Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt. TKO-ympäristöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt. TKO-ympäristöt"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt TKO-ympäristöt 2014

2 Energia- ja ympäristöteknologia Energiatekniikan laboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Vesilaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Uusiutuvan energian oppimislaboratoriot (Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Ilmansaasteisiin, bioenergiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvät oppimisympäristöt (Itä-Suomen yliopisto) Ilmakehätutkimuskeskus (Ilmatieteen laitos) Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia (Savonia-ammattikorkeakoulu) Materiaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Mikrosensorilaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) EMC-laboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto (Savonia-ammattikorkeakoulu) Turvallisuustekniikan kehitysympäristöt (Savonia-ammattikorkeakoulu) Palo- ja puutestauslaboratoriot (Savonia-ammattikorkeakoulu) SIB Labs (Itä-Suomen yliopisto) Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas (Savon koulutuskuntayhtymä) RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Muovialan oppimisympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Metallialan oppimisympäristöt (Savon koulutuskuntayhtymä) Rautaa rajoitta oppimisympäristöt (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Mittaus- ja sensoritekniikka Prosessimittausten ja -monitoroinnin toimintaympäristö (Itä-Suomen yliopisto) PROMIS Centre (Itä-Suomen yliopisto) Ajosimulaatioympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen Biocenter Kuopio (Itä-Suomen yliopisto) Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Mediteknia (Itä-Suomen yliopisto) Suupirssi (Savonia-ammattikorkeakoulu) Simulaatiokeskus SIMULA (Savonia-ammattikorkeakoulu) Biopankki (Itä-Suomen yliopisto) Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä (Itä-Suomen yliopisto) Bioinformatiikan toimintaympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Neurobiologian yksikkö (Itä-Suomen yliopisto) Peliala (Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä) Teemoihin kuulumattomat ympäristöt Puhdastilakoulutuskeskus (Savon koulutuskuntayhtymä) Pelastusalan oppimisympäristöt (Pelastusopisto) Viljelymetsätalouden tutkimus- ja kehittämisympäristöt (Metla) Halolan tutkimusyksikkö (Maaningan kunta & MTT) Peltosalmen koulutusnavetta (Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä) Muuruveden opetusnavetta (Savon koulutuskuntayhtymä) Lentokoneasennuksen opiskeluympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Kalatietokeskus/FIC Oy (Sisä-Savon seutuyhtymä) Hingunniemen opetusmaatila (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Mallintamo (Kuopion Muotoiluakatemia) Elintarvikealan tuotekehityslaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjen alueelliset vaikutukset ja hyödyntäminen 2

3 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Pohjois-Savossa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) vuosina rahoitetuista 45 tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöistä (TKO-ympäristöistä) sekä niiden vaikutuksista ja hyödyntämisestä. Raportti jakautuu kahteen osaan: 1. Alkuosa (sivut 4 36) päivittää vuonna 2011 julkaistun selvityksen (Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt , Katja Salinto) tiedot vastaamaan tilannetta v lopussa. Mukaan on otettu vain ne 97 hanketta, joilla on vaikutettu jonkin konkreettisen kehitysympäristön syntymiseen tai vahvistamiseen. Useat hankkeista ovat eri organisaatioiden yhteisiä, mutta selkeyden vuoksi tässä hankkeet on esitetty pääsääntöisesti päähakijan mukaan. TKO-ympäristöt on ryhmitelty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän valitsemien neljän kehittämisteeman mukaan, jotka ovat 1. energia- ja ympäristöteknologia, 2. teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, 3. mittaus- ja sensoritekniikka, 4. hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Lisäksi raportissa on kuvattu 11 teemoihin kuulumatonta TKO-ympäristöä. Jokaisesta TKO-ympäristöstä on yleiskuvaus, jonka alla on siihen liittyvien EAKR-hankkeiden lyhyet kuvaukset. Useisiin hankkeisiin on EAKR-hankkeiden lisäksi liittynyt koulutusta, joka on rahoitettu ESR-hankkeella. Osaan ympäristöistä voi lisäksi liittyä Tekesin rahoittamia tutkimus- tai tuotekehityshankkeita sekä muuta rahoitusta, joita ei raportissa käsitellä. Hankkeiden kuvaukset on tiivistetty raporteista, jotka on saatu rakennerahastojen hallinnointiin tarkoitetuista sähköisestä järjestelmästä. Tekesin hankkeiden tiedot on kerätty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön materiaaleista. 2. Loppuosaan (sivut 38 46) on koottu tietoa siitä, miten näitä TKO-ympäristöjä hyödynnetään ja mitä suoria vaikutuksia niillä on ollut maakunnan kehitykseen. Tähän tarkasteluun mukaan on otettu vain sellaiset 39 TKO-ympäristöä, jotka ovat toimineet vähintään kaksi vuotta eli jotka on perustettu vuonna 2011 tai aikaisemmin ja joihin on tehty konkreettisia laitehankintoja. Selvitysaineisto koottiin kyselylomakkeen ja haastatteluiden avulla. Kyselyyn osallistui 28 TKO-ympäristön yhdyshenkilöä, joista neljää haastateltiin henkilökohtaisesti. Kyselyn vastausprosentti oli siten 72 %. Aikaisemmin EAKR-rahoituksen vaikutuksia on selvitetty muun muassa indikaattoreiden avulla, jotka saadaan rakennerahastojen hallinnointiin tarkoitetuista sähköisistä järjestel mistä. Tämä tieto ei kuitenkaan kerro siitä, miten ja kuka TKO-ympäristöjä todellisuudessa hyödyntää tai ympäristön todellisia vaikutuksia. Selvitys tehtiin loppuvuonna Tekijänä oli YTK Anniina Jaako. 3

4 1 Energia- ja ympäristöteknologia Energiatekniikan laboratorio INPYRE - Kierrätyspolttoaineen energiahyötykäytön, pyrolyysiöljyn käytettävyyden sekä sähkön- ja lämmön yhteistuotannon kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa luodaan ympäristö, jossa on valmiudet tutkia, kehittää, testata ja kouluttaa kierrätyspolttoaineen energiahyötykäyttöön, pyrolyysiöljyn käyttöön ja pienimuotoiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyviä tarpeita. Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Tavoitteena on luoda Varkaudessa sijaitseviin tiloihin energiateknologian kehitysympäristö jolla voidaan tukea alan yritysten tuotekehitysprosesseja. Kehitysympäristössä testaus ja tuotekehitys perustuu biopolttoaineiden polttoon tai kaasutukseen, josta saatavasta lämmöstä tai tuotekaasusta osa käytetään sähkön tuotantoon ja osa lämmön tuotantoon. Hankkeessa tehdään laiteinvestointeja sekä käyttöönotetaan lämmön tuotannon, varastoinnin ja käytön hybridijärjestelmän testausympäristö. Varkaudessa sijaitseva energiatekniikan laboratorio on koulutusta sekä yrityksiä palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristö. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa yrityksiin innovatiivisia, insinöörin perustaidot hallitsevia työntekijöitä, joilla on vahvan energiateknisen tietämyksen lisäksi tiedot metallirakenteiden suunnittelusta sekä materiaali- ja valmistustekniikasta. Laboratorio tarjoaa osaamista sekä mittaus- ja testauspalveluja yritysten käyttöön. Yksikön vahvuudet teknologiayrityksiä palvelevassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ovat erityisesti energiatekniikan sekä valmistus- ja materiaalitekniikan osa-alueilla. Laboratoriossa on käytössä monipuoliset analysointilaitteet tuotteiden rakenteiden, pitoisuuksien ja aine-ominaisuuksien määrittämiseksi, mittausantureita ja -järjestelmiä tuotteiden tai järjestelmien laboratorio- tai kenttämittauksien suorittamiseksi sekä testausympäristöjä, jotka mahdollistavat energian tuotantoon, siirtoon, varastointiin sekä käyttöön tarkoitettujen laitteiden mittaukset sekä mittaustuloksien perusteella tuotteiden toimintaa kuvaavien tunnuslukujen määrityksen. Laboratorion mittaus- ja testauspalveluita ovat savukaasuanalyysit, kuitupohjaiset hajautetut lämpötilanmittaukset (DTS), polttoaineanalyysit, akkujen käyttötestaus, lämmönsiirrinja varaajatestaus sekä korkean lämpötilan korroosion testaus. Mittaus- ja testausjärjestelmien lisäksi on kehitystyötä mahdollistamassa lämpö- ja virtausteknisien ilmiöiden mallintamiseen ja simulointiin soveltuva virtauslaskentaohjelmisto sekä energiatuotantoyksikön toiminnan simulointiin soveltuvat laitteet ja ohjelmistot. Tutkimushankkeiden toteuttaminen yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimusyksikköjen kanssa syventää ja laajentaa yrityksille tarjottavaa palvelua. 4 Energiatekniikan käyttö- ja kunnossapidon uusien mittausmenetelmien kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu modernia energiatekniikan t&k-ympäristöä, jossa mittausmenetelmät poikkeavat perin-teisestä lämpötila-anturoinnista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusia mittausmenetelmiä käyttö- ja kunnossapitokohteisiin, joissa mittaukset ovat olleet vaikeita toteuttaa tai niiden tulokset eivät ole olleet luotettavia tai riittäviä. Tavoitteena on ollut testata eri mittausmenetelmien soveltuvuutta eri kunnossapitosovelluskohteissa. Lisäksi tavoitteena on ollut osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen energiateknologiayrityksissä ja oppilaitoksissa sekä yhteistyömuotojen ja toiminnan syventäminen yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Energia-, voimalaitos ja painelaiteosaamisen kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää Varkauden Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaa laitteistojen ja resurssien muodossa. Hankkeessa on rakennettu ympäristöt polttoainetestaukseen ja litium-ioni akkujen testaamiseen, CFD mallinnusympäristö, valokuitupohjaisen lämpötilan mittausympäristö, nopeutetun korkeanlämpötilan korroosion tutkimusympäristö, savukaasujen analysointiin soveltuva ympäristö, materiaalin testausympäristö, neste- ja kaasuvirtausten mittausympäristö, tulipesädiagnostiikkaympäristö, voimalaitos- ja prosessisimulointiympäristö, uusiutuvan energian tutkimusympäristö ja lämmönsiirtimien ja lämminvesivaraajien testausympäristö. Ympäristöt sijaitsevat, viimeistä lukuun ottamatta, Varkauden kampusalueella. Lämmönsiirtimien ja lämminvesivaraajien testausympäristö on sijoitettu Stora Enson tehdasalueelle, koska kampusalueelta ei siihen soveltuvia tiloja löytynyt.

5 Vesilaboratorio Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksiköllä on kaksi painopistettä, joista toinen on vesiala. Yksikön yleisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, kehitys- ja mittauspalveluita sekä tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yritysten ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Veteen liittyvä soveltava t&k-toiminta keskittyy vedenkäsittelyprosesseihin (ml. talousvesi ja jätevesi) sekä vesistöjen kunnostukseen liittyvään menetelmäkehitykseen. Vesitutkimuksen ja siihen liittyvien sovellusten keskitetty koulutus- ja kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tuloksena Kuopion alueelle on muodostettu keskitetty, yhteiskäyttöperiaatteella toimiva vesialan koulutus ja t&k-ympäristö. Hanke on koostunut tarvittavista tilamuutostöistä, laitehankinnoista ja niiden asennuksista sekä laitteistojen käyttöönotosta ja käyttökoulutuksesta tarvittavilta osin. Hankkeen myötä alueelle on muodostettu kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kykenee vastaamaan tehokkaasti ja monipuolisesti koulutuksen ja t&k-toiminnan uusiin haasteisiin tulevaisuudessa sekä tarjoamaan alalla toimiville yrityksille korkeatasoisia tutkimus-, testaus- ja koulutuspalveluita. 5

6 1 Biokaasulaitosinvestointi; Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristön kehittäminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Energia- ja ympäristöteknologia Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristö Hankkeen tuloksena on saatu Itä-Suomen alueelle siirrettävä biokaasututkimus- koulutus- ja menetelmäkehitysympäristö. Liikuteltava biokaasulaitos tuo uusia mahdollisuuksia biokaasututkimukseen, jonka avulla biokaasutuksen potentiaalisia käyttökohteita ja raaka-aineita saadaan selville. Biokaasulaistosta on alettu hyödyntää vuoden 2010 puolella tutkimuskäyttöön yhteistyössä MTT:n kanssa kahden vuoden mittaisessa tutkimushankkeessa, jonka jälkeen se vapautuu muihin tuleviin tutkimustarpeisiin. Laitteistoa on käytetty ja sitä on tarkoitus myös jatkossa käyttää opetuksessa. Bioenergia-ala on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön painopisteistä. Yksikön yleisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, kehitys- ja mittauspalveluita sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteistyössä yritysten ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Bioenergian osalta toiminta on painottunut erityisesti biokaasuteknologioiden ja maatalouden lietteiden hyötykäytön kehittämiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun liikuteltava biokaasulaitos on tutkimus-, opetus- ja tuotekehityskäyttöön soveltuva laitos, joka vastaa toiminnoiltaan energiantuotantoon tarkoitettuja märkäprosessilla toimivia biokaasulaitoksia. Biokaasulaitos on rakennettu kokonaisuudessaan yhteen konttiin, joten se voidaan siirtää helposti rekka-autolla paikkaan, jossa biokaasukoetoimintaa halutaan tehdä. Uusiutuvan energian oppimislaboratoriot Toivala uusiutuvan energian oppimislaboratorio Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hanke tuottaa uusiutuvan energian oppimislaboratorion tarvitseman fyysisen toiminta- ja oppimisympäristön. Laboratorio koostuu hyvin varustellusta kiinteistöjen tuotantoympäristöstä, jota pystytään hyödyntämään opetuksessa ja koulutuksessa. Oppimisympäristö käsittää myös kiinteistön energiahuoltoon liittyvän teknisen asennus-, säätö-, mittaus- ja seuranta laboratorioympäristön siihen liittyvine antureineen, koneineen, kojeineen ja muine laitteistoineen. Energialaboratorio-oppimisympäristössä yhdistyy sekä laboratoriomainen kokeilu-, mittaus-, seuranta- ja testaustoiminta sekä verstastyyppinen asennus- ja kokoonpanon harjoitustoiminta. Oppimisympäristönä energialaboratorio kokoaa yhteen opetuksen, kehittämisen ja innovoinnin, yritysten käytännön osaamisen sekä laitetestauksen. Hanke liittyy Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan kampusinvestointiin, jonka ensimmäinen vaihe toteutetaan ajalla 5/2011 3/2012 ja toinen vaihe ajalla Savon koulutuskuntayhtymän uusiutuvan energian oppimislaboratorio koostuu hyvin varustellusta kiinteistöjen tuotantoympäristöstä, jota pystytään hyödyntämään opetuksessa ja koulutuksessa sekä pedagogisesti hyvin varustellusta oppimislaboratoriosta, jossa ICT:n avulla pystytään seuraamaan ja simuloimaan eri toteuttamismalleja. Oppimisympäristö käsittää myös kiinteistön energiahuoltoon liittyvän teknisen asennus-, säätö-, mittaus- ja seurantalaboratorioympäristön. Oppimisympäristö muodostetaan uusiutuvien energiamuotojen opetuksen keskuspisteeksi. Ympäristö palvelee opetusta sen eri muodoissaan, tutkimusta, tuotekehitystä sekä menetelmä- ja laitetestausta. Savon koulutuskuntayhtymällä, yhteistyössä Savonia-amk:n kanssa, on käytössä nykyaikainen, uusiutuvaan energiatekniikkaan liittyvä oppimisympäristö, joka on edelleen laajennettavissa bioenergian hyödyntämiseen ja joka tarjoaa mahdollisuuden alan peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. 6

7 Ylä-Savon ammattiopistossa järjestetään sekä rakentamisen että talotekniikan koulutusta ammatillisena perus- ja täydennyskoulutuksena. Ammattiopiston tiloihin luodaan pienimuotoinen uusiutuvan energian oppimisympäristö. Oppimisympäristö palvelee sekä ammatillisen koulutuksen opetusta että yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tilaa voidaan käyttää myös yritysten uusien palvelutuotteiden kehittämisympäristönä. Uusiutuvan energian talotekniikan oppimisympäristö Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa kehitetään uusiutuvan energian oppimisympäristö Ylä-Savon ammattiopiston tiloihin. Maalämpöjärjestelmien ja aurinkovoiman laitteistojen avulla rakennetaan opetustilat, joissa opetetaan sekä asennus- että huoltotöitä. Hankittavat laitteistot kytketään energiamittaus- ja etävalvontalaitteistoon, jolloin tietoja voidaan siirtää mm. Siilinjärven Toivalassa sijaitsevan uusiutuvan energian osaamiskeskittymän käyttöön. Tavoitteena on muuntaa oppilaitoksen nykyiset opetustilat uusilla hankittavilla laitteilla vastaamaan yrityksissä tarvittavaa LVI-opetuksen tasoa ja kehittämään osaamista niin, että Ylä-Savon ammattiopisto tuottaa jatkossa alan koulutuksen kautta uutta energiatalouden osaamista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia itäsuomalaisille alan yrityksille ja muille alalla toimiville toimijoille. Ilmansaasteisiin, bioenergiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvät oppimisympäristöt Aerosolien fysiikan, kemian ja toksikologian ILMARI-tutkimusyksikön tutkimusinfrastruktuurin avulla aerosolien ja polttoperäisten päästöjen haitallisuutta voidaan tutkia kokeellisesti todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa. Tutkimusyksikkö käsittää polttoperäisten päästöjen ja nanohiukkasten kontrolloidun tuoton, laimentamisen, ikäännyttämisen ja suoran solualtistuksen ilman välivaiheita, mikä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Päästön ikäännyttämisellä voidaan jäljitellä näytteen muutuntaa ilmakehässä ja kulkeutumista hengitysteihin. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ja siitä saatavien tulosten soveltamisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävälle alueelle. Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus KANTIVA on Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampusalueella sijaitsevien tutkimuslaitosten muodostama osaamiskeskittymä, jonka toiminta toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ja yritysten kanssa. Tutkimuskeskuksen tavoitteina on toteuttaa bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten korkean kansainvälisen tason Ympäristötutkimuksen LED-kasvialtistusinfrastruktuuri (Kasvi-LED) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos Toteutusaika: Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympäristötutkimuksessa on keskitytty muun muassa ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen aiheuttamiin kasvivasteisiin. Kasvihuonekaasujen ja sekundääristen aerosolien tutkimuksen kanssa kasvitutkimus muodostaa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen keskittymän, joka mahdollista ilmastonmuutoksen aiheuttamien takaisinkytkentöjen selvittämisen ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Tavoitteena on kasvialtistukseen soveltuvan ja erityisesti LED-valotuksen hyödyntämistä selvittävän opetus- ja tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen. Projektissa hankitaan ja asennetaan kuusi LED valotussäädöllä varustettua kasvialtistuskammiota, jotka kytketään käytössä olevaan otsonin ja hiilidioksidin pitoisuuden kohotusjärjestelmään ja samalla koko altistuslaitteiston säätöjärjestelmä päivitetään. 7

8 1 Energia- ja ympäristöteknologia On-line menetelmien kehittäminen nanomateriaalien ja prosessikaasujen seurantaan teollisissa sovelluksissa Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa rakennetaan on-line laitteisto hiukkasten ja haitta-aineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien havaitsemiseksi jatkuvatoimisesti. Laite mahdollistaa tutkimustiedon tuottamisen uusien raaka-aine- ja materiaaliteknologioiden kehitykseen ja mahdollistaa nanohiukkasten monitorointiin liittyvät laitetestaukset. tutkimusta ja edistää Itä-Suomen kattavaa ympäristöalan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi sen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa puolueetonta tietoa bioener gian tuotanto- ja käyttöketjun eri vaiheista ja vaikutuksista ympäristöön ja ihmisen terveyteen ja edistää alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävällä ja työllisyyttä lisäävällä tavalla sekä syventää alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä alan johtavien toimijoiden kanssa. Aerosolien ja päästöjen altistusyksikkö Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa rakennetaan aerosolien ja päästöjen tutkimushallissa sijaitsevaan toksikologianlaboratorioon solu-altistusyksikön rinnalle koe-eläinten altistukseen soveltuva yksikkö. Rakennettava infrastruktuuri luo riittävät valmiudet tutkia polttoperäisten päästöjen haitallisuutta. Haitallisuustestauksia voidaan hyödyntää uusien ja turvallisempien teknologioiden, uusien biopolttoaineiden ja materiaalien (esim. nanomateriaalit) kehittämisessä. Ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimus- ja testauslaitteisto Toteuttaja: Kuopion yliopisto ( Itä-Suomen yliopisto) Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa KANTIVA-tutkimuskeskuksen toimintaa. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa kansainvälisesti ainutlaatuinen, aerosolien muutunta- ja solualtistuslaitteistot sisältävä laboratorioinfrastruktuuri. Laitteistot mahdollistavat ilman epäpuhtauksien tutkimus- ja testausvalmiudet todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa. Lisäksi uusi laitteisto tehostaa ja monipuolistaa merkittävästi olemassa olevien infrastruktuurien hyödyntämistä ja tuo toksikologisen terveystutkimuksen ja testauksen kiinteäksi osaksi uusien teknologioiden ja prosessien kehitystyötä. Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus (KANTIVA): laitehankinnat Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Hankeen avulla on kehitetty bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimukseen liittyvää infrastruktuuria Itä-Suomen yliopistolla ja alueen sektoritutkimuslaitoksissa. Hankitut laitteet parantavat olennaisesti tutkimuskeskuksen toimintamahdollisuuksia ja valmiuksia ratkaista bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyviä avoimia kysymyksiä tulevaisuudessa. Laitehankinnat vahvistavat tutkimuskeskuksen kansallista ja kansainvälistä asemaa ja kiinnostavuutta ulkopuolisten yhteistyökumppanien näkökulmasta. Kuopion yliopiston varustamishanke luonnontieteisiin pohjautuvan teknologisen osaamisen vahvistamiseksi Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tutkimuslaitteistot koostuvat sovelletun fysiikan, ympäristötieteiden, farmasian teknologian sekä analyyttisen keskuslaboratorion laitteista. Tavoitteena on ollut luoda tutkimusympäristö, joka palvelee Kuopion seudun ympäristö- ja lääketieteellisen teknologian alan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Varustelu on suunniteltu siten, että se täydentää mahdollisimman hyvin erityisesti paperiteollisuuden sensorikehitystä varten tiedelaaksoon perustettua yhteiskäyttöistä sensoriteknologian laboratoriota ja Mediteknian tutkimusympäristöä. 8

9 Kuopion yliopiston ympäristöteknologian laboratorion varustaminen tulisija- ja työkoneyritysyhteistyöhön Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa yliopiston Ympäristöteknologian laboratorion osaamista ja valmiuksia vastaamaan lisääntyneen mittaustoiminnan ja yritysten kehitystoiminnan vaatimuksia. Varustaminen on kohdistettu bioenergian hyödyntämisen ja vähäpäästöisten laitteiden prosessi-teknologian aloille, joiden on nähty olevan avainasemassa Itä-Suomen kehittämisessä ympäristötekniikan avainalueeksi. Keskeisiä varustamisen kohteita olivat: liikuteltava analyysilaitteisto kaikkiin päästömittauksiin ja tulisijojen, pellettiteknologian ja katalyyttitutkimuksen laitetarpeet. Ympäristöinformatiikan tuotekehitysympäristön toiminta-alusta Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa ympäristöinformatiikan tuotekehitysympäristön toiminta-alusta, joka palvelee Pohjois-Savon yrityskantaa ja tukee uusien yritysten tuotekehitystä. Tuotekehitysympäristössä on ollut tavoitteena yhdistää suomalainen tietotekniikan huipputeknologia ja kansainvälisesti korkeatasoinen ympäristöosaaminen. Tavoitteena on ollut tarjota tietoturvallinen ja käyttäjäystävällinen projektiympäristö, osaajat sekä laite-/ohjelmistokanta ja mahdollistaa samalla myös alan korkeatasoinen opetus. Lisäksi tavoitteena on ollut testata ja samalla tarjota julkisia ympäristöpalveluita eri kohderyhmille. Ilmakehätutkimuskeskus Suomessa on useita kansainvälisesti korkeatasoisia ilmakehäja ilmastotutkimukseen erikoistuneita tutkimusryhmiä. Näiden eri tutkimusalojen välisten raja-aitojen murtamiseksi ja maamme tutkimus- ja kehitys-ympäristössä tapahtuvan muutoksen motivoimana perustetaan kansallinen Ilmakehätutkimuksen keskus. Keskus tuottaa luotettavaa uutta tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyen, fokusoiden Suomen ja erityisesti paikallisiin tarpeisiin. Lisäksi keskus kouluttaa kansainvälisen huipputason ilmakehä- ja geotieteiden tutkijoita ja asiantuntijoita sekä tuottaa ilmastonmuutokseen liittyvää käytännön perustietoutta alan yrityksille ja päättäjille. Keskus on myös kansainvälisesti aktiivinen. Keskuksen tärkein tavoite on saada Suomeen kansainvälisesti johtava osaamiskeskittymä ilmakehä- ja geotieteiden alalle. Ilmakehäkeskus: Itä-Suomen ilmakehän ja ilmastonmuutoksen tutkimus- ja kehittämistoimintojen ja infrastruktuurin vahvistaminen osana valtakunnallista ilmakehätutkimuskeskusta Toteuttaja: Ilmatieteenlaitos, Kuopion yksikkö Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen päätavoite on käynnistää Kansallisen Ilmakehätutkimuskeskuksen Kuopion toimisto. Hankkeessa laajennetaan ilmakehätutkimuksen infrastruktuuria hankkimalla muun muassa jääpilvien muodostumista mittaava laite, joka tulee olemaan ensimmäinen Pohjoismaissa. Keskus tuottaa poliittisille päättäjille sekä energia- ja ympäristöalan yrityksille luotettavaa uutta tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyen, fokusoiden tietoa Suomen ja erityisesti paikallisiin tarpeisiin. 9

10 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia Hitsaustuotantoketjun tehokkuuden ja laadun parantaminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeessa rakennetaan toimintamalli hitsaavan tuotannon tehokkuuden ja laadun parantamiseen verkostomaisessa toimintamallissa. Projektissa kehitetään verkostoyritysten hitsaustoimintojen arviointi ja kehittämistyökalu. Eritystarkastelun kohteena ovat uudet hitsausprosessit, suurlujuusteräkset, alumiinit ja vaihtoehtomateriaalit, automaation ja mekanisoinnin optimointi, ergonomia ja työterveys/turvallisuus sekä laadunhallinta. Hanke tehdään yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Metallitekniikan laitoksen kanssa, jolla on oma erillinen hanke. Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia, on yksi Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan t&k-yksikön toimintaympäristöistä. Konetekniikan t&k-yksikkö tarjoaa alueen elinkeinoelämälle tutkimus- ja kehityspalveluita, joiden tarkoituksena on myös palvella insinöörikoulutusta. HitSavonian painopisteinä ovat joustava hitsausautomaatio ja hitsattujen rakenteiden tuotekehitys. Alueen yrityksiä palvellaan menetelmäkehityksessä alkaen hitsauksen mekanisoinnista aina joustavan robottisolun etäohjelmointiin. HitSavonia II Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Projektin tavoitteena on ollut tutkia hitsaamalla valmistettavan tuotteen robotisoidun hitsauksen ja kokoonpanon integrointia kehittämällä sitä varten joustava tuotantosolu, johon kytketään myös rajoitetusti levytuotteiden osavalmistusta. Tavoitteena on ollut testata, kehittää ja demonstroida tuotantosolun toimintaa yritysyhteistyökumppaneiden casetuotteiden avulla. Samalla näiden case-tuotteiden valmistettavuutta on kehitetty lähinnä hitsauksen ja kokoonpanon näkökohdista (DFWA, Design For Welding Assembly). Hitsaavan verkoston hankintatoimen kehittäminen Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeen päätavoitteena on luoda malli kansainvälisesti toimivalle verkostoituneelle hitsaavien yritysten ketjulle hankintatoimen ja tuotannon kehittämiseksi niin, että verkoston koko tehokkuus käytetään hyödyksi kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi pyritään ratkaisemaan niitä logistisia haasteita, joita nykypäivän valmistava konepajateollisuus kohtaa globaaleilla markkinoilla toisaalta toimitusaikojen ja toisaalta logistiikkaan kuluvan ajan asettamana. Hanke tehdään yhteistyössä Savonia-AMK:n konealan t&k-yksikön kanssa, jolla on oma rinnakkainen hanke. HitSavonian investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankerahoituksella rakennetun hitsaustekniikan laboratorion kantavia teemoja ovat olleet moderni hitsausteknologia, hitsauksen mekanisointi, automatisointi ja kiinnitintekniikka sekä rakenteiden lujuustekninen analysointi. Hankkeessa on keskitytty hitsaustekniikkaan liittyvän osaamisen lisäämiseen, koulutustoiminnan toteuttamiseen sekä siihen liittyvien palveluiden tarjoamiseen yrityksille ja niiden henkilökunnalle. Hanke on keskittynyt hitsauksen eri osa-alueille niin, että tavoitteena on ollut vastata alueen hitsaavan teollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. 10

11 Materiaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympärisö Materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotanto-tekniikan t&k-yksikön toimintaympäristöistä. Konetekniikan t&k-yksikkö tarjoaa alueen elinkeinoelämälle tutkimus- ja kehityspalveluita, joiden tarkoituksena on myös palvella insinöörikoulutusta. Uudistettu, nykyaikaisilla laitteilla varustettu materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio on sekä opiskelijoiden, että tki-toiminnan käytössä. Laboratorion laitekanta mahdollistaa monipuolisen materiaalin tutkimus- ja testaustoiminnan. Materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio muodostaa yhdessä Mikrosensorilaboratorion (3.4), Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -keskukseen (3.9) liittyvien hankkeiden ja Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehtaan (3.10) kanssa toisiaan täydentävän pinnoitusalan osaamiskokonaisuuden Pohjois-Savossa. Materiaalitestausinvestoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Projektissa hankitaan materiaalien ja korroosion testauslaitteistoja ja -ohjelmistoja Savonia-ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorioon. Väsytyskokeita varten luodaan dynaaminen kuormituskehä, jossa voidaan toteuttaa myös jännitystestejä muuttuvissa olosuhteissa. Suolasumukorroosiokokeita varten hankitaan standardin mukainen suolasumukaappi, jolla päästään tarvittaessa korotettuun lämpötilaan. Pintakovuusmittalaite hankitaan korroosiorakenteiden pintaominaisuuksien mekaaniseen määrittämiseen. Lisäksi hankitaan metallimikroskooppiin tietokoneohjelma, jolla saadaan korroosioalueiden lisäksi mm. eri faasit ja mikrorakenne helposti määritettyä. ENC- pinnoitushanke, Investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu Savonia-ammattikorkeakoulun jo olemassa oleviin tiloihin materiaaleja sekä pinnoitteita tutkiva laboratorio. Hankkeen pinnoitusprosessilaitteisto on sijoitettu pinnoitusalan teollisuudentiloihin, jossa on tarvittavat ympäristölupa sekä jätevedenkäsittelylaitos. Uutuusarvoa perinteiseen elektrolyyttiseen pinnoitusmenetelmään on tuonut nanopartikkelien käyttäminen pinnoitusprosessissa. Tavoitteena on ollut lisätä alan teollisuuden ja pinnoitettavien sovelluskohteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla tuomalla niille lisäarvoa nanoteknologiaa hyödyntämällä. Pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa uusia pinnoitusteknologioita ja menetelmiä Suomen pintakäsittelyä soveltavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sekä edelleen tiivistää alueen elinkeinoelämän sekä oppilaitosten välisiä toimintatapoja. Projektissa kehitetään uudentyyppinen pinnoitustestausympäristö, jolla voidaan tehdä erityyppisiä uusia pinnoituskonstruktioita ja soveltaa niitä eri tuotteisiin. Lisäksi laitteet mahdollistavat kokonaan uudentyyppisten pinnoituskonstruktioiden kehittämisen ja testaamisen, kuten uusien nanomateriaalien käytön eri pinnoitusprosesseissa, uusien tekniikoiden kuten pulssivirran käytön, ultraäänilaitteistojen käytön sekä plasmaesikäsittelylaitteiden käytön eri pinnoitteissa. Projektissa saadaan uusia pinnoitustekniikkasisältöjä liittyen insinööriopetuksen koulutusohjelmiin. Koulutusohjelman sisällöt monipuolistuvat erityisesti pinnoitustuotannon simuloinnin, teknisen mallinnuksen ja tilastollisen koesuunnittelun osalta, 11

12 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö DigiLounge toimintaympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa digitaalisen koneenrakennuksen koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen fyysinen toimintaympäristö, jonka ytimenä toimivat 3D suunnittelu, PDM ja ERP. Toimintaympäristöllä on mahdollistettu eritoten Sakky:n hallinnoiman Metallialan oppimistehdas sekä digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö hankkeen DigiBranch-osion käytännön toteutus. Hankkeella on luotu perusta digitaalisen koneenrakennuksen jatkuvalle kehitykselle. Tuloksena on kattava ja yhtenäinen joukko eri simulointi- ja suunnittelutyökaluja ja niiden käytön hallintaa. Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö on Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan t&k-yksikön toimintaympäristö ja se muodostaa kokonaisuuden yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän metallialan oppimisympäristöjen (3.13) kanssa. Toimintaympäristö toimii digitaaliseen tuotantoon ja sen kehittämiseen liittyvän soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana. Laitteet ja ohjelmistot tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun suunnittelu- ja tarkastustoiminnoissa, niin koneenrakennuksessa kuin muussakin suunnittelutyössä. Simulointiyksikkö, WaLT-SIM Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Projekti on luonut edellytyksen Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle toteuttaa simulointeja ja siihen liittyvää teknologian siirtoa alueen yrityksille. Hankkeessa on perustettu Varkauden alueelle simulointipalveluyksikkö, joka toteuttaa yrityksille tuotannon ja tuotteiden simulointeja ja siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Nykyään simulointipalvelu on siirtynyt Varkaudesta Kuopion yksikön tarjontaan. Mikrosensorilaboratorio 12 Mikro- ja nanotekniikkalaboratorion käynnistäminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on ollut perustaa Kuopioon pehmeään litografiaan perustuva mikrosysteemi- ja nanotekniikan laboratorio. Laitehankinnoilla on ollut hankkeessa suhteellisen pieni osuus, ja suurin osa sen kustannuksista on muodostunut laboratorion henkilöstökuluista. Tavoitteena on ollut rahoittaa laboratorio tämän hankkeen jälkeen suurilla tutkimushankkeilla. Mikrosensorilaboratorio on yksi Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön toimintaympäristöistä. Laboratoriossa on resurssit mikro- ja nanotekniikkaan perustuvien rakenteiden sekä anturien testaukseen, tutkimukseen ja valmistukseen. Osaamisalueita ovat muun muassa atomivoimamikroskopia, pyyhkäisyelektronimikroskopia, LabVIEW, lankabondaus, QCM-mikropunnitus, nanoindentaatio, ohutkalvopinnoitus ja ebeam/uv-litografia. Palvelutoimintaan kuuluvat esimerkiksi koulutus, esiselvitykset, kaupallisten anturien muokkaus, LabVIEW-koodaus ja mikroantureiden ulkoiseen elektroniikkaan kytkentä (bondaus). Laboratorio täydentää osaltaan Pohjois-Savon pinnoitusalan osaamiskokonaisuutta Savonia-ammattikorkeakoulun Mate-

13 riaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympäristön (3.2), Itä-Suomen yliopiston SIB Labsin (3.9) liittyvien hankkeiden ja Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehtaan (3.10) kanssa. EMC-laboratorio EMC-laboratorio on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön toimintaympäristöistä. Laboratorio tarjoaa tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tarvittavia EMC-testejä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotekehitysyrityksille ja muiden toimialojen yrityksille, jotka integroivat sähköisiä moduuleja tai elektroniikkaa omiin tuotteisiinsa. Tarjotun mittauspalvelutoiminnan taustalla on vaatimus, jonka mukaan elektroniset laitteet ja koneet tulee testata EU-standardien mukaisesti, jotta niitä voi myydä Suomessa ja EU:n alueella. Tuotteen CE-merkintä kertoo, että se täyttää kaikki turvallisuusvaatimukset ja on käynyt läpi vaaditut testit. Merkinnän saaminen elektroniikkaa sisältäville laitteille ja koneille vaatii sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) testausta, joka takaa, että laite täyttää erilaiset häiriönsieto- ja päästövaatimukset. EMC-laboratorio soveltuu myös radiotekniseen kehitystyö- Puntari-hanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ammattikorkeakoulun testauspalvelutuotteen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Tavoitteena on kehittää osaamista sähkömagneettisten häiriöiden vaatimusten, sähköturvallisuus vaatimusten sekä ympäristö- ja energiavaatimusten osalta. Puntari -hankkeen tavoitteena on toteuttaa R&D Riskiturva ESR -koulutus- ja kehittämishankkeen toteuttamisen vaatimat investoinnit. Hanke koostuu kolmesta vuorovaikutteisesta osaprojektista, joita ovat ympäristö- ja energia osio, sähköturvallisuusosio ja tuotekehitysprosessin riskienhallintaosio. Tavoitteena on myös vahvistaa ja monipuolistaa erityisesti sähkötekniikan koulutusohjelman opetusta ja koulutusta sekä projektityöntekijöiden ja opettajien tietotaitoa. ESA-hanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tavoitteena on ollut tähdätä Pohjois-Savon ajoneuvoelektroniikan häiriötestauspalvelun aloittamiseen Savonia-ammattikorkeakoulun EMC-laboratoriossa. Ajoneuvoelektroniikan testauksella tarkoitetaan ajoneuvoihin asennettavien sähkölaitteiden tai elektronisten laitteiden testausta. CENTEKin EMC-laboratorion kehittäminen Toteuttaja: Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen investoinneilla on ollut tavoitteena kehittää testausjärjestelmiä suuremmille taajuusalueille, jotta valmius mittausvalmiuksia säteilevien häiriöiden testauksessa ja häiriön siedon testauksessa paranee. Projektissa kehitettävät mittaus- ja testausvalmiudet ovat olleet säteilevien häiriöiden testaus, häiriön siedon testaus sekä matkapuhelintekniikkaa käyttävien laitteiden testausjärjestelmä. 13

14 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto Mobile Platform (MPF) Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu innovointi-, kehitys- ja testausympäristö mobiileja palveluja varten. Näin on pyritty edistämään alueellista mobiiliteknologioiden osaamista sekä luomaan välillisesti mobiiliteknologioihin liittyviä työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Testausympäristö tavoitteena on ollut tarjota alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuus tutkia, kokeilla, soveltaa ja kehittää mobiiliteknologioihin liittyviä innovaatioita. Tavoitteena on ollut hyödyntää testausympäristöä kaupallisesti tarjoamalla sitä palvelujen kehittäjille ja lisäksi käyttää sitä ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston opetuksessa. hön, kuten antennin säteilykuvion mittaukseen. Laboratorion laatujärjestelmä on auditoitu EN standardin mukaan. Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto on kolmas Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön osaamisalueista. Elektroniikkasuunnittelu, mekaniikkasuunnittelu ja prototyyppien valmistus ovat yksikön keskeistä osaamista. Infromaatiotekniikan kehitysyksiköllä on kattava kehitys- ja testauslaitteisto sekä usean langattomaan tiedonsiirtoon liittyneen hankkeen tuoma osaamispohja. Erityisesti lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikat, ja niihin liittyvä sovelluskehitys sekä tietojärjestelmäosaaminen ovat yksikön vahvuuksia. Lisäksi elektroniikkasuunnittelun ja langattoman tiedonsiirron osaamisalueeseen kuuluu sensorielektroniikan prototyyppilaboratorio, joka tarjoaa mahdollisuudet elektroniikan prototyyppikehitykseen, sekä erikoispalveluita kuten mikroantureiden liittämistä mittausjärjestelmiin lankabondauksella. Turvallisuustekniikan kehitysympäristöt Turvallisuustekniikan investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeeseen on koottu Turvallisuustekniikka-hankkeessa tarvittavat ja käyttöönotettavat laitteisto ja ohjelmistohankinnat. Turvallisuustekniikkahankkeella on haettu ratkaisuja turvallisuustekniikan koulutuksen kehittämiseen, kehittämisedellytysten parantamiseen sekä julkisten toimijoiden ja yritysten välisen yhteistyön lisäämiseen. Kehittämisedellytyksiä on pyritty parantamaan osaprojekteilla, tuloksina on syntynyt kaksi monimuotokoulutusta Savonia-ammattikorkeakoululle, maisteriohjelmasuunnitelma Kuopion yliopistolle, TETRA-verkon sovellusten testaus- ja kehitysympäristö, turvallisuustekniikan t&k-ympäristö ja kiinteistöautomaatiolaboratorio, määritelmä ja toteutus vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien tiedonsiirtojärjestelmästä, siviilikriisinhallinnan koulutusmateriaalipaketti, useita älykorttisovelluksia oppilaitosympäristöön, ikääntyneiden helppokäyttökommunikaatiolaite sekä viranomaisyhteistyösimulaatiosovellus. Savonia-ammattikorkeakoulun turvallisuustekniikan kehitysympäristöjä ovat TETRA-verkon testausympäristö, turvallisuustekniikan t&k-ympäristö ja kiinteistöautomaatiolaboratorio. Niiden voidaan katsoa jakautuvan ammattikorkeakoulun useiden eri toimintojen yhteyteen. TETRA-verkon testausympäristö on pääosin Pelastusopiston t&k-yksikössä (ks. Pelastusopiston oppimisympäristöt s ), mutta osin myös Informaatiotekniikan kehitysyksikössä s. 14). Turvallisuustekniikan t&k-ympäristö kuuluu Informaatiotekniikan kehitysyksikköön ja kiinteistöautomaatiolaboratorio puolestaan Sähkövoima- ja automaatiotekniikan- sekä Rakennustekniikan t&k-ympäristöihin. 14

15 Palo- ja puutestauslaboratoriot Savonia-ammattikorkeakoulun TULI ja TIKKU laboratoriot, eli palo- ja puutestauslaboratoriot palvelevat alueen yritysten testaustoimintaa kaikissa rakennusalan vaatimustenmukaisuuden toteamistesteissä ja tuotekehitystyössä. Laitteisto palvelee myös rakennus- ja palo- ja turvallisuustekniikan koulutusta sekä ammattikorkeakoulun, Pelastusopiston ja muiden turvallisuutta kouluttavien oppilaitosten yhteistyössä. Laboratorio toimii samalla Pohjois-Savon metsä- ja puutietokeskuksen keskeisenä kokoajana ja fyysisenä keskuspaikkana. Testauslaitteisto mahdollistaa erilaisten materiaalien tutkimisen paloturvallisuuden ja savupäästöjen suhteen. TULI ja TIKKU laboratoriot (Palo- ja puutestauslaboratoriot) Toteuttaja: Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeessa on rakennettu palo- ja puualan turvatekniikan laboratorio ja tehty siihen kuuluvat laitehankinnat. Rahoituksella on toteutettu osittainen lisätilojen rakentaminen, laitehankinnat ja toiminnan käynnistäminen. SIB Labs SIB Labs (entiset BioMater-keskus, InFotonics Center ja SMARC) yhdistää ja markkinoi Itä-Suomen yliopiston huippuosaamista ja laiteinfrastruktuuria biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan, spektriväritutkimuksen sekä digitalisoinnin aloilla. Yksikön keskeinen tehtävä on toteuttaa analyysipalvelut teollisuuden ja tutkimusryhmien tarpeisiin, osallistua palvelututkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen, sekä olla mukana uusissa hankeavauksissa ja kehittää jatkuvasti laajenevaa verkostoa teollisuuden ja tutkimuslaitosten rajapinnoilla. SIB Labsin kautta tavoitetaan modernit ja monipuoliset mittaus- ja tutkimuslaitteistot yhden kontaktin kautta. Keskus tarjoaa ammattimaisen helposti tavoitettavan laiteympäristön osaavine käyttäjineen. Puumuovikomposiittien uudet karakterisointimenetelmät ja sovellukset Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää uusia, ainetta rikkomattomia menetelmiä puumuovikomposiiteille (WPC) niiden laadun, kestävyyden ja oikean käytön parantamiseksi. Kehitettäviin menetelmiin kuuluvat muun muassa koskettamaton ultraääni, akustisten emissioiden menetelmä ja sähköiset impedanssimenetelmät. Korkean resoluution pyyhkäisyelektronimikroskoopin hankinta analyyttiseen pintarakenteiden karakterisointiin (HR-SEM) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Projektissa hankitaan korkeatasoiseen, jopa nanometritason tarkkuuteen kykenevä pyyhkäisyelektronimikroskooppi (HRSEM), jolla tarkastellaan näytteiden pintarakenteita. Pintojen tarkastelu on oleellinen lähtökohta mm. analysoitaessa teollisuudessa tapahtuvia materiaalivaurioita, pinnan kestävyyttä vallitsevissa olosuhteissa (polttoprosessit, kitkalle altistuminen jne) tai eri materiaalien yhteensopivuutta. 15

16 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Puun hidaspyrolyysintekniikan teolliset sovellukset biojalostuksessa Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, SIB-labs Toteutusaika: Tavoitteena on kehittää teolliseen mittakaavaan siirrettävä ja nopeasti kaupallistettava prosessi, jossa puuta (erityisesti pien- ja harvennuspuu, sekä latvat, kannot, jne.) hyödynnetään uudella tavalla, kokonaisvaltaisesti ja ekologisesti. Tuloksena on se, että tekniikka voidaan siirtää tuotantolaitoskokoluokkaan, joka hyödyntää puuta tuottaen kaasuja, arvokkaita molekyylejä sisältäviä tisleitä sekä hiiltä, joka on uusiutuvana raaka-aineena muun muassa poltettavissa energiaksi (erittäin puhdasta, vrt. kivihiili). Molekyylit ovat tärkein tutkimussektori, josta on odotettavissa laaja kirjo mm. lääke-, terveys- ympäristöpuolen tuotteita. Analyyttisen, nanometriluokan läpäisyelektronimikroskoopin hankinta (NANOTEM- INFRA) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Projektissa hankitaan Kuopion kampukselle korkealaatuinen läpäisyelektronimikroskooppi (TEM) analyysilaitteineen. Läpäisyelektronimikroskooppi kuuluu BioMater-keskuksen keskeisiin, pitkäikäisiin (>15v) peruslaitteisiin. Hanke mahdollistaa välillisesti usean yliopiston hankekokonaisuuden (mukaan lukien Biocenter Kuopio, KANTIVA, pienpartikkeli- ja hiukkastutkimukset) täysipainoisen toteuttamisen paikallisesti. Ultra Short Pulsed Laser Deposition (USPLD), kylmäablaatiopinnoitus Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa hankitaan kylmälaser-ablaatiopinnoituksiin soveltuva pulssilaser ja suunnitellaan ja toteutetaan muut olemassa olevaan pinnoituskammioon tarvittavat optiot. Hankittavalla kylmäablaatiolasertilla pystytään sekä tekemään perustutkimusta että kehittämään tekniikoita yritysten sovelluskohteisiin ja siirtämään uutta teknologiaa yrityksille ja muille tahoille. Ohutkalvot, pinnoitteet ja pintakäsittelyt (terveydenhuollon) teknologiassa Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa on ollut tavoitteena soveltaa korkeateknologian ohutkalvo-, pinnoitus- ja pintakäsittelytekniikoita paikallisten yritysten tarpeisiin ja siirtää heille alan tietotaitoa. Tavoitteena on ollut rakentaa monipuolinen pinnoituslaite, jota pystytään hyödyntämään yritysten tuotekehityksessä ja tutkimustyössä yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa. Monikäyttöisen röntgendiffraktiolaitteiston hankinta (Multi-XRPD infra) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ollut hankkia nykyaikainen ja monikäyttöinen röntgendiffraktiolaitteisto asianmukaisine ohjelmistoineen Itä-Suomen yliopistoon. Hankkeella on yhteys NANOTEM -hankkeeseen (katso seuraava kuvaus), sillä materiaalien karakterisointimenetelmänä TEM on näytteen pintaa suurella tarkkuudella kuvantava menetelmä kun taas röntgendiffraktio antaa rakenneinformaatiota näytteen sisäosista, ns. bulk-rakenteesta. Molemmat menetelmät ovat tärkeitä kiinteiden aineiden tutkimusmenetelmiä ja ne täydentävät erinomaisesti toisiaan antamansa erityyppisen informaation johdosta. 16

17 Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas on pinnoitusalan yrityksen tuotantoympäristöön sijoitettu innovatiivinen oppimisympäristö, joka palvelee opetustoiminnan lisäksi pintakäsittelyalan yritysten henkilöstön kehittämistarpeita. Tuotantotila toimii myös tuotekehityksen protopajana mikä mahdollistaa sekä uusien tuotteiden että tuotantomenetelmien kehittämisen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää alueen pintakäsittelyalan ammatillista ja tutkimuksellista osaamista yrityslähtöisesti. Pintakäsittelyn Innotehdas muodostaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston SIB Labsin (s. 15) liittyvien hankkeiden ja Savonia-ammattikorkeakoulun Mikrosensorilaboratorion (s. 12) ja Materiaali ja pinnoitustekniikan toimintaympäristön (s. 11) kanssa toisiaan täydentävän pinnoitusalan osaamiskokonaisuuden Pohjois-Savossa. Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on ollut toteuttaa pintakäsittelyalan koulutukseen uusi oppimisympäristö, jossa on työelämän vaatimusten mukaiset koneet ja laitteet. Tämä pintakäsittelyalan yrityksen tuotantoympäristöön sijoitettu oppimisympäristö antaa mahdollisuuden kehittää uusia tuotantomenetelmiä ja kokeilla uusia teknologioita sekä kehittää alan ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koneet ja laitteet ovat projektin jälkeen opetuksellisessa ja osittain tuotannollisessa käytössä ja niiden avulla koulutetaan yritysten henkilöstöä sekä oppilaitosten opetushenkilöstöä ja opiskelijoita. Hankkeen konekantaa on maakunnan yrityksillä mahdollisuus käyttää erikseen sovittavalla tavalla. Koneita ja laitteita hyödynnetään myös tutkimus- ja tuotekehitystyössä. RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan tiloissa sijaitseva RFID-tekniikan (Radio Frequency Identification, radiotaajuinen etätunniste) oppimis-, sovellus- ja testausympäristö on tarkoitettu oppilaitosten ja yritysten monipuoliseen käyttöön. Oppimisympäristöllä kehitetään koulutusta ja oppimista yrityksissä kehittyvien teknologioiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Oppimisympäristö tulee toimimaan myös tuotantoprosessien protopajana. Nykyaikaisessa oppimisympäristössä tarjotaan teknologiakoulutuksia ja -palveluita. Lisäksi yrityksille tarjotaan koneistuspalveluja ja niihin liittyviä suunnittelu- ja ohjelmointipalveluja ja asiakastöinä tehdään myös piensarjatuotantoa sekä erilaisia projektitoimituksia. RFID -tekniikan oppimisympäristö Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan tiloihin. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa RFID/FMS (Flexible Manufacturing System / joustava valmistusjärjestelmä) tekniikkaa kokeillaan, testataan ja kehitetään teollisuusmaisessa tuotantosolussa. Tarkoituksena on luoda teollisuusmittakaavan kokoinen tuotantosolu, mikä mahdollistaa sen, että yritykset voivat testata ja kehittää yhdessä oppilaitosten kanssa parhaita menetelmiä RFID-tekniikan tuotannolliseen hyödyntämiseen. 17

18 2 Teknologiateollisuuden Muovialan oppimisympäristö uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Muovialan oppimisympäristöhanke Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää muovialan koulutuksen uusi oppimisympäristö ja opetuksen järjestämisen toimintamalli kehittämällä opetusmuotoja ja koulutussisältöjä työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisäksi tavoitteena oli muovialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja koulutuksen kehittäminen kohti monialaisuutta ja alueellisuutta. Hankeen aikana on suunniteltu ja rakennettu Kuopioon Presidentinkatu 3:een muovialan oppimistehdas. Savon koulutuskuntayhtymän Muovialan oppimisympäristön tiloissa Kuopiossa on mahdollista opettaa erilaisia muovitekniikan kokonaisuuksia, kuten muovihitsausta ja komposiittituotteiden valmistusta. Ympäristön yhtenä painopistealueena on ollut muun muassa räätälöityjen opetusmallien ja sisältöjen rakentaminen elinkeinoelämän tarpeiden, kuten veneenrakennuksen suuntaan. Koulutusta voidaan antaa niin Savon ammatti- ja aikuisopiston omille perustutkinto-opiskelijoille kuin muovialan yritysten rekrytointikoulutuksessa oleville opiskelijoillekin. Lisäksi voidaan kouluttaa yritysten jo olemassa olevaa henkilöstöä. Oppimistehdas tukee myös yritysten oman tuotekehityksen edistämistä, tarjoamalla koneita, laitteita ja tiloja yritysten käyttöön tuotekehityshankkeiden läpi viemiseksi. 18 Metallialan oppimisympäristöt AUKOPA Automaatio-oppimisympäristöjen kehittäminen konepajoille Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa kehitetään uusia tuotantoautomaation oppimisympäristöjä, joita hyödynnetään tutkimus, tuotekehitys ja opetuskäytössä. Tarkoituksena on kehittää kappaleiden valmistus kerralla valmiiksi tuotteeksi periaatetta. Hankkeessa hankitaan kappaleenkäsittelyrobotti sorvauskeskukseen, automatisoidaan konepaja-tekniset mittaukset sekä kehitetään mittausten raportointia. Lisäksi rakennetaan automatisoitu, joustava kokoonpanosolu, jossa voidaan koota erilaisia tuotteita. Hankkeen tuloksena syntyy yritysten tiloihin sijoitettuja, nykyaikaisia tuotantoautomaation oppimisympäristöjä, joita yritykset ja oppilaitokset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Savon koulutuskuntayhtymän metallialan oppimisympäristöt koostuvat Metallialan Innotehtaasta ja konepaja-automaation oppimisympäristöstä. Oppimisympäristöt, joita yritykset ja oppilaitokset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä, sijaitsevat yhteistyöyritysten tuotantotiloissa. Oppimisympäristön koneet ja laitteet liittyvät levy- ja hitsaustekniikkaan, koneistustekniikkaan sekä koneenasennukseen ja kunnossapitoon. Näiden laitteiden käytettävyyttä tehostetaan automaattisella kappaleiden käsittelyllä ja viimeistely-työkaluilla. Tuloksena on nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joiden kohderyhmään kuuluvat tuotantoautomaation kehittämisestä kiinnostuneet Pohjois-Savon yritykset, sekä kone- ja metallialan yritykset ja niiden henkilöstö. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun kone- ja metallialan opettajat ja opiskelijat sekä oppilaitosten muu henkilöstö. Ympäristöt ovat avoimia, eli muutkin yritykset voivat käyttää niitä kuin ne joiden tiloissa hankitut koneet ja laitteet ovat.

19 Metallialan Innotehdas Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on toteuttaa metallialan koulutukseen uusi oppimisympäristö työelämän vaatimusten mukaisine koneineen ja laitteineen sijoitettuna tuotantoympäristöön metallialan yrityksissä. Uuden oppimisympäristön tavoitteena on antaa mahdollisuus kehittää uusia tuotantomenetelmiä ja kokeilla uusia teknologioita sekä kehittää alan ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Tavoitteena on tarjota malli siihen, kuinka oppilaitokset ja yritykset voivat yhdessä saada aikaan osaavan, ammattitaitoisen ja innovatiivisen verkoston sekä kehittää henkilöstönsä osaamista ja tutkimus- sekä tuotekehitystoimintaa. Koneiden ja laitteiden on projektin jälkeen tarkoitus olla opetuksellisessa ja osittain tuotannollisessa käytössä ja niiden avulla on tarkoitus kouluttaa yritysten henkilöstöä sekä oppilaitosten opetushenkilöstöä ja oppilaita. Koneita ja laitteita on tavoitteena hyödyntää myös tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Rautaa rajoitta -oppimisympäristöt Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Rautaa Rajoitta -hankekokonaisuuden päätavoitteena on syventää koulutusorganisaatioiden ja alueen teknologia-alan yritysten yhteistyötä ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa uusien oppimisympäristöjen avulla. Verkostomaisesti toimivien oppimisympäristöjen avulla oppiminen tapahtuu joustavasti oppilaitoksissa, kahdessa yrityksessä sekä oppilaitosten ja yritysten yhdessä omistamassa koneistuksen alihankintaa suorittavassa oppimistehtaassa Educaworks Oy:ssä. Älykäs tuotantosolu Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Tavoitteena on kehittää oppimis- ja kehittämisympäristöön tuotannon tarpeiden mukaan muokattava tuotantosolu, joka mahdollistaa teknologiateollisuuden eri tuotantoalojen yhdistämisen, laadun toteamisen ja siten koko tuotantoprosessin mallintamisen opetuskäytössä. Lisäksi tavoitteena on syventää oppilaitosten ja alueen teknologia-alan yritysten yhteistyötä ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa uusien oppimisympäristöjen avulla. Rautaa rajoitta oppimisympäristöt Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Projektin päätavoitteena on hankkia ja käyttöönottaa uusien oppimisympäristöjen vaatimat laitteisto ja ohjelmistoratkaisut. Oppimisympäristöt tullaan ensisijaisesti sijoittamaan niihin yrityksiin ja oppilaitoksiin, joissa ao. laitteistojen osalta on valmiiksi riittävän korkea osaaminen tai missä fyysinen ympäristö muutoin tukee uuden oppimisympäristö perustamista. Perustamisvaiheessa huomioidaan myös se, että oppimisympäristö hyödyttää ja tukee sekä sijoitusorganisaatiota että muita oppimisympäristön käyttäjiä. 19

20 3 MITTAUS- JA SENSORITEKNIIKKA Mittaus- ja sensoritekniikka Prosessimittausten ja -monitoroinnin toimintaympäristö Prosessiteknologia, PROTECO-infra Innovaatiokonsortion laiteinvestointihanke Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa tuetaan pohjoissavolaisten toimijoiden resursseja laiteinfran ja koulutusvalmiuksien osalta ympäristöprosessien hallinnassa ja prosessiteknologioissa, erityisesti huomioon ottaen vesi- ja ympäristöturvallisuus ja -osaaminen sekä kaivosten ympäristöturvallisuus. Sensoritekniikan sovellukset prosessiteollisuudessa ja erityisesti lähitulevaisuudessa tehtävä kehitystyö maaperän hule- ja allasvesien sekä kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesien hallintaan on tämän hankkeen tutkimus- ja kehitystyön keskiössä. Hankkeessa hankitaan liikuteltavia mittalaitteita, joilla voidaan tutkia prosesseja niiden todellisissa ympäristöissä. Prosessiteollisuutta sekä vesi- ja ympäristöalan yrityksiä hyödyttävä tutkimus ja sen tuottamat uudet yritykset ja innovaatiot ovat seurausta pitkäaikaisesta fokusoituneesta Kuopion kampusalueen tutkimustyöstä. Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos tukee kyseistä tutkimusta toimimalla prosessimittausten- ja monitoroinnin laitekehityksen asiantuntijana luomalla edellytyksiä kehittää sekä tarjota tuotekehityspalveluita ja koulutustarjontaa alan yrityksille. PROMIS Centre PRO2GO Prosessimittausten kehittäminen jatkuvatoimisiin lääkevalmistusprosesseihin Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeessa tutkitaan jatkuvatoimisia lääkkeen valmistusprosesseja sekä sovelletaan uusia mittausmenetelmiä prosessien monitorointiin. Tavoitteena on soveltaa monipiste- sekä kuvantavia mittausmenetelmiä jatkuvatoimiseen lääkkeenvalmistuksen monitorointiin. Tuloksena saadaan kartoitettua ja testattua uusille teknologioille mahdollisia teollisuussovelluskohteita, joilla on myös tuotteistamispotentiaalia. Lisäksi rakennetaan tietokanta jatkuvatoimisen linjaston laitteistojen prosessinaikaista ohjaamista varten. Hanke on rinnakkaishanke VTT:n Continuous pharmaceutical processes and development of PAT tools for process control -hankkeen kanssa. Itä-Suomen yliopiston painopiste on jatkuvatoimisten lääkevalmistusprosessien kehittämisessä mukaan lukien monitoroinnin ja prosessiautomaation tehostaminen. Pharmaceutical Process Measurement and Simulation eli PROMIS Centre on Itä-Suomen yliopiston, VTT:n sekä Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama lääketeollisuuden prosessianalytiikan alan tutkimuskonsortio, joka toteuttaa tutkimushankkeita yhdessä yritysten kanssa ja edistää teknologiansiirtohankkeita lääketeollisuuden prosessien ja laitteiden kehittämiseksi. PROMIS Centren toiminta perustuu kansalliseen ja kansainväliseen yritysyhteistyöhön. PROMIS-tutkimuskeskus toteuttaa poikkitieteellisten tutkimusryhmien johdolla tutkimushankkeita lääketeollisuuden tarpeiden viitoittamana. Lisäksi tutkimuskeskuksen omat teknologiansiirtohankkeet mahdollistavat kaupallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävien keksintöjen synnyn ja kehittämisen tuotteiksi. 20

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen kauppakamariosasto aamukahitilaisuus 15.12.2015 1 Hankkeen tausta ja toteuttajat Metalli- ja

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot