Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005"

Transkriptio

1 Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005

2 Esipuhe 5 1 Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen ja esiopetuksen arvopohja Perusopetuksen ja esiopetuksen tehtävä 6 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 7 3 Sonkajärven kunnan kieliohjelma 7 4 Sonkajärven perusopetuksen tuntijako Koulukohtainen taito- ja taidepalkkitunti ja liukumat 9 5 Koulun toimintakulttuurin kuvaus Oppimiskäsitys Kasvu- ja oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat 11 6 Opiskelun yleinen tuki Koulun ja kodin välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Poissaolot huoltotyöryhmien toiminta Sonkajärvellä Koulunkäyntiavustajan palvelut Koulukuljetukset Kouluterveydenhuolto Kouluruokailu Kerhotoiminta 18 7 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus 21 8 Aihekokonaisuudet 22 9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Englanti A-kielenä 39

3 9.2.1 Vuosiluokat Vuosiluokat Toinen kotimainen kieli ruotsi (B-kieli) Vuosiluokat Matematiikka Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Ympäristö- ja luonnontieto Esiopetus ja vuosiluokat Biologia ja maantieto Vuosiluokat Biologia, vuosiluokat Maantieto, vuosiluokat Fysiikka ja kemia Vuosiluokat Fysiikka, vuosiluokat Kemia, vuosiluokat Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Ortodoksinen uskonto Vuosiluokat Vuosiluokat Elämänkatsomustieto Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Historia Vuosiluokat Vuosiluokat Musiikki Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Kuvataide Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Käsityö Esiopetus ja vuosiluokat Vuosiluokat Liikunta Vuosiluokat Vuosiluokat Kotitalous Valinnaisaineet Äidinkieli ja kirjallisuus valinnaisaineena Vapaaehtoinen kieli (A2-kieli, Saksa) Vuosiluokat Vuosiluokat Valinnainen kieli (B2-kieli, Saksa) Vuosiluokat Musiikki Kotitalous Tekninen työ 205

4 Tekstiilityö Oppilaanohjaus Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävät ja periaatteet Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Arvioitavat oppiaineet Oppilaan edistymisen arviointi Oppilaan arviointi Sanallinen arviointi Numeroarvostelu ja arvosteluasteikko Arviointi lukuvuosi- ja välitodistuksissa Käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi ja kehitys/arviointikeskustelut Erityistä tukea tarvitsevan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Todistukset Päättötodistus Muut todistukset Toiminnan jatkuva arviointi 221 LIITE 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit 222 LIITE 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 224 LIITE 3 Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 227 LIITE 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 232 LIITE 5 Valtioneuvoston asetus 243

5 5 Esipuhe ITSEENSÄ LUOTTAVA, TASAPAINOINEN JA YHTEISTYÖKYKYINEN OPPIJA TURVALLISESSA JA OIKEUDENMUKAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Koko esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö alkoi Sonkajärvellä yhteisen arvopohjan ja aihekokonaisuuksien pohdinnalla. Työ jatkui aineryhmissä seuraavan talven ja kevään aikana. Ainekohtaiset ryhmät koostuivat niin alakoulun kuin yläkoulunkin opettajista. Tällä varmistettiin opetuksen yhtenäinen linja koko perusopetuksen ajalle. Kuntaan nimettiin 3 henkilöä, jotka osallistuivat ops koulun käyttöön kursseille ja toimivat kunnan ops-prosessinohjaajina. Arvopohjaa selvitettiin syksyn 2004 aikana niin oppilailta kuin vanhemmiltakin. Opettajille ja aineryhmille annettiin yhdenmukaiset ohjeet tavoitteista, sisällöistä ja aihekokonaisuuksista vesopäivänä Tämän opetussuunnitelmatyön lähtökohtana ovat olleet Opetushallituksen antamat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ( ). Näiden perusteiden tarkoituksena on ollut yhtenäistää kunnissa toteutettavaa opetusta sekä esiopetuksessa että vuosiluokilla 1 9 ja saattaa oppimisen tulokset vertailukelpoisiksi myös valtakunnallisella tasolla määrittelemällä eri oppiaineille kriteerit arvosanalle kahdeksan. Perusopetuksen tuntijako muuttui ja uutena oppiaineena tuli terveystieto sekä seitsemän aihekokonaisuutta ja niiden integroituminen opetukseen. Tässä opetussuunnitelmassa esiopetuksen opetussuunnitelman keskeisimmät kohdat on otettu mukaan, jotta esiopetuksen niveltyminen alkuopetukseen olisi saumatonta. Kursivoidut tekstit on otettu suoraan valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista. Tätä opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain ja tehdään tarvittavat päivitykset. Toivottavasti opetussuunnitelma tulee elämään koulun arjessa niin työvälineenä kuin tiedonlähteenäkin. Sonkajärvellä Prosessinohjaajat Jukka Toivanen Harri Kauppinen

6 6 1 Arvot ja toiminta-ajatus 1.1 Perusopetuksen ja esiopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Sonkajärven koululaitoksen toimintaa ohjaavat seuraavat keskeisimmät arvot: Yhteistyökyvyn, hyvien tapojen ja toisten huomioonottamisen kehittyminen Oikeus oppia tietoja ja taitoja Terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittyminen Turvallisuus ja oikeudenmukaisuus Arvopohjaa selvitettiin vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta tehdyillä kyselyillä. Sonkajärven kuntastrategiassa korostetaan perusopetuksen laadukkuutta ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa. 1.2 Perusopetuksen ja esiopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien

7 7 opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi, sekä antaa hänelle elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi parannetaan lapsen oppimisvalmiuksia ja oppimaan oppimista käyttämällä tutkivia ja kokeilevia oppimismenetelmiä. Opettaja tukee lasta tiedon hankkimisessa ja prosessoinnissa huomioiden, että tieto lisääntyy ja muuttuu. Lisääntyvä yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa tukee opettajan työtä ja lapsen kasvamista. Opetusta toteutettaessa hyödynnetään oman paikkakunnan moni-ilmeisyyttä (historia, luonto, ihmiset, kulttuuri, elinkeinot ja tulevaisuuden näkymät). Näistä pyritään saamaan aikaan eheä kokonaisuus, jonka myötä lapset oppivat arvostamaan omaa kotiseutuaan ja löytämään oman paikkansa siinä. 3 Sonkajärven kunnan kieliohjelma Peruskoulun oppilaiden ensimmäinen kieli, englanti (A1) aloitetaan perusopetuksen kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan vähintään 16 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana. Peruskoulun toinen, vapaaehtoinen vieras kieli aloitetaan neljännellä luokalla. Sonkajärvellä on tarjolla vapaaehtoisena A-kielenä saksa. Vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärä on luokilla 4-9 yhteensä kaksitoista vuosiviikkotuntia. Sonkajärvellä peruskoulun yläluokilla opiskeltavat vieraat kielet ovat: A1 kieli englanti A2 kieli saksa B1 kieli ruotsi B2 kieli ranska/saksa vieraiden kielten valinnaiset yhden vuoden kurssit (8. luokka) vieraiden kielten lyhytkurssit (9. luokka) Ala-asteella aloitetun A1 kielen opiskelu jatkuu yläasteella. A1 kieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia 7. luokalla ja kolme viikkotuntia 8. ja 9. luokalla. A2 kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa ryhmäkoon mukaan soveltaen. B1 kielen opiskelu alkaa 7. luokalla. B1 kieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia kaikilla luokka-asteilla. Valinnaista B2 kieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia sekä 8. luokalla että 9. luokalla. Edellä mainittujen kieliopintojen lisäksi oppilaat voivat valita 8. luokalla vieraiden kielten valinnaisia kursseja englannista ja ruotsista, sekä 9. luokalla vieraiden kielten lyhytkursseja eri kielistä. Arviointi Nykyisten oppimisnäkemysten mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja sen luonteen tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnissa otetaan huomioon kirjallisten kokeiden tulokset, kotitehtävien suorittaminen, tuntityö suullisen ja kirjallisen näytön osalta sekä yleinen harrastuneisuus, yhteistyökyky ja asennoituminen kielen opiskeluun ja kohdemaan kulttuuriin. Oppilaille annetaan kirjallista ja suullista palautetta työskentelyn kuluessa. Oppilaan itsearviointi Tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia luoda itsestään realistista kuvaa kielen oppijoina. Oppilaille annetaan tilaisuuksia kirjalliseen itsearviointiin.

8 8 4 Sonkajärven perusopetuksen tuntijako SONKAJÄRVI Peruskoulun tuntijako / VN päätös Valtioneuvoston päätöksen tunnit ja ryhmittelyrajat Koulua sitova vuosiluokkien tuntimäärä Koulua sitova tuntimäärä. Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Biologia/Maantieto Fysiikka/Kemia Kemia 1 1,5 1 Fysiikka 1 1, Terveystieto 3 0,5 1, Uskonto/Elämänk.t Historia/Yhteisk.oppi Musiikki 4- /26 3- / Kuvataide 4- /26 4- / Käsityö 4- /26 7- / Liikunta 8- / / Taito- ja taide YHT: Kotitalous Oppilaan ohjaus ,5 0, Valinnaiset (13) Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) Vapaaehtoinen kieli lisää oppilaan kokonaistuntimäärää vuosiluokilla 4-7 kaksi tuntia/viikko. Vuosiluokilla 8-9 vapaaehtoinen kieli sisältyy oppilaan kokonaistuntimäärään.

9 9 4.1 Koulukohtainen taito- ja taidepalkkitunti ja liukumat Sonkajärven kunnassa on käytössä ns. palkkitunti, joka voi koulukohtaisesti vaihdella riippuen koulujen painotuksista, henkilökunnan erikoisosaamisesta ja muista resursseista. Lisäksi tuntijakoon on sisällytetty liukumia, joilla varsinkin yhdysluokkaopetusta voidaan tasapainottaa. Palkkitunti ja liukumat määritellään vuosittain koulujen toimintasuunnitelmassa. 5 Koulun toimintakulttuurin kuvaus 5.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Lähtökohtana Sonkajärven kouluissa on oppimiskeskeisyys, jossa oppilaalla on vastuu omasta oppimisestaan ikätasonsa mukaisesti. Opiskelu perustuu yksilölliseen, yhteisölliseen ja ymmärtävään oppimiseen. Häntä tuetaan löytämään oma yksilöllinen oppimistyylinsä. Oppimisessa käytetään hyödyksi ryhmän tukea ja kannustusta. Ryhmän jäsenenä oppilas oppii ottamaan vastuuta työstään ja toisistaan. Tämä tuo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta oppilaan koulutyöhön. Toiminnallinen oppimisprosessi sisältää motivointia, suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Oppiminen vaatii ohjausta ja välitöntä palautetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi voi olla useita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden löytämistä opettaja ohjaa. Oppimisessa tulee hyväksyä virheet, koska ne edeltävät usein onnistumista. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä. Oppimisen tunnusmerkkejä ovat opitun soveltaminen, perustelu ja liittäminen laajempiin yhteyksiin. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikkialla. Jotta oppiminen olisi tavoitteiden suuntaista, on oppimisympäristö suunniteltava siten, että se aktivoi havainnoimaan, ajattelemaan ja arvioimaan. 5.2 Kasvu- ja oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen tulee olla esteettisesti

10 10 miellyttävä. Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö herättää lapsessa halun osallistua toimintaan ja oppia uusia asioita sekä innostaa kehittämään omia kykyjään. Kasvu- ja oppimisympäristössä on keskeistä lasten ja kasvattajan välinen vuorovaikutus. Hänelle on tarjottava mahdollisuuksia taitojensa ja rajojensa kokeilemiseen sekä itsensä ja ympäristönsä tutkimiseen. Lisäksi hänelle on tarjottava mahdollisuuksia kokeiluun, ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon, leikkiin, liikuntaan, monipuoliseen itseilmaisuun ja yhteistoiminnallisuuteen. Kun kasvattaja kunnioittaa näitä lapsuuden tarpeita ja antaa sijaa lapsen ajatuksille, tunteille ja ideoille, hän rohkaisee lasta osallistumaan ja oppimaan. Myönteisessä ilmapiirissä lapsi kokee onnistumisen elämyksiä tuntien, että häntä arvostetaan. Pyrkimyksenä on luoda koulun päivittäisistä oppimisympäristöistä sellaisia, että ne mahdollistavat tavoitteidenmukaisen toiminnan ja oppimisen turvallisesti niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa, että koulu on turvallinen työskentelypaikka ja jokaisella on työrauha. Kunnan koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset. 5.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Sonkajärven kunnan koulut määrittelevät toimintakulttuuriaan ja aihekokonaisuuksien painopistealueita koulukohtaisissa opetussuunnitelmaan perustuvissa vuosittaisissa toimintasuunnitelmissaan. Kouluilla on käytössään erikseen hyväksytyt järjestyssäännöt. Kaikille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

11 11 Aihekokonaisuuksien tulee välittyä oppiaineiden opetuksessa aineelle luonteenomaisella tavalla. Opetuksen keskeisissä sisällöissä kuvataan aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain. Aihekokonaisuuksien oppimistuloksia ei arvioida, vaan ne sisältyvät oppiaineiden arvioinnin pohjana oleviin hyvän osaamisen kuvauksiin. Koulu voi painottaa aihekokonaisuuksia haluamallaan tai koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Aihekokonaisuudet voivat olla myös lukuvuosittain vaihtuvia opetuksen ja kasvatuksen painopistealueita. 5.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opettaja on vastuussa käytettävistä työtavoista ja opettajalla on aina pedagoginen vastuu opetuksesta. Opettaja ohjaa oppilaan ja koko ryhmän oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista ja muuta tiedonhankintaa ja ongelmien ratkaisemista. Opetuksen tulee perustua monipuolisiin oppilaan toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Yksilölliset erot oppilaiden kehityksessä ja taustassa sekä erilaiset oppimistyylit edellyttävät opetuksen eriyttämistä. Työtapojen tulee edistää oppilaan oppimista, niiden tulee kehittää oppilaan ajattelua ja antaa vaihtoehtoja, joissa voidaan ajatella eri tavoin. Oppilaalle annettavien läksyjen tehtävänä on kerrata opittuja asioita ja ohjata oppilasta omatoimisuuteen, vastuullisuuteen ja annetuista tehtävistä huolehtimiseen. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja koulun painopistealueet sekä aihekokonaisuudet. 6 Opiskelun yleinen tuki

12 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Sonkajärven kunnassa pidetään vanhempainiltoja kerran lukuvuodessa, jonka lisäksi voidaan pitää luokkakohtaisia vanhempainiltoja. Vanhempainilloissa käsiteltävät asiat voivat olla mm. ajankohtaisia tiedottamisasioita, oppilaan ikäkauteen liittyviä kasvatuskysymyksiä tai luokan toimintaan liittyviä asioita. Huoltajan ja luokanopettajan, luokanvalvojan tai opinto-ohjaajan yhteistyötä voidaan toteuttaa seuraavasti: henkilökohtaiset tapaamiset, joiden aiheena voi olla esim. tutustuminen, oppimisen arviointi, suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen sekä yhteisten ongelmien ratkominen tiedottaminen oppilaan tai luokan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa muita yhteistyömuotoja voivat olla mm. retket, leirikoulut tai teemapäivät koehakumenettely ja lakisääteinen yhteishaku, joka käytetään kotona Huoltajille tulee tarjota tarvittaessa mahdollisuus keskusteluun myös moniammatillisen oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 6.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulun yhteydet ympäröivään yhteisöön ja monipuolinen yhteistyö sen toimijoiden kanssa on koulun vahvuus. Koulun toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä voidaan monipuolistaa yhteistyöllä kunnan kulttuuri-, ympäristö-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluiden, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Koulun kumppanuutta paikallisen elinkeino- ja yrityselämän kanssa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään vahvistamaan. Tavoitteena työelämän nopeasti muuttuessa on kiinnittää työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot elävään työelämään jo perusopetuksessa. Näin voidaan vahvistaa lapsen kasvua osallisuuteen yhteiskunnassa ja työelämässä. Seuraavassa kaaviossa kuvataan yhteistyötahoja ja niiden suhdetta kouluun.

13 13 Tekninentoimi Liikuntatoimi/ vapaa-ajan toimi Yritykset Poliisi Sosiaali- ja terveystoimi Terveydenhoitaja huolto Koulukuraattori Koulupsykologi Koulu Opetushallitus Koulutoimisto Koululautakunta Kultturitoimi Kirjasto Aluelautakunta Urheilu- ja harrasteseurat Seurakunta Museot Kyläyhdistykset Järjestöt ja yhdistykset 6.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

14 Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Sonkajärvellä oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa niille yleisopetuksen oppilaille, joille tarjotaan tavanomaista tukiopetusta laajempaa tukea oppimisvaikeuksiin. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä myös niille oppilaille, joiden edistyminen on selvästi muita nopeampaa. Tarkemmat ohjeet oppimissuunnitelmasta löytyvät kaikille kouluille jaetusta erityisopetuskansiosta sivulta 10 Yleisopetuksen oppimäärä ja kaavakkeet oppimissuunnitelmaksi em. kansion liitteessä 4 Oppimissuunnitelma. Lisäopetuksessa (ns. 10-luokka) laaditaan aina henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta on ohjeet erityisopetuskansiossa sivulla 11 Lisäopetus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelmana voidaan käyttää laajempaa oppimissuunnitelma-kaavaketta. 6.4 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 6.5 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä 14

15 15 tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa oppimisvaikeuksiin ja tukiopetus voi olla myös ennakoivaa. Tukiopetusta voidaan antaa koulupäivän aikana, koulupäivän jälkeen tai ennen koulupäivää. Tukiopetuksen antamisesta aloitteen tekee opettaja ja siitä tulee antaa tietoa oppilaan huoltajille. Tukiopetusta voi antaa myös koulunkäyntiavustaja opettajan ohjauksessa. Tukiopetuksesta ja sen järjestämisestä on tarkemmat ohjeet Erityisopetuskansiossa sivulla 4 Tukiopetus. 6.6 huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Opetussuunnitelmaan kootaan päätökset, joita kunnan toimielimet ovat toimivaltansa rajoissa tehneet. Opetussuunnitelmassa tulee kuvata toiminta kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäynnissä, lapsen ja nuoren elämän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa, jatko-opintojen suunnittelussa ja vaikeuksien poistamisessa eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikalliset tukiverkostot oppilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi ja seuraamiseksi toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Tällaisia ovat oppilaiden poissaolot, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.

16 Poissaolot Lukuvuoden alussa tiedotetaan, miten poissaoloista ilmoitetaan koululle. Poissaolot on kontrolloitava: huoltajan on ilmoitettava kouluun mahdollisimman pian oppilaan poissaolosta. Mikäli oppilas on lähdössä lomalle pidemmäksi kuin kolmeksi päiväksi, tulee loma anoa koulunjohtajalta tai rehtorilta. Lomamatkan aikana oppilaan huoltaja vastaa oppilaan etenemisestä opinnoissa. Oppilaalle ei anneta tukiopetusta luvattomien poissaolojen tai kouluaikana tehtävien lomamatkojen takia. Toiminta poissaolotapauksissa: poissaolot merkitään päivittäin luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa tiiviisti poissaoloja poissaolo vaatii aina selvityksen huoltajilta viivytyksettä aiheeton poissaolo johtaa aina jatkoselvitykseen jatkuvat poissaolot selvitetään tapauskohtaisesti huoltotyöryhmien toiminta Sonkajärvellä huolto on lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistämistä. Tavoitteena on korkeatasoisten ja riittävästi resurssoitujen oppilashuollon palvelujen järjestäminen oppilaille, vanhemmille ja koulun opetushenkilöstölle. Koulutyössä vastaantulevissa ongelmissa opettajien apuna on oppilashuoltoryhmä. Ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja oppilaita koskevissa asioissa, silloin kun ongelmat vaativat moniammatillista näkökulmaa. huoltoryhmän tehtäviin kuuluu myös ennaltaehkäistä ja selvittää kaikkia niitä ongelmia, jotka aiheuttavat vaikeuksia oppilaan säännölliselle koulunkäynnille ja koulumenestykselle. LASTEN PUUTTEET SOSIAALISISSA TAIDOISSA KIUSAAMINEN TAPATURMAT OMAISUUDEN RIKKOMINEN KUOLEMA ARJEN ONGELMIA, JOITA OPPILASHUOLTO- TYÖRYHMÄ KÄSIT- TELEE NÄPISTELY JÄRJESTYSHÄIRIÖT LUVATTOMAT POISSAOLOT PÄIHTEET FYYSINEN/HENKINEN UHKA

17 huoltoryhmä tarjoaa oppilaille konkreettista ja henkilökohtaista apua koulunkäyntiin vanhemmille tietoa ja apua kasvatustyöhön sekä keinoja vuorovaikutustaitoihin lastensa kanssa opettajille tietoa, tukea ja keinoja toimia paremmin oppilaiden kanssa mahdollisuuden edistää tiedonkulkua ja avunsaantia myös koulun ulkopuolisilta tahoilta tukea koulun ilmapiirin, asenteiden ja työkäytäntöjen kehittämiseksi oppilaiden koulunkäynnille ja hyvinvoinnille myönteisiksi moniammatillista tukea ongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä erilaisissa pulmatilanteissa 17 huoltoryhmän kokouksessa sovitaan, kuka/ketkä hoitavat tarvittavat asiat, esimerkiksi vanhempien tapaamisen. huoltoryhmä arvioi vuosittain omaa työtään, työkäytänteitään ja oppilashuollon toteutumista sekä pyrkii kehittämään omaa osaamistaan, jotta oppilashuollolle asetetut tehtävät toteutuisivat. Koulut laativat vuosittain toimintasuunnitelman, jossa määritellään oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano. Toimintasuunnitelmassa on toimintaohjeet esim. kriisitilanteita, kiusaamistapausten selvittelyä ja poissaolojen seurantaa varten. VUOSILUOKAT esiopetus-6 huoltoryhmään kuuluu kouluterveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori sekä opettaja, erityisopettaja ja rehtori. Ryhmä kokoontuu alakoulun puolella vähintään kerran lukukaudessa. Ajankohtaisia ongelmia pohditaan yhdessä ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Päätetään myös kuka selvittelee asioita eteenpäin. Kokoontumisten välillä ilmenevissä vaikeuksissa opettajat voivat ottaa yhteyttä suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin. VUOSILUOKAT 7-10 Koulussa kokoontuu säännöllisesti 3-4 viikon välein oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on moniammatillisen asiantuntemuksensa avulla kehittää koulua yhä toimivammaksi. Työryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori, (tarvittaessa koululääkäri tai poliisin edustaja). huoltoryhmä käsittelee tarvittaessa sekä yksittäistä oppilasta että koko kouluyhteisöä koskevia ongelmia ja tekee suunnitelmia tarvittavan avun hankkimiseksi. Työryhmässä sovitaan myös seurannasta ja vastuumenettelystä. Oppilaiden huoltajilta tulleet viestit työryhmälle ovat tervetulleita. Psykososiaaliset palvelut Psykologin ja sosiaalityöntekijöiden erityisasiantuntemus, tutkimus-, tilannearviointi-, hoito-, apu- ja tukitoimet liittyvät tiiviisti kouluyhteisön toimintaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan perhe- ja mielenterveyskeskuksen Allianssin, lastenpsykiatriselle poliklinikalle tai nuorisopsykiatriseen työryhmään Koulunkäyntiavustajan palvelut Koulu- ja koulunkäyntiavustajat tukevat oppilaan koulutyötä. Heidän tehtävänsä määritellään tarkemmin koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja toimintasuunnitelmissa Koulukuljetukset Kuljetuksessa oleville oppilaille painetaan omat kuljetuskortit, joista käy ilmi oppilaan nimi, kotiosoite ja koulu. Koulukuljetuksissa noudatetaan siitä annettuja säädöksiä ja Kuljettajan opasta. Niiden mukaan kuljettaja valvoo oppilaiden turvavyön käyttöä. Kuljettajan on puututtava ajon aikana tapahtuvaan häiriköintiin ja ilmoitettava siitä välittömästi koululle. Oppilaat voivat pyöräillä kouluun huoltajan luvalla. Oppilaan tulee käyttää kypärää pyöräillessään koulumatkat. Koulun tehtävänä on suosittaa heijastimen käyttöä kaikille oppilaille pimeänä aikana.

18 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa. Kouluterveydenhuollon ydintoimintoja ovat määräajoin koko ikäluokalle toistuvat terveystapaamiset ja -tarkastukset, terveysneuvonta ja tautien ehkäisy sekä varhainen toteaminen. Keskeisenä tavoitteena on koululaisten terveyden edistäminen. Henkilöstöön kuuluvat kouluterveydenhoitajat, lääkäri, suun terveydenhuollon henkilöstö, fysioterapeutti. Siirtyminen lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon käy saumattomasti Kouluruokailu Kouluruokailun järjestämisessä huomioidaan tapakasvatuksen, terveyskasvatuksen ja ravitsemuskasvatuksen tavoitteet. Ruokailutilanteissa kiinnitetään huomiota hyvään käyttäytymiseen ja toisten huomioimiseen, asiallisiin ruokailutapoihin, siisteyteen ja ruoan arvostamiseen. Terveys- ja ravitsemuskasvatuksen tavoitteena on säännöllinen ruokailu. Oppilaita ohjataan totuttautumaan erilaisiin ruokiin ja makuihin sekä ymmärtämään riittävän ravinnonsaannin merkitys. Kouluruoka täyttää 1/3 oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ruokailussa harjoitellaan päivittäin hyviä tapoja. 6.7 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Sonkajärvellä järjestetään kerhoja tarvittaessa ja määrärahojen puitteissa. Tarjottavista kerhoista koulut päättävät omissa toimintasuunnitelmissaan. 7 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Sonkajärven kunnan kaikilla kouluilla on käytössään erityisopetuskansiot, joissa on yksityiskohtaiset ohjeet ja tarvittavat kaavakkeet.

19 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin 33 :ssä määrätään. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Pajakouluun otetaan luokan oppilaita, joilla on yleisopetukseen tai ESY-opetukseen sopeutumisvaikeuksia. Pajakoulun tavoitteita ovat mm: oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen oppilaalle muodostuu kuva työelämästä oppilaalle syntyy realistinen ammatinvalintatavoite oppilas on valmis hakeutumaan alan koulutukseen tai työelämään Eri tukimuodot on esitelty Erityisopetuskansiossa sivulla 3 Opetuksen tukipalveluita. 7.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmässä tai yksilöllisesti oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja sen järjestämisestä on tarkemmat ohjeet Erityisopetuskansiossa sivulla 5 Osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä tulee aina ilmoittaa oppilaan huoltajille. 7.3 Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

20 20 Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksen (1435/01) 9 :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla. Erityisopetuksesta ja sen järjestämisestä on tarkemmat ohjeet Erityisopetuskansiossa sivulla 6 Erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen ja sivulla 7 Pidennetty oppivelvollisuus. 7.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja -esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

LIITE 2/OPS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS JANAKKALAN KUNNASSA OPPIMISEN TUKI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LIITE 2/OPS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS JANAKKALAN KUNNASSA OPPIMISEN TUKI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIITE 2/OPS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS JANAKKALAN KUNNASSA OPPIMISEN TUKI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sisällysluettelo Johdanto...3 Yleiset toimintaperiaatteet...4 OSA I OPPIMISEN TUKI (KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA)...5

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

PYHÄSELÄN ALUEEN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 3-9

PYHÄSELÄN ALUEEN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 3-9 PYHÄSELÄN ALUEEN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 3-9 1. luku Opetussuunnitelman laatiminen 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA LUKUVUONNA 2016-2017 Kalajoen peruskouluissa aloittaa ensi syksynä koulutiensä n. 162 ekaluokkalaista. Lapsi tulee ilmoittaa kouluun 29.1.2016 mennessä. Huoltaja vastaa

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA RAKENNE... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 5 2.2 YLEISET KASVATUKSEN

1. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA RAKENNE... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 5 2.2 YLEISET KASVATUKSEN 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA RAKENNE... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 5 2.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 6 2.3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot