SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOIDEN 1. TAUSTAA. mman lähelle. ja samalla. suoluonnon. patoamalla. puusto. jälkeen. Suometsien 1"

Transkriptio

1 OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1. TAUSTAA Soiden ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa ojitettu suo mahdollisim mman lähelle luonnontilaa. Valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymässä periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa vv todetaan: Heikentyneitä ekosysteemejä ennallisteta aan kustannustehokkailla keinoilla tai niidenn annetaan palautua luonnon omien kehityskulkujen myötä. Parhaillaan Suomessa ja kaikissa EU maissa laaditaan myös elinympäristöjen ennallistamisohjelmaa. Suomen pinta alasta noin kolmannes, 10 miljoonaa hehtaaria, on suota ja yli puolet suopinta alasta on ojitettu metsätaloutta varten. Ojittamisen myötä suoluonnon monimuotoisuus on heikentynyt, ja samalla on menetetty soiden luonnollinen toiminta hiilen nieluina ja valuma alueensa vesienn suodattajina ja puhdistajinaa ("kidneys of the landscape"). Niin Suomessa kuin muuallakin on tällä hetkellä käynnissä laajamittaistaa ennallistamistoimintaa suoluonnon palauttamiseksi. Suomessa ennallistamiselle on erityisen hyvät edellytykset, koska metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan jopa yli miljoona hehtaaria ojitettuja soita tulee ravinnevarojen riittämättömyyden vuoksi jäämään taloudellisenn toiminnan ulkopuolellee jo lähitulevaisuudessa. Soiden ennallistamisessa on olennaisinta suon luontaisen vesitalouden palauttaminep en, suo on saatava vettymään uudestaan. Suon oma vesitalous vaikuttaa suotuisasti myös soiden eliölajiston elpymiseen. Ojituksen kuivattama turve imee kosteutta vähitellen. Metsäkasvit antavat tilaa suokasveille, jotka hiljalleen peittävät suon. Kun vedenpinta pysyy korkealla, kasvillisuus alkaa muodostaa turvetta ennallistettu suo alkaa toimia oikeana suona. Ennallistamisen toimenpiteitä ovat suolle kasvaneen puuston poisto (osaksi) sekä ojien tukkiminen. Vedenpintaa nostetaan mieluummin täyttämällä ojat kokonaan tai, mikäli se ei ole mahdollista, patoamalla ne. Lisäksi voidaan rakentaa pintapatoja varmistamaan veden laaja leviäminen suolle. Puuston poistaminen on usein tarpeellista, sillä puuta haihduttavat runsaasti vettä. Ojituksen seurauksenaa syntynyt puusto poistetaan aiemmin avoimilta ja harvapuustoisilta suo osilta. Alun perin runsaspuustoisilla soilla puusto säästetään. Ojien tukkimisen yhteydessä on muistettava huolehtia myöss vesiensuojelusta tekemällä tarvittavat vesiensuojelurakenteet. Osalla vähätuottoisista ojitusaloista voi olla järkevää jättää ne ennallistumaan, mihinn uusi metsälaki antaa hyvät mahdollisuudet. Vähätuottoisilta ojitetuilta soilta voidaan poistaa puustoa ja jättää ne sen jälkeen palautumaan itsestään. Tulos voi tosin olla epävarma ja palautuminen hidasta. 1

