Ehdot käsitellyn puhdistamolietteen käytölle maataloudessa

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Elintarvike- ja terveysosasto Päivämäärä 1(7) Dnro MMMELO 2915/835/2005 Jätevedenpuhdistamot Puhdistamo- tai saostuskaivolietettä prosessissaan käyttävät jätteenkäsittelylaitokset Puhdistamo- tai saostuskaivolietettä tilallaan käsittelevät viljelijät TE-keskuksien maaseutuosastot Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Alueelliset ympäristökeskukset Sosiaali- ja terveysministeriö Viite MMM/Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot Asia Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle Ehdot käsitellyn puhdistamolietteen käytölle maataloudessa Maa- ja metsätalousministeriön oppaassa "Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot" on puhdistamolietteen osalta todettu sivulla 15 seuraavaa. "Jos viljelijä ottaa vastaan puhdistamolietettä, vastaanotettavan puhdistamolietteen on oltava käsitelty hyväksytyllä menetelmällä ja sen on täytettävä asetetut hygieniavaatimukset". Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto sekä Kasvintuotannon tarkastuskeskus ovat seuraavassa määrittäneet ne Suomessa tällä hetkellä hyväksytyt puhdistamolietteen käsittelymenetelmät ja tarkentaa täydentävien ehtojen ohjetta seuraavasti: 1. Käsittelemätöntä puhdistamolietettä ei saa luovuttaa maatalouteen, vaan liete on käsiteltävä KTTK:n hyväksymällä menetelmällä. Hyväksyttyjä menetelmiä ovat termofiilinen mädätys (mesofiilinen ei yksinään ole riittävä käsittely), kalkkistabilointi (ph 12), kompostointi ja terminen kuivaus. KTTK voi hyväksyä myös muita lietteenkäsittelymenetelmiä, mikäli niillä todistetusti pystyään merkittävästi vähentämään taudinaiheuttajien määrää lietteessä. 2. Viljelijän saatava käsiteltyä puhdistamolietettä vastaanottaessaan vahvistus siitä, että puhdistamolietteen käsittelijä kuuluu KTTK:n lannoitevalmisteiden valvontaa varten pitämään rekisteriin ja että lietetuote kuuluu valvonnan piiriin. Vahvistus voi olla esimerkiksi KTTK:n tuotteelle kauppanimen ja tyyppinimen vahvistamisen yhteydessä antama RA-tunnus. 3. Jätevedenpuhdistamolta tai muulta lietteen käsittelijältä myydyn tai vastikkeetta luovutetun käsitellyn puhdistamolietteen on täytettävä tuotteelle lannoitelain nojalla asetetut laatu- ja hygieniavaatimukset. Lannoitelain vaatimusten mukainen tuoteseloste sekä analyysitulokset luovutetun lietteen mikrobiologisista ominaisuuksista (Salmonella ja Escherichia coli) ja haitallisten raskasmetallien määristä on annettava kunkin tuote-erän mukana viljelijälle. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Mariankatu 23, Helsinki PL 30, VALTIONEUVOSTO puh faksi

2 2 4. Puhdistamolietteen seostaminen turpeen, hakkeen, karikkeen tai muun vastaavaan seosaineen kanssa ei ole hyväksyttävä lietteen käsittelymenetelmä eikä sillä tavoin käsiteltyä lietettä saa sellaisenaan käyttää maatalouteen siinä olevien taudinaiheuttajien vuoksi. Myöskään tiivistys ja kuivaus eivät ole riittäviä lietteen käsittelymenetelmiä. Yleistä puhdistamolietteestä ja saostuskaivolietteestä Käsittelemättömässä puhdistamolietteessä tiedetään esiintyvän runsaasti erilaisia ulosteperäisiä ihmisille ja eläimille potentiaalisia tauteja aiheuttavia bakteereja kuten Salmonellaa, Listeriaa ja Escherichia colia, erilaisia viruksia kuten noro- (eli kaliki-) ja astroviruksia sekä alkueläinten kestomuotoja (giardioita ja kryptosporideja). Tästä syystä ei käsittelemätöntä puhdistamolietettä eikä pelkästään seostamalla valmistettuja mekaanisia lieteseoksia ole turvallista käyttää maataloudessa. Liete on ennen maatalouskäyttöä käsiteltävä niin, että taudinaiheuttajien määrät merkittävästi vähenevät. Saostuskaivoliete on verrattavissa puhdistamolietteeseen tarkasteltaessa lietteen mahdollisesti sisältämiä potentiaalisia taudinaiheuttajia. Tyypillisesti saostuskaivoliete on peräisin yhden tai muutaman perheen taloudesta ja näin ollen siinä olevien taudinaiheuttajien määrä on yleensä vähäinen. Mutta jos perheen tai perhekunnan jäsenistä joku sairastuu ulostelevitteiseen suolistotautiin, lietteessä olevien taudinaiheuttajien määrä voi nousta erittäin korkeaksi. Useimmille ulosteperäisille suolistoinfektioille on ominaista, että potilas erittää huomattavia määriä taudinaiheuttajaa jopa vuorokausia ennen kuin hänelle ilmaantuu suolisto-oireita. Suolistoinfektioille on myös ominaista, että usein koko perhekunta sairastuu infektioon yhden perheenjäsenen sairastuttua. Näin ollen saostuskaivolietteille on ominaista, että niissä on joko hyvin alhaiset tai hyvin korkeat taudinaiheuttajapitoisuudet ja tautiriskin ennalta arviointi on käytännössä erittäin vaikea tehdä. Saostuskaivolietteet tulee tästä syystä toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle ennen lietteiden maatalouskäyttöä tai ne on käsiteltävä tilalla jäljempänä esitettyjen käsittelyvaihtoehtojen 1-5 mukaisesti. Puhdistamolietteestä voidaan mädättämällä tai kompostoimalla ja edelleen jälkikypsyttämällä, kalkkistabiloimalla tai kuivaamalla tuotteistaa hygienisoitunut ja muutenkin lannoitelain (232/1993) vaatimukset täyttävä maanparannusaine tai sellaisenaan maanparannusaineeksi soveltuva sivutuote. Jätevedenpuhdistamon haltijan tai lietteen käsittelystä huolehtivan toiminnanharjoittajan tulee toimittaa käsiteltyä lietettä vastaanottavalle maanviljelijälle lannoitelain mukainen tuoteseloste sekä analyysitulokset käsitellyn puhdistamolietteen mikrobiologisten vaatimusten täyttymisestä (puhtaita salmonellasta ja E. coli määrä 100 tai 1000 PMY/ g) sekä raskasmetallien pitoisuuksista. Lisäksi tuotteen mukana tulee antaa ohjeet käsitellyn puhdistamolietteen käytöstä sekä muut tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelymenetelmästä. Puhdistamolietteeltä vaaditut käsittelyvaihtoehdot Ennen maatalouskäyttöä puhdistamoliete on käsiteltävä hajuhaittojen vähentämiseksi sekä siten, että taudinaiheuttajat merkittävästi vähenevät (lannoitelaki 232/1993, Vnp puhdistamolietteen maatalouskäytöstä 282/1994, puhdistamolietedirektiivi 86/278/ETY). Tehokkaina käsittelymenetelminä pidetään hyvin tehtyä kalkkistabilointia, termofiilistä mädätystä, kompostointia ja termistä kuivausta (Carrington 2001, Vuorinen ym. 2003). Myös muut vastaavat Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta hyväksynnän saaneet menetelmät voivat tulla kyseeseen.

3 3 Saostuskaivolietettä koskevat samat vaatimukset kuin puhdistamolietettä. Se on ennen peltokäyttöä käsiteltävä siten, että hajuhaitat ja taudinaiheuttajat lietteessä merkittävästi vähenevät. 1. Kalkkistabilointi Liete ja kalkki (CaO; sammuttamaton kalkki) tulee kalkkistabiloinnissa sekoittaa perusteellisesti keskenään. Käsittely voidaan tehdä joko ennen tai jälkeen lietteen kuivauksen tai sen yhteydessä. Puhdistamoliete on kalkkistabiloitu vaatimukset täyttävästi, jos lietteen ph nousee käsittelyn aikana vähintään ph 12 ja lämpötila kohoaa samanaikaisesti vähintään 55 o C:een vähintään kahden tunnin ajaksi. Lietteen käsittelijän on omavalvontaraportissa osoitettava edellä esitettyjen ph- ja lämpötilavaatimusten täyttyminen jokaisen käsittelyerän osalta sekä kalkin ja puhdistamolietteen seossuhteet ja käsitellyn lietteen määrä. Lannoitelain piiriin kalkkistabiloitu liete kuuluu jätevesipuhdistamon sivutuotteena ns. "maanparannusaineena sellaisenaan käytettävänä sivutuotteena". Sen maanparannusvaikutus perustuu osin myös mahdolliseen kalkitsevaan ominaisuuteen. 2. Terminen kuivaus Liete tulee kuumentaa vähintään 80 C:een vähintään 10 minuutin ajaksi ja kosteuden tulee vähentyä alle 10 prosenttiin. Termisesti kuivattua lietettä voidaan käyttää ja markkinoida lannoitelain alaisena tuotteena tyyppinimenä "maanparannusaineena sellaisenaan käytettävä sivutuote". 3. Mädätys Mädättämällä puhdistamoliete voidaan hygienisoida joko 1. termofiilisessä prosessissa, jolloin lietteen lämpötilan tulee olla prosessissa yli 55 C vähintään 4 tunnin ajan viimeisen panoksen lisäämisen jälkeen ja ennen seuraavaa poistoa tai 2. mesofiilisessä prosessissa (lämpötila C:ssa), jolloin mädätetty liete on vielä joko a) termisesti kuivattava, jolloin lämpötilan oltava yli 80 C vähintään10 minuutin ajan tai b) kompostoitava ja jälkikypsytettävä n. kuusi kuukautta tai vanhennettava vähintään kaksi vuotta tai c) liete on ennen mädätystä käsiteltävä ns. pastörointi- tai hygienisointiyksikössä, jossa lietteen lämpötila on vähintään 70 o C:ssa 30 minuutin ajan. Pastöroinnin jälkeen liete on välittömästi mädätettävä. Termofiilisesti mädätettyä lietettä, termisesti kuivattua lietettä sekä ennen mädätystä hygienisoitua lietettä voidaan käyttää ja markkinoida lannoitelain alaisena tuotteena tyyppinimellä "maanparannusaineena sellaisenaan käytettävä sivutuote". Kompostoitua tai riittävästi vanhennettua mädätettyä lietettä voidaan vastaavasti markkinoille saattaa "maanparannuskompostina".

4 4 4. Kompostointi Puhdistamolietteen kompostointi voidaan tehdä reaktorissa esim. tunnelissa tai rummussa, kompostointikentällä aumoissa tai patjakompostointina tai muulla sopivalla tekniikalla. Kompostoitumiseen tarvittava aika- ja lämpötilavaatimukset riippuvat käytetyistä seosaineista, kompostointimenetelmästä ja prosessista. Aumassa ja patjassa lietettä kompostoitaessa tulee kompostoituvan seoksen lämpötilan nousta ja pysyä 55 o C:ssa 4 tunnin ajan vähintään kolmen peräkkäisen käännön jälkeen. Kääntöjä voidaan tarvita useampia riittävän kompostoitumisen varmistamiseksi. Kuuman vaiheen jälkeen kompostia on vielä jälkikypsytettävä, kunnes tuote ei enää sisällä kasveille haitallisia (eli fytotoksisia) yhdisteitä. Suositeltavana aikana pidetään vähintään kuutta kuukautta, mielellään kahta vuotta. Ilmastetussa aumassa ja reaktorissa lietettä on kompostoitava niin, että kunkin erän lämpötila nousee vähintään 4 tunnin ajaksi yli 55 o C:een ja on vähintään viiden vuorokauden ajan yli 40 o C. Tämän jälkeen kompostia on vielä jälkikypsytettävä, kunnes tuote ei enää ole fytotoksinen. Suositeltavana aikana pidetään vähintään 6 kuukautta, mielellään 2 vuotta. Mikäli seosaine on hyvin karkeaa, voidaan kompostoinnilta vaatia korkeampia tavoitelämpötiloja ja/tai pidempää aikaa korkeassa lämpötilassa. Myös lietteen kanssa mahdollisesti kompostoitavat muut jätejakeet voivat vaikuttaa lämpötilavaatimuksia tiukentavasti. Kompostoitu liete kuuluu lannoitelain piiriin ja sen markkinoille saattaminen tapahtuu tyyppinimellä "maanparannuskomposti". 5. Kemicond-menetelmä Lietteen hygienisointi voidaan tehdä myös Kemicond-lietteenkunnostusmenetelmällä, jossa liete ensin hapotetaan lisäämällä lieteseokseen rikkihappoa ja sitten hapetetaan vetyperoksidilla. Kemicond-käsitelty liete on kuivauksen jälkeen vielä stabiloitava kompostoimalla. Kompostoinnille ei aseteta vähimmäislämpötilavaatimuksia, mutta kompostia on käännettävä ja kompostointia tulee jatkaa, kunnes tuote on riittävän kypsää ja täyttää lannoitelain laatuvaatimukset. Kompostoitu Kemicord-käsitelty liete kuuluu lannoitelain piiriin ja sen markkinoille saattaminen tapahtuu tyyppinimellä "maanparannuskomposti". Puhdistamolietteen käsittelyyn soveltumattomat menetelmät Tiivistys ja kuivaus Jätevedenpuhdistuksessa syntynyt liete tiivistetään ja kuivataan ylimääräisen veden poistamiseksi ja tilavuuden pienentämiseksi. Tämä käsittely ei ole riittävä lietteen käsittelymenetelmä peltolevitystä varten.

5 5 Seostaminen turpeen, hakkeen tms. seosaineen kanssa Puhdistamolietteen mekaaninen seostaminen turpeen, hakkeen, karikkeen tai muun vastaavaan seosaineen kanssa ei ole hyväksyttävä lietteen käsittelymenetelmä sellaisenaan. Mekaanisesti valmistettuja lieteseoksia ei saa sellaisenaan käyttää maatalouteen niissä mahdollisesti olevien taudinaiheuttajien vuoksi. Mesofiilinen mädätys Mesofiilinen mädätys ei yksinään riitä puhdistamolietteen käsittelyksi peltolevitystä varten. Mädätetty liete on joko kompostoitava ja jälkikypsytettävä, vanhennettava vähintään kaksi vuotta tai termisesti kuivattava. Puhdistamolietteen tuoteselosteessa ilmoitettavat ja muut laatutiedot Käsitellystä puhdistamolietteestä tulee antaa aina lietettä luovutettaessa vastaanottajalle tuoteseloste, jossa tulee ilmoittaa KTTK:n hyväksymin analysointimenetelmin määritetty kuiva-ainepitoisuus (%), orgaanisen aineksen määrä (hehkutushäviö % kuiva-aineesta), happamuus (ph; mitattuna tuoreesta aineksesta 1+5 uuttosuhteella), johtokyky (ms/m), kokonaistyppi (N) mg/l, kokonaisfosfori (P) mg/l sekä kokonaiskalium (K) mg/l. Lisäksi tulee liitteenä olla analyysitodistus, josta käy ilmi kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin ja elohopean sekä lannoitelainmukaisesti myös arseenin pitoisuudet mg/kg kuiva-ainetta. Analyysitodistuksella tulee myös osoittaa, että tuote on puhdas Salmonellasta ( ei todettu /25 g) ja että Escherischia colin määrä ei ylitä 100 tai 1000 PMY/g. Lisäksi voidaan tuoteselosteessa ilmoittaa liukoisen typen (N, 1+5 vesiuutolla), kalsiumin (Ca) ja magnesiumin (Mg) kokonaispitoisuudet sekä raudan (Fe), alumiinin (Al) ja rikin (S) pitoisuudet. Käytetyt hyväksytyt analyysimenetelmät on mainittava analyysitodistuksessa. Käsiteltyä puhdistamolietettä saa levittää pellolle vain, jos lietteen raskasmetallipitoisuudet alittavat valtioneuvoston päätöksen määräämät raja-arvot ja mikäli mikrobiologiset kriteerit täyttyvät. Kuljetus tilalle Käsitellyn puhdistamolietteen ja saostuskaivolietteen keräily laitoksella sekä kuljetus tilalle on tehtävä aina niin, ettei uudelleen kontaminoitumista tapahdu eikä taudinaiheuttajien siirtymistä puhdistamolta tilalle tapahdu. Lisäksi on huolehdittava, ettei kuljetuksesta aiheudu haittaa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Käsitelty puhdistamoliete on kuljetettava tilalle tiiviissä, katetuissa ajoneuvoissa, joiden riittävästä puhdistamisesta on huolehdittava. Lisäksi lietteenajosta vastuussa olevan urakoitsijan on pidettävä kirjaa kuljettamistaan lietemääristä ja näin varmistettava, että myös tiloille toimitetut käsitellyt liete-erät ovat tarvittaessa jäljitettävissä.

6 6 Puhdistamon tai lietteen käsittelijän kirjanpito ja raportointi Lietteen käsittelijän on pidettävä kirjaa ainakin: tuotetun tai vastaanotetun lietteen määrästä ja vastaanotetun saostuskaivolietteen määrästä viljelykäyttöön toimitetun käsitellyn puhdistamolietteen määrästä käsiteltyjen lietteiden laatua kuvaavista analyysituloksista lietteen käsittelymenetelmistä ja menetelmän kriittisten pisteiden valvonnasta (esim. lämpötilat /käsittelyaika) käsitellyn lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai aiotaan käyttää viljelykseen Jätevedenpuhdistamon tai muun lieteen käsittelijän on laadittava raportti vuosittain ja toimitettava se KTTK:lle. Raportissa tulee olla tiedot käsitellyistä lietemääristä, lopputuotteen määristä, tulokset prosessiseurannasta sekä lietteen laadun ja hygienian varmistamiseksi tehdyistä analyyseistä. Lietteen käsittelijän tulee säilyttää jäljennökset käsittelyprosessin seurantadokumenteista, käsitellyn lietteen analyysituloksista sekä mahdollisista viljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista vähintään viisi vuotta. Lietteen käsittelijä lähettää myös käsiteltyä lietettä vastaanottaneille viljelijöille vuosittain yhteenvedon heille toimitetuista lietemääristä ja analyysituloksista. Viranomaisyhteydet ja luvat Viljelijän on varmistuttava ennen lietteen vastaanottamista, että lietteen käsittelijä on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toiminnanharjoittajarekisterissä ja että tuotteen mukana saadaan riittävät tiedot tuotteen laadusta ja ominaisuuksista. Mikäli viljelijä käsittelee puhdistamo- tai saostuskaivolietettä luovutettavaksi tilan ulkopuolelle, kuuluu toiminta lannoitelain piiriin ja toiminnan tulee täyttää lannoitelaissa asetetut velvollisuudet ja tuotteelle asetetut vaatimukset. Mikäli tilalla käsitellään puhdistamo- tai saostuskaivolietettä käsittelymenetelmillä 1-5 omaan käyttöön, toiminta ei kuulu lannoitelain piiriin. Toiminnasta tulee tehdä ilmoitus KTTK:lle. Vastuut Jätevedenpuhdistamolietteen käsittelijän vastuulla on, että viljelykäyttöön menevän käsitellyn lieteen laatu täyttää lainsäädännön asettamat laatuvaatimukset sekä lietteen käytöstä annetut määräykset. Jos käsitellyn puhdistamolietteen laatu ei täytä lannoitelain vaatimuksia, lain mukaan lietteen käsittelijän on korvattava se vahinko, joka aiheutuu ostajalle tai sitä vastikkeetta vastaanottaneelle siitä, että tuote ei täytä säädettyjä vaatimuksia tai että se poikkeaa ostajalle annetuista tiedoista. Korvaus on suoritettava, vaikka vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta. Lietteen käsittelijä on velvoitettu myös neuvomaan vastaanottavaa viljelijää käsitellyn puhdistamolietteen oikeasta käytöstä. Lietteen käsittelijän tulee edellyttää käyttämiltään urakoitsijoilta kuljetus- ja levitysvastuuta.

7 Viljelijällä on vastuu käsitellyn puhdistamolietteen käytöstä ja varastoinnista hallinnassaan olevan tilan alueella. Tilan oman saostuskaivolietteen käsittelyssä tila on itse vastuussa tuotteensa laadusta ja hallinnassaan olevilla maa-alueilla tapahtuneesta lietteen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista haitoista. Mikäli käsiteltyä saostuskaivolietettä luovutetaan tai myydään tilan ulkopuolelle, tilaa koskevat samat vastuut ja velvoitteet kuin puhdistamolietteen käsittelijää. 7 Osastopäällikön sijaisena Apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen Ylitarkastaja Pirjo Salminen Viitteet: Lannoitelaki 232/1993 Lietedirektiivi 86/278/EEC VNp puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä N:o 282/1994 Carrington 2001, Evaluation of Sludge Treatments for Pathogen Reduction Final Report, Study contact No B4-3040/2001/322179/MAR/A2 for EU Comission. Vuorinen ym. 2003, Sewage sludge and sludge products for agricultural use a study on hygienic quality. MMM julkaisuja 2/2003.