Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt. TKO-ympäristöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt. TKO-ympäristöt"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt TKO-ympäristöt 2014

2 Energia- ja ympäristöteknologia Energiatekniikan laboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Vesilaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Uusiutuvan energian oppimislaboratoriot (Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Ilmansaasteisiin, bioenergiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvät oppimisympäristöt (Itä-Suomen yliopisto) Ilmakehätutkimuskeskus (Ilmatieteen laitos) Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia (Savonia-ammattikorkeakoulu) Materiaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö (Savonia-ammattikorkeakoulu) Mikrosensorilaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) EMC-laboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto (Savonia-ammattikorkeakoulu) Turvallisuustekniikan kehitysympäristöt (Savonia-ammattikorkeakoulu) Palo- ja puutestauslaboratoriot (Savonia-ammattikorkeakoulu) SIB Labs (Itä-Suomen yliopisto) Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas (Savon koulutuskuntayhtymä) RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Muovialan oppimisympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Metallialan oppimisympäristöt (Savon koulutuskuntayhtymä) Rautaa rajoitta oppimisympäristöt (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Mittaus- ja sensoritekniikka Prosessimittausten ja -monitoroinnin toimintaympäristö (Itä-Suomen yliopisto) PROMIS Centre (Itä-Suomen yliopisto) Ajosimulaatioympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen Biocenter Kuopio (Itä-Suomen yliopisto) Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Mediteknia (Itä-Suomen yliopisto) Suupirssi (Savonia-ammattikorkeakoulu) Simulaatiokeskus SIMULA (Savonia-ammattikorkeakoulu) Biopankki (Itä-Suomen yliopisto) Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä (Itä-Suomen yliopisto) Bioinformatiikan toimintaympäristö (Itä-Suomen yliopisto) Neurobiologian yksikkö (Itä-Suomen yliopisto) Peliala (Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä) Teemoihin kuulumattomat ympäristöt Puhdastilakoulutuskeskus (Savon koulutuskuntayhtymä) Pelastusalan oppimisympäristöt (Pelastusopisto) Viljelymetsätalouden tutkimus- ja kehittämisympäristöt (Metla) Halolan tutkimusyksikkö (Maaningan kunta & MTT) Peltosalmen koulutusnavetta (Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä) Muuruveden opetusnavetta (Savon koulutuskuntayhtymä) Lentokoneasennuksen opiskeluympäristö (Savon koulutuskuntayhtymä) Kalatietokeskus/FIC Oy (Sisä-Savon seutuyhtymä) Hingunniemen opetusmaatila (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) Mallintamo (Kuopion Muotoiluakatemia) Elintarvikealan tuotekehityslaboratorio (Savonia-ammattikorkeakoulu) Tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjen alueelliset vaikutukset ja hyödyntäminen 2

3 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Pohjois-Savossa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) vuosina rahoitetuista 45 tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöistä (TKO-ympäristöistä) sekä niiden vaikutuksista ja hyödyntämisestä. Raportti jakautuu kahteen osaan: 1. Alkuosa (sivut 4 36) päivittää vuonna 2011 julkaistun selvityksen (Pohjois-Savon EU-rahoitteiset tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt , Katja Salinto) tiedot vastaamaan tilannetta v lopussa. Mukaan on otettu vain ne 97 hanketta, joilla on vaikutettu jonkin konkreettisen kehitysympäristön syntymiseen tai vahvistamiseen. Useat hankkeista ovat eri organisaatioiden yhteisiä, mutta selkeyden vuoksi tässä hankkeet on esitetty pääsääntöisesti päähakijan mukaan. TKO-ympäristöt on ryhmitelty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän valitsemien neljän kehittämisteeman mukaan, jotka ovat 1. energia- ja ympäristöteknologia, 2. teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, 3. mittaus- ja sensoritekniikka, 4. hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Lisäksi raportissa on kuvattu 11 teemoihin kuulumatonta TKO-ympäristöä. Jokaisesta TKO-ympäristöstä on yleiskuvaus, jonka alla on siihen liittyvien EAKR-hankkeiden lyhyet kuvaukset. Useisiin hankkeisiin on EAKR-hankkeiden lisäksi liittynyt koulutusta, joka on rahoitettu ESR-hankkeella. Osaan ympäristöistä voi lisäksi liittyä Tekesin rahoittamia tutkimus- tai tuotekehityshankkeita sekä muuta rahoitusta, joita ei raportissa käsitellä. Hankkeiden kuvaukset on tiivistetty raporteista, jotka on saatu rakennerahastojen hallinnointiin tarkoitetuista sähköisestä järjestelmästä. Tekesin hankkeiden tiedot on kerätty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön materiaaleista. 2. Loppuosaan (sivut 38 46) on koottu tietoa siitä, miten näitä TKO-ympäristöjä hyödynnetään ja mitä suoria vaikutuksia niillä on ollut maakunnan kehitykseen. Tähän tarkasteluun mukaan on otettu vain sellaiset 39 TKO-ympäristöä, jotka ovat toimineet vähintään kaksi vuotta eli jotka on perustettu vuonna 2011 tai aikaisemmin ja joihin on tehty konkreettisia laitehankintoja. Selvitysaineisto koottiin kyselylomakkeen ja haastatteluiden avulla. Kyselyyn osallistui 28 TKO-ympäristön yhdyshenkilöä, joista neljää haastateltiin henkilökohtaisesti. Kyselyn vastausprosentti oli siten 72 %. Aikaisemmin EAKR-rahoituksen vaikutuksia on selvitetty muun muassa indikaattoreiden avulla, jotka saadaan rakennerahastojen hallinnointiin tarkoitetuista sähköisistä järjestel mistä. Tämä tieto ei kuitenkaan kerro siitä, miten ja kuka TKO-ympäristöjä todellisuudessa hyödyntää tai ympäristön todellisia vaikutuksia. Selvitys tehtiin loppuvuonna Tekijänä oli YTK Anniina Jaako. 3

4 1 Energia- ja ympäristöteknologia Energiatekniikan laboratorio INPYRE - Kierrätyspolttoaineen energiahyötykäytön, pyrolyysiöljyn käytettävyyden sekä sähkön- ja lämmön yhteistuotannon kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa luodaan ympäristö, jossa on valmiudet tutkia, kehittää, testata ja kouluttaa kierrätyspolttoaineen energiahyötykäyttöön, pyrolyysiöljyn käyttöön ja pienimuotoiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyviä tarpeita. Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Tavoitteena on luoda Varkaudessa sijaitseviin tiloihin energiateknologian kehitysympäristö jolla voidaan tukea alan yritysten tuotekehitysprosesseja. Kehitysympäristössä testaus ja tuotekehitys perustuu biopolttoaineiden polttoon tai kaasutukseen, josta saatavasta lämmöstä tai tuotekaasusta osa käytetään sähkön tuotantoon ja osa lämmön tuotantoon. Hankkeessa tehdään laiteinvestointeja sekä käyttöönotetaan lämmön tuotannon, varastoinnin ja käytön hybridijärjestelmän testausympäristö. Varkaudessa sijaitseva energiatekniikan laboratorio on koulutusta sekä yrityksiä palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristö. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa yrityksiin innovatiivisia, insinöörin perustaidot hallitsevia työntekijöitä, joilla on vahvan energiateknisen tietämyksen lisäksi tiedot metallirakenteiden suunnittelusta sekä materiaali- ja valmistustekniikasta. Laboratorio tarjoaa osaamista sekä mittaus- ja testauspalveluja yritysten käyttöön. Yksikön vahvuudet teknologiayrityksiä palvelevassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ovat erityisesti energiatekniikan sekä valmistus- ja materiaalitekniikan osa-alueilla. Laboratoriossa on käytössä monipuoliset analysointilaitteet tuotteiden rakenteiden, pitoisuuksien ja aine-ominaisuuksien määrittämiseksi, mittausantureita ja -järjestelmiä tuotteiden tai järjestelmien laboratorio- tai kenttämittauksien suorittamiseksi sekä testausympäristöjä, jotka mahdollistavat energian tuotantoon, siirtoon, varastointiin sekä käyttöön tarkoitettujen laitteiden mittaukset sekä mittaustuloksien perusteella tuotteiden toimintaa kuvaavien tunnuslukujen määrityksen. Laboratorion mittaus- ja testauspalveluita ovat savukaasuanalyysit, kuitupohjaiset hajautetut lämpötilanmittaukset (DTS), polttoaineanalyysit, akkujen käyttötestaus, lämmönsiirrinja varaajatestaus sekä korkean lämpötilan korroosion testaus. Mittaus- ja testausjärjestelmien lisäksi on kehitystyötä mahdollistamassa lämpö- ja virtausteknisien ilmiöiden mallintamiseen ja simulointiin soveltuva virtauslaskentaohjelmisto sekä energiatuotantoyksikön toiminnan simulointiin soveltuvat laitteet ja ohjelmistot. Tutkimushankkeiden toteuttaminen yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimusyksikköjen kanssa syventää ja laajentaa yrityksille tarjottavaa palvelua. 4 Energiatekniikan käyttö- ja kunnossapidon uusien mittausmenetelmien kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu modernia energiatekniikan t&k-ympäristöä, jossa mittausmenetelmät poikkeavat perin-teisestä lämpötila-anturoinnista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusia mittausmenetelmiä käyttö- ja kunnossapitokohteisiin, joissa mittaukset ovat olleet vaikeita toteuttaa tai niiden tulokset eivät ole olleet luotettavia tai riittäviä. Tavoitteena on ollut testata eri mittausmenetelmien soveltuvuutta eri kunnossapitosovelluskohteissa. Lisäksi tavoitteena on ollut osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen energiateknologiayrityksissä ja oppilaitoksissa sekä yhteistyömuotojen ja toiminnan syventäminen yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Energia-, voimalaitos ja painelaiteosaamisen kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää Varkauden Savonia-ammattikorkeakoulun toimintaa laitteistojen ja resurssien muodossa. Hankkeessa on rakennettu ympäristöt polttoainetestaukseen ja litium-ioni akkujen testaamiseen, CFD mallinnusympäristö, valokuitupohjaisen lämpötilan mittausympäristö, nopeutetun korkeanlämpötilan korroosion tutkimusympäristö, savukaasujen analysointiin soveltuva ympäristö, materiaalin testausympäristö, neste- ja kaasuvirtausten mittausympäristö, tulipesädiagnostiikkaympäristö, voimalaitos- ja prosessisimulointiympäristö, uusiutuvan energian tutkimusympäristö ja lämmönsiirtimien ja lämminvesivaraajien testausympäristö. Ympäristöt sijaitsevat, viimeistä lukuun ottamatta, Varkauden kampusalueella. Lämmönsiirtimien ja lämminvesivaraajien testausympäristö on sijoitettu Stora Enson tehdasalueelle, koska kampusalueelta ei siihen soveltuvia tiloja löytynyt.

5 Vesilaboratorio Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksiköllä on kaksi painopistettä, joista toinen on vesiala. Yksikön yleisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, kehitys- ja mittauspalveluita sekä tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yritysten ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Veteen liittyvä soveltava t&k-toiminta keskittyy vedenkäsittelyprosesseihin (ml. talousvesi ja jätevesi) sekä vesistöjen kunnostukseen liittyvään menetelmäkehitykseen. Vesitutkimuksen ja siihen liittyvien sovellusten keskitetty koulutus- ja kehitysympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tuloksena Kuopion alueelle on muodostettu keskitetty, yhteiskäyttöperiaatteella toimiva vesialan koulutus ja t&k-ympäristö. Hanke on koostunut tarvittavista tilamuutostöistä, laitehankinnoista ja niiden asennuksista sekä laitteistojen käyttöönotosta ja käyttökoulutuksesta tarvittavilta osin. Hankkeen myötä alueelle on muodostettu kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kykenee vastaamaan tehokkaasti ja monipuolisesti koulutuksen ja t&k-toiminnan uusiin haasteisiin tulevaisuudessa sekä tarjoamaan alalla toimiville yrityksille korkeatasoisia tutkimus-, testaus- ja koulutuspalveluita. 5

6 1 Biokaasulaitosinvestointi; Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristön kehittäminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Energia- ja ympäristöteknologia Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristö Hankkeen tuloksena on saatu Itä-Suomen alueelle siirrettävä biokaasututkimus- koulutus- ja menetelmäkehitysympäristö. Liikuteltava biokaasulaitos tuo uusia mahdollisuuksia biokaasututkimukseen, jonka avulla biokaasutuksen potentiaalisia käyttökohteita ja raaka-aineita saadaan selville. Biokaasulaistosta on alettu hyödyntää vuoden 2010 puolella tutkimuskäyttöön yhteistyössä MTT:n kanssa kahden vuoden mittaisessa tutkimushankkeessa, jonka jälkeen se vapautuu muihin tuleviin tutkimustarpeisiin. Laitteistoa on käytetty ja sitä on tarkoitus myös jatkossa käyttää opetuksessa. Bioenergia-ala on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön painopisteistä. Yksikön yleisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, kehitys- ja mittauspalveluita sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteistyössä yritysten ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Bioenergian osalta toiminta on painottunut erityisesti biokaasuteknologioiden ja maatalouden lietteiden hyötykäytön kehittämiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun liikuteltava biokaasulaitos on tutkimus-, opetus- ja tuotekehityskäyttöön soveltuva laitos, joka vastaa toiminnoiltaan energiantuotantoon tarkoitettuja märkäprosessilla toimivia biokaasulaitoksia. Biokaasulaitos on rakennettu kokonaisuudessaan yhteen konttiin, joten se voidaan siirtää helposti rekka-autolla paikkaan, jossa biokaasukoetoimintaa halutaan tehdä. Uusiutuvan energian oppimislaboratoriot Toivala uusiutuvan energian oppimislaboratorio Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hanke tuottaa uusiutuvan energian oppimislaboratorion tarvitseman fyysisen toiminta- ja oppimisympäristön. Laboratorio koostuu hyvin varustellusta kiinteistöjen tuotantoympäristöstä, jota pystytään hyödyntämään opetuksessa ja koulutuksessa. Oppimisympäristö käsittää myös kiinteistön energiahuoltoon liittyvän teknisen asennus-, säätö-, mittaus- ja seuranta laboratorioympäristön siihen liittyvine antureineen, koneineen, kojeineen ja muine laitteistoineen. Energialaboratorio-oppimisympäristössä yhdistyy sekä laboratoriomainen kokeilu-, mittaus-, seuranta- ja testaustoiminta sekä verstastyyppinen asennus- ja kokoonpanon harjoitustoiminta. Oppimisympäristönä energialaboratorio kokoaa yhteen opetuksen, kehittämisen ja innovoinnin, yritysten käytännön osaamisen sekä laitetestauksen. Hanke liittyy Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan kampusinvestointiin, jonka ensimmäinen vaihe toteutetaan ajalla 5/2011 3/2012 ja toinen vaihe ajalla Savon koulutuskuntayhtymän uusiutuvan energian oppimislaboratorio koostuu hyvin varustellusta kiinteistöjen tuotantoympäristöstä, jota pystytään hyödyntämään opetuksessa ja koulutuksessa sekä pedagogisesti hyvin varustellusta oppimislaboratoriosta, jossa ICT:n avulla pystytään seuraamaan ja simuloimaan eri toteuttamismalleja. Oppimisympäristö käsittää myös kiinteistön energiahuoltoon liittyvän teknisen asennus-, säätö-, mittaus- ja seurantalaboratorioympäristön. Oppimisympäristö muodostetaan uusiutuvien energiamuotojen opetuksen keskuspisteeksi. Ympäristö palvelee opetusta sen eri muodoissaan, tutkimusta, tuotekehitystä sekä menetelmä- ja laitetestausta. Savon koulutuskuntayhtymällä, yhteistyössä Savonia-amk:n kanssa, on käytössä nykyaikainen, uusiutuvaan energiatekniikkaan liittyvä oppimisympäristö, joka on edelleen laajennettavissa bioenergian hyödyntämiseen ja joka tarjoaa mahdollisuuden alan peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. 6

7 Ylä-Savon ammattiopistossa järjestetään sekä rakentamisen että talotekniikan koulutusta ammatillisena perus- ja täydennyskoulutuksena. Ammattiopiston tiloihin luodaan pienimuotoinen uusiutuvan energian oppimisympäristö. Oppimisympäristö palvelee sekä ammatillisen koulutuksen opetusta että yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tilaa voidaan käyttää myös yritysten uusien palvelutuotteiden kehittämisympäristönä. Uusiutuvan energian talotekniikan oppimisympäristö Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa kehitetään uusiutuvan energian oppimisympäristö Ylä-Savon ammattiopiston tiloihin. Maalämpöjärjestelmien ja aurinkovoiman laitteistojen avulla rakennetaan opetustilat, joissa opetetaan sekä asennus- että huoltotöitä. Hankittavat laitteistot kytketään energiamittaus- ja etävalvontalaitteistoon, jolloin tietoja voidaan siirtää mm. Siilinjärven Toivalassa sijaitsevan uusiutuvan energian osaamiskeskittymän käyttöön. Tavoitteena on muuntaa oppilaitoksen nykyiset opetustilat uusilla hankittavilla laitteilla vastaamaan yrityksissä tarvittavaa LVI-opetuksen tasoa ja kehittämään osaamista niin, että Ylä-Savon ammattiopisto tuottaa jatkossa alan koulutuksen kautta uutta energiatalouden osaamista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia itäsuomalaisille alan yrityksille ja muille alalla toimiville toimijoille. Ilmansaasteisiin, bioenergiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvät oppimisympäristöt Aerosolien fysiikan, kemian ja toksikologian ILMARI-tutkimusyksikön tutkimusinfrastruktuurin avulla aerosolien ja polttoperäisten päästöjen haitallisuutta voidaan tutkia kokeellisesti todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa. Tutkimusyksikkö käsittää polttoperäisten päästöjen ja nanohiukkasten kontrolloidun tuoton, laimentamisen, ikäännyttämisen ja suoran solualtistuksen ilman välivaiheita, mikä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Päästön ikäännyttämisellä voidaan jäljitellä näytteen muutuntaa ilmakehässä ja kulkeutumista hengitysteihin. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ja siitä saatavien tulosten soveltamisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittävälle alueelle. Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus KANTIVA on Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampusalueella sijaitsevien tutkimuslaitosten muodostama osaamiskeskittymä, jonka toiminta toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ja yritysten kanssa. Tutkimuskeskuksen tavoitteina on toteuttaa bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten korkean kansainvälisen tason Ympäristötutkimuksen LED-kasvialtistusinfrastruktuuri (Kasvi-LED) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos Toteutusaika: Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympäristötutkimuksessa on keskitytty muun muassa ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen aiheuttamiin kasvivasteisiin. Kasvihuonekaasujen ja sekundääristen aerosolien tutkimuksen kanssa kasvitutkimus muodostaa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen keskittymän, joka mahdollista ilmastonmuutoksen aiheuttamien takaisinkytkentöjen selvittämisen ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Tavoitteena on kasvialtistukseen soveltuvan ja erityisesti LED-valotuksen hyödyntämistä selvittävän opetus- ja tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen. Projektissa hankitaan ja asennetaan kuusi LED valotussäädöllä varustettua kasvialtistuskammiota, jotka kytketään käytössä olevaan otsonin ja hiilidioksidin pitoisuuden kohotusjärjestelmään ja samalla koko altistuslaitteiston säätöjärjestelmä päivitetään. 7

8 1 Energia- ja ympäristöteknologia On-line menetelmien kehittäminen nanomateriaalien ja prosessikaasujen seurantaan teollisissa sovelluksissa Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa rakennetaan on-line laitteisto hiukkasten ja haitta-aineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien havaitsemiseksi jatkuvatoimisesti. Laite mahdollistaa tutkimustiedon tuottamisen uusien raaka-aine- ja materiaaliteknologioiden kehitykseen ja mahdollistaa nanohiukkasten monitorointiin liittyvät laitetestaukset. tutkimusta ja edistää Itä-Suomen kattavaa ympäristöalan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi sen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa puolueetonta tietoa bioener gian tuotanto- ja käyttöketjun eri vaiheista ja vaikutuksista ympäristöön ja ihmisen terveyteen ja edistää alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä kestävällä ja työllisyyttä lisäävällä tavalla sekä syventää alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä alan johtavien toimijoiden kanssa. Aerosolien ja päästöjen altistusyksikkö Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa rakennetaan aerosolien ja päästöjen tutkimushallissa sijaitsevaan toksikologianlaboratorioon solu-altistusyksikön rinnalle koe-eläinten altistukseen soveltuva yksikkö. Rakennettava infrastruktuuri luo riittävät valmiudet tutkia polttoperäisten päästöjen haitallisuutta. Haitallisuustestauksia voidaan hyödyntää uusien ja turvallisempien teknologioiden, uusien biopolttoaineiden ja materiaalien (esim. nanomateriaalit) kehittämisessä. Ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimus- ja testauslaitteisto Toteuttaja: Kuopion yliopisto ( Itä-Suomen yliopisto) Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa KANTIVA-tutkimuskeskuksen toimintaa. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa kansainvälisesti ainutlaatuinen, aerosolien muutunta- ja solualtistuslaitteistot sisältävä laboratorioinfrastruktuuri. Laitteistot mahdollistavat ilman epäpuhtauksien tutkimus- ja testausvalmiudet todellista altistumista vastaavissa olosuhteissa. Lisäksi uusi laitteisto tehostaa ja monipuolistaa merkittävästi olemassa olevien infrastruktuurien hyödyntämistä ja tuo toksikologisen terveystutkimuksen ja testauksen kiinteäksi osaksi uusien teknologioiden ja prosessien kehitystyötä. Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus (KANTIVA): laitehankinnat Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Hankeen avulla on kehitetty bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimukseen liittyvää infrastruktuuria Itä-Suomen yliopistolla ja alueen sektoritutkimuslaitoksissa. Hankitut laitteet parantavat olennaisesti tutkimuskeskuksen toimintamahdollisuuksia ja valmiuksia ratkaista bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyviä avoimia kysymyksiä tulevaisuudessa. Laitehankinnat vahvistavat tutkimuskeskuksen kansallista ja kansainvälistä asemaa ja kiinnostavuutta ulkopuolisten yhteistyökumppanien näkökulmasta. Kuopion yliopiston varustamishanke luonnontieteisiin pohjautuvan teknologisen osaamisen vahvistamiseksi Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tutkimuslaitteistot koostuvat sovelletun fysiikan, ympäristötieteiden, farmasian teknologian sekä analyyttisen keskuslaboratorion laitteista. Tavoitteena on ollut luoda tutkimusympäristö, joka palvelee Kuopion seudun ympäristö- ja lääketieteellisen teknologian alan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Varustelu on suunniteltu siten, että se täydentää mahdollisimman hyvin erityisesti paperiteollisuuden sensorikehitystä varten tiedelaaksoon perustettua yhteiskäyttöistä sensoriteknologian laboratoriota ja Mediteknian tutkimusympäristöä. 8

9 Kuopion yliopiston ympäristöteknologian laboratorion varustaminen tulisija- ja työkoneyritysyhteistyöhön Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa yliopiston Ympäristöteknologian laboratorion osaamista ja valmiuksia vastaamaan lisääntyneen mittaustoiminnan ja yritysten kehitystoiminnan vaatimuksia. Varustaminen on kohdistettu bioenergian hyödyntämisen ja vähäpäästöisten laitteiden prosessi-teknologian aloille, joiden on nähty olevan avainasemassa Itä-Suomen kehittämisessä ympäristötekniikan avainalueeksi. Keskeisiä varustamisen kohteita olivat: liikuteltava analyysilaitteisto kaikkiin päästömittauksiin ja tulisijojen, pellettiteknologian ja katalyyttitutkimuksen laitetarpeet. Ympäristöinformatiikan tuotekehitysympäristön toiminta-alusta Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa ympäristöinformatiikan tuotekehitysympäristön toiminta-alusta, joka palvelee Pohjois-Savon yrityskantaa ja tukee uusien yritysten tuotekehitystä. Tuotekehitysympäristössä on ollut tavoitteena yhdistää suomalainen tietotekniikan huipputeknologia ja kansainvälisesti korkeatasoinen ympäristöosaaminen. Tavoitteena on ollut tarjota tietoturvallinen ja käyttäjäystävällinen projektiympäristö, osaajat sekä laite-/ohjelmistokanta ja mahdollistaa samalla myös alan korkeatasoinen opetus. Lisäksi tavoitteena on ollut testata ja samalla tarjota julkisia ympäristöpalveluita eri kohderyhmille. Ilmakehätutkimuskeskus Suomessa on useita kansainvälisesti korkeatasoisia ilmakehäja ilmastotutkimukseen erikoistuneita tutkimusryhmiä. Näiden eri tutkimusalojen välisten raja-aitojen murtamiseksi ja maamme tutkimus- ja kehitys-ympäristössä tapahtuvan muutoksen motivoimana perustetaan kansallinen Ilmakehätutkimuksen keskus. Keskus tuottaa luotettavaa uutta tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyen, fokusoiden Suomen ja erityisesti paikallisiin tarpeisiin. Lisäksi keskus kouluttaa kansainvälisen huipputason ilmakehä- ja geotieteiden tutkijoita ja asiantuntijoita sekä tuottaa ilmastonmuutokseen liittyvää käytännön perustietoutta alan yrityksille ja päättäjille. Keskus on myös kansainvälisesti aktiivinen. Keskuksen tärkein tavoite on saada Suomeen kansainvälisesti johtava osaamiskeskittymä ilmakehä- ja geotieteiden alalle. Ilmakehäkeskus: Itä-Suomen ilmakehän ja ilmastonmuutoksen tutkimus- ja kehittämistoimintojen ja infrastruktuurin vahvistaminen osana valtakunnallista ilmakehätutkimuskeskusta Toteuttaja: Ilmatieteenlaitos, Kuopion yksikkö Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen päätavoite on käynnistää Kansallisen Ilmakehätutkimuskeskuksen Kuopion toimisto. Hankkeessa laajennetaan ilmakehätutkimuksen infrastruktuuria hankkimalla muun muassa jääpilvien muodostumista mittaava laite, joka tulee olemaan ensimmäinen Pohjoismaissa. Keskus tuottaa poliittisille päättäjille sekä energia- ja ympäristöalan yrityksille luotettavaa uutta tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyen, fokusoiden tietoa Suomen ja erityisesti paikallisiin tarpeisiin. 9

10 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia Hitsaustuotantoketjun tehokkuuden ja laadun parantaminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeessa rakennetaan toimintamalli hitsaavan tuotannon tehokkuuden ja laadun parantamiseen verkostomaisessa toimintamallissa. Projektissa kehitetään verkostoyritysten hitsaustoimintojen arviointi ja kehittämistyökalu. Eritystarkastelun kohteena ovat uudet hitsausprosessit, suurlujuusteräkset, alumiinit ja vaihtoehtomateriaalit, automaation ja mekanisoinnin optimointi, ergonomia ja työterveys/turvallisuus sekä laadunhallinta. Hanke tehdään yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Metallitekniikan laitoksen kanssa, jolla on oma erillinen hanke. Hitsaustekniikan laboratorio, HitSavonia, on yksi Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan t&k-yksikön toimintaympäristöistä. Konetekniikan t&k-yksikkö tarjoaa alueen elinkeinoelämälle tutkimus- ja kehityspalveluita, joiden tarkoituksena on myös palvella insinöörikoulutusta. HitSavonian painopisteinä ovat joustava hitsausautomaatio ja hitsattujen rakenteiden tuotekehitys. Alueen yrityksiä palvellaan menetelmäkehityksessä alkaen hitsauksen mekanisoinnista aina joustavan robottisolun etäohjelmointiin. HitSavonia II Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Projektin tavoitteena on ollut tutkia hitsaamalla valmistettavan tuotteen robotisoidun hitsauksen ja kokoonpanon integrointia kehittämällä sitä varten joustava tuotantosolu, johon kytketään myös rajoitetusti levytuotteiden osavalmistusta. Tavoitteena on ollut testata, kehittää ja demonstroida tuotantosolun toimintaa yritysyhteistyökumppaneiden casetuotteiden avulla. Samalla näiden case-tuotteiden valmistettavuutta on kehitetty lähinnä hitsauksen ja kokoonpanon näkökohdista (DFWA, Design For Welding Assembly). Hitsaavan verkoston hankintatoimen kehittäminen Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeen päätavoitteena on luoda malli kansainvälisesti toimivalle verkostoituneelle hitsaavien yritysten ketjulle hankintatoimen ja tuotannon kehittämiseksi niin, että verkoston koko tehokkuus käytetään hyödyksi kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi pyritään ratkaisemaan niitä logistisia haasteita, joita nykypäivän valmistava konepajateollisuus kohtaa globaaleilla markkinoilla toisaalta toimitusaikojen ja toisaalta logistiikkaan kuluvan ajan asettamana. Hanke tehdään yhteistyössä Savonia-AMK:n konealan t&k-yksikön kanssa, jolla on oma rinnakkainen hanke. HitSavonian investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankerahoituksella rakennetun hitsaustekniikan laboratorion kantavia teemoja ovat olleet moderni hitsausteknologia, hitsauksen mekanisointi, automatisointi ja kiinnitintekniikka sekä rakenteiden lujuustekninen analysointi. Hankkeessa on keskitytty hitsaustekniikkaan liittyvän osaamisen lisäämiseen, koulutustoiminnan toteuttamiseen sekä siihen liittyvien palveluiden tarjoamiseen yrityksille ja niiden henkilökunnalle. Hanke on keskittynyt hitsauksen eri osa-alueille niin, että tavoitteena on ollut vastata alueen hitsaavan teollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin. 10

11 Materiaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympärisö Materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotanto-tekniikan t&k-yksikön toimintaympäristöistä. Konetekniikan t&k-yksikkö tarjoaa alueen elinkeinoelämälle tutkimus- ja kehityspalveluita, joiden tarkoituksena on myös palvella insinöörikoulutusta. Uudistettu, nykyaikaisilla laitteilla varustettu materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio on sekä opiskelijoiden, että tki-toiminnan käytössä. Laboratorion laitekanta mahdollistaa monipuolisen materiaalin tutkimus- ja testaustoiminnan. Materiaali- ja pinnoitustekniikan laboratorio muodostaa yhdessä Mikrosensorilaboratorion (3.4), Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -keskukseen (3.9) liittyvien hankkeiden ja Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehtaan (3.10) kanssa toisiaan täydentävän pinnoitusalan osaamiskokonaisuuden Pohjois-Savossa. Materiaalitestausinvestoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Projektissa hankitaan materiaalien ja korroosion testauslaitteistoja ja -ohjelmistoja Savonia-ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorioon. Väsytyskokeita varten luodaan dynaaminen kuormituskehä, jossa voidaan toteuttaa myös jännitystestejä muuttuvissa olosuhteissa. Suolasumukorroosiokokeita varten hankitaan standardin mukainen suolasumukaappi, jolla päästään tarvittaessa korotettuun lämpötilaan. Pintakovuusmittalaite hankitaan korroosiorakenteiden pintaominaisuuksien mekaaniseen määrittämiseen. Lisäksi hankitaan metallimikroskooppiin tietokoneohjelma, jolla saadaan korroosioalueiden lisäksi mm. eri faasit ja mikrorakenne helposti määritettyä. ENC- pinnoitushanke, Investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu Savonia-ammattikorkeakoulun jo olemassa oleviin tiloihin materiaaleja sekä pinnoitteita tutkiva laboratorio. Hankkeen pinnoitusprosessilaitteisto on sijoitettu pinnoitusalan teollisuudentiloihin, jossa on tarvittavat ympäristölupa sekä jätevedenkäsittelylaitos. Uutuusarvoa perinteiseen elektrolyyttiseen pinnoitusmenetelmään on tuonut nanopartikkelien käyttäminen pinnoitusprosessissa. Tavoitteena on ollut lisätä alan teollisuuden ja pinnoitettavien sovelluskohteiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla tuomalla niille lisäarvoa nanoteknologiaa hyödyntämällä. Pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa uusia pinnoitusteknologioita ja menetelmiä Suomen pintakäsittelyä soveltavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sekä edelleen tiivistää alueen elinkeinoelämän sekä oppilaitosten välisiä toimintatapoja. Projektissa kehitetään uudentyyppinen pinnoitustestausympäristö, jolla voidaan tehdä erityyppisiä uusia pinnoituskonstruktioita ja soveltaa niitä eri tuotteisiin. Lisäksi laitteet mahdollistavat kokonaan uudentyyppisten pinnoituskonstruktioiden kehittämisen ja testaamisen, kuten uusien nanomateriaalien käytön eri pinnoitusprosesseissa, uusien tekniikoiden kuten pulssivirran käytön, ultraäänilaitteistojen käytön sekä plasmaesikäsittelylaitteiden käytön eri pinnoitteissa. Projektissa saadaan uusia pinnoitustekniikkasisältöjä liittyen insinööriopetuksen koulutusohjelmiin. Koulutusohjelman sisällöt monipuolistuvat erityisesti pinnoitustuotannon simuloinnin, teknisen mallinnuksen ja tilastollisen koesuunnittelun osalta, 11

12 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö DigiLounge toimintaympäristö Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa digitaalisen koneenrakennuksen koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen fyysinen toimintaympäristö, jonka ytimenä toimivat 3D suunnittelu, PDM ja ERP. Toimintaympäristöllä on mahdollistettu eritoten Sakky:n hallinnoiman Metallialan oppimistehdas sekä digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö hankkeen DigiBranch-osion käytännön toteutus. Hankkeella on luotu perusta digitaalisen koneenrakennuksen jatkuvalle kehitykselle. Tuloksena on kattava ja yhtenäinen joukko eri simulointi- ja suunnittelutyökaluja ja niiden käytön hallintaa. Digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö on Savonia-ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan t&k-yksikön toimintaympäristö ja se muodostaa kokonaisuuden yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän metallialan oppimisympäristöjen (3.13) kanssa. Toimintaympäristö toimii digitaaliseen tuotantoon ja sen kehittämiseen liittyvän soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana. Laitteet ja ohjelmistot tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun suunnittelu- ja tarkastustoiminnoissa, niin koneenrakennuksessa kuin muussakin suunnittelutyössä. Simulointiyksikkö, WaLT-SIM Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Projekti on luonut edellytyksen Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle toteuttaa simulointeja ja siihen liittyvää teknologian siirtoa alueen yrityksille. Hankkeessa on perustettu Varkauden alueelle simulointipalveluyksikkö, joka toteuttaa yrityksille tuotannon ja tuotteiden simulointeja ja siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Nykyään simulointipalvelu on siirtynyt Varkaudesta Kuopion yksikön tarjontaan. Mikrosensorilaboratorio 12 Mikro- ja nanotekniikkalaboratorion käynnistäminen Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on ollut perustaa Kuopioon pehmeään litografiaan perustuva mikrosysteemi- ja nanotekniikan laboratorio. Laitehankinnoilla on ollut hankkeessa suhteellisen pieni osuus, ja suurin osa sen kustannuksista on muodostunut laboratorion henkilöstökuluista. Tavoitteena on ollut rahoittaa laboratorio tämän hankkeen jälkeen suurilla tutkimushankkeilla. Mikrosensorilaboratorio on yksi Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön toimintaympäristöistä. Laboratoriossa on resurssit mikro- ja nanotekniikkaan perustuvien rakenteiden sekä anturien testaukseen, tutkimukseen ja valmistukseen. Osaamisalueita ovat muun muassa atomivoimamikroskopia, pyyhkäisyelektronimikroskopia, LabVIEW, lankabondaus, QCM-mikropunnitus, nanoindentaatio, ohutkalvopinnoitus ja ebeam/uv-litografia. Palvelutoimintaan kuuluvat esimerkiksi koulutus, esiselvitykset, kaupallisten anturien muokkaus, LabVIEW-koodaus ja mikroantureiden ulkoiseen elektroniikkaan kytkentä (bondaus). Laboratorio täydentää osaltaan Pohjois-Savon pinnoitusalan osaamiskokonaisuutta Savonia-ammattikorkeakoulun Mate-

13 riaali- ja pinnoitustekniikan toimintaympäristön (3.2), Itä-Suomen yliopiston SIB Labsin (3.9) liittyvien hankkeiden ja Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehtaan (3.10) kanssa. EMC-laboratorio EMC-laboratorio on toinen Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön toimintaympäristöistä. Laboratorio tarjoaa tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tarvittavia EMC-testejä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotekehitysyrityksille ja muiden toimialojen yrityksille, jotka integroivat sähköisiä moduuleja tai elektroniikkaa omiin tuotteisiinsa. Tarjotun mittauspalvelutoiminnan taustalla on vaatimus, jonka mukaan elektroniset laitteet ja koneet tulee testata EU-standardien mukaisesti, jotta niitä voi myydä Suomessa ja EU:n alueella. Tuotteen CE-merkintä kertoo, että se täyttää kaikki turvallisuusvaatimukset ja on käynyt läpi vaaditut testit. Merkinnän saaminen elektroniikkaa sisältäville laitteille ja koneille vaatii sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) testausta, joka takaa, että laite täyttää erilaiset häiriönsieto- ja päästövaatimukset. EMC-laboratorio soveltuu myös radiotekniseen kehitystyö- Puntari-hanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ammattikorkeakoulun testauspalvelutuotteen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Tavoitteena on kehittää osaamista sähkömagneettisten häiriöiden vaatimusten, sähköturvallisuus vaatimusten sekä ympäristö- ja energiavaatimusten osalta. Puntari -hankkeen tavoitteena on toteuttaa R&D Riskiturva ESR -koulutus- ja kehittämishankkeen toteuttamisen vaatimat investoinnit. Hanke koostuu kolmesta vuorovaikutteisesta osaprojektista, joita ovat ympäristö- ja energia osio, sähköturvallisuusosio ja tuotekehitysprosessin riskienhallintaosio. Tavoitteena on myös vahvistaa ja monipuolistaa erityisesti sähkötekniikan koulutusohjelman opetusta ja koulutusta sekä projektityöntekijöiden ja opettajien tietotaitoa. ESA-hanke Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen tavoitteena on ollut tähdätä Pohjois-Savon ajoneuvoelektroniikan häiriötestauspalvelun aloittamiseen Savonia-ammattikorkeakoulun EMC-laboratoriossa. Ajoneuvoelektroniikan testauksella tarkoitetaan ajoneuvoihin asennettavien sähkölaitteiden tai elektronisten laitteiden testausta. CENTEKin EMC-laboratorion kehittäminen Toteuttaja: Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen investoinneilla on ollut tavoitteena kehittää testausjärjestelmiä suuremmille taajuusalueille, jotta valmius mittausvalmiuksia säteilevien häiriöiden testauksessa ja häiriön siedon testauksessa paranee. Projektissa kehitettävät mittaus- ja testausvalmiudet ovat olleet säteilevien häiriöiden testaus, häiriön siedon testaus sekä matkapuhelintekniikkaa käyttävien laitteiden testausjärjestelmä. 13

14 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto Mobile Platform (MPF) Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa on rakennettu innovointi-, kehitys- ja testausympäristö mobiileja palveluja varten. Näin on pyritty edistämään alueellista mobiiliteknologioiden osaamista sekä luomaan välillisesti mobiiliteknologioihin liittyviä työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Testausympäristö tavoitteena on ollut tarjota alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuus tutkia, kokeilla, soveltaa ja kehittää mobiiliteknologioihin liittyviä innovaatioita. Tavoitteena on ollut hyödyntää testausympäristöä kaupallisesti tarjoamalla sitä palvelujen kehittäjille ja lisäksi käyttää sitä ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston opetuksessa. hön, kuten antennin säteilykuvion mittaukseen. Laboratorion laatujärjestelmä on auditoitu EN standardin mukaan. Elektroniikkasuunnittelu ja langaton tiedonsiirto on kolmas Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikön osaamisalueista. Elektroniikkasuunnittelu, mekaniikkasuunnittelu ja prototyyppien valmistus ovat yksikön keskeistä osaamista. Infromaatiotekniikan kehitysyksiköllä on kattava kehitys- ja testauslaitteisto sekä usean langattomaan tiedonsiirtoon liittyneen hankkeen tuoma osaamispohja. Erityisesti lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikat, ja niihin liittyvä sovelluskehitys sekä tietojärjestelmäosaaminen ovat yksikön vahvuuksia. Lisäksi elektroniikkasuunnittelun ja langattoman tiedonsiirron osaamisalueeseen kuuluu sensorielektroniikan prototyyppilaboratorio, joka tarjoaa mahdollisuudet elektroniikan prototyyppikehitykseen, sekä erikoispalveluita kuten mikroantureiden liittämistä mittausjärjestelmiin lankabondauksella. Turvallisuustekniikan kehitysympäristöt Turvallisuustekniikan investoinnit Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeeseen on koottu Turvallisuustekniikka-hankkeessa tarvittavat ja käyttöönotettavat laitteisto ja ohjelmistohankinnat. Turvallisuustekniikkahankkeella on haettu ratkaisuja turvallisuustekniikan koulutuksen kehittämiseen, kehittämisedellytysten parantamiseen sekä julkisten toimijoiden ja yritysten välisen yhteistyön lisäämiseen. Kehittämisedellytyksiä on pyritty parantamaan osaprojekteilla, tuloksina on syntynyt kaksi monimuotokoulutusta Savonia-ammattikorkeakoululle, maisteriohjelmasuunnitelma Kuopion yliopistolle, TETRA-verkon sovellusten testaus- ja kehitysympäristö, turvallisuustekniikan t&k-ympäristö ja kiinteistöautomaatiolaboratorio, määritelmä ja toteutus vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien tiedonsiirtojärjestelmästä, siviilikriisinhallinnan koulutusmateriaalipaketti, useita älykorttisovelluksia oppilaitosympäristöön, ikääntyneiden helppokäyttökommunikaatiolaite sekä viranomaisyhteistyösimulaatiosovellus. Savonia-ammattikorkeakoulun turvallisuustekniikan kehitysympäristöjä ovat TETRA-verkon testausympäristö, turvallisuustekniikan t&k-ympäristö ja kiinteistöautomaatiolaboratorio. Niiden voidaan katsoa jakautuvan ammattikorkeakoulun useiden eri toimintojen yhteyteen. TETRA-verkon testausympäristö on pääosin Pelastusopiston t&k-yksikössä (ks. Pelastusopiston oppimisympäristöt s ), mutta osin myös Informaatiotekniikan kehitysyksikössä s. 14). Turvallisuustekniikan t&k-ympäristö kuuluu Informaatiotekniikan kehitysyksikköön ja kiinteistöautomaatiolaboratorio puolestaan Sähkövoima- ja automaatiotekniikan- sekä Rakennustekniikan t&k-ympäristöihin. 14

15 Palo- ja puutestauslaboratoriot Savonia-ammattikorkeakoulun TULI ja TIKKU laboratoriot, eli palo- ja puutestauslaboratoriot palvelevat alueen yritysten testaustoimintaa kaikissa rakennusalan vaatimustenmukaisuuden toteamistesteissä ja tuotekehitystyössä. Laitteisto palvelee myös rakennus- ja palo- ja turvallisuustekniikan koulutusta sekä ammattikorkeakoulun, Pelastusopiston ja muiden turvallisuutta kouluttavien oppilaitosten yhteistyössä. Laboratorio toimii samalla Pohjois-Savon metsä- ja puutietokeskuksen keskeisenä kokoajana ja fyysisenä keskuspaikkana. Testauslaitteisto mahdollistaa erilaisten materiaalien tutkimisen paloturvallisuuden ja savupäästöjen suhteen. TULI ja TIKKU laboratoriot (Palo- ja puutestauslaboratoriot) Toteuttaja: Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeessa on rakennettu palo- ja puualan turvatekniikan laboratorio ja tehty siihen kuuluvat laitehankinnat. Rahoituksella on toteutettu osittainen lisätilojen rakentaminen, laitehankinnat ja toiminnan käynnistäminen. SIB Labs SIB Labs (entiset BioMater-keskus, InFotonics Center ja SMARC) yhdistää ja markkinoi Itä-Suomen yliopiston huippuosaamista ja laiteinfrastruktuuria biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan, spektriväritutkimuksen sekä digitalisoinnin aloilla. Yksikön keskeinen tehtävä on toteuttaa analyysipalvelut teollisuuden ja tutkimusryhmien tarpeisiin, osallistua palvelututkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen, sekä olla mukana uusissa hankeavauksissa ja kehittää jatkuvasti laajenevaa verkostoa teollisuuden ja tutkimuslaitosten rajapinnoilla. SIB Labsin kautta tavoitetaan modernit ja monipuoliset mittaus- ja tutkimuslaitteistot yhden kontaktin kautta. Keskus tarjoaa ammattimaisen helposti tavoitettavan laiteympäristön osaavine käyttäjineen. Puumuovikomposiittien uudet karakterisointimenetelmät ja sovellukset Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää uusia, ainetta rikkomattomia menetelmiä puumuovikomposiiteille (WPC) niiden laadun, kestävyyden ja oikean käytön parantamiseksi. Kehitettäviin menetelmiin kuuluvat muun muassa koskettamaton ultraääni, akustisten emissioiden menetelmä ja sähköiset impedanssimenetelmät. Korkean resoluution pyyhkäisyelektronimikroskoopin hankinta analyyttiseen pintarakenteiden karakterisointiin (HR-SEM) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Projektissa hankitaan korkeatasoiseen, jopa nanometritason tarkkuuteen kykenevä pyyhkäisyelektronimikroskooppi (HRSEM), jolla tarkastellaan näytteiden pintarakenteita. Pintojen tarkastelu on oleellinen lähtökohta mm. analysoitaessa teollisuudessa tapahtuvia materiaalivaurioita, pinnan kestävyyttä vallitsevissa olosuhteissa (polttoprosessit, kitkalle altistuminen jne) tai eri materiaalien yhteensopivuutta. 15

16 2 Teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Puun hidaspyrolyysintekniikan teolliset sovellukset biojalostuksessa Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, SIB-labs Toteutusaika: Tavoitteena on kehittää teolliseen mittakaavaan siirrettävä ja nopeasti kaupallistettava prosessi, jossa puuta (erityisesti pien- ja harvennuspuu, sekä latvat, kannot, jne.) hyödynnetään uudella tavalla, kokonaisvaltaisesti ja ekologisesti. Tuloksena on se, että tekniikka voidaan siirtää tuotantolaitoskokoluokkaan, joka hyödyntää puuta tuottaen kaasuja, arvokkaita molekyylejä sisältäviä tisleitä sekä hiiltä, joka on uusiutuvana raaka-aineena muun muassa poltettavissa energiaksi (erittäin puhdasta, vrt. kivihiili). Molekyylit ovat tärkein tutkimussektori, josta on odotettavissa laaja kirjo mm. lääke-, terveys- ympäristöpuolen tuotteita. Analyyttisen, nanometriluokan läpäisyelektronimikroskoopin hankinta (NANOTEM- INFRA) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Projektissa hankitaan Kuopion kampukselle korkealaatuinen läpäisyelektronimikroskooppi (TEM) analyysilaitteineen. Läpäisyelektronimikroskooppi kuuluu BioMater-keskuksen keskeisiin, pitkäikäisiin (>15v) peruslaitteisiin. Hanke mahdollistaa välillisesti usean yliopiston hankekokonaisuuden (mukaan lukien Biocenter Kuopio, KANTIVA, pienpartikkeli- ja hiukkastutkimukset) täysipainoisen toteuttamisen paikallisesti. Ultra Short Pulsed Laser Deposition (USPLD), kylmäablaatiopinnoitus Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa hankitaan kylmälaser-ablaatiopinnoituksiin soveltuva pulssilaser ja suunnitellaan ja toteutetaan muut olemassa olevaan pinnoituskammioon tarvittavat optiot. Hankittavalla kylmäablaatiolasertilla pystytään sekä tekemään perustutkimusta että kehittämään tekniikoita yritysten sovelluskohteisiin ja siirtämään uutta teknologiaa yrityksille ja muille tahoille. Ohutkalvot, pinnoitteet ja pintakäsittelyt (terveydenhuollon) teknologiassa Toteuttaja: Kuopion yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa on ollut tavoitteena soveltaa korkeateknologian ohutkalvo-, pinnoitus- ja pintakäsittelytekniikoita paikallisten yritysten tarpeisiin ja siirtää heille alan tietotaitoa. Tavoitteena on ollut rakentaa monipuolinen pinnoituslaite, jota pystytään hyödyntämään yritysten tuotekehityksessä ja tutkimustyössä yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa. Monikäyttöisen röntgendiffraktiolaitteiston hankinta (Multi-XRPD infra) Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeen tavoitteena on ollut hankkia nykyaikainen ja monikäyttöinen röntgendiffraktiolaitteisto asianmukaisine ohjelmistoineen Itä-Suomen yliopistoon. Hankkeella on yhteys NANOTEM -hankkeeseen (katso seuraava kuvaus), sillä materiaalien karakterisointimenetelmänä TEM on näytteen pintaa suurella tarkkuudella kuvantava menetelmä kun taas röntgendiffraktio antaa rakenneinformaatiota näytteen sisäosista, ns. bulk-rakenteesta. Molemmat menetelmät ovat tärkeitä kiinteiden aineiden tutkimusmenetelmiä ja ne täydentävät erinomaisesti toisiaan antamansa erityyppisen informaation johdosta. 16

17 Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas Savon koulutuskuntayhtymän Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas on pinnoitusalan yrityksen tuotantoympäristöön sijoitettu innovatiivinen oppimisympäristö, joka palvelee opetustoiminnan lisäksi pintakäsittelyalan yritysten henkilöstön kehittämistarpeita. Tuotantotila toimii myös tuotekehityksen protopajana mikä mahdollistaa sekä uusien tuotteiden että tuotantomenetelmien kehittämisen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää alueen pintakäsittelyalan ammatillista ja tutkimuksellista osaamista yrityslähtöisesti. Pintakäsittelyn Innotehdas muodostaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston SIB Labsin (s. 15) liittyvien hankkeiden ja Savonia-ammattikorkeakoulun Mikrosensorilaboratorion (s. 12) ja Materiaali ja pinnoitustekniikan toimintaympäristön (s. 11) kanssa toisiaan täydentävän pinnoitusalan osaamiskokonaisuuden Pohjois-Savossa. Teollisen pintakäsittelyn Innotehdas Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on ollut toteuttaa pintakäsittelyalan koulutukseen uusi oppimisympäristö, jossa on työelämän vaatimusten mukaiset koneet ja laitteet. Tämä pintakäsittelyalan yrityksen tuotantoympäristöön sijoitettu oppimisympäristö antaa mahdollisuuden kehittää uusia tuotantomenetelmiä ja kokeilla uusia teknologioita sekä kehittää alan ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koneet ja laitteet ovat projektin jälkeen opetuksellisessa ja osittain tuotannollisessa käytössä ja niiden avulla koulutetaan yritysten henkilöstöä sekä oppilaitosten opetushenkilöstöä ja opiskelijoita. Hankkeen konekantaa on maakunnan yrityksillä mahdollisuus käyttää erikseen sovittavalla tavalla. Koneita ja laitteita hyödynnetään myös tutkimus- ja tuotekehitystyössä. RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan tiloissa sijaitseva RFID-tekniikan (Radio Frequency Identification, radiotaajuinen etätunniste) oppimis-, sovellus- ja testausympäristö on tarkoitettu oppilaitosten ja yritysten monipuoliseen käyttöön. Oppimisympäristöllä kehitetään koulutusta ja oppimista yrityksissä kehittyvien teknologioiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Oppimisympäristö tulee toimimaan myös tuotantoprosessien protopajana. Nykyaikaisessa oppimisympäristössä tarjotaan teknologiakoulutuksia ja -palveluita. Lisäksi yrityksille tarjotaan koneistuspalveluja ja niihin liittyviä suunnittelu- ja ohjelmointipalveluja ja asiakastöinä tehdään myös piensarjatuotantoa sekä erilaisia projektitoimituksia. RFID -tekniikan oppimisympäristö Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda RFID-tekniikan oppimis-, sovellus- ja testausympäristö Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan tiloihin. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa RFID/FMS (Flexible Manufacturing System / joustava valmistusjärjestelmä) tekniikkaa kokeillaan, testataan ja kehitetään teollisuusmaisessa tuotantosolussa. Tarkoituksena on luoda teollisuusmittakaavan kokoinen tuotantosolu, mikä mahdollistaa sen, että yritykset voivat testata ja kehittää yhdessä oppilaitosten kanssa parhaita menetelmiä RFID-tekniikan tuotannolliseen hyödyntämiseen. 17

18 2 Teknologiateollisuuden Muovialan oppimisympäristö uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät Muovialan oppimisympäristöhanke Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Rahoittaja: Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää muovialan koulutuksen uusi oppimisympäristö ja opetuksen järjestämisen toimintamalli kehittämällä opetusmuotoja ja koulutussisältöjä työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisäksi tavoitteena oli muovialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja koulutuksen kehittäminen kohti monialaisuutta ja alueellisuutta. Hankeen aikana on suunniteltu ja rakennettu Kuopioon Presidentinkatu 3:een muovialan oppimistehdas. Savon koulutuskuntayhtymän Muovialan oppimisympäristön tiloissa Kuopiossa on mahdollista opettaa erilaisia muovitekniikan kokonaisuuksia, kuten muovihitsausta ja komposiittituotteiden valmistusta. Ympäristön yhtenä painopistealueena on ollut muun muassa räätälöityjen opetusmallien ja sisältöjen rakentaminen elinkeinoelämän tarpeiden, kuten veneenrakennuksen suuntaan. Koulutusta voidaan antaa niin Savon ammatti- ja aikuisopiston omille perustutkinto-opiskelijoille kuin muovialan yritysten rekrytointikoulutuksessa oleville opiskelijoillekin. Lisäksi voidaan kouluttaa yritysten jo olemassa olevaa henkilöstöä. Oppimistehdas tukee myös yritysten oman tuotekehityksen edistämistä, tarjoamalla koneita, laitteita ja tiloja yritysten käyttöön tuotekehityshankkeiden läpi viemiseksi. 18 Metallialan oppimisympäristöt AUKOPA Automaatio-oppimisympäristöjen kehittäminen konepajoille Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeessa kehitetään uusia tuotantoautomaation oppimisympäristöjä, joita hyödynnetään tutkimus, tuotekehitys ja opetuskäytössä. Tarkoituksena on kehittää kappaleiden valmistus kerralla valmiiksi tuotteeksi periaatetta. Hankkeessa hankitaan kappaleenkäsittelyrobotti sorvauskeskukseen, automatisoidaan konepaja-tekniset mittaukset sekä kehitetään mittausten raportointia. Lisäksi rakennetaan automatisoitu, joustava kokoonpanosolu, jossa voidaan koota erilaisia tuotteita. Hankkeen tuloksena syntyy yritysten tiloihin sijoitettuja, nykyaikaisia tuotantoautomaation oppimisympäristöjä, joita yritykset ja oppilaitokset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Savon koulutuskuntayhtymän metallialan oppimisympäristöt koostuvat Metallialan Innotehtaasta ja konepaja-automaation oppimisympäristöstä. Oppimisympäristöt, joita yritykset ja oppilaitokset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä, sijaitsevat yhteistyöyritysten tuotantotiloissa. Oppimisympäristön koneet ja laitteet liittyvät levy- ja hitsaustekniikkaan, koneistustekniikkaan sekä koneenasennukseen ja kunnossapitoon. Näiden laitteiden käytettävyyttä tehostetaan automaattisella kappaleiden käsittelyllä ja viimeistely-työkaluilla. Tuloksena on nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joiden kohderyhmään kuuluvat tuotantoautomaation kehittämisestä kiinnostuneet Pohjois-Savon yritykset, sekä kone- ja metallialan yritykset ja niiden henkilöstö. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun kone- ja metallialan opettajat ja opiskelijat sekä oppilaitosten muu henkilöstö. Ympäristöt ovat avoimia, eli muutkin yritykset voivat käyttää niitä kuin ne joiden tiloissa hankitut koneet ja laitteet ovat.

19 Metallialan Innotehdas Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Hankkeen päätavoitteena on toteuttaa metallialan koulutukseen uusi oppimisympäristö työelämän vaatimusten mukaisine koneineen ja laitteineen sijoitettuna tuotantoympäristöön metallialan yrityksissä. Uuden oppimisympäristön tavoitteena on antaa mahdollisuus kehittää uusia tuotantomenetelmiä ja kokeilla uusia teknologioita sekä kehittää alan ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Tavoitteena on tarjota malli siihen, kuinka oppilaitokset ja yritykset voivat yhdessä saada aikaan osaavan, ammattitaitoisen ja innovatiivisen verkoston sekä kehittää henkilöstönsä osaamista ja tutkimus- sekä tuotekehitystoimintaa. Koneiden ja laitteiden on projektin jälkeen tarkoitus olla opetuksellisessa ja osittain tuotannollisessa käytössä ja niiden avulla on tarkoitus kouluttaa yritysten henkilöstöä sekä oppilaitosten opetushenkilöstöä ja oppilaita. Koneita ja laitteita on tavoitteena hyödyntää myös tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Rautaa rajoitta -oppimisympäristöt Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Rautaa Rajoitta -hankekokonaisuuden päätavoitteena on syventää koulutusorganisaatioiden ja alueen teknologia-alan yritysten yhteistyötä ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa uusien oppimisympäristöjen avulla. Verkostomaisesti toimivien oppimisympäristöjen avulla oppiminen tapahtuu joustavasti oppilaitoksissa, kahdessa yrityksessä sekä oppilaitosten ja yritysten yhdessä omistamassa koneistuksen alihankintaa suorittavassa oppimistehtaassa Educaworks Oy:ssä. Älykäs tuotantosolu Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Tavoitteena on kehittää oppimis- ja kehittämisympäristöön tuotannon tarpeiden mukaan muokattava tuotantosolu, joka mahdollistaa teknologiateollisuuden eri tuotantoalojen yhdistämisen, laadun toteamisen ja siten koko tuotantoprosessin mallintamisen opetuskäytössä. Lisäksi tavoitteena on syventää oppilaitosten ja alueen teknologia-alan yritysten yhteistyötä ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa uusien oppimisympäristöjen avulla. Rautaa rajoitta oppimisympäristöt Toteuttaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Toteutusaika: Projektin päätavoitteena on hankkia ja käyttöönottaa uusien oppimisympäristöjen vaatimat laitteisto ja ohjelmistoratkaisut. Oppimisympäristöt tullaan ensisijaisesti sijoittamaan niihin yrityksiin ja oppilaitoksiin, joissa ao. laitteistojen osalta on valmiiksi riittävän korkea osaaminen tai missä fyysinen ympäristö muutoin tukee uuden oppimisympäristö perustamista. Perustamisvaiheessa huomioidaan myös se, että oppimisympäristö hyödyttää ja tukee sekä sijoitusorganisaatiota että muita oppimisympäristön käyttäjiä. 19

20 3 MITTAUS- JA SENSORITEKNIIKKA Mittaus- ja sensoritekniikka Prosessimittausten ja -monitoroinnin toimintaympäristö Prosessiteknologia, PROTECO-infra Innovaatiokonsortion laiteinvestointihanke Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Hankkeessa tuetaan pohjoissavolaisten toimijoiden resursseja laiteinfran ja koulutusvalmiuksien osalta ympäristöprosessien hallinnassa ja prosessiteknologioissa, erityisesti huomioon ottaen vesi- ja ympäristöturvallisuus ja -osaaminen sekä kaivosten ympäristöturvallisuus. Sensoritekniikan sovellukset prosessiteollisuudessa ja erityisesti lähitulevaisuudessa tehtävä kehitystyö maaperän hule- ja allasvesien sekä kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesien hallintaan on tämän hankkeen tutkimus- ja kehitystyön keskiössä. Hankkeessa hankitaan liikuteltavia mittalaitteita, joilla voidaan tutkia prosesseja niiden todellisissa ympäristöissä. Prosessiteollisuutta sekä vesi- ja ympäristöalan yrityksiä hyödyttävä tutkimus ja sen tuottamat uudet yritykset ja innovaatiot ovat seurausta pitkäaikaisesta fokusoituneesta Kuopion kampusalueen tutkimustyöstä. Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitos tukee kyseistä tutkimusta toimimalla prosessimittausten- ja monitoroinnin laitekehityksen asiantuntijana luomalla edellytyksiä kehittää sekä tarjota tuotekehityspalveluita ja koulutustarjontaa alan yrityksille. PROMIS Centre PRO2GO Prosessimittausten kehittäminen jatkuvatoimisiin lääkevalmistusprosesseihin Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Toteutusaika: Rahoittaja: Tekes Hankkeessa tutkitaan jatkuvatoimisia lääkkeen valmistusprosesseja sekä sovelletaan uusia mittausmenetelmiä prosessien monitorointiin. Tavoitteena on soveltaa monipiste- sekä kuvantavia mittausmenetelmiä jatkuvatoimiseen lääkkeenvalmistuksen monitorointiin. Tuloksena saadaan kartoitettua ja testattua uusille teknologioille mahdollisia teollisuussovelluskohteita, joilla on myös tuotteistamispotentiaalia. Lisäksi rakennetaan tietokanta jatkuvatoimisen linjaston laitteistojen prosessinaikaista ohjaamista varten. Hanke on rinnakkaishanke VTT:n Continuous pharmaceutical processes and development of PAT tools for process control -hankkeen kanssa. Itä-Suomen yliopiston painopiste on jatkuvatoimisten lääkevalmistusprosessien kehittämisessä mukaan lukien monitoroinnin ja prosessiautomaation tehostaminen. Pharmaceutical Process Measurement and Simulation eli PROMIS Centre on Itä-Suomen yliopiston, VTT:n sekä Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama lääketeollisuuden prosessianalytiikan alan tutkimuskonsortio, joka toteuttaa tutkimushankkeita yhdessä yritysten kanssa ja edistää teknologiansiirtohankkeita lääketeollisuuden prosessien ja laitteiden kehittämiseksi. PROMIS Centren toiminta perustuu kansalliseen ja kansainväliseen yritysyhteistyöhön. PROMIS-tutkimuskeskus toteuttaa poikkitieteellisten tutkimusryhmien johdolla tutkimushankkeita lääketeollisuuden tarpeiden viitoittamana. Lisäksi tutkimuskeskuksen omat teknologiansiirtohankkeet mahdollistavat kaupallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävien keksintöjen synnyn ja kehittämisen tuotteiksi. 20

Kutsu. RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään

Kutsu. RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään Kutsu RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään 4.-5.6.2013 Savon ammatti- ja aikuisopisto on kehittänyt yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa RFID tekniikan ammatillisen

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013 CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja WAMS-seminaari 8.10.2013 Toiminta-alue Opetustoiminta Tutkimus- ja Kehitystoiminta Ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tuotantosolun simulointi

Tuotantosolun simulointi Antti Alonen RFID -Tekniikan soveltaminen tuotantoteollisuudessa -hanke Tuotantosolun simulointi Konetekniikan TKI-yksikkö Tutkimus- ja kehityspalveluja sekä perusopetusta tukevaa toimintaa Toimialueet

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari 19.1.2015 Hankkeen tavoitteet

Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari 19.1.2015 Hankkeen tavoitteet Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari 19.1.2015 Hankkeen tavoitteet Kootaan cleantech-yrityksistä kasvihuoneen materiaali-, energia-, mittaus-, säätö-, valvonta-, viljely- ja vesitalouden ratkaisuihin

Lisätiedot

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Tampere 8.4.2010 Juha Kauppinen, Miktech Oy Mikkelin seudun Osaamiskeskus, Nanoteknologian klusteri

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA 29.9.2015 Laura Antikainen projekti-insinööri Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia yleisesti Perustettu 1992 Osakeyhtiömuotoinen 2015 alkaen

Lisätiedot

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Soile Juuti, Ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto EnergyVarkaus 8.8.2014 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet METSÄTEOLLISUUS- KLUSTERI Päivitetty: 30.6.2011 2 (5) A30665 ÄLYKOP - Metsäteollisuuden osaamisella

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla

ATRO/ATRAK. Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO/ATRAK Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO 1.4.2010-31.12.2012 ATRAK 1.4.2010 30.6.2012 13.12.2012 Alkuvaiheita 2008 keskustelu tila-,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita -

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita - Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita - 24.1.2014 Eero Antikainen Tutkimuspäällikkö Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Vesiturvallisuus

Lisätiedot

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Keski-Savon bioenergiapuisto Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Mikä bioenergiapuisto on? Bioenergiajalostusliiketoimintojen, tarvittavien teknologioiden ja teollisten palveluiden kehittäminen ja tuotanto sekä

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3.-4.10.2013, Joensuu Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Hanketoteuttajan näkökulmaa, case Itä-Suomen yliopisto (UEF) Satu Juutinen Tutkimuspalvelut

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

JAMK - Tekniikan ja liikenteen yksikkö. Jouko Pitkänen www.jamk.fi

JAMK - Tekniikan ja liikenteen yksikkö. Jouko Pitkänen www.jamk.fi JAMK - Tekniikan ja liikenteen yksikkö Jouko Pitkänen www.jamk.fi Tekniikan ja liikenteen yksikkö Insinöörikoulutus Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Projektityöt Työharjoittelu Opinnäytetyöt T&K- ja palvelutoiminta

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut

Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut Savonia- ammattikorkeakoulu Varkauden tekniikan yksikkö tarjoaa koulutus ja kehittämispalveluja sekä luo yhteyksiä paikallisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot