VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNNAN TILA 2010 ~ 0 ~

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTO 13.12.2010 MAAKUNNAN TILA 2010 ~ 0 ~"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNNAN TILA 2010 ~ 0 ~

2 Alkusanat Kesällä 2007 käynnistetyn aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) seurauksena valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja selkeytettiin. Samalla maakunnan liittojen asemaa vahvistettiin, kun aluekehittämislakia uudistettiin. Vuoden 2010 alussa voimaan astunut uudistettu laki alueiden kehittämisestä toi maakunnan liitoille myös uusia tehtäviä. Yksi näistä liittyi vahvasti koulutukseen. Maakunnan liittojen varsinaisiin tehtäviin kuuluu jatkossa vastata alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Tähän Maakunnan tila katsaukseen onkin koottu aineistoa juuri tätä KESU-prosessia silmällä pitäen. Katsauksen lopussa on lyhyt kuvaus tämän hetkisestä väestö- ja työllisyyskehityksestä. Katsauksen väliotsikot toimivat katsauksen tiivistelmänä. Katsaus ei pyri olemaan syvällinen tutkimus, eikä sen kautta aseteta maakunnallisia tavoitteita. Sen tarkoitus on olla lähinnä keskustelupaperi, joka sisältää myös tilastoaineistoa. Katsauksen sisältöä on tarkoitus kehittää enemmän sellaiseen suuntaan, jossa kukin katsaus painottuu aina johonkin yhteen tiettyyn ajankohtaiseen teemaan. Sen lisäksi tilastojen rinnalle halutaan nostaa maakunnassa tai valtakunnallisella tasolla tehtävä hanketyö ja sen tuloksia. Varsinais- Suomen liitto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia katsauksissa käsiteltävistä teemoista. ~ 1 ~

3 KESU JA MAAKUNNAN LIITOT Pitkän aikavälin koulutuksen ennakointi tuttua maakunnan liitoille Maakuntien KESU rooli sisältää mittavan tilasto operaation Maakuntien tahdonilmaisu koulutuksen tavoitteista vuodelle 2016 muodostetaan kesään 2011 mennessä NUORISOIKÄLUOKKIEN KEHITYS Nuorisoikäluokkien kehitys aaltomaista Peruskoulun päättävä ikäluokka nykyistä pienempi vuonna 2016 Koko maassa keskiasteen opinnot päättävien nuorten määrä vähenee nopeammin kuin Varsinais Suomessa Ruotsinkielisen nuorison määrä kasvaa vielä ainakin joitakin vuosia KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAKEHITYS Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa ammatillisella koulutuksella yhä enemmän jalansijaa Onko nykyinen keskiasteen aloituspaikkojen ja nuorisoikäluokan koon suhde oikealla tasolla? Lukiokoulutus alueelliseksi palveluksi lähipalvelun sijasta? Korkeakoulujen aloituspaikoissa periaatteessa vähentämisen varaa mutta ALOITUSPAIKKOJEN KEHITYS JA MAAKUNNAN TAVOITTEET Aloituspaikkakehitys ja maakunnan tavoitteet linjassa Kulttuurialalta jäädään työttömäksi muita aloja yleisemmin ehkä työantajan koulutustietouden puutteen vuoksi TYÖTTÖMYYDEN KEHITYS Työttömyyden kasvu pysähtynyt maakunnissa Työttömyys on kääntynyt laskuun osassa maakuntaa Turun seudulla kasvu jatkuu Nuorisotyöttömyys kääntynyt laskuun Pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa VÄESTÖNKEHITYS Väestönkasvu nopeutunut ~ 2 ~

4 KESU ja maakunnan liitot Pitkän aikavälin koulutuksen ennakointi tuttua maakunnan liitoille Maakunnan liitoille aluekehittämislain mukainen koulutuksen ennakointia koskeva tehtävä ei ole uusi, vaan maakunnan liitot ovat tehneet sitä vapaaehtoisesti jo pidemmän aikaa. Uusi laki lähinnä legitimoi tämän tehtävän ja antaa maakunnan liitoille enemmän vastuuta ja samalla valtaakin kehittää kyseistä toimintaa alueellaan. Varsinais-Suomessa koulutusasioiden kehittäminen on nähty erittäin tärkeänä asiana ja vuonna 2006 maakuntaan perustettiin maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen erillinen koulutusjaosto. Tämän jaoston tehtävänä on olla mukana maakunnan erilaisissa kehittämistehtäviä ohjaavana elimenä. Koulutusjaosto on toiminut maakunnan koulutuksen alueellisesta kehittämisestä suunnitteleva ja ohjaava elimenä. Sen tehtäviin on kuulunut mm. koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi, sillä koulutuksen ennakointia harjoitetaan hyvin monessa eri tahossa Varsinais-Suomessa. Koordinoinnille onkin tarvetta jo pelkästään julkisen sektorin tuottavuuden tehostamisen näkökulmasta katsottuna: kaikkien ei tarvitse ennakoida ihan kaikkea, jos vain viestintä ja tiedonlevitys toimii. Suomalainen koulutus on tuottanut paljon hyviä tuloksia ja on kansainvälisesti tunnustettua, joten äkkinäisiä muutoksiä koulutusrakenteen kehittämisessä on tuskin syytä tehdä, vaikka talouden syklit antaisivat ymmärtää. Nuorten koulutuksen suunnittelu on sijoitus tulevaisuuteen. Muutokset tulee tehdä pienin askelein mutta määrätietoisesti. Elinikäinen oppiminen kuuluu jokaisen työntekijän työnkuvaan. Aikuiskoulutussektorin tehtävä on haastava, sillä sen on kyettävä tasoittamaan kaikkia niitä koulutuskuoppia ja puutteita, jotka johtuvat nopeista talouden sykleistä tai epäonnistuneesta koulutuksen pitkän aikavälin suunnittelusta. Maakuntien KESU-rooli sisältää mittavan tilasto-operaation Aluekehittämislailla annettu tehtävä linkittyy neljän vuoden välein tapahtuvaan KESUprosessiin. Tässä prosessissa maakunnat saavat laatia oman ammattirakenne-ennusteen, jota käytetään nuorten koulutuksen aloituspaikkalaskelmien tekemisessä. Prosessi kestää yleensä noin kaksi vuotta, joka alkaa pitkän aikavälin väestö-, työvoima- ja työpaikkojen arviointityöllä. Tämän jälkeen maakunnat laativat ammattirakenne-ennusteen kullekin toimialalle. Opetushallitus huolehtii aineiston jatkomuokkauksesta ja laskee nuorten aloituspaikkatarvelaskelmat ennusteiden ja arvioiden pohjalta. Näissä opetushallituksen laskelmissa huomioidaan eläke- ja muut poistumat työvoimasta ammateittain. Laskemien tulokset ovat kuitenkin monen asian summa ja sisältävät paljon epävarmuustekijöitä, joten laskemien tuloksia ei tule koskaan tulkita tarkasti vaan suuntaa antavana tuloksena. Tulokset kertovat siitä, mitkä ovat ne opintoalat ja koulutusasteet, joihin kannattaa tehdä rakenteellisia muutoksia joko aloituspaikkoja kasvattaen tai vähentäen. Varsinais-Suomen liitto on nyt mukana kolmatta kertaa tässä prosessissa. Vuosien aikana suunniteltiin nuorten aloituspaikkojen rakennetta ja mitoitusta vuodelle 2008, vuosien aikana taas vuodelle 2012 ja nyt parhaillaan vuodelle Koska neljän vuoden aikajänne on varsin pitkä, opetus- ja kulttuuriministeriö tekee puolessa KE- SU-prosessien välissä kevyen välitarkistuksen. Koska kyseessä on nuorten koulutuksen suunnittelu, koulutusta tulee suunnitella katsomalla mahdollisimman kauas tulevaisuuteen, jotta nuorten saamalla perusosaamisella on kysyntää työmarkkinoilla koko työiän. Kun nyt parhaillaan käynnissä oleva KESU-prosessi tähtää vuoden 2016 koulutuspaikkojen mitoittamiseen, ammattirakenne-ennusteessa tulee arvioida ammattien kysyntää jopa vuoteen 2025 asti, koska vuonna 2016 opintonsa aloittava nuori valmistuu oppilaitoksesta vasta vuoden 2020 jälkeen. Vaikka maakuntien liiton asemaa koulutuksen ennakoijana vahvistettiin lailla, uudet toimintatavat laskelmien tuottamisessa on aiheuttanut käytännössä sen, että maakunnilta on viety päätäntävaltaa omien tavoitteiden asettamisessa. Nyt maakuntien rooli on kuihtunut lähinnä kommentaattoriksi, kun maakuntien työpaikkatavoitteita asetetaan koulutustarvelaskelmien pohjaksi. Tällä KESU-kierroksella työpaikkojen peruskehitys- ja tavoitekehitysarvioiden välillä ei ole oleellista eroa. Maakuntien tavoitteet eivät näy niissä riittävän hyvin. Jatkossa olisikin syytä harkita, voisiko arviot peruskehityksestä tulla jatkossa VATT:lta kuten nyt, mutta tavoitekehitys jätettäisiin reilusti maakuntien tehtäväksi ja koordinoitavaksi alueellaan lain hengen muksesti. KESU-prosessiin liittyvistä tilastoluvuista toimialoittain ja ammateittainn tulossa myöhemmin oma laaja raportti. Maakuntien tahdonilmaisu koulutuksen tavoitteista vuodelle 2016 muodostetaan kesään 2011 mennessä Nuorten koulutuksen määrälliseen mitoittamiseen vaikuttaa monta tekijää kuten työpaikkojen kehitys eri toimialoilla ja ammattiryhmissä, koulutuksen läpäisy, ammattien poistumat (eläköityminen, alan vaihto) sekä nuorisoikäluokan koko. Myös laadullinen ennakointi on tärkeää, sillä sitä tarvitaan koulutuksen sisällön suunnittelutyössä, jotta koulutuksen kautta saatu osaamisen laatu vastaa työelämän tarpeita.

5 On kuitenkin muistettava, että pelkkä tulevaisuuden visiointi ei riitä, ennakointi ei hyödytä, ellei ennakointitulosten mukaisiin kehitystrendeihin varauduta tavalla tai toisella. Ensimmäinen askel kohti toimenpiteitä tehdään, kun maakunnat asettavat koulutuksen maakunnalliset tavoitteet aina KESU-prosessin loppuvaiheessa. Tämä askel tullaan maakunnissa ottamaan kesään 2011 mennessä. Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole enää vain meistä itsestä kiinni, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö velvoittaa maakuntien yhteisyöalueita keskustelemaan yhteisistä koulutuksen kehittämistavoitteista ja sen mitoituksesta. Varsinais-Suomessa tämä kumppani on Satakunta ja yhteisistä koulutuksellisista tavoitteista keskustelu on aloitettava jo tulevana keväänä. Nuorisoikäluokkien kehitys Nuorisoikäluokkien kehitys aaltomaista Varsinais-Suomen ja myös koko Suomen nuorisoikäluokkien kehitys on ollut hyvin aaltomaista (kuviot 1-2 ja 4-5) ja sitä se tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Seuduittain tarkasteltuna aaltomainen kehitys vaimenee ja monilla Suomen seuduilla nuorisoikäluokat vain laskevat. Tällaisia alueita löytyy myös Varsinais-Suomesta (kuvio1). Jos aloituspaikkojen määrä ei myötäile nuorisoaaltoja, voi jonakin vuonna olla todella helppoa päästä opiskelemaan, kun taas jonakin toisena vuotena opiskelupaikka voi olla kiven alla ja edessä on tarpeeton välivuosi. Kuvio 1. Peruskoulusta keskiasteen opintoihin siirtyvien nuorten ikäluokan kehitys Varsinais- Suomen seuduilla Peruskoulun päättävä ikäluokka nykyistä pienempi vuonna 2016 Viimeisen viiden vuoden aikana peruskoulunsa päättävien nuorten ikäluokka on kasvanut Varsinais-Suomessa, mutta vuoden 2010 jälkeen määrä alkaa Tilastokeskuksen väestölaskelmien mukaan laskea tasaisesti vuoteen 2016 asti. Ainoastaan Turunmaalla kasvu jatkuisi vielä muutaman vuoden, mutta sitten sielläkin alkaa nuorisoikäluokkien koko pienetä. Kehitys tarkoittaisi sitä, että nuorille tarkoitettuja keskiasteen aloituspaikkojen kokonaismäärää olisi mahdollista vähentää, jos keskiasteen ammatillisen koulutuksen saatavuutta ja osuutta ei haluta lisätä nykyisestä. Kuvio 2. Peruskoulusta keskiasteen opintoihin siirtyvien nuorten ikäluokan kehitys Turun seuduilla ~ 2 ~

6 ~ 1 ~

7 Koko maassa keskiasteen opinnot päättävien nuorten määrä vähenee nopeammin kuin Varsinais-Suomessa Koska yliopisto-opinnot ovat valtakunnalliseen tai jopa globaaliin tarpeeseen, nousee keskusteluun aika ajoin seuraava kysymys: Miten paljon yliopiston aloituspaikkoja tarvitaan maakunnan omaa nuorisoa varten ja mikä osa aloituspaikoista tulee valtakunnalliseen tai globaaliin tarpeeseen. Suurilla koulutuspaikkakunnilla aloituspaikkojen kasvun tarvetta sorrutaan myös hyvin usein perustelemaan nuorisoikäluokkien kasvulla. Opiskelupaikat ovat ikään kuin nuorten työpaikkoina. Jos aloituspaikkojen määrä kasvaa, myös nuorten määrä kasvaa muuttoliikkeen myötä. Kun nuoria muuttaa paljon opiskelupaikkojen perässä, se näkyy myös Tilastokeskuksen trendilaskemien tuloksissa. Kuvio vuotiaiden lukumäärän kehitys koko Suomessa Opiskelupaikkoihin liittyvää muuttoliikettä voi havainnollistaa sekä oppilasvirtatilastojen että Tilastokeskuksen omavaraislaskelman avulla. Kun trendilaskelmassa huomioidaan sekä luonnollinen väestömuutos (syntyvyys ja kuolleisuus) sekä muuttoliike, omavaraislaskelmassa huomioidaan vain luonnollinen väestömuutos mutta ei muuttoliikettä. Omavaraislaskelma tarkoittaa käytännössä sellaista teoreettista laskelmaa, jossa oletetaan, että alueen rajojen yli menevää muuttoliikettä ei esiinny ennustejakson aikana. Tällöin laskelman tulos kertoo, miten väestön määrä kehittyisi, jos vain lisäännyttäisiin omin voimin, eikä kukaan muuttaisi ulos tai sisään alueelle. Kuvioissa 1-2 ja 4-5 on esitetty molemmat laskelmat. Kuvio 4. Keskiasteen opintoihin/työelämään siirtyvien nuorten ikäluokkakoon kehitys Varsinais-Suomessa Koska perusasteen päättävä nuoret opiskelevat pääosin vielä omalla kotiseudullaan, tässä ikäryhmässä omavaraislaskelman ja trendilaskelman välillä on hyvin vähän eroa. Kun taas tarkastellaan keskiasteelta siirtyvää ikäluokkaa, laskelmien tuloksissa on selkeä ero. Ilman muuttoliikettä, tämän ikäluokan koko lähtisi jo nyt laskuun eikä vasta parin vuoden päästä. Vuonna 2016 keskiasteelta siirtyviä maakunnan oman tuotannon nuoria olisi noin 5200 henkeä ja 500 hengen lisäys tulisi muuttoliikkeen ansiosta. Väestötappioalueilla omavaraislaskelman ja trendilaskelman erot ovat toisensuuntaiset. Omavaraislaskelman on siis käyttökelpoinen apuväline myös maakunnallinen ja valtakunnallisen koulutustarpeiden mitoittamisessa. Kuviossa 5 on havainnollistettu koko maan 19- vuotiaiden ikäryhmän kehitystä. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan keskiasteelta siirtyvien nuorten määrä lähtisi laskemaan eli korkea-asteen nuorille tarkoitettujen aloituspaikkojen ~ 1 ~

8 määrää periaatteessa voisi laskea, ainakin tilapäisesti, vuoteen 2016 asti, jos koulutuspaikkojen suhteet ikäryhmään halutaan pitää ennallaan. Vähennyspaineita syntyy vieläkin enemmän, jos suhdetta (aloituspaikkoja per nuori) halutaan myös vähentää. Omavaraislaskelman ja trendilaskelman välinen ero vuonna 2016 on vain noin 1400 nuorta eli vain kaksi prosenttia ikäluokasta. Vaikka Tilastokeskus on kasvattanut reilusti siirtolaisuuden merkitystä väkilukua kasvattavana tekijänä, ei siirtolaisuus ainakaan näytä näiden laskemien nojalla olevan vielä kovin merkityksellistä tässä ikäluokassa ja tällä aikajaksolla. Ruotsinkielisen nuorison määrä kasvaa vielä ainakin joitakin vuosia Ruotsinkielisen nuorison lukumäärän ennakointi on vaikeaa. Vaikka virallisia tilastoja ei ole saatavilla, on myös syytä olettaa, että nykyinen ruotsinkielinen nuoriso sisältää myös paljon kaksikielisiä (äiti ja isä puhuva eri kieltä). Tällaisen nuoren mahdollisuudet valita opiskelupaikkansa ovat huomattavasti paremmat kuin puhtaasti ruotsinkielisten. Se, mikä kieli lapselle rekisteröidään, vaikuttaa myös tilastoihin ja sitä kautta päätöksentekoon. Ruotsinkielisen nuorison ikäluokkaa voi arvioida ainakin varovasti nuorempien ikäluokkakehityksen avulla (kuviot 6-7). Varsinais-Suomen ruotsinkielinen koulutus on kuitenkin lähes järjestää valtakunnallista, joten pelkän Varsinais-Suomen ruotsinkielisen väestön tarkasteluun ei ole syytä jäädä, kun suunnitellaan ja mitoitetaan ruotsikielistä koulutusta. Kuvio 6. Ruotsinkielisten nuorisoikäluokkien lukumäärän kehitys Varsinais-Suomessa Kuviosta 7 voidaan arvioida, että ainakin keskiasteelta korkeakouluihin siirtyvien nuorten ikäluokat vielä kasvavat ainakin vuoteen 2016 asti, koska nuorempien ikäluokkien kasvu on jatkunut tähän päivään asti. Sen sijaan peruskoulun jälkeisiin opintoihin siirtyvien nuorten määrä voi lähteä lasku-uralle jo vuoden 2010 jälkeen. Kaikki tässä kappaleessa esitetyt väestötilastot on poimittavissa Tilastokeskuksen ilmaisesta tietokannasta StatFin myös kuntatasoisina omatoimista tarkastelua varten. Kuvio 7. Ruotsinkielisten nuorisoikäluokkien lukumäärän kehitys koko maassa ~ 2 ~

9 Koulutuksen aloituspaikkakehitys Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa ammatillisella koulutuksella yhä enemmän jalansijaa Koulutuksen aloituspaikkarakenteessa on tapahtunut tällä vuosituhannella selkeitä rakenteellisia muutoksia. Nuorille suunnattuja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty samalla kun lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty (kuvio 8). Tämä kehitys on tarkoittanut käytännössä sitä, että keskiasteen aloituspaikat suhteessa nuorisoikäluokkaan on vähentynyt: Aloituspaikkojen kokonaismäärän kasvu on ollut hitaampaa kuin nuorten määrän kasvu. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ei ole nostettu samalla vauhdilla kuin lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty. Puutetta aloituspaikoista ei periaatteessa kuitenkaan pitäisi olla, sillä jokaista perusteelta jatko-opintoihin siirtyvää nuorta kohti on edelleen noin 1,2 aloituspaikkaa (taulukko 3). Kuvio 9. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Varsinais-Suomessa, jossa aloituspaikkojen lukumäärää muutetaan samassa suhteessa ikäluokkakehityksen kanssa Ammattikorkeakoulujen nuorten aloituspaikkojen kokonaismäärä on kasvanut, mutta yliopistojen aloituspaikkojen kokonaismäärä on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Yliopistojen aloituspaikkojen osalta vuoden 2009 tieto ei täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien osalta tekniikan koulutuksen alalta johtuen opetuksen sisäisistä järjestelyistä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä suhteessa nuorisoikäluokkaan on laskenut, sillä samaan aikaan nuorten määrä on kasvanut. Onko nykyinen keskiasteen aloituspaikkojen ja nuorisoikäluokan koon suhde oikealla tasolla? Kuvio 8. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Varsinais-Suomessa Koska keskiasteen opintoihin siirtyvä nuorisoikäluokka on jatkossa vähenemään päin, tulisi miettiä, onko nykyinen aloituspaikkasuhde riittävä. Koulutus on aina myös taloudellinen investointi yhteiskunnalle sekä nuorelle itselleen. Pienten opintoalojen kohdalla suuret vähennykset eivät ole kuitenkaan mahdollisia. Vähennyksen sijasta vähentäminen voi tarkoittaa kokonaisen opintolinjan tai oppilaitoksen lakkautusta, mikä asiana on aina vaikea mutta ei tulisi olla kiellettykään keskustelunaihe. Oppilaitoksen lakkauttamiskeskustelu kohdistuu pääsääntöisesti lukioverkkoon, sillä osa Suomen lukioista on sellaisia, joihin on vaikea saada oppilaita niin paljon, että aloituspaikat täyttyvät. Koulutuksen keskeyttämiset ja opintoalojen vaihdot tarkoittavat käytännössä sitä, että nuorille suunnattuja aloituspaikkoja pitää olla selvästi enemmän kuin nuoria. Onko siis nykyinen ~ 3 ~

10 suhde riittävä? Mitä enemmän opiskelijat keskeyttävät ja vaihtavat opintoalaa, sitä enemmän tarvitaan aloituspaikkoja. Koulutuksen keskeyttämisen taustalla on useita asioita kuten henkilökohtaisten ammatinvalintamieltymysten muuttuminen, koulutuksen laatu, opiskelukaverit sekä muut henkilökohtaiset perhe- tai muut syyt. Myös ns. pakkohaku saattaa lisätä opintojen keskeyttämisriskiä, jos sen seurauksena nuori joutuu aloittamaan koulutuksessa, jota hän ei koe omakseen. Lukiokoulutus alueelliseksi palveluksi lähipalvelun sijasta? Tällä hetkellä lukiot koetaan enemmän lähipalveluna kuin alueellisena palveluna, jolloin lukioverkon alueellinen kehittäminen ja koulutuksen mitoittaminen on vaikeampaa. On myös vaara, että huomio lukioiden kehittämisessä keskittyy lukioiden olemassa olon turvaamiseen laadullisen alueellisen kehittämisen kustannuksella. Suomen lukiolaisten liitto onkin nostanut tämän asian suurempaan keskusteluun. Korkeakoulujen aloituspaikoissa periaatteessa vähentämisen varaa mutta Korkeakoulujen aloituspaikoissa on vähentämisen varaa, jos sitä arvioidaan Suomen nuorisoikäluokkakehityksen näkökulmasta. Myös maakunnalliset ja valtakunnalliset ennakointitulokset kertovat tarpeesta vähentää korkeakoulusektorin nuorten aloituspaikkoja. Korkeakoulujen ja erityisesti yliopiston aloituspaikkojen ongelmana on se, että näistä aloituspaikoista yhä isompi osa menee jo toista korkeakoulututkintoaan suorittavilla. Aikuisille ei myöskään ole omia kiintiöitä aloituspaikoissa. Nuorille tarkoitetut paikat eivät siis mene aina nuorille. Jos aloituspaikkoja ei haluta vähentää, olisi nuorten korkeakoulutuksen suunnittelun yhteydessä miettivä tarkemmin, mikä osa aloituspaikoista tulisi varata ainoastaan nuorille, mitkä aikuisille ja mikä osa selitetään globaalilla tarpeella. Globaalista kiintiöstä on myös syytä kertoa nuorille ennen kuin he hakeutuvat koulutukseen. ~ 4 ~

11 Aloituspaikkojen kehitys ja maakunnan tavoitteet Aloituspaikkakehitys ja maakunnan tavoitteet linjassa Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti elokuussa 2007 maakunnalliset koulutuksen mitoittamistavoitteet. Maakunnan tavoitteena oli saada lisää aloituspaikkoja maakuntaan säilyttämällä korkeakoulujen aloituspaikat päätöshetken tasolla ja lisätä nuorten aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen. Näiltä osin maakunnan tavoitteiden toteuttamisessa on onnistuttu varsin hyvin. Maakunnallisissa tavoitteissa ei tosin tehty kovin suuria muutosesityksiä silloiseen aloituspaikkarakenteeseen, joten tavoitteiden saavuttaminen ei sinänsä ole ollut erityisen vaikeaa. On myös toinen asia, tukevatko maakunnalliset tavoitteet ja ennakointitulokset toisiaan. Aloituspaikkojen vähentäminen on toimenpide, jota johon ei helposti ryhdytä. Maakunnan edellisen KESU-kierroksen koulutustarpeiden ennakoinnin tuloksista on saatavilla laaja raportti Varsinais-Suomen liiton sivuilta. Parhaillaan käynnissä olevan prosessin tulokset tulevat varmasti muuttumaan edellisistä, mikä johtuu taloustilanteesta, menetelmällisistä syistä ja siitä, että ennakointiprosessissa mukana olevien toimijoilla on nyt enemmän ennakointiosaamista. Kulttuurialalta jäädään työttömäksi muita aloja yleisemmin ehkä työantajan koulutustietouden puutteen vuoksi Koulutuksen keskeyttämiset ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistilanne kertoo karua kieltään, joiden koulutusalojen koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksen keskeyttämisessä ei tosin ole suuria eroja opintoalojen kesken mutta työllistymisessä on (taulukot 11-12). Suomen koulutusta on viimeisen 20 vuoden aikana uudistettu varsin reipasta tahtia. Työnantajat, jotka tekevät rekrytointipäätöksiä, ovat kuitenkin vielä varsin tietämättömiä kaikista uudistuksista opintoaloineen ja tutkintonimikkeineen. Työntekijän palkkaus on aina riski työantajalla. Jos työntekijän koulutus on vielä työantajalle tuntematon, on työnantajan helpompi palkata joku, jonka koulutuksen hän osaa tunnistaa paremmin. ~ 5 ~

12 Työttömyyden kehitys Työttömyyden kasvu pysähtynyt maakunnissa Varsinais-Suomessa ja suurimmassa osassa Suomeakin työttömyys kasvoi syyskuusta 2008 yhteen menoon kaksi vuotta. Nyt tämä kehitys näyttää pysähtyneen ainakin toistaiseksi. Monissa maakunnissa työttömyysasteen kehitys on käännähtänyt lasku-uralle (kuvio 13). Varsinais-Suomen osalta tilanne ei ole vielä kehittynyt aivan yhtä positiiviseen tilanteeseen: Varsinais-Suomen työttömyys lähti muita maakuntia hieman myöhemmin nousuun. Nyt myös käänne työttömyyden laskuun on tulossa muita maakuntia myöhemmin. Varsnais-Suomi on ollut vuosikausia koko maan tasoa selvästi alemmalla tasolla. Viime kesän aikana maakunnan työttömyys nousi koko maan tasolle yksittäisten kuukausien osalta, mutta työttömyysasteen vuosikeskiarvon mukainen tarkastelu osoittaa maakunnan vielä olevan koko maan tilanteen paremmalla puolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on työttömänä yli henkeä, kun alimmillaan työttömiä oli noin henkeä (toukokuu 2008). Työttömyys on kääntynyt laskuun osassa maakuntaa Turun seudulla kasvu jatkuu Kuvio 13. Työttömyysasteen kehitys eteläisen Suomen maakunnissa (syyskuu 2010) Työttömyyden osalta maakunta on selkeästi jakautunut osiin: Turun seudulla työttömyys jatkaa kasvuaan, mutta muilla seuduilla työttömyys on laskenut jo muutamia kuukausia (kuvio 14). Vakka-Suomessa työttömyys ehti kasvaa vain reilun vuoden. Turunmaalla työttömyys kasvoi hiljaa ja hitaasti, kun taas Salossa työttömyys kasvoi nopeasti ja paljon. Kuntatasolla alueen erilaisuus vielä korostuu entisestään (kartat 15-16). Saman seudun sisällä on kuntia, joissa työttömyys on jo selvästi edelleen nousussa (Raisio, Lieto) tai on ollut jo pitkään laskussa (Rusko, Paimo). Turun seudun tilanne tulee heikkenemään entisestään, sillä telakka on lokakuun lopusta lähtien ollut ilman työtä. Kestää ainakin vuoden ennen kuin aiesopimukset uusista laivoista näkyvät telakan työllisyydessä. Muiden seutujen työttömyyden laskukehitys voi kääntyä uuteen kasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkistama alueelliset talousnäkymät katsaus sekä EK:n tuorein suhdannebarometri Lounais-Suomesta antavat viitteitä sille, että lamasta vielä noustaan. Kuvio 14. Työttömyysasteen kehitys eteläisen Suomen maakunnissa (syyskuu 2010) ~ 6 ~

13 Kartta 15. Ajankohta jolloin työttömyys lähti nousuun kunnittain (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärä). Pienessä Kustavin kunnassa työttömyyskehitys ei noudata valtatrendejä. Kartta 16. Työttömyyden kehitys kunnittain syyskuussa 2010 (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärä) Nuorisotyöttömyys kääntynyt laskuun Nuorisotyöttömyys heijastelee samoja trendejä kuin kokonaistyöttömyyskin: Nuorisotyöttömyys on lähtenyt laskuun kaikilla muilla seuduilla paitsi Turun seudulla (kuvio 17). Erityisen postiivista kehityksessä on Salon seudun tilanne, jossa rähjähdysmäiseen kasvuun lähtenyt nuorisotyöttömyys on saatu nopeasti lähes yhtä jyrkkään laskuun. Nuorisotyöttömyyden laskua syksyllä selittää myös opintojen aloittaminen. Salon seudulla nuorten koulutustaso on maakunnan heikointa, joten alueelle kohdistuu erityinen tarve saada juuri nuoret koulutukseen. Koko maakunnassa nuorisotyöttömien on vajaa 3000 henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa Pitkäaikaistyöttömyyden osalta ei ole nähtävissä sellaisia positiivisia kehitystrendejä kuin edellä on todettu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kovassa kasvussa ja syyskuussa 2010 heitä oli jo 5000 henkeä. Määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. On suuri riski, että nämä henkilöt joutuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, talous lähtee taas uuteen kasvuun. Tämänkaltaisen rakennetyöttömyyden kasvu yhdistettynä eläkepoistumista aiheutuvaan työvoimatarpeeseen ei tee aikuiskoulutussektorin työtä helpoksi. Varsinais-Suomi on jo lähtenyt työskentelemään tämän haasteen ja muutoksen kanssa: aikuiskoulutuksen kehittämisstrategia on jo luotu, sen toteuttaminen on jo aloitettu ja työtä varmasti riittää. ~ 7 ~

14 Väestönkehitys Väestönkasvu nopeutunut Vuoden 2010 aikana väestönkasvu on selvästi piristynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Varsinais-Suomen väkiluku voi vuoden 2010 aikana kasvaa yli 2300 henkeä aiempien vuosien selvästi alle parintuhannen hengen sijasta. Väestönkasvu johtuu sekä syntyneiden määrän kasvusta että kotimaisen muuttovoiton kasvusta. Nettosiirtolaisuus on vähentynyt vain aavistuksen aiempiin vuosiin. Turun seutu ja erityisesti Turun väkiluku on reilussa kasvussa. Turun kaupungin väkiluku on kasvanut viime syksystä yli 800 hengellä. Näin suurta kasvua Turussa oli viimeksi vuosituhannen vaihteen alussa. Toinen miellyttävä väestöuutinen tulee Vakka-Suomen suunnalta Uudestakaupungista, jonka väkiluku on ollut plussalla vuoden 2010 alusta lähtien pitkäaikaisen vähenemisen sijasta. Salon seudulla väestönkasvu on sen sijaan hidastunut huomattavasti paremmista vuosistaan. Turunmaalla väestömuutos säilyy edelleen negatiivisena. Loimaan seudun väkiluku säilyy ennallaan. Kuvio 17. Nuorisotyöttömyyden kehitys seuduilla syyskuuhun 2010 asti (työvälitystilaston mukainen työttömien lukumäärän liukuva keskiarvo) Ulkomaalaisten, kielivähemmistön tai eri koulutustason omaavien henkilöiden työttömyydestä ei ole saatavilla tilastoja TEM:n työnvälitystilastoissa, joita julkaistaan kuukausittain. Tietoa näistä väestöryhmistä on saatavilla ainoastaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta Väestönkehitys on heijastus taloustilanteesta: Turusta ei muuteta ympäristökuntiin omakotitaloasujaksi ja maakunnasta ei muuteta muualle Suomeen töiden perässäkään. Maan sisäiset muutot Varsinais-Suomessa onkin vähentynyt jopa 16 % kolme vuoden takaisesta huipusta. Tilanne muuttoliikkeissä voi kuitenkin muuttua rajusti, kun uusi talouden nousuvaihe alkaa. Jos talous alkaa nousta Varsinais-Suomessa, muutot maakuntaan kasvaa nopeammin kuin muutot poispäin. Jos kasvu alkaa jossain muualla, kehitys muutoissa tulee olemaan vastakkainen. ~ 8 ~

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - huhtikuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - huhtikuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - huhtikuu 2016 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy 10.4.2017 Yritykset, työpaikat,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Työmarkkinat Helsingissä tuoreimmat tilastotiedot Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Päivitetty 2.6.217 Sisältö TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus)

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa Erik Häggman ja Juha Pusila 2012 Sisältö 1. Kohderyhmä... 4 1.1. Nuorten määrät (2011)...

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS WERA web-raportointipalvelu. WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2011

OPETUSHALLITUS WERA web-raportointipalvelu. WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2011 OPETUSHALLITUS 1.3.2011 WERA web-raportointipalvelu WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2011 1. ALOITUSPAIKAT, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus 2. YHTEISHAKU Aloituspaikat

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot