eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland 1

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Hovintie 232, Ylämaa puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 B 28, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Riitta Järvinen Kotasuontie 18 A Helsinki puh. (09) Suomen Meniere-liiton kotisivut Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2007 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Hovintie Ylämaa puh Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) baanamail.fi Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL Tampere puh. (03) Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh. (09) Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Leo Roivainen Eija Tammisto Myllärintie 8 Kaukaantie 1 F Parola Savonlinna puh. (03) puh

3 Innostus on tarttuvaa, samoin sen puute Tämä Meniere-postin numero esittelee laajasti Meniere-liiton RAY:n tukemana valmistelemaa vertaistukihanketta. Huikea työmäärä on takana, valtavasti työtä vielä edessä, mutta päämääränä häämöttävät näkymät innoittavat projektin parissa puurtavia ponnistelemaan väsymättä edelleen. Innostus on tarttuvaa, samoin sen puute, lausui eräs vertaistukiseminaarin osallistuja. Siinä jaksamisen salaisuus. Innostus on tarttunut, eikä siihen tautiin taida lääkettä olla. Tämän lehden sivulla 27 haastetaan lukijat aforismikilpailuun. Nyt aivonystyrät liikkeelle! Marjukka Laitinen Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa mennessä tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen, Maija-Kaarina Saloranta. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: T. Nieminen Oy Painola Oy, Kaarina. Meniere-posti netissä Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Innostus on tarttuvaa, päätoimittajan palsta... 3 Voitetaan syksyn pimeys, puheenjohtaja Kirsti Salovaara... 4 RAY:n tukeman Menieren taudin vertaistukihankkeen tavoitteet vuodelle 2007, Kirsi Varpa... 5 Suomen Meniere-liiton vertaistukihanke, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala... 6 Vertaistuen eri muotoja, Ilmari Pyykkö... 8 Vertaistukea antavan henkilön edellytykset ja oikeudet, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala... 9 Vertaistuen toimintarajoitukset ja odotukset, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala Vertaistuen mittarit, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala Menieren taudin aiheuttamat rajoitteet ja vertaistuki, Kirsi Varpa Vastuullista ja vaativaa vapaaehtoistyötä, Anne Wicht-Kvarnström Vertaistukiseminaarissa tehtiin töitä tosissaan Videohaastattelussa Esa Antikainen Meniere-tukipaketti eri etuisuuksista ja tukimuodoista, Leo Roivainen Niitä - näitä Aforismit esiin! Haaste mietelausekilpailuun Yhdistysten kesäretkiä ja juhlahetkiä Yhdistysten syksyn 2007 ohjelmia Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Ohjeet ilmoitushankkijoille Meniere-lääkäreiden yhteystietoja Kansikuva: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Voitetaan syksyn pimeys Olemme taas saavuttaneet sen vuodenajan, missä kuulakkaat syyspäivät innostavat kesän jälkeen kuntoiluun sen eri muodoissa. Metsissä löytyy vielä pitkään syksyn satoa, sieniä ja marjoja. Samoilu luonnossa on mitä parhain kuntoilumuoto, tämän totesin taas ollessani puolukkametsässä. Tosiaan, huomasin, että tämä liikunta on myös Meniere-potilaalle sopivaa ja suositeltavaa. Syksy tuo tullessaan myös yhdistysten toiminnan aloittamisen. Erilaista ohjelmaa ja yhdessäoloa on järjestetty. Tärkeintä on kuitenkin kohdata toisia menierikkoja keskustelun merkeissä. Syksyn teemana vertaistuki Tämän syksyn teemamme on vertaistuki. Meniere-potilaalle oikea-aikaisen vertaistuen antaminen on psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä positiivisen elämänasenteen kehittämistä. Vertaistuki auttaa potilasta ymmärtämään ja hyväksymään taudin tuomat toiminnalliset rajoitukset. Vertaistuki on monimuotoista. Yhdistyksissä sitä antavat jäsenet toisilleen, sen lisäksi joissakin yhdistyksissä on erityisiä vertaistukihenkilöitä. Meillä on netissä keskustelupalsta, jossa voi vaihtaa ajatuksia, mutta varsinaista, järjestettyä vertaistukitoimintaa ei Suomen Meniere-liitolla eikä yhdistyksillämme ole tähän asti ollut. RAY:n tuella olemme nyt kehittämässä myös Internet-pohjaista vertaistukiohjelmaa, jossa tietokone voi toimia tukihenkilönä. Tietokone on uupumaton kyselijä, siltä saa tarkastettua ajankohtaista tietoa, se tarjoaa tuettavalle taudin ymmärrettävyyden, toimintatavat ja toiminnan mielekkyyden. Ohjelmaa on rakennettu kaksi vuotta ja nyt olemme siinä loppusuoralla. Vertaistukikoulutusta Menieren taudin vertaistukitoimintaa edistettiin oikein urakalla Hoikan kuntoutuskeskuksessa Karkussa järjestetyssä Menieren taudin vertaistuki-seminaarissa. Seminaari järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kahden päivän aikana tarjolla oli useita esitelmiä vertaistuesta ja sen eri piirteistä. Lisäksi ryhmätöissä pohdittiin vertaistuen pelisääntöjä ja tuen etenemistä. Seminaarin hedelmiä esitellään laajasti lehden seuraavilla sivuilla. Ensi vuoden alkupuolella Internet-pohjainen tukiohjelma avataan liiton kotisivuilla ja siellä se tarjoaa apuansa kaikille haluaville. Olemme anoneet vertaistukijohjelman edelleenkehittämiseen Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta vuosille Toivon kaikille innostunuttta ja antoisaa syystoimintakautta. Kirsti Salovaara 4

5 RAY:n tukeman Menieren taudin vertaistuki-hankkeen tavoitteet vuodelle 2007 Viime Meniere-postissa 2/2007 kerrottiin Suomen Meniere-liiton vertaistukiprojektin nykytilanteesta. Projektin päärahoittajana on Rahaautomaattiyhdistys. Keskeisenä tavoitteena projektissa on kehittää Menieren taudin vertaistukitoimintaa ja luoda Internet-pohjainen Menieren taudin vertaistukijärjestelmä, joka toimii tiedonvälittäjänä ja eräänlaisena itsehoitovälineenä Menieren taudin hoidossa. Internet-pohjaisen Menieren taudin vertaistukijärjestelmän toteutus on työn alla. Sen ulkoasu ja rakenne ovat valmiit, järjestelmän istuntoja ja sisältöä tuotetaan parhaillaan. Koska järjestelmän toiminta ja sisältö perustuvat vertaistukikyselyistä muodostettuihin tautiprofiileihin, on paraikaa meneillään keväällä lähetettyjen vertaistukikyselyiden tarkka läpikäynti ja tietojen siirto tietokoneelle analysoitavaksi. Kattavan tiedon saamiseksi puuttuvaa tietoa sisältävät kyselylomakkeet täydennetään puhelimitse syksyn aikana, jotta vältytään puutteellisten ja/ tai virheellisten tautiprofiilien luonnilta. Keväällä lähetetyistä vertaistukikyselyistä palautui takaisin hieman yli 550 kyselyä ja näistä 260 on tässä vaiheessa tietokoneella käsiteltävissä. Tautiprofiilien avulla kehitetään järjestelmään niihin sopivat hoitomallit ja interventiomuodot. Nämä tulee huomioida myös profilointialgoritmeissa ja hoitoprotokollissa. Analysointi ja kehitys pyritään tekemään valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jotta hoitoprotokollat ehditään testata ennen prototyypin käyttöönottoa. Prototyyppi on valmiina alkuvuonna 2008, jos suuremmilta ohjelmointiongelmilta vältytään. Vertaistukijärjestelmässä esitettävät tasapainon ja silmänliikkeiden harjoitteluohjeet ja Menieren tautia sairastavien selviytymistarinat valmistuvat loppusyksyn aikana. Valmistumisesta tiedotetaan Meniere-liiton sivuston jäsenpalvelu-osiossa, jonne asetetaan samalla pääsy videoihin. Myös tietopaketti liitetään tarjolle heti sen valmistuttua. Voimisteluohjeet ja Meniere-videot lähetetään loppuvuodesta dvd-levyllä. Projektin keskeiset tavoitteet vuodelle 2007 Tukiohjelmien (videot, voimisteluohjeet) vieminen Internetiin Vertaistuen kannalta keskeisten asioiden sopiminen vertaistukiseminaarissa Menieren taudin tietopaketin koonti Internetiin Kyselykaavakkeiden siirtäminen Internetiin ja tiedonkeräysohjelman ohjelmointi Vertaistukihenkilöiden koulutus Profilointialgoritmien kehittäminen ja ohjelmointi Päättelyalgoritmien kirjoittaminen Hoito- ja interventiomallien kehitys ja ohjelmointi Tutkittavan henkilön ja tietokoneen välisen käyttöliittymän (keskusteluliitäntä) ohjelmointi Koulutuksen aloittaminen Kirsi Varpa Tampereen yliopisto 5

6 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Suomen Meniere-liiton vertaistukihanke Hämeenlinnan vertaistuen suunnitteluseminaarissa keväällä 2006 Suomen Meniere-liiton (SML) hallitus määritteli yhdistysten kanssa SML:n tahtotilan ja tehtävät. Liiton päätehtävänä on parantaa Menieren tautia sairastavan henkilön elämän laatua. Keinoiksi esitettiin vertaistuen antamista. Vertaistuelle asetettiin kriteereitä, kuten hyvä ja saatavilla oleva, oikea-aikainen ja yksilöllinen. Ratkaisuksi esitettiin Internet-pohjaista vertaistukea, joka yhdistettynä henkilövälitteiseen vertaistukeen parantaa antamamme vertaistuen laatua, oikea-aikaisuutta ja saatavuutta. Lisäksi Hämeenlinnan seminaarissa sovittiin työnjako SML:n ja yhdistysten välillä: Suomen Meniere-liitto hankkii tiedon ja osaamisen ja välittää sen yhdistyksille, jotka vastaavat vertaistukitoiminnan antamisesta ja siihen ohjaamisesta. Mitä sitten tarkoitetaan vertaistuella? Wikipedian mukaan vertaistukitoiminta on: Järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistukiryhmällä voi olla vetäjä, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Vertaistukea voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskeinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen. Vertaistukea voidaan käyttää terapian sijasta tai sen tukena. Vertaistuella on yleensä terapeuttinen vaikutus osallistujiin. Vertaistuki ja sen kohteet ovat muuttuneet vuoden 2001 jälkeen, jolloin Maailman Terveysjärjestö (WHO) määritteli uuden lähinnä toiminnallisia esteitä kuvaavan sairauden haittamäärityksen (ICF:n määritelmä). Aikaisemmin käytössä olleista käsitteistä sairaus, haitta ja vammaisuus luovuttiin ja sairauden haitasta kuvaamisessa alettiin käyttää toiminnan rajoituksia ja osallistumiseen liittyviä termejä. Esimerkkinä mainittakoon, että aikaisemmin esim. sisäkorvan vaurio (sairaus) johti kuulonalennukseen (haitta), joka aiheutti vaikeuksia selviytyä esim. töissä (vammaisuus). ICF:n mukainen toimintarajoitus on laajempi ja huomioi osallistumiset harrastuksiin ja seuraelämään, suuntakuulon aiheuttamat haitat jne. Vertaistuen uudet muodot tähtäävät juuri toiminnallisten esteiden ja haittojen poistamiseen: Tarkoituksena on parantaa elämän laatua. Näitä kahta katsantokantaa kuvaa hyvin viereinen kuva (kuva1), jossa vasemmalla on puhdas lääketieteellinen näkemys sairaudesta ja niiden vaikutuksesta ja oikealla moderni näkemys toiminnan rajoituksesta. Kun kummankin näkökannat yhdistyvät, pystyvät ne kuvaamaan hyvinvoinnin rajoitukset ja purkamaan esteet. Kuva 1. Interventiot (vaikutuskohdat) vertaistukitoiminnassa. Myös henkiset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet on huomioitu. Päämääränä on hyvinvointi ja mittarina elämän laatu (Dr. Derrick Waden mukaan 2007). 6

7 Vertaistuki eroaa vertaistoiminnasta siten, että vertaistuki on toimintaa, joka on hyvin organisoitua. Vertaistoiminta on yleensä piireissä tai yhteisöissä tapahtuvaa toimintaa. Esimerkkinä vertaistoiminnasta ovat jäsentapaamiset, retket ja esitelmätilaisuudet. Vertaistuen avainelementit on syytä tunnistaa päämäärää rakennettaessa. Vertaistuki on ongelmanratkaisua. Jotta ongelma avautuu, tulee se ensin määritellä, ymmärtää ja sen jälkeen etsiä ratkaisut. Tästä vertaistuen kolme suurta K:ta: kuuntele, keskustele ja kannusta. Vertaistukitoiminnalla on selkeä rakenne ja se on suunniteltua. Tukea antavan ja tuettavan henkilön tulee ymmärtää vertaistuen perusta (mitä tehdään ja milloin), toiminta eli prosessi (miten istunnoissa edetään) ja päämäärä (miksi tehdään ja mitä halutaan saavuttaa). SML:n vertaistukitoiminta kohdistuu parantamaan aktiviteettia, maksimoimaan sosiaalisen osallistumisen (estää eristäytymistä) ja minimoimaan potilaan ja hänen perheensä stressiä ja ahdistusta. Toiminta on aktiivista ja tietoon perustuvaa ongelmanratkaisua, joka tapahtuu toimintaprosessina. Kuva 2. Kaavio vertaistuen eri elementeistä Tarkoittaa potilaan aktiivista kannustamista Ei ole passiivista toimintaa Tarkoittaa myös potilaan kannalta Taitavamman, entistä laajemman käytösmallin omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Voisi myös vaikuttaa terveyden tuottajiin (tk, sairaalat, lääkäriasemat) Olemalla vähemmän määrääviä Olemaan enemmän tuettavan tarpeisiin kohdistuvia Avata silmänsä eri hoitomuodoille Antaa mahdollisuuden potilaalle Osallistua hoitoprosessin suunnitteluun Antaa mahdollisuuden perheelle Olla osana hoitoprosessia Potilasjärjestöillä on erilaisia velvollisuuksia. Suomen Meniere-liiton velvoite on antaa laaja-alaista apua jäsenilleen. Vertaistuen antama apu antaa mahdollisuuden sosiaaliseen, fyysiseen ja henkiseen uudelleenselviytymiseen. (Vertaistuen yhteydessä käytetty englanninkielinen sana enablement kuvaa hyvin vertaistuen päämäärää, uudelleenselviytymistä) Hoikan seminaarissa SML tarkasteli ryhmätyössä hyvän vertaistuen elementtejä. Ohessa on toisen palkinnon saanut esitys. Sen lähtökohtana on halu ja tarve auttaa sekä ohjata toimintaa, jota RAY, yliopisto ja tutkijat tukevat verkostoitumalla ja antamalla apua koulutustilaisuuksissa. Viereisessä kuvassa jäsenten usein toivoma mediahakuisuus on mukana. Vertaistukitoiminnan perustana on myös positiivinen ajattelu. Voisiko asian paremmin enää esittää? Kuva 2. Ryhmätyössä pohdittuja vertaistukitoiminnan tarvepuita 7

8 Ilmari Pyykkö Tampereen yliopistollinen sairaala Vertaistuen eri muotoja Vertaistuen antaja voi joutua melkoiseen metsikköön yrittäessään selvittää parasta tapaa vertaistuen antamiselle sen vuoksi, että käytössä on useita erilaisia tukimenetelmiä. Vertaistukimuotoja ovat muun muassa ohjattu vertaistuki, itsehoito, psykonomia, parikeskustelu ja E-vertaistuki. 1. Itsehoito.Yhteistä itsehoitopyrkimyksille on se, että omien tuntemusten kautta pyritään parantamaan suoriutumista. Tällöin henkilö kartoittaa aluksi tehtävät, joita kykenee tekemään ja tehtävät, joista ei suoriudu. Seuraavaksi itsehoidon avulla yritetään parantaa huonosti sujuvista tehtävistä suoriutumista ja sopeutumista tehtäviin, joista ei suoriudu. Itsehoito parantaa odotusten ja toimintakyvyn välistä yhteensopivuutta tarpeiden (yhteiskunnan hyväksymien päämäärien) välillä ja oman toimintakyvyn ja toiveiden välillä. Itsehoitomuotoja Menieren taudissa ovat esimerkiksi Oman itsensä parempi tunteminen ja hoito Vähäsuolainen ruokavalio Levon ja työn tasapainon ylläpito Urheilun harrastaminen Positiivinen ajattelumalli ja sen rakentaminen Itsehoito voi tarkoittaa potilaan kannalta myös: Taitavamman ja monipuolisemman käytöksen omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Itsehoitoa harrastaa lähes jokainen Menieren tautia sairastava henkilö. 2. Psykonomia koostuu itsehoito-, oma-apuajattelusta, vertaistuen toimintamallista ja kokemusasiantuntijuudesta. Nämä mielenterveysyhdistyksissä toteutuvat asiat ovat arvokkaita. Niistä käytetään termiä psykonomia. Menieressä ehkä oikeampi termi olisi vestibulo- ja kuulonomia. Mielenterveyden hoitoon on kehitetty Internet-pohjainen järjestelmä Mieli.Net, joka koostuu neljästä eri osa-alueesta: tieto-osuudesta, ver- 3. Internet-pohjainen tinnituksen poisoppimishoito on ollut käytössä useita vuosia Ruotsissa. Sen laatija Gerhard Andersson (Linköping) vertasi aluksi hoitotuloksia klassisen poisoppimishoidon ja IT-pohjaisen hoidon välillä. Hoitotuloksissa ei ollut hoitomuotojen välillä eroja. Tämän jälkeen valtaosa hoidoistaistuesta, etätuesta ja epalveluista. Tieto-osuuteen on koottu keskeisiä asioita hyvinvoinnista, sairauden oireista, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä potilaan oikeuksista. Vertaistuki sisältää keskustelupalstan, reaaliaikaisen chat-palstan ja mahdollisuuden pitää päiväkirjaa. Etätuesta potilas voi hakea lisätukea alan ammattilaisilta. Etätukipalvelun tarkoitus on täydentää olemassa olevia terveydenhuollon palveluita. epalvelut tarkoittavat Internetissä yleisesti tarjottavia palveluita. Mieli.Netissä on linkkejä esimerkiksi julkisten ja kunnallisten palvelujen Internet-sivuille, joita potilaat voivat käyttää. MieliNetin promoottori Maritta Välimäki kertoo, että tarkoituksemme on selvittää, kuinka käyttökelpoisia nykyaikaiset informaatioteknologiaan liittyvät menetelmät ovat osana potilaan hoitoa. Se on suuri tietopaketti, joka vain on koottu tietokoneelle. Mieli.Net ei vielä ole lopullisessa muodossa, mutta tarjoaa IT-pohjaisen palvelun vertaistueksi. ta onkin annettu IT-pohjaisena. Ennen hoidon aloittamista tinnituksesta kärsivä henkilö käy normaalissa lääkärin tarkastuksessa. Sen jälkeen hänestä laaditaan lähete tinnitus-klinikalle, jossa hoito aloitetaan, mikäli hakija täyttää hoitoon tarvittavat kriteerit. Hänelle suoritetaan internet-pohjainen haastattelu ja hänelle selvitetään hoidon päämäärä ja sen mittarit (Web-istunto). Hoidon jälkeen suoritettavassa seurannassa käytetään internetpohjaista kysymyskaavaketta. Lisäksi annetaan ohjeet jatkuvaan seurantaan ja annetaan ohjeet harjoitupäiväkirjan ylläpitämisestä. 8

9 Internet-pohjainen tinnituksen poisoppimishoito koostuu kuudesta eri istunnosta: 1. Rentoutus (1. progressiivinen rentoutus, 2. lyhyt progressiivinen rentoutus, 3. vihje-peräinen rentoutus ja 4. nopea rentoutus). 2. Positiivisen ajattelumallin kehittäminen. 3. Ääniparfyymin hyväksikäyttö. Kuuntelutaktiikan kehittäminen ja ohjeiden antaminen ääniyliherkkyyteen. 4. Negatiivisten ajatusten ja uskomusten muokkaus. 5. Unen saannin edistäminen käyttäytymismalleilla. Neuvoja keskittymisvaikeuksien poistamiseksi, muistiharjoituksia. Altistus eri tinnituslajeille. Fyysisen aktiviteetin hyväksikäyttö. 6. Uudelleen sairastumisen ehkäiseminen. 4. Parikeskustelu. Parikeskustelu tai uudelleenarvottava parikeskustelu (eng. Re-evaluation Counseling tai Co-Counseling) on vertaistuen muoto, joka on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Parikeskustelu on tarkasti määritelty tapa ihmisille tukea toisiaan joko pareittain tai ryhmissä. Parikeskustelulla ei ole mitään suoranaista tekemistä parisuhteiden kanssa, vaikka sen tekniikoita voikin käyttää edistämään parisuhteen toimintaa. Menetelmän perustaja ja keskeinen sen teoreetikko Harvey Jackins on julkaissut lukuisia kirjoja aiheesta. Myöhemmin myös muut parikeskustelijat ovat julkaisseet ajatuksiaan parikeskustelun nimissä. Suomessa parikeskustelua on harjoitettu luvun alusta alkaen. Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistukea antavan henkilön edellytykset ja oikeudet Vertaistukitoiminta on täysin vapaaehtoista toimintaa ja sen voi lopettaa koska haluaa syytä ilmoittamatta. On kuitenkin tärkeää, että vertaistukitoiminnan säännöt ovat selvillä kaikille osapuolille. Henkilöillä on seuraavia vapauksia ja velvollisuuksia: Vertaistukihenkilöltä ei siis edellytetä, että hän on asiantuntija sairauden, hoidon ja kuntoutuksen alalta. Häneltä edellytetään, että hän on sairastanut samaa tautia ja näin pystyy asettumaan tuettavan tasolle. Ryhmäterapiassa on lisäksi hieman erilaisia sääntöjä, koska ryhmädynamiikan kannalta kukin yksilö on vuorotellen jakamassa kokemuksiaan. Ryhmäterapian säännöt ovat: Minua kuullaan, kun hakeudun vapaaehtoiseksi ja etsitään sopiva tehtävä. Minulta ei edellytetä enempää kuin osaan, jaksan ja haluan. Minulle osoitetaan yhteyshenkilö tarvittaessa tuekseni (mentori). Minulle annetaan riittävä opastus ja tuki tehtävääni. Vapaaehtoistyössä sitoudun noudattamaan salassapitoa. Hoidan tehtäväni vastuullisesti. Ilmoitan jäädessäni toiminnasta pois. Minun tietojani ei anneta luvatta kenellekään. En tee ammatti-ihmisille kuuluvia töitä. Minut ja elämäntilanteeni sekä tuen tarpeeni otetaan vakavasti. Minulle ei luvata apua enempää kuin voidaan antaa. Elämääni ei mestaroida. Tiedot itsestäni ja elämästäni pysyvät salassa. Ilman lupaani ei toimita puolestani. Sitoudun toimintaan ja sopimuksiin, koska olen ollut itse mukana tekemässä niitä. Otan vastuun itsestäni, aktiivisuudestani ja suhteestani muihin ryhmän jäseniin. Olen oma itseni, sanon ääneen ajatuksiani, perustelen kantani, olen suora. Hyväksyn toiset ryhmäläiset ja itseni sellaisena kuin olen. 9

10 Vertaistukea antavaa henkilöä ei tule myöskään jättää yksin. Hän tarvitsee tukea ja ohjausta. Useimmiten se annetaan mentoroinnilla, jolloin hän keskustelee Suo- men Meniere-liiton vertaistukivastuuhenkilön kanssa ja saa tarvitsemansa tuen toiminnalleen. Mentorointia koskevia sääntöjä ovat: Mentoroinnin tavoitteena on rohkaista maallikko-auttamista ja tukea vertaistoimijoita hyödyntämään oman kokemuksen kautta saatua hiljaista tietoa ja elämänkokemusta. Mentorointi huolehtii osaltaan vertaistoimijoiden jaksamisesta ja toiminnan laadusta. Mentorina voi toimia ryhmäohjauksellisten ja/tai omaishoitoon liittyvien asioiden kanssa pidempään toiminut henkilö. Kuuntelu, keskustelu ja kannustaminen/ kohtaamattomuus, kuuntelemattomuus, kovat arvot Vertaistuen kolme positiivista K:ta ovat kuuntelu, keskustelu ja kannustaminen. Vertaistuen voi tehdä kielteiseksi antajan ja antotavan epäkorrektius sekä seuraavat kolme K:ta: kohtaamattomuus, kuuntelemattomuus ja kovat arvot. Väärin annetun vertaistuen kielteisiä vaikutuksia voi- daan välttää koulutuksen ja ohjatun vertaistuen avulla. Vertaistukijan tulee toiminnassaan muistaa Menieren taudin vertaistuen ohjelmarungon sisältö ja noudattaa sitä mahdollisuuksien mukaan, tuettavaa kuunnellen. Vertaistuen prosessissa seuraavien seikkojen omaksuminen on antajan kannalta oleellista: 1. Informaatio (yleistä ja tuettavaa koskevaa, epävarmuus vähenee) 2. Sairauden ongelmien ymmärtäminen (profilointi) (minun ongelmani ovat kuulo ja paineentunne ) 3. Toiminnallisten rajoitusten vähentäminen (nyt kun ymmärrän, en enää välitä siitä että ihmiset luulevat minun olevan humalassa ) 4. Oireen/rajoituksen hyväksyminen (tinnitus on vain ääni, ei minun tarvitse siitä välittää ja kuunnella.) 5. Uuden toimintamallin ymmärtäminen (menen aikaisin nukkumaan, koska ) 6. Positiivinen ajattelu (huimauksesta on ollut hyötyä, koska olen alkanut urheilla ) Vertaistuen ohjelmarunko Vertaistuelle, joka tähtää uudelleenselviytymiseen, voidaan tehdä selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona tukitoiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa. Se noudattaa tiettyä rakennetta, jonka avulla voidaan edetä. Vertaistuen anto on kuitenkin osallistuvaa ja auttaa jakamaan kokemuksia. Vertaistuen antajalta vaaditaan omakohtaista kokemusta ja taudin ymmärtämistä. 1. Tutustuminen: oireiden ja rajoitusten kartoitus 2. Itsetuntemuksen tiedostaminen 3. Vuorovaikutus - Menieren taudin oireiden vertailu 4. Myönteiset kokemukset 5. Päätöksenteko millaiseksi haluat tulla? 6. Väliintulokeinot 7. Positiiviset esimerkit 8. Päämäärien tarkistus 9. Arviointi ja jatkaminen Parantaa osallistumista Parantaa aiempaa (totuttua) toimintaa Maksimoida toimintakyky Parantaa hyvinvointia Fyysinen ja henkinen hyvinvointi Sopeutua; sen kautta palauttaa onnistumisen tunne (adaptaatio) Vähentää omaisten kokemaa stressiä ja ahdistusta Suomen Meniere-liiton vertaistuen tavoitteet 10

11 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistuen toimintarajoitukset ja odotukset Vertaistuki on samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto. Menieren taudissa esiintyvä toiminnan rajoitus voi kehittyä useasta eri syystä tai oireesta. Tämän vuoksi ei koskaan ole kahta aivan samoilla oireilla olevaa Menieren tautia sairastavaa henkilöä. Haitta voi liittyä alla olevan taulukon kuvaamiin toimintarajoituksiin, jotka vaihtelevat henkilöstä toiseen ja samankin henkilön sisällä ajankohdasta riippuen: Äänen havaitseminen Äänen erottaminen (diskriminaatio) Äänilähteen paikallistaminen Äänen lateralisoiminen Puheen erotus Tinnitus Paineen tunne korvissa Ääniyliherkkyys (hyperakusia) Huimauskohtausten kesto Huimauksen voimakkuus Huimauskohtausten toistuvuus ja luonne Kaatumisalttius Näkövaikeudet pään liikkeiden aikana Taulukko 1. Menieren taudin toiminnalliset rajoitukset vaihtelevat oireista riippuen. Taulukossa on esitetty yleisimmät oireet, joihin liittyy toiminnan rajoituksia. Kuntoutukseen vaikuttavat suuresti odotukset, joita tuettavalla on. Usein sairaanhoitoon liittyy odotuksia, joissa hoito tähtää henkilön täydelliseen parantumiseen ja toipumiseen (taulukko 2). Vertaistukitoiminnassa tämä ei mahdollista. Vertaistuki ei ole lääkinnällistä kuntoutusta vaan lisätoiminta, joka tähtää toiminnallisten rajoitusten poistamiseen Odotettu tulos Normaali ototila; täysin toipunut Ei erityisemmin huomioitu Sosiaalinen kuntoutuminen (osallistuminen) Henkinen hyvinvointi Sopeutuminen Taulukko 2. Lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen odotukset. Vertaistuki ei ole varsinaista terapiaa Terapialla ja vertaistuella on eroavuutensa. Vertaistuki voi olla apuna terapiassa ja usein se onkin sitä. Terapeutti on neutraali eikä vertaa kokemuksiaan tuettavaan. Vertaistuessa tukea antava henkilö on osallistuva. Interaktiivisuus on terapiassa rajoitettua, kun taas vertaistuessa se on yksi osa terapiaa. Terapeutti auttaa potilasta itse ratkaisemaan ongelmansa kun vertaistuessa ratkaisu pyritään löytämään yhdessä samankaltaisia kokemuksia omaavan henkilön kanssa. Terapeutti tarjoaa malleja ja fokusointia ongelmiin, vertaistukija sen sijaan jakaa elämänkokemustaan. Taulukossa 3 on esitetty kaavamaisesti eroavaisuudet: Terapeutti - kuuntelee - kysyy - ohjaa - etsii ratkaisuja - on neutraali Vertaistukihenkilö - kuuntelee - kysyy - tukee - jakaa kokemuksia - osallistuu Taulukko 3. Eroavuudet vertaistuen ja terapian välillä. 11

12 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistuen mittarit Miksi vertaistukea tulee mitata? Osassa potilasjärjestöjä vertaispiirin antama ryhmäterapia jatkuu vuosia, jopa kymmeniä vuosia ja osa vanhoista jäsenistä lopettaa ja uusia tulee tilalle. Ryhmät ovat itseohjautuvia eikä tarvetta mittaamiseen ole. Tässä onkin selkeä ero vertaistoiminnan ja vertaistukitoiminnan välillä: toinen on vapaamuotoista vertaistoimintaa ja toinen ohjattua vertaistukitoimintaa. Vertaistuella on aina selkeä alku ja loppu. Mittaus on tarpeen, jotta tiedämme, onko tuettava henkilö saanut riittävän avun elämänsä hallintaan. Osassa tapauksia kaikki sairauden osa-alueet eivät ole saaneet riittävää huomiota ja osassa tapauksia vaikeimpien ongelmien poistuttua muut lievemmät ongelmat nostavat päätään. Tällöin tarvitaan uusi ongelmakohtainen lähestymistapa, jolloin vertaistuki muuttaa kohdettaan samalla jatkuen. Kolmantena seikkana on, että tukea antavan organisaation tulee tietää, miten sen organisoima tuki vaikuttaa ja onko se riittävän tehokasta ja oikea-aikaista. Hämeenlinnan vertaistuen suunnitteluseminaarissa 2006 sovelsimme elinkeinoelämässä runsaasti käytetyn Kaplanin ja Nortonin viitekehystä Suomen Meniere-liiton (SML) tavoitteisiin, toimintaprosesseihin ja keinoihin saavuttaa päämäärä (kuva 1). Sovelsimme vertaistuen toimintamallin näihin kehyksiin. Prosessit ja mittarit Jotta uudelleenselviytyminen on mahdollista, tulee strategiset tavoitteet, aktiviteetin lisäys, parantunut sosiaalinen toiminta ja perheen stressin ja ahdistuksen väheneminen, muuttaa prosessiksi ja tarkastella prosessin onnistumista mittareiden avulla. Keinona päämäärän saavuttamiseksi on kuvata prosessit joukkona strategisia hankkeita eli mitä meidän tulee tehdä päämäärän saavuttamiseksi. Kuvaaminen ei yksistään riitä, koska kunkin yhdistyksen tulee tietää, mitä tulee tehdä ja mielellään myös tarkastella sitä kunkin toimivan jäsenen tasolla. Ilmeisesti yhdistyksissä joudutaan tekemään uudistuksia, jotta toimiva henkilökohtainen vertaistuki on elinvoimainen ja laadukas. Se vaatii koulutusta ja uudelleenjärjestelyitä. Kuva 1. Käytimme Kaplanin & Nortonin viitekehystä päätehtävän muuttamiseksi tuloksiksi. Missio Miksi olemme olemassa Perusarvot Mihin uskomme Visio Millaisiksi haluamme tulla Startegia Mikä on pelisuunnitelmamme Tasapainoinen tuloskortti Toimeenpano ja painopisteet Strategiset hankkeet Mitä meidän tulee tehdä Henkilökohtaiset tavoitteet Mitä minun pitää tehdä UUDELLEEN- SELVIYTYMINEN Strategiset tulokset AKTIVITEETIN LISÄYS SOSIAALINEN TOIMINTA PERHEEN STRESSI JA AHDISTUS 12

13 Ryhmissä rakennettiin mittareita Hoikan vertaistukiseminaarissa asetimme työryhmiä miettimään asiaa. Tehtävänä oli rakentaa mittarit vertaistuen onnistumiselle. Työryhmien tuli vastata kysymykseen miksi vertaistukea tulee antaa, mitkä ovat pullonkaulat toiminnalle ja miten sen vaikutusta tulisi mitata. Kaikki vertaistuelle oleelliset asiat, kuten pelon voittaminen, työkyvyn säilyminen, tiedon saanti ja elämän laadun paraneminen, olivat mukana. Näiden ehdotusten pohjalta SML:n hallitus laatii tasapainoisen tuloskortin, jonka avulla vertaistukihanketta voidaan mitata ja sen onnistumista arvioida. Ohessa on SML:n ehdotus jäsenille vertaistukihankkeen päämääristä ja mittareista Kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Suoristuskykymittarit Tavoitetasot Strategiset hankkeet Oppiminen ja Uusin tieto saatavilla kehittyminen Uusin tarkistettu Tiedon saatavuus tieto hoidosta Parhaiden hoitojen/ Internet (IT)-pohjainen vertaistuki (VT) menetelmien kuvaus/videot Lehden volyymi Lukijamittarit WEB-sivut/käynnit Vertaistukiohjelman käyttö 50% potilaista lukee lehteä >2000 käyntiä vuodessa Toimitusprosessi Yhteistyö yliopiston kanssa Verkostoituminen VT-koulutushanke Asiakas Laatu Saatavuus Elämän laadun parantaminen Henkilökohtainen VT Laajennettu EQ-5D Asiakastyytyväisyys 0,03 muutos Luokka>4 Jonotusaika<1vk Seurantaprosessi Yhdistysten uudelleen organisointi, koulutus, tyytyväisyysmittaus Taloudellinen Kustannustehokas Toimintavarma Tehokas VT IT-pohjainen VT Itseoppiva VT Uusintakäynnit Kustannukset Vikaraportit Km<2 hoitojaksoa 80% käyttää ITpohjaista ohjelmaa SML-rahoitus IT-pohjainen VT RAY:n ja STM:n rahoitus Keinoälyjen vertailu Prosessi Koulutus Tuotanto Osaava VT-tukihenkilöstö IT-pohjainen VT ruotsinkieliseksi Koulutukseen osallistuvien määrä Ohjelma ruotsinkieliseksi 6 jokaisesta yhdistyksestä Ohjelma käännetty Koulutussuunitelman laatiminen Informaatio ja ohjelma ruotsinkielellä Vertaistuki sisältää kehittämisen ja mittaamisen kannalta melkoisia haasteita SML:lta ja yhdistyksiltä. Järjestäjien täytyy seurata, että oppimisen kannalta tieto on varmistettua ja se on saatavilla. Luulemisen ja tietämisen välillä on suuri ero, kuten useat Menieren tautia sairastavat ovat todenneet. Useimmiten luultu tieto, kuten amalgaamipaikkojen vaihto, erilaiset uskomusterapiat, erikoisruokavaliot ja hivenainehoidot, ovat kalliita ja tehottomia. Samoin on useimpien lääkehoitojenkin laita. Todellista tietoa Siksi tiedon tulee olla todellista ja helposti omaksuttavissa. Kanavina ovat lehti, internet-sivusto ja IT-pohjainen vertaistuki. Tiedon välittäminen ymmärrettävässä muodossa on työn takana ja esimerkiksi videot ovat hyviä informaatiovälineitä, mutta ne ovat työläitä tuottaa. Ne vaativat hyvät yhteistyökanavat ja hankkeet yliopistojen ja kansainvälisten tutkimusyksiköiden kanssa. Saatavuus ja hyvä laatu Asiakkaan eli tuettavan kannalta kukin työryhmä esitti, että vertaistuen saatavuus ja hyvä laatu olivat tärkeitä ja kriittisiä hankkeen kannalta. Toimintavarmuus on myös tärkeä tekijä, koska se liittyy vertaistukihenkilön koulutukseen ja asiantuntemukseen sekä myös IT-pohjaiseen vertaistukeen. Näin voidaan parantaa elämän laatua. Saatavuus kattaa myös ne tapaukset, jotka eivät sovellu IT-pohjaiseen vertaistukeen. Heille tulee olla saatavilla henkilökohtaista vertaistukea. Paraniko elämän laatu? Uudelleenselviytymisen yhtenä mittarina voidaan pitää laajennettua elämänlaatumittaria EQ-5D:tä, jossa Menieren taudin tarpeet on huomioitu neljällä oirekohtaisella elämän laatua valottavalla lisäkysymyksellä. Elämän laatu mitattuna EQ-5Dmittarilla on sangen karkea mittari, joka reagoi huonosti pieniin muutoksiin. Siinä täysin terve nuori henkilö saa arvon 1 ja kuollut saa arvon 0. Normaalisti elämän laatu vaihtelee 13

14 1 ja 0,5 välillä. Pienikin muutos tässä mittarissa, esim. arvo 0,03, aiheuttaa merkittävän muutoksen elämän laadussa, mutta se on vaikea saavuttaa sisäkorvaperäisten oireiden muutoksilla. Vaikka mittari on epäherkkä, se antaa mahdollisuuden vertailla eri sairauksia ja niiden haittaa Menieren tautia sairastavien kanssa ja kohdistaa huomio niihin erityisiin rajoituksiin, joita Menieren tauti henkilölle aiheuttaa. Siksi elämän laatu tulee mitata vertaistukiprosessin alussa ja lopussa. Mikä on tehokasta vertaistukea? Vertaistuesta on helppo puhua taloudellisessa mielessä kustannustehokkaana prosessina. Sitähän se on, kun kaksi henkilöä jakaa kokemuksiaan työajan ulkopuolella ilman palkkaa. Minkälainen on tehokas vertaistuki? Tehokkuutta voidaan mitata omassa hankkeessamme ajalla, lopputuloksella ja jossain määrin kustannuksilla. Jos ohjattua vertaistukea joudutaan antamaan vuosia, ei se voi olla tehokasta. Sekä antaja että autettava saattavat palaa loppuun. Siksi mahdollisesti antokertojen lukumäärä on yksi mittari, joka kertoo kustannustehokkuudesta. Kun siihen yhdistetään laatu, antaa se kuvan vertaistuen toimivuudesta. Kustannukset ovat rajalliset. Ne koostuvat henkilöiden koulutuksesta ja alkuvaiheessa IT-pohjaisen järjestelmän laatimisesta, mikä on työläs tehdä, koska malleja siihen ei ole olemassa ja keinoälyn sopivuus on aina testattava. Lisäksi ohjelmaa on opetettava ja se vaatii resursseja. Siksi tarvitaan yhteistyötahoja, jotka ymmärtävät ja kantavat vastuun Menieren tautia sairastavan joukon hyvinvoinnista ja työkykyisyydestä ja tarjoavat taloudellisia resursseja toiminnalle. Koulutusta ja tiedonvälitystä Viimeisenä taulukossa ovat strategiset hankkeet. Ne kuvaavat niitä keinoja, joita tarvitsemme onnistuaksemme vertaistukitoiminnassa. Koulutus on ehkä kriittisin tekijä ja siihen SML:n tuleekin panostaa. On kehitettävä riittävän laaja ja osaava tukihenkilöverkosto. Vaarana on, että liian vähälukuinen tukihenkilöstö palaa loppuun. Hoikan kokouksessa mietimme myös, miten antaa tietoa hankkeesta vastasairastuneille. Tiettyjen yliopistosairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden audiologisilla vastaanotoilla on jo tänä päivänä SML:n kansioita, joissa on tietopaketti Menieren taudista. Tämä ei tulevaisuudessa ilmeisesti ole riittävä kanava tiedon välitykselle, koska merkittävä osa diagnooseista tehdään sairaaloiden ulkopuolella ja osan diagnooseista tekee itse potilas Internetin välityksellä. Siksi SML:n tulisi miettiä uusia keinoja tiedon välitykselle. Tulevina hankkeina on vertaistukitoiminnan aloittaminen ruotsin kielellä palvellaksemme koko maan väestöä. Minkälainen on jäsenistön kuva onnistuneesta vertaistukitoiminnasta? Se on kuin traktori, jonka vankka rakenne kantaa tietoa, torjuu väärät uskomukset ja auttaa tuettavaa vaikeassa maastossa eteenpäin. Kuva 2. Vertaistukitoimintaa kuvaava malli. 14

15 Kirsi Varpa, Tampereen yliopisto Menieren taudin aiheuttamat rajoitteet ja vertaistuki Vertaistuen tavoitteena on vähentää Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja täten parantaa tuettavan elämänlaatua.alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista selviytymistarinoista. Myöhemmin voi vertaistuesta olla apua kun perheen ja työympäristön on vaikea ymmärtää taudin vaatimia ponnisteluja. Pitkälle edenneen taudin oireiden muuttuessa voi vertaistuki hälventää pelkoa tulevasta. Menieren tauti voi aiheuttaa sitä sairastavan elämään erilaisia haittoja ja rajoitteita. Ne johtuvat sairauden aiheuttamista muutoksista terveydentilaan (oireista) ja niitä seuraavasta käyttäytymisen ja toiminnan rajoittumisesta. Esimerkiksi huimauksesta seuraa tasapainon horjumista, jonka vuoksi on hyvä välttää korkeita paikkoja, ja ääniyliherkkyyden vuoksi voi olla tarpeen karttaa meluisia ympäristöjä. Toimintarajoitteet vaikuttavat siis asioiden tekotapaan. Pahimmillaan toiminnan rajoitteet voivat aiheuttaa masennusta ja eristäytymistä sekä rajoittaa henkilön elämää muun muassa estämällä tapahtumiin osallistumista. Oireiden aiheuttaman haitan vuoksi henkilö voi pyrkiä välttelemään sosiaalisia tapahtumia. Esimerkiksi kuulovaikeuksien vuoksi henkilö voi lopettaa kokonaan teatterissa tai elokuvissa käynnin ja huimauksen vuoksi puolestaan rajoittaa asioiden hoitoa kaupungilla tai lopettaa tanssiharrastuksen. Toiminta- ja osallistumisrajoitukset vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja tätä kautta myös elämänlaatuun. Vertaistukea taudin eri vaiheissa Vertaistuen tavoitteena on eliminoida Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja tätä kautta parantaa tuettavan elämänlaatua. Taudin alkuvaiheessa esiintyy usein voimakasta pelkoa tulevaisuudesta, koska tauti ja sen oireet ja niiden vaikutus omaan elämään ovat vielä täysin vieraita. Lisäksi oireet, kuten huimauskohtaukset, ovat alussa hyvinkin voimakkaita ja niiden esiintyminen vaihtelee, minkä vuoksi ei ole mahdollista suunnitella elämää paljoakaan eteenpäin. Taudin kanssa on elettävä hetki kerrallaan. Alkuvaiheessa tauti rajoittaa siis hyvinkin voimakkaasti henkilön toimintoja ja osallistumista. Menieren taudin diagnosoinnin jälkeen olisi tärkeää saada sairastuneelle tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista Menieren selviytymistarinoista, jotta henkilö saataisiin huomaamaan, ettei tauti kaada koko elämää vaan elämä jatkuu taudista huolimatta. Ethän sinä näytä sairaalta Pikkuhiljaa oman taudin piirteet tulevat tutummiksi ja niiden kanssa oppii selviytymään arjessa. Oireiden aiheuttamien toiminnallisten rajoitusten vuoksi on mahdollisesti pitänyt opetella uusia toimintarutiineja ja elämäntapoja. Esimerkiksi toisen korvan kuulon heikkenemisen vuoksi on pitänyt opetella sijoittumaan siten, että terve korva on puhujan puolella, jotta puheesta saa selvän. Tässä vaiheessa tautia henkilön jaksaminen on kuitenkin kovilla: työn, perheen ja sairauden yhdistäminen vaatii niin henkisiä kuin fyysisiäkin ponnisteluja. Työympäristö tai perhe ei välttämättä ymmärrä sitä, kuinka paljon jo sairaus itsessään vaatii energiaa, koska ulkoisesti henkilö näyttää samalta kuin ennen sairastumistaan. Sen vuoksi olisikin tärkeää olla yhteydessä muihin Menieren tautia sairastaviin kokemusten ja tuntemusten jakamiseksi sekä tuen ja kannustuksen saamiseksi. Pelko tulevasta Kun Menieren tauti on edennyt pitkälle, huimauskohtausten esiintyminen harvenee. Jäljelle jääneet oireet (kuten alentunut kuulo, tinnitus, paineen tunne ja ääniyliherkkyys) rajoittavat kuitenkin edelleen toimintoja ja osallistumista uusien rutiineiden muodostamisesta huolimatta. Osasyynä tähän on jatkuvan ponnistelun aiheuttama väsymys. Mahdollisesti kuulon aleneman vuoksi henkilö pyrkii välttämään sosiaalisia tilanteita, koska ei jaksa toistuvasti pyytää keskustelukumppaniaan toistamaan sanomisiaan. Taustalla voi olla myös pelko tulevasta: Entä jos terveydentila huononee nykyisestä? Mitä jos kohtaukset palaavat? Näiden kysymysten käsittelyssä vertaistukihenkilöt ja vertaisryhmät ovat hyvänä tukena ja kannustajina. Älä jää yksin tautisi kanssa! Jos taudin kanssa esiintyy ongelmia tai se pohdituttaa muuten vain, kannattaa tällöin rohkeasti ottaa yhteyttä oman seudun Meniere-yhdistykseen tai lähestyä muita vertaisia Meniere-liiton keskustelupalstalla Älä jää yksin tautisi kanssa! Lähde rohkeasti mukaan tapaamisiin, jos tähän vain on mahdollisuus. Vertaisseurasta ja -tuesta on aina apua. 15

16 Anne Wicht-Kvarnström, järjestösihteeri Kuulonhuoltoliitto Vastuullista ja vaativaa vapaaehtoistyötä Vertaistuen toiminta-ajatus perustuu mahdollisuuteen keskustella ja vaihtaa kokemuksia tasavertaisesti ja luottamuksellisesti samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on, että tukitilanteet vahvistavat toiminnassa mukana olevien henkilöiden voimavaroja ja omatoimisuutta. Vertaistukitoiminnassa pyritään pois passiivisen asiakkaan roolista. Näin vastuun ottaminen omasta elämästä edistää myös oman arvon tunnetta ja elämänhallintaa. Usko omiin kykyihin ja selviytymiseen Nykyään kansalaisten kiinnostus omien asioiden hoitamiseen sekä oma-aloitteisuus on lisääntynyt ja vaikuttanut vertaistukitoiminnan kasvuun. Monesti ammattihenkilöstön tarjoama tuki koetaan riittämättömäksi ja näin on lähdetty hakemaan tukea vertaisilta. Vertaistuki on aina vastavuoroista ja se perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. On todettu, että yhteisten kokemusten jakaminen samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa auttaa hyväksymään oman tilanteensa, usko omiin kykyihin ja selviytymiseen vahvistuu. Jokainen oman asiansa paras asiantuntija Vertaistukitoiminnan lähtökohtana on toisen ihmisen kunnioittaminen ja ajatus, että jokainen on oman asiansa paras asiantuntija. Tämän peruslähtökohdan soveltamista käytäntöön edesauttaa se, että tukitilanteissa noudatetaan vertaistukitoimintaan kuuluvia vuorovaikutuksen periaatteita. Vuorovaikutussäännöistä keskeisimmät ovat luottamuksellisuus, tasavertaisuus ja se, että asioista keskustellaan oman kokemustiedon pohjalta. Puhutaan siis minä - muodossa, omista kokemuksista. Toiselle ei myöskään anneta suoria neuvoja, jos tämä ei niitä suoraan pyydä. Tämä antaa jokaiselle mahdollisuuden itse löytää juuri hänelle sopivimmat keinot tilanteensa helpottamiseen ja elämänhallinnan ylläpitämiseen. Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmät ovat keskusteluryhmiä, joita on perustettu helpottamaan erilaisia elämäntilanteita, joissa ihmiset kokevat tarvitsevansa toinen toistensa tukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Tärkeintä ei ole miettiä syitä, vaan ratkaisuja. Ryhmät päättävät itse toimintansa sisällön vertaistukiperiaatteiden asettamissa rajoissa. Samoin ryhmät päättävät itsenäisesti kuinka usein he haluavat kokoontua. Vertaistukiryhmien toimintaperiaatteiseen kuuluu, että paikalla ei ole ammattiauttajaa mutta ryhmiin voidaan silloin tällöin kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita alustamaan keskusteluja. Vaativaa vapaaehtoistyötä Vaikka vertaistuki on vastavuoroista, ilman auttaja autettavaa asetelmaa, pitää vertaistukiryhmässä olla ainakin yksi henkilö, joka kantaa vastuun käytännön asioista ja luo turvallisen ilmapiirin. Vertaistukitoiminnan ja ryhmänvetäjien koulutuksen sisältö painottuukin toisen ihmisen kohtaamiseen, erityisesti kuuntelemiseen, vuorovaikutustaitoihin ja ryhmädynamiikkaan. Lisäksi olennainen osa koulutusta on osallistujien omien voimavarojen löytäminen ja ylläpitäminen. Vertaistukihenkilönä oleminen on vastuullista ja monesti henkisesti vaativaa vapaaehtoistyötä. Tämän vuoksi on tärkeää, että toiminnassa mukana oleville järjestetään säännöllisesti toiminnanohjausta. Ei sovi kaikille On hyvä muistaa, että vaikka vertaistuki saatetaan nähdä vastalauseena ja uhkana ammattihenkilöstön työtavoille, niiden tarkoitus ei ole korvata tai kilpailla ammattityöntekijöiden palveluiden kanssa. Vertaistukitoiminta ei välttämättä sovi kaikille. Osa ihmisistä haluaa mieluummin yksilöllistä apua eivätkä halua jakaa kokemuksiaan toisten kanssa.yleeensä vertaistukiryhmään hakeutuvatkin vain ne henkilöt, joille tällainen toiminta sopii. 16

17 Vertaistukiseminaarissa tehtiin töitä tosissaan Hoikan koulutus ja kuntoutuskeskukseen Karkkuun saapuvat Suomen Meniere-liiton paikallisyhdistysten edustajat tiesivät jo ennestään, mitä tuleman pitää. Vuoden takaiset kokemukset Hämeenlinnan vertaistukiseminaarissa olivat hyvin mielissä. Edessä oli työntäyteiset päivät, tiukkatahtisia luentoja ja runsasta ryhmätyötä. Eikä näissä odotuksissa petytty. Vertaistuen eri muodot, tavoitteet, päämäärät,odotukset, tulosten mittaaminen ja mittarit. Tavoitetasot,. strategiset hankkeet, vahvuudet ja heikkoudet, prosessikaaviot ja kriittiset menestystekijät vaihtuivat taululla tiuhaan tahtiin. sen tuloksena syntyneestä ryhmätyöstä. Kaksipäiväinen seminaari päättyi syventävään vertaistukiharjoitukseen, jossa kurssilaiset tutustuivat menetelmään ja tulevaan vertaistukityöhönsä intensiivisellä parityöskentelyllä. Kahden päivän aikana saatu oppi ja ja ryhmätoiden tulokset eivät jääneet seminaarihuoneeseen väen lähtiessä. Siitä pitivät huolen koko kurssin aineiston koonneet Kirsi Varpa ja Piia Reku.Vuoden takainen, Hämeenillassa jaettu vertaistuki-kansio sai Karkussa tiiviin ja kauan sulateltavan täydennyksen. Samaan tiuhaan tahtiin seminaarilaiset saivat myös nousta tuoleiltaan ja kerääntyä pieniin joukkueisiin jaettuina ryhmätöihin. Professori Ilmari Pyykkö nostatti väessä melkoisen aivomyrskyn ja löysi monia arvokkaita oivalluksia jokaisesta Ryhmä 3. löysi työtilan seminaaritalon saunan pukuhuoneesta. Anja Peuhkuri Varsinais-Suomen-, Anitta Ojanen Kanta- Hämeen-, Kirsti Salovaara Pirkanmaan- ja Liisa Palkio Päijät Hämeen Meniere-yhdistyksestä pohtimassa yhtä ryhmätöiden lukuisista aiheista. Kameran takana oli ryhmän jäsen Urho Roivainen Uudenmaan yhdistyksestä. Professori Ilmari Pyykön käsissä seminaarilaiset ylsivät erinomaisiin suorituksiin. Toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu kertoi Kuulonhuoltoliiton vertaistukitoiminnasta. Tutkija Kirsi Varpa luennoi ja huolehti oppimateriaalien jakelusta yhdessä Piia Rekun kanssa. 17

18 Internet-pohjaista vertaistukiohjelmaa varten tehdyistä videohaastatteluista osa julkaistaan myös Meniere-postissa. Tämänkertainen haastateltava on Suomen Meniere-liiton varapuheenjohtaja Esa Antikainen Kun lähdin korjaamaan itseäni omalla tyylilläni, se tavallaan paransi kaikki Minulla on ollut Menieren tauti jo kahdenkymmenen vuoden ajan, se oli erittäin hakala ja samantien se iskeytyi molempiin korviin. Menieren tauti toi vielä tullessaan tinnituksen sekä ääniyliherkkyyden. Nämä kaikki kolme olivat niin voimakkaita, että se särki minut, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Molemmat korvani on leikattu, vasen kahdesti. Vasempaan korvaan on laitettu läppäventtiili, joka vielä pahensi ääniyliherkkyyttä. En ymmärtänyt minkä takia kohtaukset toistuvat. Mahdollisesti käyttäytymiseni, elintoimintoni tai jokin muu syy laukaisevat kohtaukset. Hoidot, joissa kävin lievensivät oireita. Minä tutustuin itseeni, pidin päiväkirjaa ajatuksista, tekemisistä, syömisestä ja joka asiasta. Täydellisen päiväkirjan tekemisessä meni kolme vuotta ja päiväkirjasta rupesin tutkimaan, toistuuko jokin tietty asia. Näin aloin poistaa eri haittatekijöitä. Lopulta jäi ääniyliherkkyys päällimmäiseksi ja se oli erittäin haitallinen sairaus. Muun muassa pankkiautomaatilla, kun painoin tunnuslukua, piipitys koski jumalattomasti. Käytin alkuvuosina korvatulppia jokapäiväisessä elämässä. Aloin miettiä parannuskonstia ääniyliherkkyyteen ja ajattelin, että minun täytyy parantaa itseni. Kehitin poisoppimis -menetelmän. Ajattelin menneisyydestä positiivisen päivän, jolloin minä olin terve. Toin sen päivän, ajatuksen, mielialan, tähän päivään ja kaikki oireet jäivät pikku hiljaa pois. Kerroit, että kun sinulle tuli ensimmäinen huimauskohtaus, se tuli molempiin korviin, ja että siihen tuli mukaan myös tinnitus ja ääniyliherkkyys; olivatko nämä samanaikaisesti tulevia vai kehittyivät ne oireet pikku hiljaa? 18 Ne kehittyivät pikku hiljaa, ensiksi tuli huimaus ja sitten kehittyi siinä tinnitus, se alkoi yhdellä äänellä, sitten lisääntyi ja niin edelleen, ja sitten myöhemmin kehittyi vielä ääniyliherkkyys. Ensimmäisen Meniere-kohtauksen ja ääniyliherkkyyden välillä oli noin 12 vuotta. Sitten mainitsit, että harrastamasi positiivinen ajattelu paransi samanaikaisesti kaikki oireet, vai oliko näin?

19 Oli, näin oli. Lähdin hoitamaan pahinta oirettani, ääniyliherkkyyttä. Suojauduin melulta, mutta vältin myös hiljaisuutta. Kun lähdin korjaamaan itseäni omalla tyylilläni, se tavallaan paransi kaikki. Tinnitus väheni, tinnituksessa kuusi ääntä hävisi pois, yksi on jäljellä. Menieren tauti -kohtausta minulla ei ole ollut yhdeksään vuoteen. Käytitkö mitään lääkkeitä ja auttoivatko ne, vai oliko kyseessä puhtaasti tämä harrastamasi positiivinen ajattelu? Alkuvuosina käytin Betaserciä, mutta siitä ei ollut mitään apua. Mikä sinut johdatti positiiviseen ajatteluun, oliko se oma oivallus vai saitko tietoa ympäristöltä? Se oli tavallaan oma oivallus, mutta kipinän siihen antoi ympäristö, kävin sairauksien takia useissa eri vaihtoehtoishoitomuodoissa. Jopa kirkossa kaatajien luona. Aina joku hoito auttoi. Kun minulla oli huimauskohtaukset päällä, menin esimerkiksi akupunktioon tai vyöhyketerapiaan. Huimaus parani ja jäi hoitopöydälle. Aloin ajatella, että minun kehossani on joku tekijä tai minun käyttäytymisessä tai ajatuksissa tai jossain on jotain, joka laukaisee sen Menieren kohtauksen. Tätä kautta lähti se etsiminen. Yksinkertaisesti rupesin laittamaan ajatuksia ja tekoja paperille ylös. Onko positiivisen ajattelusi taustalla se, että pyrit estämään kielteisiä ajatuksia? Pyritkö ajattelemalla hyväksymään oireet? Minä pyrin löytämään terveen päivän, eli mitä sanamuotoa käytätkään, niin sen entisen maailman. Sen minä pyrin etsimään mieleeni. Liittyykö tähän sinun hoitoosi millään tavalla poisoppiminen tinnituksessa; et keskity näihin ääniin vai pyritkö löytämään äänistä ystävän itsellesi? Sekä että. Minä pyrin etsimään sillä tavalla, että poistin sen äänialan, joka minua häiritsee, mutta sen, mistä minä tykkään annoin tulla. Ja yritin keskittyä siihen. Huomasitko, olisiko jollain ympäristötekijöillä, esimerkiksi kiireellä tai kahvilla tai stressillä ollut vaikutusta Menieren tautiisi? Ympäristöllä oli se vaikutus, että se aiheutti Menieren tautia. Työpaikan stressi ja työpaikan melu olivat tekijöitä, jotka toivat sitä. Voisitko neuvoa Meniere-yhdistyksen jäsenille samankaltaista hoitomuotoa ja sitä miten pitäisi aloittaa "ajatuksellinen hoito"? Menieren tauti, tinnitukset ja ääniyliherkkyys, ovat yksilöllisiä. Hoidon täytyy lähteä jokaisesta meistä itsestä. Meidän jokaisen täytyy löytää se kipinä ja pointti sisältämme, mikä sen sairauden tai ne kohtaukset aiheuttaa, ja sitä vähentämällä ja poistamalla elämä hymyilee. Onko sinulla tällä hetkellä sellaisia harrastuksia, joissa Menieren taudin oireet häviävät kokonaan vai johtuuko parantuminen aktiivisesta, jokapäiväisestä työstä? Päivittäisenä harjoituksena ärsytän tasapainoaistia. Pyrin tekemään erilaisia pyörimisliikkeitä tai liikkeitä, jotka ärsyttävät tasapainoaistia. Harjoituksia tehdessä minä keskityn ettei harjoitus ärsytä minua. Yksi erittäin hyvä, ovat nämä perinteiset silmät kiinni-jalasta kiinni -seisomiset ja kävelyt pimeässä ja hämärässä, pään kääntelyt ja vastaavat. Ja sitten ykkönen minun kohdalla on viisi tiibetiläistä riittiä. Mikä se viisi tiibetiläistä riittiä on, voisitko kertoa vähän? Se on tavallaan jooga-meditaatio, jonka liikkeitä tehdessä tasapainoaisti ärsyyntyy. Siinä pyöritään ja tehdään muuta sellaista, joka auttaa vahvistamaan tasapainoaistia. Jos vielä palataan sinun tinnitukseesi, oliko tinnitus niin vaikea, että oli vaikea yöllä saada unta tai heräsitkö tinnitukseen; miten vaikeana pidit sitä? Hyvä kysymys sinänsä; minä en yöllä edes yrittänytkään saada unta, minä yritin saada illalla. Ja tinnitus oli niin kurja, että se vei minulta yöunet. Minä en pystynyt nukkumaan, kun palosireeni huusi korvissa. Miten sait sen palosireenin korvistasi sitten miettimisen avulla vähäisemmäksi? Olisiko tässä muille mitään vinkkiä siitä? Minä tavallaan tein sellaisen kokousistunnon. Tähän istuntoon kutsuin kolme henkilöä itseni lisäksi. Siinä ykkönen oli tämä ukko Meniere, joka oli jo vanha ukko minuun verrattuna, sitten oli Tinnitus ja Ääniyliherkkyys. Ja näiden kanssa rupesin keskustelemaan, että oletteko te tarpeellisia minun ystävinäni. Ja tulin siihen tulokseen, että minä en tarvitse heitä ystävinä, ja tällä tavalla katkaisin ystävyyssuhteet näihin vekkuleihin. Jotta tällaisen meditaation kaltaisen järjestelmän voi muodostaa, tarvitaanko siihen koulutusta? Sinä mainitsit aikaisemmin, että harrastat joogaa ja meditaatiota. Onko tällainen koulutus välttämätöntä, että saavuttaa tällaisen yhteyden, että pystyy mietti- 19

20 mään pois nämä asiat? Viisaat sanovat, että pitää kouluttaa, mutta minä olen hyvä esimerkki, että ei tarvitse. Riittävän kova halu kun on siihen, että haluaa parantua, niin se löytyy meistä jokaisesta itsestä. Yksinkertaisesti täytyy päiväkalenterista varata siihen aika. Jos sairaus on niin häiritsevä ettei sen kanssa tule toimeen, niin täytyy suoda itselleen puoli tuntia aikaa. Siten minä rupesin harjoittamaan tätä positiivista ajattelua. Se on itsestä kiinni. Mutta silloin, kun sinulla oli vaikea tinnitus, ääniyliherkkyys ja huimauskohtaukset, miten jaksoit henkisesti taistella sitä vastaan? Useimmathan ovat hyvin väsyneitä jo siinä vaiheessa, on helpompi antaa periksi. Periksiantaminen oli minullakin lähellä, se oli noin viiden metrin päässä, mutta jostakin syystä vain sain sen kipinän, että ei hemmetissä, ei tälle pidä antaa periksi. Se on yksinkertaisesti... eläminen on niin mukavaa, että ei saa antaa periksi. Sairauksilta oli käännettävä niskat nurin. Jos sinä nyt vertaat tätä nykyistä olotilaasi siihen, kun olit täysin terve, niin onko näillä suuri ero ja vaikuttaako se sinun elämäsi arvoihin? Ei ole suurta eroa, mutta elämänarvoihin se vaikuttaa sillä tavalla, että minä arvostan kaikkea elollista huomattavasti eri lailla kuin ennen Menieren tautia, tinnitusta ja ääniyliherkkyyttä. Onko tämän hetken elämänasenteesi tuonut jotain muita ulottuvuuksia sinulle itsestäsi? Onhan se tuonut. Se on tuonut sellaisen tekijän minulle, että minä tavallaan osaan neuvoa ihmisiä parantumaan tästä sairaudesta. Rajoituksia ei ole nykyisin mitään, ja elämä on tullut rikkaammaksi. Elämä on muutakin kuin se mitä tuossa asfaltin päällä on ja kouhotetaan kauppaan ja töihin. Elämä on muutakin, paljon muutakin. Mainitset tällaisesta henkisestä valmentautumisesta poisoppimisessa, niin mitä ominaisuuksia tarvitsee, jotta pystyy aloittamaan tällaisen valmennuksen itse? Halun. Halun parantua. Ja se lähtisi oikeastaan siitä, että menee esimerkiksi kirjastoon tai nettiin, etsii ohjeita. Ensimmäiseksi on halu. Onko jotain erikoisia sivuja, joissa neuvotaan paranemista, vai meneekö se jollakin hakusanalla? Hakusanalla menee. Ja sehän lähtee meistä itsestämme. Ensimmäinen mikä kannattaa opetella on keskittyminen hengitykseen. Tämä hengitykseen keskittyminenhän on joogan yksi peruslähtökohta, onko tässä poisoppimisessa joogan osaamisesta paljon apua vai onko siitä jopa haittaa, että joogaa osaa, vai onko se sama asia? Käytännössä se on sama asia, se auttaa poisoppimisessa. Opetellaan keskittymään esimerkiksi hengitykseen, silloin ei tarkkaavaisuus eikä mieli seikkaile siellä korvissa. Joogassahan on paljon liikkeitä, jotka ovat voimisteluliikkeitä ja sitten on henkinen osa, onko sinun harjoittamassasi hoidossa nämä sama elementit? On. Ne on vain sovellettu minulle sattuvaksi. Minä olen itse soveltanut itselleni omalla tavalla sattuvat. Miten tämä käytännössä sitten tapahtuu? Yksinkertaisesti sillä tavalla, että minä istun kotona rauhallisessa paikassa, hiljaisessa paikassa missä on mahdollisesti pientä musiikkia tai jotain, ikkuna auki, että kuuluu ulkoa luonnon ääniä ja tällaista. Kuinka pitkään sinun istuntosi kestää ja onko siinä tietyt portaat, joita pitkin sinä kuljet tämän istunnon aikana vai miten sinä valmentaudut eri asioihin tämän istunnon aikana? Tuo on nyt sellainen, että minä en osaa vastata sen takia, kun se on minulle niin yksinkertaisen helppoa. Elikkä minä vaan käyn istumaan ja vien mieleni, ajatukseni sinne hyvään oloon. Miten se ensimmäisellä kerralla onnistui? Ensimmäinen kerta on tietenkin ihan kuin polkupyörällä ajamaan opettelukin, vaikeata, mutta helppoa. Ottaa vaan itseään niskasta kiinni ja päättää, että minä en enää aio sairastaa tuota sairautta. Ja tämä on yksi tapa, ottaa tuolin ja käy istumaan ja rupeaa keskittymään hengityksen kautta pois korvista. Kun aloitit hoidon, jolla pyrit hyväksymään ja oppimaan pois Menieren taudin oireet, niin miten se käytännössä tapahtui ensimmäisellä kerralla? Ensimmäisillä kerroilla se tapahtui sillä tavalla, että minä otin kotona sellaisen rauhallisen sopukan, hiljaisen, ei äänettömän, vaan hiljaisen sopukan, istuin siinä mukavassa, hyvässä rennossa asennossa, ja 20

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot