SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1"

Transkriptio

1 OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1. TAUSTAA Soiden ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa ojitettu suo mahdollisim mman lähelle luonnontilaa. Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymässä periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa vv todetaan: Heikentyneitä ekosysteemejä ennallisteta aan kustannustehokkailla keinoilla tai niidenn annetaan palautua luonnon omien kehityskulkujen myötä. Parhaillaan Suomessa ja kaikissa EU maissa laaditaan myös elinympäristöjen ennallistamisohjelmaa. Suomen pinta alasta noin kolmannes, 10 miljoonaa hehtaaria, on suota ja yli puolet suopinta alasta on ojitettu metsätaloutta varten. Ojittamisen myötä suoluonnon monimuotoisuus on heikentynyt, ja samalla on menetetty soiden luonnollinen toiminta hiilen nieluina ja valuma alueensa vesienn suodattajina ja puhdistajinaa ("kidneys of the landscape"). Niin Suomessa kuin muuallakin on tällä hetkellä käynnissä laajamittaistaa ennallistamistoimintaa suoluonnon palauttamiseksi. Suomessa ennallistamiselle on erityisen hyvät edellytykset, koska metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan jopa yli miljoona hehtaaria ojitettuja soita tulee ravinnevarojen riittämättömyyden vuoksi jäämään taloudellisenn toiminnan ulkopuolellee jo lähitulevaisuudessa. Soiden ennallistamisessa on olennaisinta suon luontaisen vesitalouden palauttaminep en, suo on saatava vettymään uudestaan. Suon oma vesitalous vaikuttaa suotuisasti myös soiden eliölajiston elpymiseen. Ojituksen kuivattama turve imee kosteutta vähitellen. Metsäkasvit antavat tilaa suokasveille, jotka hiljalleen peittävät suon. Kun vedenpinta pysyy korkealla, kasvillisuus alkaa muodostaa turvetta ennallistettu suo alkaa toimia oikeana suona. Ennallistamisen toimenpiteitä ovat suolle kasvaneen puuston poisto (osaksi) sekä ojien tukkiminen. Vedenpintaa nostetaan mieluummin täyttämällä ojat kokonaan tai, mikäli se ei ole mahdollista, patoamalla ne. Lisäksi voidaan rakentaa pintapatoja varmistamaan veden laaja leviäminen suolle. Puuston poistaminen on usein tarpeellista, sillä puuta haihduttavat runsaasti vettä. Ojituksen seurauksenaa syntynyt puusto poistetaan aiemmin avoimilta ja harvapuustoisilta suo osilta. Alun perin runsaspuustoisilla soilla puusto säästetään. Ojien tukkimisen yhteydessä on muistettava huolehtia myöss vesiensuojelusta tekemällä tarvittavat vesiensuojelurakenteet. Osalla vähätuottoisista ojitusaloista voi olla järkevää jättää ne ennallistumaan, mihinn uusi metsälaki antaa hyvät mahdollisuudet. Vähätuottoisilta ojitetuilta soilta voidaan poistaa puustoa ja jättää ne sen jälkeen palautumaan itsestään. Tulos voi tosin olla epävarma ja palautuminen hidasta. 1

