FITS-julkaisuja 18/2003. Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 18/2003. Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 18/2003 Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen

2 FITS-julkaisuja 18/2003 Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen

3 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

4 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tomi Ristola Traficon Oy, Juhani Bäckström SCC Viatek Oy, Mette Granberg SCC Viatek Oy Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. Tiivistelmä Tässä työssä on selvitetty joukkoliikenteen häiriönhallinnan nykytilaa ja pyritty löytämään sen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka ovat toteutettavissa nopeasti (parissa vuodessa). Matkustajan ajantasaiseen tiedottamiseen on nykyisin jo useita eri välineitä, joiden koordinoitu käyttö on olennaista hyvän informoinnin saavuttamiseksi. Häiriöiden yleisyydestä ja määristä ei ole saatavissa kattavasti tietoja. Parhaiten tieto on saatavissa rautatieliikenteen osalta. Tietojen puutteellisuus vaikeuttaa toimenpiteiden vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointia. Toimiva häiriönhallinta on keskeisellä sijalla joukkoliikennematkustajan luottamuksen herättämisessä ja sen ylläpitämisessä. Häiriötilanteiden hoito on nykyisellään järjestetty kohtuullisen hyvin, mutta parantamisen varaakin löytyy. Korkealaatuinen häiriönhallinta vaatii henkilöresursseja ja rahallista panostusta. Suurimmat ongelmat joukkoliikenteen häiriönhallinnassa voidaan kiteyttää kolmeen tekijään: (1) resurssipula, (2) selkeiden toimintamallien ja sovittujen pelisääntöjen puute organisaatioiden välillä ja (3) organisaatioiden sisäisessä toiminnassa annettujen ohjeiden puutteellinen noudattaminen. Työn aikana todetuista lukuisista kehittämistarpeista on jalostettu viisi pilottiehdotusta, jotka ehdotetaan toteutettaviksi välittömästi. Parannetaan häiriöhallintaa matkustajanäkökulmasta Parannetaan reaaliaikajärjestelmien toimintaa Laaditaan kulkumuotojen väliset pelisäännöt vaihtoyhteyksien suhteen Parannetaan tiedonkulkua eri liikennemuotojen liikenneneuvontojen ja tiehallinnon liikennekeskusten välillä Selvitetään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen informaatiokeskuksen toteuttamismahdollisuuksia Häiriöt ovat yksilöllisiä ja toimintaympäristötkin hyvin erilaisia. Yleisten toimintamallien laatiminen ei ole ajankohtaista ennen kuin on olemassa jokin organisaatio, joka ottaa vastuulleen häiriöistä tiedottamisen yli organisaatiorajojen. Avainsanat (asiasanat) Joukkoliikenne, liikenteen häiriönhallinta, liikenneinformaatio, toimintamallit Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 18/2003 Kokonaissivumäärä 37 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

5 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Tomi Ristola Traficon Ltd, Juhani Bäckström SCC Viatek Ltd, Mette Granberg SCC Viatek Ltd Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Development of public transport incident management Abstract In this report the status of public transport incident management in Finland is reviewed and development measures that could be implemented within a few years are presented. Various means to present real time passenger information have been implemented. The co-ordinated use of these tools is essential for high quality information. Complete data about frequency and types of incidents is not available. Most comprehensive data exists in rail traffic. The lack of data brings difficulties into estimation of effects and cost-benefit analyses of measures. Incident management is essential in creating and keeping up passengers trust in public transport. The current level of quality in public transport incident management is fairly good but various needs for improvement exist. High quality incident management calls for manpower and other resources. Main problems in public transport incident management are: (1) lack of resources, (2) lack of clear operational models and agreed principles between organisations and (3) inadequate compliance with guidelines within organisations. In this study various proposals for improvement were identified. Out of these proposals five pilot projects have been selected for immediate implementation. Improvement of incident management from passenger view point Improvement of operation of real time information systems Creation of operational models and principles between modes in intermodal passenger transport Improvement of data exchange between travel information centres of various public transport modes and traffic management centres of Road Administration Feasibility study of a multimodal passenger information centre in Helsinki Metropolitan Area Incidents are unique by nature and operational environments are different. Therefore it is not feasible to develop general operational models for incident management until there is an organisation that accepts the overall responsibility for passenger information during incidents. The study has been granted European Community financial aid in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Public transport, incident management, passenger information, operational models Miscellaneous Serial name and number FITS publications X/ 2003 Pages, total 37 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 ESIPUHE Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Ohjelmalla pyritään ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa kertyvät kokemukset saadaan siirrettyä muiden hyödyksi. Häiriönhallinta on ja tulee olemaan yksi keskeisistä osa-alueista liikennejärjestelmän toimivuuden takaamisessa. Monet häiriönhallinnan vaikeudet (mm. toimijoiden suuri määrä) korostuvat joukkoliikenteen häiriönhallinnassa. Tässä työssä on selvitetty joukkoliikenteen häiriönhallinnan nykytilaa ja pyritty löytämään sen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka ovat toteutettavissa nopeasti (parissa vuodessa). Selvityksen ovat toteuttaneet Tomi Ristola Traficon Oy:stä sekä Juhani Bäckström ja Mette Granberg SCC Viatek Oy:stä. Työtä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Sabina Lindström Liikenne- ja viestintäministeriö Helena Vänskä Liikenne- ja viestintäministeriö Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Kari Liesaho Helsingin kaupungin liikennelaitos Kimmo Sinisalo YTV Mikko Saavola Linja-autoliitto Jukka Ylitalo Matkahuolto Juha Pentikäinen Taksiliitto Kimmo Turunen Ratahallintokeskus Mauno Haapala VR Osakeyhtiö Juhani Vehviläinen Jussa Consulting Oy Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks-Transport) -rahoitusta. Helsingissä 31. päivänä joulukuuta 2002 Ylitarkastaja Helena Vänskä

7 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 SYMBOLI- YM LUETTELOT JOHDANTO HÄIRIÖIDEN LUOKITTELU Häiriötyypit ja niiden yleisyys Häiriöiden merkitys TOIMINTAMALLIT ESIMERKKITAPAUKSISSA (ESPOO JA HKI JKL) Tarkastelumenetelmästä Kulkuneuvon rikkoontuminen Tilanteiden kuvaus Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) Poikkeuksellinen keli Tilanteiden kuvaus Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) Lakko Tilanteiden kuvaus Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) Kehittämistarpeet Kustannukset ja vaikutukset TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JA SEN RISKITEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET

8

9 1 JOHDANTO Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Ohjelmalla pyritään ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa kertyvät kokemukset saadaan siirrettyä muiden hyödyksi. Tässä työssä on selvitetty joukkoliikenteen häiriönhallinnan nykytilaa ja pyritty löytämään sen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka ovat toteutettavissa nopeasti (parissa vuodessa). Häiriönhallinta on ja tulee olemaan yksi keskeisistä osa-alueista liikennejärjestelmän toimivuuden takaamisessa. Joukkoliikenteessä häiriön tapahtuessa on matkustajille ja muille toimijoille pystyttävä kertomaan nopeasti ja ymmärrettävästi häiriön syystä, häiriön vaikutuksista, häiriön laajuudesta ja kestosta sekä mahdollisista toimintaohjeista, esimerkiksi korvaavien yhteyksien käytöstä. Erityisesti pysäkeillä ja asemilla oikean ja ajantasaisen informaation tarve korostuu, sillä matkustaja kokee helposti joukkoliikenteen odotusajan todellista pidemmäksi (Gotic). Joukkoliikennematkustajan tietolähteitä on esitetty kuvassa 1. Yhtenäisellä viivalla kuvatut tietolähteet ovat ajantasaisia, joiden käyttö mahdollistaa hyvinkin nopea informoimisen häiriöistä. 9

10 Infohenkilökunta Kuljettaja Radio Puhelin Matkustaja Teksti-TV Aikataulut Internet Näytöt ja monitorit Linjakartat Kuva 1. Joukkoliikennematkustajan tietolähteet. Matkustajan ajantasaiseen tiedottamiseen on nykypäivänä jo useita eri kanavia ja perusedellytykset ovat olemassa. Toistaiseksi eri tietokanavia ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla ja niiden integroitu ja hallittu käyttö on toistaiseksi melko vähäistä. Yhtenä syynä tähän on se, että toimijoita on paljon ja intressit toimijoiden välillä vaihtelevat. Tutkimusten mukaan joukkoliikennematkustajat eivät ole valmiita maksamaan informaatiosta, vaikka laadukas ja integroitu informaatiojärjestelmä saattaa vaatia palvelun tuottajalta suuriakin investointeja. Tehokas häiriön poisto on myös olennainen osa toimivaa häiriönhallintaa. Koska kaikkia häiriöitä ei voida eliminoida, on niiden hallinta ja mahdollisimman nopea poistaminen olennaista laadukkaan ja luotettavan joukkoliikenteen takaamisessa. Lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyys ja erityisesti avoimuus palvelun tuottajan ja sen käyttäjien kesken. Häiriönhallinnasta tekee haasteellista esimerkiksi se, että häiriöitä on hyvin erilaisia ja eritasoisia: osa häiriöistä saatetaan kyetä ennustamaan, osa on äkillisiä ja yllätyksellisiä. Matkustajan ajantasaiseen tiedottamiseen on nykyisin jo useita eri välineitä, joiden koordinoitu käyttö on olennaista hyvän informoinnin saavuttamiseksi. 10

11 2 HÄIRIÖIDEN LUOKITTELU 2.1 Häiriötyypit ja niiden yleisyys Tässä työssä lähtökohdaksi on otettu FITS 4:n Toimintakuvaus liikenteen häiriönhallinnasta -projektin häiriötyyppiluokitus. Sitä on täydennetty joukkoliikenteeseen sopivaksi. Häiriön syyn perusteella joukkoliikenteen häiriöt voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin (mukaillen FITS 4:n esiselvitystä): henkilövahinkoon johtanut tieliikenneonnettomuus kulkuneuvon rikkoontuminen este liikenneväylällä suuresta liikennemäärästä johtuva ruuhka poikkeuksellinen keli suuri yleisötapahtuma lakko merkittävä väylätyö Rautatieliikenteen merkittävimpiä liikennehäiriöiden aiheuttajia ovat sääolosuhteet, turvalaiteviat (radan vaihteet ja niiden ohjausjärjestelmät, opastimet, liikennepaikkojen asetinlaitteet, alueasetinlaitteet, opastinjärjestelmät, kauko-ohjausjärjestelmät sekä junien kulunvalvonnan ratalaitteet), ratatyöt ja kalusto-ongelmat. Sääolosuhteista hankalimpia ovat lähinnä kesän rajut ukkoskuurot, jotka aiheuttavat turvalaitevikoja ja sähköratavaurioita, syystalven myrskyvauriot, joiden seurauksena radalle tai sähkörakenteisiin kaatuu puita, ja marraskuusta helmikuuhun ajoittain esiintyvät kovat pakkaset ja lumipyryt, jotka vaikuttavat kalustoon ja hidastavat liikennöintiä. (Pyrypäiviä on keskimäärin kolmesta seitsemään vuodessa.) Ratatöiden aiheuttamat viivästykset ovat pääsääntöisesti suunnitellun ja ennalta sovitun mukaisia. Kalustohäiriöihin kuuluvat veturiviat, joita aiheutuu talvisin pakkasesta ja lumesta ja kesäisin lämmöstä ja kosteudesta, ja talvikuukausien aikana esiintyvät matkustajavaunujen ja Sm-kaluston viat. (Blomqvist 2002.) Henkilöliikenteen junista noin 90 % kulkee aikataulun mukaisesti tai korkeintaan viisi minuuttia myöhässä. Vuosien aikana keskimäärin 87,5 % henkilöliikenteen junista on ollut korkeintaan viisi minuuttia aikataulusta jäljessä, vuoden 2000 vastaavan osuuden keskiarvo oli 92,81 % ja vuoden 2001 keskiarvo oli 90,51 %. Taulukossa 1 on esitetty junien merkittävimpien myöhästymisten syitä ja seurauksia vuonna (Blomqvist 2002.) 11

12 Taulukko 1. Merkittävimmät myöhästymiset ja niiden syyt VR:n henkilöliikenteessä vuonna 2001 (Blomqvist 2002). Häiriön syy Viivästyminen yhteensä (min) Häiriöiden lkm/ vuosi Myöhästyminen/ häiriö (min) Merkitys ratatyöt ,3 pääsääntöisesti vähäinen turvalaiteviat ,0 vaikutti täsmällisyyteen, myöhästymiset kertautuivat yhteysjuniin myöhästyminen ulkomailta veturivika vaikutti täsmällisyyteen, myöhästymiset kertautuivat usein yhteysjuniin risteävät kulkutiet junien kalustoviat vaunujen otto ja jättö ,5 ei merkittävää vaikutusta ,5 vaikutti täsmällisyyteen, myöhästymiset kertautuivat usein yhteysjuniin ,4 ei merkittävää vaikutusta täsmällisyyteen este radalla ,2 suuri vaikutus täsmällisyyteen ,8 vaikutti kansainvälisten junien ja joidenkin yhteysjunien täsmällisyyteen (syy pääsääntöisesti Venäjän puolen ratatöissä ja passintarkastuksessa) Matkustajaruuhka jarrujen koettelu tilapäiset nopeusrajoitukset Pysähtymisajan ylitys häiriö päivystystöissä ahtaus ratapihalla ,8 vaikutti täsmällisyyteen, jos myöhästyminen kertautui usealla asemalla ,2 ei merkittävää vaikutusta (lähinnä talvikuukausina) ,7 ei merkittävää vaikutusta ,5 vaikutti täsmällisyyteen, jos myöhästyminen kertautui usealla asemalla ,1 vaikutti täsmällisyyteen talvikuukausina, myös ketjuuntumista yhteysjuniin tapahtui ,5 ei merkittävää vaikutusta lumiesteet ,5 vaikutti täsmällisyyteen, myöhästymiset ketjuuntuivat usein yhteysjuniin Muiden kulkumuotojen osalta häiriöiden yleisyydestä, syistä ja seurauksista ei tietoja saatu yhtä kattavasti kuin rautatieliikenteestä. Ohessa on esitetty saatavissa olleita tietoja: 1. Helsingin sisäisessä liikenteessä ajamattomia vuoroja kuukausittain on bussiliikenteessä 0,02 0,1 %, metroliikenteessä 0,01 0,1 % ja raitiovaunuliikenteessä 0,1 3,4 %. Raitiovaunuliikenne on näistä siis selvästi herkin häiriöille. Metroliikenteellä on oma työohjelmansa häiriöiden varalle. Sellaisia häiriöitä, jolloin työohjelma otetaan käyttöön, tapahtuu muutaman kerran vuodessa. Metroliikenteessä matkustajien tie- 12

13 dottaminen toimii melko hyvin, sillä viestintämahdollisuudet ovat olemassa. Metroasemien laituritaulujen toiminnassa ja kuulutusten määrässä on kuitenkin parantamisen varaa. 2. YTV:llä on lähinnä suodattamatonta raakadataa eri tapahtumista, kuten aikataulussa pysymisistä ja ajamattomista vuoroista. YTV:n tilastojen mukaan ajamattomia vuoroja on vuoden 2002 heinäkuun loppuun mennessä ollut keskimäärin 0,42 tuhatta lähtöä kohti. Pääkaupunkiseudulla on lähtöjä arkivuorokautena noin , mikä tarkoittaa, että noin 7 8 vuoroa jää ajamatta joka päivä. Jos oletetaan yhdessä linja-autossa olevan keskimäärin 35 matkustajaa, odottaa päivässä matkustajaa linja-autoa turhaan. Toisaalta on muistettava, että ajamattomista vuoroista ilmoittaminen on toistaiseksi liikenteenharjoittajan vastuulla ja on mahdollista, että kaikkia ajamattomia vuoroja ei ilmoiteta liikenteen tilaajalle, joten arviota voidaan pitää varovaisena. Ongelma ei siis kuitenkaan ole kovinkaan laaja, mutta matkustajan kannalta omalle kohdalle sattuessa usein hyvin kiusallinen. 3. Seuraavassa on vertailuksi muutamia tietoja Turun joukkoliikenteestä (1 6/2002 ajamatta jääneiden vuorojen osuus ajetuista kilometreistä): tammikuu 0,019 % helmikuu 0,013 % maaliskuu 0,013 % huhtikuu 0,025 % toukokuu 0,014% kesäkuu 0,033% Turussa tammi kesäkuussa oli kaikkiaan 56 ajamatonta vuoroa, joista 23 aiheutti palvelurikemaksun, mikä tarkoittaa, että kysymyksessä ei ollut force majeur -este (esimerkiksi kuljettajan nukkuminen). Ajamattomien vuorojen syitä olivat mm. 15 min myöhässä ajettu vuoro, liikennevahinko, auton meneminen epäkuntoon, rengasrikko jne. Häiriöiden yleisyydestä ja määristä ei ole saatavissa kattavasti tietoja. Parhaiten tieto on saatavissa rautatieliikenteen osalta. 2.2 Häiriöiden merkitys Liikenteen hoitamisen ja matkustajainformaation kannalta merkittävää on, ovatko häiriö ja sen kesto ja vaikutukset etukäteen ennakoitavissa. Tässä työssä tarkastellaan sekä ennalta tiedossa olevia että äkillisiä, odottamattomia häiriöitä. Tämän työn kannalta keskeistä on häiriöistä matkustajille aiheutuvien haittojen vähentäminen. Haitan suuruus on keskeinen luokitteluperuste etenkin, kun tarkastellaan matkustajainformaation parantamista. Jo muutaman minuutin viivästyminen saattaa vähen- 13

14 tää matkustajan luottamusta joukkoliikennettä kohtaan. Luottamuksen puute onkin yksi merkittävimmistä joukkoliikenteen käytön esteistä (COST ). Joukkoliikenteen käytön esteitä ja niistä häiriönhallinnan kannalta tärkeimmät on esitetty kuvassa 2. Fyysinen este esim. liikennevälineeseen nouseminen, siitä poistuminen Luottamuksellinen este Taloudellinen este esim. matkan hinta ja hinnan kilpailukyky muihin liikennemuotoihin nähden HÄIRIÖNHALLINTA Aikataulullinen este esim. kulkuvälineeseen/määränpäähän ehtiminen esim. matkaketjun katkeamattomuuteen ja toimivuuteen uskominen Tiedollinen este esim. informaation saatavuus ja ymmärrettävyys Kuva 2. Joukkoliikenteen käytön esteitä ja niiden liittyminen häiriönhallintaan. Häiriöihin ja niiden hallintaan liittyvät olennaisesti erityisesti aikataulullinen, tiedollinen ja luottamuksellinen este. Häiriöistä ja muutoksista tiedottamalla voidaan matkustajan kokemaa luottamusta joukkoliikennejärjestelmää kohtaan parantaa. Järjestelmä, joka pitää matkustajan ajan tasalla jopa häiriöiden suhteen, mahdollistaa omien päätösten tekemisen matkan jatkamisesta: matkustaja voi esimerkiksi valita toisen linjan. Monelle matkustajalle matkaan käytetty aika ei välttämättä olekaan ratkaiseva tekijä, vaan aikataulutiedon oikeellisuus ja tunne omasta valinnanvapaudesta on tärkeämpää. Tutkimustulokset osoittavat, että hyvistä asiakaskokemuksista kerrotaan eteenpäin keskimäärin kolmelle henkilölle, kun taas huonot kokemukset jaetaan noin kahdentoista tuttavan kanssa (Rope ja Vahvaselkä 1993). Täten häiriö sadan ihmisen matkaketjussa voi pahimmillaan aiheuttaa luottamuksen puutetta yli tuhannessa joukkoliikenteen potentiaalisessa käyttäjässä. Häiriöillä on vaikutuksia koko liikennejärjestelmän toimivuudelle. Tässä työssä on kuitenkin keskitytty matkustajanäkökulmaan taulukon 2 mukaisesti. Toimiva häiriönhallinta on keskeisellä sijalla joukkoliikennematkustajan luottamuksen herättämisessä ja sen ylläpitämisessä. 14

15 Taulukko 2. Häiriöiden vaikutuksia Vapaa teksti Tiedo ssa / ennakoit ava Ennakoitavissa, mutta osin o dottamaton Äkillinen, odottamaton Ei tietoa Arvio Tieto Mukavuushaitta Mat ka-aika pitenee hi eman (alle 10 min) Mat ka-aika pitenee pal jon Mat ka peruuntuu tai siirtyy Ei haittaa / vähäine n haitta > ei operatiivisia toimenp itei tä osa puolet kokon aan Henkilöautoliikenne Linja-a utoliike nne Taksit Rautatie Lent o Henkilöautoliikenne Linja-a utoliike nne Taksit Rautatie Lent o DATEX:ISTA MUOKATTU (3 l ievintä yhdistetty) Ei haittaa / vähäine n haitta > ei operatiivisia toimenpiteitä Vak av a Hyvin vakava Erittäin vakava HÄIRIÖN SYY 1. Henkilövahinkoon johta nut tieliikenneonnettomuus 2. Kulkuneuvon r ikkoontuminen 3. Este liikenneväylällä 4. Suuresta liikennemäärästä johtuva ruuhka 5. Poikkeuksellinen ke li 6. Suuri yleisötapahtu ma 7. L akko 8. Merkittävä tietyö HÄIRIÖTILANTEEN ENNAKOITUVUUS HÄIRIÖN HAITAT HAITAT LIIKENNEJÄRJ. TOIMIVUUDELLE HAITAT ERI LIIKENNEMUODOILLE KESTO MATKUSTAJALLE Väylän / terminaalin kapasiteetistä pois Osallisena Vaikuttaa 15

16 3 TOIMINTAMALLIT ESIMERKKITAPAUKSISSA (ESPOO JA HKI JKL) 3.1 Tarkastelumenetelmästä Taulukossa 3 on esitetty ne häiriötapaukset, joita tässä työssä on tarkasteltu. Niitä on käytetty apuvälineinä, mutta työn aikana tuli selkeästi esille, että niihin ei voi pelkästään rajautua. Häiriötapaukset on valittu sillä perusteella, että mukana on niin ennakolta tiedossa olevia (lakko) kuin odottamattomia häiriöitä (kulkuneuvon rikkoontuminen). Poikkeuksellisen kelin voidaan nähdä olevan näiden välimuoto: keli kyetään usein ennustamaan etukäteen jollain tarkkuudella, mutta sen vaikutuksia ei välttämättä voida. Haitat matkustajalle näissä häiriötapauksissa voivat olla merkittäviä ja haitat kohdistuvat useammalle liikennemuodolle, jolloin eri liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen on ollut tarkasteluissa mukana. Taulukko 3. Tarkemmin käsiteltävät häiriönhallinnan tapaukset. Ennustettavuus Tyyppi Tapauksen kuvaus CASE 1 Äkillinen Osittain ennustettavissa ESPOO Kulkuneuvon rikkoontuminen Poikkeuksellinen keli Bussi tai juna rikkoutuu Turuntiellä ennen Leppävaaran asemaa. Rankka lumisade: vaikeuksia tiedossa niin junaliikenteen kuin bussiliikenteen osalta. Ennustettavissa Lakko Bussinkuljettajat huomenna pistelakossa, 20 % kapasiteetista käytössä. Ennustettavuus Tyyppi Tapauksen kuvaus CASE 2 Äkillinen Osittain ennustettavissa HELSINKI JYVÄSKYLÄ Kulkuneuvon rikkoontuminen Poikkeuksellinen keli Bussi tai juna rikkoutuu 10 km ennen Hämeenlinnaa. Rankka lumisade, junat 2 tuntia myöhässä, Jyväskylän lentokenttä suljettu Ennustettavissa Lakko Bussinkuljettajat huomenna pistelakossa, 20 % kapasiteetista käytössä Työn aikana on haastateltu taulukossa 4 esitetyt henkilöt/henkilöryhmät. 16

17 Taulukko 4. Työn aikana haastatellut henkilöt. Haastateltava Organisaatio Ajankohta Kimmo Sinisalo YTV Lauri Kivikkokangas HKL Jukka Ylitalo Oy Matkahuolto Ab Heikki Alanko Pohjolan Liikenne-yhtiöt Mikko Saavola Linja-autoliitto Mauno Haapala VR Osakeyhtiö Jukka Salonen RHK Kimmo Turunen RHK Jarkko Varjo Airpro Mauri Pyykönen Tiehallinto Raimo Heikkonen Taksien välityskeskus Haastattelujen lähtökohtana on ollut hahmottaa tavoitetilanne vuoteen 2004 mennessä eli kuvata, millainen tilanne voisi olla parhaimmillaan vuonna Samalla on mietitty, millainen on nykytilanne ja mitkä ovat kehittämistarpeet kuvan 3 mukaisesti. Haastatteluissa on käytetty apuna taulukossa 3 esitettyjä esimerkkitapauksia. CASE 1 CASE 3 CASE 3 NYKYTILANNE 5/2002 TAVOITE 2004 KEHITTÄMISTARVE 1. xxx 2. xxx 3. xxx V A I K U T U K S E T PILOTTI 1 PILOTTI 2 PILOTTI 3 PILOTTI 4 PILOTTI 5 PILOTTI 6 Kuva 3. Haastattelujen lähtökohta Kohdassa 3.2 käsitellään kulkuneuvon rikkoontumisesta aiheutuvia häiriöitä, kohdassa 3.3 poikkeuksellisesta kelistä aiheutuvia häiriöitä ja kohdassa 3.4 lakkotilanteesta aiheutuvia häiriöitä. 17

18 Esimerkkitapaukset ovat väliltä Espoo Helsinki ja Helsinki Jyväskylä, mutta selvityksessä on käsitelty häiriöitä myös yleisemmällä tasolla. 3.2 Kulkuneuvon rikkoontuminen Tilanteiden kuvaus Kulkuneuvon rikkoontumista tarkasteltiin sekä bussin että junan rikkoontumisen tapauksessa. Toisessa tapauksessa tapahtumapaikka oli ennen Leppävaaraa Helsingin suuntaan ja toisessa tapauksessa ennen Hämeenlinnaa Helsingin suuntaan. Rikkoontumisten oletettiin tapahtuvan aamuruuhkassa Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Taulukossa 5 on kuvattu toimintaa nykytilanteessa bussin rikkoontuessa ja siihen liittyviä puutteita ja taulukossa 6 vastaavat asiat junaliikenteen osalta. 18

19 Taulukko 5. Toiminta bussin rikkoontuessa Helsinki Espoo ja Helsinki Jyväskylä HÄIRIÖN HAVAITSEMINEN Kuljettaja, matkustajat, autoilijat VAIKUTUKSIA Vaikutukset matkustajan kokonaismatka-aikaan ovat useimmiten varsin pienet (alle 20 min). TIEDON KULKU HÄIRIÖSTÄ JA HÄIRIÖN HOITO TIEDON- SIIRROSTA ASIASTA TIEDOTTAMINEN JÄLKIHOITO Helsinki Espoo Rikkoontuneen ajoneuvon kuljettaja tietää miten toimia ja on yhteydessä varikolle. Koska pääosin korvaavia yhteyksiä on aina olemassa, on vara-auton lähettäminen ko. vuorolle harvinaista. Liikennöitsijät eivät informoi muita kuljettajia yksittäisten ajoneuvojen rikkoontumisista. Varikoilla keskitytään asian jatkohoitamiseen, mutta pääsääntöisesti asiasta ei tiedoteta muita tahoja (PUU- TE). Helsinki Jyväskylä Pääasiallisesti kulkuneuvon rikkoontumistilanteet pyritään hoitamaan: omalla kalustolla jos yrityksen omaa varikkoa ei ole lähistöllä, otetaan yhteyttä jonkin toisen yrityksen varikkoon (ajomestarilla on tiedossa toisten yritysten yhteydet) jos omaa tai toisen yrityksen kalustoa ei ole saatavilla, turvaudutaan viimeisenä vaihtoehtona takseihin, joka on harvinaista. Taksien käyttöön saatetaan kuitenkin ryhtyä, jos rikkoontuneessa kulkuneuvossa on matkustajia, joilla on luvattuja yhteyksiä, eikä muita kulkumahdollisuuksia ole käytettävissä. Kummassakin tapauksessa on välttämätöntä, että kaikissa busseissa on viestiyhteys varikolle (PUUTE). Helsinki Espoo Pääosin tiedottaminen on niukkaa (PUU- TE). Vaikka reaaliaikajärjestelmät yleistyisivät (ELMI, HELMI), ei niiden toiminta toistaiseksi vastaa hyvän häiriönhallinnan mukaista toimintaa (PUUTE). Parhaimmillaan toiminta pitäisi olla järjestetty niin, että kuljettajan ilmoituksesta ko. vuoron aika poistuisi taululta ja vielä parempi olisi, jos vapaa tekstikenttään saataisi informatiivinen viesti. Sen sijaan korvaavista yhteyksistä saa melko hyvin tietoa: liikenneneuvonnasta ( ). Myös tänne häiriötiedon saaminen olisi hyvä asia (PUUTE) matkapuhelimen reittineuvonnasta infokioskeista, jos niitä päätetään toteuttaa (PUUTE) Helsinki Jyväskylä Jos ajoneuvo rikkoontuu alueella, jolla vuoroväli on pitkä, kuljettaja tai ajomestari saattaa ilmoittaa tilanteesta Matkahuoltoon, mutta tämä on harvinaista (PUUTE ). Ongelmaksi jäävät lähinnä kyseisen ajoneuvon matkustajat ja lähipysäkeillä odottelevat matkustajat. Pysäkeillä ei ole ohjeistusta minne soittaa (PUUTE). Korvaavista yhteyksistä saa tietoa Matkahuollon neuvonnasta. Tiedon siirtäminen palvelun tilaajalle hidastaisi kummassakin tapauksessa turhaan tiedon kulkua, mutta häiriöstä on informoitava tilaaja jälkikäteen. 19

20 Taulukko 6. Toiminta junan rikkoontuessa Helsinki Espoo ja Helsinki Jyväskylä HÄIRIÖN HAVAITSEMINEN VAIKUTUKSIA TIEDON KULKU HÄIRIÖSTÄ JA HÄIRIÖN HOITO Konduktööri, matkustaja, ohjauskeskus Vaikutukset matkustajan kokonaismatka-aikaan ovat useimmiten varsin pienet (noin 20 min). Junan rikkoutumisella saattaa kuitenkin olla hyvinkin suuret välilliset vaikutukset muulle junaliikenteelle. Yksittäisen junan hajoaminen saattaa hankaloittaa muidenkin junien kulkua. Sisäinen tiedonsiirto toimii junaliikenteen puolella hyvin ja häiriön hoitoon on olemassa toimintaohjeet. VR ilmoittaa tietyistä häiriöistä myös medialle, YTV:lle ja HKL:lle, mutta asiasta voisi tiedottaa myös Uudenmaan tiepiirin liikennekeskukseen, linja-autoyrityksille, Matkahuollon neuvontaan, YTV:n neuvontaan (PUUTE). Helsinki Espoo Merkittävin ero kauko- ja lähiliikenteen välillä on se, ettei pääkaupunkiseudulla yleensä yksittäistä junaa korvata toisella junalla tai bussilla, sillä vaihtoehtoiset liikenneyhteydet ovat pääkaupunkiseudulla varsin hyvät. Pääkaupunkiseudulla voisi olla mahdollista korvata junaliikennettä bussiliikenteellä ottamalla vapaita busseja käyttöön. Tähän ei tosin ole olemassa mitään pelisääntöjä ja/tai korvaussopimuksia (PUU- TE). Helsinki Jyväskylä Kaukoliikenteessä yksittäisen junan rikkoontuessa päätös junan korvaamisesta tehdään tapauskohtaisesti: jos seuraava juna on tulossa, matkustajat siirretään siihen bussiliikennettä saatetaan käyttää korvaavana yhteytenä (varikkojen ja ajomestareiden numerot ovat VR:llä tiedossa) luvatuissa yhteyksissä mat-kustajat hoidetaan määränpäähänsä myös takseilla Helsinki Espoo ja Helsinki Jyväskylä ASIASTA TIEDOTTAMINEN Häiriöistä tiedottavat asemakuulutukset tavoittavat matkustajat varsin hyvin, sillä lähes joka asemalla on kuulutusyhteys. Pienillä asemilla matkustajien tiedottaminen on ongelmallisempaa, koska kuulutusyhteyttä ei ole. Tällöin voisi ajatella sellaista ratkaisua, että VR:n neuvonnasta olisi saatavissa tietoa häiriöstä, jota ei nykyisin ole saatavissa (PUUTE). Jokaisella junan konduktöörillä on radioyhteys, joten konduktöörit saadaan tavoitettua, ja he voivat informoida junamatkustajia. Junassa häiriöstä olisi aina tiedotettava matkustajia, jos häiriön kesto on yli 5 minuuttia. Näin onkin jo ohjeistettu, mutta käytännössä kuulutukset jäävät joskus hoitamatta (PUUTE). Sekä asemilla että junissa on tärkeää kertoa, mistä syy johtuu, häiriön vaikutuksista, häiriön kestosta ja korvaavista yhteyksistä. Tärkeätä olisi kuuluttaa myös se, että häiriön kestoa ei vielä pystytä arvioimaan sekin on arvokas tieto matkustajille. Tapauskohtaisesti tiedotetaan *) mediaa taksien välityskeskusta bussiliikenneoperaattoreita. *) Edellä mainittuun vaikuttaa ensisijaisesti se, kuinka laajat vaikutukset tällä on muun junaliikenteen toimintaan. Selkeitä pelisääntöjä ja toimintamalleja ei ole (PUUTE). Laiturinäytöillä voidaan myös näyttää korjattu uusi lähtöaika, mutta tämän toiminnon toiminnassa on vielä kehittämistä eikä se ole pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kattavasti käytössä (PUUTE). Vakavissa myöhästymisissä tieto välitetään myös lipunmyyntipisteisiin, joiden henkilökunta välittää tiedon matkalippuja ostaville matkustajille, mutta tieto pitäisi myös välittää esimerkiksi tiehallinnon liikennekeskuksiin, linja-autoyrityksille, Matkahuollon neuvontaan, YTV:n neuvontaan jne. (PUUTE). JÄLKIHOITO Tiedon siirtäminen palvelun tilaajalle hidastaisi turhaan tiedon kulkua, mutta häiriöstä on informoitava tilaaja jälkikäteen. 20

21 Alla on vertailun vuoksi esitetty FITS 4:n esiselvityksestä muokattu kuvaus onnettomuustilanteesta (kohdat 1 6). 1. Onnettomuustilanteessa kuljettaja ilmoittaa tapahtuneesta varikolle (tai VR:n liikenteenohjauskeskukseen). Ajomestari vastaa tiedon välittämisestä hätäkeskukselle ja huolehtii korvaavien yhteyksien järjestämisestä ja rikkoontuneen ajoneuvon korjauksesta/siirrosta. Hätäkeskus välittää onnettomuustiedon pelastuslaitoksen hätäkeskukseen ja poliisin hätäkeskukseen sekä Tiehallinnon liikennekeskukseen puhelimella. 2. Pelastustoimi johtaa tilanteen operatiivisesta toiminnasta vastaavaa johtoryhmää, johon kuuluu lisäksi ainakin poliisin edustaja. Lisäksi palo- ja pelastustoimi huolehtii potilaista, palon torjunnasta ja ympäristövahinkojen ensitorjunnasta. 3. Pelastustilanteen johtoryhmä päättää tarvittavista toimenpiteistä, myös liikenteenohjauksesta ja tiedotuksesta. 4. Poliisi hoitaa onnettomuusalueen eristyksen, tutkinnan sekä liikenteen ohjauksen. Poliisi tiedottaa tapahtumasta liikenteelle yhteistyössä pelastustoimen kanssa. 5. Tiehallinnon liikennekeskus välittää Hätäkeskuksesta saamansa onnettomuustiedon Yleisradiolle liikennetiedotteena. Lisäksi tiehallinnossa tehostetaan liikenteen seurantaa ja ohjausta vaikutusalueella sekä liikenteen tiedotusta. Tarvittaessa tiehallinto järjestää urakoitsijan toteuttamaan tarvittavia tilapäisiä liikennejärjestelyjä. 6. Taksien välityskeskuksella ei ole yhteyttä esimerkiksi Tiehallinnon liikenteenohjauskeskukseen, eikä se varsinaisesti tarpeen olekaan, sillä taksien oma tietoyhteys on varsin ajantasainen. Joissain tapauksissa poliisi ilmoittaa tapahtuneista häiriöistä suoraan taksien välityskeskukseen. Karkeasti yleistäen voi todeta, että kohdat 1 3 (onnettomuuden hoito) on hyvin hallinnassa ja sen osalta on selkeät toimintamallit olemassa. Sen sijaan kohdat 4 6 (tiedottaminen) kaipaa myös selkeitä toimintamalleja ja tässä on parannettavaa Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) Varustamalla kaikki ajoneuvot tiedonsiirtoyhteyksillä ja motivoimalla henkilökunta ymmärtämään kuinka tärkeää on tiedottaa häiriöistä, voidaan aikaansaada suuria hyötyjä. Automaattista reaaliaikatiedotusta on edelleen kehitettävä, joskin kovin merkittäviä parannuksia vuoteen 2004 mennessä ei ole realistista odottaa. Tiedon kokoamisen, jalostamisen ja edelleen jakelun kehittäminen on aloitettava. 21

22 PERUSTIEDOTUS LISÄTIEDOTUS Bussin kuljettaja havaitsee Varikko, ajomestari Junahenkilöstö havaitsee Liikenteen ohjaus Järjestelmä havaitsee Tiedon jalostus 2004 Bussikuljettajat Konduktöörit Kuulutukset Laiturinäytöt Media Mobiili, Taulut (vapaa teksti) Reaaliaikatiedotus MATKUSTAJAT Kuva 4. Tavoitteellinen toiminnan kuvaus ajoneuvon rikkoontuessa Pilottiehdotuksia: Parannetaan häiriöhallintaa matkustajanäkökulmasta (Pilotti 1) Parannetaan reaaliaikajärjestelmien toimintaa (Pilotti 2) Laaditaan kulkumuotojen väliset pelisäännöt vaihtoyhteyksien suhteen (Pilotti 3) Parannetaan tiedonkulkua eri liikennemuotojen liikenneneuvontojen ja tiehallinnon liikennekeskusten välillä (Pilotti 4) Selvitetään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen informaatiokeskuksen toteuttamismahdollisuuksia (Pilotti 5) 22

23 3.3 Poikkeuksellinen keli Tilanteiden kuvaus Poikkeuksellisesta kelistä aiheutuvia häiriöitä tarkasteltiin sellaisen tapauksen näkökulmasta, jossa häiriö tai sen suuruus ovat ennalta arvaamattomia. Usein esiintyviä vaikeitakin, mutta ennustettavissa olevia talvikelejä ei tässä siten käsitellä. Häiriön katsottiin kummassakin tapauksessa olevan koko tarkastelualueen käsittävä. Seuraavassa on tarkasteltu yhdessä lähi- ja kaukoliikennettä Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Bussiliikenteessä huonoon keliin varaudutaan lähinnä teiden ja katujen kunnossapidosta huolehtimisella. Ajosarjoja ei muuteta kelistä riippuen, eikä ajamattomia vuoroja yleensä korvata (PUUTE). Pääkaupunkiseudulla nykyisessä liikennöitsijäsopimuksessa ajamattomasta vuorosta seuraava sanktio voidaan kuitenkin jättää käyttämättä, jos linjaautoliikenteen häiriöiden voidaan katsoa olevan liikennöitsijästä riippumattomia. Samoin liikennöitsijälle voidaan korvata toimenpiteet, joista ei ole ennalta sovittu, jos niistä on ollut matkustajien kannalta merkittävää hyötyä. Haitalliset keliolosuhteet ja niistä aiheutuvat ongelmat vaihtelevat osittain kulkumuodosta riippuen, mikä tarjoaa mahdollisuuden kulkumuotojen yhteistyölle. Nykyisin ei kuitenkaan ole järjestelmällistä yhteistyötä eri kulkumuotojen kesken matkustajille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi (PUUTE). Häiriöiden havaitsemisessa linja-autonkuljettajat voisivat olla avainasemassa. Kuljettajat voisivat mm. antaa tietoa joukkoliikenteen kannalta kriittisistä aurauskohteista sellaisia havaitessaan. Nykytilanteessa tällaisen toiminnan tekee vaikeaksi se, ettei ole keskitettyä paikkaa (kuten Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneinformaatiokeskus), johon havainnot voisi ilmoittaa (PUUTE). Junaliikenteen häiriötilanteissa voisi olla mahdollista ottaa käyttöön vapaat bussi, mutta tähän ei tosin ole olemassa mitään pelisääntöjä ja/tai korvaussopimuksia (PUUTE). HKL:llä on tehty luokitukset eri reittien tärkeydestä kunnossapidon suhteen, mutta lähtöoletuksena on, että kunnossapito hoidetaan ilman erillisiä ilmoituksia siitä, minne esimerkiksi aurauskaluston tulisi mennä. Huonon kelin vakavuudesta riippuen joskus saatetaan joutua poikkeusreiteille. Yksi suurimpia ongelmia poikkeuksellisissa keleissä on vuorojen pitäminen tasavälisinä. Jos vuorovälit pysyvät samansuuruisina kuin normaalisti, eivät matkustajat välttämättä huomaa häiriötä liikenteessä, jossa vuorotiheys on suuri. Yleensä vuorovälin säilyttäminen on kuitenkin huonolla kelillä ongelma, ja erityisesti bussien ketjuuntumista tapahtuu. Tilannetta on vaikea parantaa ilman joukkoliikenteen informaatiojärjestelmään kuuluvaa ajoneuvojen paikannusta ja niiden ja ohjaus- tai informaatiokeskuksen välistä tiedonsiirtoa (PUUTE). 23

24 VR seuraa säätiedotuksia yleisistä tiedotusvälineistä. Jos erittäin huonoa keliä on luvassa, otetaan suoraan yhteyttä Ilmatieteen laitoksen päivystävään meteorologiin ja pyydetään tarkempia tietoja esimerkiksi tuulen suunnasta ja voimakkuudesta sekä alueellisista ennusteista. Ennakkoon varaudutaan talviaikaan, joka alkaa marraskuun alusta. Tällöin kunnossapito-organisaatio varaa radan kunnossapidon ammattilaisia päivystämään raiteiden hoitoa varten (nk. lumimiesvuorot). VR:llä huonosta talvikelistä voidaan antaa joko lumivaroitus tai lumihälytys. Lumivaroitus täytyy ilmoittaa 24 h ja lumihälytys 48 h ennakkoon. Lumivaroituksen tai lumihälytyksen sattuessa päivystävät radan kunnossapitäjät hoitavat lunta pois kriittisimmiltä ratakohdilta, kuten vaihteista. Kunnossapitohenkilökunnan tulee olla käynyt turvakurssi radalla liikkumisesta. Liikenne pyritään pitämään aikataulun mukaisena niin pitkään kuin mahdollista, mutta erittäin pahassa tilanteesta sitä saatetaan myös joutua supistamaan. Valmiit supistamismallit (A, B ja C) ovat tätä varten olemassa sekä lähiettä kaukoliikenteelle. Supistamispäätökset tekee VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja ja henkilöliikenteen johtaja. Supistamispäätöksestä tiedotetaan etukäteen yleisille tiedotusvälineille. Joskus päätös on kuitenkin tehtävä heti, mistä lähetetään tieto tiedotusvälineille. VR Osakyhtiöllä on tällaisia tilanteita varten sähköpostilista tiedotusvälineistä, joille tällaisesta tilanteesta tiedotetaan. Listalla on noin kymmenen tiedotusvälinettä, joista STT on tärkein. Radiokanavista Ylenaikainen ja Radio City ovat tärkeimpiä. Myös SubTV on ollut kiinnostunut esittämään ajantasaista tietoa junien kulusta. Tiedotuksia ei kuitenkaan lähetetä muiden liikennemuotojen liikenneneuvontoihin eikä tiehallinnon liikennekeskukseen (PUUTE). Vaikka säätiedotukset ovatkin parantuneet, myös virhearviointeja tapahtuu. Marrashelmikuu on säiden puolesta ongelmallisinta aikaa. Pääkaupunkiseudulla historiatiedosta on hyötyä. Vuodessa tiedetään olevan noin 3 7 todella pahaa lumipyrypäivää. Erittäin huono keli voi aiheuttaa erityyppisiä ongelmia, joita ovat esimerkiksi vaihde- ja kalustovauriot. Huonoa asiakaspalautetta tulee myös pyrypäivistä, mutta palaute pienenee, kun huonoon keliin varautumisesta tiedotetaan ennakkoon. Yleensä huonon kelin aikana resurssit menevät häiriönhallintaan, eikä tiedottamiseen välttämättä jää edes aikaa. Bussiliikenteen kannalta erittäin huonon kelin tilanteita tapahtuu keskimäärin noin kymmenen kertaa vuodessa. Huonolla kelillä jatko- ja vaihtoyhteydet yleensä unohdetaan ja keskitytään tilanteen hallintaan. Huono keli vaikuttaa kuitenkin bussiliikenteessä vähemmän kuin junaliikenteessä. Bussien kaukoliikenteessä viiden minuutin pysähdyksiä tehdään yleensä noin 40 km:n välein, joten huonosta kelistä johtuvia viivästyksiä saadaan kurottua kiinni lyhentämällä pysähdyksiä tai jättämällä niitä väliin. Kaukoliikennettä lyhyemmillä matkoilla (esim. Lohja-Nummela) huono keli voi olla jopa ongelmallisempi, sillä aiheutuvia viivästyksiä ei juuri ehditä järjestellä toisin kuin pidemmillä matkoilla. 24

25 Huonolla kelillä bussiliikenteen vaihtoyhteydet ovat ongelmallisia. Kulkuneuvon myöhästyessä vaihtopaikalta lähtevä ajoneuvo (vaihtoyhteys, ottava ajoneuvo) yleensä odottaa myöhässä olevan ajoneuvon (antava ajoneuvo) matkustajia. Huonolla kelillä vaihtoyhteyspaikat, nk. solmukohdat, ovat hankalia, sillä vaihtoyhteyksien viivästymisestä syntyy helposti ketjureaktio, joka heijastuu useisiin linjoihin. Myöhästyvät vaihtoyhteydet hoidetaan aina esimiehen (ajomestarin) kautta. Ajomestari hoitaa yhteydenpidon ottavaan ja antavaan ajoneuvoon. Kuljettaja tiedustelee suoraan matkustajilta, josko mukana on matkustajia, joilla on luvattuja vaihtoja. Odottavan vaihtoyhteysbussin kuljettaja tiedottaa matkustajia lähdön viivästymisen syystä Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) Kelistä aiheutuvien häiriöiden haittoja voidaan pienentää toisaalta kelin ennustettavuutta parantamalla ja toisaalta parantamalla talvikunnossapitoa. Ennustettavuus paranee paremmilla järjestelmillä (Ilmatieteen laitos, tiehallinto). Talvikunnossapidon parantaminen edellyttää resurssien lisäämistä. Toisaalta matkustajille aiheutuvia haittoja voidaan pienentää hyvällä tiedotuksella. Tässä keskeistä on reaaliaikaisten järjestelmien toteuttaminen. Huonot keliolosuhteet tulisi ottaa huomioon reaaliaikaisissa matkustajajärjestelmissä (kuten ELMI), joiden luotettava ja oikea toiminta on erityisen tärkeää poikkeustilanteissa. PERUSTIEDOTUS LISÄTIEDOTUS Ilmatieteen laitos Järjestelmä havaitsee Varikko, ajomestari Liikenteen ohjaus Tiehallinto Taksien välityskeskus Tiedon jalostus 2004? Bussikuljettajat Konduktöörit Kuulutukset Mobiili, radio, internet taulut, muu Reaaliaikatiedotus MATKUSTAJAT Kuva 5. Tavoitteellinen toiminnan kuvaus sää- ja kelitietojen hyödyntämisessä 25

26 Pilottiehdotuksia: Parannetaan tiedonkulkua eri liikennemuotojen liikenneneuvontojen ja tiehallinnon liikennekeskusten välillä (Pilotti 4) Selvitetään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen informaatiokeskuksen toteuttamismahdollisuuksia (Pilotti 5) 3.4 Lakko Tilanteiden kuvaus Tässä tarkastelussa esimerkkitapauksena lähdettiin tilanteesta, jossa bussinkuljettajat ovat pistelakossa ja 20 % vuorokapasiteetista on käytössä. Lakon oletetaan olevan ennalta ilmoitettu ja koko tarkastelualueen kattava Toiminta nykytilanteessa ja sen puutteet Lakkojen hoitoon ovat vakiintuneet tietyt toimintatavat. Pääkaupunkiseudun liikenteessä liikennöitsijät ilmoittavat YTV:lle lakosta ja paljonko kapasiteettia lakkotilanteessa on käytössä. YTV liikenteen tilaajana kertoo, mitä linjoja on priorisoitava. Liikennöitsijä suunnittelee vuorot käytössä olevan kapasiteetin ja YTV:n toivomien priorisointien mukaan. Lakkotilanteessa YTV:n tiedotuksessa keskitytään lakkoasioiden hoitoon, jolloin syntyy tilapäinen päivystystilanne. YTV toimii poikkeustilanteesta tiedottavana tahona. Toisaalta lakkotilanteessa myös muiden tiedotuskanavien intressit tilanteesta tiedottamiselle kasvavat. Ajettavat linjat ja vuorot tulevat YTV:n Internet-sivuille, josta muut mediat saavat ne käyttöönsä. HKL hoitaa omat linjansa ja niihin liittyvän tiedotuksen. Myös HKL:ssä lakkojen hoitoon ovat vakiintuneet tietyt toimintatavat. Lakko ilmoitetaan liikenteenharjoittajalle ja liikennöitsijät ilmoittavat, paljonko kalustoa lakkotilanteessa on käytössä. HKL kertoo, mitä linjoja on priorisoitava. Lakkotilanteiden hallinta on nykyisellään varsin hyvin hoidettu. Lakkotilanteissa median kiinnostus häiriötä kohtaan kasvaa, ja matkustajat saavat täten joukkoliikennetietoa eri kanavien kautta. Lakkotilanteessa myös matkustajat aktivoituvat etsimään tietoa kulkevista linjoista ja niiden aikatauluista sekä suhtautuvat ymmärtäväisesti poikkeustilanteeseen. Päivittäisestä liikenteenhoidosta tulee HKL:lle enemmän valituksia kuin lakkotilanteista. Junaliikenteessä lakkoja ei juuri ole ollut. Kuten linja-autoliikenteessä, myös junapuolella lakon hoitoon on kuitenkin olemassa tietyt mallit. Lakkotilanteissa yleisön kiinnostus kasvaa, ja täten myös tiedottaminen asiasta helpottuu. 26

27 Pääkaupunkiseudun viime bussilakon aikana junaliikennettä ei lisätty, mutta yksiköitä lisättiin juniin siten, että junat ajoivat maksimikapasiteetilla. Lähiliikenne hoidettiin YTV:n kanssa yhteistyössä. Bussilakon aikana junapuolella asemilla oli myös partiointiyksiköitä, joiden tehtävänä oli rajoittaa juniin pyrkivien ihmisten määrää. Kaukoliikenteessä bussinkuljettajien normaalilakoissa, joissa noudatetaan kahden viikon ilmoittamisaikaa, liikenteenharjoittajat saavat tiedon lakonuhkasta järjestöiltä. Liikenteenharjoittajilla on omat toimenpidesuunnitelmansa lakon varalle, ja lakon alkaessa toimenpiteet ovat selvillä. Matkahuollolle ilmoitetaan, mitä vuoroja ajetaan ja millä aikatauluilla. Matkahuolto hoitaa myös matkustajien tiedottamisen. Ilmoittamattomat lakot ovat tiedottamisen kannalta hankalimpia hoitaa. Tällöin tiedonvälittämiseen käytetään esimerkiksi teksti-tv:tä ja paikallisradiota. Lakkotilanteissa kulkumuodon korvattavuus korostuu. Junaliikenne on helpommin korvattavissa bussiliikenteellä kuin toisin päin. Kulkumuotojen korvaamisessa toisillaan on toistaiseksi vielä paljon kehitettävää. (PUUTE) Merkittävissä joukkoliikenteen häiriötilanteissa takseista on harvemmin hyötyä, sillä taksien kapasiteetti on kuitenkin varsin rajallinen verrattuna junaan tai bussiinkin. Jos poliisi tai VR antaa käskyn tilata takseja paikalle, saatetaan takseja kyetä saamaan paikalle tavallista enemmänkin, koska varma maksaja on tiedossa. Joukkoliikenteen isoissa häiriötilanteissa taksien kapasiteettiongelmaa pahentaa usein se, että ihmiset haluavat matkustaa taksissa yleensä yksin, vaikka samaan suuntaan menijöitä olisi muitakin. Tästä poikkeuksena on ollut viimeisin bussilakko, jonka aikana samalta alueelta tulevat matkustajat suostuivat kulkemaan samassa taksissa. Tästä huolimatta bussilakon aikana taksien kysyntä ylitti tarjonnan. Taksien välityskeskuksen olisi hyvä tietää esimerkiksi sellaisesta tilanteesta, jossa jokin tietty bussiyhtiö menee lakkoon hyvin lyhyellä varoitusajalla, jolloin matkustajatkaan eivät osaa varautua siihen ennalta. 27

28 3.4.3 Tavoitteellisen toiminnan kuvaus (v. 2004) PERUSTIEDOTUS LISÄTIEDOTUS Järjestöt/liik.harj ilmoittavat Tieto mitä ajetaan Liikenteen tilaaja INTERNET, TIEDOTTEET INTERNET, TIEDOTTEET Kuulutukset, näyttötaulut, muut MEDIA Taksien välityskeskus Reaaliaikatiedotus MATKUSTAJAT Kuva 6. Tavoitteellinen toiminnan kuvaus lakkotilanteessa Pilottiehdotuksia: Lakkotilanteiden informoimisessa voitaisiin käyttää ilmaisjakelulehtien, (esim. Metron ja 100:n) jakajia. Jakajia on useilla, keskeisillä paikoilla niin Espoon ja Vantaan aluekeskuksissa kuin Helsingin keskustassakin. Joukkoliikenteen poikkeusaikatauluja olisi mahdollista jakaa ilmaisjakelulehtien yhteydessä, jolloin informaatio tavoittaisi suuren joukon matkustajia. Tästä olisi neuvoteltava erikseen lehtien markkinoijien kanssa (Pilotti 1) Parannetaan reaaliaikajärjestelmiä ottamaan paremmin huomioon aikatauluista poikkeava liikenne (Pilotti 2) 3.5 Kehittämistarpeet Tässä kappaleessa on esitetty selvityksen aikana esille tulleita kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on paljon, josta syystä on jouduttu tekemään priorisointia valittaessa pilottiehdotuksia. Pilotit ehdotetaan käynnistettäväksi välittömästi ja ne on esitetty tarkemmin liitteen 1 hankekorteissa. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että tiedot häiriöistä ja niiden vaikutuksesta liikenteeseen kootaan yhteen paikkaan tai järjestelmään. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa joukkoliikenteen hallintakeskuksen perustamista. Keskuksella tulee olla kiinteä yhteistyö Tiehallinnon liikennekeskuksen kanssa (tai se voi olla osa 28

29 sitä). Liikenneneuvottelukunnassa on sovittu, että Uudenmaan tiepiiri alkaa suunnitella pääkaupunkiseudulle yhtä ja yhteistä liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmää. Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittämisen kannalta on olennaista, mikä tulee olemaan joukkoliikenteen rooli tässä järjestelmässä. Ennen tällaisen toimijan tai järjestelmän toteutumista tulee joukkoliikenteen toimijoiden välinen tiedonsiirto organisoida järjestelmälliseksi. Junassa pitäisi AINA kuuluttaa häiriön sattuessa, kun häiriöstä aiheutuva viivytys on yli 5 minuuttia. Kaikkiin busseihin toteutetaan viestiyhteys. Tällöin saadaan mm. saman suunnan bussikuljettajille aina tieto häiriöistä. Tämän toteutumista edistää, kun liikenteen tilaaja edellyttää viestiyhteyden olemassaoloa. Reaaliaikajärjestelmien toiminnan kehittäminen häiriötilanteissa järjestelmän tulisi osata välittää oikeaa tietoa. Kehitetään pelisäännöt/toimintamallit junarikosta, jos sillä on merkittäviä vaikutuksia muuhun junaliikenteeseen. Pääkaupunkiseudulla voisi olla mahdollista korvata junaliikennettä myös bussiliikenteellä ottamalla vapaita busseja käyttöön. Tähän ei tosin ole olemassa mitään pelisääntöjä ja/tai korvaussopimuksia (PUUTE). Jos tietyillä rataosuuksilla on häiriöitä, tulisi VR:n informoida matkustajia ja tarvittaessa ohjata matkustajat pois junasta paikoissa, joista jatkoyhteys määränpäähän toimii hyvin myös muilla kulkumuodoilla. Tällaisesta paikasta on esimerkkinä Käpylä, josta on toimiva bussiliikenne keskustaan. Eräs kiinnostava kysymys on se, että voidaanko eri liikenneharjoittajien välistä tiedonsiirtoa parantaa siten, että saataisiin aikaan korvaavia yhteyksiä. Tällä hetkellä tiedonkulku eri liikennemuotojen kesken on olematonta. Korvaavien yhteyksien saaminen toisten yhtiöiden ja/tai kulkumuotojen kautta ei nimittäin useinkaan ole yhtiöiden etujen mukaista, sillä palvelun tarjoaja saa maksun ajettujen vuorojen mukaan. Suunnitellut vuorot pyritään siis aina ajamaan, oli se sitten matkustajan etujen mukaista tai ei. Jotta tällaiseen tiedonsiirtoon päästäisi, tulisi tietyt häiriötapaukset olla kuvattu etukäteen. Häiriötapausten kuvauksessa tulisi olla tarkat selvitykset siitä, mitä, milloin ja missä tilanteessa varikko informoi häiriöstä. Tieliikenteen häiriötapauksissa, joissa liikenne jollakin tiejaksolla on kokonaan poikki tai viivytykset ovat suuria (yli 15 minuuttia), olisi hyödyllistä, jos liikennöitsijät saisivat mahdollisimman pian ilmoituksen häiriöstä ja etenkin parhaan mahdollisen arvion häiriön kestosta. Näin voitaisiin hoitaa liikennettä mahdollisimman pienillä kokonaisviivytyksillä. Tiedotus voidaan hoitaa sähköpostilla (liikennekeskuksesta liikennöitsijöiden varikoille) tarvittaessa tekstiviestien tukemana. Samalla voitaisiin kehittää mahdollisuuksia käyttää linja-autoyrityksiä ja niiden kuljettajia häiriön havaitsemisessa. 29

30 Tärkeimmille ja vilkkaimmille linja-autopysäkeille tulisi saada tieto siitä, miten puhelimitse voi saada ajantasaista tietoa liikenteestä. Haitalliset keliolosuhteet vaihtelevat osittain kulkumuodosta riippuen. Joissain tapauksissa kyseeseen saattaisi siis tulla kulkumuotojen korvaaminen toisillaan. Huonot kelit ovat bussiliikenteen kannalta yleensä riittävän hyvin tiedossa, eikä esimerkiksi yllättäviä lumimyräköitä juuri pääse tapahtumaan. Olisi kuitenkin hyvä, jos liikennöitsijät saisivat esimerkiksi suoraan tiehallinnosta tietää, jos seuraavaksi päiväksi on luvattu erittäin huonoa keliä. Liikennöitsijöiden kannalta olisi hyödyllistä, jos tiehallinto voisi ilmoittaa suoraan varikoille myös väylien ongelmatilanteista ja niiden arvioidusta kestosta. Tällä hetkellä väylän tukkiintuessa kuljettaja ilmoittaa asiasta ajomestarille, jolloin seuraavat vuorot ohjataan toiselle reitille. Täten tieto häiriöstä saadaan varsin nopeasti käyttöön ja jakeluun, mutta tietoa tilanteen normalisoitumisesta ei saada mitenkään. Käytännöllistä olisi, jos tietoa häiriöstä voitaisiin lähettää esimerkiksi sähköpostitse. Häiriötä koskevasta sähköpostista voitaisiin tiedottaa lisäksi lyhyesti tekstiviestillä, jotta ajomestari osaisi lukea tiedotteen. Kotimaan lentoyhteyden ollessa poikki käytetään joukkoliikennettä soveltuvin osin. Helsinki Vantaan lentoaseman käytössä on kaksi charter-bussia, joita on markkinoitu myös lentoyhtiöille (lähinnä SAS, Finnair) sijaisvuorojen käyttämiseen. Lentoyhteyden ollessa poikki jokainen matkustaja käsitellään yksitellen, ja handling-yhtiön virkailija katsoo matkustajalle sopivimman vaihtoehdon. Jos tieto häiriöstä saadaan ajoissa, soitetaan matkustajalle, jonka toiveet huomioidaan. Matkustajan yhteystiedot saadaan varaustiedoista, jotka tehdään jo matkaa tilattaessa. Mahdollisia kulkuvälinevaihtoehtoja ovat kohteen sijainnista riippuen bussi, juna ja taksi. Yleensä pyritään kuitenkin käyttämään bussia. Myös Helsinki Vantaalla pätevät IATA (International Air Transport Association) -säännöt, joiden mukaan matkustaja tulee hoitaa point-to-point -periaatteen mukaisesti mahdollisista häiriöistä huolimatta lentoasemalta juuri sinne, minne hän on ollut matkalla. Tässä toimintamallissa on tavoiteltavaa muilla liikennemuodoilla. Helsinki Vantaan lentoaseman matkakeskuspiste (infopiste) olisi erittäin kiinnostunut saamaan tietoa maaliikenteen häiriötiedoista. Kehittämistarpeita on lukuisia. Kehittämistarpeista on jalostettu viisi pilottiehdotusta, jotka ehdotetaan toteutettaviksi välittömästi Kustannukset ja vaikutukset Kuinka paljon resursseja on järkevää sijoittaa häiriönhallintaan? PLJ:n joukkoliikennestrategiassa (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:4) on esitetty, että joukkoliikenteen häiriönhallintaan panostettaisi Helsingin seudulla 2,5 milj. euroa vuosina eli noin euroa vuodessa. Vaikka summa saattaa vai- 30

31 kuttaa suurelta, on syytä huomioida, että se on 0,15 % liikenteenhoidon kokonaismenoista pääkaupunkiseudulla. Liikenne- ja viestintäministeriön omissa asiakirjoissa ei häiriöhallinta ole merkittävästi esillä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 ei varsinaisesti mainita häiriöhallintaa, mutta todetaan mm. että henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus on taattava ja liikenneinformaation on oltava reaaliaikaista, luotettavaa ja helposti käytettävää. Myöskään liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Joukkoliikenne houkutteleva valinta, 12/2001 ei mainita häiriöhallintaa. Tässä asiakirjassa on tarkoituksena ilmaista liikenne- ja viestintäministeriön tahto joukkoliikenteen kehittämiseen ja tuoda esiin ministeriön näkemys tärkeimmistä toimintatavoista erityisesti linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen osalta. Sen sijaan asiakirjassa on esillä liikenneinformaatio, jolla on selkeitä yhtymäkohtia häiriöhallintaan. Paljonko häiriöt maksavat? Koska häiriöiden määristä on kovin vähän tietoja saatavissa, on häiriöiden aiheuttamia kustannuksia erittäin vaikea arvioida. Lisäksi matkustajien luottamuksen vähenemien joukkoliikennejärjestelmään on vaikea hinnoitella. Jos kuitenkin oletetaan, että pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä 300 henkilöä kärsii päivittäin häiriöistä ja keskimääräinen aikamenetys olisi 20 minuuttia, saadaan matkustajien aikakustannuksiksi vajaa Euroa/vuosi (ajan arvona käytetty Tiehallinnon Tieliikenteen ajokustannukset julkaisun yksikkökustannusta 5,26 /h). Tarkastelussa on huomioitava, että metro-, raitiotie- ja lähijunaliikenne ei ole laskelmassa mukana. Vastaavasti junaliikenteen vuotuisiksi matkustajien aikakustannuksiksi saadaan 1,5 M, jos yhdessä junassa on oletettu olevan 100 matkustajaa ja ajanarvona käytetään samaa 5,26 /h. Mitä häiriönhallinta maksaa? Pilottikorteissa on karkealla tasolla arvioitu kustannuksia, joita voidaan pitää erittäin alhaisina kustannusten ollessa pääosin Tästä syystä mitään tarkkoja vaikutustutkimustarkasteluja ei ole syytä lähteä tekemään toimenpiteiden kannattavuudesta. On kuitenkin selvää, että korkealuokkainen häiriöhallinta vaatii resursseja. Vertailuna voidaan mainita, että Helsinki Vantaan lentoasemalla lentojen lähtö- ja saapumistiedoista % tulee automaattisesti FIDS (Flight Information Display System) -järjestelmään, joka näyttää tiedot monitoreissa. Tätä ei kuitenkaan pidetä riittävän hyvänä ja varmana palveluna, vaan tämän lisäksi on lennonjohdossa aina yksi infovirkailija varmistamassa järjestelmän automatiikan, ja jos siinä ilmenee ongelmia, virkailija asettaa tiedot järjestelmään manuaalisesti. Tämä palvelee erittäin hyvin häiriöhallintaa, koska useimmiten järjestelmät ovat haavoittuvaisimpia juuri häiriötilanteiden osalta. Taulukossa 7 on esitetty sanallisia arvioita toimenpiteiden vaikutuksista matkustajille, kustannuksista ja organisatoristen ratkaisujen merkitystä. Lisäksi hankekorteissa (liite 1) 31

32 on käsitelty ko. asioita tarkemmin. Kaikista kappaleen 3.5 kehittämistarpeista ei ehdoteta tässä vaiheessa tehtävän pilotteja. Taulukko 7. Pilottien vaikutuksia TOIMENPIDE VAIKUTUS MATKUSTAJILLE KUSTANNUS ORGANISATORISET VAIKUTUKSET Pilotti 1. Matkustajanäkökulma. Junassa kuulutetaan AINA yli 5 minuutin häiriö. Lisää merkittävästi luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Ei merkittäviä kustannuksia Näin on jo ohjeistettu. Vaatii VR:n organisaatiolta merkittävää koulutuspanostusta. Pilotti 2. Reaaliaikajärjestelmien kehittäminen On erittäin merkittävässä asemassa tulevaisuudessa jos toiminta saadaan luotettavaksi. Kallista. Läheskään kaikki kustannukset eivät kuitenkaan kohdistu suoraan häiriöhallintaan, vaan jakautuvat myös matkustajainformaatiolle, kalustonhallinnalle, liikenteenohjaukselle jne. Alkuvaiheessa organisaatiokohtaisia ratkaisuja tiedonsiirto tulevaisuudessa mahdollista myös järjestelmien välillä. Pilotti 3. Vaihtoyhteyksien varmistaminen Lisää merkittävästi luottamusta ja turvallisuuden tunnetta Ei merkittäviä kustannuksia, jos hyödynnetään nykyisiä tiedonsiirtokanavia. Myös kalliit ratkaisut mahdollisia. Keskeinen. Pilotti 4. Organisaationäkökulma. Tiedonvaihtoa kehitetään liikennekeskusten, operaattoreiden ja liikenneneuvontojen välillä. Sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia. Saattaa tulla jopa kustannussäästöjä. Keskeinen. Pilotti 5. PÄJOLI Saattaa olla ainoa ratkaisu, jos halutaan hyvä häiriönhallinta pääkaupunkiseudulla toteuttaminen selvitettävä. Häiriönhallinta on vain osa PÄJOLIa, joten kustannus ei ole arvioitavissa vain häiriönhallinnan osalta. Keskeinen. Värien selitykset: Palvelee merkittävästi Heilin tavoitteita/edullinen Palvelee HEILI:n tavoitteita/melko edullinen Ei palvele merkittävästi HEILIN:n tavoitteita/kallis 32

33 4 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA JA SEN RISKITEKIJÄT Tällä työllä on yhtymäkohtia FITS 4:n liikenteen häiriönhallinnan kanssa (FITSjulkaisuja 8/2002, Toimintakuvaus häiriöhallinnan tilanteessa. Etenkin FITS4:n joukkoliikenteen ja suuren yleisötapahtuman häiriötarkastelujen kanssa on paljon yhtymäkohtia. Tällä työllä ja FITS4:llä onkin ollut tiivistä yhteistyötä esiselvitysvaiheissa ja yhteistyön on jatkuttava myös pilottivaiheissa. Kuvassa 7 on esitetty tämän työn rakenne ja tärkeimpien tehtäväkokonaisuuksien eteneminen. Tämän työn lopputuloksena on syntynyt kuvassa esitetty raportti. Kehittämistarpeet, vaikutukset PILOTTI 1 PILOTTI 2 PILOTTI 3 PILOTTI 4 PILOTTI 5 HÄIRIÖIDEN ( LUOKITTELU, HAASTATTELUT, FITS 4, NYKYTILANNE R A P O R T T I PILOTTIEN 1-5 TESTAUS JA KEHITTÄMINEN (kestonoin vuosi) PILOTTIEN LAAJENTAMINEN 3/2002 9/2002 9/2003 Kuva 7. Työn rakenne ja tärkeimpien tehtäväkokonaisuuksien eteneminen. Tässä työssä on ehdotettu käynnistettäväksi viisi pilottia. Tämä saattaa kuitenkin olla yhdellä kertaa liian suuri määrä, jolloin riskinä on se, että ei lähdetä kehittämään yhtään pilottia. Tästä syystä pilotit voi olla syytä priorisoida. Pilottien priorisointia ei kuitenkaan ole tehty tässä työssä, vaan se jää tämän työn ohjausryhmän tehtäväksi. Jos ohjausryhmä päättää käynnistää pilottihankkeita, ehdotetaan työryhmän kokoonpanoa tarkistettavan vastaamaan pilotteihin osallistuvia organisaatioita. Riski ei ole se, että viidestä pilotista jokainen ei käynnisty vaan se, että viidestä pilotista yksikään ei käynnisty. 33

34 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimiva häiriönhallinta on keskeisellä sijalla joukkoliikennematkustajan luottamuksen herättämisessä ja sen ylläpitämisessä. Korkealaatuinen häiriönhallinta vaatii paljon henkilöresursseja ja rahallista panostusta. Tästä on esimerkkinä lentoliikenne, jossa häiriötilanteen seurantaan ja matkustajainformaation välittämiseen on varattu omaa henkilökuntaa. Matkustajan ajantasaiseen tiedottamiseen on nykyisin jo useita eri välineitä, joiden koordinoitu käyttö on olennaista hyvän informoinnin saavuttamiseksi. Joukkoliikenteen häiriötilanteiden hoito on nykyisellään järjestetty kohtuullisen hyvin, mutta parantamisen varaakin löytyy. Häiriöiden yleisyydestä ja määristä ei ole saatavissa kattavasti tietoja, josta syystä on erittäin vaikea tehdä laskelmia siitä, kuinka paljon resursseja häiriönhallintaan kannattaa sijoittaa. Suurimmat ongelmat joukkoliikenteen häiriönhallinnassa voidaan kiteyttää kolmeen tekijään: (1) Resurssipula, (2) Selkeiden toimintamallien ja sovittujen pelisääntöjen puute organisaatioiden välillä ja (3) Organisaatioiden sisäisessä toiminnassa annettujen ohjeiden puutteellinen noudattaminen. Nopeasti ja edullisesti tehtäviä toimenpiteitä on tässä työssä pidetty etusijalla, ja ehdotukset on koottu pilottikorteiksi. Parannetaan häiriöhallintaa matkustajanäkökulmasta (Pilotti 1) Parannetaan reaaliaikajärjestelmien toimintaa (Pilotti 2) Laaditaan kulkumuotojen väliset pelisäännöt vaihtoyhteyksien suhteen (Pilotti 3) Parannetaan tiedonkulkua eri liikennemuotojen liikenneneuvontojen ja tiehallinnon liikennekeskusten välillä (Pilotti 4) Selvitetään pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen informaatiokeskuksen toteuttamismahdollisuuksia (Pilotti 5) Tarkoituksena on lähteä toteuttamaan pilottikorttien toimenpiteitä välittömästi. Näiden pilottien lisäksi keskeistä häiriönhallinnan kehittämiseksi on, että kaikkiin ajoneuvoihin saadaan toimiva viestiyhteys. Tämä on toteutumassa vähitellen. Toteutumista edistää, kun liikenteen tilaajat edellyttävät viestiyhteyden olemassaoloa. Tässä työssä selvitettiin, onko joukkoliikenteen häiriönhallintaan olemassa tai kehitettävissä sellaisia toimintamalleja, jotka olisivat yleistettävissä käytettäviksi erilaisiin häiriöihin erilaisissa toimintaympäristöissä. Tarkastelun johtopäätöksenä on se, että häiriöt ovat niin yksilöllisiä ja toimintaympäristötkin niin erilaisia, ettei tällaisia yleisiä malleja ole ainakaan toistaiseksi tarkoituksenmukaista laatia ennen kuin on olemassa joku organisaatio, joka ottaa vastuulleen häiriöistä tiedottamisen yli organisaatiorajojen. 34

35 Lähteet Blomqvist, E. (2002). Liikenteen täsmällisyys 2001 Henkilöliikenne ja Tavaraliikenne. VR Osakeyhtiö, Käyttöosasto, Liikenteenohjausyksikkö. 13 s. COST 335. (1999). Passenger s Accessibility of Heavy Rail Systems Final Report of the Action. Ladattu CORDIkSen WWW-sivuilta osoitteesta: s. Gotic. Krav på resenärsinformation om störning i kollektivtrafiken. 8 s. Lähesmaa, J., Hautala, R., Pajunen-Muhonen, H. (2002). Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta. FITS 4 -projekti. Raporttiluonnos s. Rope, T., Vahvaselkä, I. (1993). Nykyaikainen markkinointi. Wsoy. 283 s. 35

36

37 PILOTTI 1 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Matkustajanäkökulma HEILI Jokin yhteysnumero, josta saa tietoa merkittävimmistä häiriöstä, on hyvä olla olemassa. Puhelinnumeron saatavuuden tärkeys korostuu pitkän matkan bussipysäkeillä, joihin häiriön sattuessa ei aina saada tietoa tai korvaavaa yhteyttä nopeasti tai lainkaan. Pysäkeillä tulisi olla ainakin Matkahuollon puhelinnumero. Jos pysäkin ohittavia linjoja liikennöi vain muutama operaattori, on myös operaattorikohtaiset numerot hyvä olla esillä. 3. Tiedonsiirron kehittäminen Koska häiriön havaitseminen lähtee aina kuljettajasta, konduktööristä, junan kuljettajasta jne., on jokaisessa joukkoliikennevälineessä oltava radioverkkoyhteys, jolla häiriöstä voidaan tiedottaa varikolle, liikenneohjauskeskukseen tms. Yleisesti voidaan todeta, että kännyköiden myötä tiedonsiirtoyhteydet ajoneuvoissa ovat hyvää tasoa. Toisaalta on perusteltua vaatia, että tietyissä tapauksissa tiedonsiirtoyhteydet on varmistettu eli käytössä on korvaava tiedonsiirtojärjestelmä. Hankkeen kuvaus Tarkoituksena on löytää helposti toteutettavia toimenpiteitä, jotka hyödyttävät matkustajaa joukkoliikenteen häiriötapauksissa. Esitetyillä toimenpiteillä on yhtymäkohtia pilotteihin 2-5. Toimenpiteiden kuvaukset on esitetty alla. 1. Kuulutukset Junassa kuulutetaan aina yli 5 minuutin häiriö. Häiriön koskiessa useita junia (esimerkiksi yksikään juna ei kulje) kuulutetaan asiasta asemien laitureilla. Kuulutuksessa kerrotaan selkeästi häiriön syy, kesto, vaikutukset ja mahdolliset korvaavat yhteydet. Jos häiriön kestoa ei tiedetä, esitetään arvio (esimerkiksi aikahaarukka). Jos häiriön kestoa ei kyetä arvioimaan lainkaan, tulee sekin kertoa. Linja-autoissa (esimerkiksi kulkuneuvon rikkoontuessa) kuljettaja kertoo matkustajille häiriön syyn ja keston edellä esitettyä vastaavasti. 2. Neuvontanumero Kaukoliikenteen pysäkeillä olisi hyvä olla jokin neuvontanumero, josta matkustaja voi häiriötilanteissa tiedustella häiriön syytä ja kestoa. 4. Toimijoiden (YTV/HKL, VR, Matkahuolto) neuvontojen ja liikenteenohjauskeskuksien tiedonkulun parantaminen Kohta 2 edellyttää operaattorien välisten tiedonkulun parantamista. Jokaisen toimijan tulee saada tieto häiriöistä jokaiselta toimijalta (Kos. Pilotti 4). 5. Ilmaisjakelulehtien jakajien käyttäminen lakkotilanteiden poikkeusaikataulujen antamiseen Esimerkiksi Metron ja UL100:n jakajia on useilla keskeisillä paikoilla niin Espoon ja Vantaan aluekeskuksissa kuin Helsingissäkin. Joukkoliikenteen poikkeusaikatauluja olisi mahdollista jakaa ilmaisjakelulehtien yhteydessä, jolloin informaatio tavoittaisi suuren joukon matkustajia.

38 PILOTTI 1 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Matkustajanäkökulma HEILI Kustannukset ja ajoitus 1. Häiriön syyn ja keston matkustajalle kertomisen opettaminen sisällytetään henkilökunnan nykyiseen koulutukseen. Myös häiriönhallinnan lisäkoulutusta tulee voida antaa. 2. Opastavien puhelinnumeroiden toimittaminen erityisesti kaukoliikenteen pysäkeille voidaan aloittaa heti kun Pilotti 4 on toteutettu. Pilottivaiheessa toimitetaan tarra 1000 pysäkille. Kustannuksiksi arvioidaan euroa. 3. ja 4. Toimijoiden tiedonkulun parantaminen perustuu yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon, joten se on käytännössä katsoen ilmaista lukuun ottamatta aikaa, joka kuluu asiasta sopimiseen ja toimijoiden osoitteiden lisäämiseen toimijakohtaisiin sähköpostilistoihin. Tämä tulee aloittaa heti. Katso myös Pilotti Kustannukset riippuvat pitkälle ilmaisjakelulehdistä ja niistä neuvotellaan suoraan lehtien kanssa. Toimenpiteiden 1 5 kustannuksia on vaikea arvioida, sillä toimenpiteet liittyvät osaksi suurempia kokonaisuuksia (ks. Pilotit 2-5). Yleisesti ottaen kustannukset ovat kuitenkin pieniä. Organisointi 1. Henkilökunnan kouluttaminen häiriötilanteiden varalle on palvelun tuottajien vastuulla. Junakuulutuksista vastaa VR, linja-autonkuljettajien kouluttamisesta vastaavat operaattorit. Lisäksi palveluidentilaajat voivat sopimuksissa vaatia koulutusta häiriönhallinnasta. Jokaisen kuljettajan ja junahenkilökuntaan kuuluvan tulee tarvittaessa kyetä kommunikoimaan matkustajille vähintään kaksi asiaa: häiriön syy ja kesto. 2. Tarrojen toimittaminen pysäkeille ja kulkuvälineisiin kuuluu tilaajien vastuualueisiin. 3. Operaattorit vastaavat omasta tiedonsiirrostaan. 4. Toimijoiden tiedonkulun parantamisesta ja yhteenkutsumisesta vastaa HEILI-hanke. 5. Lakkotilanteesta informoiminen kuuluu tilaajan vastuualueisiin. Toimenpiteiden 1-5 toteuttamista valvoo LVM/HEILI-ohjelma. Vaikutukset matkustajille 1. Luottamus järjestelmää kohtaan paranee - tai ei ainakaan huonone. Epämääräinen odottelu ruuhkaisessa junassa tai bussissa hermostuttaa herkästi kokeneenkin joukkoliikenteen käyttäjän - puhumattakaan satunnaiskäyttäjästä, jonka kynnys käyttää joukkoliikennettä häiriöpitoisen matkan jälkeen nousee. Selkeiden ja järjestelmällisten toimenpideohjeiden säännöllinen noudattaminen joukkoliikenteen häiriötilanteissa on matkustajan kannalta tärkeää - ja palvelun tarjoajan avoimuus käyttäjää kohtaan olennaista matkan kokemisen kannalta. Matkustajan tunne matkan sujuvuudesta ja matkaketjun rikkoamattomuutta kohtaan koettu luottamus ei nouse häiriön syitä peittelemällä, päin vastoin. Viivästymiset on helpompi hyväksyä, kun niiden syy tiedetään. Avoimuus lisää matkustajan matkan hallittavuuden tunnetta. 2. Auttavien puhelinnumeroiden esilläolo lisää avoimuutta ja täten luottamusta järjestelmää kohtaan. Tieto siitä, että häiriötilanteessa matkustaja voi ottaa yhteyttä asiantuntevaan tahoon, lisää luottamusta järjestelmää kohtaan ja siten hallittavuuden tunnetta. 3. Toimijoiden tiedonkulun parantaminen mahdollistaa auttavien puhelinnumeroiden olemassaolon. 5. Lakkotilanteiden poikkeusaikataulut olisivat helposti ja kätevästi kaikkien saatavilla. Muita havaintoja Kännyköiden yleistymisen myötä ihmiset ovat tottuneet siihen, että myöhästymisistä tiedotetaan. Tapaamisesta myöhästyvää henkilöä ei useinkaan odoteta juuri viittä minuuttia pidempään ennen kuin hänelle soitetaan tai hän itse ilmoittaa asiasta. Joukkoliikenne on jäämässä jälkeen tästä kehityksestä. Ajantasaiset pysäkkinäytöt ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toiminta häiriötilanteissa ei ole optimaalista (katso Pilotti 2). Matkustajan kannalta ylivoimaisesti paras informaation jakamistapa olisi se, että kaiken joukkoliikenteen informaation saisi yhdestä, keskitetystä ohjauskeskuksesta. Matkustajanäkökulman huomioon ottaminen korostaa täten Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneinformaatiokeskuksen, PÄJOLIn perustamista (katso Pilotti 6). Ensiaskeleet: Heili-ohjelma neuvottelee vastuualueista siten, että hankkeet toteutetaan vuoden 2003 aikana.

39 PILOTTI 2 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Reaaliaikajärjestelmien kehittäminen HEILI Hankkeen kuvaus Reaaliaikaisten järjestelmien, kuten pysäkkien elektronisten näyttötaulujen, kehittäminen on olennainen osa toimivaa häiriönhallintaa. Olemassa olevia näyttötauluja voitaisiin käyttää nykyistä paremmin hyväksi häiriönhallinnan apuvälineinä. Parhaimmillaan toiminta pitäisi olla järjestetty niin, että kuljettajan ilmoituksesta ko. vuoro poistuisi taululta. Vielä parempi olisi, jos vapaaseen tekstikenttään saataisiin informatiivinen viesti häiriöstä. Hanke jakautuu neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat: 1. Nykyisten taulujen luotettavuuden lisääminen. 2. Vapaan tekstikentän käytön toimintavalmiuden lisääminen häiriötilanteissa. 3. Ajamattomien vuorojen poistuminen näytöltä. 4. VR:n ja RHK:n selvitys omien taulujensa toimivuudesta erityisesti häiriötilanteissa. Tämä selvitys voi olla järkevää toteuttaa FITS 2:n alla. Esimerkiksi Espoon reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) näyttötaulujen yläreunassa on vapaa tekstikenttä, jota voitaisiin käyttää häiriöistä tiedottamiseen. Toimintavalmius taulujen vapaan tekstikentän ajantasaiseen käyttöön on kuitenkin toistaiseksi pieni. Tutkimuksissa on todettu, että matkustajat pitävät ajantasaisia näyttötauluja hyvinä. Esimerkiksi keväällä 2002 tehdyssä ELMI-tutkimuksessa 809 haastatellusta matkustajasta 88 % piti järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä ja 72 % kannatti järjestelmän laajentamista (FITS 7/2002).

40 PILOTTI 2 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Reaaliaikajärjestelmien kehittäminen HEILI Kustannukset ja ajoitus Vaikutukset matkustajille Muita havaintoja Toimintamallien selvitystyö aloitetaan syksyllä Toimintaohjeet valmistuvat keväällä 2003 ja niiden mukainen toiminta käynnistyy syksyllä VR:n ja RHK:n selvitys omien taulujensa toimivuudesta aloitetaan syksyllä 2002 ja se valmistuu alkuvuodesta Organisointi Toteuttaminen ei edellytä omaa organisaatiota. Palvelujen tuottajat ovat vastuussa informaatiojärjestelmien kehittämisestä. RHK/Heili-ohjelma teettää selvityksen ajantasaisten juna-aikataulujen toimivuudesta erityisesti häiriötilanteissa. Erityisesti pysäkeillä ja asemilla oikean ja ajantasaisen informaation tarve korostuu, sillä matkustaja kokee helposti joukkoliikenteen odotusajan todellista pidemmäksi. Häiriöistä ja muutoksista tiedottamalla voidaan matkustajan kokemaa luottamusta joukkoliikennejärjestelmää kohtaan parantaa. Järjestelmä, joka pitää matkustajan ajan tasalla jopa häiriöiden suhteen, mahdollistaa matkustajalle omien päätösten tekemisen matkan jatkamisesta, matkustaja voi esimerkiksi valita toisen linjan. Monelle matkaan käytetty aika ei välttämättä olekaan ratkaiseva tekijä, vaan aikataulutiedon oikeellisuus ja tunne omasta valinnanvapaudesta on tärkeämpää. Reaaliaikajärjestelmien kehittäminen on tässä keskeisellä sijalla. Bussien paikannustekniikan yleistyessä mahdollisuus yhä yksilöidympään tiedonhakuun paranee. Tilannetta, jossa matkustaja voi esimerkiksi tilata pysäkkikohtaisia tietoja pysäkin ohittavista linjaautoista, voidaan pitää tavoittelemisen arvoisena. Matkustaja voisi tällöin halutessaan tietää tarkalleen, missä hänen odottamansa bussi juuri tiettynä ajanhetkenä on. Ensiaskeleet: RHK käynnistää selvityksen keväällä Vasemmalla ELMIjärjestelmän toimintaperiaate.

41 PILOTTI 3 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Vaihtoyhteyksien pelisäännöt HEILI Hankkeen kuvaus Monilla rautatieasemilla (etenkin matkakeskuksissa) bussiliikenteen ja rautatieliikenteen aikataulut on yhteensovitettu siten, että yleisimmät jatkoyhteydet hoituvat sujuvasti. Häiriötilanteissa (kun toinen kulkumuoto on myöhässä) toinen osapuoli yleensä odottaa jonkin aikaa. Ei ole kuitenkaan olemassa selkeitä pelisääntöjä, kuinka kauan odotetaan ja miten tieto myöhästymisestä saadaan hoidettua toiselle osapuolelle ja matkustajille. Lentokonekin saattaa odottaa myöhästyvää charter-bussia tai joissain tapauksissa jopa yksittäisiä matkustajia, jotka yleensä ovat vaihtomatkustajia. Charter-bussien ja/tai yksittäisten matkustajien odottamista tapahtuu erityisesti pienillä kentillä. Varsinaisia säännöstöjä odottamisesta ei ole, ja odottamispäätökset tehdäänkin tapauskohtaisesti. Reittibussit tai -junat eivät odota myöhästyvän lennon matkustajia, eikä lento odota niiden matkustajia. Luodaan toimintaohjeet joukkoliikenteen häiriötapauksille kahdelle paikkakunnalle (pieni asema ja merkittävä matkakeskus). Käydään läpi häiriötilanteiden laaditaan tilanteissa. yleisyys, nykyiset toimintatavat ja ohjeet toiminnan järjestämiseksi eri

42 PILOTTI 3 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Vaihtoyhteyksien pelisäännöt HEILI Kustannukset ja ajoitus Organisointi Vaikutukset matkustajille Valitaan kohteet tämän työn aikana ja aloitetaan selvitystyö syksyllä Toimintaohjeet valmistuvat keväällä 2003 ja niiden mukainen toiminta käynnistyy syksyllä Ohjeiden laatimisen kustannukset ovat noin euroa. Toiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvä koulutus maksavat noin euroa. HEILI-ohjelma hakee pilottikohteet ja hankkii ohjeiden laatimista varten konsultin. HEILIohjelma nimeää hanketta vetämään johtoryhmän puheenjohtajan, joka kokoaa pilottikohteiden osapuolista (kunnat, liikennöitsijät) koostuvan hanketta ohjaavan johtoryhmän. Parannetun toimintamallin myötä turhat odotukset vähentyvät ja toisaalta suunnitellut vaihdot toteutuvat paremmin myös häiriötilanteissa. Tämä lisää matkustajien luottamusta joukkoliikennejärjestelmään kokonaisuutena. Ensiaskeleet: HEILI-ohjelma hakee pilottikohteet, nimeää hankkeelle vetäjän ja laatii tarjouspyynnön selvitystyöstä.

43 PILOTTI 4 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Organisaationäkökulma HEILI Hankkeen kuvaus Eri toimijoilla (esim. VR, linja-autoliikennöitsijät, Tiehallinto) on omat liikenteen hallintakeskukset ja monilla toimijoilla on omat liikenneneuvonnat asiakkaita varten. Nämä keskukset eivät ole riittävän hyvin tietoisia muiden toimijoiden vastuualueella tapahtuvista häiriötilanteista. Tieliikenteen häiriötapauksissa, joissa liikenne jollakin tiejaksolla on kokonaan poikki tai viivytykset ovat suuria (esim. yli 15 minuuttia), olisi hyödyllistä, jos liikennöitsijät saisivat mahdollisimman pian ilmoituksen häiriöstä ja etenkin parhaan mahdollisen arvion häiriön kestosta. Näin voitaisiin hoitaa liikennettä mahdollisimman pienillä kokonaisviivytyksillä. Tiedotus voidaan hoitaa sähköpostilla (liikennekeskuksesta liikennöitsijöiden varikoille) tarvittaessa tekstiviestien tukemana. Samalla voitaisiin kehittää mahdollisuuksia käyttää linja-autoyrityksiä ja niiden kuljettajia häiriön havaitsemisessa. Vastaavasti liikennöitsijöiden tulisi ilmoittaa Uudenmaan tiepiirin liikennekeskukselle merkittävistä joukkoliikenteen häiriöistä. Luodaan toimintaohjeet eri toimijoiden väliselle tiedonvaihdolle. Käydään läpi häiriötilanteiden yleisyys, nykyiset toimintatavat ja laaditaan ohjeet toiminnan järjestämiseksi eri tilanteissa.

44 PILOTTI 4 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Organisaationäkökulma HEILI Kustannusten ajoitus Organisointi Vaikutukset matkustajille Aloitetaan selvitystyö syksyllä Toimintaohjeet valmistuvat keväällä 2003 ja niiden mukainen toiminta käynnistyy syksyllä Ohjeiden laatimisen kustannukset ovat noin euroa. Toiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvä koulutus maksavat noin euroa. HEILI-ohjelma hankkii ohjeiden laatimista varten konsultin ja nimeää hanketta vetämään johtoryhmän puheenjohtajan, joka kokoaa eri osapuolista (liikennöitsijät, YTV, kunnat, Tiehallinto, Ilmailulaitos, RHK) koostuvan hanketta ohjaavan johtoryhmän. Parannetun toimintamallin myötä eri osapuolet voivat välittää asiakkailleen parempaa informaatiota ja myös ohjata omaa toimintaansa siten, että häiriöistä aiheutuvat haitat niin matkustajille kuin muille toimijoille pienenevät. Muita havaintoja Hankkeen toteuttamisessa on otettava huomioon käynnistynyt pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen kehittämistyö, mutta toimenpiteiden tulisi olla nopeasti toteutettavissa olevia. Ensiaskeleet: HEILI-ohjelma nimeää hankkeelle vetäjän ja laatii tarjouspyynnön selvitystyöstä

45 PILOTTI 5 Yleiset ja tapauskohtaiset toimintamallit joukkoliikenteen häiriönhallinnassa Pääkaupunkseudun joukkoliikenteen HEILI informaatiokeskus (PÄJOLI) Ehdotetussa PÄJOLI-mallissa kunnat voisivat lähes kokonaan luopua omasta henkilöresurssitarpeesta informaation osalta. Kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa sekä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueiden lähikunnat) halukkuus yhteiseen organisaatioon pitää selvittää, kuten myös rahoitus ja omistussuhteet. Yksi selvitettävä asia on myös organisointimalli (yhtiö, yhtymä tms.). Koska PÄJOLI koskee ensisijaisesti informaatiota kokonaisuutena, on järkevää, että PÄJOLI-selvitys alistetaan HEILI-ohjelman johtoryhmän alaisuuteen eikä pelkästään häiriöhallinnan alle. Koska PÄJOLI:lla olisi kuitenkin hyvin merkittävä vaikutus joukkoliikenteen häiriöhallintaa ja saattaa olla ainoa ratkaisu korkean häiriöhallinnan toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla on se mukana yhtenä pilottiehdotuksena. Hankkeen kuvaus Yksi koordinoitu joukkoliikenteen tiedonvälitys ja -organisointikeskus (PÄJOLI) selkeyttäisi merkittävästi pääkaupunkiseudun korkeatasoisen informaation- ja häiriönhallinnan toteuttamista. PÄJOLI hoitaisi tiedottamisen sekä matkustajille, medioille ja muille yhteistyötahoille. Tämä helpottaisi tiedon koordinointia, poistaisi eri toimjoiden tehtävien päällekkäisyyksiä ja mahdollistaisi esimerkiksi eri informaatiojärjestelmien integroimisen. Yksi merkittävä hyöty olisi siinä, että asiantuntemus saataisi kerättyä yhteen paikkaan ja näin pystyttäisi hyödyntämään eri henkilöiden kokemukset. Järjestelmien laajennukset ja järjestelmien integrointi olisivat helpommin toteutettavissa, kun organisatoriset esteet on jo ennalta poistettu.

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus Sampo Hietanen Tieliikelaitos liikkujan palvelut puh. 040 565 7688 HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus PV 1 00.00.0000 Häiriöinfo-pilotti Pilotin

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI OHJAUS, LIITE 1 OHJAUS, LIITE 1 23 Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma Valtatie 9

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Liikennevirasto Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet

Liikennevirasto Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Ei sisällä kevyttä liikennettä ja vesiliikenteen osalta sisältää vain Suomenlinnan lautan 1 2016 milj. milj.

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus Junaliikenteen täsmällisyys Tilannekatsaus 1.11.2017 Taustaa junaliikenteen täsmällisyydestä ja sen seurannasta Rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että junaliikenne kulkee aikataulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka

Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka VIKING Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne BEST tutkimustulokset 2018 Benchmarking in European Service of Public Transport HSLH Taustatiedot Kyselytutkimus, joka mittaa asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen Vuonna

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Kuvapaikka RAUTATIELIIKENTEEN TOIMINTAMALLI Pienryhmän 1 tulokset: ENSIMMÄINEN TYÖPAJA: YLEISET KEHITYSTARPEET 1. Aikataulun mukaan ja häiriöttä sujuva junaliikenne on turvallisinta junaliikennettä. 2.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p. Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit

Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit Heili-loppuraportti Ilmailulaitos Sähkö- ja teletoimisto Juha Sarkkinen 20.10.04 Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit 1. Yleistä Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi suurin linja-autoasema,

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Peruutusten, viivästymisten, matkustusluokan alempaan luokkaan muuttamisen tai koneeseen pääsyn äämisen johdosta

Peruutusten, viivästymisten, matkustusluokan alempaan luokkaan muuttamisen tai koneeseen pääsyn äämisen johdosta Apu ja hyvitys Peruutusten, viivästymisten, matkustusluokan alempaan luokkaan muuttamisen tai koneeseen pääsyn äämisen johdosta Tämä ilmoitus on pakollinen Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia _c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen

Lisätiedot

TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO.

TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO. TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Runkolinjasto Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.8.2018 Saana Lehtinen suunnittelija TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Esityksen

Lisätiedot

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Pirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc

Pirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO Kirjasto OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä 2004

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Tervetuloa asukasiltaan! 2 29.11.2017 HSL:n yhteistyöalue 7 kuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo. 1.1.2018 Siuntio ja Tuusula Perussopimuksen

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kumppanuutta ja neuvottelumenettelyjä kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kerkko Vanhanen, HKL-SUY, kehittämispäällikkö Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Heureka

Lisätiedot

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999 Tielaitos Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja xx/1998 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut 15.03.2001 Taustaa Liikenteen hallinnan toimintalinjat Peruspalvelut joukkotiedotus häiriön hallinta Painopiste ajantasainen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen 3.6.2013 Tilannekuva käsitteenä Tilannekuva Tilannekuva on tilannetietoisuuden muodostamisen ja sen avulla tehtävän päätöksenteon

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosittaisessa asiakaskyselyssä paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet, sekä yhteydet

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 8/2002. Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

FITS-julkaisuja 8/2002. Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta FITS-julkaisuja 8/2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta versio 1.0 10.6.2002 Document2 kannen tiedot: ISBN 951-723-768-5 FITS-julkaisuja Helsinki 2002 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Kansallinen älyliikenteen strategia

Kansallinen älyliikenteen strategia Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän

Lisätiedot

Virheellinen kulkutie Kuopiossa

Virheellinen kulkutie Kuopiossa Raportti R2015-S1-08 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.

Lisätiedot

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Tiehallinto

Lisätiedot

Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014

Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014 Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014 Taustaa VR Lähiliikenteellä on tarjonnan kehittämissuunnitelmia sekä pää- että rantaradallla - Muutoksien avulla pyritään ennen kaikkea kohdistamaan LVM-ostorahat

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 8/2002. Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

FITS-julkaisuja 8/2002. Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta FITS-julkaisuja 8/2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta FITS-julkaisuja 8/2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta ISBN 951-723-768-5 FITS-julkaisuja Helsinki 2002 Julkaisija KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Tapauskohtaiset häiriötilannekuvaukset Helsinki 13.6.2002 Jukka Lähesmaa, SysOpen Oyj Raine Hautala, VTT Hanna Pajunen-Muhonen, EP-Logistics Oy Tapaus 1. Suuren

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot