VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNNAN TILA 2010 ~ 0 ~

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNNAN TILA 2010 ~ 0 ~

2 Alkusanat Kesällä 2007 käynnistetyn aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) seurauksena valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja selkeytettiin. Samalla maakunnan liittojen asemaa vahvistettiin, kun aluekehittämislakia uudistettiin. Vuoden 2010 alussa voimaan astunut uudistettu laki alueiden kehittämisestä toi maakunnan liitoille myös uusia tehtäviä. Yksi näistä liittyi vahvasti koulutukseen. Maakunnan liittojen varsinaisiin tehtäviin kuuluu jatkossa vastata alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Tähän Maakunnan tila katsaukseen onkin koottu aineistoa juuri tätä KESU-prosessia silmällä pitäen. Katsauksen lopussa on lyhyt kuvaus tämän hetkisestä väestö- ja työllisyyskehityksestä. Katsauksen väliotsikot toimivat katsauksen tiivistelmänä. Katsaus ei pyri olemaan syvällinen tutkimus, eikä sen kautta aseteta maakunnallisia tavoitteita. Sen tarkoitus on olla lähinnä keskustelupaperi, joka sisältää myös tilastoaineistoa. Katsauksen sisältöä on tarkoitus kehittää enemmän sellaiseen suuntaan, jossa kukin katsaus painottuu aina johonkin yhteen tiettyyn ajankohtaiseen teemaan. Sen lisäksi tilastojen rinnalle halutaan nostaa maakunnassa tai valtakunnallisella tasolla tehtävä hanketyö ja sen tuloksia. Varsinais- Suomen liitto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia katsauksissa käsiteltävistä teemoista. ~ 1 ~

3 KESU JA MAAKUNNAN LIITOT Pitkän aikavälin koulutuksen ennakointi tuttua maakunnan liitoille Maakuntien KESU rooli sisältää mittavan tilasto operaation Maakuntien tahdonilmaisu koulutuksen tavoitteista vuodelle 2016 muodostetaan kesään 2011 mennessä NUORISOIKÄLUOKKIEN KEHITYS Nuorisoikäluokkien kehitys aaltomaista Peruskoulun päättävä ikäluokka nykyistä pienempi vuonna 2016 Koko maassa keskiasteen opinnot päättävien nuorten määrä vähenee nopeammin kuin Varsinais Suomessa Ruotsinkielisen nuorison määrä kasvaa vielä ainakin joitakin vuosia KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAKEHITYS Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa ammatillisella koulutuksella yhä enemmän jalansijaa Onko nykyinen keskiasteen aloituspaikkojen ja nuorisoikäluokan koon suhde oikealla tasolla? Lukiokoulutus alueelliseksi palveluksi lähipalvelun sijasta? Korkeakoulujen aloituspaikoissa periaatteessa vähentämisen varaa mutta ALOITUSPAIKKOJEN KEHITYS JA MAAKUNNAN TAVOITTEET Aloituspaikkakehitys ja maakunnan tavoitteet linjassa Kulttuurialalta jäädään työttömäksi muita aloja yleisemmin ehkä työantajan koulutustietouden puutteen vuoksi TYÖTTÖMYYDEN KEHITYS Työttömyyden kasvu pysähtynyt maakunnissa Työttömyys on kääntynyt laskuun osassa maakuntaa Turun seudulla kasvu jatkuu Nuorisotyöttömyys kääntynyt laskuun Pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa VÄESTÖNKEHITYS Väestönkasvu nopeutunut ~ 2 ~

4 KESU ja maakunnan liitot Pitkän aikavälin koulutuksen ennakointi tuttua maakunnan liitoille Maakunnan liitoille aluekehittämislain mukainen koulutuksen ennakointia koskeva tehtävä ei ole uusi, vaan maakunnan liitot ovat tehneet sitä vapaaehtoisesti jo pidemmän aikaa. Uusi laki lähinnä legitimoi tämän tehtävän ja antaa maakunnan liitoille enemmän vastuuta ja samalla valtaakin kehittää kyseistä toimintaa alueellaan. Varsinais-Suomessa koulutusasioiden kehittäminen on nähty erittäin tärkeänä asiana ja vuonna 2006 maakuntaan perustettiin maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen erillinen koulutusjaosto. Tämän jaoston tehtävänä on olla mukana maakunnan erilaisissa kehittämistehtäviä ohjaavana elimenä. Koulutusjaosto on toiminut maakunnan koulutuksen alueellisesta kehittämisestä suunnitteleva ja ohjaava elimenä. Sen tehtäviin on kuulunut mm. koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi, sillä koulutuksen ennakointia harjoitetaan hyvin monessa eri tahossa Varsinais-Suomessa. Koordinoinnille onkin tarvetta jo pelkästään julkisen sektorin tuottavuuden tehostamisen näkökulmasta katsottuna: kaikkien ei tarvitse ennakoida ihan kaikkea, jos vain viestintä ja tiedonlevitys toimii. Suomalainen koulutus on tuottanut paljon hyviä tuloksia ja on kansainvälisesti tunnustettua, joten äkkinäisiä muutoksiä koulutusrakenteen kehittämisessä on tuskin syytä tehdä, vaikka talouden syklit antaisivat ymmärtää. Nuorten koulutuksen suunnittelu on sijoitus tulevaisuuteen. Muutokset tulee tehdä pienin askelein mutta määrätietoisesti. Elinikäinen oppiminen kuuluu jokaisen työntekijän työnkuvaan. Aikuiskoulutussektorin tehtävä on haastava, sillä sen on kyettävä tasoittamaan kaikkia niitä koulutuskuoppia ja puutteita, jotka johtuvat nopeista talouden sykleistä tai epäonnistuneesta koulutuksen pitkän aikavälin suunnittelusta. Maakuntien KESU-rooli sisältää mittavan tilasto-operaation Aluekehittämislailla annettu tehtävä linkittyy neljän vuoden välein tapahtuvaan KESUprosessiin. Tässä prosessissa maakunnat saavat laatia oman ammattirakenne-ennusteen, jota käytetään nuorten koulutuksen aloituspaikkalaskelmien tekemisessä. Prosessi kestää yleensä noin kaksi vuotta, joka alkaa pitkän aikavälin väestö-, työvoima- ja työpaikkojen arviointityöllä. Tämän jälkeen maakunnat laativat ammattirakenne-ennusteen kullekin toimialalle. Opetushallitus huolehtii aineiston jatkomuokkauksesta ja laskee nuorten aloituspaikkatarvelaskelmat ennusteiden ja arvioiden pohjalta. Näissä opetushallituksen laskelmissa huomioidaan eläke- ja muut poistumat työvoimasta ammateittain. Laskemien tulokset ovat kuitenkin monen asian summa ja sisältävät paljon epävarmuustekijöitä, joten laskemien tuloksia ei tule koskaan tulkita tarkasti vaan suuntaa antavana tuloksena. Tulokset kertovat siitä, mitkä ovat ne opintoalat ja koulutusasteet, joihin kannattaa tehdä rakenteellisia muutoksia joko aloituspaikkoja kasvattaen tai vähentäen. Varsinais-Suomen liitto on nyt mukana kolmatta kertaa tässä prosessissa. Vuosien aikana suunniteltiin nuorten aloituspaikkojen rakennetta ja mitoitusta vuodelle 2008, vuosien aikana taas vuodelle 2012 ja nyt parhaillaan vuodelle Koska neljän vuoden aikajänne on varsin pitkä, opetus- ja kulttuuriministeriö tekee puolessa KE- SU-prosessien välissä kevyen välitarkistuksen. Koska kyseessä on nuorten koulutuksen suunnittelu, koulutusta tulee suunnitella katsomalla mahdollisimman kauas tulevaisuuteen, jotta nuorten saamalla perusosaamisella on kysyntää työmarkkinoilla koko työiän. Kun nyt parhaillaan käynnissä oleva KESU-prosessi tähtää vuoden 2016 koulutuspaikkojen mitoittamiseen, ammattirakenne-ennusteessa tulee arvioida ammattien kysyntää jopa vuoteen 2025 asti, koska vuonna 2016 opintonsa aloittava nuori valmistuu oppilaitoksesta vasta vuoden 2020 jälkeen. Vaikka maakuntien liiton asemaa koulutuksen ennakoijana vahvistettiin lailla, uudet toimintatavat laskelmien tuottamisessa on aiheuttanut käytännössä sen, että maakunnilta on viety päätäntävaltaa omien tavoitteiden asettamisessa. Nyt maakuntien rooli on kuihtunut lähinnä kommentaattoriksi, kun maakuntien työpaikkatavoitteita asetetaan koulutustarvelaskelmien pohjaksi. Tällä KESU-kierroksella työpaikkojen peruskehitys- ja tavoitekehitysarvioiden välillä ei ole oleellista eroa. Maakuntien tavoitteet eivät näy niissä riittävän hyvin. Jatkossa olisikin syytä harkita, voisiko arviot peruskehityksestä tulla jatkossa VATT:lta kuten nyt, mutta tavoitekehitys jätettäisiin reilusti maakuntien tehtäväksi ja koordinoitavaksi alueellaan lain hengen muksesti. KESU-prosessiin liittyvistä tilastoluvuista toimialoittain ja ammateittainn tulossa myöhemmin oma laaja raportti. Maakuntien tahdonilmaisu koulutuksen tavoitteista vuodelle 2016 muodostetaan kesään 2011 mennessä Nuorten koulutuksen määrälliseen mitoittamiseen vaikuttaa monta tekijää kuten työpaikkojen kehitys eri toimialoilla ja ammattiryhmissä, koulutuksen läpäisy, ammattien poistumat (eläköityminen, alan vaihto) sekä nuorisoikäluokan koko. Myös laadullinen ennakointi on tärkeää, sillä sitä tarvitaan koulutuksen sisällön suunnittelutyössä, jotta koulutuksen kautta saatu osaamisen laatu vastaa työelämän tarpeita.

5 On kuitenkin muistettava, että pelkkä tulevaisuuden visiointi ei riitä, ennakointi ei hyödytä, ellei ennakointitulosten mukaisiin kehitystrendeihin varauduta tavalla tai toisella. Ensimmäinen askel kohti toimenpiteitä tehdään, kun maakunnat asettavat koulutuksen maakunnalliset tavoitteet aina KESU-prosessin loppuvaiheessa. Tämä askel tullaan maakunnissa ottamaan kesään 2011 mennessä. Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole enää vain meistä itsestä kiinni, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö velvoittaa maakuntien yhteisyöalueita keskustelemaan yhteisistä koulutuksen kehittämistavoitteista ja sen mitoituksesta. Varsinais-Suomessa tämä kumppani on Satakunta ja yhteisistä koulutuksellisista tavoitteista keskustelu on aloitettava jo tulevana keväänä. Nuorisoikäluokkien kehitys Nuorisoikäluokkien kehitys aaltomaista Varsinais-Suomen ja myös koko Suomen nuorisoikäluokkien kehitys on ollut hyvin aaltomaista (kuviot 1-2 ja 4-5) ja sitä se tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Seuduittain tarkasteltuna aaltomainen kehitys vaimenee ja monilla Suomen seuduilla nuorisoikäluokat vain laskevat. Tällaisia alueita löytyy myös Varsinais-Suomesta (kuvio1). Jos aloituspaikkojen määrä ei myötäile nuorisoaaltoja, voi jonakin vuonna olla todella helppoa päästä opiskelemaan, kun taas jonakin toisena vuotena opiskelupaikka voi olla kiven alla ja edessä on tarpeeton välivuosi. Kuvio 1. Peruskoulusta keskiasteen opintoihin siirtyvien nuorten ikäluokan kehitys Varsinais- Suomen seuduilla Peruskoulun päättävä ikäluokka nykyistä pienempi vuonna 2016 Viimeisen viiden vuoden aikana peruskoulunsa päättävien nuorten ikäluokka on kasvanut Varsinais-Suomessa, mutta vuoden 2010 jälkeen määrä alkaa Tilastokeskuksen väestölaskelmien mukaan laskea tasaisesti vuoteen 2016 asti. Ainoastaan Turunmaalla kasvu jatkuisi vielä muutaman vuoden, mutta sitten sielläkin alkaa nuorisoikäluokkien koko pienetä. Kehitys tarkoittaisi sitä, että nuorille tarkoitettuja keskiasteen aloituspaikkojen kokonaismäärää olisi mahdollista vähentää, jos keskiasteen ammatillisen koulutuksen saatavuutta ja osuutta ei haluta lisätä nykyisestä. Kuvio 2. Peruskoulusta keskiasteen opintoihin siirtyvien nuorten ikäluokan kehitys Turun seuduilla ~ 2 ~

6 ~ 1 ~

7 Koko maassa keskiasteen opinnot päättävien nuorten määrä vähenee nopeammin kuin Varsinais-Suomessa Koska yliopisto-opinnot ovat valtakunnalliseen tai jopa globaaliin tarpeeseen, nousee keskusteluun aika ajoin seuraava kysymys: Miten paljon yliopiston aloituspaikkoja tarvitaan maakunnan omaa nuorisoa varten ja mikä osa aloituspaikoista tulee valtakunnalliseen tai globaaliin tarpeeseen. Suurilla koulutuspaikkakunnilla aloituspaikkojen kasvun tarvetta sorrutaan myös hyvin usein perustelemaan nuorisoikäluokkien kasvulla. Opiskelupaikat ovat ikään kuin nuorten työpaikkoina. Jos aloituspaikkojen määrä kasvaa, myös nuorten määrä kasvaa muuttoliikkeen myötä. Kun nuoria muuttaa paljon opiskelupaikkojen perässä, se näkyy myös Tilastokeskuksen trendilaskemien tuloksissa. Kuvio vuotiaiden lukumäärän kehitys koko Suomessa Opiskelupaikkoihin liittyvää muuttoliikettä voi havainnollistaa sekä oppilasvirtatilastojen että Tilastokeskuksen omavaraislaskelman avulla. Kun trendilaskelmassa huomioidaan sekä luonnollinen väestömuutos (syntyvyys ja kuolleisuus) sekä muuttoliike, omavaraislaskelmassa huomioidaan vain luonnollinen väestömuutos mutta ei muuttoliikettä. Omavaraislaskelma tarkoittaa käytännössä sellaista teoreettista laskelmaa, jossa oletetaan, että alueen rajojen yli menevää muuttoliikettä ei esiinny ennustejakson aikana. Tällöin laskelman tulos kertoo, miten väestön määrä kehittyisi, jos vain lisäännyttäisiin omin voimin, eikä kukaan muuttaisi ulos tai sisään alueelle. Kuvioissa 1-2 ja 4-5 on esitetty molemmat laskelmat. Kuvio 4. Keskiasteen opintoihin/työelämään siirtyvien nuorten ikäluokkakoon kehitys Varsinais-Suomessa Koska perusasteen päättävä nuoret opiskelevat pääosin vielä omalla kotiseudullaan, tässä ikäryhmässä omavaraislaskelman ja trendilaskelman välillä on hyvin vähän eroa. Kun taas tarkastellaan keskiasteelta siirtyvää ikäluokkaa, laskelmien tuloksissa on selkeä ero. Ilman muuttoliikettä, tämän ikäluokan koko lähtisi jo nyt laskuun eikä vasta parin vuoden päästä. Vuonna 2016 keskiasteelta siirtyviä maakunnan oman tuotannon nuoria olisi noin 5200 henkeä ja 500 hengen lisäys tulisi muuttoliikkeen ansiosta. Väestötappioalueilla omavaraislaskelman ja trendilaskelman erot ovat toisensuuntaiset. Omavaraislaskelman on siis käyttökelpoinen apuväline myös maakunnallinen ja valtakunnallisen koulutustarpeiden mitoittamisessa. Kuviossa 5 on havainnollistettu koko maan 19- vuotiaiden ikäryhmän kehitystä. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan keskiasteelta siirtyvien nuorten määrä lähtisi laskemaan eli korkea-asteen nuorille tarkoitettujen aloituspaikkojen ~ 1 ~

8 määrää periaatteessa voisi laskea, ainakin tilapäisesti, vuoteen 2016 asti, jos koulutuspaikkojen suhteet ikäryhmään halutaan pitää ennallaan. Vähennyspaineita syntyy vieläkin enemmän, jos suhdetta (aloituspaikkoja per nuori) halutaan myös vähentää. Omavaraislaskelman ja trendilaskelman välinen ero vuonna 2016 on vain noin 1400 nuorta eli vain kaksi prosenttia ikäluokasta. Vaikka Tilastokeskus on kasvattanut reilusti siirtolaisuuden merkitystä väkilukua kasvattavana tekijänä, ei siirtolaisuus ainakaan näytä näiden laskemien nojalla olevan vielä kovin merkityksellistä tässä ikäluokassa ja tällä aikajaksolla. Ruotsinkielisen nuorison määrä kasvaa vielä ainakin joitakin vuosia Ruotsinkielisen nuorison lukumäärän ennakointi on vaikeaa. Vaikka virallisia tilastoja ei ole saatavilla, on myös syytä olettaa, että nykyinen ruotsinkielinen nuoriso sisältää myös paljon kaksikielisiä (äiti ja isä puhuva eri kieltä). Tällaisen nuoren mahdollisuudet valita opiskelupaikkansa ovat huomattavasti paremmat kuin puhtaasti ruotsinkielisten. Se, mikä kieli lapselle rekisteröidään, vaikuttaa myös tilastoihin ja sitä kautta päätöksentekoon. Ruotsinkielisen nuorison ikäluokkaa voi arvioida ainakin varovasti nuorempien ikäluokkakehityksen avulla (kuviot 6-7). Varsinais-Suomen ruotsinkielinen koulutus on kuitenkin lähes järjestää valtakunnallista, joten pelkän Varsinais-Suomen ruotsinkielisen väestön tarkasteluun ei ole syytä jäädä, kun suunnitellaan ja mitoitetaan ruotsikielistä koulutusta. Kuvio 6. Ruotsinkielisten nuorisoikäluokkien lukumäärän kehitys Varsinais-Suomessa Kuviosta 7 voidaan arvioida, että ainakin keskiasteelta korkeakouluihin siirtyvien nuorten ikäluokat vielä kasvavat ainakin vuoteen 2016 asti, koska nuorempien ikäluokkien kasvu on jatkunut tähän päivään asti. Sen sijaan peruskoulun jälkeisiin opintoihin siirtyvien nuorten määrä voi lähteä lasku-uralle jo vuoden 2010 jälkeen. Kaikki tässä kappaleessa esitetyt väestötilastot on poimittavissa Tilastokeskuksen ilmaisesta tietokannasta StatFin myös kuntatasoisina omatoimista tarkastelua varten. Kuvio 7. Ruotsinkielisten nuorisoikäluokkien lukumäärän kehitys koko maassa ~ 2 ~

9 Koulutuksen aloituspaikkakehitys Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa ammatillisella koulutuksella yhä enemmän jalansijaa Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa on tapahtunut tällä vuosituhannella selkeitä rakenteellisia muutoksia. Nuorille suunnattuja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty samalla kun lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty (kuvio 8). Tämä kehitys on tarkoittanut käytännössä sitä, että keskiasteen aloituspaikat suhteessa nuorisoikäluokkaan on vähentynyt: Aloituspaikkojen kokonaismäärän kasvu on ollut hitaampaa kuin nuorten määrän kasvu. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ei ole nostettu samalla vauhdilla kuin lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty. Puutetta aloituspaikoista ei periaatteessa kuitenkaan pitäisi olla, sillä jokaista perusteelta jatko-opintoihin siirtyvää nuorta kohti on edelleen noin 1,2 aloituspaikkaa (taulukko 3). Kuvio 9. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Varsinais-Suomessa, jossa aloituspaikkojen lukumäärää muutetaan samassa suhteessa ikäluokkakehityksen kanssa Ammattikorkeakoulujen nuorten aloituspaikkojen kokonaismäärä on kasvanut, mutta yliopistojen aloituspaikkojen kokonaismäärä on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Yliopistojen aloituspaikkojen osalta vuoden 2009 tieto ei täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien osalta tekniikan koulutuksen alalta johtuen opetuksen sisäisistä järjestelyistä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä suhteessa nuorisoikäluokkaan on laskenut, sillä samaan aikaan nuorten määrä on kasvanut. Onko nykyinen keskiasteen aloituspaikkojen ja nuorisoikäluokan koon suhde oikealla tasolla? Kuvio 8. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Varsinais-Suomessa Koska keskiasteen opintoihin siirtyvä nuorisoikäluokka on jatkossa vähenemään päin, tulisi miettiä, onko nykyinen aloituspaikkasuhde riittävä. Koulutus on aina myös taloudellinen investointi yhteiskunnalle sekä nuorelle itselleen. Pienten opintoalojen kohdalla suuret vähennykset eivät ole kuitenkaan mahdollisia. Vähennyksen sijasta vähentäminen voi tarkoittaa kokonaisen opintolinjan tai oppilaitoksen lakkautusta, mikä asiana on aina vaikea mutta ei tulisi olla kiellettykään keskustelunaihe. Oppilaitoksen lakkauttamiskeskustelu kohdistuu pääsääntöisesti lukioverkkoon, sillä osa Suomen lukioista on sellaisia, joihin on vaikea saada oppilaita niin paljon, että aloituspaikat täyttyvät. Koulutuksen keskeyttämiset ja opintoalojen vaihdot tarkoittavat käytännössä sitä, että nuorille suunnattuja aloituspaikkoja pitää olla selvästi enemmän kuin nuoria. Onko siis nykyinen ~ 3 ~

10 suhde riittävä? Mitä enemmän opiskelijat keskeyttävät ja vaihtavat opintoalaa, sitä enemmän tarvitaan aloituspaikkoja. Koulutuksen keskeyttämisen taustalla on useita asioita kuten henkilökohtaisten ammatinvalintamieltymysten muuttuminen, koulutuksen laatu, opiskelukaverit sekä muut henkilökohtaiset perhe- tai muut syyt. Myös ns. pakkohaku saattaa lisätä opintojen keskeyttämisriskiä, jos sen seurauksena nuori joutuu aloittamaan koulutuksessa, jota hän ei koe omakseen. Lukiokoulutus alueelliseksi palveluksi lähipalvelun sijasta? Tällä hetkellä lukiot koetaan enemmän lähipalveluna kuin alueellisena palveluna, jolloin lukioverkon alueellinen kehittäminen ja koulutuksen mitoittaminen on vaikeampaa. On myös vaara, että huomio lukioiden kehittämisessä keskittyy lukioiden olemassa olon turvaamiseen laadullisen alueellisen kehittämisen kustannuksella. Suomen lukiolaisten liitto onkin nostanut tämän asian suurempaan keskusteluun. Korkeakoulujen aloituspaikoissa periaatteessa vähentämisen varaa mutta Korkeakoulujen aloituspaikoissa on vähentämisen varaa, jos sitä arvioidaan Suomen nuorisoikäluokkakehityksen näkökulmasta. Myös maakunnalliset ja valtakunnalliset ennakointitulokset kertovat tarpeesta vähentää korkeakoulusektorin nuorten aloituspaikkoja. Korkeakoulujen ja erityisesti yliopiston aloituspaikkojen ongelmana on se, että näistä aloituspaikoista yhä isompi osa menee jo toista korkeakoulututkintoaan suorittavilla. Aikuisille ei myöskään ole omia kiintiöitä aloituspaikoissa. Nuorille tarkoitetut paikat eivät siis mene aina nuorille. Jos aloituspaikkoja ei haluta vähentää, olisi nuorten korkeakoulutuksen suunnittelun yhteydessä miettivä tarkemmin, mikä osa aloituspaikoista tulisi varata ainoastaan nuorille, mitkä aikuisille ja mikä osa selitetään globaalilla tarpeella. Globaalista kiintiöstä on myös syytä kertoa nuorille ennen kuin he hakeutuvat koulutukseen. ~ 4 ~

11 Aloituspaikkojen kehitys ja maakunnan tavoitteet Aloituspaikkakehitys ja maakunnan tavoitteet linjassa Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti elokuussa 2007 maakunnalliset koulutuksen mitoittamistavoitteet. Maakunnan tavoitteena oli saada lisää aloituspaikkoja maakuntaan säilyttämällä korkeakoulujen aloituspaikat päätöshetken tasolla ja lisätä nuorten aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen. Näiltä osin maakunnan tavoitteiden toteuttamisessa on onnistuttu varsin hyvin. Maakunnallisissa tavoitteissa ei tosin tehty kovin suuria muutosesityksiä silloiseen aloituspaikkarakenteeseen, joten tavoitteiden saavuttaminen ei sinänsä ole ollut erityisen vaikeaa. On myös toinen asia, tukevatko maakunnalliset tavoitteet ja ennakointitulokset toisiaan. Aloituspaikkojen vähentäminen on toimenpide, jota johon ei helposti ryhdytä. Maakunnan edellisen KESU-kierroksen koulutustarpeiden ennakoinnin tuloksista on saatavilla laaja raportti Varsinais-Suomen liiton sivuilta. Parhaillaan käynnissä olevan prosessin tulokset tulevat varmasti muuttumaan edellisistä, mikä johtuu taloustilanteesta, menetelmällisistä syistä ja siitä, että ennakointiprosessissa mukana olevien toimijoilla on nyt enemmän ennakointiosaamista. Kulttuurialalta jäädään työttömäksi muita aloja yleisemmin ehkä työantajan koulutustietouden puutteen vuoksi Koulutuksen keskeyttämiset ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistilanne kertoo karua kieltään, joiden koulutusalojen koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksen keskeyttämisessä ei tosin ole suuria eroja opintoalojen kesken mutta työllistymisessä on (taulukot 11-12). Suomen koulutusta on viimeisen 20 vuoden aikana uudistettu varsin reipasta tahtia. Työnantajat, jotka tekevät rekrytointipäätöksiä, ovat kuitenkin vielä varsin tietämättömiä kaikista uudistuksista opintoaloineen ja tutkintonimikkeineen. Työntekijän palkkaus on aina riski työantajalla. Jos työntekijän koulutus on vielä työantajalle tuntematon, on työnantajan helpompi palkata joku, jonka koulutuksen hän osaa tunnistaa paremmin. ~ 5 ~

12 Työttömyyden kehitys Työttömyyden kasvu pysähtynyt maakunnissa Varsinais-Suomessa ja suurimmassa osassa Suomeakin työttömyys kasvoi syyskuusta 2008 yhteen menoon kaksi vuotta. Nyt tämä kehitys näyttää pysähtyneen ainakin toistaiseksi. Monissa maakunnissa työttömyysasteen kehitys on käännähtänyt lasku-uralle (kuvio 13). Varsinais-Suomen osalta tilanne ei ole vielä kehittynyt aivan yhtä positiiviseen tilanteeseen: Varsinais-Suomen työttömyys lähti muita maakuntia hieman myöhemmin nousuun. Nyt myös käänne työttömyyden laskuun on tulossa muita maakuntia myöhemmin. Varsnais-Suomi on ollut vuosikausia koko maan tasoa selvästi alemmalla tasolla. Viime kesän aikana maakunnan työttömyys nousi koko maan tasolle yksittäisten kuukausien osalta, mutta työttömyysasteen vuosikeskiarvon mukainen tarkastelu osoittaa maakunnan vielä olevan koko maan tilanteen paremmalla puolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on työttömänä yli henkeä, kun alimmillaan työttömiä oli noin henkeä (toukokuu 2008). Työttömyys on kääntynyt laskuun osassa maakuntaa Turun seudulla kasvu jatkuu Kuvio 13. Työttömyysasteen kehitys eteläisen Suomen maakunnissa (syyskuu 2010) Työttömyyden osalta maakunta on selkeästi jakautunut osiin: Turun seudulla työttömyys jatkaa kasvuaan, mutta muilla seuduilla työttömyys on laskenut jo muutamia kuukausia (kuvio 14). Vakka-Suomessa työttömyys ehti kasvaa vain reilun vuoden. Turunmaalla työttömyys kasvoi hiljaa ja hitaasti, kun taas Salossa työttömyys kasvoi nopeasti ja paljon. Kuntatasolla alueen erilaisuus vielä korostuu entisestään (kartat 15-16). Saman seudun sisällä on kuntia, joissa työttömyys on jo selvästi edelleen nousussa (Raisio, Lieto) tai on ollut jo pitkään laskussa (Rusko, Paimo). Turun seudun tilanne tulee heikkenemään entisestään, sillä telakka on lokakuun lopusta lähtien ollut ilman työtä. Kestää ainakin vuoden ennen kuin aiesopimukset uusista laivoista näkyvät telakan työllisyydessä. Muiden seutujen työttömyyden laskukehitys voi kääntyä uuteen kasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkistama alueelliset talousnäkymät katsaus sekä EK:n tuorein suhdannebarometri Lounais-Suomesta antavat viitteitä sille, että lamasta vielä noustaan. Kuvio 14. Työttömyysasteen kehitys eteläisen Suomen maakunnissa (syyskuu 2010) ~ 6 ~

13 Kartta 15. Ajankohta jolloin työttömyys lähti nousuun kunnittain (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärä). Pienessä Kustavin kunnassa työttömyyskehitys ei noudata valtatrendejä. Kartta 16. Työttömyyden kehitys kunnittain syyskuussa 2010 (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärä) Nuorisotyöttömyys kääntynyt laskuun Nuorisotyöttömyys heijastelee samoja trendejä kuin kokonaistyöttömyyskin: Nuorisotyöttömyys on lähtenyt laskuun kaikilla muilla seuduilla paitsi Turun seudulla (kuvio 17). Erityisen postiivista kehityksessä on Salon seudun tilanne, jossa rähjähdysmäiseen kasvuun lähtenyt nuorisotyöttömyys on saatu nopeasti lähes yhtä jyrkkään laskuun. Nuorisotyöttömyyden laskua syksyllä selittää myös opintojen aloittaminen. Salon seudulla nuorten koulutustaso on maakunnan heikointa, joten alueelle kohdistuu erityinen tarve saada juuri nuoret koulutukseen. Koko maakunnassa nuorisotyöttömien on vajaa 3000 henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa Pitkäaikaistyöttömyyden osalta ei ole nähtävissä sellaisia positiivisia kehitystrendejä kuin edellä on todettu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kovassa kasvussa ja syyskuussa 2010 heitä oli jo 5000 henkeä. Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. On suuri riski, että nämä henkilöt joutuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, talous lähtee taas uuteen kasvuun. Tämänkaltaisen rakennetyöttömyyden kasvu yhdistettynä eläkepoistumista aiheutuvaan työvoimatarpeeseen ei tee aikuiskoulutussektorin työtä helpoksi. Varsinais-Suomi on jo lähtenyt työskentelemään tämän haasteen ja muutoksen kanssa: aikuiskoulutuksen kehittämisstrategia on jo luotu, sen toteuttaminen on jo aloitettu ja työtä varmasti riittää. ~ 7 ~

14 Väestönkehitys Väestönkasvu nopeutunut Vuoden 2010 aikana väestönkasvu on selvästi piristynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Varsinais-Suomen väkiluku voi vuoden 2010 aikana kasvaa yli 2300 henkeä aiempien vuosien selvästi alle parintuhannen hengen sijasta. Väestönkasvu johtuu sekä syntyneiden määrän kasvusta että kotimaisen muuttovoiton kasvusta. Nettosiirtolaisuus on vähentynyt vain aavistuksen aiempiin vuosiin. Turun seutu ja erityisesti Turun väkiluku on reilussa kasvussa. Turun kaupungin väkiluku on kasvanut viime syksystä yli 800 hengellä. Näin suurta kasvua Turussa oli viimeksi vuosituhannen vaihteen alussa. Toinen miellyttävä väestöuutinen tulee Vakka-Suomen suunnalta Uudestakaupungista, jonka väkiluku on ollut plussalla vuoden 2010 alusta lähtien pitkäaikaisen vähenemisen sijasta. Salon seudulla väestönkasvu on sen sijaan hidastunut huomattavasti paremmista vuosistaan. Turunmaalla väestömuutos säilyy edelleen negatiivisena. Loimaan seudun väkiluku säilyy ennallaan. Kuvio 17. Nuorisotyöttömyyden kehitys seuduilla syyskuuhun 2010 asti (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärän liukuva keskiarvo) Ulkomaalaisten, kielivähemmistön tai eri koulutustason omaavien henkilöiden työttömyydestä ei ole saatavilla tilastoja TEM:n työnvälitystilastoissa, joita julkaistaan kuukausittain. Tietoa näistä väestöryhmistä on saatavilla ainoastaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta Väestönkehitys on heijastus taloustilanteesta: Turusta ei muuteta ympäristökuntiin omakotitaloasujaksi ja maakunnasta ei muuteta muualle Suomeen töiden perässäkään. Maan sisäiset muutot Varsinais-Suomessa onkin vähentynyt jopa 16 % kolme vuoden takaisesta huipusta. Tilanne muuttoliikkeissä voi kuitenkin muuttua rajusti, kun uusi talouden nousuvaihe alkaa. Jos talous alkaa nousta Varsinais-Suomessa, muutot maakuntaan kasvaa nopeammin kuin muutot poispäin. Jos kasvu alkaa jossain muualla, kehitys muutoissa tulee olemaan vastakkainen. ~ 8 ~