2 2. ENNALLISTAMISEN TAVOITT TEITA Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata ekosysteemien toiminta ja elämän edellytykset maapallolla. Soiden ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa ihmisen muuttaman ekosysteemin palautumista rakennepiirteiltään, toiminnaltaan ja eliölajistoltaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Vesitaloudellisena lopullisena tavoitteena on, että luonnontilaisen kaltaisen, ennallistetun suon vesitalous toimii mahdollisimman samalla tavalla kuin ojittamattoman suon. Suovedenpinta pyritään nostamaan takaisin luontaista vastaavalle tasolle ja veden kulku pyritään palauttamaan luontaisille reiteilleen. Ennallistamalla palautetaan suon vedenpidätys mahdollisesti vähentää tulvariskejä alapuolisilla alueilla. Myös veden ja suodatusominaisuudet. Mikäli tulvavesiä voidaan pidättää valuma alueilla, voidaan laatuun on odotettavissa parantumista, kun se suodattuu turvekerrosten läpi. Kiintoaineksen kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin todennäköisesti vähenee. Selkeänä tavoitteena on pysäyttää suolajiston s taantuminen ja käynnistää sukkessio, joka johtaa luontaisen kaltaisesti toimivaksi suoekosysteemiksi. Useimmiten ei ole mahdollista päätyä ennallistamisen kautta täsmälleen ojitusta edeltäneeseen tilanteeseent. Suolajiston osalta lajistotavoitteeksi voidaan asettaa saada palautettuaa tietylle suon osalle sille tyypillistä lajistoa. Yksi soiden ennallistamisen tavoite on ilmastonmuutoksen hillitseminen n. Luonnontilaiset suot toimivat hiilidioksidin nieluna. Kun ojitettu suo ennallistetaan, turvetta muodostavat kasviyhteisöt elpyvät, turpeen aerobinen hajotus hidastuu ja hiiltä alkaa varastoitua turpeeseen. Hyvin suunnitellulla ennallistamisella on mahdollista lisätä soiden virkistyskäyttömahdollisuuksia niin retkeilykohteina kuin esimerkiksi suomarjojen poimintapaikkoina. Ennallistaminen usein vaikuttaa myönteisesti suon riista arvoihin. Metso viihtyy pienkosteikoilla, teeri soiden laitamilla sekä reunametsissä ja riekko avosoilla ja niiden laitamilla. Useat vesilinnut esiintyvät soiden lampareilla ja käyttävät laajalti soita pesimiseen. Myös maisema arvot monipuolistuv vat erilaisten suomaisemien lisääntyessä. 2

3 3. ENNALLISTAMISEN SUUNNIT TTELU Ennallistamisen on hyvä perustua suunnitelmaan, jossa kuvataan kohteen ominaispiirteet. Niiden perusteella määritellään toimenpiteiden tarve jaa tavoitteet, toteutettavuus ja toteuttamiskeinott sekä vaikutusten seuranta. Ennallistamissuunnitelman yleispiirteinen sisältö: 1. Yleiskuvaus 2. Alueen nykytila, toimenpiteiden tarve jaa tavoitteet 3. Tehtävät toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset 4. Kustannukset 5. Seuranta Ennallistamisen tavoitteet todennäköisesti jonkin verran poikkeavat riippuen siitä ennallistetaanko suojelualuetta vai metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Metsätalousalueella voidaann painottaa suoekosysteemin palauttamisen ohella esimerkiksi riistan elinolojen parantamista, vesiensuojelua, tulvasuojelua tai vaikkapa suon virkistyskäyttöä. 3

4 4. ENNALLISTAMISEN TOIMENPITEETT Yleisimmät ennallistamiseen liittyvät toimenpiteet: Ojalinjojen raivaus Puuston poisto tai vähentäminen Ojien tukkiminen ja / tai patoaminen Vesien ohjaaminen Lahopuun määrän lisääminen erityisestii laiteille 4.1 Ojalinjojen raivaus Ojien tukkimiseen ja patoamiseen kaivinkonetyö önä liittyy usein tarve poistaa puustoa täytettävien ojien reunoilta. On huomattava, että ellei kaadettavia puita korjata pois, ne kaadetaan k poispäin ojasta. Tällöin ne eivät ole kaivinkoneen tiellä eivätkä jää täytettävään ojaan muodostamaan riukusalaojaa. 4.2 Puuston poistoo tai vähentäminen Ojalinjapuiden poistamisen lisäksi on usein tarpeellista poistaa puustoa myös ojalinjojen välialueilta. Ojituksen seurauksena syntynyt puusto haihduttaa vettä eikä ekosysteemi ole tältäkään osin aiemman ojittamattoman suo kaltainen. Puustoa poistetaan erityisesti alun perin avoimilta ja harvapuustoisilta suo jotta osilta. Suon ja metsän välinen vaihettumisvyöhykkeeltä puustoa poistetaan varovasti yksin puin, alkujaan keskiosaa runsaampi puusto palautetaan luontaisen kaltaiseksi. Yleensä puusto korjataan ennen ojien tukkimista, koska siinä vaiheessa suo upottaa vähiten. Suolla korjuuolosuhteet ovat usein sellaiset, että korjuu on mahdollista vain talvella ja suo olosuhteisiin tekoon. Puustoa kehitetyllä kalustolla. Erityisen hankalissa, upottavissa kohteissa voidaan joutua talvitien poistettaessa on muistettava, että uuden metsälain mukaan on pääsääntöisesti tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskuksen alueyksikölle aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta ja muusta hakkuusta sekä erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. 4

5 Kuva 1. Puuston poistoa hakkuukoneella. 4.3 Vesitalouden palauttaminen Yleisimmin vesitaloutta palautetaan alkuperäiseen tilaansa täyttämällä ja j patoamalla ojat kaivurilla tai kaivinkoneella suon ollessa lumeton ja jäätön. Herkissä ja pienissä kohteissa työ voidaan tehdä myös miestyönä. Samalla vettä ohjataan haluttuihin suuntiin, että vesi saataisiin leviämään tasaisesti koko ennallistettavalle alueelle. Pohjaveden ja lähteiden esiintymät on otettava huomioon. Ojat täytetään pohjastaa pintaan huolellisesti tiivistäen. Painumisen vuoksi ojat useinn ylitäytetään. Samalla poistetaan ojiin mahdollisesti jääneet ojalinjapuut, etteivät ne mahdollista täytettyjen ojien toimimista piilosalaojina. Ojien täyttöön käytetään vanhojaa kaivumassoja täydentäen sopivista kohdista suota saatavilla massoilla. Riittävän tihein välein tehdään turpeesta patoja, joilla varmistetaan veden nouseminen tavoitellullee tasolle. Tarvittaessa patojen jatkeeksi tehdään pintavalleja ohjaamaan o vettä pois ojalinjoilta koko soistettavalle alueelle. 5

6 Suurempien vesimäärien ohjailemiseksi ja patoamiseksi voimakkaasti kaltevalla suolla tai maa ainesten huuhtoutumisen ehkäisemiseksi voii olla tarpeenn rakentaa erikoispatoja puuta, kiviä ja suodatinkangasta käyttäen. Uusien haittojen ehkäisemiseksi, on aina muistettava huolehtia huolellisenn vesiensuojelusuunnitelman tekemisestä. Kuva 2. Konetyönä tukittua ojaa. 4.4 Lahopuun määrän lisääminen Lahopuun määrää pidetään yhtenä tärkeimmistä metsän monimuotoisuutta kuvaavista indikaattoreista. Uhanalaisten ja vaateliaiden metsälajien elinoloihin voidaan myötävaikuttaa talousmetsien luonnonhoidon keinoin lahopuun määrää kasvattamalla. Suomessa on arvioitu esiintyvän noin lahopuusta riippuvaistaa eliölajia, mikä on noin viidesosa metsälajien kokonaismäärästä. Lisäksi jotkut lajit ovat välillisesti riippuvaisia lahopuun tarjoamasta suojasta ja ravinnosta, kuten esimerkiksi valkoselkätikka ja muut kolopesijät. 6

7 Ennallistamisen yhteydessä voidaan lahopuuta tehdä kaatamalla puita kaivinkoneellk la juurineen.. Kaivinkoneella juurineen kaadettu puu muistuttaa laadultaan luontaisesti kuollutta puuta. Rämeellä ja avosuolla maarungot peittyvät nopeasti rahkasammalten alle, jolloin toinen tapa lahopuun tuottoon on puiden kaulaaminen pystyyn. Kuva 3. Lahopuun lisäämistä kaivinkoneella. 7

8 5. ENNALLISTAMISEN VAIKUTUKSETT Kuva 4. Ennallistettu lettoräme. 5.1 Suon vesitalouteen Ennallistamisella pyritään palauttamaan suon vedenpinnan taso, veden virtaus sekä veden kemiallinen koostumus. Ennallistaminen nostaa vedenpinnan varsin nopeasti ja vedenpinnat pysyvät lähellä suon pintaa. Ongelmia on monesti veden leviämisessä suolle. Sarkojen keskiosat saattavat jäädä kuiviksi, kun vesi virtaa täytetyille ojalinjoille. Suon vesitalous ja kasvillisuus ovat tiiviissä t vuorovaikutuksessa. Vesitalous palautuu vain, jos myös kasvillisuuden pääpiirteet palautuvat ja päinvastoin. Eri suopintojen kosteuden kehitys riippuu ratkaisevasti turpeen kertymisestä, mikä voi olla hyvin erilaista suon eri osissa ja erilaisilla soilla. Kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pintaturpeen kasvu voi myös vaihdella täytetyillä ojalinjoilla ja viereisillä keskisaroilla. 8

9 Tiedot ennallistamisen vaikutuksistaa valuntaan ja sen vaihteluihin ovat osittain o ristiriitaisia. Ennallistamisen jälkeen suo vettyy, pohjaveden pinta nousee, suon pinta nousee turpeen turpoamisen myötä. Ennallistamisen pidempiaikaiset vaikutukset valuntaan riippuvat suuresti haihduttamisen kehittymisestä. Ennallistamisessa poistettavan puuston väheneminen pienentää haihduntaa, mutta märkien pintojen lisääntyminen lisää sitä. Ennallistamisen seurauksena ylivirtaamat useimmissa tapauksissa pienenevät. Veden viipymä ennallistetulla suolla saattaa tehostua luonnontilaiseen suohon s verrattuna, kun suolle s syntyy ennallistamisen seurauksenaa keinotekoisia painanteita. Kuva 5. Pohjavedenpinta nousee. 5.2 Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella on alkamassa tulvavesien pidättämiseen sopivien käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden kartoitus. Kartoitustyössä selvitetään turvetuotantoalueiden soveltuvuutta kosteikoiksi, joiden avulla voidaann pidättää tulvavesiä ja vähentää v jokilaaksojen tulvariskiä. Käytöstä poistettujen urvetuotantoalueiden tulvasuojelullinen hyöty perustuu mahdollisuuteen varastoida Kyrönjoen ja Lapuanjoen valuma alueilla vettä valuma alueilla ja näin tasoittaa virtaushuippuja koko jokilaaksossa. Tulvavesien pidättäminen 9

10 valuma alueella on sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan kannalta hyvä ratkaisu. Kosteikot ja tulvaniityt ja metsät toimivat parhaimmillaan myös monimuotoisina elinympäristöinä ja lisäävät kuivan kauden virtaamia. Veden pidättäminen valuma alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä on yksi Kyrön ja Lapuanjoella tulvariskien hallintaan esitettävistä toimenpiteistä. Pitkäntähtäyksen tavoitteena onn saada turvetuotantoon, metsätalouteen ja maatalouteen veden pidätysalueitaa Kyrönjoellaa 800 hehtaaria ja Lapuanjoella 400 hehtaaria. Myös ennallistetut suot voivat osittain mahdollisesti toimia pidätysalueina. 5.3 Kasvillisuuteen Ennallistaminen aiheuttaa kasvillisuuden kannalta voimakkaita elinympäristön muutoksia. Puuston poistamisen myötä valon määrä lisääntyy ja ravinteita vapautuu muun kasvillisuudek n käyttöön. Pohjaveden pinnan taso nousee ja hapellinen pintakerros häviää tai ohenee. Alkuvaiheessa jotkut lajit runsastuvat voimakkaasti. Karuilla soilla erityisesti tupasvilla, rehevillä soilla pallosara, maitohorsmaa ja vadelma.. Rahkasammalten elpyminen käynnistyy yleensää nopeasti. Suon pinnan kattavan rahkasammalikon synnyttyä, kuoleva rahkasammal kerrostuu ja muodostaa ajan kuluessa rahkaturvetta. Pintaturpeen kehittyminen on edellytys suoekosysteeminn toiminnan palautumiselle. Kaiken kaikkiaan ojituksesta hyötyneiden metsälajien runsaus vähenee ja j suolajien peittävyys kasvaa ennallistamisen vaikutuksesta. Kehityksen kulkuun vaikuttaaa suuresti suon ravinteisuus ja erityisesti veden pinnan korkeus ja sen vaihtelu ennallistettavallaa alueella. 10

11 Kuva 6. Tupasvilla runsastuu karuilla soilla. kokonaisvaltainen käsittely hanke

12 6. RIEKKOSUON ENNALLISTAMINEN -esimerkkii Lapin linnuksi nimitetty riekko esiintyy Suomessa myös havumetsävyöhykkeellä, missä sen elinympäristöjä ovat erityisesti suoalueet. Havumetsäalueen riekkokannat ovat vähentyneet jo vuosikymmentenn ajan. Eteläisestä Suomesta riekot ovat monin paikoin hävinneet kokonaan ja vielä v säilyneet populaatiot eritäytyneet yhä kauemmas toisistaan. Metsäriekon ahdingon uskotaan johtuvan ennen kaikkeaa soiden ojituksia seuranneesta elinympäristöjen hupenemisesta ja muuttumises sta. 6.1 Mitä ennallistetaan? Ennallistettavia kohteita ovat erityisesti karut rämeet. Soidin ja pesimäsuot ovat hyviä ennallistamiskohteita. Vesitalouden palauttaminen lähelle alkuperäistä on ennallistamisen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Riekot liikkuvat suhteellisesti vähän, joten ennallistettavan alueen läheisyydessä tulisi esiintyä ennestään riekkoja. Soiden tulisi olla läheisesti yhteen kytkeytyneitä, jotta riekot voivat liikkua niiden välillä. Koiraat liikkuvat mielellään avosoiden läheisyydessä, mutta suosivat vähäpuustoisia rämeitä. 6.2 Miten ennallistetaan? Ennallistamiskohteilta poistetaan ojituksesta hyötynyt ja ojituksen jälkeen kasvanut puusto siten, että suon ja metsän jälkeinen vaihettumisvyöhyke palautetaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Jäävässä puustossa tulee suosia keloontuneita puita ja iäkkäitä, lakkapäisiä mäntyjä. Suon laitaa kohti k mentäessä poistetaan pääasiassa yksittäisiä puita. Katajat, lepät, marjovat puuta ja pensaat sekä kuusialikasvos kuuluvat suosittaviin lajeihin. Kuusien latvojaa katkomalla voidaan kuuset saada uuheentumaan ja tarjoamaan suojapaikkoja. Suon vesitalouden ja suokasvien palautumista edistetään täyttämällä ja patoamalla ojia. Kankaan ja suon väliset reunaojat, niskaojat on suositeltavaa täyttää, jotta kankailta pääsee vettä valumaan suolle. Vesi pitäisi saadaa jakautumaan tasaisestii suoalueellee sekä keskelle että laiteille. Toimintamallia on erityisesti metsähallituksessaa kehitetty sellaiseksi, että mallia voidaan soveltaa metsätalouden vakiintuneita järjestelmiä käyttäen ja vähäisin lisäresurssein. Toimintamallia soveltaen voidaan esim. kunnostusojituksen yhteydessä ennallistaa samalla läheinen kunnostusojitukseen soveltumaton ojitettu suo. Ennallistettavaa suota voidaan lisäksi hyödyntää kunnostusojitetun alueen valumavesien pintavalutuskenttänä. Mahdollisuudet riekkosoiden kustannustehokkaaseen ennallistamiseen normaalien metsätaloustoimien yhteydessä ovat parantuneet, kunn energiapuun korjuuta ollaan lisäämässä ja kalustoa on kehitetty. Riekkokannan elvyttämisen kannalta on helpompaa, kun metsälakia on muutettu luopumalla metsälaissa säädetystä uudistamisvelvoitteesta puuntuotannollisesti vähäarvoisilla soilla. s Muutos edistää puunkorjuuta ojitetuilta kitu ja joutomaiden soilta, jolloin alkuperäinen suoluonto palautuu kohteille ajan kanssa. 12

