eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland 1

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Hovintie 232, Ylämaa puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 B 28, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Riitta Järvinen Kotasuontie 18 A Helsinki puh. (09) Suomen Meniere-liiton kotisivut Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2007 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Hovintie Ylämaa puh Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) baanamail.fi Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL Tampere puh. (03) Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh. (09) Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Leo Roivainen Eija Tammisto Myllärintie 8 Kaukaantie 1 F Parola Savonlinna puh. (03) puh

3 Innostus on tarttuvaa, samoin sen puute Tämä Meniere-postin numero esittelee laajasti Meniere-liiton RAY:n tukemana valmistelemaa vertaistukihanketta. Huikea työmäärä on takana, valtavasti työtä vielä edessä, mutta päämääränä häämöttävät näkymät innoittavat projektin parissa puurtavia ponnistelemaan väsymättä edelleen. Innostus on tarttuvaa, samoin sen puute, lausui eräs vertaistukiseminaarin osallistuja. Siinä jaksamisen salaisuus. Innostus on tarttunut, eikä siihen tautiin taida lääkettä olla. Tämän lehden sivulla 27 haastetaan lukijat aforismikilpailuun. Nyt aivonystyrät liikkeelle! Marjukka Laitinen Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa mennessä tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen, Maija-Kaarina Saloranta. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: T. Nieminen Oy Painola Oy, Kaarina. Meniere-posti netissä Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Innostus on tarttuvaa, päätoimittajan palsta... 3 Voitetaan syksyn pimeys, puheenjohtaja Kirsti Salovaara... 4 RAY:n tukeman Menieren taudin vertaistukihankkeen tavoitteet vuodelle 2007, Kirsi Varpa... 5 Suomen Meniere-liiton vertaistukihanke, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala... 6 Vertaistuen eri muotoja, Ilmari Pyykkö... 8 Vertaistukea antavan henkilön edellytykset ja oikeudet, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala... 9 Vertaistuen toimintarajoitukset ja odotukset, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala Vertaistuen mittarit, Pyykkö, Varpa, Stephens, Kentala Menieren taudin aiheuttamat rajoitteet ja vertaistuki, Kirsi Varpa Vastuullista ja vaativaa vapaaehtoistyötä, Anne Wicht-Kvarnström Vertaistukiseminaarissa tehtiin töitä tosissaan Videohaastattelussa Esa Antikainen Meniere-tukipaketti eri etuisuuksista ja tukimuodoista, Leo Roivainen Niitä - näitä Aforismit esiin! Haaste mietelausekilpailuun Yhdistysten kesäretkiä ja juhlahetkiä Yhdistysten syksyn 2007 ohjelmia Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Ohjeet ilmoitushankkijoille Meniere-lääkäreiden yhteystietoja Kansikuva: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Voitetaan syksyn pimeys Olemme taas saavuttaneet sen vuodenajan, missä kuulakkaat syyspäivät innostavat kesän jälkeen kuntoiluun sen eri muodoissa. Metsissä löytyy vielä pitkään syksyn satoa, sieniä ja marjoja. Samoilu luonnossa on mitä parhain kuntoilumuoto, tämän totesin taas ollessani puolukkametsässä. Tosiaan, huomasin, että tämä liikunta on myös Meniere-potilaalle sopivaa ja suositeltavaa. Syksy tuo tullessaan myös yhdistysten toiminnan aloittamisen. Erilaista ohjelmaa ja yhdessäoloa on järjestetty. Tärkeintä on kuitenkin kohdata toisia menierikkoja keskustelun merkeissä. Syksyn teemana vertaistuki Tämän syksyn teemamme on vertaistuki. Meniere-potilaalle oikea-aikaisen vertaistuen antaminen on psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä positiivisen elämänasenteen kehittämistä. Vertaistuki auttaa potilasta ymmärtämään ja hyväksymään taudin tuomat toiminnalliset rajoitukset. Vertaistuki on monimuotoista. Yhdistyksissä sitä antavat jäsenet toisilleen, sen lisäksi joissakin yhdistyksissä on erityisiä vertaistukihenkilöitä. Meillä on netissä keskustelupalsta, jossa voi vaihtaa ajatuksia, mutta varsinaista, järjestettyä vertaistukitoimintaa ei Suomen Meniere-liitolla eikä yhdistyksillämme ole tähän asti ollut. RAY:n tuella olemme nyt kehittämässä myös Internet-pohjaista vertaistukiohjelmaa, jossa tietokone voi toimia tukihenkilönä. Tietokone on uupumaton kyselijä, siltä saa tarkastettua ajankohtaista tietoa, se tarjoaa tuettavalle taudin ymmärrettävyyden, toimintatavat ja toiminnan mielekkyyden. Ohjelmaa on rakennettu kaksi vuotta ja nyt olemme siinä loppusuoralla. Vertaistukikoulutusta Menieren taudin vertaistukitoimintaa edistettiin oikein urakalla Hoikan kuntoutuskeskuksessa Karkussa järjestetyssä Menieren taudin vertaistuki-seminaarissa. Seminaari järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kahden päivän aikana tarjolla oli useita esitelmiä vertaistuesta ja sen eri piirteistä. Lisäksi ryhmätöissä pohdittiin vertaistuen pelisääntöjä ja tuen etenemistä. Seminaarin hedelmiä esitellään laajasti lehden seuraavilla sivuilla. Ensi vuoden alkupuolella Internet-pohjainen tukiohjelma avataan liiton kotisivuilla ja siellä se tarjoaa apuansa kaikille haluaville. Olemme anoneet vertaistukijohjelman edelleenkehittämiseen Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta vuosille Toivon kaikille innostunuttta ja antoisaa syystoimintakautta. Kirsti Salovaara 4

5 RAY:n tukeman Menieren taudin vertaistuki-hankkeen tavoitteet vuodelle 2007 Viime Meniere-postissa 2/2007 kerrottiin Suomen Meniere-liiton vertaistukiprojektin nykytilanteesta. Projektin päärahoittajana on Rahaautomaattiyhdistys. Keskeisenä tavoitteena projektissa on kehittää Menieren taudin vertaistukitoimintaa ja luoda Internet-pohjainen Menieren taudin vertaistukijärjestelmä, joka toimii tiedonvälittäjänä ja eräänlaisena itsehoitovälineenä Menieren taudin hoidossa. Internet-pohjaisen Menieren taudin vertaistukijärjestelmän toteutus on työn alla. Sen ulkoasu ja rakenne ovat valmiit, järjestelmän istuntoja ja sisältöä tuotetaan parhaillaan. Koska järjestelmän toiminta ja sisältö perustuvat vertaistukikyselyistä muodostettuihin tautiprofiileihin, on paraikaa meneillään keväällä lähetettyjen vertaistukikyselyiden tarkka läpikäynti ja tietojen siirto tietokoneelle analysoitavaksi. Kattavan tiedon saamiseksi puuttuvaa tietoa sisältävät kyselylomakkeet täydennetään puhelimitse syksyn aikana, jotta vältytään puutteellisten ja/ tai virheellisten tautiprofiilien luonnilta. Keväällä lähetetyistä vertaistukikyselyistä palautui takaisin hieman yli 550 kyselyä ja näistä 260 on tässä vaiheessa tietokoneella käsiteltävissä. Tautiprofiilien avulla kehitetään järjestelmään niihin sopivat hoitomallit ja interventiomuodot. Nämä tulee huomioida myös profilointialgoritmeissa ja hoitoprotokollissa. Analysointi ja kehitys pyritään tekemään valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jotta hoitoprotokollat ehditään testata ennen prototyypin käyttöönottoa. Prototyyppi on valmiina alkuvuonna 2008, jos suuremmilta ohjelmointiongelmilta vältytään. Vertaistukijärjestelmässä esitettävät tasapainon ja silmänliikkeiden harjoitteluohjeet ja Menieren tautia sairastavien selviytymistarinat valmistuvat loppusyksyn aikana. Valmistumisesta tiedotetaan Meniere-liiton sivuston jäsenpalvelu-osiossa, jonne asetetaan samalla pääsy videoihin. Myös tietopaketti liitetään tarjolle heti sen valmistuttua. Voimisteluohjeet ja Meniere-videot lähetetään loppuvuodesta dvd-levyllä. Projektin keskeiset tavoitteet vuodelle 2007 Tukiohjelmien (videot, voimisteluohjeet) vieminen Internetiin Vertaistuen kannalta keskeisten asioiden sopiminen vertaistukiseminaarissa Menieren taudin tietopaketin koonti Internetiin Kyselykaavakkeiden siirtäminen Internetiin ja tiedonkeräysohjelman ohjelmointi Vertaistukihenkilöiden koulutus Profilointialgoritmien kehittäminen ja ohjelmointi Päättelyalgoritmien kirjoittaminen Hoito- ja interventiomallien kehitys ja ohjelmointi Tutkittavan henkilön ja tietokoneen välisen käyttöliittymän (keskusteluliitäntä) ohjelmointi Koulutuksen aloittaminen Kirsi Varpa Tampereen yliopisto 5

6 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Suomen Meniere-liiton vertaistukihanke Hämeenlinnan vertaistuen suunnitteluseminaarissa keväällä 2006 Suomen Meniere-liiton (SML) hallitus määritteli yhdistysten kanssa SML:n tahtotilan ja tehtävät. Liiton päätehtävänä on parantaa Menieren tautia sairastavan henkilön elämän laatua. Keinoiksi esitettiin vertaistuen antamista. Vertaistuelle asetettiin kriteereitä, kuten hyvä ja saatavilla oleva, oikea-aikainen ja yksilöllinen. Ratkaisuksi esitettiin Internet-pohjaista vertaistukea, joka yhdistettynä henkilövälitteiseen vertaistukeen parantaa antamamme vertaistuen laatua, oikea-aikaisuutta ja saatavuutta. Lisäksi Hämeenlinnan seminaarissa sovittiin työnjako SML:n ja yhdistysten välillä: Suomen Meniere-liitto hankkii tiedon ja osaamisen ja välittää sen yhdistyksille, jotka vastaavat vertaistukitoiminnan antamisesta ja siihen ohjaamisesta. Mitä sitten tarkoitetaan vertaistuella? Wikipedian mukaan vertaistukitoiminta on: Järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistukiryhmällä voi olla vetäjä, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Vertaistukea voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskeinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen. Vertaistukea voidaan käyttää terapian sijasta tai sen tukena. Vertaistuella on yleensä terapeuttinen vaikutus osallistujiin. Vertaistuki ja sen kohteet ovat muuttuneet vuoden 2001 jälkeen, jolloin Maailman Terveysjärjestö (WHO) määritteli uuden lähinnä toiminnallisia esteitä kuvaavan sairauden haittamäärityksen (ICF:n määritelmä). Aikaisemmin käytössä olleista käsitteistä sairaus, haitta ja vammaisuus luovuttiin ja sairauden haitasta kuvaamisessa alettiin käyttää toiminnan rajoituksia ja osallistumiseen liittyviä termejä. Esimerkkinä mainittakoon, että aikaisemmin esim. sisäkorvan vaurio (sairaus) johti kuulonalennukseen (haitta), joka aiheutti vaikeuksia selviytyä esim. töissä (vammaisuus). ICF:n mukainen toimintarajoitus on laajempi ja huomioi osallistumiset harrastuksiin ja seuraelämään, suuntakuulon aiheuttamat haitat jne. Vertaistuen uudet muodot tähtäävät juuri toiminnallisten esteiden ja haittojen poistamiseen: Tarkoituksena on parantaa elämän laatua. Näitä kahta katsantokantaa kuvaa hyvin viereinen kuva (kuva1), jossa vasemmalla on puhdas lääketieteellinen näkemys sairaudesta ja niiden vaikutuksesta ja oikealla moderni näkemys toiminnan rajoituksesta. Kun kummankin näkökannat yhdistyvät, pystyvät ne kuvaamaan hyvinvoinnin rajoitukset ja purkamaan esteet. Kuva 1. Interventiot (vaikutuskohdat) vertaistukitoiminnassa. Myös henkiset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet on huomioitu. Päämääränä on hyvinvointi ja mittarina elämän laatu (Dr. Derrick Waden mukaan 2007). 6

7 Vertaistuki eroaa vertaistoiminnasta siten, että vertaistuki on toimintaa, joka on hyvin organisoitua. Vertaistoiminta on yleensä piireissä tai yhteisöissä tapahtuvaa toimintaa. Esimerkkinä vertaistoiminnasta ovat jäsentapaamiset, retket ja esitelmätilaisuudet. Vertaistuen avainelementit on syytä tunnistaa päämäärää rakennettaessa. Vertaistuki on ongelmanratkaisua. Jotta ongelma avautuu, tulee se ensin määritellä, ymmärtää ja sen jälkeen etsiä ratkaisut. Tästä vertaistuen kolme suurta K:ta: kuuntele, keskustele ja kannusta. Vertaistukitoiminnalla on selkeä rakenne ja se on suunniteltua. Tukea antavan ja tuettavan henkilön tulee ymmärtää vertaistuen perusta (mitä tehdään ja milloin), toiminta eli prosessi (miten istunnoissa edetään) ja päämäärä (miksi tehdään ja mitä halutaan saavuttaa). SML:n vertaistukitoiminta kohdistuu parantamaan aktiviteettia, maksimoimaan sosiaalisen osallistumisen (estää eristäytymistä) ja minimoimaan potilaan ja hänen perheensä stressiä ja ahdistusta. Toiminta on aktiivista ja tietoon perustuvaa ongelmanratkaisua, joka tapahtuu toimintaprosessina. Kuva 2. Kaavio vertaistuen eri elementeistä Tarkoittaa potilaan aktiivista kannustamista Ei ole passiivista toimintaa Tarkoittaa myös potilaan kannalta Taitavamman, entistä laajemman käytösmallin omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Voisi myös vaikuttaa terveyden tuottajiin (tk, sairaalat, lääkäriasemat) Olemalla vähemmän määrääviä Olemaan enemmän tuettavan tarpeisiin kohdistuvia Avata silmänsä eri hoitomuodoille Antaa mahdollisuuden potilaalle Osallistua hoitoprosessin suunnitteluun Antaa mahdollisuuden perheelle Olla osana hoitoprosessia Potilasjärjestöillä on erilaisia velvollisuuksia. Suomen Meniere-liiton velvoite on antaa laaja-alaista apua jäsenilleen. Vertaistuen antama apu antaa mahdollisuuden sosiaaliseen, fyysiseen ja henkiseen uudelleenselviytymiseen. (Vertaistuen yhteydessä käytetty englanninkielinen sana enablement kuvaa hyvin vertaistuen päämäärää, uudelleenselviytymistä) Hoikan seminaarissa SML tarkasteli ryhmätyössä hyvän vertaistuen elementtejä. Ohessa on toisen palkinnon saanut esitys. Sen lähtökohtana on halu ja tarve auttaa sekä ohjata toimintaa, jota RAY, yliopisto ja tutkijat tukevat verkostoitumalla ja antamalla apua koulutustilaisuuksissa. Viereisessä kuvassa jäsenten usein toivoma mediahakuisuus on mukana. Vertaistukitoiminnan perustana on myös positiivinen ajattelu. Voisiko asian paremmin enää esittää? Kuva 2. Ryhmätyössä pohdittuja vertaistukitoiminnan tarvepuita 7

8 Ilmari Pyykkö Tampereen yliopistollinen sairaala Vertaistuen eri muotoja Vertaistuen antaja voi joutua melkoiseen metsikköön yrittäessään selvittää parasta tapaa vertaistuen antamiselle sen vuoksi, että käytössä on useita erilaisia tukimenetelmiä. Vertaistukimuotoja ovat muun muassa ohjattu vertaistuki, itsehoito, psykonomia, parikeskustelu ja E-vertaistuki. 1. Itsehoito.Yhteistä itsehoitopyrkimyksille on se, että omien tuntemusten kautta pyritään parantamaan suoriutumista. Tällöin henkilö kartoittaa aluksi tehtävät, joita kykenee tekemään ja tehtävät, joista ei suoriudu. Seuraavaksi itsehoidon avulla yritetään parantaa huonosti sujuvista tehtävistä suoriutumista ja sopeutumista tehtäviin, joista ei suoriudu. Itsehoito parantaa odotusten ja toimintakyvyn välistä yhteensopivuutta tarpeiden (yhteiskunnan hyväksymien päämäärien) välillä ja oman toimintakyvyn ja toiveiden välillä. Itsehoitomuotoja Menieren taudissa ovat esimerkiksi Oman itsensä parempi tunteminen ja hoito Vähäsuolainen ruokavalio Levon ja työn tasapainon ylläpito Urheilun harrastaminen Positiivinen ajattelumalli ja sen rakentaminen Itsehoito voi tarkoittaa potilaan kannalta myös: Taitavamman ja monipuolisemman käytöksen omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Itsehoitoa harrastaa lähes jokainen Menieren tautia sairastava henkilö. 2. Psykonomia koostuu itsehoito-, oma-apuajattelusta, vertaistuen toimintamallista ja kokemusasiantuntijuudesta. Nämä mielenterveysyhdistyksissä toteutuvat asiat ovat arvokkaita. Niistä käytetään termiä psykonomia. Menieressä ehkä oikeampi termi olisi vestibulo- ja kuulonomia. Mielenterveyden hoitoon on kehitetty Internet-pohjainen järjestelmä Mieli.Net, joka koostuu neljästä eri osa-alueesta: tieto-osuudesta, ver- 3. Internet-pohjainen tinnituksen poisoppimishoito on ollut käytössä useita vuosia Ruotsissa. Sen laatija Gerhard Andersson (Linköping) vertasi aluksi hoitotuloksia klassisen poisoppimishoidon ja IT-pohjaisen hoidon välillä. Hoitotuloksissa ei ollut hoitomuotojen välillä eroja. Tämän jälkeen valtaosa hoidoistaistuesta, etätuesta ja epalveluista. Tieto-osuuteen on koottu keskeisiä asioita hyvinvoinnista, sairauden oireista, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä potilaan oikeuksista. Vertaistuki sisältää keskustelupalstan, reaaliaikaisen chat-palstan ja mahdollisuuden pitää päiväkirjaa. Etätuesta potilas voi hakea lisätukea alan ammattilaisilta. Etätukipalvelun tarkoitus on täydentää olemassa olevia terveydenhuollon palveluita. epalvelut tarkoittavat Internetissä yleisesti tarjottavia palveluita. Mieli.Netissä on linkkejä esimerkiksi julkisten ja kunnallisten palvelujen Internet-sivuille, joita potilaat voivat käyttää. MieliNetin promoottori Maritta Välimäki kertoo, että tarkoituksemme on selvittää, kuinka käyttökelpoisia nykyaikaiset informaatioteknologiaan liittyvät menetelmät ovat osana potilaan hoitoa. Se on suuri tietopaketti, joka vain on koottu tietokoneelle. Mieli.Net ei vielä ole lopullisessa muodossa, mutta tarjoaa IT-pohjaisen palvelun vertaistueksi. ta onkin annettu IT-pohjaisena. Ennen hoidon aloittamista tinnituksesta kärsivä henkilö käy normaalissa lääkärin tarkastuksessa. Sen jälkeen hänestä laaditaan lähete tinnitus-klinikalle, jossa hoito aloitetaan, mikäli hakija täyttää hoitoon tarvittavat kriteerit. Hänelle suoritetaan internet-pohjainen haastattelu ja hänelle selvitetään hoidon päämäärä ja sen mittarit (Web-istunto). Hoidon jälkeen suoritettavassa seurannassa käytetään internetpohjaista kysymyskaavaketta. Lisäksi annetaan ohjeet jatkuvaan seurantaan ja annetaan ohjeet harjoitupäiväkirjan ylläpitämisestä. 8

9 Internet-pohjainen tinnituksen poisoppimishoito koostuu kuudesta eri istunnosta: 1. Rentoutus (1. progressiivinen rentoutus, 2. lyhyt progressiivinen rentoutus, 3. vihje-peräinen rentoutus ja 4. nopea rentoutus). 2. Positiivisen ajattelumallin kehittäminen. 3. Ääniparfyymin hyväksikäyttö. Kuuntelutaktiikan kehittäminen ja ohjeiden antaminen ääniyliherkkyyteen. 4. Negatiivisten ajatusten ja uskomusten muokkaus. 5. Unen saannin edistäminen käyttäytymismalleilla. Neuvoja keskittymisvaikeuksien poistamiseksi, muistiharjoituksia. Altistus eri tinnituslajeille. Fyysisen aktiviteetin hyväksikäyttö. 6. Uudelleen sairastumisen ehkäiseminen. 4. Parikeskustelu. Parikeskustelu tai uudelleenarvottava parikeskustelu (eng. Re-evaluation Counseling tai Co-Counseling) on vertaistuen muoto, joka on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Parikeskustelu on tarkasti määritelty tapa ihmisille tukea toisiaan joko pareittain tai ryhmissä. Parikeskustelulla ei ole mitään suoranaista tekemistä parisuhteiden kanssa, vaikka sen tekniikoita voikin käyttää edistämään parisuhteen toimintaa. Menetelmän perustaja ja keskeinen sen teoreetikko Harvey Jackins on julkaissut lukuisia kirjoja aiheesta. Myöhemmin myös muut parikeskustelijat ovat julkaisseet ajatuksiaan parikeskustelun nimissä. Suomessa parikeskustelua on harjoitettu luvun alusta alkaen. Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistukea antavan henkilön edellytykset ja oikeudet Vertaistukitoiminta on täysin vapaaehtoista toimintaa ja sen voi lopettaa koska haluaa syytä ilmoittamatta. On kuitenkin tärkeää, että vertaistukitoiminnan säännöt ovat selvillä kaikille osapuolille. Henkilöillä on seuraavia vapauksia ja velvollisuuksia: Vertaistukihenkilöltä ei siis edellytetä, että hän on asiantuntija sairauden, hoidon ja kuntoutuksen alalta. Häneltä edellytetään, että hän on sairastanut samaa tautia ja näin pystyy asettumaan tuettavan tasolle. Ryhmäterapiassa on lisäksi hieman erilaisia sääntöjä, koska ryhmädynamiikan kannalta kukin yksilö on vuorotellen jakamassa kokemuksiaan. Ryhmäterapian säännöt ovat: Minua kuullaan, kun hakeudun vapaaehtoiseksi ja etsitään sopiva tehtävä. Minulta ei edellytetä enempää kuin osaan, jaksan ja haluan. Minulle osoitetaan yhteyshenkilö tarvittaessa tuekseni (mentori). Minulle annetaan riittävä opastus ja tuki tehtävääni. Vapaaehtoistyössä sitoudun noudattamaan salassapitoa. Hoidan tehtäväni vastuullisesti. Ilmoitan jäädessäni toiminnasta pois. Minun tietojani ei anneta luvatta kenellekään. En tee ammatti-ihmisille kuuluvia töitä. Minut ja elämäntilanteeni sekä tuen tarpeeni otetaan vakavasti. Minulle ei luvata apua enempää kuin voidaan antaa. Elämääni ei mestaroida. Tiedot itsestäni ja elämästäni pysyvät salassa. Ilman lupaani ei toimita puolestani. Sitoudun toimintaan ja sopimuksiin, koska olen ollut itse mukana tekemässä niitä. Otan vastuun itsestäni, aktiivisuudestani ja suhteestani muihin ryhmän jäseniin. Olen oma itseni, sanon ääneen ajatuksiani, perustelen kantani, olen suora. Hyväksyn toiset ryhmäläiset ja itseni sellaisena kuin olen. 9

10 Vertaistukea antavaa henkilöä ei tule myöskään jättää yksin. Hän tarvitsee tukea ja ohjausta. Useimmiten se annetaan mentoroinnilla, jolloin hän keskustelee Suo- men Meniere-liiton vertaistukivastuuhenkilön kanssa ja saa tarvitsemansa tuen toiminnalleen. Mentorointia koskevia sääntöjä ovat: Mentoroinnin tavoitteena on rohkaista maallikko-auttamista ja tukea vertaistoimijoita hyödyntämään oman kokemuksen kautta saatua hiljaista tietoa ja elämänkokemusta. Mentorointi huolehtii osaltaan vertaistoimijoiden jaksamisesta ja toiminnan laadusta. Mentorina voi toimia ryhmäohjauksellisten ja/tai omaishoitoon liittyvien asioiden kanssa pidempään toiminut henkilö. Kuuntelu, keskustelu ja kannustaminen/ kohtaamattomuus, kuuntelemattomuus, kovat arvot Vertaistuen kolme positiivista K:ta ovat kuuntelu, keskustelu ja kannustaminen. Vertaistuen voi tehdä kielteiseksi antajan ja antotavan epäkorrektius sekä seuraavat kolme K:ta: kohtaamattomuus, kuuntelemattomuus ja kovat arvot. Väärin annetun vertaistuen kielteisiä vaikutuksia voi- daan välttää koulutuksen ja ohjatun vertaistuen avulla. Vertaistukijan tulee toiminnassaan muistaa Menieren taudin vertaistuen ohjelmarungon sisältö ja noudattaa sitä mahdollisuuksien mukaan, tuettavaa kuunnellen. Vertaistuen prosessissa seuraavien seikkojen omaksuminen on antajan kannalta oleellista: 1. Informaatio (yleistä ja tuettavaa koskevaa, epävarmuus vähenee) 2. Sairauden ongelmien ymmärtäminen (profilointi) (minun ongelmani ovat kuulo ja paineentunne ) 3. Toiminnallisten rajoitusten vähentäminen (nyt kun ymmärrän, en enää välitä siitä että ihmiset luulevat minun olevan humalassa ) 4. Oireen/rajoituksen hyväksyminen (tinnitus on vain ääni, ei minun tarvitse siitä välittää ja kuunnella.) 5. Uuden toimintamallin ymmärtäminen (menen aikaisin nukkumaan, koska ) 6. Positiivinen ajattelu (huimauksesta on ollut hyötyä, koska olen alkanut urheilla ) Vertaistuen ohjelmarunko Vertaistuelle, joka tähtää uudelleenselviytymiseen, voidaan tehdä selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona tukitoiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa. Se noudattaa tiettyä rakennetta, jonka avulla voidaan edetä. Vertaistuen anto on kuitenkin osallistuvaa ja auttaa jakamaan kokemuksia. Vertaistuen antajalta vaaditaan omakohtaista kokemusta ja taudin ymmärtämistä. 1. Tutustuminen: oireiden ja rajoitusten kartoitus 2. Itsetuntemuksen tiedostaminen 3. Vuorovaikutus - Menieren taudin oireiden vertailu 4. Myönteiset kokemukset 5. Päätöksenteko millaiseksi haluat tulla? 6. Väliintulokeinot 7. Positiiviset esimerkit 8. Päämäärien tarkistus 9. Arviointi ja jatkaminen Parantaa osallistumista Parantaa aiempaa (totuttua) toimintaa Maksimoida toimintakyky Parantaa hyvinvointia Fyysinen ja henkinen hyvinvointi Sopeutua; sen kautta palauttaa onnistumisen tunne (adaptaatio) Vähentää omaisten kokemaa stressiä ja ahdistusta Suomen Meniere-liiton vertaistuen tavoitteet 10

11 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistuen toimintarajoitukset ja odotukset Vertaistuki on samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto. Menieren taudissa esiintyvä toiminnan rajoitus voi kehittyä useasta eri syystä tai oireesta. Tämän vuoksi ei koskaan ole kahta aivan samoilla oireilla olevaa Menieren tautia sairastavaa henkilöä. Haitta voi liittyä alla olevan taulukon kuvaamiin toimintarajoituksiin, jotka vaihtelevat henkilöstä toiseen ja samankin henkilön sisällä ajankohdasta riippuen: Äänen havaitseminen Äänen erottaminen (diskriminaatio) Äänilähteen paikallistaminen Äänen lateralisoiminen Puheen erotus Tinnitus Paineen tunne korvissa Ääniyliherkkyys (hyperakusia) Huimauskohtausten kesto Huimauksen voimakkuus Huimauskohtausten toistuvuus ja luonne Kaatumisalttius Näkövaikeudet pään liikkeiden aikana Taulukko 1. Menieren taudin toiminnalliset rajoitukset vaihtelevat oireista riippuen. Taulukossa on esitetty yleisimmät oireet, joihin liittyy toiminnan rajoituksia. Kuntoutukseen vaikuttavat suuresti odotukset, joita tuettavalla on. Usein sairaanhoitoon liittyy odotuksia, joissa hoito tähtää henkilön täydelliseen parantumiseen ja toipumiseen (taulukko 2). Vertaistukitoiminnassa tämä ei mahdollista. Vertaistuki ei ole lääkinnällistä kuntoutusta vaan lisätoiminta, joka tähtää toiminnallisten rajoitusten poistamiseen Odotettu tulos Normaali ototila; täysin toipunut Ei erityisemmin huomioitu Sosiaalinen kuntoutuminen (osallistuminen) Henkinen hyvinvointi Sopeutuminen Taulukko 2. Lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen odotukset. Vertaistuki ei ole varsinaista terapiaa Terapialla ja vertaistuella on eroavuutensa. Vertaistuki voi olla apuna terapiassa ja usein se onkin sitä. Terapeutti on neutraali eikä vertaa kokemuksiaan tuettavaan. Vertaistuessa tukea antava henkilö on osallistuva. Interaktiivisuus on terapiassa rajoitettua, kun taas vertaistuessa se on yksi osa terapiaa. Terapeutti auttaa potilasta itse ratkaisemaan ongelmansa kun vertaistuessa ratkaisu pyritään löytämään yhdessä samankaltaisia kokemuksia omaavan henkilön kanssa. Terapeutti tarjoaa malleja ja fokusointia ongelmiin, vertaistukija sen sijaan jakaa elämänkokemustaan. Taulukossa 3 on esitetty kaavamaisesti eroavaisuudet: Terapeutti - kuuntelee - kysyy - ohjaa - etsii ratkaisuja - on neutraali Vertaistukihenkilö - kuuntelee - kysyy - tukee - jakaa kokemuksia - osallistuu Taulukko 3. Eroavuudet vertaistuen ja terapian välillä. 11

12 Ilmari Pyykkö, Kirsi Varpa, Dafydd Stephens, Erna Kentala Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Walesin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat Vertaistuen mittarit Miksi vertaistukea tulee mitata? Osassa potilasjärjestöjä vertaispiirin antama ryhmäterapia jatkuu vuosia, jopa kymmeniä vuosia ja osa vanhoista jäsenistä lopettaa ja uusia tulee tilalle. Ryhmät ovat itseohjautuvia eikä tarvetta mittaamiseen ole. Tässä onkin selkeä ero vertaistoiminnan ja vertaistukitoiminnan välillä: toinen on vapaamuotoista vertaistoimintaa ja toinen ohjattua vertaistukitoimintaa. Vertaistuella on aina selkeä alku ja loppu. Mittaus on tarpeen, jotta tiedämme, onko tuettava henkilö saanut riittävän avun elämänsä hallintaan. Osassa tapauksia kaikki sairauden osa-alueet eivät ole saaneet riittävää huomiota ja osassa tapauksia vaikeimpien ongelmien poistuttua muut lievemmät ongelmat nostavat päätään. Tällöin tarvitaan uusi ongelmakohtainen lähestymistapa, jolloin vertaistuki muuttaa kohdettaan samalla jatkuen. Kolmantena seikkana on, että tukea antavan organisaation tulee tietää, miten sen organisoima tuki vaikuttaa ja onko se riittävän tehokasta ja oikea-aikaista. Hämeenlinnan vertaistuen suunnitteluseminaarissa 2006 sovelsimme elinkeinoelämässä runsaasti käytetyn Kaplanin ja Nortonin viitekehystä Suomen Meniere-liiton (SML) tavoitteisiin, toimintaprosesseihin ja keinoihin saavuttaa päämäärä (kuva 1). Sovelsimme vertaistuen toimintamallin näihin kehyksiin. Prosessit ja mittarit Jotta uudelleenselviytyminen on mahdollista, tulee strategiset tavoitteet, aktiviteetin lisäys, parantunut sosiaalinen toiminta ja perheen stressin ja ahdistuksen väheneminen, muuttaa prosessiksi ja tarkastella prosessin onnistumista mittareiden avulla. Keinona päämäärän saavuttamiseksi on kuvata prosessit joukkona strategisia hankkeita eli mitä meidän tulee tehdä päämäärän saavuttamiseksi. Kuvaaminen ei yksistään riitä, koska kunkin yhdistyksen tulee tietää, mitä tulee tehdä ja mielellään myös tarkastella sitä kunkin toimivan jäsenen tasolla. Ilmeisesti yhdistyksissä joudutaan tekemään uudistuksia, jotta toimiva henkilökohtainen vertaistuki on elinvoimainen ja laadukas. Se vaatii koulutusta ja uudelleenjärjestelyitä. Kuva 1. Käytimme Kaplanin & Nortonin viitekehystä päätehtävän muuttamiseksi tuloksiksi. Missio Miksi olemme olemassa Perusarvot Mihin uskomme Visio Millaisiksi haluamme tulla Startegia Mikä on pelisuunnitelmamme Tasapainoinen tuloskortti Toimeenpano ja painopisteet Strategiset hankkeet Mitä meidän tulee tehdä Henkilökohtaiset tavoitteet Mitä minun pitää tehdä UUDELLEEN- SELVIYTYMINEN Strategiset tulokset AKTIVITEETIN LISÄYS SOSIAALINEN TOIMINTA PERHEEN STRESSI JA AHDISTUS 12

13 Ryhmissä rakennettiin mittareita Hoikan vertaistukiseminaarissa asetimme työryhmiä miettimään asiaa. Tehtävänä oli rakentaa mittarit vertaistuen onnistumiselle. Työryhmien tuli vastata kysymykseen miksi vertaistukea tulee antaa, mitkä ovat pullonkaulat toiminnalle ja miten sen vaikutusta tulisi mitata. Kaikki vertaistuelle oleelliset asiat, kuten pelon voittaminen, työkyvyn säilyminen, tiedon saanti ja elämän laadun paraneminen, olivat mukana. Näiden ehdotusten pohjalta SML:n hallitus laatii tasapainoisen tuloskortin, jonka avulla vertaistukihanketta voidaan mitata ja sen onnistumista arvioida. Ohessa on SML:n ehdotus jäsenille vertaistukihankkeen päämääristä ja mittareista Kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Suoristuskykymittarit Tavoitetasot Strategiset hankkeet Oppiminen ja Uusin tieto saatavilla kehittyminen Uusin tarkistettu Tiedon saatavuus tieto hoidosta Parhaiden hoitojen/ Internet (IT)-pohjainen vertaistuki (VT) menetelmien kuvaus/videot Lehden volyymi Lukijamittarit WEB-sivut/käynnit Vertaistukiohjelman käyttö 50% potilaista lukee lehteä >2000 käyntiä vuodessa Toimitusprosessi Yhteistyö yliopiston kanssa Verkostoituminen VT-koulutushanke Asiakas Laatu Saatavuus Elämän laadun parantaminen Henkilökohtainen VT Laajennettu EQ-5D Asiakastyytyväisyys 0,03 muutos Luokka>4 Jonotusaika<1vk Seurantaprosessi Yhdistysten uudelleen organisointi, koulutus, tyytyväisyysmittaus Taloudellinen Kustannustehokas Toimintavarma Tehokas VT IT-pohjainen VT Itseoppiva VT Uusintakäynnit Kustannukset Vikaraportit Km<2 hoitojaksoa 80% käyttää ITpohjaista ohjelmaa SML-rahoitus IT-pohjainen VT RAY:n ja STM:n rahoitus Keinoälyjen vertailu Prosessi Koulutus Tuotanto Osaava VT-tukihenkilöstö IT-pohjainen VT ruotsinkieliseksi Koulutukseen osallistuvien määrä Ohjelma ruotsinkieliseksi 6 jokaisesta yhdistyksestä Ohjelma käännetty Koulutussuunitelman laatiminen Informaatio ja ohjelma ruotsinkielellä Vertaistuki sisältää kehittämisen ja mittaamisen kannalta melkoisia haasteita SML:lta ja yhdistyksiltä. Järjestäjien täytyy seurata, että oppimisen kannalta tieto on varmistettua ja se on saatavilla. Luulemisen ja tietämisen välillä on suuri ero, kuten useat Menieren tautia sairastavat ovat todenneet. Useimmiten luultu tieto, kuten amalgaamipaikkojen vaihto, erilaiset uskomusterapiat, erikoisruokavaliot ja hivenainehoidot, ovat kalliita ja tehottomia. Samoin on useimpien lääkehoitojenkin laita. Todellista tietoa Siksi tiedon tulee olla todellista ja helposti omaksuttavissa. Kanavina ovat lehti, internet-sivusto ja IT-pohjainen vertaistuki. Tiedon välittäminen ymmärrettävässä muodossa on työn takana ja esimerkiksi videot ovat hyviä informaatiovälineitä, mutta ne ovat työläitä tuottaa. Ne vaativat hyvät yhteistyökanavat ja hankkeet yliopistojen ja kansainvälisten tutkimusyksiköiden kanssa. Saatavuus ja hyvä laatu Asiakkaan eli tuettavan kannalta kukin työryhmä esitti, että vertaistuen saatavuus ja hyvä laatu olivat tärkeitä ja kriittisiä hankkeen kannalta. Toimintavarmuus on myös tärkeä tekijä, koska se liittyy vertaistukihenkilön koulutukseen ja asiantuntemukseen sekä myös IT-pohjaiseen vertaistukeen. Näin voidaan parantaa elämän laatua. Saatavuus kattaa myös ne tapaukset, jotka eivät sovellu IT-pohjaiseen vertaistukeen. Heille tulee olla saatavilla henkilökohtaista vertaistukea. Paraniko elämän laatu? Uudelleenselviytymisen yhtenä mittarina voidaan pitää laajennettua elämänlaatumittaria EQ-5D:tä, jossa Menieren taudin tarpeet on huomioitu neljällä oirekohtaisella elämän laatua valottavalla lisäkysymyksellä. Elämän laatu mitattuna EQ-5Dmittarilla on sangen karkea mittari, joka reagoi huonosti pieniin muutoksiin. Siinä täysin terve nuori henkilö saa arvon 1 ja kuollut saa arvon 0. Normaalisti elämän laatu vaihtelee 13

14 1 ja 0,5 välillä. Pienikin muutos tässä mittarissa, esim. arvo 0,03, aiheuttaa merkittävän muutoksen elämän laadussa, mutta se on vaikea saavuttaa sisäkorvaperäisten oireiden muutoksilla. Vaikka mittari on epäherkkä, se antaa mahdollisuuden vertailla eri sairauksia ja niiden haittaa Menieren tautia sairastavien kanssa ja kohdistaa huomio niihin erityisiin rajoituksiin, joita Menieren tauti henkilölle aiheuttaa. Siksi elämän laatu tulee mitata vertaistukiprosessin alussa ja lopussa. Mikä on tehokasta vertaistukea? Vertaistuesta on helppo puhua taloudellisessa mielessä kustannustehokkaana prosessina. Sitähän se on, kun kaksi henkilöä jakaa kokemuksiaan työajan ulkopuolella ilman palkkaa. Minkälainen on tehokas vertaistuki? Tehokkuutta voidaan mitata omassa hankkeessamme ajalla, lopputuloksella ja jossain määrin kustannuksilla. Jos ohjattua vertaistukea joudutaan antamaan vuosia, ei se voi olla tehokasta. Sekä antaja että autettava saattavat palaa loppuun. Siksi mahdollisesti antokertojen lukumäärä on yksi mittari, joka kertoo kustannustehokkuudesta. Kun siihen yhdistetään laatu, antaa se kuvan vertaistuen toimivuudesta. Kustannukset ovat rajalliset. Ne koostuvat henkilöiden koulutuksesta ja alkuvaiheessa IT-pohjaisen järjestelmän laatimisesta, mikä on työläs tehdä, koska malleja siihen ei ole olemassa ja keinoälyn sopivuus on aina testattava. Lisäksi ohjelmaa on opetettava ja se vaatii resursseja. Siksi tarvitaan yhteistyötahoja, jotka ymmärtävät ja kantavat vastuun Menieren tautia sairastavan joukon hyvinvoinnista ja työkykyisyydestä ja tarjoavat taloudellisia resursseja toiminnalle. Koulutusta ja tiedonvälitystä Viimeisenä taulukossa ovat strategiset hankkeet. Ne kuvaavat niitä keinoja, joita tarvitsemme onnistuaksemme vertaistukitoiminnassa. Koulutus on ehkä kriittisin tekijä ja siihen SML:n tuleekin panostaa. On kehitettävä riittävän laaja ja osaava tukihenkilöverkosto. Vaarana on, että liian vähälukuinen tukihenkilöstö palaa loppuun. Hoikan kokouksessa mietimme myös, miten antaa tietoa hankkeesta vastasairastuneille. Tiettyjen yliopistosairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden audiologisilla vastaanotoilla on jo tänä päivänä SML:n kansioita, joissa on tietopaketti Menieren taudista. Tämä ei tulevaisuudessa ilmeisesti ole riittävä kanava tiedon välitykselle, koska merkittävä osa diagnooseista tehdään sairaaloiden ulkopuolella ja osan diagnooseista tekee itse potilas Internetin välityksellä. Siksi SML:n tulisi miettiä uusia keinoja tiedon välitykselle. Tulevina hankkeina on vertaistukitoiminnan aloittaminen ruotsin kielellä palvellaksemme koko maan väestöä. Minkälainen on jäsenistön kuva onnistuneesta vertaistukitoiminnasta? Se on kuin traktori, jonka vankka rakenne kantaa tietoa, torjuu väärät uskomukset ja auttaa tuettavaa vaikeassa maastossa eteenpäin. Kuva 2. Vertaistukitoimintaa kuvaava malli. 14

15 Kirsi Varpa, Tampereen yliopisto Menieren taudin aiheuttamat rajoitteet ja vertaistuki Vertaistuen tavoitteena on vähentää Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja täten parantaa tuettavan elämänlaatua.alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista selviytymistarinoista. Myöhemmin voi vertaistuesta olla apua kun perheen ja työympäristön on vaikea ymmärtää taudin vaatimia ponnisteluja. Pitkälle edenneen taudin oireiden muuttuessa voi vertaistuki hälventää pelkoa tulevasta. Menieren tauti voi aiheuttaa sitä sairastavan elämään erilaisia haittoja ja rajoitteita. Ne johtuvat sairauden aiheuttamista muutoksista terveydentilaan (oireista) ja niitä seuraavasta käyttäytymisen ja toiminnan rajoittumisesta. Esimerkiksi huimauksesta seuraa tasapainon horjumista, jonka vuoksi on hyvä välttää korkeita paikkoja, ja ääniyliherkkyyden vuoksi voi olla tarpeen karttaa meluisia ympäristöjä. Toimintarajoitteet vaikuttavat siis asioiden tekotapaan. Pahimmillaan toiminnan rajoitteet voivat aiheuttaa masennusta ja eristäytymistä sekä rajoittaa henkilön elämää muun muassa estämällä tapahtumiin osallistumista. Oireiden aiheuttaman haitan vuoksi henkilö voi pyrkiä välttelemään sosiaalisia tapahtumia. Esimerkiksi kuulovaikeuksien vuoksi henkilö voi lopettaa kokonaan teatterissa tai elokuvissa käynnin ja huimauksen vuoksi puolestaan rajoittaa asioiden hoitoa kaupungilla tai lopettaa tanssiharrastuksen. Toiminta- ja osallistumisrajoitukset vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja tätä kautta myös elämänlaatuun. Vertaistukea taudin eri vaiheissa Vertaistuen tavoitteena on eliminoida Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja tätä kautta parantaa tuettavan elämänlaatua. Taudin alkuvaiheessa esiintyy usein voimakasta pelkoa tulevaisuudesta, koska tauti ja sen oireet ja niiden vaikutus omaan elämään ovat vielä täysin vieraita. Lisäksi oireet, kuten huimauskohtaukset, ovat alussa hyvinkin voimakkaita ja niiden esiintyminen vaihtelee, minkä vuoksi ei ole mahdollista suunnitella elämää paljoakaan eteenpäin. Taudin kanssa on elettävä hetki kerrallaan. Alkuvaiheessa tauti rajoittaa siis hyvinkin voimakkaasti henkilön toimintoja ja osallistumista. Menieren taudin diagnosoinnin jälkeen olisi tärkeää saada sairastuneelle tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista Menieren selviytymistarinoista, jotta henkilö saataisiin huomaamaan, ettei tauti kaada koko elämää vaan elämä jatkuu taudista huolimatta. Ethän sinä näytä sairaalta Pikkuhiljaa oman taudin piirteet tulevat tutummiksi ja niiden kanssa oppii selviytymään arjessa. Oireiden aiheuttamien toiminnallisten rajoitusten vuoksi on mahdollisesti pitänyt opetella uusia toimintarutiineja ja elämäntapoja. Esimerkiksi toisen korvan kuulon heikkenemisen vuoksi on pitänyt opetella sijoittumaan siten, että terve korva on puhujan puolella, jotta puheesta saa selvän. Tässä vaiheessa tautia henkilön jaksaminen on kuitenkin kovilla: työn, perheen ja sairauden yhdistäminen vaatii niin henkisiä kuin fyysisiäkin ponnisteluja. Työympäristö tai perhe ei välttämättä ymmärrä sitä, kuinka paljon jo sairaus itsessään vaatii energiaa, koska ulkoisesti henkilö näyttää samalta kuin ennen sairastumistaan. Sen vuoksi olisikin tärkeää olla yhteydessä muihin Menieren tautia sairastaviin kokemusten ja tuntemusten jakamiseksi sekä tuen ja kannustuksen saamiseksi. Pelko tulevasta Kun Menieren tauti on edennyt pitkälle, huimauskohtausten esiintyminen harvenee. Jäljelle jääneet oireet (kuten alentunut kuulo, tinnitus, paineen tunne ja ääniyliherkkyys) rajoittavat kuitenkin edelleen toimintoja ja osallistumista uusien rutiineiden muodostamisesta huolimatta. Osasyynä tähän on jatkuvan ponnistelun aiheuttama väsymys. Mahdollisesti kuulon aleneman vuoksi henkilö pyrkii välttämään sosiaalisia tilanteita, koska ei jaksa toistuvasti pyytää keskustelukumppaniaan toistamaan sanomisiaan. Taustalla voi olla myös pelko tulevasta: Entä jos terveydentila huononee nykyisestä? Mitä jos kohtaukset palaavat? Näiden kysymysten käsittelyssä vertaistukihenkilöt ja vertaisryhmät ovat hyvänä tukena ja kannustajina. Älä jää yksin tautisi kanssa! Jos taudin kanssa esiintyy ongelmia tai se pohdituttaa muuten vain, kannattaa tällöin rohkeasti ottaa yhteyttä oman seudun Meniere-yhdistykseen tai lähestyä muita vertaisia Meniere-liiton keskustelupalstalla Älä jää yksin tautisi kanssa! Lähde rohkeasti mukaan tapaamisiin, jos tähän vain on mahdollisuus. Vertaisseurasta ja -tuesta on aina apua. 15

16 Anne Wicht-Kvarnström, järjestösihteeri Kuulonhuoltoliitto Vastuullista ja vaativaa vapaaehtoistyötä Vertaistuen toiminta-ajatus perustuu mahdollisuuteen keskustella ja vaihtaa kokemuksia tasavertaisesti ja luottamuksellisesti samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on, että tukitilanteet vahvistavat toiminnassa mukana olevien henkilöiden voimavaroja ja omatoimisuutta. Vertaistukitoiminnassa pyritään pois passiivisen asiakkaan roolista. Näin vastuun ottaminen omasta elämästä edistää myös oman arvon tunnetta ja elämänhallintaa. Usko omiin kykyihin ja selviytymiseen Nykyään kansalaisten kiinnostus omien asioiden hoitamiseen sekä oma-aloitteisuus on lisääntynyt ja vaikuttanut vertaistukitoiminnan kasvuun. Monesti ammattihenkilöstön tarjoama tuki koetaan riittämättömäksi ja näin on lähdetty hakemaan tukea vertaisilta. Vertaistuki on aina vastavuoroista ja se perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. On todettu, että yhteisten kokemusten jakaminen samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa auttaa hyväksymään oman tilanteensa, usko omiin kykyihin ja selviytymiseen vahvistuu. Jokainen oman asiansa paras asiantuntija Vertaistukitoiminnan lähtökohtana on toisen ihmisen kunnioittaminen ja ajatus, että jokainen on oman asiansa paras asiantuntija. Tämän peruslähtökohdan soveltamista käytäntöön edesauttaa se, että tukitilanteissa noudatetaan vertaistukitoimintaan kuuluvia vuorovaikutuksen periaatteita. Vuorovaikutussäännöistä keskeisimmät ovat luottamuksellisuus, tasavertaisuus ja se, että asioista keskustellaan oman kokemustiedon pohjalta. Puhutaan siis minä - muodossa, omista kokemuksista. Toiselle ei myöskään anneta suoria neuvoja, jos tämä ei niitä suoraan pyydä. Tämä antaa jokaiselle mahdollisuuden itse löytää juuri hänelle sopivimmat keinot tilanteensa helpottamiseen ja elämänhallinnan ylläpitämiseen. Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmät ovat keskusteluryhmiä, joita on perustettu helpottamaan erilaisia elämäntilanteita, joissa ihmiset kokevat tarvitsevansa toinen toistensa tukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Tärkeintä ei ole miettiä syitä, vaan ratkaisuja. Ryhmät päättävät itse toimintansa sisällön vertaistukiperiaatteiden asettamissa rajoissa. Samoin ryhmät päättävät itsenäisesti kuinka usein he haluavat kokoontua. Vertaistukiryhmien toimintaperiaatteiseen kuuluu, että paikalla ei ole ammattiauttajaa mutta ryhmiin voidaan silloin tällöin kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita alustamaan keskusteluja. Vaativaa vapaaehtoistyötä Vaikka vertaistuki on vastavuoroista, ilman auttaja autettavaa asetelmaa, pitää vertaistukiryhmässä olla ainakin yksi henkilö, joka kantaa vastuun käytännön asioista ja luo turvallisen ilmapiirin. Vertaistukitoiminnan ja ryhmänvetäjien koulutuksen sisältö painottuukin toisen ihmisen kohtaamiseen, erityisesti kuuntelemiseen, vuorovaikutustaitoihin ja ryhmädynamiikkaan. Lisäksi olennainen osa koulutusta on osallistujien omien voimavarojen löytäminen ja ylläpitäminen. Vertaistukihenkilönä oleminen on vastuullista ja monesti henkisesti vaativaa vapaaehtoistyötä. Tämän vuoksi on tärkeää, että toiminnassa mukana oleville järjestetään säännöllisesti toiminnanohjausta. Ei sovi kaikille On hyvä muistaa, että vaikka vertaistuki saatetaan nähdä vastalauseena ja uhkana ammattihenkilöstön työtavoille, niiden tarkoitus ei ole korvata tai kilpailla ammattityöntekijöiden palveluiden kanssa. Vertaistukitoiminta ei välttämättä sovi kaikille. Osa ihmisistä haluaa mieluummin yksilöllistä apua eivätkä halua jakaa kokemuksiaan toisten kanssa.yleeensä vertaistukiryhmään hakeutuvatkin vain ne henkilöt, joille tällainen toiminta sopii. 16

17 Vertaistukiseminaarissa tehtiin töitä tosissaan Hoikan koulutus ja kuntoutuskeskukseen Karkkuun saapuvat Suomen Meniere-liiton paikallisyhdistysten edustajat tiesivät jo ennestään, mitä tuleman pitää. Vuoden takaiset kokemukset Hämeenlinnan vertaistukiseminaarissa olivat hyvin mielissä. Edessä oli työntäyteiset päivät, tiukkatahtisia luentoja ja runsasta ryhmätyötä. Eikä näissä odotuksissa petytty. Vertaistuen eri muodot, tavoitteet, päämäärät,odotukset, tulosten mittaaminen ja mittarit. Tavoitetasot,. strategiset hankkeet, vahvuudet ja heikkoudet, prosessikaaviot ja kriittiset menestystekijät vaihtuivat taululla tiuhaan tahtiin. sen tuloksena syntyneestä ryhmätyöstä. Kaksipäiväinen seminaari päättyi syventävään vertaistukiharjoitukseen, jossa kurssilaiset tutustuivat menetelmään ja tulevaan vertaistukityöhönsä intensiivisellä parityöskentelyllä. Kahden päivän aikana saatu oppi ja ja ryhmätoiden tulokset eivät jääneet seminaarihuoneeseen väen lähtiessä. Siitä pitivät huolen koko kurssin aineiston koonneet Kirsi Varpa ja Piia Reku.Vuoden takainen, Hämeenillassa jaettu vertaistuki-kansio sai Karkussa tiiviin ja kauan sulateltavan täydennyksen. Samaan tiuhaan tahtiin seminaarilaiset saivat myös nousta tuoleiltaan ja kerääntyä pieniin joukkueisiin jaettuina ryhmätöihin. Professori Ilmari Pyykkö nostatti väessä melkoisen aivomyrskyn ja löysi monia arvokkaita oivalluksia jokaisesta Ryhmä 3. löysi työtilan seminaaritalon saunan pukuhuoneesta. Anja Peuhkuri Varsinais-Suomen-, Anitta Ojanen Kanta- Hämeen-, Kirsti Salovaara Pirkanmaan- ja Liisa Palkio Päijät Hämeen Meniere-yhdistyksestä pohtimassa yhtä ryhmätöiden lukuisista aiheista. Kameran takana oli ryhmän jäsen Urho Roivainen Uudenmaan yhdistyksestä. Professori Ilmari Pyykön käsissä seminaarilaiset ylsivät erinomaisiin suorituksiin. Toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu kertoi Kuulonhuoltoliiton vertaistukitoiminnasta. Tutkija Kirsi Varpa luennoi ja huolehti oppimateriaalien jakelusta yhdessä Piia Rekun kanssa. 17

18 Internet-pohjaista vertaistukiohjelmaa varten tehdyistä videohaastatteluista osa julkaistaan myös Meniere-postissa. Tämänkertainen haastateltava on Suomen Meniere-liiton varapuheenjohtaja Esa Antikainen Kun lähdin korjaamaan itseäni omalla tyylilläni, se tavallaan paransi kaikki Minulla on ollut Menieren tauti jo kahdenkymmenen vuoden ajan, se oli erittäin hakala ja samantien se iskeytyi molempiin korviin. Menieren tauti toi vielä tullessaan tinnituksen sekä ääniyliherkkyyden. Nämä kaikki kolme olivat niin voimakkaita, että se särki minut, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Molemmat korvani on leikattu, vasen kahdesti. Vasempaan korvaan on laitettu läppäventtiili, joka vielä pahensi ääniyliherkkyyttä. En ymmärtänyt minkä takia kohtaukset toistuvat. Mahdollisesti käyttäytymiseni, elintoimintoni tai jokin muu syy laukaisevat kohtaukset. Hoidot, joissa kävin lievensivät oireita. Minä tutustuin itseeni, pidin päiväkirjaa ajatuksista, tekemisistä, syömisestä ja joka asiasta. Täydellisen päiväkirjan tekemisessä meni kolme vuotta ja päiväkirjasta rupesin tutkimaan, toistuuko jokin tietty asia. Näin aloin poistaa eri haittatekijöitä. Lopulta jäi ääniyliherkkyys päällimmäiseksi ja se oli erittäin haitallinen sairaus. Muun muassa pankkiautomaatilla, kun painoin tunnuslukua, piipitys koski jumalattomasti. Käytin alkuvuosina korvatulppia jokapäiväisessä elämässä. Aloin miettiä parannuskonstia ääniyliherkkyyteen ja ajattelin, että minun täytyy parantaa itseni. Kehitin poisoppimis -menetelmän. Ajattelin menneisyydestä positiivisen päivän, jolloin minä olin terve. Toin sen päivän, ajatuksen, mielialan, tähän päivään ja kaikki oireet jäivät pikku hiljaa pois. Kerroit, että kun sinulle tuli ensimmäinen huimauskohtaus, se tuli molempiin korviin, ja että siihen tuli mukaan myös tinnitus ja ääniyliherkkyys; olivatko nämä samanaikaisesti tulevia vai kehittyivät ne oireet pikku hiljaa? 18 Ne kehittyivät pikku hiljaa, ensiksi tuli huimaus ja sitten kehittyi siinä tinnitus, se alkoi yhdellä äänellä, sitten lisääntyi ja niin edelleen, ja sitten myöhemmin kehittyi vielä ääniyliherkkyys. Ensimmäisen Meniere-kohtauksen ja ääniyliherkkyyden välillä oli noin 12 vuotta. Sitten mainitsit, että harrastamasi positiivinen ajattelu paransi samanaikaisesti kaikki oireet, vai oliko näin?

19 Oli, näin oli. Lähdin hoitamaan pahinta oirettani, ääniyliherkkyyttä. Suojauduin melulta, mutta vältin myös hiljaisuutta. Kun lähdin korjaamaan itseäni omalla tyylilläni, se tavallaan paransi kaikki. Tinnitus väheni, tinnituksessa kuusi ääntä hävisi pois, yksi on jäljellä. Menieren tauti -kohtausta minulla ei ole ollut yhdeksään vuoteen. Käytitkö mitään lääkkeitä ja auttoivatko ne, vai oliko kyseessä puhtaasti tämä harrastamasi positiivinen ajattelu? Alkuvuosina käytin Betaserciä, mutta siitä ei ollut mitään apua. Mikä sinut johdatti positiiviseen ajatteluun, oliko se oma oivallus vai saitko tietoa ympäristöltä? Se oli tavallaan oma oivallus, mutta kipinän siihen antoi ympäristö, kävin sairauksien takia useissa eri vaihtoehtoishoitomuodoissa. Jopa kirkossa kaatajien luona. Aina joku hoito auttoi. Kun minulla oli huimauskohtaukset päällä, menin esimerkiksi akupunktioon tai vyöhyketerapiaan. Huimaus parani ja jäi hoitopöydälle. Aloin ajatella, että minun kehossani on joku tekijä tai minun käyttäytymisessä tai ajatuksissa tai jossain on jotain, joka laukaisee sen Menieren kohtauksen. Tätä kautta lähti se etsiminen. Yksinkertaisesti rupesin laittamaan ajatuksia ja tekoja paperille ylös. Onko positiivisen ajattelusi taustalla se, että pyrit estämään kielteisiä ajatuksia? Pyritkö ajattelemalla hyväksymään oireet? Minä pyrin löytämään terveen päivän, eli mitä sanamuotoa käytätkään, niin sen entisen maailman. Sen minä pyrin etsimään mieleeni. Liittyykö tähän sinun hoitoosi millään tavalla poisoppiminen tinnituksessa; et keskity näihin ääniin vai pyritkö löytämään äänistä ystävän itsellesi? Sekä että. Minä pyrin etsimään sillä tavalla, että poistin sen äänialan, joka minua häiritsee, mutta sen, mistä minä tykkään annoin tulla. Ja yritin keskittyä siihen. Huomasitko, olisiko jollain ympäristötekijöillä, esimerkiksi kiireellä tai kahvilla tai stressillä ollut vaikutusta Menieren tautiisi? Ympäristöllä oli se vaikutus, että se aiheutti Menieren tautia. Työpaikan stressi ja työpaikan melu olivat tekijöitä, jotka toivat sitä. Voisitko neuvoa Meniere-yhdistyksen jäsenille samankaltaista hoitomuotoa ja sitä miten pitäisi aloittaa "ajatuksellinen hoito"? Menieren tauti, tinnitukset ja ääniyliherkkyys, ovat yksilöllisiä. Hoidon täytyy lähteä jokaisesta meistä itsestä. Meidän jokaisen täytyy löytää se kipinä ja pointti sisältämme, mikä sen sairauden tai ne kohtaukset aiheuttaa, ja sitä vähentämällä ja poistamalla elämä hymyilee. Onko sinulla tällä hetkellä sellaisia harrastuksia, joissa Menieren taudin oireet häviävät kokonaan vai johtuuko parantuminen aktiivisesta, jokapäiväisestä työstä? Päivittäisenä harjoituksena ärsytän tasapainoaistia. Pyrin tekemään erilaisia pyörimisliikkeitä tai liikkeitä, jotka ärsyttävät tasapainoaistia. Harjoituksia tehdessä minä keskityn ettei harjoitus ärsytä minua. Yksi erittäin hyvä, ovat nämä perinteiset silmät kiinni-jalasta kiinni -seisomiset ja kävelyt pimeässä ja hämärässä, pään kääntelyt ja vastaavat. Ja sitten ykkönen minun kohdalla on viisi tiibetiläistä riittiä. Mikä se viisi tiibetiläistä riittiä on, voisitko kertoa vähän? Se on tavallaan jooga-meditaatio, jonka liikkeitä tehdessä tasapainoaisti ärsyyntyy. Siinä pyöritään ja tehdään muuta sellaista, joka auttaa vahvistamaan tasapainoaistia. Jos vielä palataan sinun tinnitukseesi, oliko tinnitus niin vaikea, että oli vaikea yöllä saada unta tai heräsitkö tinnitukseen; miten vaikeana pidit sitä? Hyvä kysymys sinänsä; minä en yöllä edes yrittänytkään saada unta, minä yritin saada illalla. Ja tinnitus oli niin kurja, että se vei minulta yöunet. Minä en pystynyt nukkumaan, kun palosireeni huusi korvissa. Miten sait sen palosireenin korvistasi sitten miettimisen avulla vähäisemmäksi? Olisiko tässä muille mitään vinkkiä siitä? Minä tavallaan tein sellaisen kokousistunnon. Tähän istuntoon kutsuin kolme henkilöä itseni lisäksi. Siinä ykkönen oli tämä ukko Meniere, joka oli jo vanha ukko minuun verrattuna, sitten oli Tinnitus ja Ääniyliherkkyys. Ja näiden kanssa rupesin keskustelemaan, että oletteko te tarpeellisia minun ystävinäni. Ja tulin siihen tulokseen, että minä en tarvitse heitä ystävinä, ja tällä tavalla katkaisin ystävyyssuhteet näihin vekkuleihin. Jotta tällaisen meditaation kaltaisen järjestelmän voi muodostaa, tarvitaanko siihen koulutusta? Sinä mainitsit aikaisemmin, että harrastat joogaa ja meditaatiota. Onko tällainen koulutus välttämätöntä, että saavuttaa tällaisen yhteyden, että pystyy mietti- 19

20 mään pois nämä asiat? Viisaat sanovat, että pitää kouluttaa, mutta minä olen hyvä esimerkki, että ei tarvitse. Riittävän kova halu kun on siihen, että haluaa parantua, niin se löytyy meistä jokaisesta itsestä. Yksinkertaisesti täytyy päiväkalenterista varata siihen aika. Jos sairaus on niin häiritsevä ettei sen kanssa tule toimeen, niin täytyy suoda itselleen puoli tuntia aikaa. Siten minä rupesin harjoittamaan tätä positiivista ajattelua. Se on itsestä kiinni. Mutta silloin, kun sinulla oli vaikea tinnitus, ääniyliherkkyys ja huimauskohtaukset, miten jaksoit henkisesti taistella sitä vastaan? Useimmathan ovat hyvin väsyneitä jo siinä vaiheessa, on helpompi antaa periksi. Periksiantaminen oli minullakin lähellä, se oli noin viiden metrin päässä, mutta jostakin syystä vain sain sen kipinän, että ei hemmetissä, ei tälle pidä antaa periksi. Se on yksinkertaisesti... eläminen on niin mukavaa, että ei saa antaa periksi. Sairauksilta oli käännettävä niskat nurin. Jos sinä nyt vertaat tätä nykyistä olotilaasi siihen, kun olit täysin terve, niin onko näillä suuri ero ja vaikuttaako se sinun elämäsi arvoihin? Ei ole suurta eroa, mutta elämänarvoihin se vaikuttaa sillä tavalla, että minä arvostan kaikkea elollista huomattavasti eri lailla kuin ennen Menieren tautia, tinnitusta ja ääniyliherkkyyttä. Onko tämän hetken elämänasenteesi tuonut jotain muita ulottuvuuksia sinulle itsestäsi? Onhan se tuonut. Se on tuonut sellaisen tekijän minulle, että minä tavallaan osaan neuvoa ihmisiä parantumaan tästä sairaudesta. Rajoituksia ei ole nykyisin mitään, ja elämä on tullut rikkaammaksi. Elämä on muutakin kuin se mitä tuossa asfaltin päällä on ja kouhotetaan kauppaan ja töihin. Elämä on muutakin, paljon muutakin. Mainitset tällaisesta henkisestä valmentautumisesta poisoppimisessa, niin mitä ominaisuuksia tarvitsee, jotta pystyy aloittamaan tällaisen valmennuksen itse? Halun. Halun parantua. Ja se lähtisi oikeastaan siitä, että menee esimerkiksi kirjastoon tai nettiin, etsii ohjeita. Ensimmäiseksi on halu. Onko jotain erikoisia sivuja, joissa neuvotaan paranemista, vai meneekö se jollakin hakusanalla? Hakusanalla menee. Ja sehän lähtee meistä itsestämme. Ensimmäinen mikä kannattaa opetella on keskittyminen hengitykseen. Tämä hengitykseen keskittyminenhän on joogan yksi peruslähtökohta, onko tässä poisoppimisessa joogan osaamisesta paljon apua vai onko siitä jopa haittaa, että joogaa osaa, vai onko se sama asia? Käytännössä se on sama asia, se auttaa poisoppimisessa. Opetellaan keskittymään esimerkiksi hengitykseen, silloin ei tarkkaavaisuus eikä mieli seikkaile siellä korvissa. Joogassahan on paljon liikkeitä, jotka ovat voimisteluliikkeitä ja sitten on henkinen osa, onko sinun harjoittamassasi hoidossa nämä sama elementit? On. Ne on vain sovellettu minulle sattuvaksi. Minä olen itse soveltanut itselleni omalla tavalla sattuvat. Miten tämä käytännössä sitten tapahtuu? Yksinkertaisesti sillä tavalla, että minä istun kotona rauhallisessa paikassa, hiljaisessa paikassa missä on mahdollisesti pientä musiikkia tai jotain, ikkuna auki, että kuuluu ulkoa luonnon ääniä ja tällaista. Kuinka pitkään sinun istuntosi kestää ja onko siinä tietyt portaat, joita pitkin sinä kuljet tämän istunnon aikana vai miten sinä valmentaudut eri asioihin tämän istunnon aikana? Tuo on nyt sellainen, että minä en osaa vastata sen takia, kun se on minulle niin yksinkertaisen helppoa. Elikkä minä vaan käyn istumaan ja vien mieleni, ajatukseni sinne hyvään oloon. Miten se ensimmäisellä kerralla onnistui? Ensimmäinen kerta on tietenkin ihan kuin polkupyörällä ajamaan opettelukin, vaikeata, mutta helppoa. Ottaa vaan itseään niskasta kiinni ja päättää, että minä en enää aio sairastaa tuota sairautta. Ja tämä on yksi tapa, ottaa tuolin ja käy istumaan ja rupeaa keskittymään hengityksen kautta pois korvista. Kun aloitit hoidon, jolla pyrit hyväksymään ja oppimaan pois Menieren taudin oireet, niin miten se käytännössä tapahtui ensimmäisellä kerralla? Ensimmäisillä kerroilla se tapahtui sillä tavalla, että minä otin kotona sellaisen rauhallisen sopukan, hiljaisen, ei äänettömän, vaan hiljaisen sopukan, istuin siinä mukavassa, hyvässä rennossa asennossa, ja 20

VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT

VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT Uudelleen selviytyminen (enablement) SML:n VERTAISTUKISEMINAARI HOIKASSA 15.-16.9.2007 Aluksi Ilmari Pyykkö kertoi, mitä olimme sopineet

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot