' l'.r-';lut r Evalu"ointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "' l'.r-';lut r Evalu"ointi"

Transkriptio

1 a v Vrft,E/ST=197r-o1-19 H.P. Edmun,son: l'rathena'tcal arrd conputatonal lngustcs. Teorsessa E.-t'. Becl,enbach 8.: C.E. Tcnpk j ns ( tom, )?gzl ) Concepts of cornnr-rn-caton: nterpe::sonel -ntrapersonal, and rdhenatcal. ew Yonk: John lflel'. pcrrsf.ggtr,"nl:' ' l:olronasuudcn (es-neen,/olofn ta prcsessn) esttälmsessl natemaatsen malln a-vulla on vs perustavaa teooeettsta ongelmaa, 1 ) Fyyssten havantojen observont e1 lsäämnen. 2) l.4ate-aaln anal-ysomj.nen. f ) f',utfn muotoler,t.nen (ratkabeva vahe), 4) leauttvnen, matenaattsten seurausten johtaren.,rn malln perusteella. 5) leauktvsest jol:dettujen rcplka"atoder: tutlk'tsen:ner Jshtopäätösten lttoclellsen rnaalmanrt ul-kn"';a on tse asassa uud-elleen tr:l-kntae ja t;ten nduktvnen aahe. å- Tetokonelngvsttkassa, on l-ääxsr neljä enprs'bål ongelmaa, jotka koslrevat 1) npr-rta, 2) prosessontao 3) outpu'la, 4) evadtaatota. T {el - -a anal.r\-le_ltosasota (e1e}1"s et s eu.ragrl<set r ta::ksta. Evaluaato :utlktse valtse 'atemaat nen nal1- l''s e r:-aattset s euraukset -\-JF\ ;j", " T'-rtklul,rrsen kulku na,texr-la:ttsessa kelteteessä fcleaalsest tutkr:russ;r}.x1 'roj-stuu useast ja tä.lasel -eratj-r,.sen prosessr jbll}<een nal åest;ry rtävää tarkkuttta. v KLr-gfO. K l<eellnen syk& j,e;chonelngvstll;assa (analysont) fnput K o.::-rru<s en V djl Ld. Posesso-nt Talt odut tau-lu-kot ' l'.r-';lut r Evalu"ont ' { (Pal-artetta nputn tarkstanseks ( Palautetta tar-rlukö clen t ark stams ek-s ) q'"r ^.-ö + ' - enn,:..rko* nuo].,1<au.s Tötokone Tulostuksen rtu-odon va- 1 nta Vent t eto* koneelle / ( -.. \ L:lV]-S.,/ Tetokoneohj elna-t Tulostr:ksen jälkmuokkaus (Palautetta clr,jenren t seks Tulos';ul:;en ]re1e1lnen analysont

2 Kokernus osottaa, että etol:r;:een avulla on helpomp kääntää runsaast tavutusrnuotoja ssältåt..ralstä heles}ä vähernnän tavu. l;tts:r-rtcl.o;a ssältäväåll crel-een, koska edellsess;. on enerrntan l"elelsä vj-hetä. rt "'yvn vä-håln t-,:råetale.r llonl.elsls.a rppr.bas*a relopsta. tllllan K. Estes; Lea.r:n-ng and nerlery? A Ar Ärr Är t r ähettbjä lastaanottaja $?q', Arr {rrr r Vastaano'ttajalle syntyy l,ertauksen jol:dosta cd,otu.ks.a 1åhetystå.'l vj"eststå. Tårl<e osa oppnsen eooaa ;äs'r;telee $-ur:- prosessae joka hosl<ee sellaosten odotusten nrr-odostumsta epäva:r:;:o jen tapahtu,nmen suhteen. Tc.ren tl:leål selha on r-nusta::nen ja unol.lta.nnen. Es;es-n l.:ckeell-se-b 'ur-rlckset osrrtta,va-t, että enäselvel vestej;, rosllevat arvot rrpprr,bat :lerk+;1:ävål-l-ej. tarral la ',astaanottaja"r ocl.otu.kssta. Sks tä-äasaod-otr-'-ks.--a roskevan naln tulee ola osa konnunkaatrc;årjestelmän tä;c,ellstä kurrausta " - r labhl-ey on oso-ttanut, etlål trengramnl cj- ;1:s..r,-:ln s;,a. akaan nu,sta vaan kokonaner: ;lhd-ste1må ntä-. tustssa tapc.htuu nlrös koko ajan spontaana a.ktj-v- tee"ln r".ar-aa-t.ota. /-r=, d 6 c ss f P- 't åö a.ft 4 /t; /q, ^ ftt '4g f "."""Lncn:ff$d} jraarro fl-u,l.traa"bonalla rrarten. (olnre suora-kulmota eclusta.a curboja nustjel.enenttejä. Yä.:lo-l evat elenentt edustaaat tåett)'nb: ajana-kohtana ahtj-vsa ja alapuolella passtvsj-a elene:rteej;., Plussalla (+) rnerktty eleme: 'btr on pos'bvnen vestn,ruj-6$antsen suhteen. Pa-rametrt e ja r mä-älrttävät eler,:ntten flukuaalor: al<tj-r'sen ja passj-vnen tlojen v:lllå" 1 kurraa tlanne'tta bet rr:'"estn vastaanoton ja.lkeen, l'12 vahäln vesst-n vastaanoton jblkeen ja MJ nn kauan vastaanoton jä,}keen, että flrrrtuaatoprosess cn saavutta.nut a,synptoöttsen tasopa;ot jlan.

3 Kakk elenentt hetksen aktvsu"ud.en tlassa nurttuvat postvseks vrest suhteenl Tänä tjla ol: p;rsl'7 l sl<älj että van myöhernrnät kokenukset vo';at rra-lru,ttaa- s}rer,. Fosr., vset elenentt ovat assös,ouneet okeaan raaktoon. rt? a - : f:hban :: t.lll-on mu sta:rnen -L:,et1;yyn vhejärsyk}.;eeseen on suoraan yhte;1c1essä srrhen ku:-.':a suur osa mu-stelenentels:,: on e:.rsolotul.ut c:teaan reaktoon. po,stvrsåstr Lun alma o", l:,:jr,nut ;1o'r,kn veraan rrestn. aåstaanottarrrsesta, osa/aktvssta el.ernentes'b. oaat tullaåt enäal<tvsksj- ja jotlut & nega:lj-vjset elemenöå ' ' '''rsks, Trst:l johtuen henhj-lö e ehlä. p-vs$fkään valkomaan,r., 1.r:r---uy. o'. 1,' jrtsks.,rrt*, postr'--s-ba ntu-stelementtå, ku:r hänen tul s rustaa, rrestn Gluktuaat-ota ;'atkuu,, lunnes pas-t"vsten elementtj-en suhd,eellnen osu.us or: yhte sr:.ur aktsessa lfr.a pa$såvsessa tlaasa ( kuvossa- 'J 1zJ ja J:9). Tänän ;älreen s n eessä sä,' yr:rs',,,,.1ä keshnårbrr tapahd"u vä$åntyrnsta. l4elessäsälyrn,sen nenetlrs on vähä-ser:p jos oppmsllol<enus'ua rrälttömä,st selrran rn. Hn o1e slytb olettaao että rnrlsteenenttj-en -[lu-ktu"aatonopeuteen ts. unoh.tams-,ctreutee! vötään..näff1rar;otukse11a'pa1!ko11.a'rangastu1rs11atamotvaa. t olla. Tanne on erlanen ku:r on l;yseeseä unbhtam-sp::osessn..raja. Tä.ten, -1ränvaston kuj-n ruutosen nöpeu"der: suhteen, melessäsälymsen"ädflj:ltobttfrcf e r--pr;r anoastaan f}-rlttu"aatopa-raneterestä vaan n:yäs opprr:sen" tlasta. J,ra ltakkö, selrä.,,ktj"vset että paåsj,vsetrelcrrent ol-svat postvj"sa j"nformaaton suhteen, herrhlö *,.t"]-s" ana ol<ear vastaukse., eleä mu"uööååa odennähöj-sestjtapahdt-sr ajar: s-'-l'teen. Koska kutenhn van osa nustelementestä on a},;trte a re';tynä aja-nrohtana, täsä seuraa, että mel-essäsälptlsdn par-a,:tamnen r:elessä,sälymse:r kä1'1p]n asylptootn- nöstamsen suhteen vcd-aan s:.a.-ruttaa van kera-a:";.se:r avula, Jos oppnshokercus os-be'baan rseta. kertojar ).]-eensa e:'j- mrstel-ementt obat e:: kerrolla aktrvj-sessa tlassa ja täten järjestelna srsä-}tårmlen ::osttvsten" elernentten nåää lsasvaa. Vold"aa-n myös lelpostc ynmårtäb' ettrl oj-stuvj-en opp.mskokenusten a-je^lj-.:en,_t?l::l:"nnen on ertysen tä-vl';ebl. Jos vest to-stetaan välttörnä.st, sanat eå*åltt" olsvat pcs-:l"-. vr,a n;.'ös tosella ke::ralla", e.l<å kerta.lr-jrsesta ols n-tän apu+,rraä-n unol:la- :lj-nen ols safla lu.n jcs orp.ör:skohemus ols esnt;rn}'t va:.n gerran. Systeenr tu,l"sj- ps'lå ta.sapa,notlaan, ernenllun to'nsn tos"la,n::nen tapahuu, Tla":r::e on täysn erlanen, dos on tarlto--tu.s Lcrjata vj-r:håtb vestn l-ähet'lät:tsessö". t/älj"tön korja.us on paras. Seuraavaks- paras on toj-s'.aa lorja1,tu vestr sopvn väla;aon. lulenetetyn formaa.ton ennaste:u l';äyra r,ludtudta klasssta unohtan:-,sla.;,rää, k koska vodaan Lelpostj- osottaar ettf" l-ähetet;rn nfornaatom rnäalrä on suoraan lrhtegd-essä oleeaan reajrtj-ooclelnål!:ösyyteen sell-asesa tlartessa jota olemne tt;*'y'.* {f*--et"

4 r Jos on 'carpeen varn:sta,a "n,flo::"ra-a. on perlle rneno ja unchtansen vähäsyys, on syytä tehdå vestj"sarla redu"n'a.r'ute!--c,, ts jot)ru{:.restj-t tuls tostaa...:r :-ecl.rmc.a.:l-ssa- Lä;:et-'r,r.!tet'n a-san tosta-n-n.en tr.rlj-s hajas-jottaa-( e,ccl.,.;';-:'). :t a e :,, Lo:;' o-t oua't s:-t: l;c ol;;aar',-1-.1a, :rr-la t,.-auern;r,al:s toss';a.ar :.te of ajrr-1-1:-sest- s-$otc,t'!r.. Jos o: olenassa ronj-a- åahlol-rsa.restejäl r nas:l-naal-ne:: 'bed,cn.rl;.1tt:,rnnen saadaan altaar, os er vest l-åhetebän erj, kerral-larfssp tols'boa, Jos on ).:":s"1',-:.1 k;hetettäv'su.u:::r'- "ou},:ko ma.hdo1loq.'-ac-'.a.-' r.,-. jos va-staanottja on nl:nj-nen, jol-la o;r ere:tyr'änen nu:'-stt, on r:rel-jrej-n adne 'rb.l'ltämå.-böntål cstaa. sa:rrat rr'e,:trt jr.b"lätnä]l-lä- ;otut hokona-arr o s. J" L, Barn.es: laplace--rqour-er ransforrrs and n:nen:eltcal prohat:l-t)' /; F?? Ädapt-r'suus on elväen r:ole.llyylj;'- de';elne:r lcenrsor.naau'"s, esn. feed-'l:ack. "t-eecback on elänsen avan! nfornnatojä::$estel-raän jalcamnen os: ope::aatotyyprn perusteella fnf ornaa'b or: tuotta:':nen f \. \ '. S;rraa]-cja. (l-le-luttrr r:for:,'aa-';ro) ja t åly (e-'--'a.l-ut1;ua rlornaatota) torrn'jnna tu-lhhsena ta varas-;odu-sta :forraat-osta.ä ;r f orr.raat ron läs t_lel-x n,*lka;s nj den :elponnaa }äs:'celyä varten -*"**t*" r Kooda-us ja celood.aus. F:.ekVenSSkOnpOndntten korostamj-nen ta rry6b'?,alrc'rrn- rrarrr. 'oculont ja d.enod-ulon"b. lrårntämn en l<"elestb.o.seen. Var:-'boehto jen åff!"å" h.eslen tapa\.tuva valnt.a r.llojen ta syrn:clen valr:ta, Otanta ja e*otanta (nterpolont). Koorelon: ta f,}öerontj, ajann an ta frelr"venssen perusteella ' Lekku.'bojn:j,tukset( yhteerlaskut, k-eskj-arvöö jne). Ennustanj-nen ja e}:strapolont. Yhdstelenlnen e, uudell een jarjestc-1,.', l:letentyndåden sgnaalenlenen"tten p,lrantelu. Srpslsrrren ja laajen'lamnen. Laajeramnen ja våhentärnnen (ar.rpl- atten). a"}.,son :ruuos nforma-at on talt ontr. ''.zstar.lnen. Skrtän:-ne:r ajassa. Kortstont: ulos ja" ssään. D;laaartrrnen :- -r-^-:.lr J cd ;r Lc ld U L,LLr.r J al_tont fnformaat -on s rlnben " S::tå:lr:nen trla,fl,? -a a.jassa. /restntä lnf orrr",aatj*r n rfx'! t tlrn en t nuuttamnen tonnnaks-r

5 '," C, Car'-berete & D. Ä. Nonnan: 0n the'u.ses of sensory nfornaon b;' annals ancl men 7 nforr,aaton nrosessoj-nt ja valnaklytt:,ftyntner. orat tärketä kästte'cä sosj.aatetessä. Ra.tonaål,nen hnnen saltsee n:--n, et'bä häne" S$Sflåä olrs- rnahdo116s'mman slur. f ) Uen häyttäyty;' kälålnkun h.änen * valln$ansa tuloksella ols hyö"1;rfur-rtrtt c. a) gan käyttäyty;r Lräänhun lu"onnon tlolla ols todennå-könen t-heysfu.nlto. ;t.. -\ 3) Hän :e.yttä;'tyy -käänlcu,,r län valåtss sen päätöksenn ol:a maks-mo od"otettua hyötyä s:l:näl}ä ptäer-r l-ränen (subjektvsta) od"ennäkös5ysfuntotaan luonnon to 1la " 'ul';'..los ol*etaano että nforrrraa.t:-o e rj.å r'a-ärttelemään tcdernäl<ösyyksb epävar:ol1e tapahtulll-e ta et'uårl epåvarmrnrtta palentaa ed,elleen nud"en tomjoden eatonaal set ( baj- d,r"ra';onaalset) päätötr<sö. Oarrrj-taan u.us kålste ratonaalsuu-ta va"rten, valr-lnan satunna.suuden perlaate. r fn::'o-'-'naat-cprosessornn9n teooa yrttää selttää, nten organ-sm on vuorovakutul:sessa strrk':ufoclln" ).npårstön tr",anssa a) senso'.söenn rnotcrsten ja nexllraal-j,sten mekansrcen per-usteellan jot;a ovat suurelta osn ennaltanääräyt, ja.\ l.) sr-r),teel ser jodrtaven ntl: ;;,rrocess-^r: p rusteell-a. ällll-ånen laltajako on ta::peen. Ennen }<äyte"bt.rrn käs:-ttetå ttsettt., thuonorr a rrl;eslee et -r"cre;sr-"1;rr. l':;rt on nahd,ol l j-sta antaa. nälte tar.-er;:. ssältä '1; jlastoll-j-sct:.r pä":öltsentekoteooan ja sgnaal-men l:avatsem#oran 'per.-rsteella. l.-r.:'-btä: mahd"ollseäla antaa jb?lhonnruha-npn selonte.'o sellasen or'$ans,mn ltb."vttblyt;vn.ses'le eprrvarmossa olosr.:a, jolla on su-l:teel-lser-" val<ntr-nut sensornen ja- aotornen ralrenne. Sa'l;nnnasuu.s on lteslenen l<*sj-te vake-ssa d,sll::;,.naatossa. ja rsykkeen l:avatserrsessa kun se on ygarystasoa. l.yls jcukko pääte}e rcuutunattor,.asta brs;rkkeestä vah-belee jor:jr-n vel:&ån ]<es<j-arvon ympärll-ä. Tär ä vahtelu j o}:tuu läl ;'st, s j.öäs est å ja u,j-rrrs es-:a. r-

6 $aul- fakala w KlrJalleten tuotosten analyys (nukaan luken vrheanalyys) Tekstuaal-nen Fakenne vahe 1: Pakal-Lstetaan ja l"asketaan propoet-ot (vättämät) Yabe 2: Huedoetetaan propostosta skermä Vahe )l Nmetään skertnät Vahe 4: SeLvtetään skermen väl"sä euhteta, te, näärtellään krjote}:aan (tetcsttn) decourse-rakenne KlelopLLnea analyys S ernf.jrtt nen ana].rye? OrtografqgF analyys.a'rvlodaan aneen omnasuuksa t'poåtfvåsestr Ja pakalllstetaan nyös vrhetä. Pos tvnen åarkast_?u,--j2\ 5"t 1 ) Propostoden määrä 2) SanoJen näärä Erlasten ]) Terben määrä 4) frtlasten ad.jektlvnor määrä 5) nrlasten aduueben määrä eubstantven näärä l-t"tt"sten 5) Snpl"e sentenees näärä 6) Co-rd.lnate laueed.en näärä 7) Subordlnate lauseden rnäärä

7 sr/1]?r-a2-1o!egg l_r_}. Ug ) Transfor*atonal gramnar and language leachng. Langua,*e,ea-rnng, , s, Vakla celer: cplnnen on prosess-, joka r1ppuu jär"}<elystä enenmb,n ku. 6*'&r-*: ulkoaot:nser:ta, tr<a-k).r'j'- l<elelset lr*b:t evät ole loogåsa vaan{satunna-s-a. Täl]ör on tuvaudu'lta.ra r,us, n.,hlaso oprtaan ull<oa, san:on erlaj;et pälatd 1a 'J jotl,a to6å r'nuoclostuvat säännöl:,.s. Ulkoa on op-'uava esm. nlaj-sen täydenny),<sen verb saa: t]:at-lause, nfrnl;:l' r,rlloa..jne. Ka,lrk pc,hker-l<.set on ope$eltal'a l^ Patterm- practce rarjo:'-ulset ova-t hy,jdyll-se esn:. harjo'{;eltaessa väl-ttämättär.nen ja- rrallsten relatvrlaused"en k-äyttöå. Mu::a- ko-?teta- vovat o1la nn. monj-tron nuod,ostns, pred:-laatnx konplemerolaato, subje';, r'ost,r,.ll?-t f * - - \ Ug],n s lrkel;'r to leave). låssä tapaul.;rssa e arrrtae tlalnetar'lcennusts. Joskus voda-an -le-ltseen korrel<tsu.us tetyssä tfa;,leessa päbltel1b van, jos tedå:l:ule nr.l-lanen on pu$r-rja:r(tr;ottajan) julk1au,,,l,':..{:).-r Ls';rs jo;:ta-n as-as'1a.. Tå.ss;: e:. a.:l'r.a r.tl-loaoppnnen. Tällasten sekkosen opprnnen on ehkäl baken 1s:r- syntaksn oppnsta. T):re boy s over" the::e. / A boy -s over there. Äbe:'t s a doc,or :'-n n;, neglr.bour"hood,. Albe::t s t:e.oötor n r.ry ne-ghrou.rhood. t Ecle-L-]-:-ren lar-tse uo n-el-een, ettal tohtor*al-bert sattuna.lta- aa;.r-;t 1-ät.stö1ä.. Jrll.n.rnåner: l-a,use nerltsee, ett l:.äl<ärn asunnen l,ähnaapul':-rudessa cn. scs- -5a-. sel-v.,-"vs ja Altrert o,l hb,lnen nmen.sr. Är'tkkel-n }ayttö tuo ss lnr. puhujan k;:.stt;rks en naa.-: lnasta. Vor ol la "ba::lotu<se:rpulr;a:'-sta- an'baa esmerl;lejä epblhelopl-s-sta l-ausesta ja oso-ttaa nj-:'-d"en puuffeet. Tl:e pa,'berd; lr.as gradually gr.olr:l wea<er. Tl:e pat.ent grad.r"ralll-;' grew weake:.. ljcl-ell sesså lauseessa. odotea,an, etä potlas eläår. Jä-'l-1'-n-rä-sesse, l-auseessa e tä.l]-asta ol-etusta o1e. jotta vos osäta hä,uttålb_ r:.dtä oj-len, cn tedettäl.rä r:l:: o,r :.sr.n'la,j-ä; l ctkbbr.. sa-t John everjr ca;v for wentlr yeers, ( e ol-e njhnyt l etkeen ':..1.;a;:r;\ have seen ohn e"rery d-arr 'or tlvnn-ly.yea:.s.? D,: es sor:eone rvan 'bhese heans? oes an.v-one want tese lrear,rs? f l:lt eats so]le la rdy, 1e; r: e r: nrrt/" f he ea'ls anl;r ca-r..t1-, let t'te ';nobl.

8 [. ) r Yleensä sanotaa.no ettå so-.re esr-ntyy pos:"-tjvsssa- arlsessar any keltesssä lr;,.srvrss- ja e-rtoausessa. Jos säblntj ptä-s- ne',,-l{arsa, lauseet olj-s,'a': s.rrps1lyr11lj-sa parelta,ln. 'ås:;l e ]:lu' tenl<aan p dä ]rakla.a.ana. Usen e- ceåa r.t';ä.räst huomoon lrrlsen ja- k"e-en loog'sta l-u-olne'ca, lr:ts'ber ky!;yå yle-."1,å.ä ja n:uod,ostaa- ntu.lt,vjsa käs-',,t;;1,s a ku.t-tlenstaan a ^. ^-: _-"t-- cu,t]..bld. Pa,ssrr--r-n srr-h.teen n:: tod,etl;.a ra, e;;l;:, srlla:ret r,'erb"l hu:-r wanl-, rave ja sult e.,'a.'; rruocos'la pas-vaa llå'rcb aerlla on opeteltarra ull'loa. Tyallnen pass-r.rsälänt e o1e t:'a::lsfcrtraato. Se o: lälnnä nrrs';säb.rl:ö.? r? Cha:rl"e,s really te:rrhl-e. ll e never fcrg'res arr rslt. O,'ce or: -;:Le arrn hy solteone, and. he ne',.rer forsla're hn. ',3 1,,ra$ btten Charl-j-e cn leskus''cel-u.; 'l;eerr:a, sel :espste, Passjvn käyttö teleee na]:do-r-l--,sels sr l]rt.1 Cla::le ;eer:arlao (su.l,: je.tra-), jol:;å or tt,et'rran palka lau,seessa anallses, Tekstrl- j nn rr j-s':set ee.<at va.lcj,.t"lavat tåssä. (Orce sonteone b t Cha,r'l-j-e cn the arrno ar:d" Cherle never fov'flave hm). V,j-hka emne veraan helen opetu.lsu"*s- yo"jkaan 1äll:+skäål:r a,ånatrans,o:'r''raat.ohelop:'"n sntöjån 1,/od.as.n )'ksnkerasteåtu.ja, t. :.:'-.+.t-'-ä 1-. -,;1--- ; J ( r,c c. l,;u.vauks j.a kbyttää Semasta s"vvär'aler:'beesåa tn votu, jcl:':aa ra,ks ta ss;ean'0 la-u,se va.nr jos saua.t valntarajotukset pb"tevä.1t, t6. samanlaset su.bstant-'rj-t voj-vat olla sub-elltlna ta- objek',,t"la ja saman lu"o]<en verl:t e-srntl,rr'ä,, Pnnallsest:. ra:t.,r".la-set l-auseet evä-l o1 e j;oct-ella d.enttsä, ;os sanan lcorvs,ar:rnct, -Lo-Ee 11 ':J 'Lo n en. nerl-';yl:sst5. on "rah.doton. Jol:n cöuld.nrt -t,, OO l:rs. Jr:l:rn was pbyscally r"rnable t j"s mpossble ttra John to l:lft 5OO ll;s. Lfted CO lbs. akt -rr-;: en, -,rlnntat-vnen verb.tctn corlldnt he e.s stupd. Bll cut the salan r.r.th Bl u.sed a- rnde to, /-,, \ /, as Farr;! (t 's r,tposshle t at... ) (*staat.','r r nv cl-t.r:nt o.a.r n en t.eltrfe. slce t!:e saftaft. ( use vaat trel:-'ränrr subjectr:) r + Tl,e booh used a l.nf e +lle l.:ook cut ';he salan o cut J:e safua.n-. r,-th the knfe. 'rs:hsfarne.atohelopn tuntemusu e sen forrnaalset 'rälneet, auttavat opetta* '.aan- f.elr ;:arer,;urr (todennä.jse.st),,

9 2 Opplr.ta.rod-:ran ope{:taa sä;rttän:än järkelykyhygän ylestysten le}remseen. Epä}<åel-cpllsten lausec.en ja tarhkcjen tlanteclsn (l.-onteh,sten) esttä.mänån: tekee natrclollseks yle,,;rtysten tekensen. Onlo tarkot'rksennr:ka-st;, yrttll tostaa älnkelen oppneta? Ky1l-ä ja e. E, sk"s- crtä jol;kut lapsen kyryt ovåt menneel- nenojaan eklj nj.tä vo en-äå-l krlyttää kymmene:.1 kävuoden (su'"lnnj-llecn) 3ät-.een. "tä nänårl tadot ova-t, e- ole ted"ossa. Laps oppåa sål"r:töjä Ja- suuren joukon sa::oja ja -pol.lrbuksa. Tårhå: taphtuu.suu-reks osalcs tedoomast. Vod-aan ).rttää matlra lar:ssnn mengtb.elyä, multa ke-notekor.- set l-s'bal; a ylestylse.l evåt ole ttato ja'r. Sa:':an-l-asl5g"_f*!_g,Cryqgeq_gp,n5eg '1."'.:'ar." :Fl-^.'1 -l ä -'-- --rl-c Åo*n c c r-'l a- c*:,':r l.jjljjljc,rj^lrrj(.,n.fl'3::_:-yjj:* 3j.åt*3- Carol C}:ronsk;,rl tuolset osot'ba-va;, että unj-rrersealt opj-taa.r-l er- tavlla ja e:: akana kun k-eelä t;r;rpll-set p-rtee; bc-nhelesse. U,.versaat ar-lavat.-trsldöt v eraan lj,e.'..:rl cplnateraaln laatr jo,l1e, låy;täb o1eyån eroe sen snj:teen mten laps opp-. äj,dj-nklen säånnön ja nten veraan l- ol on n-nn ',:r.npj- s:lnön, La-rrs p;rrrr nuotoj_lerrraan na,h.d_oll,snna: ;rl';sler;as. n sd-ännön. t{rn sj-l-lonk-n l;un hnen puheensa sejvä-stx on r-st:-rrd-assa ;.rnpä-::"störr ral-]-n tanssa. tasosnegatvn sall.rra säå:.rö on ;rl;s-nlertarserrrp <r-rn yhd"en hegat.',r:,n sa--..j.,'a sääntö! V:-eraan lelen oppjoll-a er- en ole l.:äytettåv*såän ke:oja sll,r:tdjen kel-en-seen stl r.ppune-tta lr-u"jn."a paljon.nfornaatcta her'-l-e a-nnetaan; jos hellä ols nå:nå rlenot kä;rtetavj-ssä;n re tod,:t;na}ösesl;j- val-sås. va'r llelpc.nnan säa.nnön ( esj-r-r. englanttapuhuva'l one-bellessaån espånlan elolause'l;åa Anoa- v--:h.e r:rtal he telrleelt sl.a.l'bö.;'en oppr:rsessa- ol, eta- be sorreltevet oman ;e1e.-rs sa:a-nö;jr. to-scr: låe-len op,rnseen - varra ncrl:lrj- s-lå., ette-vät ole ppp:-- :ee'; -tr-r-t'la s'.r-bö" 'Tå''-rl-t:tr: s j. e srlt, e1:t- el;e vo' ootta"a- r'o:-val'rne -Lo j-;,r-:"r-:-.. a j d :rkelen opp n-ser l;ul-1..u-a.

10 \-_-_ r.a:f -'akala / 2.4.1',76,? ;> lg:*s: kel-e : ;rks öcen je raf l-en jäl:jestel., c a. -p,kenle. l e-l en åäntercen jär-jestel rå, nu-ccostaa.'..,. '.'... 'ul}kal.r: r el elt on see onolonrsrn :-a.-_e.tcr:- r-:o t'ee:rrer ;e. san: nnr.orlotul.:sen jlr j edel-.:. sen j: ause-den r"allr sen sj'ntajctjsa:. r;:,1:et. tee:r. r,cr.:lo-;eu.cal.e:ce. : ::-. 1:-l' FaraC- graatt j_set ralen6ee S,;:ntarnaa tts et "aker eet ^ - t\ t>..-.-r,-^-lr--$-l-ru?-- -^- - jlu!!;tan kel-oap tut.:rj ::j ä <e1e111så muotojar ;ct<a sgnal- *l-""oenteel-f.rtn t"";;,r";t. änen mukaanså on vs p:-:renca, jctt engl-ar:n n r;j-e essä " lna j-stran rakenteellsa 1. kelopll-sa ne-cktyks 1 7 ;ar:r Ja:, -qt-;".s: sano jen ja sanaryhnen järjes-lys 1 ) lg-lsjggg13!: rrat;,averbt", ',rrs'ros ot,:,,,erlkke1. t,, yns. F:.nktos cvat 1äh:s va- 1: lekskaalsra nerkt;-st:-, l,: den cäel::yä cn 1:: t= nlen sar:,:jen värsä s',r:.tetr, jce;.r,hteycess:. :e esnjlyar. ) avutu snr-od ot 1) s.-r: salf toca;{ on e,äselväo ;osk: st.. ruuttuvet fr:nkt csan: vart: "!he sh: sal: t:c.a7. hp the sa l-s tc:-,ey. Sanc jen trc bcjen vahelr:t lna sevat tsess.än nuutrksa ( suku, 1uku, tenous, s;a ;rre) S nana oht okcntra s.t! merj:-t;ksen ;a huhtej länå ova t sanan l-ccpu ja, jot<a nrstuttavat tavutr_rsnu:..ö ja srä1_, että n: nuu.ts'rat ':-elc',11-s:r :-rkr ysä".e r: r-.k;earr:t t:x*t:-rs*.uorl rsl a sn, et tå n: l\.ra 1.-; :..-v. n':- tg ja { cref :-..s -, er_'.rr:kl F ' l'- 1'r : a h:', 't, lt",-:.93q, j t : l? -; ;t: - -..:.r ell, :,,:,,:t:lkl{f e.,-,- e : jr S : r., Ltr; t r:..,t.'-tl å at:!t -batlan '.4 -'r-!-.'^ l-;!-y.- UQ, -l a.r.s een l:.e :':,n -rnktrur:-n) :jj.:s 4:..- :.' asr r.cr'bsc:l krtrs er ve!. a-

11 l,aclon ltuk{r3}t kle loppl1j se r:r(r'r te ta on rsr:ås erl tas,. j.s:,. j.'l; b:. *e/t rt.l'.:roå ovåt 'rj.nal:n: yhtrtranen.rslys(}'e"r+e+4uae}", lausernalll, lglåseerr-,le.se+ar sl'nta1 må.t(rnodf eat j-on s tructurc:) r j:r-4s1ggkåt ja funktosans t, tqåvå.tueårjestp=1.ry (aj;arnuo'ot,, luku, suca), sananjchto, nor-folortse! ;cs]11t jn norfle_e-nt. /,1..11.,-o--, t.,q,! :.-- <&- '.G J.t-- Hal)-clayn?gAZ) r,ukaan syntaktsa r:alleja vodaan tarlrastella kahdella tavalla: rakenteell^q+e!r-+ sella].s1a srdeemsest. Rat<en-te2ååSffgåsåååb?tå3å"Rae"ä35å"$. '-- -r sen erern te1lä on funktonaalsa arvoa kun rsubjekt-n, "u'.". nnåäre6. Systeensess tarkastelussa systeer-j. cr parar.grra-;-.tt:,:',e,, l:a.1e..-.'--:.r ja s"ypt" 8åftt o,.at sellas kontrastvsa onnå.suulsa kun rrnonkkor, raktvnent ja rnegatvnenr. läbä evå,t ole tosensa possu*levat, vaan ne esnyvät sananakases; ja krcpakn ;.a1]. a tela- -:ro: aern r:r j- terte. ; ---' -. Ugrz)?1es,r/ å.taan ke!-o:rp tut.-: ntä kelel-sä nuctcja, ;otka sgnal ** ruo:ntec--r--'l-sta nerk ty-c{;, l:.nen lu-kaansa 3n vs p:-nkenca, c11 e ngannt-n keles sä lnastlan raken-neel]sa l-. keopll-; sa nerktyks f ) Soro r-7lrlrlr;.c' sancjen,;z sanar;hnen järj:s t v--:- l7s /. "':.\ * c\ :1'--r'+' ^^' -at: trapuverbtt, ttpre-cosctt', ttarlkkel-l'n L j!!l-f-!-luotr:r yns. l'nkto: ov:t l-äh:s va:1: lekskaalsta nerkt;'st'j.. l.' åen präe:ävä oo l-: ta :-.rrc;: s3l:.,en rrrsä- suhte tr, oteb ;'nel'dess' -le,^s:-l.r-vr-1, l,) Taj-vu t;srrr.od gl Å) S.r-r. s.:rf s toåa-; on e;.:e1vä,.roslca slt vst: The shp safs tcday, Shrp the ca ls ;oc1a;. San: j en nuctc j en -rah el-ut lna serrat tsess än ;aerårt;-ks a:: ; a n'-,,- rk: a ( su:u, luku, te:r.pus, s ja ne ) S a na n :,ht o!.,ontra s t t j'rtla r--s:;t Evat a l-1s : r: rkl,-:-ä..--,lr.ra.r;;s..'v+1 ::t..teja. cu.-;ttt' v-: fu::kt :sar {d^l tsrr a:d -"--'l vutr.s:u'-- to j :* skäl- C -'-r"u'. J r u::z'.t'.1.)l-'-j:.: -: - Lt.--l -.\l l a:r. ---!ll.",...]:(?1 ;: ' -r: t:a.'::n ;,: -:-' ;n :j e.j:ta{ :j -L L--:-l.r ll,.r rj -_ - tr- -. -:

12 f, sr/fl.5.19?3 F 7l f fnforrnaato - sanoa - esttää - vättää -.ll.mettaa - raportoda -selostaa - tedottaa - valtåtaa - huonauttaa - paljastaa - sel-ttää - vhjata - korjata - okasta - vakuuttaarvannoa _otdlla - väärstel-l-ä valebdella - kstää keltää torjua - svuuttaa opettaa kertoa opastaa kysyä tedustella Suostuttelu/ tavutteln tavutella houkutella rohkasta suostella ylpuhua neuvoa ehd"ottaa kehottaa käskeä määrätä pyytää anoa rukolla pakottaa krstää varottaa uhata Sosaalnen kontakt tervehtä hyväste1ä kttää o1la sanaa nleltä/ vahvstaa olla er rneltä loukata pyytää anteeks onntell-a pahotella tsel-masu lnasta mstä lmasta mstä hyvåksyä kehua ylstää kannattaa arvo$åe]-l-a motta krtsoda paheksaa tunrnta tunnustaa julstaa arvoda jutustella muste]-la kroll-a nmtellä haukkua panetella ptää e pdä l*' _ keskustella jutella neuvotella olettaa selttää tulkta

13 l/" /./ / / (.'4 n-t-l:l a(.+h.... -t--) // 5 '1',{-' /, /._, _..r. L) ou lr-, /,,-.: 1o*- /.,W Lt,/ ".2,*-a-tal.. 4k" /'c,,x -4-(6 7 :-,.; ;Å, 4 \ e-1/-t -.",,/bd'n L Lz,- a -2_, _ 7 -''/ / r-z (' ^,^ '/'L, t.,./-4_/, \ \/ "- /(:-t - \ ( /' ::'.4 </ { :-t 4','.rn, \ L--/' ; /1't, t;

14 - letra eg m* ( 1967) vaa.t, että opplladen on saata,va $$trr*****:ek**tu*&;men kokenuksa koko kelen alalta (tota1 language experence), koska hänen ovat mukaansa keltadon er aspekt*x suhteellnen rppunattoma tosstaan. Selrsco huomauttaa, ettå oppl1aalla on usen vakeuksa ymrnärtää puhuttu lause, jonka hån ynmärtää hyvn helpost hähtyään sen krjotettunar ja että on mahdollsta kehttää hyväksyttävä puhumstato llman vastaava puheen ymnärtämsen tad.on kehttymstä. Näj.n opplas saattas kld hallta jokaser ryhe"&es tetyssä tekstnkatkelmassa esntyvän rakenteen ja sa,nan yumärtämättä ko. katkelmaa. Ef**x s s, Konpetensssln js suortuksen välsestä erosta (tglo,15-16) Jakobovtsn/mukaan kakk psykologsot teorat ovat ottaneet huomcon tänän eronr mukaan luken behavorst.set e*f tekemä ero SH R teorlat ( mn, lultn n;aser, vä111ä.) fef<äyttä;tymsen alueella saattaa syntyä sekhaanusta sen vuoksr että ymnärtämlnen on tavallsest, joskaan e ana, puhunlstatoa paremp ja tänä saattas houkutella ptämään ymraärtånsyä kompetenssua ja puhumsta suortuksena, Kutenkn sekä ynnärtänstä että puhunsta on pdettävä suortuksena, koska puhumlseen vakuttavat kdelenulkopuolset tekjä$ (rnn, mustne hmrn huomo ) va.kuttavat puhunsen llsäks yhtä la.l1a ymmärtänseen. Näyttää ss sltärettä tonen suortustyyppn ymmärtämnenr kehttyy ennen tolsta, puhumsta. j*kobovstn mukaan tätä vo havannollstaa seura&.ya kuvo å Pnta- r rapenteen ynrmärtys- syvä- lfuntltvl-nen q!d.äert! puhams- Fnta- - nuhennut ' rakenne prose s s l '/ nr"!ra nr. mtttlhh^c yutrsvq muunnos : mutlnn o s - " *" rakente Epäsymnetra, joka vall.tsee ynmärtämsmuunnoskyvyn ja puhumsmur välö1ä, saattaa o11a yhteydessä shen, että edellnen edellyttä r - -a?_l

15 tä ja jälrnmänen synteettstä 1ähestymstapaa, Jakobovts esttää olet+a- muksen,ettäffana1yytt1setprosesstsaattavato11ahm- slle $elpompa kun synteettset prosesst. Analogsena vertauksena hän al esttää, että saatt/ olla helponpa oppa tadekrtlkon kun tataljan anmattl. Jakobovt""(å?[R]n költadon neljako (puhumnen, puheen ymmärtämnen, krjottamnen, luetun ymnårtämnen) e ole lankaan **!hsr*** sovelas jaottelu, jos lngvstj-sen kompetenssn s-jasta knntetään huomota konn,unkatvseen kompetenssn. '{yös Fshmän (lgge) on korostanut, että komrnunkat vsa ta. toja tulee tarkastella laajenmassa vtekehyksessä: n te 1 (o) emff. nuhum#. rul"r1fff 4.=- o t tamrff ) er med.ossa/1(5tltta.va tadön tasor (b) er rooleesa br*r&*' (ymmärtäm tg*f tuo t tamm, sea#purrefh"luttava tarrd.on taso, (") erl e s 14'! kalen formaalsuuden,å*l",*n* hallnnassa tavoteltava taso ( dfvallner e1ämänalol la vs. formaalnen) Ja (a) taöuu seäää, voroaakutus2 tffouru, uskonto, tade jn*). F-shm_nn nukaan kelenopetuksessa on otettava huomoon kakk nämä ynpärlstötekjåryhaätx ;a ratkasta mlllalnen panotus nlle a,nnetaan opetuksessa. Tätä päätöstä e voda kertää välttämällä että pyrtään opettamaan ylesä kelel11sä taltoja.

16 L,l / 84-44Å - stenber g (1971) - vertallu""hor*kyla.s kel-estär ja. havannolls$tqa estystä s ts ta ta je. uu shehavorl*a*x** seura&vakla luwol La : \ näkeray{ä KCG}TTTO DEMANTK?] ( rc,cturrro ) 4\ { Y TUOff Trll0s KÄYT* TA'SEN SAAN* NöT JA EHOT AMNEN Y]',:VJÄRTJ{NBN PUHg Å t SY}TAKT{EN & FON0L0Gf]lN TETO (koodausta varten) f { 1 1 t \l TL1OTAMlNEN j svnrao"rtner & F0N0L0GrNEN tfnro (detoolaausta varten) å /11 t\ N,l'{ÄR,TÄ{NEN Stenbergn mukaan uusbehavorstfren teoo, e $ååe tee eroa kelen ja kfgnton vää11ä. Osgoodn mukaan ss kelen semapttnen komponentt on _-)r'.'- on hmsen kogntvnen järjestelmä. '/ Sen sjaan chomskylaset ptävät keltä (tetoa) järgeetelmänär joka toml gjattel""t$gffåååfd, fs. keltä kåytetään llmasem4an ja ymmärtämään ajatuksa. Ajatteuun päätytåä ta sen muod.ostava kogntvsaa proses,qeja e kutenkaan tarkenrnn määrte11ä" Stenbergn mukaan toj-nen huomattava ero chouskylasten ja uusbehavorlsten väl11ä on se r että ede11j set tekevät eron kelåfredon ja kelenkä,.tön vä111ä. Tämä erchan on pohja.na Chornskyn tunnetulle konpetenssl-suoftus - dkoftönal1e. Kelteto (komp"tenss) *XF*fS*rxtk*nkxexxr ko. tedön fä;,'+{55 koskevåen sääntöjen kxnxxa samoj-n kun nrjsta, knnostusta jne. koskever rlnöödden kanss tucttaa lauseta ta nd,en ynmärtämeen, Tucttamsessa kogntv j.nen,"l,r"ss *umt luo a jatuksen, joka l-mastean f.e 1 avul-la ja lausutaan puheena. Ym;närtämsessä on kyseessä vastakkanen nr,rcore

17 ; f Chonskyn rneöestä ors vaston ntutota ja järjestöntä ptää hänerr-t kuvaamaansa kompetenssmallla suorttusmallna. Täten e ole jårkevää oletta:, että puhujq valtsee yleset lauserakenteen omsneåuudet ennen kun hän valtsee sxnaxto*tsa*xxxnfx sanastollset llmasut. Chomsky ptää keötatoa (kompetenssa) kelenkäytön resurssna pkemmnkn kun kelenkäytön prosessna" Kelteto on tetoa keelestämme, ;ota käytämme hyväksrr lauseden tuot tansessa ja ymmärtåmse = *a $Hutått*nun te,to snänsä e ole rttävä suortustehtåvä varten.? Ohomsky ptää keltetoa (säännöstöä) henklön omaamana todetlseaa tetona. a kelellsä unversaaleja (tutenf syvärakenne, kelloprllset kategorat jne) psykologlsest tedellsna, koska ne mäårttelevät r'lrelen?' luonteenomasa prtetä. Vakka ss täten lngvstn kuvaus kompptensssta vo o1la neutraal kelenkäytön suhteen, se e lnaåsestk ole neutraal sen suhteen mten *etsx henklö organso ja varasto täm ted.on neleenså. Katz ja Postal esttävätr että ko:petenssnalla sovelletaan suortuksessa nn, että enen r,'altaan semanttn-" $$$*$: st&n syntaktn"" R$$F*$s ja vmeks $oneettnen edustus (#ogå. Tosenlaj-nen nää valntasäännöstö tarvj-taan lauaeden ynrnärtämsen ja tulktsemsen selttåmseen. Eä*ä Yneksnanttua lausetta on vakea ynmärtää, koska Csgood samassa klrjassa f.f {. toteaa, että perkeptlvsllä ja ke1e11s11ä merkellä ja sekvenssellä täytyy o11a, jollakn taso11a, yhtenen edustuksell.nen (semanttnen) järjestelmä ja yhteset orpansatorset ( syntaktset) säärnöt. Mämä yhteee* prr::te: elvät kutenkaan ole lngvstsä våan t<ognftvsl luonteeltaan. Tänå -- kogntvnen systeem on såma kun kelånppen nsemanttnen komponetttr ja tämä puole$taa,n on sana. kun syntaksn ttsyvära.kennetaso".

18 fr/,- /!0, fr7?,-rt-.q/öj /*^-#rjr,,* S, f. t/nåd, ff ffr* {*:", o {3 l/*&r1#,t; +7r* l**l/{ aa<a o -)-//,x t, Yr'****r,, fr,1,/.*,4; *_ n-yfr **&å;. J { ^Z/*l * az----l^'a, 1., / r.-l' //v'" ^,4-&"a,_ f {t,'{ &4- fr--" e--b-- {*".^*d". &5.," -.*:*n.,6.n*- 4-*-ra* 4.t*--^ec--e' e*"**. U ff,'l**4,rf6u**, j.j--',&u( 'n *å- - '.// *7" t) ( tf "nry.f

19 F \ _..*t_*<d* Keltadon faktorlrakenne(lotgrenn mukaan, s. 61 ) 1 äänt rnen kel ujuvuus aktvnen ssalvlnen ktrvnen asslvnen sanast "hall " l rakent. hall. l v sanasujrvuus lah j akklrus Horst Löfgreno Mätnngar av språkfärdghet tyska grundskolan, Pedagogsk drenterng och debatt 29t GleerupsrLund Robert lado, Language Testng, Longmans, Brstol, s-

20 J. B. Oarro1l3 Towards a Peforrnanee gåa-mmer of Core Sentences n Spoken and f.rtten fnglsh (Spacal seua of HAL ) p. 44 n trrnentaltl prngs6sng, tbe rulee rr:ght stll be dentg r', fron a formal stand-pont, but learned and appled qute ndependently. p. 45? Both n actve and passve senåöncee many of the rules can be --qtated rcnst sårepy by refemng to the rtth*mett of the eentence - whether t s the deep subjectr as.n 6.ctve sentences, or the ceep n'!:ject, as n passve sentences. Tt uould s'ppearr therefore, that the comespr:nd.ng mental processng operates j"n essentåa}ly the san:e.r;ay for actj.ve and passv* eentcnces, åang tle nthelner as the element operated upon, h lj. /:A Ln -q/? /^!'Je rnal' also mufugest that con:prehenson of sentences depends upon learned" expectalön.s regardng the sequ.oncs of elements and the awareness of r"rhat el-enents $ave or have not* beeb expresned Rt any gven stage of the pereepton of a sentenee, fn ths wa;' the performance Sra&mar developed here s relebant nat only for sentenne productåon but al-so for sentence cornprehenson-. F.4z psycrolr:gunt-c ques.nne r* wl:at extent are there unversals n the gfså$å$*"gfutmgffeg*?gr$tr#åftpu*frd dfferent 1-an6agges? To what extent are there unverså&s n the characterstcs of the code cornponents n dffer*nt langu*.gee? What are the rnplcatons of the fnd*.nge for the probl"em of lngustc rel-atvty? lfrat are the mnlcatons for problems of transäaton between languages? To what extent are the *l.ulestt cf a pefformance gråmrtar tsnchabl-e, er.nd n what manner? Can they be regarded. as formulatons of rrhabtsrr, and. f so, what are the:r: behaväal propertes??

21 T.al /r? ;:: l.'q :.: t '. { T \J, + - a!..l - 4-

22 e jt,/4/. t,.t'

23 Herrot, P. &lglo) ^"e thuen. An ntroducton to the psychology of language. London: Keltä on takasteltu er näk5kulmlsta: gåxg*xtrtx*x&x(xys*xruxåtx järjestelmänä: äänteden ja symbolen järjestelmä(korpetenss -suoftus) - ykslöllsenä käyttäytyrnsenä : tehdään johtopäätöksä käyttåytynsea**x perustella psykol-ogj-sesta fun&kosta - ykslöden välsenä käyttäytyrasenä: kel on vestnnän våltne sosaalsessa tllanteessa Tarhkstetaessa keltä ykslö11senä käyttäytymsenä vodaan käyttåä pohja.na erlasta anestoa ja tehdä erfasa pääte1nnlä. (t) Vodaan käste11ä puhetta ja tehdä johtopäätöksä sen tuottamsesta, (Z) Voaaan tarkateåla nuta reaktota keöe]lsen nputn tuloksena. Voldaan ve r"a t*u"$å*gå Ftto{å. g"*k;*åx ( r) Voaaan havata Jotakn nähn rr:aktohn vakuttava rppunattona ntuttuja ja tehdä johtopäätöksä tuottanleesta ja perseptosta. ( mn. vodaa.n manpuloda. mustettaven lauseden keleopllsta t*). komplekssuu. ( 4) Voaaaa tutka puheen peralngvstsä omnasr-ruksa., josta godaan tehd johtopäätöksä tuottamsesta (esm. eleet ja ntonaato). ( (5) VotOaan setrvtel1ä mllasa yhteyksä on tossat-ta lnasujen tlanteellsten ja kelellsten konteksten js tosaalla nden havatsemsen ja tuottamsen välllä ja tehdä johtopäätökå*ä nden ynmä,rtämsestä ja nerk tyks estä, (5) Vodaan arvodan ke1gl.vakutusta \4lftF$n <äyttäyt;md'c.en rlppumattonan& muuttujana ja tehdä johtopäätöksä sen yhteydestä ajattelrtrun (esm. kel ja ongelrnanratkasu). Kolmen er lähestyrostly6ll vä111ä on tetenkn yhtegrksåä.!od.a,an esm. kysyä ovatko lngvstset yksköt psykologeest todeltse. Tämä kysyryh""b*gettelu lottelee 1n$vsten ja psykologen eroja. Parenp tapa ols ehkä kysyå johtavatko pppkologen h;rväksymät koemenetelmät shen, että 1öydetään lngttsten ykxkf* er teoääå yksköt ja nå,den tasojen välnet vuorovakutus. Erlaset kokeellset menetelmät sqllvat kelenkäyttöjän tomnnasta tehtävät johtopäätökset, jo$sa pppkolog on nmenomåan knnostunut.

24 ? ^? Lngvstn analyysssä erotetaan er tasoja (fonolognen, morfologneh, syntaktnen ja semanttnen). Tstor&11s63ta näkökulmalta katsoen lngvst' ovat olleet apuvasa näkemään tasojen välset yhteydet ykssuunte,sna ntkrotasola makrotasolle. Psltologlle herarkksen rakenteen tasojen välset suhteet ovat erttä:-n tärketä, s111ä llngvstn antama rakknne saattas osottautua kornlekssen tadon valms mall. Psykologl e o1e nntlan knnostunut ouhöko yksköt tsessåän psykologsext todellsa rlttävän hyvn kun stä kuvaako koko nall kelen havaltsenlsta ja tuottansta. Täten pss6kolog el testaa foneenn tunnstansta ta mustamsta nnkään snäns kun ynpärövässä foneemlsessa, kelopllsessa ja semanttsessa kontekstr sa. Tätä löhestynstapaa kxrrxt tukee muden moforsten taltojen herarkknen luonne ja elologen selvttämä elänten vastohvaranen käyttäytymnen. (tu esn. M1ler et a]. 1!60). Se johtaa ke*en kuvaamaan kelåä,lstä käyttåytymstä komllekssena tatona, joka muodostuu seuraavsta osatadostar aantanlnen ' / {\ar 'tkulorrnt), morfeernen valnta ja kelåopllnen kornbnontl (lttter 1964). Se e ehkä kutenkaan $nhd* käslttele tyydyttäväst 'merktyksr ongelmaar.?

25 .'"'*, j 4 ft.t l:, l,.r ) t '! 1r \; lrr ',. 'r_, '\ "'*F"Fd"d#s4' --.g'*'""'"_' (^ :! r, /:.! ". t..!.' :.\_ ttf,:.. ;l

26 J5eu, F r<-**r]e * ^ t; ll tt.. jt':n Js,, v - "" "-,r'] l j ' j'' t.. rj.j '!.': ' / '.".1*"''l&:q\!*!*JJ s

27 "J- \' r -.- r' l.! r -

28 tu "*t ry fu#p^* / '(/ #'#.r** n ^," 4-A"*, gre,y'q 4 t'å,ur.,-r--a C r /,"f1 ltt {^^*r--.-'{

29 t 1. f f t 1

30 J7 r ry-"4g4;# /fa 7,' ft 7,;/ 4'?ff" ; /a.rr'a-<.r'-,/ /4åuta.-:. "fr:\ l:7r*; - f rv ' Zz).r-t-*a >1 e.* '; k*w

31 r (.-: J.l -:r't 4 ^- /,t t< t (./ for"tf ' l ---T*' l -

32 6 +*ttu,v_ c.9,1 Vr-Zr{ t a ' J(* c-4 A* /-rr*e # /ch4 ar*l -q*,åe*,u;-,*1 q)f cdf*q 7\ # /J*:*; V-za,-*)

33 F tr,,{{!'r' nr,, -/;#:,&,{ f./ f, /t / '. {,. f;- ',,"..) "'ls' t'/.rl, tr'4t"\,t, ; 2^ /.t..' t $/"!; ' +'t' :v ;; ' t:. ", ft{?;' {.."'tl'"u t: '',;; :... {.,.t t {t.,,.. ", l'1.'/ t x..t".:'-r", -t'x+' )2.'t uj /-t:4 / lr.- a, '? t... ' r.;,::.1 -:( p.. {,. " 't'- t 4,. -, j f.'. t' f,! \ :, t j t,:'*...&'t zl - j,{,.., r-- ';'{, t..., c.-.:,'-s".*' f ' F^..,,.-,,,---.. L ;' -{! Lq * v, \,,1\ '' J L,, 'n /" ' {* "r t q "'*-, \/ {.1 t*:s..^\ - ''.',--. '''-.^.,*.'.-j Jå- ' t \fl ) -1/ { t--.. A"'r) 3e,f***,.,4L

34 ? Y,n f;dtt* l;l t tr"*tt.! '.l>, :"." l t'" :.+*+.u.*:, Y" f-r-, la / /: f-a".-**', {Å,.{ l, _-;. _,_*rl. -9._61.. \. s;"6,,,er. r1 : : 7- t'!,r;_f3.r (,.,.r / 1 : Ä. : :!! \ \ j" /."" '''":t"' l'.1 r: J /,)* {": \.,.-.., /' ;/ f :-. 6;.,,-a-,..a \ + t,-. t' ''-;-l ",,,. j\}14rr& : t. - j \ \

35 l A\, l-- 7a'{,t4-.t ' -t* -r' t / s:' /:an o*,- /.t't{ dnf**y 4' "jl* s F,f/g,.; ; -r\ ;./ s{'', }P'.' - ',U,-\: y' f ;{.*- ' v' -'.t!._.7-1 1, q,l..".ss- t/,,. c, /..j...'..' 'r o /.' / /. Å./, rr{,, p.{u, '.! 'f' t

36 Eavantotonnnot Kanava Klelellsåen ärsykkeden samastarnnen( tdentf ) ja erottelu (dtstrmnaato) Kanava Audtvnen VLsuaalnen KSLEL, NEN ÄRSY{KNTSTö MUU ÄRSYKKESTö /^ S Fonologa Syntaks $emrntkka Ggfologla

37 / ( l/ ar \r,j t / / /5Å p /./ ",:" t.-,.-zq {. {.' t.t.,, # rf',å '';*:-, -n* r",-,.&.{-.-t...,,f' &..; -.-t ""& /, r '.'' Å*&*t t^t.*.'": r' / {r.'./p /)^ '' { n'.'{:" /- 'sv.,rl.nlf *Q "d{$" rs-g {* / J r, ) */. ( 1,"- L. r 1' "',-,'.. '' 1,.. E l)., t,,,1,',.{ c rnt.1n:'," /' \ ^ f',.- 'f," t.;' 6 Lr' t "' -! tå;r /4j t?",.. 1:. 4 >+- ' /fj /\ /r'\ _/\./\ \_ -a -. ': ] ' )z,_.:.r., t' \!

38 1./-- l,lutta orqel"na*f hän yrttt e,' ratkasta?.d.^."-*''.-.'..'. usen kysytälr,; :j.å, r.,;..: :;: t a.:1r {,r.,: j"; - J tt \*\ '\ oneal ryr \ \ t, l y'<'o,g'clratlanne: '-.l;-. ; ll.',rr? vqqå*: ]trten vcnme mnraora, sekå sen esntymsen..s e_r:. s*rrauksa, r:rkä} Lnn:o r'åltettä,rssä glevaa &j{x }rärenrystå.fsgrun. va-l-larr väärå n1<,åyt #jatodennäkös.rgttr et t J ste esj-,t;1y? Tärheltä kysymyksä ovat l_* : jl-l rtä nedår'n tr-rls tehdä nässä clossa? 14tkå. ova.t ehddtukses? C&n p.a5 s rnu]tr t.- r!:jten vonme oreansoda palttset nsttuttr:mrnem**x n.n., ettevät huonct ta päte: nättönät hallts$jat ahetr*a lj-aa pal-jon,rahnt<oa?.,'..._".l1ten vt:mme tovra havatsevamme (a el. n:ö:ro vanme ) v-rh ettet?

39 (1959) Guttnann/prreaftalyysnenet,elmäa (facet analyss) vodaan myös soveltaa keltadon rakeröeen analysontn. Flröeet ovat tla.nteen dnensotat joden uskotaan otevan nlelekkätä mttaamsess&. Prteet+åTg*ååfftJoo*r, mttaamlsta ja nän ollen prreanalyys eroaa faktorlanalyysstär Jossa faktort sgadaan tetd.oston analysonnn Jälkeen. Prreanalyysä vodaan käyttää jonkn lmön dmensoden rakenteen sel-vltttnsessä,? Prteet ltetään /.\ l.napplng sequence/ Beuraavan lafen : Henklö suorttaa. ftrtb$llatorsen M. Ton jan käyt täytymlnen 1. dakenteåöen 'l. 2, vas taano t tamsen tuo t tam- sen usen tosnsa semanttlsest. ns. karto.tuslauseen avulla. Keltadon rakenteen kartotuslause vos o1la ry---n-jt.= l Hen$Lä suortter,g -----J:'' kelel}.sen anhkke^a*. - Ut \-'" Ä. Kanava A. 1,Tol&"jan'r.käy t t ä'tyn ne n 1. Audtlvlsen vä1ttykse1f. Kelellsen aneh 2. Vsqaalsen kanavan r.::' '" - -4utgnsfuo,;s 2. Sanastom J. t anteöden 4. Klrjanten 5, Yhtenäsen estyksen lenklö suorttaa A. Kanava 1. Audtvsen 2.Vsuaalsen 1. Artulatorsen kenavan vältykse11ä b. Kelelläen anehr 1. Äänteåden 2. Krjanå6n A, Rakenteå&en 4. Sanaston C.Tolmjan käyttäytymnen havatsensen tuot tan s en 1. t

40 'rr/ttgensten, lhlosophcal nves*gatlons p. 2ZO Let the $slc use of words teach yrru tber meanng. p. 11 Kunka monenlaso lauset;: on oleuassa? Esnerkks vate]'h98t$- ja käsky? - On olemassa lukematon r:räärä(erlaå lauseta): ruxemat8f,*ftrta*x erlasa tapoja käyttää tsynbole ja'r, trsano ja", tf la,usefa'. Ja tärnä nonnaeyntyy suus e ole mtään knteätä, kertakaj-kkstag vaan/uusa keltyyffejår uuse l f r kelpelejärkuten voume asan r;r lamasta, ja toset *$tftft*xt vanhenakaeks ja unohtuvat. (Vonnne saada tästä karkean kuvan* ajatte&ena,lla matematkassa tapahtuneta nuutoks:a). Tässä term11ä 'kelpel" pyrtään korostanraan stä, e ttä on osa tonntaa el osa elämää. kelen puhurnnen futk kelåpelen monlnasuutta seuraaveffesmert&*åä3a mudear Käskyjen antamnen ja nden tottelemnen- Esneen ulkonäön kuvalemnen ta sen nttojen llmottamnen- Esneen rakentamnen kuvauksesta (proksesta)- 'apahtumån råportontl- Tapahtunan spekulont- Hypoteesn muodostamnen ja testaamnen- Eokeen tulosten esttärrnen taulukkona ja kaavona.- rarnan kekåmnen ja sen lukennen- Nä$$åe lennen- Kaanonn (tet;utaulun) laulamnen- Arvotubten arvalemnen- Vtsn keksm.nen, sen kertomnen- Kåytännön artteuetkan ongelman ratkasemnen- KeLestä toseen kääntöurnen- Fyytämnenr kttämnenr klrolemnen, tervehtmnen, rukol-ernnen. 0n knnostavaa vemata kel-esså oleven rat*tl:*[*ffe työkalujen monnasuutta ja tapoja jolla ntä $äptetään sekä sa,nojen ja lauöeden monnasuutta shen ntä loogkot ov-t sanoneet kelen rakentees$a.(mukaanluken Tractatus Logco-Phlosophrhuksen tek jä) P. 15 QN*p We nay say: only someone rsho already kncus how to do sgnfoantly ask a name. (Wnat do you call ths?) aomethng wth t can

41 Fr 19 For phåosoplcal problems p arse when language goes on,,holda.y. For a lar&e clrrss t'meanng" t c4n be language. Änd the meanng of of cases - thougr not for all * n whch we <efned thus: the meanng of a word e ts a name s sometmes explaned by pontng to employ ths word us n the ts bearer. p. 24 ; (For) Naulng and descrbng x:ce do not stand on the same 1evel: narnng s preparaton for descrptj-on. lamng s so far not a nove n the langaage-game a.ny more $han pyätlng a pece fn bh place on the boerd s a mose n chess. We may say: nothng has bees so far been done, when a thng has been nåmec. t; t hes not even go! a nåme exeept n the language-gåme. Ths was,shat 'rege meaat too, when he ead that a qord had rne*nng only as part of a ser:tence. p. 3l You talk about a.l sorts of languege-gåmes, but have nowhere sad rorh*t the essence of a language-ga&1e aad hnaee of kanguage, q:what s eonnron to all theee! actvtösr and r+hat makes then nto language or p;:rts of language. so you l.et $ourself off the very p*rt of the lnves:gaton that once gave youpurself most headachep the part about the SenersL form of r,ropostons and of l*nguage,4 And ths s true.- fnstead of prodr:cng sonethng comäon to a1l that we call language, 1 am sayng that thses pbenonena have rro öne thng n comrnon whch nake us use the same word for all, - but that they are related to one another n nany d t'ferent r^rays. And t s because of thls relalonshp, or thees re lat-onsh:s, that wecall them all "language". r w]l try to explan ths. Wha j ba1 yolr!p, \ llbut ; s common tc: games etc), kook at them re 1a, t"onshps lookl them all? (dffe:ent knds of Look and see rshe ther there s ycu wll not see semethng that r and a whole seråes of thern at games: board games, card gsnes, anytlhng co;lmon to al-}". Fcr, f s coramcn to all, but slmlart that, To repeat: don!t; thnk,

42 ? p. 16 n such a dffculty altrays word ("good" for nstance)? fhen t wll be easåer for meanng,,s. a,sk yourself: How dd we learn the rneanng of thr Fron what sort of examples? n what lang:age-ga:e s' you to see that the word must haye a famly of Compare Enoyng and sajdng: how ma::y feet hgh Hont how the word "g;ånerr -e hora a clarnet sounds. f you are surprsed that one can ; know soanthng and not be ablo to say you a,re perhaps thnkng of a case lke the frst. Certanly not of one the thrd,?? (compdtence - performcatrce?) Blanc 1s- used- tt lke? p. 41 låla nght såy: an explamaton serves to remove or to avert a ms:nderstandng - onerthat s, that would occur but for the expl-anat.on; not every one that can magne. r.' '' ä,' 1--''.-r 3ut lsn't t an dry1lnexact explanaton? - Yes; why shouldn't we call t rfnexacttt? Onl.y let us und.ersta,nd hat ttnex&cttt means. For t does not me&n ttunega,ble, tt p There raust not be anythng hypothetcal n our conslderatons, He lust do away wth all g:r-glggjsg,and qq3gå**åg#_ alone must +&ke te place. Ånd ths descrj"pton gets ts lght; that s to se.y ts purpåsep from the ph.losophcal problems. Theoe are, of course, not emprcal problems; they are solved, rather, by lookng nto the workngs of our lan6ueger and that n such a way as to make us reeognze those worklngs n d"espte qf ån urge to msund.er.stand then.!he_;:rqblems are sq.]vec, not by gvng new nfornatont but b arrangng what,we have alvaye,knowq, Phlosophy s a battle aganst the bewt"nffs of our ntetlgence by mcans of language. p.50 The ospects of thngs that are most nportant for us åre hd<en because of the r smplcty and far;:larty. (O;- u.'*unätr" to notce soo&*'rng - becauee t t a,träys beore cnets eyes)..w* fu{ to be struck by urhat, once seenrs nost strkng and most Povrerful.

43 r /? l' 1\ p. 59 The -gprlcaton s stlt *te crteron of understandng. p ff one says. that knowng the ÄBC ås a state of the unr, one s thnkng of a state or#åental apparatus (perhaps of the bran) by n:ans of whch we explar the manfestatons of that knowledge. Such a state s called a dsposton. But there are objectons to speakng of a state of the mnd here, j-nasntuch as there oughtdkfe tvro dfferent crtera for such g state : a knowledge of the *9.9åS*-!U*"llglr "of the apparatus, qute apart from g*fr-,, y!*.!.,åf-,.{.,oes. (tt'otn t woul"d be more confusng here than to use the words tconscöusrt and. tfunconscouh for the contrast between statee of conscousness and dsposlton$, For ths par of terms covers up a grarnmatcal- dfference). The graumar of the word "\ooyb" s evently closely related to that of tteån'!, "s able tor!. But atso closely related to that of 'undarstr.*nd sn. ("l*"**"y of fd. teehnque) t'.l-l*,- 'f op a- -.a {& f"ou;,y. tn rrv the n st 61 L7t,"t synr t,1.*t o / fa frv ll, *!{,":4.f,cr.*' not to thnk of uncerstandng a,s a lmental proeess r at expeess-on whch confuses you. But *r* ask yourself : vhat knd of crcums$ancesrco rare sa.x,now f knoor how to the formula has occumed to me?- 'r'. all, For that s n what sort of..$u*,f,,g, go onr, when{ that fn the sense n whch there are proeesse$ (ncludng nental processe$) whch ar cha'raeter-stc of understapdng, urylers.tandng 1s not a mental process.? (A panas gror+ns 'o"* åldressl ;rt Hä;o. '' mental L.\. ryrqcesses). *;;" or a sentence: theee rre p. 81 ll!l; llå t, Tc obey a rule, to make a report, to gve an ord-er, to play n geme of chess, are customs(uses, nsttutons). to understand a senter.ce means to undessåånd a l;ånguagef To understand a language tnee.ns to naster a technque. p. 81 r Änd hence also 'obeyng a rule' * *..ple9f---_q9. a rule s a& not to obey a rule. ler:ce t s tprva;olyr: otherwse thnkng one.s obeyng obeyng t. Änd to thnk *h& no't possble to obey a rule wculd be the or:e "s obeynl a rule sane sd

44 p. 82 Langua6e s a la6yrnth of par.hs. 1'ou approacl from oqle sde and know ycur way about; you approach the sane place from another sde and no longer kncw your way about. r

45 ' t a!t,^ l,_, r ' 11.:,,,,. '! /tr j l,,' '..Jå f:: tt '' " / -'l'..tt ; "r,.r ;/,,'

46 -'r ' * /{ $-.""tt +F t d /k,,,{ a #'' -J? rt,f r 4.--_-& { '{ r fl.-u { r:--*', =t-"n; ' ttn" (r+t /.1 ;?.1--, c' " { '" t t ;:... ' J".'. :l' t J,,1.1 /^ n -*/{::g;{ t,r"' \z r'r t \.:... l\ t tt ''\ : ' ':11: t'\!'.-,,. "-.-'"" -."\ J /t\ / t-' '- 4- f: r '',ro* o' * ff! -1'.t ".'o--*;+{tu.l..'!; 't ' *-^-..F,.,,! rt''', f

47 t lt. /^ F r S, Pt Gorders The vösual element n language teachng.longåans: Lond.on tutkl+, tutkmne on mahd.ollsta tll9l*sh9***tr keltä ta kelä sernat ra tavatla kundl*$*hägg*, hstoraa ta maantetoa - r'ssältöeäneenarr, er abstraktotasaåla edustabaa kästejoukkona. Lngvstl xnx*ysw $utk kleltä nän pystyökseen analysomaa: ja kuvaamaan stä. Tänä vaat tetyst tetoa, mutta kyseessä on pkemmnkn tedemehen kun kelenoppjan tarvtsema tato. Mon akateemnen lngtst pystyy antama.an ernomasen kxtexkuvauksen kelestäe jota hän tse osaa käyttää van kesknkerta*ses-h. Tekemsen Suorttamsen tadot ja kuvaamsen tadot ovat erlaset. fntsensvsnkään kelen dsskrptvnen tutkmus (opskelu4) e vä1ttänättä johd.a tatoon kommunkoda ta ynmärtää kyse$*tå keltä. Se saattaap x.tysest korkean kourutuksenx saanell-a alkulslla, edstäävåf$tle?å, mutta ee e ole vältärnätön ta olåelftnen osa kel-enopprnsta. fätä osottaa ser että po\lquksetta - rte kakk oppvat kommunkolmaan ädnkelellään laan että he*å lankaan ta sanottavast opetetaan tletoa kelestään. (p. 6) Kyky laasta tseään $öålakn kåele11ä Ja kyky ynnärtää kok keltä gvat kaks ur 5X*S*, vakkakn ne ovat rähesessä ;rh6*ydessä. Jotkut osa,avat lhaaj.sta tseään paremmln kun ymmärtäfuät, kun tacs toset ymmärtävät hyvn mr: mutta evät pysty lmasenaantseään. Tämä ylenen kokeåus saa ajattelemaan, että kelellset tadot vocaan jakaa ylesest produktvseen ja reseptlvseen tatoon. Tätä tukee nnyäs pulehärrröden tutklmuustulokset. Näden tatojen edelleen jako ktrjottamseen, puhumseen, lukenseen ja kuuntelemseen e paljon auåa opetuksessa, vakka s11ä on jotakn käyttöarvoa Jo 40 vuotta stten tunnettu neurolog Henry åead vätt, ettå ko. ternt ovat pelkästään reck*aaaxkurxxkx*s, tettyjen hmsen tolnntojen verbaalsa kuvauksa a e*el ole ntään syytå olettaa, että näåä termt vastauvat ntåän selvä ja erllsä psykologlsa funktota. Paaemp keltado$en lukotus klelenoptusta ajateellen on kohntasonen. Ensnnänen tatoryhmä on nmeltäån notors-perkeptvseå taldot.,,motorj.set tadot koskevat prrheäänteden Ja klrjanten tuottarnsta, perkeptvlset tadot tuas koskevat äänteden ja krjanmerkken tunnstamlsta. Krjannerkken tunnetanstato srtyy tavalllsest ädnkelestä veraaseen keleen ( el kyrllsetn akkkosten ollessa kysegssä ST), sen sjaan ääntämstä on ana opetettava sekä tunnstamsta että tuottamsta.

48 2. tlr 0n hyvnkn nahdollsta oppa ja xak oletettavast opettaa nätä motorsperkeptlvlslä tatoja er1lään muste ke&ellstä taldpsta.( vrt. tatavat åatkrjat jolclen puhe kuulostaa esm. ranstalta vakke e käytä yhtään ranskan saa&a ta keloppa). Tonen tatoryhnä on oreqnlsaatotådot.tässä on kyseessä kelen yksköden organsontl (sanaston pkxkö1 kelopn ta äänteden yksköt) hyväksyttävkkl malleksl Ja tolsaal-ta kyky sretrrcx$a harata a analysod4 sellasa malleja 1ukååssa ja kuunnellessa.. Nåden taltojen produktvsa aepekteja vodaan kutsua geneeatvsks todoks ja reseptvsä aspekteja analyyttshs taj-doks. On lnelstäp että organsaatr:ta*o$$en opplmseftla tulee o1la huomattava ä"**" veraden kelöen opetuksessa rnutta e ole nånkään selvää, että åtta rra*ä tadot vodaan oppf;a lnan että opplas opp konnunkonaan telokkaast ta ymnär'ämään mtä häne1le sanotaan veraalla kelä11ä, 0rgansaatotatojen opettannen e pelkäståän anna oppljalle kykyä komnunkoda. Tällanen yrtys veats peljon akaa ja, enegf;laa ekä stä tunnu votavan perystella. 0ppJal1a e ols mtään notlva oppa, koska - kuten oöemme havanneet - :elen tarkotuksena on merktyksen välttämnen. Van akateensella lngvstllå vo o1la perustel-tua syytä oppa kelen rakx malleja laan että opr nden merktyksen, teösn sanoen ml11on ntä kåytetåän. On ku*t tenkn syytä huonata, että tällasta opprnsta vo Jossakn nräärn tapahtua. Vod.aan ogettaa, että opplas on opprnut jonkn asanp koska hän käyttää okej-ta sanoja. Tässå saatta kutenkn olla kysynys pelkästä verbalsmsta. Vo tuntua melettömäl-tä, että ols uahdollsta näyttää puhuvan trokenn ja joskus jopa ttjärkevästt' lman että tarkastl ottaeh tetää mtä puhuur mutta tänä on tok mahdollsta. 0n olemassa kokkeanp tatotaso, jota on kehtettävä ennenkuln saavutetaan tåysn mel-ekäs kelenkäy*0. Kyseessä ovat semanttset tado*xja se koskee tavallsest nerktykseks katsotun asan lmasemstal Hyväksyttävälä sanajonolla jokka on kytketty yhteen hyväksyttävällä raknteellsella tavalla e velä välttåmättä ole merktystä. Ntä on velä käylettävä okessa tlantessa (olosuhtessä), ts. konmunkonaan ta tuottanaqn halutun vakutuksen kuuljassa. vakka kelenopettaja on paljort d*å**l$å"$*oqåf,åå' tadon, sen olemassaolon ha'vålts Jo Jead pslhuessaan käyttäytymsen semantt sesta nuodosta, jonka häråntymnen joht sanojen ja sanonot*n åål**t$*"o tunnstamsen 3xx*xe vakeuksn (ts. nden formaalsen merktyksen y1 menevän merktyksen tunnstamnen ol vakeata).

49 *fo Jsn å&s$hå q -! Let of nsln nubllcat!.ons A" BOOtrS -- fnfglnetton-$ourece;ln PgvchollpfulctåSå (&auton, tho &trmgaae 19?8] Sovlct Pcvchqlnruatlca (llouton, ltro Hague 19?el FrsElaghe Pryc4ol,nrugllk ($ahrenn Pådagog. Verlage D&oeeå.* donf 19?4) (USX, Faguo, l9?5, ån easeb) (rd. ), Sgvlct s-tudtca tn (å'tuetn- Bollaad, lnrtordan, 19?6) r r E. 3!EE.E! On tbc Pcveboltnlu?tle Slgqf,-of, n&qaae 4$ggklåLtf$o äar tr.ohneaorg (cd. ), Collogulrrn Paodoltnguetd,ears (Sbueonn tlrc trguc 19?2) pp. aveholl.ngustlca- gnd Soolollaeustlcs- - Sapatrate or lntelmaod? ntcraetlolel fournsl of Prycho1lnguletleau, 9?Ag F$!" t Vcrba1 Conouaeatlon ln tbe Clasaroos - Å Caeo for fnrlåa4 " Psvchollnrul,gt{ca. aternctlonel.ouraal. of, Feg*hol.åm6uåatlcr, 2, 19?3r pp å, Problcus of Gcneratlvc llodsl n Psveholncuatea. n: Elocuof, fhguetlquc de Bnatlrlave (Publ. Bouao of tho S.oseh åcadery of Scleactr, Bratlaleva 19?3)r ppn 8J*90,,t Reaearch on Chlld lgnrgaec-4 4agt Euroegea Qgg$S*ågpo.nsurneä *--. of Cbld Laaguage, 1, 19?4, pp.??-88. le tnvrgslg?c&n sovlc,ttea qg glrteqlqglg_sg $a. act*gld$4*4å&* eulatle?. Rcvlsta dc Peleologla Oeneratr y Åplåcedeo 3Oo L97j, pp. ;3>511,-,3 ErngtctE'a lbqorv on Sglatlon bctrceq *er$$gqå*+&gl$l,clas$ å*- arrdl Edueatl.on. Prdegoglka, 25, 1g?5, Fp" lf-3ä ($ Caech)" _ 1b9 Ugr of rnforutlga ln LHE ggechoslsttss_p_qg*sa å9q",ål$#am&, v- PrdtagoglLa, 25, 19?5, pp. 46-4?8 (ln Cseeb!. ;. QE tbc r"thololorv of?tosnoctlcaj$lonj$,,tåo.f$uh*r",&å*s$$ås*q, FrdegoglLe, 26, 19?6, ps (la Smoah).

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus GRAVTAATOKENTT EN TASAPA NOKOHTA: Tehtävä RATKASU L. Maan a Aurngon vetovoman yhtäsuuruus Kunka kauas Maasta avaruusluotan on vetävä, otta Aurngon jaa Maan vetovomat tasapanottasvat tosensa el avaruusalukseen

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg) SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA ltl ka ppa leiden (vetovoima) m ja lxz välinen gavitaatiovoima Fon F_l/ mlmz 2 kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys

Lisätiedot

Pohjalta. (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille

Pohjalta. (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille KRJAPDO TETT OTM/O 14,2.2013 OHJEET Vst jkseen kysymykseen ersee ppere (must merktä nm myös krjnpttehtävään). Js et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän st. HOX Ä tyt k k

Lisätiedot

Condair CP2 I Moduli M..

Condair CP2 I Moduli M.. j Höyrykostutn Condar Modul M Sähköasennus F 545 kg/h Sähköltännät Sähköasennukset saa suorttaa van tarvttavat okeudet omaava asentaja Huolehtkaa että kakk jänntesyötöt on katkastu ennen asennuksen alottamsta

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

r aisema-arkkitehti d.u k k a r uviot ovat yksityiskohta NAldala ri..1.r,:..1.,.t -Tf puutarhaan 'rit tr;, i :l :.:!! '&i' .

r aisema-arkkitehti d.u k k a r uviot ovat yksityiskohta NAldala ri..1.r,:..1.,.t -Tf puutarhaan 'rit tr;, i :l :.:!! '&i' . ) u u t a r h a no n s u u n n t e l l u t r asema-arkkteht 3 r t av o n S c h o e n a c h. S t a n l e y - k o roan u s e nt o m - r t K d s t o n np a n o k u o s e n r s p r a a t o n l d h t e e nk

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Kmnrtno Ln Kmnlnn Hov Kore unsr etso Turv Ps Uus Kmnsuu Hovnsr Rstnlus Rstnem Vssr Hnmä Pävä-lt-ömelutso Vt 7 Phtää Hmn (sentoreus: m) Rs Russlo Tnem eltt Svnem S Ps Het Pohjos-Pots Ptäjänsr Rnth Suutr

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA 8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

OPASTESUUNNITELMA. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto maaseuturahasto

OPASTESUUNNITELMA. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto maaseuturahasto OPASTESUUNNITELMA Euroopan unon Euroopan aluekehtysrahasto maaseuturahasto opasteohjesto Pääopasteet Tenvarsopasteen mall Yleset peraatteet Opasteden värenä käytetään mahdollsuuksen mukaan graafsen ohjeston

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin 2 23.02.2010 Näyttösuunnitelmien hyväksyminen AMMOSNÄY 2 Toimielimen kokoukseen tuodaan seuraavat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja osaamisen arvioinnin suunnitelmat:

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA 2. välikoe 5.5.2008. Saa vasaa vain neljään ehävään! Kimmo Silven 1. aske vira. = 1 kω, = 2 kω, 3 = 4 kω, = 10 V. Diodin ominaiskayra, aseikko 0... 4 ma + 3 Teh. 2.

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi

ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi ENGLISH 1 A1 alkeet, 1. kappale M.A. Tehtävien symbolit: vihkotehtäviä kielioppi Keskustelutehtävä Kertaustehtäviä Sanasto 1. Friends. Thom is a new boy in school. No-one knows him. Thom doesn t have any

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY 1 SUODATIN- PATRUUNAT 2006 10 MASINO- KEY OY 2 Masino-Hydrosto key Oy toimittaa suodatusjärjestelmiä, suodattimia ja patruunoita hydrauli- ja kiertovoitelujärjestelmiin, kompressoreihin, ilmalle, vedelle

Lisätiedot

TEHOKASTA KYTKENTÄTEKNIIKKAA VAIN BALSILTA

TEHOKASTA KYTKENTÄTEKNIIKKAA VAIN BALSILTA 201 TEHOKASTA KYTKENTÄTEKNIIKKAA Mrnont no@-sotuu. www.-sotuu. pu. 0207 81 260 VAIN BALSILTA Bls Fnln /o KK-Säötuu Oy 1V 4 4 4 230V 6 9 9 400V 9 6 6 00V 7 7 7 0-300Hz > 0V 301-00Hz > 0V 2 2 2 Sslnen Bls

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKITERIALLITU PATENT- OC REGITERTYRELEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bkslut Kaupparekisteri andelsregistret Verhallinnsta saapuneet tiedt Uppgifter inkmna från skatteförvaltningen

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

tt + ZMn-0. b) Laske liikeyhtälöiden avulla kuinka suuritien kaltevuuden (kulman a)tulee olla, jotta auto pysyisi tiellä nastattomilla renkailla?

tt + ZMn-0. b) Laske liikeyhtälöiden avulla kuinka suuritien kaltevuuden (kulman a)tulee olla, jotta auto pysyisi tiellä nastattomilla renkailla? FYSKKA (FY515. KURSS Pvörmnen a eravaao vasraa KUUTEEN (6)TEHTÄVÄÄN KOE 31.01.2014 1. a) Men askeaan normaakhyvyys a angenkhyvyys. Anna kaava a seä kaavoen suuree. b) Määree sanases a maemaases pyörmsmäärä.

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT Ympärsöaaema 7.-8.6.2010 Rymäylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kar Hyyänen MTT JOHDANTO Rehevöymnen Iämeren esenen ongelma Ravnneuormus (ypp ja fosfor) Saunnasa levälauoja Iämerellä jo 1800-luvulla

Lisätiedot