2 2. ENNALLISTAMISEN TAVOITT TEITA Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata ekosysteemien toiminta ja elämän edellytykset maapallolla. Soiden ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa ihmisen muuttaman ekosysteemin palautumista rakennepiirteiltään, toiminnaltaan ja eliölajistoltaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Vesitaloudellisena lopullisena tavoitteena on, että luonnontilaisen kaltaisen, ennallistetun suon vesitalous toimii mahdollisimman samalla tavalla kuin ojittamattoman suon. Suovedenpinta pyritään nostamaan takaisin luontaista vastaavalle tasolle ja veden kulku pyritään palauttamaan luontaisille reiteilleen. Ennallistamalla palautetaan suon vedenpidätys mahdollisesti vähentää tulvariskejä alapuolisilla alueilla. Myös veden ja suodatusominaisuudet. Mikäli tulvavesiä voidaan pidättää valuma alueilla, voidaan laatuun on odotettavissa parantumista, kun se suodattuu turvekerrosten läpi. Kiintoaineksen kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin todennäköisesti vähenee. Selkeänä tavoitteena on pysäyttää suolajiston s taantuminen ja käynnistää sukkessio, joka johtaa luontaisen kaltaisesti toimivaksi suoekosysteemiksi. Useimmiten ei ole mahdollista päätyä ennallistamisen kautta täsmälleen ojitusta edeltäneeseen tilanteeseent. Suolajiston osalta lajistotavoitteeksi voidaan asettaa saada palautettuaa tietylle suon osalle sille tyypillistä lajistoa. Yksi soiden ennallistamisen tavoite on ilmastonmuutoksen hillitseminen n. Luonnontilaiset suot toimivat hiilidioksidin nieluna. Kun ojitettu suo ennallistetaan, turvetta muodostavat kasviyhteisöt elpyvät, turpeen aerobinen hajotus hidastuu ja hiiltä alkaa varastoitua turpeeseen. Hyvin suunnitellulla ennallistamisella on mahdollista lisätä soiden virkistyskäyttömahdollisuuksia niin retkeilykohteina kuin esimerkiksi suomarjojen poimintapaikkoina. Ennallistaminen usein vaikuttaa myönteisesti suon riista arvoihin. Metso viihtyy pienkosteikoilla, teeri soiden laitamilla sekä reunametsissä ja riekko avosoilla ja niiden laitamilla. Useat vesilinnut esiintyvät soiden lampareilla ja käyttävät laajalti soita pesimiseen. Myös maisema arvot monipuolistuv vat erilaisten suomaisemien lisääntyessä. 2

3 3. ENNALLISTAMISEN SUUNNIT TTELU Ennallistamisen on hyvä perustua suunnitelmaan, jossa kuvataan kohteen ominaispiirteet. Niiden perusteella määritellään toimenpiteiden tarve jaa tavoitteet, toteutettavuus ja toteuttamiskeinott sekä vaikutusten seuranta. Ennallistamissuunnitelman yleispiirteinen sisältö: 1. Yleiskuvaus 2. Alueen nykytila, toimenpiteiden tarve jaa tavoitteet 3. Tehtävät toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset 4. Kustannukset 5. Seuranta Ennallistamisen tavoitteet todennäköisesti jonkin verran poikkeavat riippuen siitä ennallistetaanko suojelualuetta vai metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Metsätalousalueella voidaann painottaa suoekosysteemin palauttamisen ohella esimerkiksi riistan elinolojen parantamista, vesiensuojelua, tulvasuojelua tai vaikkapa suon virkistyskäyttöä. 3

4 4. ENNALLISTAMISEN TOIMENPITEETT Yleisimmät ennallistamiseen liittyvät toimenpiteet: Ojalinjojen raivaus Puuston poisto tai vähentäminen Ojien tukkiminen ja / tai patoaminen Vesien ohjaaminen Lahopuun määrän lisääminen erityisestii laiteille 4.1 Ojalinjojen raivaus Ojien tukkimiseen ja patoamiseen kaivinkonetyö önä liittyy usein tarve poistaa puustoa täytettävien ojien reunoilta. On huomattava, että ellei kaadettavia puita korjata pois, ne kaadetaan k poispäin ojasta. Tällöin ne eivät ole kaivinkoneen tiellä eivätkä jää täytettävään ojaan muodostamaan riukusalaojaa. 4.2 Puuston poistoo tai vähentäminen Ojalinjapuiden poistamisen lisäksi on usein tarpeellista poistaa puustoa myös ojalinjojen välialueilta. Ojituksen seurauksena syntynyt puusto haihduttaa vettä eikä ekosysteemi ole tältäkään osin aiemman ojittamattoman suo kaltainen. Puustoa poistetaan erityisesti alun perin avoimilta ja harvapuustoisilta suo jotta osilta. Suon ja metsän välinen vaihettumisvyöhykkeeltä puustoa poistetaan varovasti yksin puin, alkujaan keskiosaa runsaampi puusto palautetaan luontaisen kaltaiseksi. Yleensä puusto korjataan ennen ojien tukkimista, koska siinä vaiheessa suo upottaa vähiten. Suolla korjuuolosuhteet ovat usein sellaiset, että korjuu on mahdollista vain talvella ja suo olosuhteisiin tekoon. Puustoa kehitetyllä kalustolla. Erityisen hankalissa, upottavissa kohteissa voidaan joutua talvitien poistettaessa on muistettava, että uuden metsälain mukaan on pääsääntöisesti tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskuksen alueyksikölle aiotusta kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon johdosta tehtävästä hakkuusta ja muusta hakkuusta sekä erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. 4

5 Kuva 1. Puuston poistoa hakkuukoneella. 4.3 Vesitalouden palauttaminen Yleisimmin vesitaloutta palautetaan alkuperäiseen tilaansa täyttämällä ja j patoamalla ojat kaivurilla tai kaivinkoneella suon ollessa lumeton ja jäätön. Herkissä ja pienissä kohteissa työ voidaan tehdä myös miestyönä. Samalla vettä ohjataan haluttuihin suuntiin, että vesi saataisiin leviämään tasaisesti koko ennallistettavalle alueelle. Pohjaveden ja lähteiden esiintymät on otettava huomioon. Ojat täytetään pohjastaa pintaan huolellisesti tiivistäen. Painumisen vuoksi ojat useinn ylitäytetään. Samalla poistetaan ojiin mahdollisesti jääneet ojalinjapuut, etteivät ne mahdollista täytettyjen ojien toimimista piilosalaojina. Ojien täyttöön käytetään vanhojaa kaivumassoja täydentäen sopivista kohdista suota saatavilla massoilla. Riittävän tihein välein tehdään turpeesta patoja, joilla varmistetaan veden nouseminen tavoitellullee tasolle. Tarvittaessa patojen jatkeeksi tehdään pintavalleja ohjaamaan o vettä pois ojalinjoilta koko soistettavalle alueelle. 5

6 Suurempien vesimäärien ohjailemiseksi ja patoamiseksi voimakkaasti kaltevalla suolla tai maa ainesten huuhtoutumisen ehkäisemiseksi voii olla tarpeenn rakentaa erikoispatoja puuta, kiviä ja suodatinkangasta käyttäen. Uusien haittojen ehkäisemiseksi, on aina muistettava huolehtia huolellisenn vesiensuojelusuunnitelman tekemisestä. Kuva 2. Konetyönä tukittua ojaa. 4.4 Lahopuun määrän lisääminen Lahopuun määrää pidetään yhtenä tärkeimmistä metsän monimuotoisuutta kuvaavista indikaattoreista. Uhanalaisten ja vaateliaiden metsälajien elinoloihin voidaan myötävaikuttaa talousmetsien luonnonhoidon keinoin lahopuun määrää kasvattamalla. Suomessa on arvioitu esiintyvän noin lahopuusta riippuvaistaa eliölajia, mikä on noin viidesosa metsälajien kokonaismäärästä. Lisäksi jotkut lajit ovat välillisesti riippuvaisia lahopuun tarjoamasta suojasta ja ravinnosta, kuten esimerkiksi valkoselkätikka ja muut kolopesijät. 6

7 Ennallistamisen yhteydessä voidaan lahopuuta tehdä kaatamalla puita kaivinkoneellk la juurineen.. Kaivinkoneella juurineen kaadettu puu muistuttaa laadultaan luontaisesti kuollutta puuta. Rämeellä ja avosuolla maarungot peittyvät nopeasti rahkasammalten alle, jolloin toinen tapa lahopuun tuottoon on puiden kaulaaminen pystyyn. Kuva 3. Lahopuun lisäämistä kaivinkoneella. 7

8 5. ENNALLISTAMISEN VAIKUTUKSETT Kuva 4. Ennallistettu lettoräme. 5.1 Suon vesitalouteen Ennallistamisella pyritään palauttamaan suon vedenpinnan taso, veden virtaus sekä veden kemiallinen koostumus. Ennallistaminen nostaa vedenpinnan varsin nopeasti ja vedenpinnat pysyvät lähellä suon pintaa. Ongelmia on monesti veden leviämisessä suolle. Sarkojen keskiosat saattavat jäädä kuiviksi, kun vesi virtaa täytetyille ojalinjoille. Suon vesitalous ja kasvillisuus ovat tiiviissä t vuorovaikutuksessa. Vesitalous palautuu vain, jos myös kasvillisuuden pääpiirteet palautuvat ja päinvastoin. Eri suopintojen kosteuden kehitys riippuu ratkaisevasti turpeen kertymisestä, mikä voi olla hyvin erilaista suon eri osissa ja erilaisilla soilla. Kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pintaturpeen kasvu voi myös vaihdella täytetyillä ojalinjoilla ja viereisillä keskisaroilla. 8

9 Tiedot ennallistamisen vaikutuksistaa valuntaan ja sen vaihteluihin ovat osittain o ristiriitaisia. Ennallistamisen jälkeen suo vettyy, pohjaveden pinta nousee, suon pinta nousee turpeen turpoamisen myötä. Ennallistamisen pidempiaikaiset vaikutukset valuntaan riippuvat suuresti haihduttamisen kehittymisestä. Ennallistamisessa poistettavan puuston väheneminen pienentää haihduntaa, mutta märkien pintojen lisääntyminen lisää sitä. Ennallistamisen seurauksena ylivirtaamat useimmissa tapauksissa pienenevät. Veden viipymä ennallistetulla suolla saattaa tehostua luonnontilaiseen suohon s verrattuna, kun suolle s syntyy ennallistamisen seurauksenaa keinotekoisia painanteita. Kuva 5. Pohjavedenpinta nousee. 5.2 Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella on alkamassa tulvavesien pidättämiseen sopivien käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden kartoitus. Kartoitustyössä selvitetään turvetuotantoalueiden soveltuvuutta kosteikoiksi, joiden avulla voidaann pidättää tulvavesiä ja vähentää v jokilaaksojen tulvariskiä. Käytöstä poistettujen urvetuotantoalueiden tulvasuojelullinen hyöty perustuu mahdollisuuteen varastoida Kyrönjoen ja Lapuanjoen valuma alueilla vettä valuma alueilla ja näin tasoittaa virtaushuippuja koko jokilaaksossa. Tulvavesien pidättäminen 9

10 valuma alueella on sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan kannalta hyvä ratkaisu. Kosteikot ja tulvaniityt ja metsät toimivat parhaimmillaan myös monimuotoisina elinympäristöinä ja lisäävät kuivan kauden virtaamia. Veden pidättäminen valuma alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä on yksi Kyrön ja Lapuanjoella tulvariskien hallintaan esitettävistä toimenpiteistä. Pitkäntähtäyksen tavoitteena onn saada turvetuotantoon, metsätalouteen ja maatalouteen veden pidätysalueitaa Kyrönjoellaa 800 hehtaaria ja Lapuanjoella 400 hehtaaria. Myös ennallistetut suot voivat osittain mahdollisesti toimia pidätysalueina. 5.3 Kasvillisuuteen Ennallistaminen aiheuttaa kasvillisuuden kannalta voimakkaita elinympäristön muutoksia. Puuston poistamisen myötä valon määrä lisääntyy ja ravinteita vapautuu muun kasvillisuudek n käyttöön. Pohjaveden pinnan taso nousee ja hapellinen pintakerros häviää tai ohenee. Alkuvaiheessa jotkut lajit runsastuvat voimakkaasti. Karuilla soilla erityisesti tupasvilla, rehevillä soilla pallosara, maitohorsmaa ja vadelma.. Rahkasammalten elpyminen käynnistyy yleensää nopeasti. Suon pinnan kattavan rahkasammalikon synnyttyä, kuoleva rahkasammal kerrostuu ja muodostaa ajan kuluessa rahkaturvetta. Pintaturpeen kehittyminen on edellytys suoekosysteeminn toiminnan palautumiselle. Kaiken kaikkiaan ojituksesta hyötyneiden metsälajien runsaus vähenee ja j suolajien peittävyys kasvaa ennallistamisen vaikutuksesta. Kehityksen kulkuun vaikuttaaa suuresti suon ravinteisuus ja erityisesti veden pinnan korkeus ja sen vaihtelu ennallistettavallaa alueella. 10

11 Kuva 6. Tupasvilla runsastuu karuilla soilla. kokonaisvaltainen käsittely hanke

12 6. RIEKKOSUON ENNALLISTAMINEN -esimerkkii Lapin linnuksi nimitetty riekko esiintyy Suomessa myös havumetsävyöhykkeellä, missä sen elinympäristöjä ovat erityisesti suoalueet. Havumetsäalueen riekkokannat ovat vähentyneet jo vuosikymmentenn ajan. Eteläisestä Suomesta riekot ovat monin paikoin hävinneet kokonaan ja vielä v säilyneet populaatiot eritäytyneet yhä kauemmas toisistaan. Metsäriekon ahdingon uskotaan johtuvan ennen kaikkeaa soiden ojituksia seuranneesta elinympäristöjen hupenemisesta ja muuttumises sta. 6.1 Mitä ennallistetaan? Ennallistettavia kohteita ovat erityisesti karut rämeet. Soidin ja pesimäsuot ovat hyviä ennallistamiskohteita. Vesitalouden palauttaminen lähelle alkuperäistä on ennallistamisen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Riekot liikkuvat suhteellisesti vähän, joten ennallistettavan alueen läheisyydessä tulisi esiintyä ennestään riekkoja. Soiden tulisi olla läheisesti yhteen kytkeytyneitä, jotta riekot voivat liikkua niiden välillä. Koiraat liikkuvat mielellään avosoiden läheisyydessä, mutta suosivat vähäpuustoisia rämeitä. 6.2 Miten ennallistetaan? Ennallistamiskohteilta poistetaan ojituksesta hyötynyt ja ojituksen jälkeen kasvanut puusto siten, että suon ja metsän jälkeinen vaihettumisvyöhyke palautetaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Jäävässä puustossa tulee suosia keloontuneita puita ja iäkkäitä, lakkapäisiä mäntyjä. Suon laitaa kohti k mentäessä poistetaan pääasiassa yksittäisiä puita. Katajat, lepät, marjovat puuta ja pensaat sekä kuusialikasvos kuuluvat suosittaviin lajeihin. Kuusien latvojaa katkomalla voidaan kuuset saada uuheentumaan ja tarjoamaan suojapaikkoja. Suon vesitalouden ja suokasvien palautumista edistetään täyttämällä ja patoamalla ojia. Kankaan ja suon väliset reunaojat, niskaojat on suositeltavaa täyttää, jotta kankailta pääsee vettä valumaan suolle. Vesi pitäisi saadaa jakautumaan tasaisestii suoalueellee sekä keskelle että laiteille. Toimintamallia on erityisesti metsähallituksessaa kehitetty sellaiseksi, että mallia voidaan soveltaa metsätalouden vakiintuneita järjestelmiä käyttäen ja vähäisin lisäresurssein. Toimintamallia soveltaen voidaan esim. kunnostusojituksen yhteydessä ennallistaa samalla läheinen kunnostusojitukseen soveltumaton ojitettu suo. Ennallistettavaa suota voidaan lisäksi hyödyntää kunnostusojitetun alueen valumavesien pintavalutuskenttänä. Mahdollisuudet riekkosoiden kustannustehokkaaseen ennallistamiseen normaalien metsätaloustoimien yhteydessä ovat parantuneet, kunn energiapuun korjuuta ollaan lisäämässä ja kalustoa on kehitetty. Riekkokannan elvyttämisen kannalta on helpompaa, kun metsälakia on muutettu luopumalla metsälaissa säädetystä uudistamisvelvoitteesta puuntuotannollisesti vähäarvoisilla soilla. s Muutos edistää puunkorjuuta ojitetuilta kitu ja joutomaiden soilta, jolloin alkuperäinen suoluonto palautuu kohteille ajan kanssa. 12

13 7. TURPEENTUOTANTOALUEIDEN SOISTAMINEN Etelä Pohjanmaan maakunnan alueella on Etelä Pohjanmaan suoselvityshankkeen mukaan n hehtaaria turvetuotantoalueita. Vanhoja alueitaa on poistunut ja poistuu käytöstä lähivuosina tuhansia hehtaareja. Niiden osuus eteläpohjalaisessa maisemassa on merkittävä. Sitä mukaa, kun tuotantotoiminta alueella päättyy, on pikaisesti ratkaistava sen jälkikäyttö. Mahdollisuuksia on monia, mutta kaikki eivät sovi kaikille alueille. Toisaalta yksi käyttömuoto harvoinn sopii koko tuotantoalueelle. Suopohjan jälkikäyttömuotojaa ovat: metsätalous, peltoviljely, soistaminen, vesittäminen ym. käyttömuodot. Eräs esimerkki turpeen tuotannostaa poistuvan alueen useammista käyttömuodoistaa on reuna alueen metsittäminen ja keskikohdan uudelleen soistaminen. 7.1 Soistamisen tarkoitus Uudelleensoistamisen tarkoituksenaa on palauttaa suopohjille olosuhteet, jotka mahdollistavat suokasvillisuuden leviämisen alueelle. Useasti ajatellaan, ettei käytöstä poistuneellee turvetuotantoalueelle tarvitse tehdä mitään, vaan se palautuu itsestään takaisin suoksi. Tämä on kuitenkinn harvinaista, koska vain harvoilla suopohjilla hydrologia palautuu itsestään suokasvillisuudelle edulliseksi ilman mitään ennallistamistoimenpiteitä. 7.2 Tuottaja ja omistaja yhteistyöhön Osa turvetuotantoalueista on tuottajien omistamaa ja osa on vuokrattu muilta maanomistajilta. Kun turpeentuotanto vuokra alueelta alueelta on päättymässä, yleensä turvetuottaja vastaa alueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä. Turvetuottajan ja maanomistajan yhteinen etu on aloittaa tuotannostaa poistuneella alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteisek eksi tai muuhun käyttöön mahdollisimman pian. Jälkikäyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin yhteistyössä tuottajan ja omistajann kanssa. 7.3 Vesipintaa nostettava Soistamisessa tai ennallistamisessa keskeistä onn suonpohjann vesipinnan nostaminen. Tärkein uudelleensoistumisen edellytys on vesipinnan tason pysyminen riittävänn korkealla läpi vuoden, mikä mahdollistaa suokasvillisuuden hiilensidonnan eli turpeen kertymisen ja toiminnallisesti luonnontilaisen kaltaisen suoekosysteemin palautumisen alueelle. Mikäli tuotantoalueen kuivatuksessa on jouduttu turvautumaan pumppaamiseen ja pumppaaminen lopetetaan, alue vettyy tuotannon loputtua. Tällöin jälkikäyttövaihtoehdot supistuvat merkittävästi. Tässä 13

14 tapauksessaa ennallistaminen tai vesittäminen esim. lintujärveksi, kosteikoksi tai luonnonravintolammikoksi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Ennallistaminen sellaisella alueella, jonka vesitaloutta on pidetty kurissaa pumppaamalla, tulee monesti edulliseksi. Pumppaamisen lopettaminen ja mahdollisesti laskuojien patoaminen uudelleensoistamisalueelta lähtevistä purkukohdista usein riittää. Turpeennostoalueen uudelleensoistamisessaa ei yleensä ole tarvetta ojien täyttämiseen samalla tavalla kuin metsäojitusalueella. Joskus tarvitaan myös pengerryksiä,, jos alue on pohjaprofiililtaan epätasainen. Tarvittavat vesiensuojelurakenteet on myös tehtävä. 7.4 Istutetaanko suokasveja? Vapo toteutti Kihniön Aitonevalla kokeen, jossa turvetuotannon loppuessa, alue padottiin niin, että vesi nousi lopullisesti takaisin alkuperäiseen korkeuteensa. Alueelle ei levitetty lannoitteita, tuhkaa eikä kalkkia. Ei kylvetty eikä istutettuu kasveja. Kymmenessä vuodessa suokasvilajit olivat palanneet alueelle ja paikalla kasvaa nyt muiden kosteikkolajien lisäksi myös rahkasammalta. Muualla maailmalla uudelleensoistamiseen liittyy myös suokasvillisuuden, etenkin rahkasammalten, siirtoistuttaminen soistettavalle alueelle. Metsäntutkimuslaitoksen alustavien kokeiden mukaan, rahkasammalen siirtoistutus nopeuttaa soistumiskehitystä pelkkään vesipinnan nostoon verrattuna. 7.5 Monimuotoisuus lisääntyy Jokaisella jälkikäyttömuodolla on ekologisia vaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaat vaikutuksett ovat ennallistamisella ja lintujärveksi tai muuksi kosteikoksi vesittämisellä. Näissä jälkikäyttömuodoissa alue palautuu lähimmäksi alkuperäistää tilaansa, jolloin alkuperäisellä lajistolla ja eläimistöllä on mahdollisuus hyödyntää alaa. Jälkikäyttö on hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti tuotannon loputtua. Näin aluee saadaan muutettua hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. 14

15 8. VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on maa ja metsätalousministeriön esityksestää tehnyt tämän periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden vastuullisestaa ja kestävästä käytöstä ja suojelusta. Ennallistamista koskevia kirjauksia: Suojelualueiden soiden tilaa parannetaan ennallistamalla tarpeen mukaan aikaisemmin ojitettuja soita tai suon osia sekä edistämällä tarvittaessa suojeltujen soiden vesitalouden palauttamista vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin, kuten suojelualueiden rajauksia tarkistamalla ja/tai johtamalla j suojelualueelle luontaisestii kuuluvia vesiä yläpuoliselta ojitusalueelta. Tässää tarkoituksessa selvitetään suojelualueiden rajausmuutosten ja vesitalouden ennallistamisen tarpeet sekä toteutetaan tarvittavat toimet osana suoluonnonn suojelun ja ennallistamisen pitkän aikavälin ohjelmaa. Lisätään ennallistamistoimia suoluonnon tilan parantamiseksi sekä suojelualueilla että talouskäytössä olevilla alueilla. Valtion metsätalousalueiden turv la lisätään ennallistamistoimia suoluonnon kytkeytyneisyyden, valuma alueiden vesitalouden ja vesistöjen sekä riistalintukantojen kannaltaa tärkeillä alueilla ja arvioidaan erityisesti korpien, lettojenn ja muiden uhanalaisten n suoluontotyyppien ennallistamistarpeet. Ennallistamistoimissa pyritään luomaan vesitaloudellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Yksityisten maanomistajien omistamilla turv la ennallistetaan ojitettuja soita kestävän metsätalouden rahoituslain ja asetuksen mukaisinaa luonnonhoitohankkeina luonnonarvoiltaan tärkeillä alueilla. Valtion rahoituksella toteutettavissa ennallistamisessa ja luonnonhoitokohteiden valinnassaa tuetaan suojelualueiden ja uhanalaisten suoluontotyyppien sekä metsälain mukaisten erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen tilan parantamista sekä riistalintukantojen elvyttämistä. Metsälain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet muuttaaa metsälakiaa siten, että metsänomistaja voi tehdä kohteen erityisluonte een mukaisiaa hakkuita ja suon ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman, monikäytön tai riistalintukantojen hoidon edellyttämällä tavalla. Selvitetään myös mahdollisuudet poistaa tai väljentää suometsien osalta metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai silloin, kun metsänomistaja asettaa tavoitteekseen kohteen luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen. Metsänhoitosuosituksissa ja metsäneuvonnassaa korostetaan luonnontilaisten suokokonaisuuksien ja suojelualueiden reunavyöhykkeiden vesitalouden säilyttämistä. Edistetään aktiivisia ennallistamistoimia valtion sekä yksityisten metsätalousalueiden turv la osana talousmetsien kestävää käyttöä. Metsälain uudistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia poistaa tai väljentäää uudistamisvelvoitetta niiden metsäojitettujen turvemaiden osalta, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole kannattavia tai silloin, kun metsänomistaja asettaaa tavoitteekseen kohteenn luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen. Uudistamisvelvoitteen poistamiseen kytkeytyvät maankäytönn muutoksett ja niiden vaikutukset arvioidaan Suomen ilmastovelvoitteiden täyttämisen kannalta 15

16 Selvitetään metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien erilaiset kustannustehokkaat jatkokäyttömahdollisuudet. Luonnonarvoja sisältävät metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suometsätt ennallistetaan tai jätetään palautumaan luonnontilaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja soiden hiilivarastojen edistämiseksi. Sijainnin ja laadun asettamat rajoitukset huomioon ottaen niitä voidaan jatkossa käyttää myös biomassojen hyödyntämiseenn ja turvetuotantoon. 16

17 9. METSÄLAIN UUDISTUKSIA (Metsälaki /1085) Metsälakiin tehtiin Valtioneuvostonn periaatepäätöksen mukaisia uudistuksia ennallistamista helpottamaan. 5 a Uudistushakkuu ja siihen liittyvää uudistamisvelvoitee Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite. Uudistushakkuuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun alueelle on saatu taimikko siten kuin 8 :ssä säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettua uudistamisvelvoitetta ei ole puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla, jolla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden. Tällöin käsittelyalueelle on jätettävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa. Uudistamisvelvoitetta ei ole myöskään alueella, jolla Suomen metsäkeskuksen alueyksikön, jäljempänä metsäkeskus, tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella ennallistetaan alun perin avoin tai harvapuustoinen suo taikka t perinneympäristö. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin vähätuottoisiksi katsottavista turvemaista ja niille jätettävästä puustosta sekä menettelystä ennallistamisen hyväksymistä haettaessa. 10 a Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet Edellä 10 : n 2 momentissa tarkoitetuissa erityisen tärkeissää elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuuss ja maaperä. Ominaispiirteitä vahvistavia hoito ja käyttötoimenpiteitä ovat suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet. Ominaispiirte eet säilyttäviää hoito ja käyttötoimenpiteitä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen sekä Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimien istuttaminen ja niidenn siementen kylväminen. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä voidaan erityistä varovaisuutt ta noudattaen kuljettaa puutavaraa p jaa ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. 17

18 10.TUTKIMUSTARPEITAA Suon hydrologisen / ekologisen toiminnallisuuden palautuminen n. Lajien elinvoimaisten populaatioiden palautumiseen vaikuttavatt tekijät ja palautumisnopeus. Ennallistamistoiminnan laajentuessa onn tärkeä selvittää miten ennallistettave vat kohteet kannattaa sijoittaa aluetasolla. Ekologinen ja taloudellinen kustannustehokkuus Ennallistamisenn ilmastovaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti. LÄHTEITÄ: Aapala K., Similä M., Penttinen J. (toim.): Ojitettujen soiden ennallistamisopas Turveteollisuusliitto: Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Metsähallituksen useita julkaisuja ja kirjoituksia ennallistamiskokemuksista Etelä Pohjanmaan liiton julkaisuja ja ohjelmia Suomen Riistakeskuksen artikkeleitaa Kuvat Suomen metsäkeskuksen kuva arkistosta 18

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä 1 Askel riistametsään: mikä, missä, milloin, kuka ja miksi? Mikä: Hanke, joka vie talousmetsien hoitoa riistaystävällisempään

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Sakari Rehell Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut Soita pitkin vedet virtaavat kohti

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari 29.1. 2013 Soidensuojelutyöryhmä 4.9.2012-31.12.2014 Ympäristöneuvos Metsäneuvos Vanhempi

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys

Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys EMV:n infotilaisuus 30.08.2013 Olli Äijälä ja Olli Mäki Esityksen sisältö Selvitystyön toteutus ja tavoitteet.

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 262 65101 VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Suoseuran kevätkokousseminaari Helsinki 23.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Työryhmän tehtävänä oli Laatia ehdotus kansalliseksi suo- ja turvemaiden strategiaksi

Lisätiedot