13 7. TURPEENTUOTANTOALUEIDEN SOISTAMINEN Etelä Pohjanmaan maakunnan alueella on Etelä Pohjanmaan suoselvityshankkeen mukaan n hehtaaria turvetuotantoalueita. Vanhoja alueitaa on poistunut ja poistuu käytöstä lähivuosina tuhansia hehtaareja. Niiden osuus eteläpohjalaisessa maisemassa on merkittävä. Sitä mukaa, kun tuotantotoiminta alueella päättyy, on pikaisesti ratkaistava sen jälkikäyttö. Mahdollisuuksia on monia, mutta kaikki eivät sovi kaikille alueille. Toisaalta yksi käyttömuoto harvoinn sopii koko tuotantoalueelle. Suopohjan jälkikäyttömuotojaa ovat: metsätalous, peltoviljely, soistaminen, vesittäminen ym. käyttömuodot. Eräs esimerkki turpeen tuotannostaa poistuvan alueen useammista käyttömuodoistaa on reuna alueen metsittäminen ja keskikohdan uudelleen soistaminen. 7.1 Soistamisen tarkoitus Uudelleensoistamisen tarkoituksenaa on palauttaa suopohjille olosuhteet, jotka mahdollistavat suokasvillisuuden leviämisen alueelle. Useasti ajatellaan, ettei käytöstä poistuneellee turvetuotantoalueelle tarvitse tehdä mitään, vaan se palautuu itsestään takaisin suoksi. Tämä on kuitenkinn harvinaista, koska vain harvoilla suopohjilla hydrologia palautuu itsestään suokasvillisuudelle edulliseksi ilman mitään ennallistamistoimenpiteitä. 7.2 Tuottaja ja omistaja yhteistyöhön Osa turvetuotantoalueista on tuottajien omistamaa ja osa on vuokrattu muilta maanomistajilta. Kun turpeentuotanto vuokra alueelta alueelta on päättymässä, yleensä turvetuottaja vastaa alueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä. Turvetuottajan ja maanomistajan yhteinen etu on aloittaa tuotannostaa poistuneella alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteisek eksi tai muuhun käyttöön mahdollisimman pian. Jälkikäyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin yhteistyössä tuottajan ja omistajann kanssa. 7.3 Vesipintaa nostettava Soistamisessa tai ennallistamisessa keskeistä onn suonpohjann vesipinnan nostaminen. Tärkein uudelleensoistumisen edellytys on vesipinnan tason pysyminen riittävänn korkealla läpi vuoden, mikä mahdollistaa suokasvillisuuden hiilensidonnan eli turpeen kertymisen ja toiminnallisesti luonnontilaisen kaltaisen suoekosysteemin palautumisen alueelle. Mikäli tuotantoalueen kuivatuksessa on jouduttu turvautumaan pumppaamiseen ja pumppaaminen lopetetaan, alue vettyy tuotannon loputtua. Tällöin jälkikäyttövaihtoehdot supistuvat merkittävästi. Tässä 13

14 tapauksessaa ennallistaminen tai vesittäminen esim. lintujärveksi, kosteikoksi tai luonnonravintolammikoksi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Ennallistaminen sellaisella alueella, jonka vesitaloutta on pidetty kurissaa pumppaamalla, tulee monesti edulliseksi. Pumppaamisen lopettaminen ja mahdollisesti laskuojien patoaminen uudelleensoistamisalueelta lähtevistä purkukohdista usein riittää. Turpeennostoalueen uudelleensoistamisessaa ei yleensä ole tarvetta ojien täyttämiseen samalla tavalla kuin metsäojitusalueella. Joskus tarvitaan myös pengerryksiä,, jos alue on pohjaprofiililtaan epätasainen. Tarvittavat vesiensuojelurakenteet on myös tehtävä. 7.4 Istutetaanko suokasveja? Vapo toteutti Kihniön Aitonevalla kokeen, jossa turvetuotannon loppuessa, alue padottiin niin, että vesi nousi lopullisesti takaisin alkuperäiseen korkeuteensa. Alueelle ei levitetty lannoitteita, tuhkaa eikä kalkkia. Ei kylvetty eikä istutettuu kasveja. Kymmenessä vuodessa suokasvilajit olivat palanneet alueelle ja paikalla kasvaa nyt muiden kosteikkolajien lisäksi myös rahkasammalta. Muualla maailmalla uudelleensoistamiseen liittyy myös suokasvillisuuden, etenkin rahkasammalten, siirtoistuttaminen soistettavalle alueelle. Metsäntutkimuslaitoksen alustavien kokeiden mukaan, rahkasammalen siirtoistutus nopeuttaa soistumiskehitystä pelkkään vesipinnan nostoon verrattuna. 7.5 Monimuotoisuus lisääntyy Jokaisella jälkikäyttömuodolla on ekologisia vaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaat vaikutuksett ovat ennallistamisella ja lintujärveksi tai muuksi kosteikoksi vesittämisellä. Näissä jälkikäyttömuodoissa alue palautuu lähimmäksi alkuperäistää tilaansa, jolloin alkuperäisellä lajistolla ja eläimistöllä on mahdollisuus hyödyntää alaa. Jälkikäyttö on hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti tuotannon loputtua. Näin aluee saadaan muutettua hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. 14

15 8. VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on maa ja metsätalousministeriön esityksestää tehnyt tämän periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden vastuullisestaa ja kestävästä käytöstä ja suojelusta. Ennallistamista koskevia kirjauksia: Suojelualueiden soiden tilaa parannetaan ennallistamalla tarpeen mukaan aikaisemmin ojitettuja soita tai suon osia sekä edistämällä tarvittaessa suojeltujen soiden vesitalouden palauttamista vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin, kuten suojelualueiden rajauksia tarkistamalla ja/tai johtamalla j suojelualueelle luontaisestii kuuluvia vesiä yläpuoliselta ojitusalueelta. Tässää tarkoituksessa selvitetään suojelualueiden rajausmuutosten ja vesitalouden ennallistamisen tarpeet sekä toteutetaan tarvittavat toimet osana suoluonnonn suojelun ja ennallistamisen pitkän aikavälin ohjelmaa. Lisätään ennallistamistoimia suoluonnon tilan parantamiseksi sekä suojelualueilla että talouskäytössä olevilla alueilla. Valtion metsätalousalueiden turv la lisätään ennallistamistoimia suoluonnon kytkeytyneisyyden, valuma alueiden vesitalouden ja vesistöjen sekä riistalintukantojen kannaltaa tärkeillä alueilla ja arvioidaan erityisesti korpien, lettojenn ja muiden uhanalaisten n suoluontotyyppien ennallistamistarpeet. Ennallistamistoimissa pyritään luomaan vesitaloudellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Yksityisten maanomistajien omistamilla turv la ennallistetaan ojitettuja soita kestävän metsätalouden rahoituslain ja asetuksen mukaisinaa luonnonhoitohankkeina luonnonarvoiltaan tärkeillä alueilla. Valtion rahoituksella toteutettavissa ennallistamisessa ja luonnonhoitokohteiden valinnassaa tuetaan suojelualueiden ja uhanalaisten suoluontotyyppien sekä metsälain mukaisten erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen tilan parantamista sekä riistalintukantojen elvyttämistä. Metsälain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet muuttaaa metsälakiaa siten, että metsänomistaja voi tehdä kohteen erityisluonte een mukaisiaa hakkuita ja suon ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman, monikäytön tai riistalintukantojen hoidon edellyttämällä tavalla. Selvitetään myös mahdollisuudet poistaa tai väljentää suometsien osalta metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai silloin, kun metsänomistaja asettaa tavoitteekseen kohteen luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen. Metsänhoitosuosituksissa ja metsäneuvonnassaa korostetaan luonnontilaisten suokokonaisuuksien ja suojelualueiden reunavyöhykkeiden vesitalouden säilyttämistä. Edistetään aktiivisia ennallistamistoimia valtion sekä yksityisten metsätalousalueiden turv la osana talousmetsien kestävää käyttöä. Metsälain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia poistaa tai väljentäää uudistamisvelvoitetta niiden metsäojitettujen turvemaiden osalta, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole kannattavia tai silloin, kun metsänomistaja asettaaa tavoitteekseen kohteenn luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen. Uudistamisvelvoitteen poistamiseen kytkeytyvät maankäytönn muutoksett ja niiden vaikutukset arvioidaan Suomen ilmastovelvoitteiden täyttämisen kannalta 15

16 Selvitetään metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien erilaiset kustannustehokkaat jatkokäyttömahdollisuudet. Luonnonarvoja sisältävät metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suometsätt ennallistetaan tai jätetään palautumaan luonnontilaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja soiden hiilivarastojen edistämiseksi. Sijainnin ja laadun asettamat rajoitukset huomioon ottaen niitä voidaan jatkossa käyttää myös biomassojen hyödyntämiseenn ja turvetuotantoon. 16

17 9. METSÄLAIN UUDISTUKSIA (Metsälaki /1085) Metsälakiin tehtiin Valtioneuvostonn periaatepäätöksen mukaisia uudistuksia ennallistamista helpottamaan. 5 a Uudistushakkuu ja siihen liittyvää uudistamisvelvoitee Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko siten kuin 8 :ssä säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettua uudistamisvelvoitetta ei ole puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla, jolla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden. Tällöin käsittelyalueelle on jätettävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa. Uudistamisvelvoitetta ei ole myöskään alueella, jolla Suomen metsäkeskuksen alueyksikön, jäljempänä metsäkeskus, tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella ennallistetaan alun perin avoin tai harvapuustoinen suo taikka t perinneympäristö. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin vähätuottoisiksi katsottavista turvemaista ja niille jätettävästä puustosta sekä menettelystä ennallistamisen hyväksymistä haettaessa. 10 a Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet Edellä 10 : n 2 momentissa tarkoitetuissa erityisen tärkeissää elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuuss ja maaperä. Ominaispiirteitä vahvistavia hoito ja käyttötoimenpiteitä ovat suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet. Ominaispiirte eet säilyttäviää hoito ja käyttötoimenpiteitä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen sekä Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen ja niidenn siementen kylväminen. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan erityistä varovaisuutt ta noudattaen kuljettaa puutavaraa p jaa ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. 17

18 10.TUTKIMUSTARPEITAA Suon hydrologisen / ekologisen toiminnallisuuden palautuminen n. Lajien elinvoimaisten populaatioiden palautumiseen vaikuttavatt tekijät ja palautumisnopeus. Ennallistamistoiminnan laajentuessa onn tärkeä selvittää miten ennallistettave vat kohteet kannattaa sijoittaa aluetasolla. Ekologinen ja taloudellinen kustannustehokkuus Ennallistamisenn ilmastovaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti. LÄHTEITÄ: Aapala K., Similä M., Penttinen J. (toim.): Ojitettujen soiden ennallistamisopas Turveteollisuusliitto: Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Metsähallituksen useita julkaisuja ja kirjoituksia ennallistamiskokemuksista Etelä Pohjanmaan liiton julkaisuja ja ohjelmia Suomen Riistakeskuksen artikkeleitaa Kuvat Suomen metsäkeskuksen kuva arkistosta 18

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella. SuoELOn ja kymmenien muiden kirjoittajien yhteinen ponnistus. SuoELOssa ovat edustettuina Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

Soiden ennallistaminen tarpeet, kokemukset, tutkimus

Soiden ennallistaminen tarpeet, kokemukset, tutkimus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 4.4.2006 http://www.metla.fi/tapahtumat/2006/mu-tutkimuspaiva/ Soiden ennallistaminen tarpeet, kokemukset, tutkimus Ohjelma: 08:15 Kahvi 09:00 Päivän ohjelma, Anne Tolvanen,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

LUONNONSUOJELUALUEIDEN ENNALLISTAMINEN. Tietopaketti Metsähallituksen oppaille

LUONNONSUOJELUALUEIDEN ENNALLISTAMINEN. Tietopaketti Metsähallituksen oppaille LUONNONSUOJELUALUEIDEN ENNALLISTAMINEN Tietopaketti Metsähallituksen oppaille KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsä-Life HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS julkinen

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

KINTULAMMIN LUONNONSUOJELUALUE. LUONNONHOITO JA ENNALLISTAMINEN 2016 2026 Luonnonsuojeluyhdistyksien ehdotus 2015

KINTULAMMIN LUONNONSUOJELUALUE. LUONNONHOITO JA ENNALLISTAMINEN 2016 2026 Luonnonsuojeluyhdistyksien ehdotus 2015 KINTULAMMIN LUONNONSUOJELUALUE LUONNONHOITO JA ENNALLISTAMINEN 2016 2026 Luonnonsuojeluyhdistyksien ehdotus 2015 JOHDANTO Osana Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman hyväksymistä vuosille 2012-2020

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Soiden ennallistaminen ja jälkikäytön näkökulma -seminaari Helsinki 15.10.2013 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset:

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

Suoverkosto-LIFE. Suomen soiden hyväksi

Suoverkosto-LIFE. Suomen soiden hyväksi Suoverkosto-LIFE Suomen soiden hyväksi Sisällys Suot keskeinen osa Suomen luontoa...3 Ojat umpeen ja vesi suohon...6 Elämää ennallistetulla suolla...9 Suot tutuksi kaikille...12 Suoverkosto-LIFE:n saavutuksia...14

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistamisopas

Ojitettujen soiden ennallistamisopas Kaisu Aapala, Maarit Similä ja Jouni Penttinen (toim.) Ojitettujen soiden ennallistamisopas Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188 Kaisu Aapala Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE..SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE

4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE..SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE 4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE.SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 4.1 Ennallistamisen tavoitteet ja 1.1 Suomen suot ja niiden niiden

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot