojen asuntomarkkinat ottavat vastaan asuntokaupan verohelpotusohjelman

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Valtionlainojen korot vaimeassa nousussa

Valtionlainojen korot vaimeassa nousussa Markkinakatsaus 10. kesäkuuta 2013 Valtionlainojen korot vaimeassa nousussa Pitkien valtion obligaatioiden korot Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa nousevat seuraavan 12 kuukauden aikana maltillisesti.

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Fed tähtää pidemmälle

Fed tähtää pidemmälle Markkinakatsaus 24. marraskuuta 2008 Fed tähtää pidemmälle Jo viime vuoden elokuussa, kun finanssikriisi alkoi, ryhtyi Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve tarjoamaan pankeille luottoa vakuuksia vastaan.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Ukrainan kriisi heikentää ruplaa

Ukrainan kriisi heikentää ruplaa Macro Research Ukrainan kriisi heikentää ruplaa Venäjän rupla oli jo heikentymistrendissä ennen Ukrainan kriisiä ja kriisin eskaloitumisen jälkeen heikentyminen kiihtyi. Odotamme ruplan heikentyvän lisää

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Raaka-ainenoteeraukset

Raaka-ainenoteeraukset 31 januari 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9659.75 1.11 63.40 B 13 Lyijy 2455 0.33 16.11 B 60 Sinkki 2350 0.86 15.42 C -17.5 Alumiini 2480 0.40 16.28 C -10 Nikkeli

Lisätiedot

Entä jos euro ei kestä?

Entä jos euro ei kestä? Markkinakatsaus 5. joulukuuta 2011 Entä jos euro ei kestä? Emme pääskenaariossamme ennusta euroalueen täydellistä hajoamista. Uskomme Suomen pysyttelevän samalla puolella euroalueen rajaa kuin Saksa, niin

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Markkinakatsaus, 17. helmikuuta 2014. Analyytikko Jan Häggström, +46 8 701 1097, jaha05@handelsbanken.se

Markkinakatsaus, 17. helmikuuta 2014. Analyytikko Jan Häggström, +46 8 701 1097, jaha05@handelsbanken.se Macro Research Pula työpaikoista ja rahasta pitää euroalueen inflaation loitolla Rahan määrän supistuminen ja korkea työttömyys ovat ainesosat jatkuvalle tavoitteita hitaammalle inflaatiolle monissa euroalueen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talousennuste. Vientimenestyksen kääntöpuoli. Maailmantalous: mistä uusi veturi kasvulle? Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen

Talousennuste. Vientimenestyksen kääntöpuoli. Maailmantalous: mistä uusi veturi kasvulle? Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen www.handelsbanken.com/research 14. toukokuuta 2009 Talousennuste Vientimenestyksen kääntöpuoli Maailmantalous: mistä uusi veturi kasvulle? Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen Korot ja valuutat:

Lisätiedot

Tähänkö meidän on tyytyminen?

Tähänkö meidän on tyytyminen? Macro Research Tähänkö meidän on tyytyminen? Euroalueen talous on vieläkin kovemmassa vastatuulessa kuin mitä ennen kesää ennustimme. Siksi näkymät vuoden 2015 toiselle puoliskolle ovat odotettua heikommat.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

EKP voi välttää deflaation kulkemalla Japanin tietä

EKP voi välttää deflaation kulkemalla Japanin tietä Macro Research EKP voi välttää deflaation kulkemalla Japanin tietä Euroalueen yritykset tekevät heikkoa tulosta, koska niillä ei ole hinnoitteluvoimaa. Siksi ne eivät myöskään ole halukkaita investoimaan

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. Ilman Kiinaa game over 22.10.2010

Raaka-ainekatsaus. Ilman Kiinaa game over 22.10.2010 22.10.2010 Raaka-ainekatsaus Ilman Kiinaa game over Laskuriskit hallitsevat suhdannetta Perusnäkemyksemme on ennallaan. Amerikan talousriskit ovat edelleen suuria. Luvut ovat viime kuun aikana olleet pääasiassa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Raaka-ainenoteeraukset

Raaka-ainenoteeraukset 8 mars 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9445-0,86 60,24 C -11 Lyijy 2550-1,18 16,26 B 6 Sinkki 2359-2,52 15,05 C -27 Alumiini 2565 0,08 16,36 C -34,8 Nikkeli 26826-2,27

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

EKP leikkaa vielä, eikä nosta ennen 2018

EKP leikkaa vielä, eikä nosta ennen 2018 Markkinakatsaus 13. toukokuuta 2013 EKP leikkaa vielä, eikä nosta ennen 2018 Euroalueen työttömyys on ohjannut vahvasti EKP:n korkopäätöksiä euron alkuajoista lähtien. Uskomme, että työttömyysaste nousee

Lisätiedot

Työmarkkinoilla luvassa viileä talvi

Työmarkkinoilla luvassa viileä talvi Markkinakatsaus 8. lokakuuta 2012 Työmarkkinoilla luvassa viileä talvi Työllisyyden kasvu pysähtyminen elokuussa ja irtisanomisuutisten virran on kiihtyminen syksyn aikana viittaavat Suomen työmarkkinoiden

Lisätiedot

Raaka-ainenoteeraukset

Raaka-ainenoteeraukset 7 mars 2011 Raaka-ainenoteeraukset LME Metalli 3m USD % 3mSEK C-3M, USD Kupari 9879,75 0,35 62,94 C -11 Lyijy 2620 0,10 16,69 B 6 Sinkki 2454-1,36 15,63 C -27 Alumiini 2606 0,50 16,60 C -33 Nikkeli 28900

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Baltian devalvaatioblues

Baltian devalvaatioblues Markkinakatsaus 8. kesäkuuta 2009 Baltian devalvaatioblues Hermostuneisuus Baltian tilanteen ympärillä on taas lisääntynyt, spekulointi Latvian latin devalvoimisesta on voimistunut ja Ruotsi kasvattaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

EKP:n määräelvytys ei ole ihmelääke, mutta sitä on otettava

EKP:n määräelvytys ei ole ihmelääke, mutta sitä on otettava Macro Research EKP:n määräelvytys ei ole ihmelääke, mutta sitä on otettava Alkavalla viikolla Euroopan keskuspankki ryhtyy ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden lainoja tarkoituksenaan painaa

Lisätiedot

Reaaliset valuuttakurssit sopeutumispaineessa

Reaaliset valuuttakurssit sopeutumispaineessa Markkinakatsaus 17. joulukuuta 2012 Reaaliset valuuttakurssit sopeutumispaineessa Lyhyellä aikavälillä valuuttakursseihin vaikuttavat monet tekijät, mutta pidemmällä aikavälillä reaaliset valuuttakurssit

Lisätiedot

Keskuspankkioperaatiot tarkastelussa

Keskuspankkioperaatiot tarkastelussa Markkinakatsaus 16. tammikuuta 2012 Keskuspankkioperaatiot tarkastelussa Uutisoinnissa keskuspankkien taseista ja elvytystoimista vilisee erilaisia rahapolitiikan termejä, kuten määrällinen elvytys, setelirahoitus,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. Kaikki hyvin 21.1.2010. Hyvää vuodenjatkoa. Yhdysvallat. Eurooppa. Yhdysvalloista tähän saakka myönteisiä tietoja

Raaka-ainekatsaus. Kaikki hyvin 21.1.2010. Hyvää vuodenjatkoa. Yhdysvallat. Eurooppa. Yhdysvalloista tähän saakka myönteisiä tietoja 21.1.2010 Raaka-ainekatsaus Kaikki hyvin Hyvää vuodenjatkoa Kun joulun ja uudenvuoden jälkeen on palattu arkeen, markkinoilta on saatu myönteisiä signaaleita. Olemme laatineet yleiskatsauksen markkinatilanteesta

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku tukee maailmantaloutta

Öljyn hinnan lasku tukee maailmantaloutta Macro Research Öljyn hinnan lasku tukee maailmantaloutta Globaali talous kehittyy suurin piirtein odotustemme mukaan, mutta viimeaikainen öljyn hinnan dramaattinen laskun on suurin yllätys. Hinnan lasku

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Pitkät korot maltilliseen nousuun

Pitkät korot maltilliseen nousuun Markkinakatsaus 18. maaliskuuta 2013 Pitkät korot maltilliseen nousuun USA:n, Saksan ja Ruotsin pitkien valtionlainojen korot todennäköisesti nousevat maltillisesti vuosina 2013 14. Euroalueen ongelmat

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot