Tutkimustietoa tuorekasvisten turvallisuudesta
|
|
- Mari Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimustietoa tuorekasvisten turvallisuudesta Risto Kuisma ja Hanna-Riitta Kymäläinen 1 Epidemiat ja mikrobikontaminaatio Viime vuonna Jokioisten seminaarissa käsiteltiin tarkemmin tuorekasviksiin liitetyt epidemiat Olennaista on muistaa, että koska tuorekasviksia ei kuumenneta, ne ovat potentiaalisia patogeenien välittäjiä Kontaminaatio voi päätyä tuotteeseen useasta lähteestä Mikrobien säilymiseen ja kasvuun voidaan vaikuttaa eri tavoin 2 1
2 Tuorekasvistuotteen kontaminoituminen Eläimet, hyönteiset Kylvösiemen Maa Maanviljely Likaiset laitteet Vesi Kontaminoituneet työskentelypinnat/laitteet Henkilöhygienia Varastointi Prosessointi Varastointi Käsittely, ihminen Leikkaaminen Raastaminen Pesu Pakkaaminen Kontaminoituneet pakkausmateriaalit/laitteet Kuljetus (lähteestä Francis ym muokannut H-RK) Jakelu 3 Esimerkki: Porkkanan laatuun vaikuttavat tekijät tuotantoketjussa Viljelysuunnitelma Peltolohkon valinta (edellisinä vuosina kasvatetut esikasvit, maan kunto) Lajikkeen valinta käyttötarkoituksen ja ajankohdan mukaan (varhaisporkkana-, varasto- ja teollisuuslaijkkeet) Viljelykausi Kylvön onnistuminen, tasaisuus sekä oikea-aikaisuus lajikkeen ja säätilojen mukaan Maan ravinnetila ja peltolohkolle sopiva lannoitus Maan kasvukunto ja mikrobiologinen tila Veden saatavuus, kastelu Kasvitautien ja tuholaisten, sekä rikkakasvien tarkkailu ja kasvinsuojelu Sääolot Sadonkorjuu Korjuun ajoitus lajikeominaisuudet huomioon ottaen Korjuutekniikka, porkkanan mekaaniset vauriot Sääolot (lämpötila, ilman kosteus, sateet) Siirto varastoon ja jäähdyttämöön Varastointi ja kuljetus Jäähdytysnopeus Lämpötila (0-4 C), ilman suhteellinen kosteus (> 95 %) ja ilman koostumus (myös etyleenipitoisuus) Varasto- ja kuljetusolojen vakaus (lämpötila, ilman suhteellinen kosteus) Jatkojalostus ja pakkaaminen Tarkoituksenmukaiset tilat ja laitteistot Käsittelymenetelmät (pesu ja huuhtelu, kuorinta, pilkkominen, pakkaaminen) Tuotantohygienia Myynti sekä tuotteen säilytys Hyllyikä Säilytysolosuhteiden hallinta 4 2
3 Mikrobien kasvuun vaikuttaminen tuorekasvisten tuotantoprosessissa Pintahygienia Mekaaniset käsittelyt Esim. lajittelu, peseminen, kuoriminen, pilkkominen Kemialliset käsittelyt Esim. otsonointi, klooraus, elektrolysoitu vesi Pakkaaminen Ajan vaikutus Mekaanisen, kemiallisen tai termisen käsittelyn kesto Varastointiaika ja olosuhteet 5 Pintahygienia: yhteenveto mikrobiologisista tuloksista (Lehto ym. 2011) Koneet ja laitteet Tuotteeseen kosketuksissa olevat pinnat Kuljetin hihnat Pakkaukset Ei tuotteeseen kosketuksissa olevat pinnat 40 pmy/cm TPC Hiivat E -Gur 3
4 Kokonaismikrobimäärät pinnoilla (Lehto ym. 2011) Koneet, kaikki pinnat: > 20 pmy/cm 2 18 % tuotteen kanssa kosketuksissa olevista pinnoista, muista kuin koneista, kohtalaisesti kontaminoituneita (ka 2-10 pmy/cm 2 ) Korkeimmat arvot salaatin linkouskori: 100 pmy/cm 2 Leikkurin hihna: 90 pmy/cm 2 lattiansiivousvälineiden pinnat: 80 pmy/cm 2 nostimet, lattiat, hansikkaat, kuorimakoneet: pmy/cm 2 7 Hiivojen määrät pinnoilla (Lehto ym. 2011) Hiivojen keskiarvomäärät kaikilla pinnoilla olivat puhtaaksi katsottavan pinnan tuloksia suuremmat Suuria hiivamääriä (> 5 pmy/cm 2 ) 85 % koneiden pinnoista 83 % kuljetushihnoista 60 % pakkauksista 56 % pinnoista, jotka eivät olleet suoraan kosketuksissa tuotteeseen 40 % muista, tuotteiden kanssa kosketuksissa olleista pinnoista 8 4
5 Mekaanisten käsittelyjen vaikutus kasvisten mikrobiologiseen laatuun Raakojen kasvisvalmisteiden säilyvyyden keskeisenä tekijänä raakaaineen terveys ja eheys. Kasvikseen kohdistuvia mekaanisia rasituksia: pudotuksia, tärinöitä tulisi välttää. Vaurioituneessa kasvisolukossa tapahtuu paitsi entsymaattista, myös mikrobiologista pilaantumista Mekaanisten rasitusten aiheuttamia vaurioita voidaan jonkin verran vähentää myös alentamalla kasvisten lämpötila mahdollisimman nopeasti korjuun jälkeen 9 Mekaanisten käsittelyjen vaikutus kasvisten mikrobiologiseen laatuun Kasvisten kuorinta tulee tehdä hellävaraisesti, toisin sanoen kuorinnan tulisi rikkoa kasvisolukkoa mahdollisimman vähän. Kuorinnassa on käytettävä terävää veistä. Esim. karborundum-kuorinta rikkoo solukkoa selvästi enemmän kuin veitsikuorinta Vihannesten pilkkomisasteella on vaikutusta niiden säilyvyyteen Vihanneksia ei kannata liian hienoksi salaatteihin raastaa tai hienontaa Paloittelu lisää ratkaisevasti vihannesten hengitysnopeutta ja kiihdyttää entsymaattisia pilaantumisreaktioita Iqbalin ym. (2008) tutkimuksessa verrattiin leikkuumenetelmien eli viipaloinnin, suikaloinnin ja raastamisen vaikutusta porkkanan hengitykseen eli hapen kulutukseen ja hiilidioksidin tuotantoon 4 C -20 C:ssa. Suurin hengitys todettiin raasteessa (151 % verrattuna kokonaiseen porkkanaan), seuraavaksi suurin suikaleissa (100 %, vastaavasti), toiseksi pienin viipaleissa (85 %) ja pienin kokonaisessa porkkanassa. 10 5
6 Kemialliset DEKONTAMINAATIOTEKNIIKOITA JA LAADUN HALLINTAKEINOJA TUOREKASVIKSILLE Fysikaaliset - Kloori - Klooridioksidi - Orgaaniset hapot - Vetyperoksidi - Otsoni - Elektrolysoitu vesi - Luonnolliset säilöntäaineet - Eteeriset öljyt - Syötävät pinnoitteet (sis. Kalsiumpohjaiset liuokset) - Muut desinfiointiaineet (Rico ym. 2007a, muok.h-rk) - Suojakaasupakkaaminen - Lämpökäsittelyt: ryöppäys, lämpöshokki - Säteilytys - UV-valo ja pulssivalo - Korkea paine - Pulssitettu sähkökenttä - Fotokatalyysi - Ultraääni - Fysikaaliset prosessointimenetelmät, esim. leikkaaminen, linkoaminen - Yhdistelmätekniikat, esim. - Lämpötilan, veden aktiivisuuden, happamuuden ja redox-potentiaalin hallinta - Säilöntäaineiden, suojakaasun ja kilpailevien mikrobien käyttö 11 Case-porkkana 12 6
7 Erilaisten hygienisointitekniikoiden ja esikäsittelyjen vaikutus porkkanan laatuun Kloori on osoittautunut tehokkaaksi desinfiointimenetelmäksi ( Sinigaglia ym. 1999, Opatova ym. 2003, Workneh ym. 2003, Klaiber ym. 2004, 2005b; Sy ym. 2005, Gomez-Lopez 2007). Uyttendaele ym. (2004), Workneh ym. (2001) sekä Alegria ym. (2009 ja 2010) kuitenkin havaitsivat kloorilla mikrobisidisia heikkouksia muihin verrattuihin käsittelyihin nähden, ja lisäksi mikrobien tuhoaminen porkkanan pinnalta saattaa kuitenkin varastoinnin aikana kääntyä itseään vastaan (Cruz ym. 2006). Peretikkahapolla todettiin desinfioivaa vaikutusta (Opatova ym. 2003, Vandekinderen ym. 2009), joskin osin varauksin (Ruiz-Cruz ym. 2007a). Vaikutukset ravitsemukselliseen laatuun olivat pääosin negatiivisia (Ruiz- Cruz ym. 2007b, Vandekinderen ym. 2008b,2009). 13 Erilaisten hygienisointitekniikoiden ja esikäsittelyjen vaikutus porkkanan laatuun Otsonia on tutkittu porkkanan käsittelyssä pääosin 2000-luvulla, vaikka yksi tutkimus löytyikin vuodelta Osassa tutkimuksia porkkanoiden käsittelyyn on käytetty otsonoitua vettä, osassa varastotilan ilmaa on otsonoitu. Otsonin pitoisuuden ilmoittamistapa ei näytä olevan kovin vakiintunut. Lämpötilan nostaminen tehosti EO-veden vaikutusta (Koide ym. 2011, Rahman ym. 2011). Izumin (1999) tutkimuksessa EO-veden levitystekniikka porkkanoiden pintaan ja Rahmanin ym. (2011) tutkimuksessa kastoaika vaikuttivat desinfiointitulokseen. Kosekin ja Itohkin (2000a) tutkimuksessa käsittelyn pidentäminen ei kuitenkaan parantanut happaman EO-veden mikrobisidista tehoa. Rahmanin ym. (2011) tutkimuksessa sitruunahapon ja EO-veden yhdistelmä vaikutti mikrobeihin enemmän kuin pelkkä EO-vesi. 14 7
8 Erilaisten hygienisointitekniikoiden ja esikäsittelyjen vaikutus porkkanan laatuun Lämpökäsittelyjen avulla on vähennetty porkkanan valkoisuutta (Bolin ja Huxsoll 1991, Bolin 1992, Carrasco ja Cisneros-Zevallos 2002, Gan- Mor ym. 2011) ja varastotautien aiheuttamaa tappiota (Afek ym. 1999, Gan-Mor ym. 2011) sekä parannettu porkkanan mikrobiologista laatua (Klaiber ym. 2005b, Alegria ym ja 2010, Rahman ym. 2011). UV-valoa on käytetty vain harvassa porkkanatutkimuksessa. UV-valon ilmoitustapa vaihtelee tutkimuksissa. Mercier ym. (1993 ja 2000) keskittyivät varastotautien hallintaan, johon UV-käsittelyllä oli selkeästi vaikutusta. Chon ym. (2007) tutkimuksessa pelkkää UV-valoa tehokkaampi oli UV:n ja titaanidioksidin yhdistelmäkäsittely, joka paransi porkkanan mikrobiologista laatua 15 Pakkaaminen Rain ym. (2002) kirjallisuuskatsauksen mukaan suojakaasupakkaamisessa tärkeimpiä tekijöitä on pakkauskalvon valitseminen, jotta kaasujen läpäisevyys on halutunlainen. Suojakaasu ei yksin ratkaise laadun hallintaa, koska ympäröivät olosuhteet ( C, RH) vaikuttavat myös suojakaasuun pakatun tuotteen hengitykseen ja siten pilaantumiseen. Kato-Noguchi ja Watada (1997b) tutkivat porkkanaraasteen käsittelyä happivirralla (0,5 % tai 2 % O 2 ) tai ilmavirralla (5 C ja 15 C, 7 vrk). Etanolifermentaatio kiihtyi enemmän 0,5 % kuin 2 % happivirrassa ja enemmän 15 C:ssa kuin 5 C:ssa. Etanolifermentaation kiihtyminen voi sallia ATP-tuotannon, joka voi edistää porkkanasolukon säilymistä. 16 8
9 Porkkana: Varastointi ja hyllyikä Suositeltava porkkanan varastointilämpötila on 0-0,5 C. On tärkeää pitää varastointilämpötila tasaisena. Porkkana jäätyy -1,4 C:ssa. Sekä jäätyminen että lämpeneminen jo 3-4 C:een heikentävät säilyvyyttä. Varastointikosteuden on oltava % RH, mutta vesi ei saa tiivistyä porkkanoiden pinnalle. Terve ja ehjä porkkana säilyy jopa 8 kk oikeissa varasto-olosuhteissa (Von Weissenberg ja Harju 1987). Suojalan ja Pessalan (1996) kirjallisuuskatsauksen mukaan tärkeimmät kasvisten varastohävikin aiheuttajat ovat hengitys, veden haihdunta, tuotteen koostumuksen muuttuminen, versojen ja juurten kasvu, fysiologiset vioitukset, varastotaudit ja etyleenivioitukset. Lisäksi vaikutusta on kasvukauden ja sadonkorjuun tekijöillä. 17 Porkkana: Varastointi ja hyllyikä Porkkanan varastokestävyyden ratkaisevat Suojalan ja Pessalan (1998) mukaan kuitenkin varastotaudit, joihin vaikuttavat erityisesti pellon viljelyhistoria ja sadonkorjuun ajoitus. Varastotauteja todettiin sitä enemmän, mitä enemmän samassa pellossa oli viljelty porkkanaa. Myöhäinen sadonkorjuu paransi varastokestävyyttä ja aistinvaraista laatua. Mekaaninen stressi (kuten pudotus kuljetushihnalle) muuttaa porkkanoiden vesitasapainoa ja heikentää metabolista sopeutumiskykyä veden vähyyteen, mikä heikentää varastointikestävyyttä (Herppich ym. 2000b). Mitä pidempään porkkanoita on varastoitu, sitä suuremmat haitat prosessointi aiheuttaa makuun ja tuoksuun (Seljåsen ym. 2004). 18 9
FORSFOOD OY. Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet
Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet Hyvän käytännön ohjeet tuorekasviksia pilkkoville yrityksille Seinäjoki 2016 FORSFOOD OY Perustettu 1991 Elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistaja
LisätiedotHyviä käytäntöjä tuorekasvisten prosessointiin
Hyviä käytäntöjä tuorekasvisten prosessointiin 14.2.2014 Marja Lehto MTT Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia prosessoiville yrityksille apuvälineeksi ratkaistaessa ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan
LisätiedotTuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotVirusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa
Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen
LisätiedotYmpäristö osana kasvisten tuoteturvallisuutta Kasvisketjun tuoteturvallisuuden ja vähähiilisyyden parantaminen koulutuksen keinoin - KASTU
Ympäristö osana kasvisten tuoteturvallisuutta Kasvisketjun tuoteturvallisuuden ja vähähiilisyyden parantaminen koulutuksen keinoin - KASTU Puhdas vesi ja ympäristö - Tutkimusavauksia Mamkissa 8.12.2016
LisätiedotKontaminaatiot: hankalat rakenteet
Kontaminaatiot: hankalat rakenteet Anturin läpivienti jäänyt purkamatta puhdistuksessa Läpiviennin hankalasti puhdistettava rakenne Myös anturin pinnassa likaa/pesuainejäämiä kontaminaatiot: Hankalat rakenteet
LisätiedotMatkaraportti Berliinin Fruit Logistica-messuilta 5.-7.2.2013. PotatoNow-hanke. Timo Lötjönen vanhempi tutkija MTT Ruukki. - kuvat: Timo Lötjönen
Matkaraportti Berliinin Fruit Logistica-messuilta 5.-7.2.2013 PotatoNow-hanke Timo Lötjönen vanhempi tutkija MTT Ruukki - kuvat: Timo Lötjönen Tämän messumatkan tarkoituksena oli hankkia uusinta tietoa
LisätiedotIP Perusertifiointi Kasviksille
IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu Sertifiointijärjestelmä Laatujärjestelmä astui voimaan
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotMyymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotKauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio
Kauran hometoksiinit Monipuolinen kaura -seminaari, Raisio -konserni, Raisio Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotElintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015
Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran
LisätiedotHakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?
1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus
LisätiedotKOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede
Helsingin yliopisto Valintakoe 29.5.2013 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Hakijan nimi: Henkilötunnus: Esseekysymyksistä 1-3 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys.
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin
TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä
LisätiedotSalaattiprojekti 2015
Kalajoen kaupunki Raportti 1 (7) Salaattiprojekti 2015 1. Johdanto Kalajoen kaupungin toteutti yhteistoiminta-alueellaan (Kalajoki, Pyhäjoki, Merijärvi, Raahe, Siikajoki) näytteenottoprojektin, jonka avulla
LisätiedotHakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?
1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotKALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää)
HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) 1 (5) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotRuokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.
25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotVihannesten varastosäilyvyys
Avomaavihannespäivä 20.1.2016, Puumala Vihannesten varastosäilyvyys Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@luke.fi Vihannesten varastosäilyvyys Suomessa vihannesten kokonaistuotannosta
LisätiedotJätevesien hygienisoinnin menetelmät
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:
LisätiedotHankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa
Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotPenicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä
Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen
LisätiedotOHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI
KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä elintarvikkeiden
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotAjankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin
Ajankohtaista elintarvikehygieniasta 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista 2016 Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset
LisätiedotYersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005
Yersinioiden epidemiologiaa Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinia enterocolitica Suomessa ja kansainvälisesti yleisin yersinialaji meillä ilmaantuvuus korkea verrattuna muihin
LisätiedotTurvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti
1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S
LisätiedotElintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla
Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet
LisätiedotHometoksiinit hallintaan
Viljelijäseminaari 26.1.2017, Huittinen järjestäjänä Vilja-alan yhteistyöryhmä Hometoksiinit hallintaan Tutkija Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Viljojen Fusarium
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotTyövaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä
Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotMaanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK
Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotVastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy
Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa
LisätiedotTutkimusraportti Työnumero: 051121200197
Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:
LisätiedotHACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012
HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotMaija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti
Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä
LisätiedotALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:
LisätiedotLaatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)
Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen
LisätiedotLIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA VALMISTAVA ELINTARVIKEHUONEISTO, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJAT
OMAVALVONNAN NÄYTTEENOTTOTIHEYDET KASVISTUOTTEITA VALMISTAVASSA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA LIITE 5 VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEET, KASVIPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN MAAHANTUONTI (6) LIITE 5: VIHANNES- JA HEDELMÄTUOTTEITA
LisätiedotKasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä
Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä SivuHyöty työpaja 8.4.2015 1 Teppo Tutkija Marja Lehto, Eila järvenpää 9.4.2015 Kasvissivutuotteiden laatu ja määrä Kasvissivutuotteiden määrä ja laatu vaihtelee
LisätiedotYKSI MERKKI VOI KERTOA ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA -LUOMUTUOTTEIDEN MERKEISTÄ
YKSI MERKKI VOI KERTOA ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA -LUOMUTUOTTEIDEN MERKEISTÄ MARJO SÄRKKÄ-TIRKKONEN, ETM HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Luomuruokatapahtuma, Tertin kartano 1.10.2016 www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotKasvintuotannon elintarvikehygienia
Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)
Sivu /4. Tuotteen nimi ja valmistaja.. Valmisteen tunnistustiedot Toilet cleaner.2. Valmisteen käyttötarkoitus Kiinteä, hajustettu, sininen WC:n puhdistusaine.3. Yrityksen tunnistustiedot: BUCK-Chemie
LisätiedotKalastustuotteiden valmistus
Kalastustuotteiden valmistus ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua
LisätiedotVeden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely
LisätiedotKestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
LisätiedotErikoistuminen. Erikoistuminen: - opintopiste (op): 6. Puutarhakasvien viljelytekniikka moduli
Erikoistuminen: - opintopiste (op): 6 Erikoistuminen Puutarhakasvien viljelytekniikka moduli 1. Puutarhakasvien viljelytekniikka 6 op 2. Lihakarjan kasvatus ja jalostus 6 op 3. Lääketieteellisten kasvien
LisätiedotMCF HYGIENIAPAKETTI. Bakteerit, hiivat. Homeet, levät, sienet
Bakteerit, hiivat Homeet, levät, sienet Mitä Hygieniapaketti on ja miten se toimii? MCF Hygieniapaketti on käsittely- ja tuotekokonaisuus, jonka avulla hyvän hygienian ylläpito on taloudellista ja tehokasta!
LisätiedotYhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke
1(12) Viljelykonsultoinnin tarjouspyynnön LIITE 2 Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2.2.2016 2(12) HANKKEEN TIIVISTELMÄ Vihannesten laatu, säilyvyys
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotPesut pienpanimossa. Petri Tikkaoja Let s live.
Pesut pienpanimossa Petri Tikkaoja 8.5.2018 Let s live. HAMK pienpanimohanke Ohjelmassa mm: Turvallinen käyttö ja yleistä pesukemiasta Pintojen pesu Pesu- ja desinfiointiaineet Turvallisuusriskejä: Suojainten
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
Lisätiedot19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519
LisätiedotEu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria
Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki
LisätiedotUimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotÄLYKKÄÄT PAKKAUKSET. Eero Hurme, VTT Biotekniikka. Elintarvikealan teknologiat -seminaari 3.2.2004, EDUTECH, Tampere
ÄLYKKÄÄT PAKKAUKSET Eero Hurme, VTT Biotekniikka Elintarvikealan teknologiat -seminaari 3.2.2004, EDUTECH, Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Pakkauksille asetettavat vaatimukset Älykkäät pakkaukset Aktiiviset
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA
RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotNeuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL
Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL IPM FAO:n mukaan (Fao 2002): - Kaikkien mahdollisten torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä
Lisätiedot1. Hygieniapassikoulutus. Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely
1. Hygieniapassikoulutus Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely Materiaalia testiä varten http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian-perusteet -> Googleen hakusana
LisätiedotTuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Lisätiedotwww.xo1.fi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALI-ILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.2013 Edellinen päiväys
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALIILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.2013 Edellinen päiväys 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi SOLID SOLVENT 1.2. Aineen
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotKanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014
Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen
LisätiedotPortwest suodattimet, käyttöohje:
FI Portwest suodattimet, käyttöohje: EN143:2000/EN14387:2004 Portwest suodattimet, käyttöohje: Hiukkas-,kaasu- ja yhdistelmäkaksoissuodattimet puoli-, ja kokomaskeille. Yleistä Hengityssuojain koostuu
LisätiedotPL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotPäiväys: 17.3.2010 Edellinen päiväys: -
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi ABSORBITALL Tunnuskoodi Reachrekisteröintinumero
LisätiedotSairaalajalkineet ja niiden puhdistettavuuden kehittäminen
Sairaalajalkineet ja niiden puhdistettavuuden kehittäminen High-tech sairaala Vulcano Oy Laitosjalkine Oy Solepex Oy Tiinaliisa Tani-Lahtinen Solepex Oy Tehdas valmistaa jalkineen irtopohjia Kankaanpäässä
LisätiedotKasvu- ja sadonkorjuuolojen vaikutus avomaanvihannesten
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Terhi Suojala Raili Pessala Kasvu- ja sadonkorjuuolojen vaikutus avomaanvihannesten varasto kestävyyteen Kirjallisuus katsaus./.>, Maatalouden 11 tutkimuskeskus
Lisätiedot