Sairaanhoitopiiri ja puitelaki Tarkennettu kiireellisyysluokitus yhteispäivystykseen

Transkriptio

1 P O H J O I S - P O H J A N M A A N S A I R A A N H O I T O P I I R I OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 3/2007 Sairaanhoitopiiri ja puitelaki Tarkennettu kiireellisyysluokitus yhteispäivystykseen

2 Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! Työnjohtajat/asiakaspalvelu Toimitusjohtaja Pesula OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLE

3 Lauri Nuutinen, johtajaylilääkäri Kaksitoista vuotta näköalapaikalla Vuodesta 1995 vuoteen 2007 olen saanut seurata Suomen terveydenhuollon tapahtumia, kehitystä ja jatkuvaa muutosta aitiopaikalta. Suuri valtionosuusuudistus tapahtui vuonna 1993, tämä päästi kaikki kukat kukkimaan ja jokainen kunta pääsi kehittämään omanlaisiaan järjestelmiä. Monenkirjavat tietojärjestelmät ovat hyvä esimerkki tästä kehityksestä. Palveluyksikkökohtaiset, suljetut järjestelmät avautuivat vähitellen kansallisen terveyshankkeen aikana rajapintoja standardoimalla. Kansallisen terveyshankkeen myötä aikaisempi, lääninhallitusten kautta tapahtuva investointien tukirahoitus muuntui hankerahoitukseksi. Nyt painiskellaan vanhojen kiinteistöjen ja laitteiden uusimispaineen alla. Valtakunnallinen asiantuntijaryhmä on vakuuttavasti esittänyt suuren korjausvelan olemassaolon. Omassa sairaanhoitopiirissämme ongelma on myös tuttu, uutta pitäisi rakentaa, ennen kuin kaikki rahat menevät vanhan korjaamiseen. Potilaan hoidon tarpeet ovat määrittäneet palvelutoiminnan laadun kehittämistyötä. Etenemme hitaasti mutta varmasti, ja matkan varrella on muualtakin tultu PPSHP:n käytännöistä oppimaan. Hyvän hoidon käytänteet on rakennettu osaksi jokapäiväistä työtä. Ohjeistukset ja käsikirjat on sähköisessä muodossa helppo päivittää. Sairaanhoitopiirimme on aktiivisesti osallistunut Käypä hoito -työhön alusta alkaen. Vaikuttavaan hoitoon pyrkivien suositusten pohjalta on rakennettu maan kärkikastissa hoitoketjut ja -ohjelmat. Hoitoonpääsylainsäädäntöön liittyen olimme osaltamme laatimassa hoitoonpääsykriteeristöä. Terveydenhuollon arviointiyksikön uusien kalliiden lääkkeiden ja hoitojen vaikuttavuusarvio on viime vuosina korostunut. Terveydenhuollon asioiden julkinen käsittely lisääntyy koko ajan. Hoitoon pääsy ja päivystys ovat olleet tarkastelussa, samoin sopimusohjaus, palveluiden ulkoistus ja ostopalvelut. Kaikki nämä ovat edelleen ajankohtaisina mukana palvelurakenneuudistuksessa, jota palapeliä nyt koko maassa ollaan kokoamassa. Alueellinen palvelutarve nyt, ja erikoisesti tulevina vuosikymmeninä, on heikonlaisesti mukana rakenteita mietittäessä. Kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja näihin läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen ohjaamista yhdellä terveydenhuoltolailla olisi pitänyt ensin harjoitella muutama vuosi ja sitten pistää rakenteet paremmiksi. Monimuotoinen hoitoon liittyvä yhteistyö jäsenkuntien terveydenhuoltohenkilöstön, OYSerityisvastuualueen ja yliopistosairaaloiden välillä on koko ajan parantunut. Tieto alkaa kulkea tarpeen mukaan, sähköinen konsultaatio pelaa ja koulutuksella tuetaan hoitoketjuja. OYS-erityisvastuualueen yhteistyö on tuottanut toiminnanmuutoksia, hoitokäytännöt ja hankintaohjelmat on rakennettu yhdessä, kardiologeja on saatu kaikkiin keskussairaaloihin, infektioiden torjuntatyötä parannetaan ja valmiussuunnitelmia tehdään. Terveydenedistämistyö on keskeisesti esillä oman sairaanhoitopiirin ja erityisvastuualueen ohjelmassa. Kansalaisten terveyserojen kasvun pysäyttäminen on kaikkien tahojen työlistalla. Tässä korostuu myös jokaisen suomalaisen oma vastuu terveydestään. Olen edellä luetellut eräitä työalueita, joissa olen yhtenä saanut olla mukana. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita. Yhteinen tahtotila, oikea asenne, avoimuus ja luottamus johtavat strategiseen kumppanuuteen, jossa ainoa päämäärä on potilaan paras. Tältä osin tehtävää riittää. Kesälaitumilla avautuva sielun ja ruumiin hoitomahdollisuus kannattaa käyttää. Toivotan kaikille virkistävää lomaa.

4 s i s ä l t ö Pääkirjoitus Kaksitoista vuotta näköalapaikalla Teema: Kesän allergiat 5 Kesän ja kesäihon moninaiset allergiat 6 Aurinkovoiteet ja hajusteet voivat yllättää 7 Allergialaboratorio on erikoistunut allergiatestauksiin 8 Poskiontelotulehdus tuo allergiapotilaan poliklinikalle 10 Siedätyshoidosta pitäisi kertoa terveyskeskuksissa 11 Siitepölyallergiaa esiintyy jopa vauvaikäisillä 12 Aikuisista astmapotilaista noin puolet on allergisia Aino-Liisa Oukka aloittaa johtajaylilääkärinä 1. syyskuuta 16 Kainuun hallintokokeilu yhdisti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon 18 Sairaanhoitopiirien mahdollisuudet ja vastuu tulevat lisääntymään puitelain mukaisissa palvelutehtävissä 20 Supistettua toimintaa kesälomakuukausina 22 Työ ja tekijä: Ulla-Maija puski paineensa äitikirjaksi 24 Potilasyhdistys: Astma ja allergiat koskettavat suurta osaa suomalaisia 26 Sari työllistyi Osaava-projektin kautta 27 Yhteispäivystyksessä otetaan käyttöön tarkennettu kiireellisyysluokitus 28 Vapaa-aika: Psykiatrian väki kävi juoksukoulussa 30 Sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontui 31 Marja-Liisa Pylväs 60 vuotta 34 Lisbetti 28 L Ä Ä K E T I E T E E L L I S E T A R T I K K E L I T T A R K A S T E T T U Kannen kuva: Olavi Määttä

5 Teksti ja kuvat: Olavi Määttä Kesän moninaiset allergiat Lähes joka toinen suomalainen kärsii jonkinasteisesta allergiasta. Tilanne on samanlainen yleensäkin länsimaissa. Noin joka viides kärsii allergisesta nuhasta. Allergioista valtaosan aiheuttaa tuulipölytteisten kasvien siitepöly. Keväästä syksyyn yleisimpiä allergiaoireiden aiheuttajia ovat lehtipuiden ja heinien ja pujon siitepöly. Allergiaoireiden taustalla ovat välittömän allergian mekanismit, jotka aiheuttavat silmä-, nenä- ja hengitystieoireita. Osalla allergikoista voi myös atooppinen iho-oireilua hankaloitua siitepölyaikaan. Osa koivuallergikoista saa limakalvo-oireita tuoreista hedelmistä, vihanneksista ja raaoista juureksista erityisesti koivun kukkimisen aikaan, taustalla ovat ns. ristiallergiset mekanismit, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Pirjo Kandelberg. Kesä tuo tullessaan myös pistiäiset, kuten ampiaiset ja mehiläiset, joiden pistoista osalle ihmisistä kehittyy allergia. Pistiäisen myrkky on allergisoiva. Allergia vaatii kehittyäkseen yleensä toistuvat pistot, mutta joskus ensimmäinen pisto jo aiheuttaa allergian kehittymisen. Pistiäisen pisto voi aiheuttaa voimakkaita, vakavia yleisoireita, ns. anafylaktiset oireet, Kandelberg sanoo. Pistiäisallergikoilla aloitetaan usein siedätyshoito, jolla allergiset reaktiot saadaan vaimenemaan. Mehiläistarhaajat altistuvat luonnollisesti pistoille toistuvasti ja heillä mehiläisallergiaa usein todetaankin. Ampiaisen pistolle voi altistua kuka tahansa kesäluonnosta nauttiva. Kesäauringon ultraviolettisäteily yleensä parantaa ihottumia. Se vahvistaa ihoa ja tekee ihon terveen näköiseksi. Monia miellyttää myös ihon ruskettu- minen. Jotkut saavat keväällä ja alkukesällä ihottumaa auringossa, mutta iho karaistuu sietämään auringonvaloa kesän myötä. On useita auringossa pahenevia ihosairauksia. Yleisin niistä on ruusufinni. Näissä tapauksissa taustalla ei ole allergisia mekanismeja. Pienelle osalle ihmisistä voi kehittyä valoyliherkkyys eli valoallergia, jolloin joko UVA- tai UVB-säteily tai molemmat aiheuttavat voimakkaitakin iho-oireita jo pienessäkin UV-altistumisessa. Sisätiloissa ei valoallergikonkaan tarvitse kesää viettää, mutta iho täytyy suojata vaatetuksin. Lierihattua on syytä opetella käyttämään. Iholla käytetään korkean suojakertoimen aurinkosuojavoiteita. Hyviä aurinkosuojavoiteita saa apteekista. Voimakkaan säteilyn aikana keskipäivällä voi olla syytä välttää ulkona oleskelua. UVB-säteet eivät pääse ikkunalasin läpi toisin kuin UVA-säteet. UVA-allergikon kodin ikkunoihin ja auton tuulilasiin usein asennetaan selektiivikalvo estämään säteilyä lasien läpi. Miten varautua allergioihin? Välittömässä allergiassa, kuten siitepölyallergiassa, tärkeää on oireenmukainen hoito eli ajoissa aloitettu antihistamiinilääkitys. Peruslääkityksenä ovat antihistamiinitabletit sekä lisäksi tarvittaessa paikallisesti silmätipat ja nenäsumutteet. Tietoa siitepölytilanteesta paikkakuntakohtaisesti saa hyvin tiedostusvälineistä. Lisäksi altistusta voi yrittää minimoida tai välttää esimerkiksi eläinepiteeliallergioissa, mikäli allergiaoireet ovat hankalia. Toisaalta altistumisessa voi luonnonmukaisesti siedättyä, jolloin allergia vähitellen sammuu. Kandelbergin mukaan tiedossa olevaa oireita aiheuttavaa altistumista edeltävästi kannattaa ottaa allergialääke. Ratsastusta harrastavan hevos-allergikon ei tarvitse harrastustaan lopettaa, mikäli allergiaoireet ovat lieviä ja pysyvät kurissa allergialääkityksellä. Koira-allergisen lapsen perheeseen ei pidä kuitenkaan koiraa ottaa. Joissakin tapauksissa on perusteltua aloittaa siedätyshoito todettua allergeenia kohtaan. Pistomuodossa annettava hoito kestää kolme vuotta. Pistoksilla on käytävä hoitolaitoksessa 1 8 viikon välein. Suomeenkin on rantautumassa tulevana syksynä kotona toteutettava siedätyshoito, kielenalussiedätyshoito, jonka rajoittavana tekijänä on hoidon kallis hinta. Lisäksi käytössä on vain heinäsiedätysvalmiste.

6 K esän allergiat Teksti: Olavi Määttä Kuvat: Olavi Määttä ja Hannu Marjamaa Aurinkovoiteet ja hajusteet voivat yllättää Hankalat siitepöly- tai eläinallergiat vähenevät iän myötä. Niiden tilalle voi tulla kosketusallergioita, sanoo allergologian erikoislääkäri Pirjo Kandelberg, taustalla allergialaboratorion osastonsihteeri Raili Heikkinen. Auringon haitallisilta vaikutuksilta suositellaan käyttämään ihon suojana aurinkosuojavoiteita. Suositus onkin perusteltua. Osalle käyttäjistä voi kuitenkin kehittyä allerginen valokosketusihottuma. UVA-säteily muuttaa iholle joutuessaan kemikaalin, tässä tapauksessa auringonsuojakemikaalin, rakenteen sellaiseksi, että se pystyy toimimaan tavallisena kosketusallergeenina. Nykyisin yleisin valoallergisen kosketusihottuman aiheuttaja on jokin auringonsuojakemikaali, muita mahdollisia hajuste- tai antimikrobiaineet sekä eräät teollisuuskemikaalit. Käytännössä ei ole kyse yleisestä ongelmasta. Allergiatutkimuksiin tämän ongelman puitteissa päädytään harvakseltaan. Usein tutkittava henkilö on vanhempi mies, jolla kosketusallergeeni on partaveden hajuste, toteaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Pirjo Kandelberg. Allerginen valokosketusihottuma useimmiten häviää, kun vältetään aiheuttajaa. Joillekin ongelma kuitenkin kroonistuu vuosien vaivaksi. Valokosketusallergiaa tutkitaan valoepikutaanitesteillä. Kesäisin vastaavanlaisia ongelmia voi aiheutua myös toksisen valokosketusihottuman pohjalta, jolloin taustalla eivät ole allergiset mekanismit, vaan iholle joutunut kemikaali absorboi (imee itseensä) UVA-säteilyä ja virittyy. Virityksen laukeaminen saa aikaan ihossa tulehdusreaktion seurauksena ihottuman, joka paikallistuu tarkasti valoalueille. Ulkonäkö voi olla auringon polttaman näköinen. Valoallerginen reaktio voi levitä valoalueiden ulkopuolelle. v Oireita iholle kasvien käsittelystä Kandelberg kertoo, että toksinen valoyliherkkyysreaktio on melko yleinen. Tyypillisimpiä aiheuttajia kesällä ovat monien kasvien sisältämät psoraleenit, joita pääsee iholle kasveja kosketellessa ja käsitellessä. Tyypillisiä kasveja koristekasvi mooseksenpalavapensas, putki- ja ruutakasvit. Joskus porkkana, tilli ja persiljakin voivat laukaista iho-oireita tällä mekanismilla, mutta harvemmin. Hajuvedetkin voivat sisältää ihon auringonvalolle herkistäviä psoraleeneja. Toistuva lievä reaktio voi aiheuttaa pitkäaikaisen kosmeettisesti haitallisen värimuutoksen iholle. Kesällä hajuvesi kannattaa suihkauttaa auringonvalolle altistumattomille ihoalueille. Valoyliherkkyysreaktioiden kehittymiseen kesäaikana voivat vaikuttaa myös potilaan käyttämät lääkkeet, esimerkiksi antibiootit ja tiatisidiryhmän diureetit. Talvella lääkkeistä ei ole ongelmaa. Kesäreaktio johtaa usein lääkkeen pysyvään vaihtamiseen ja välttämiseen. v Osasyinä ylihygieenisyys ja vähäallergeeninen elinympäristö Kandelbergin mukaan allergiataipumusta sinänsä ei peritä geeneissä, mutta atopiataipumus kylläkin, jolloin perheessä useimmalla voi esiintyä IgE-välitteistä eli välitöntä allergiaa. Lasten allergiat ovat lisääntyneet. Tämän taustalla ainakin osittain pidetään nykyajan kaupungistunutta ylihygieenistä ja allergeeniniukkaa elinympäristöä, jolloin luontainen immunologinen vahvistuminen heikkenee. Maatalousympäristössä kohdataan enemmän allergeenejä. Asuintilojen perusmikrobitkin ovat erilaisia. Nämä tekijät osal-

7 taan vahvistavat immunologista järjestelmää, joka suojaa allergioiden kehittymiseltä. Kosketusallergian kehittymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi aineen, jolle altistutaan, ominaisuudet, altistumisen kesto ja toistuminen. Merkitystä erityisesti on aineen pääsyllä ihokontaktiin. Ihon suojaus usein jo vähentää allergisoitumisriskiä. Atopiataustalla ei ole merkitystä kosketusallergian kehittymiseen. Nykyihminen on jatkuvassa kemikaalipommituksessa. Henkilökohtaisessa käytössä iholle joutuu lukuisia kemikaaleja, joista osa on herkistäviä. Osa ihmisistä joutuu ammattinsa puolesta käsittelemään erilaisia osittain herkistäviä kemikaaleja. Syötävät tuotteet sisältävät paljon lisäaineita. Elimistö tunnistaa aineet vieraiksi ja reagoi vaihtelevasti niihin. Valtaosaan ei reagoida kuitenkaan tunnistettavin oirein. Voimme vain rajallisesti itse vaikuttaa tähän kemikaalipommitukseen, Kandelberg toteaa. Allergiat aiheuttavat osalle kausiluontoisesti oireita ja voivat rajoittaa tilapäisesti normaalia elämää. Osalle todetut allergiat tai henkilön oma epäily oireiden allergiataustasta voivat vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään ja elämänlaatua huonontavasti. Fyysisten oireiden lisäksi koetaan myös henkistä ahdistusta. Lapsuuden ruoka-aineallergiat väistyvät yleensä jo varhaislapsuudessa valtaosalla ihmisistä. Tilalle voi kehittyä siitepöly- ja eläinepiteeliallergioita, joista sitten vanhuudessa harvemmin on enää vaivaa. Iäkkäillä todetaan kohtalaisesti kosketusallergioita esimerkiksi pitkäaikaisen säärihaavan hoidossa käytetyille paikallishoitotuotteiden sisältämille aineille. Työiässä lisäksi esiintyy työperäisiä allergioita. Osa allergikoista kärsii vain lievistä välittömän allergian oireista ajoittain, osalle allergia pahenee ja kehittyy astma. Osa työperäisestä allergisesta kosketusihottumasta kärsivistä joutuu kouluttautumaan uuteen ammattiin. Allergialääkevalmisteiden määrä on vuosien saatossa lisääntynyt. Käytettävissä on parempia, siedetympiä ja turvallisia valmisteita, myös lapsille ja raskaana oleville. Yleinen ja työsuojelullinen tietoisuus turvallisista työtavoista ja suojautumisesta käsitellessä elimistölle vaarallisia aineita on myös parantunut. Allergialaboratorio on erikoistunut allergiatestauksiin Kliininen allergiatutkimus OYS:ssa on keskitetty ihotautiklinikan allergialaboratorioon. Osastolla tutkitaan allergioita yleisesti, lisäksi tutkitaan ja otetaan kantaa työperäisten tekijöiden yhteydestä potilaan oireisiin. Työperäisiä allergiaepäilyjä tutkitaan päivittäin, osassa todetaan ammattitauti. Valotesteillä selvitellään mahdollista ultraviolettivaloyliherkkyyttä, valoallergiaa. Lääkeaineallergiaepäilyissä tehdään lääkeainetestauksia ja -altistuksia. Välitöntä allergiaa, kuten siitepöly- ja eläinepiteeliallergiat, tutkitaan pisto- eli prick-testein. Välitöntä allergiaa voidaan tutkia Allergiatestausta Ihotautien poliklinikalla.

8 K esän allergiat myös verikokein tutkimalla spesifisiä vasta-aineita ns. RAST-tutkimuksilla. Kosketusallergiaa, jonka taustalla on viivästyneen allergian mekanismit, tutkitaan lappu- eli epikutaanitestein. Valotestauksessa ihoa valotetaan UVA- ja UVB-valolla. Lääkeainetesteissä käytetään prick-testauksen lisäksi ihonsisäistä ja -alaista altistamista ja peroraalista altistamista. Prick-testit valmistuvat 15 minuutissa. Muut kestävät 1 5 päivää, mutta ainoastaan lääkealtistuksessa potilas joutuu olemaan osastoseurannassa testien ajan. Osa testeistä vaatii useamman poliklinikkakäynnin. Ikärajaa testeihin ei ole, mutta lapputestejä ei tehdä lapsille. Osa testiaineista voi toimia aktiiviherkistäjänä eli aiheuttaa kosketusallergian potilaalle. Periaatteessa mitä tahansa voidaan testata, mikäli testaukselle on vahva tarve ja testattavalla aineella on allergisoiva ominaisuus eikä aine ole jo tunnetusti voimakkaasti ärsyttävä tai syövyttävä. Testeissä hyödynnetään kaupallisia testiaineita, mutta pistoja lapputesteillä voidaan testata epäiltyä ainetta itseään, oli se sitten kasvi, kemikaali tai lääkeaine. Testaus on yleensä turvallista, mutta pistotesteissä ja lääkeainetutkimuksissa on varauduttava voimakkaisiin yleisreaktioihin, jonka vuoksi ensiapuvalmius kuuluu osana testaustoimintaan. Oireiden taustalta hyvin usein epäillään allergioita, mutta niitä todetaan selvästi harvemmin. Tavalliset allergiat ovat tavallisia ja harvinaiset harvinaisia. Allergologian erikoislääkäri Pirjo Kandelberg korostaa, että äkillisten tai ennen kokemattomien oireiden taustalla ovat usein muut kuin allergiset tapahtumat. Elimistön reaktioihin osallistuvat monimutkaiset immunologiset ja ei-immunologiset mekanismit, joiden osoittamiseen ei ole käytettävissä testausmenetelmiä tai mittauksia, jolloin potilasta on joskus vaikea vakuuttaa oireiden ei-allergisesta luonteesta. Poskiontelotulehdus tuo allergiapotilaan poliklinikalle Nenäleikkauksessa oikealta dosentti Tapio Pirilä ja sairaanhoitaja Laila Selin. Allergisesta nuhasta, johon usein liittyy silmien sidekalvojen tulehtuminen ja silmien pu- noitus, potee lähes joka kolmas suomalainen. Tosin kaikki ei ole kesäallergiaa. Yleisimpiä aiheuttajia ovat koira, kissa, koivu ja timotei, ja niiden järjestys vaihtelee eri tutkimuksissa, kertoo dosentti, OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäri Tapio Pirilä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle hakeudutaan allergiatapauksissa lähinnä poskiontelotulehduksen, sinuiitin, vuoksi. Allergia on tulehduksen yksi taustatekijä, sen aiheuttaja. Hen-

9 kilöllä on nuha, poskia pakottaa ja pää on kipeä. Yleensä se hoidetaan terveyskeskuksessa ensin lääkkeillä ja poskiontelopunktiolla. Jos vaiva jatkuu, potilas tulee poliklinikalle tähystysleikkausarvioon. Yksi keskeinen syy sinuiittioireiluun on allergia tai ei-allerginen yliherkkyysnuha. Ensin tehdään allergiatutkimuksia, joiden perusteella katsotaan, hoidetaanko toistuvaa tulehdusta vielä lääkkeillä vai leikkaamalla. Jos lääkehoito ei tepsi, leikkaus tulee yleensä ajankohtaiseksi. Meidän pitää saada varmuus, onko allergia siinä tekijänä, jollei sitä ole aikaisemmin selvitetty, Pirilä kertoo. Melko usein päädytään leikkaukseen. Siinä suurennetaan poskiontelon luonnollisia tyhjenemisaukkoja. Varsinaisesti potilaat eivät tule OYS:n poliklinikalle allergisen nuhan takia paitsi työperäisissä allergisissa nuhissa (ammattitautitapauksissa). Heille tehdään kaksi tuntia kestävä nenäaltistustesti. Nuhan taustalla niissä tapauksissa voivat olla mm. lehmäallergia, pizzerioissa ja leipomoissa jauhot, varastopunkit ym. v Liika hygienia aiheuttajana Allergioiden lisääntymisen taustalla on Pirilän mukaan ns. hygieniahypoteesi: Enää ei altistuta niin paljon erilaisille mikrobeille. Ruoansulautuskanavassa tulisi olla suojaavaa bakteerikasvustoa, jota aika paljon hävitetään esimerkiksi käyttämällä runsaasti antibiootteja. Aiemmin teollisuussaasteita pidettiin allergioiden keskeisenä aiheuttajana. Tilanteeseen saatiin uutta näkökantaa takavuosina, kun tutkittiin ilmansaasteiden vaikutusta allergiaan Itä- ja Länsi- Saksassa. Tuolloin oltiin varmoja, että tilanne olisi Itä-Saksassa huonompi, mutta tutkimustulokset osoittivat täysin päinvastaista. Lännessä allergiaa oli merkittävästi itää enemmän. Toinen tutkimus osoittaa, että vastaava ero on nähtävissä Venäjän Karjalan ja Suomen Pohjois-Karjalan välillä. Suomessa on huomattavan enemmän allergiaa kuin Venäjällä. Suomessa lapsilla allergiariski on nelinkertainen ja äideillä 2,4-kertainen Venäjään verrattuna. Syyksi on löydetty lännen suurempi hygienia ja siistimmät kodit. Kun yleishygienian taso on noussut myös vähemmän kehittyneissä maissa, allergiat sielläkin lisääntyvät. Atopiariski on perinnöllistä taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä oleville allergiaa aiheuttaville aineille. Pirilän mukaan sitä voidaan vähentää mm. antamalla pikkulasten olla tekemisissä kissojen ja koirien kanssa, antamalla vauvoille lisäruokaa jo 4 5 kuukauden iässä ja antamalla lapselle kalaa kahdesti viikossa 5 6 kuukauden iästä. Vanhempien pitäisi lopettaa tupakoiminen. v Tehokkaita lääkkeitä Allergia saadaan pidetyksi kurissa tehokkailla allergia- ja astmalääkkeillä. Tärkeimpiä allergialääkkeitä ovat antihistamiinit ja nenän kortikoidisuihkeet sekä silmätipat. Aikaisemmin antihistamiinit aiheuttivat väsymystä, mutta nykyisin voidaan yleensä löytää jokaiselle sopiva antihistamiini. Pirilä kehottaa välttämään kotoisia nenän vesi- tai keittosuolaliuoshuuhteluita kroonisen nuhan hoitamisessa. Siinä ensivaikutelma voi olla varsin miellyttävä. Nenä on kuitenkin yhtä herkkä kuin keuhkoputki. Nenä hoitaa myös itse itsensä limakalvon värekarvatoiminnan avulla. Tavallisilla vesillä huuhtelemalla nenään saadaan vain bakteereja. Voimakkaasti allergisilla ihmisillä tulisi olla luonnossa liikkuessa kesällä mukanaan kyypakkaus varalla. Joskus kovasti allerginen tarvitsee jopa adrenaliiniruiskun. v Siedätyshoidolla hyviä tuloksia Allergiapotilaita hoidetaan siedätyshoidolla, josta on saatu hyviä tuloksia. Se on syynmukaista hoitoa toisin kuin oireen mukaiset lääkehoidot. Siedätyshoidolla lievennetään allergiaoireita ja vähennetään herkistymistä uusille allergioille. Samalla voidaan myös estää astman puhkeamista. Siedätyshoito tarkoittaa suurten allergeenimäärien antamista kontrolloidusti pistoksina. Tärkeimmät hoidon allergeenit ovat koivu ja timotei. Siedätyshoidolla pyritään parantamaan kykyä sietää allergeenejä. Hyvistä tuloksista huolimatta Suomessa sitä käytetään huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa, mikä johtunee pistoksina annettavan hoidon epämukavuudesta. Hoidossa lähdetään liikkeelle pienillä annoksilla ja niiden kokoa hiljalleen kasvatetaan. Ylläpitohoito jatkuu terveyskeskuksissa. Siedätys kestää 3 5 vuotta. Hoidon vaikutus kestää ainakin kuusi vuotta. OYS:ssa siedätyshoitoa annetaan kolmessa pisteessä. Tavallisimmin siedätyshoidon nostovaihe tehdään OYS:ssa. Hoidettavan on oltava pistospaikassa puoli tuntia paikallaan. Tämä on varoaika, sillä annokset ovat suuria ja reaktio voi olla jopa hengenvaarallinen. Siedätyshoito on jo sata vuotta vanha hoito. Sitä käytettiin aika paljon 60- ja 70-luvulla. Pirilän mukaan pieni lika on tervettä. Lapsen suojeleminen varmuuden vuoksi kaikilta mahdollisilta pöpöiltä saattaa pikemminkin pahentaa tilannetta. Hän muistuttaa, että tällainen luonnonmukainen altistaminen ei ole kuitenkaan siedätyshoitoa. v Heinäpilleri tulossa Pistoksina annettavan siedätyshoidon rinnalle on tulossa heinäallergiaan tarkoitettu tablettimainen siedätyshoito. Tämä ns. heinätabletti on jo myynnissä ja ensimmäiset hoidot tullaan aloittamaan syksyllä siitepölykauden jälkeen. Siedätyshoitotablettihoito on pistosiedätystä helpompi. Potilas ottaa ensimmäisen tabletin lääkärin vastaanotolla, ja kuuri jatkuu kotona. Pistosiedätyksessä pitää olla aina pistospaikassa vähintään puoli tuntia. Tablettihoidossa ei ole nostovaihetta. Kuuri käsittää pillerin päivässä kolmen vuoden ajan. Mahdollisen Kela-korvauksen jälkeen tabletin hinta tullee olemaan noin kolme euroa. Pirilän mukaan tabletista tarvitaan vielä lisäkokemusta. Vasta lähivuosina nähdään, mikä sen teho on. Tutkimustulokset ovat lupaavia. HYVÄN PALVELUN LÄHIAPTEEKKI Kesä-, heinä- ja elokuussa MA PE 9 18 LA SULJETTU Kajaanintie 79 Puh. (08) Palvelemme kesällä ma pe 9 18 muulloin ma pe 9-18, la 9-15

10 K esän allergiat Allergiapotilas: Siedätyshoidosta pitäisi kertoa terveyskeskuksessa Allergiapotilas Juha Lahtinen saa siedätyshoitona pistoksen koivuuutetta sairaanhoitaja Sirpa Petäjäsoja-Hämeenaholta. tutulta aivan yllättäen vinkin siitä, että tällaista siedätyshoitoa on olemassa. Yleensä lääkäreille ja terveydenhuollon ihmisille sanoisin, että heidän pitäisi osata suositella tätä siedätyshoitoa. Siitä voisi kertoa enemmän allergiapotilaille. Terveyskeskuksessa siitä ei minulle kerrottu. Lääkkeet sieltä kyllä sain ja olen käyttänyt niitä enenevässä määrin vuotiaasta lähtien, Lahtinen kertoo. Hän on käynyt poliklinikalla saamassa pistosiedätyshoitoa säännöllisesti kuuden viikon välein parin vuoden ajan. Kerrallaan hän viipyy siellä vajaan tunnin verran. Hoidon aikana on ollut kaksi kesää, jolloin elämä on tuntunut todella hyvältä. Tosi iso helpotus tämä on minulle. Kymppiplussaksi arvioin tätä kouluarvosanoilla. Käyttämäni lääkemäärä on pienentynyt aika olemattomiin. Elämän laatuun tämä vaikuttaa suoraan ja merkittävästi. Hän muistelee aikaa ennen siedätyshoitoa ja toteaa, miten allergisen on vaikea kertoa muille siitepölyn aiheuttamaa pahoinvointia. Pahimmillaan sängystä ei voi juuri nousta. Se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Hankala aika alkaa keväisin, kun heinien ja koivujen siitepölykausi alkaa. Pahin aika on toukokuun lopussa ja sitten se on tasaisesti hirveätä koko kesän helpottaen minulla vasta melko myöhään talvella. Olen saanut käyttää tabletteja, suihkeita ja silmätippoja eli kaikkea, mitä markkinoilta saa. Silti mikään ei oikein kunnolla auttanut. OYS:lle Lahtinen jakelee tyytyväisyyttään, josta osansa saa korvapoliklinikalla siedätyshoitoja antava sairaanhoitaja Sirpa Petäjäsoja-Hämeenaho. Hän kertoo, että hoito aloitetaan aina pienillä annoksilla ja annosta kasvatetaan pikku hiljaa. Lahtinenkin kävi poliklinikalla alkuvaiheessa viikoittain seitsemän viikon ajan, jonka aikana annosta nostettiin ylläpitoannokseen ja käyntejä harvennettiin kuuteen viikkoon. Juha Lahtinen on 15- vuotiaasta lähtien parinkymmenen vuoden ajan kärsinyt pahasta siitepölyallergiasta. Ongelmallisia ovat ainakin heinät ja koivut. Kesäkärsimykset ovat merkittävästi lieventyneet ja elämänlaatu on kohonnut sen jälkeen, kun hän rupesi saamaan siedätyshoitoa OYS:n korvapoliklinikalla. Lahtinen sai ehkä joltakin Lääkkeet jonottamatta Isokatu 45, Oulu Puh , , Avoinna JOKA PÄIVÄ: ma-pe , la-su

11 Siitepölyallergiat voivat tulla esille jopa ihmisen ensimmäisen elinvuoden aikana. Pikkulapsi-ikäisen allergian huomaaminen voi olla vaikeata. Tavallisimmin oireet tulevat esille 2 3 vuoden jälkeen. Käytännössä ne ovat limakalvo- sekä silmä- ja nenäoireita. Ensi ikävuosien aikana sairastetaan paljon tavallisia nuhatauteja. Lievinä oireet muistuttavat paljon allergiaoireita. Jos lapsella on alkukeväällä tai kesällä pelkästään nenä-silmäoireita ilman kuumetta, on syytä epäillä allergiataustaa. Tilanteen selvittämistä auttaa sukuhistoria. Usein lapsen jommalla kummalla tai kummallakin vanhemmista on siitepöly- tai eläinallergia, kertoo OYS:n lastentautien erikoislääkäri Teija Dunder. Pienellä lapsella atooppinen ihottuma saattaa paheta, kun silmä- ja nenäongelmat tulevat esille. Kouluikäisillä oireet ovat aika selkeät, jos osaa asiaa yhtään epäillä. Silloin on silmän sidekalvon punotusta, roskan tunnetta silmässä, aamuisin aivastuttaa, nenä on tukkoinen ja se vuotaa kirkasta eritettä ajoittain. Oireet yleensä pahenevat ulkona ja helpottavat sisällä. Potilaat (0 16 v.) tulevat poliklinikalle terveyskeskuksista tai yksityislääkäreiltä, kun allergian hoito ei ole onnistunut perinteisillä menetelmillä, allergian syy on epäselvä tai hoito on tavallista hankalampaa. Erikoissairaanhoitoon lähetteillä tulevilla on monenlaisia allergiseksi sopivia ongelmia, kuten iho-, limakalvoja keuhko-oireilua. Dunderin mukaan poliklinikalle tulee yllättävän paljon lapsia, joilta löytyy hoitamaton allerginen nuha ja silmätulehdus. Kun oireet tulevat pikku hiljaa, niihin totutaan eikä huomata miettiä niiden aiheuttajaa. Kun siitepölyaikana koko alkukesän ajan on ollut allergista nenä- ja silmäoireilua, ensimmäisen flunssan yhteydessä tuleekin herkemmin korva- tai poskiontelotulehdus jälkitautina. Hoitamattoman ylähengitysteiden allerginen li- Erikoislääkäri Teija Dunder ja sairaanhoitaja Marja Suhonen tutkivat Tiina Karjalaisen allergiaoireita. Siitepölyallergioita esiintyy jopa vauvaikäisillä makalvotulehdus altistaa krooniseen oireiluun. Leikki-ikäisillä lapsilla, joilla on hoitamaton allerginen nuha, on enemmän korvaoireita, mm. liimakorvaa. Suurimmalla osalla lähetteellä lasten astma- ja allergiapoliklinikalle tulevista lapsipotilaista epäillään astmaa tai heillä on jo todettu astma. Lapsuusiän astmasta n. 90 % on allergista astmaa toisin kuin aikuisilla, joilla allergisen astman osuus on %. Ns atooppinen marssijärjestys on sellainen, että varhaislapsuudessa on ollut ruoka-aineallergia, useimmiten maito- tai kananmuna-allergia ja siihen liittyen iho- tai suoliongelmia. Leikki-iässä sitten tulevat esille nenä- ja silmäoireet. Astma kehittyy usein samanaikaisesti jo leikki-iässä tai myöhemmin kouluiässä. Taustalla on sama yksilön atooppinen herkkyys, sen ilmiasu vain muuttuu ikäkausien aikana. Kerron runsaasti allergian vuoksi oireilevien lasten vanhemmille, että riski astmaan on lisääntynyt. Astman tyypilliset oireet ovat hengenahdistus, rasituksen siedon huononeminen sekä yöoireilut eli heräämiset ja yskimiset. Näin vanhemmat tietävät seurata oireita ja hakeutua niiden vuoksi lääkäriin. Astman perustutkimuksena voidaan tehdä kotona kaksi viikkoa PEFseurantaa (puhallustesti). Lasten astma- ja allergia pkl:lla tehdään astmaoireiden jatkotutkimuksina juoksurasitus- ja/tai histamiinialtistuskoe sekä mitataan uloshengityksen typpioksidia, Dunder kertoo. Siedätyshoitoa poliklinikalla 11

12 K esän allergiat lapsille annetaan pieninä pistoksina koivun ja/tai timotei-allergiaan. Siedätyshoito on elimistön opettamista pois allergisesta reaktiotavasta. Tärkeää on hyvä omahoidon ohjaus eli opetetaan perheet tunnistamaan heidän lapsensa allergioiden oireet ja aloittamaan tilanteen vaatima lääkitys mahdollisimman varhain, jolloin lääkkeet usein tehoavatkin parhaiten. Tyypillistä allergisille sairauksille ovat pahenemisvaiheet pitkienkin oireettomien kausien jälkeen. Hyvällä omahoidon ohjauksella sopivat lääkitykset osataan aloittaa jo kotona. Näyttöä on, että hyvällä yksilöllisellä ohjauksella saavutetaan parempi astman ja allergioiden hallinta kuin esimerkiksi ryhmäohjauksella. Näin on mahdollista saada esimerkiksi päivystystyyppistä terveyspalvelujen käyttöä tässä potilasryhmässä vähennettyä Poliklinikalla kahden sairaanhoitajan ohjauksessa käy n potilasta vuodessa. Siinä ohjataan nenä-, silmä-, keuhko-oireiden ja ihon hoito, käydään läpi ruoka-asioita ja annetaan siedätyshoitoja. Siedätyshoitoa poliklinikalla saa lasta 4 6 viikon välein. Aikuisista astmapotilaista noin puolet on allergisia Keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju. 12 Keuhkopoliklinikalle tulevista astmapotilaista noin puolet on allergisia. Tärkeimmät astmaoireita aiheuttavat allergeenit lämpimänä vuodenaikana ovat siitepölyt (leppä, koivu, heinät ja pujo). Siitepölyt, erityisesti koivun siitepöly, aiheuttavat astman kaltaisia oirei- ta tai astman pahenemista ja jopa astmakohtauksia, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju OYS:n keuhkosairauksien poliklinikalta. Heinäallergikkoja kiusaa kesäajan heinien kukinta. Pujo kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä aiheuttaen pujoallergisille oireita. Keuhkopoliklinikalle lähetetään usein potilaita, joilla epäillään olevan astma, mutta avoterveydenhuollossa ei ole päästy diagnoosiin. Heillä on hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa, liman eritystä hengitysteistä ja yskää, erityisesti yöyskää. Perustutkimuksiin kuuluvat allergiatestit (ihopistotestit), jotka tehdään allergialaboratoriossa. Joskus tutkitaan verinäytteistä tietyille allergeeneille spesifisiä vasta-aineita, Harju kertoo. Osa potilaista on ollut allergikkoja jo pitkään, jopa lapsuudesta lähtien. Osalla oireet ovat tulleet esille vasta aikuisiällä. Vain osalle esimerkiksi allergista nuhaa sairastavista tulee astma. Allergisuus ja tupakointi lisäävät selvästi astman riskiä. Astman alueellisen hoitoketjun mukaan astman perusdiagnostiikka tehdään terveyskeskuksissa. Lapsilla allergisen nuhan hoitaminen vähentää astman puhkeamisen riskiä. Siedätyshoi- to on allergian syynmukaista hoitoa ja sillä voidaan vähentää sekä allergiaoireita että uusien herkkyyksin ja astman kehittymistä. Tupakoivalla allergisella henkilöllä joudutaan usein tekemään myös astman ja keuhkoahtaumataudin erotusdiagnostiikkaa: potilaalla on astmaoireet, mutta keuhkojen toimintakokeissa ei ole niin paljon palautuvuutta kuin astmassa. Varhain aloitettu astman hoito tuo hyvän tuloksen ja tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa sekä astman hoitoa että ehkäisyä. SUOLAHUONE- HOIDOSTA APUA p mm. astmaan hengityselinsairauksiin atooppiseen ihoon allergioihin MEILTÄ MYÖS LAHJAKORTIT Syynimaantie 4, Oulu marketta.kolehmainen@ oulunsuolahuone.fi

13 13

14 Yksi verensokerimittari - monta käyttötapaa Teksti ja kuvat: Olavi Määttä Bayer HealthCare Diabetes Care, Pl 73, Espoo Puh , diabetes@bayer.fi 14

15 Teksti: Olavi Määttä Kuva: Jouni Tuovinen Aino-Liisa Oukka aloittaa johtajaylilääkärinä 1. syyskuuta Lääketieteen tohtori, dosentti Aino-Liisa Oukka on valittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uudeksi johtajaylilääkäriksi. Päätöksen teki sairaanhoitopiirin valtuusto 4. kesäkuuta. Oukka seuraa tehtävässään johtajaylilääkäri Lauri Nuutista, joka siirtyy eläkkeelle elokuussa. Tällä hetkellä Aino-Liisa Oukka toimii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Uudessa tehtävässään hän aloittaa syyskuun alussa. Oukka on syntynyt v Torniossa. Hän valmistui lääkäriksi Oulussa v ja erikoislääkäriksi v Samana vuonna hän väitteli tohtoriksi aiheenaan poikkijuovaisen lihaksen erilaistuminen. Myöhemmin hänen tutkimuksensa pääaiheena oli ateroskleroosi ja kroonisten infektioiden immunologia. Patologian dosentiksi hänet nimitettiin v Hänellä on lisäksi hallinnon ja lääkealan pätevyys. Aino-Liisa Oukka on toiminut patologian ylilääkärinä Länsi- Pohjan sairaalassa 1990-luvun alkupuolella. Sen jälkeen hän toimi Kansanterveyslaitoksella erikoistutkijana ja laboratoriojohtajana. Vuonna 1997 hän siirtyi kahdeksi vuodeksi tutkijaksi Yhdysvaltoihin Kaliforniaan. Vuosina hän toimi lääketeollisuudessa tutkimusjohtajana ja sen jälkeen ylilääkärinä Lääkelaitoksella Helsingissä. Länsi-Pohjan johtajaylilääkärinä hän on toiminut lähtien. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä, joista nuorempi opiskelee Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa. Millaiset suhteet sinulla on ennestään Ouluun ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin? Olen asunut Oulussa yhteensä 16 vuotta. Niinpä se tuntuu melkein kotikaupungilta, vaikka muutinkin pois pian kymmenen vuotta sitten. Opiskelin ja myös erikoistuin Oulussa, joten OYS: n pitkät käytävät ovat tuttuja. Tätä myötä kaupungissa ja tulevissa työtovereissa on paljon vanhoja tuttuja ja ystäviä, joiden kanssa on pidetty yhteyttä vuosien varrella enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Millä mielin tulet Ouluun ja uuteen tehtävääsi? Innokkaana ja nöyrällä mielellä. On todella hienoa palata omaan alma materiinsa vuosien jälkeen. Millaisia odotuksia sinulla on ja millaisia haasteita odotat uudessa tehtävässäsi? Johtajaylilääkärinä pienessä sairaanhoitopiirissä on saanut olla monessa mukana. Tehtävänkuva on ollut todella laaja. Olen varmasti hyvin perehdyttänyt tähän tehtävään. Erva-yhteistyön myötä olen jo tutustunut moniin kehityshankkeisiin ja yhteistyömuotoihin, joita PPSHP:ssä on. Toivoisin, että suuren sairaanhoi- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka alkaen. topiirin johtajaylilääkärinä voin paremmin keskittyä toiminnan kehittämiseen koko väestön terveydentilan kohentamiseksi. Haasteet ovat varmaan samantyyppiset kuin muuallakin Suomessa; henkilöstön riittävyys, terveystarpeiden ja tarjonnan kohtaaminen sekä hoidon saatavuuden turvaaminen. Erityisenä haasteena ovat tietysti Pohjois- Suomen pitkät etäisyydet, jotka vaikuttavat mm. toimintojen järkevään keskittämiseen. 15

16 Teksti ja kuva: Olavi Määttä Kainuun hallintokokeilu yhdisti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon Kainuun sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen ei ole menettänyt uskoaan vuosiksi säädetyn hallintokokeilun tavoitteiden toteutumiseen. Hallintokokeilun ykköstavoite on elvyttää Kainuun elinkeinoelämä luomaan työtä ja hyvinvointia. Kakkosena on palvelujen turvaaminen yksittäistä kuntaa isommissa kokonaisuuksissa. Kolmantena ja Pääkkösen pöydällä tärkeimpänä on väestön terveydenhuollon ja sairaanhoidon turvaaminen kustannustehokkaasti maakunnassa, jonka ikääntyvä väestö sairastaa selvästi muuta maata enemmän. Hirvittävä työttömyys on meillä pahin kansanterveyttä uhkaava tekijä. Kun elinkeinoelämä kohentuu ja saadaan vähennettyä työttömyyttä, monet ongelmat korjaantuvat, Pääkkönen sanoo. Sosiaali- ja terveystoiminnan alueella Kainuun kunnat muodostavat kolme seutua: Kajaanin seutu (Kajaani, Ristijärvi, Paltamo, Vuolijoki), Ylä-Kainuu (Suomussalmi, Puolanka, Hyrynsalmi) ja Kuhmo-Sotkamo. Jaottelu lähtee pitkien etäisyyksien ongelmasta. On yritetty hakea järkeviä ratkaisuja, ettei ihmisten tarvitsisi hakea palveluja kohtuuttoman kaukaa. Kunkin seudun väestöpohjan tulee olla niin suuri, että se mahdollistaa järkevän toiminnan alueella. Kainuussa sairastetaan merkittävästi muuta maata enemmän. Puolanka menetti v Kainuun sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen sanoo, että hirvittävä työttömyys on pahin Kainuun väestön kansanterveyttä uhkaava tekijä. Hallintokokeilulla pyritään löytämään lääkkeitä myös työpaikkojen puutteeseen. kyseenalaisen kärkipaikkansa Rautavaaralle. Kainuu menettää aktiivista ja osaavaa väestöä. Paluumuutto tuo sairastavampaa väestöä tilalle eläkepäivien viettoon. Vain Sotkamo ja Kajaani ovat tasapainossa väestönkehityksensä kanssa. Ohjaajana elämänkaariajattelu Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio rakennettiin 12 eri työryhmän ja selvitysmiehen voimin. Palvelujen mallit ja organisaatio rakennettiin tiukasti asiakkaiden näkökulman ja toimintojen kautta. Samaan palvelukokonaisuuteen laitettiin koko sosiaali- ja terveydenhuolto lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Yhdistimme erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon. Olin puhunut jo kymmeniä vuosia sen rajan tarpeettomuudesta. Ratkaisulla on toteutettu useita kansallisen terveyshankkeen ajatuksia. Maakunnassa on nyt mm. yksi laboratorio, röntgenyksikkö ja sairaankuljetusorganisaatio. Toimintaperiaatteeksi muotoutui ns. elämänkaariajattelu. Siinä yhdistettiin ne voimat, jotka tekevät töitä saman väestönosan kanssa. Esimerkiksi vanhukset tarvitsevat tavallista useammin terveydenhuollon ja sosiaalitoiminnan palveluja. Perhepalvelut koottiin yhteen käsittäen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon, erikoissairaanhoidon, perheneuvolan, lastenneuvolan, äitiysneuvolatoiminnan ja lasten somaattisen erikoissairaanhoidon. Johtamisen näkökulmasta hajanainen toimintakenttä on ollut vaikea ja riskialtis. Nyt kokemus osoittaa, että tässä asiassa olemme onnistuneet ja kaikki

17 Kainuun hallintokokeiluun lähdettäessä näytti ilmeiseltä, ettei mikään Kainuun kunta yksin selviytyisi terveydenhuollon ja sairaanhoidon velvoitteistaan. Parin vuoden kokemus osoittaa, että asioiden ja organisaatioiden varsin nopea uudelleenjärjestely on tuottanut tuloksia vaikeuksista huolimatta. Suunta ja tavoitteet ovat selvät, mutta tie on kivinen. työskentelevät samaan suuntaan. Erityispiirteenä kainuulaiset voivat elämäntilanteensa mukaan valita vapaasti hoitopaikkansa Kainuun yhdeksän kunnan alueelta. Tämä on erittäin tärkeä vanhuspuolella. Järjestämme vanhukselle maakunnan sisällä paikan, joka vastaa parhaiten hänen kuntoaan ja ottaa huomioon hänen sosiaaliset yhteytensä. Hoitoketjuongelmat poistuivat hetkessä Nykyisin maakunnassa on yksi terveyskeskus ja useita terveysasemia. Pääkkönen kertoo silminnähden ilahtuneena, miten vanhanaikainen vastakkainasettelu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä hävisi yhdessä yössä. Henkilökunta keskussairaalassa ja kentällä oivalsi nopeasti, että kaikkia potilaita pitää hoitaa yhdessä. Tällaista muutosta odotin, mutta en uskonut, että se tapahtuu näin voimallisesti. Nyt kaikki toimivat yhdellä tulosalueella ja yhteisessä suunnitteluprosessissa. Hoitoketju toimii katkoksitta. Myös erikoislääkärit toimivat aiempaa lähempänä väestöä. Kun lääkärit käyvät paikan päällä, väestön ei tarvitse liikkua kauaksi. Konsultaatio on tiivistä. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ottanut työhönsä väestön ja kokonaisuuden näkökulman. Kuten yleensä, tässäkin hallintokokeilussa epäiltiin, että myös lähipalvelut keskittyvät entistä kauemmaksi syrjemmällä asuvasta väestöstä. Niin olisi tapahtunut, jollei tällaista toimintamallia olisi Kainuuseen kehitetty. Nurkkakuntaisuus nosti päätään Kainuulaisen remontin lähtöperiaatteena oli tuottaa palveluja maakunnan väestölle eikä yksittäisille kunnille. Vastalauseita alkoi sataa, kun ryhdyttiin kokonaisuuden edun nimissä karsimaan tuottamattomia yksiköitä. Ensimmäinen vuosi toimi aika hyvin. Toisesta tuli selvästi vaikeampi, kun jouduimme lopettamaan kunnista röntgen- tai laboratoriotoimintaa sekä vuodeosastoja. Kokonaisuuden etu ao. kunnissa unohtui ja alkoi raivokas vastustaminen. Myös henkilöstön vastarinta voimistui viime vuonna. Siihen oli varauduttu, mutta sen voima yllätti. Pääkkösen mukaan nyt ollaan nousemassa vastarinnan kuopan pohjalta. Pahiten epäonnistuimme tiedottamisessa. Vastustajat sekä poliittisesta kentästä että omasta henkilöstöstä ryhtyivät käyttämään maakunnan lehteä hyväkseen. Ongelmia oli sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa. Kokeilusta syntyi kielteinen mielikuva, joka vaivaa edelleenkin. Tuntui kuin valtava kehitystyö ja hyvät asiat olisivat hukkuneet kielteisen ryöpytyksen alle. Kustannustehokkuus parantunut Hallintokokeiluun lähdettäessä Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat 7 8 prosentin vuosivauhdilla, kun kasvu koko maassa oli keskimäärin 6 7 %. Tuo kahden prosentin ero johtui väestön voimakkaasta ikääntymisestä. Tavoitteeksi asetettiin kasvun puolittaminen 3,5 4 prosenttiin, mikä vastaa Kainuun maakunnan tulojen kasvukehitystä. Ensimmäisenä vuotena kustannusten nousu oli kolme ja v kuusi prosenttia. Viime vuoden noususta on toisenlaisiakin lukuja. Esimerkiksi tietyllä indeksivertailulla mitattuna kustannuskehitys on ollut alle valtakunnallisen keskitason. Kainuun Keskussairaala on pystynyt laskemaan yksikkökustannuksia 7 %. Tällä luvullaan keskussairaala olikin yhdessä vertailussa kolmen kärjessä koko maassa. Kustannustehokkuuden vaatimus on saavutettu ja se myös pitää. Pahin ongelma on, että vaikka vertailussa kustannustaso on matala, asetettu vajaan neljän prosentin tavoite ei tahdo riittää Kainuun kuntien ongelmallisen tilanteen vuoksi. Siitä alaspäin on todella vaikea päästä, Pääkkönen sanoo. Hallintokokeilulla on menossa voimakas terveydenhuollon tarpeista lähtevä hanketoiminta, jolla haetaan kustannussäästöjä yksittäisten kuntien hankintoihin verrattuna. I L M O I T U S P O H J A N P I I R I S S Ä Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuualueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuoltoalan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olamedia Oy Pressiyhtiö Olavi J. Määttä GSM olavij.maatta@baanamail.fi 17

18 H a a s t a t t e l u Haastattelu: Olavi Määttä Kuva: Hannu Marjamaa Sairaanhoitopiirien mahdollisuudet ja mukaisissa palvelutehtävissä Kunta- ja palvelurakenneuudistus, siihen liittyvä puitelaki ja uuden hallituksen ohjelmalinjaukset enteilevät suuriakin muutoksia. Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa säätelevät lait yhdistetään. Kunnissa tutkaillaan erilaisia vaihtoehtoja väestön palvelujen varmistamiseksi myös muuttuvassa tilanteessa. Osana muutosta ovat myös sairaanhoitopiirit. Pohjanpiirin toimitus istutti haastattelupöytään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan, joka vastaa seuraavassa hänelle asetettuihin kysymyksiin. Onko kunta- ja palvelurakennepuitelain mukaista, että sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja? Kyllä on. Se on puitelaissa huomioitu mahdollisuus siinä tilanteessa, ettei kunta löydä yhteistoimintaan vähintään asukkaan kuntaryhmää. Kunta voi siirtää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Näitä neuvotteluja on meidänkin alueella käyty. Vastaavasti edetään Pohjois-Savossa Kuopion alueella, jossa kuntaa näyttää olevan lähdössä tällaiseen järjestelyyn perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta. Samantyyppisiä neuvotteluja on muissakin sairaanhoitopiireissä. Luulen, että kaikki sairaanhoitopiirit saavat vastuulleen niitä kuntia, joiden osalta luonnollista yhteistoiminta-aluetta ei synny. Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Hallitus lupaa ohjelmassaan yhdistää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa säätelevät lait terveydenhuoltolaiksi. Mitä tällainen muutos merkitsee palvelujen järjestämisen kannalta? Se on erityisen vahva muutossignaali siitä, että myös organisatorisella pohjalla olisi tapahtumassa jotakin. Se on lainsäätäjän ja hallituksen viesti siitä, että kun yhteistoiminta-alueita rakennetaan, uusi lainsäädäntö huomioitaisiin jo lähtötilanteessa. Se ei saisi merkitä sitä, että palvelutuotanto entisestään eriytyisi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta jäykkiin kokonaisuuksiin, vaan että lainsäädännön tavoite toteutuisi näiden yhteistoiminta-alueiden syntymekanismeissa. Lakien yhdistämisen seurauksena ei ainakaan aluksi päädytä vain yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Todennäköisesti välivaiheiden kautta edetään vahvasti ns. Ruotsin ja Tanskan malliin, jossa maakunnalliset kokonaisuudet hoitavat terveyspalvelut. Sen näen tulevaksi kehityssuunnaksi. Maakunnalliset terveyspalvelut tulevat. Onko sairaanhoitopiirillä valmiuksia laajentaa toimintaansa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen suuntaan? Jos on, millaisia ja miten? Sairaanhoitopiirillähän on vahva terveyspalvelujen osaaminen ja valmius laajentua. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osaaminen rakentuu sen palvelujärjestelmän varaan, jota maakunnassa jo on. Uutta tietämystä ja uutta tietotaitoa ei tarvita, kun kaikki toiminnat myös toteutettaisiin olemassa olevan henkilöstön ja sen tietotaidon varassa. Mikä rooli jäisi kunnille? Peruskunnille jää edelleenkin vahva kokonaisohjaamisen rooli. On selvää, että jos palvelujen järjestämisvastuita siirtyy huomattava määrä ulkoisille toimijoille, kunnan oma palvelutehtävä ja palvelutuotanto vähenevät. Kunnan merkitys ei samassa suhteessa kuitenkaan vähene. Kunta ohjaa ja rahoittaa edelleenkin niitä palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Uusi hallitusohjelma lupaa valtionosuuslainsäädännön uudistamisen v mennessä. Uudistuksen myötä sektorikohtaiset valtionosuudet poistuisivat. Tämä merkitsisi sitä, että kunnan tarvelähtöinen valtionosuusjärjestelmä toimisi paremmin. Kun ratkaisut ovat kuitenkin auki, olemme esittäneet terveydenhuollon edustajina, että sairastuvuus ja yleensä väestön ikärakenne olisivat ainakin osaltaan vaikuttamassa nykyistä vahvemmin valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Periaatteessa valtionosuudet eivät varmaan rakenteellisesti muuttuisi, mutta ne kohdentuisivat paremmin. Olisiko sairaanhoitopiiri erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain yhdistämisen jälkeen entistä hallitsemattomampi organisaatio? Olisiko se silloin kenenkään hallittavissa? On esitetty väitteitä, että sairaanhoitopiiri erikoissairaanhoidon palveluyksikkönä on liian suuri kuntien hallinnan kannalta. Siihen näkökulmaan en yhdy. Sairaanhoitopiiri on kuntien edustajien kautta erityisen vahvassa ohjauksessa, ja se on voinut ratkoa ongelmia, joita peruskunnissa lääkäripulan vuoksi on ilmennyt. Aina on löytynyt hoitopaikka ongelmatilanteessa myös silloin, kun peruskunnalla on ollut vaikeuksia. Ohjausjärjestelmän terävöittämisellä sairaanhoitopiiri pysyy vahvasti kuntien hallinnassa. Jos perusterveydenhuoltoa ja soveltuvia sosiaalipalveluja otetaan entistä enemmän organisaation vastuulle, on mietittävä myös alueellisten organisaatioiden muodostamista. Alueellinen organisaatio vastaisi paikallisista ohjausjärjestelmistä ja ottaisi itselleen entistä enemmän suunnitteluvastuuta. Se ohjaisi alueellista palvelutuotantoa nykyistä tehokkaammin. Alueellinen ohjausjärjestelmä rakentuisi täydentämään paikallisia tarpeita. Voiko sairaanhoitopiirillä olla erilaisia toimintakonsepteja palvelujen tilaajien suuntaan? Teoriassa voisi olla. Mutta kun tästä on tarkemmin keskusteltu, on todettu, että perusmallin 18

19 vastuu tulevat lisääntymään puitelain Kunta pitäisi olla aika yhtenevä. Esimerkiksi se voisi käsittää perusterveydenhuollon ilman ympäristöterveydenhuoltoa sekä sosiaalipalveluista ehkä asumispalvelut ja niihin läheisesti liittyvät muut sosiaalipalvelut. Tätä mallia voisi täydentää paikallisin erityisehdoin, mutta niin, että aina olisi täysi varmuus siitä, että toiset kunnat eivät maksa toisten kuntien palveluja. Taloudellinen hallinta ja laskutuksen yhdenmukaisuus pitäisi olla itsestään selvä. Kunta Kunta Kunta Kunta Ohjaako valtiovalta rakennekehitystä? Jos ohjaa, miten? Valtiovalta ohjaa tällä hetkellä rakennekehitystä puitelain ja valtionosuuslainsäädännön kautta. Erityisen vahvasti se ohjaa kehitystä kuntien yhdistämisiin ohjatuilla yhdistymisavustuksilla. Terveydenhuollon näkökulmasta toivoisin, että kuntien yhdistymisprosessit etenisivät ripeällä aikataululla. Myös Pohjois-Pohjanmaalla näitä suunnitelmia on vielä runsaasti kesken. Koska niillä on erittäin ratkaiseva merkitys uusien yhteistoiminta-alueiden syntymisessä ja kuntien keskinäisissä työnjaollisissa kysymyksissä, uskon, että rakennekehityksen pääpaino on kuntien yhdistymisissä ja toissijaisesti palvelurakenteen uudistumisessa. Kunta Kunta Kunta Mitä muutoksia kuntien pitäisi sisällyttää Paras-puitelain mukaiseen hakemukseen palvelujärjestelmän muuttamisesta? Tämä on mielestäni aika vaikea kysymys johtuen siitä, että puitelain ehdotukset toimeenpanosuunnitelmaksi osoitetaan valtioneuvostolle määrämuotoon. Valtioneuvosto on itse määritellyt pohjan, jolle vastaukset annetaan, ja kaikki kunnat joutuvat antamaan samansisältöisen ehdotuksen. Jos kunta ei ole varma jostakin ehdotuksen yksityiskohdasta, puitelakiin voidaan kirjata myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yritetäänkö sairaanhoitopiiriä käyttää hyväksi palvelurakenneuudistuksessa? Meidän osalta ei ole käyty sellaista neuvottelua, jossa sairaanhoitopiirin hyväksikäyttö olisi ollut lähtökohtana. Aina on ollut kysymys vuoropuhelusta ja yhteistoiminnan pitkäkestoisesta synnyttämisestä. Olemme lähteneet siitä, että jos pääsemme yhden kunnan kanssa luontevaan ratkaisuun, se ei saa millään tavalla vaikeuttaa toisille kunnille annettavaa palvelutuotantoa. Perussopimuksen muutos on välttämätön edellytys ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan. Jos peruskunnat eivät pidä sitä tarpeellisena, sairaanhoitopiirin mahdollisuudet elää dynaamisena ja kehittyvänä organisaationa vaikeutuvat. 19

20 Teksti: Liisa Ukkola, vs. hallintoylihoitaja Supistettua toimintaa kesälomakuukausina Viime vuosina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sairaanhoidolliset yksiköt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa supistuksilla tai suluilla milloin lääkärien, milloin sairaanhoitajien saatavuuden vuoksi. Kesällä 2007 palveluja ja toimintoja supistetaan vähän enemmän kuin viime vuonna sairaanhoitajien saatavuuden vuoksi. Erityisesti lisäsupistukset ja sulut kohdistuvat muutamille vuodeosastoille. Kesäajan lisäsupistuksilla halutaan varmistaa potilasturvallisuus niin, että joka työvuorossa on toiminnan vaatima osaava henkilökunta. Erityisesti lääkeosaamisen kannalta on joka työvuorossa oltava vähintään yksi iv-luvan saanut sairaanhoitaja. Aiempina vuosina puute on aiheuttanut monessa yksiköissä käytännön toiminnan ongelmia. Koska erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla päivystyspotilaiden määrä on lähes 70 %, tarvitaan sijaisia hoitohenkilökunnan lomien ajaksi. Emme ole uuden tilanteen edessä. Viime vuosina valmiiden sairaanhoitajien saatavuus on ollut vaikeaa. Valmistuvien määrä on ollut pieni. Hoi- tohenkilökunnan vuosilomat koordinoidaan pääsääntöisesti toukokuusta syyskuulle. Opiskelijoiden toimiminen sijaisina ajoittuu kesäkuulta elokuun alkuun, kun koulu taas alkaa. Keväällä teimme lisäksi yhteisen linjauksen, että kesäkuukausiksi emme myönnä virkavapauksia ja vuorotteluvapaita. Potilashoito vaatii tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja osaamisen. Tänä kesänä olemme todenneet, että osa sijaisiksi haluavista ei ole edennyt koulutuksessaan niin pitkälle, että he voisivat toimia vielä sairaanhoitajan tehtävissä. Tänä vuonna on päädytty siihen, että toiminnan kannalta on parempi sulkea sairaansijoja ja tasoittaa potilaita ja henkilökuntaa avoinna olevien yksiköiden välillä. Sisätautien ja leikkaus- ja teho-osaston/kirurgian vastuualueella sairaanhoitajien osaavien sijaisten saanti on ollut oleellisempi huonompi kuin vuosi sitten. Sijaisten saanti hankaloitui jo kevätlomien aikana maalis-/ huhtikuussa. Sairaansijojen vähentäminen alkoi jo huhtikuussa, ja se on auttanut toimintojen turvaamisessa. Kesällä kirurgialla kaksi osastoa on suljettuna perusremontin vuoksi. Toinen osastoista on suljettuna kesäkuun alusta elokuun alkuun ja toinen osasto juhannukselta elokuun loppuun. Hoitohenkilökunnan saannin vaikeutumisen vuoksi yksi osasto suljetaan kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Kahden eri erikoisalan sairaansijat (os 2, neurokirurgia ja os 3 sydänleikkaukset) puolitetaan auki olevalle osastolle (13+13 ss). Näin varmistetaan kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden turvallinen hoito osaavalla henkilökunnalla. Hoitohenkilökunnan lomien uudelleen järjestely kahden osaston henkilökunnan välillä vähensi lomasijaisten tarvetta. Viime vuonna kirurgian vastuualueella suljettiin kymmenen sairaansijaa vain yhdellä osastolla kuudeksi viikoksi. Nyt suljetaan 26 sairaansijaa kymmeneksi viikoksi. Leikkaus- ja teho-osaston leikkaussalien toiminnassa on jouduttu sulkemaan noin yksi sali/päivä sijaisten saannin vuoksi. Näin on jouduttu tekemään jo parin vuoden ajan. Yleisin syy on ollut useamman työntekijän äkilliset sairaslomat. Sisätaudeilla reumaosaston (os 37) supistettu toiminta alkoi jo huhtikuussa, ja osaston sulku alkaa juhannukselta kestäen puoleen väliin elokuuta. Reumapotilaiden hoito varmistetaan muilla avoinna olevilla osastoilla. Sulku on neljä viikkoa pidempi kuin kesällä Syöpäosaston (os 36) sairaansijoja supistetaan neljällä kesäkuun alusta lähtien elokuun loppuun. Osaavan henkilökunnan vuosilomia on jouduttu vaihtamaan noin kahdella viikolla eteenpäin tai taaksepäin. Sisätautien vuodeosastoilta on myös siirtynyt kesäkuukausiksi kokeneita sairaanhoitajia yhteispäivystykseen varmistamaan toimintaa. Muissa yksiköissä kesän sulkuja supistustoiminnat ovat vuoden 2007 toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen mukaiset. Heinäkuussa useammat ajanvarauspoliklinikat ovat kiinni. Päivystysasiakkaita hoitavat poliklinikat toimivat supistetuilla resursseilla. Erityisesti psykiatrian yksiköt ovat kertoneet, että heinäkuussa auki olevilla osastoilla on osaava henkilökunta. Erva-alueen psykiatrian alueen supistukset ja kuntien mielenterveyspalvelujen supistetut toiminnot tai sulut heijastuvat aiempien kesien kokemuksista palvelujen kysynnän lisääntymiseen. Olemme saaneet kesäsijaisiksi valmiita sairaanhoitajia, mutta ei riittävästi. Määrällisesti eniten kesäsijaisina toimii sairaanhoidon opiskelijoita (n. 120). Valmiit lähihoitajat, lähihoitajaopiskelijat ja muutamat lääketieteen kandidaatit toimivat myös sijaisina. Kahden aiemman kesän jälkeen olemme olleet tyytyväisiä kesäsijaisiin. He ovat olleet sitoutuneita ja tehneet työnsä hyvin. Toivottavasti tänä kesänä sijaisena työskentelevät viihtyvät sairaalassamme ja ajattelevat sitä jo tulevana työpaikkana. Ongelmana tulee olemaan kesän aikana sairaslomien sijaisuudet, mikäli niitä tulee. Opiskelijoita on saatavilla rekrytointiyksikössä, mutta osastojen toimintojen tuntemus on liian vähäistä tai se puuttuu. Vakituisten sijaisten määrä auttaa suunnittelemaan ja kattamaan lakisääteiset sijaisuudet. Näin myös voidaan taata potilaiden hyvä ja laadukas hoito joka päivä. 20

21 Hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia on mahdollista arvioida Järjestelmällinen ja potilailta itseltään kerätyn vaikuttavuustiedon yhdistäminen kustannustietoihin onnistuu erikoissairaanhoidossa melko helposti ja hyvin. TtM Pirjo Räsäsen väitöstutkimus osoitti myös, että eri potilasryhmien kustannukset laatupainotteista elinvuotta kohden vaihtelevat suuresti. Kustannukset ovat kaikissa muissa ryhmissä paitsi lonkan uusintaproteesileikkauksessa alhaisemmat kuin euroa, jota käytetään alan kirjallisuudessa eräänlaisena kustannusvaikuttavan hoidon kattohintana. Taloudelliset arvioinnit ovat terveydenhuollossa lisääntyneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tästä huolimatta Räsäsen väitöstutkimus löysi vähän tutkimuksia, joissa hoidon lopputulosmittarina olivat laatupainotteiset elinvuodet, QALYt (Quality-adjusted life years) siten, että arviota hoidon vaikuttavuudesta oli kysytty potilaalta itseltään. Väitöstutkimuksessa mitattiin 712 kirurgisesti hoidetun potilaan terveyteen liittyvää elämänlaatua ennen hoitoa ja noin 3 12 kuukauden kuluttua hoidosta potilaiden itsensä arvioimana. Näin saatiin selville, miten potilaat itse kokevat hyötyvänsä hoidosta. Vaikuttavuustieto yhdistettiin hoidon kustannuksia ja järjestämistä koskevaan tietoon. Lisäksi haluttiin tietää, miten erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuuden arviointia voitaisiin toteuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. - Rajalliset voimavarat ja terveysteknologioiden nopea kehittyminen edellyttävät toimintojen arviointia ja priorisointia. Vaikuttavuustiedon rutiininomainen kerääminen erikoissairaanhoitoon tulevilta potilaita osoittautui kohtuullisen helpoksi eikä vaatinut esimerkiksi lisähenkilöstön palkkaamista osastoille, joilla tutkimus toteutettiin. Keskimäärin yli 70-prosenttinen vastausprosentti kertoo myös siitä, että potilaat osallistuvat mielellään tutkimukseen ja arvostavat sitä, että heidän voinnistaan ollaan kiinnostuneita vielä hoidon päättymisen jälkeenkin, Pirjo Räsänen arvioi. Tutkimuksessa oli arvioitavana kolme lääketieteen erikoisalaa, jotka edustavat määrällisesti niin suuria erikoissairaanhoidon ryhmiä, että niillä on vaikutusta sekä kansantalouteen että kansanterveyteen. Tulosten mukaan sekä polvi- ja lonkkaproteesipotilaiden että lanne- ja kaularangan ahtaumapotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani seuranta-aikana merkitsevästi. Lonkan uusintaleikkausten ja kaihileikkauspotilaiden elämänlaadussa paranemista tapahtui vain vähän. Erikoissairaanhoidolle aiheutuneet kustannukset potilasta kohden vaihtelivat euron (kaihikirurgiassa) ja euron (lonkan uusintaproteesileikkauksissa) välillä. Kustannukset laatupainotteista elinvuotta kohden olivat alhaisimmat lannerangan ahtaumapotilailla, euroa ja korkeimmat lonkan uusintaproteesileikkauksessa, euroa. Yo-sairaanhoitopiirien johto koolla Oulussa Viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin johtohenkilöt kokoontuivat yhteiseen valokuvaan neuvottelupäivillään Oulussa. Ohjelmassa olivat ajankohtaiset asiat, kuten mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus, erityisvastuualueiden välinen yhteistyö, talous, hoitotyön prosessien kehittäminen, erikoissairaanhoidon henkilöstömitoitus jne. (Kuva: Pirjo Pyhäluoto) 21

22 T yö ja tekijä Teksti ja kuva: Olavi Määttä Ulla-Maija puski paineensa äitikirjaksi Kahden murrosikäisen, yhden epileptikkotytön ja yllärikaksosten äiti, OYS: ssa perushoitajana työskentelevä Ulla-Maija Pyykkönen yllätti itsensäkin naputtamalla parissa vuorokaudessa runo- ja ajatelmakirjan äitinä olemisesta, sen vaikeuksista ja ihanuudesta. Kustantaja (Otava) ihastui särmikkääseen tekstiin. Särmikkäältä vaikuttaa myös tekijä. Istun hänen luonaan kahvipöydän ääressä ja kuuntelen innostunutta selostusta äitiydestä, suhteesta työhön, risukiviihmisenä olemisesta ja tummasävyisestä minuudesta. Sanat ryöpsyvät niin vuolaasti, ettei niiden mukana tahdo pysyä. Yritän kuunnella. Sanoillaan hän paljastaa itsensä, persoonansa, ajattelevana ja kokevana ihmisenä. Viiden lapsen äitinä Pyykkösellä on suuri sydän ja iso työmaa kotona. Lapset hän kertoo asettavansa aina etusijalle. Koulutukseltani olen puuseppä-perushoitaja, kirpputorikerääjä, itse näpertelijä, käden taitaja. Tämä kirja on uusi aluevaltaus. En ole elänyt helppoa elämää Maalaistalossa Suomussalmen Kerälän kylän Sakaralla v syntynyt Ulla-Maija pitää itseään melankolina, alakuloon taipuvana. Pidän itseäni aika mustana ihmisenä. Ihmiset ihmettelevät tätä, koska he näkevät minut iloisena, positiivisena ja nauravana. Todellisuudessa mielialani vaihtelevat. Minulla on ollut paljon käsittelemättömiä asioita lapsuu- desta. Elämässä on ollut kriisejä. Isä kuoli, kun olin 15-vuotias. Se oli hirveä menetys, mutta en näyttänyt sitä kenellekään. Kun äiti kuoli kuusi vuotta sitten Alzheimerin tautiin ja syöpään, itkin samalla isän menetyksen yli. Sitten ajattelin, että jossakin vaiheessa asiat on nostettava pöydälle. Oli pakko kelata elämän asiat, että pystyin jatkamaan eteenpäin. Hän sanoo uskovansa, että ihminen selviää aika mahdottomistakin asioista. Ainakin minä olen selvinnyt. En ole elänyt helppoa elämää. Olen joutunut käsittelemään menneitä asioita aikuisiässä. Nyt minulle on tullut niistä vahvuuksia. Kotiäitinä Ulla-Maija siirtyi v Päivärinteeltä perushoitajaksi OYS:aan. Esikoinen, Miikka, syntyi äidin ollessa 27-vuotias. 30 vuoden iässä syntyi Minna-Maaria. Kolmen vuoden päästä syntyi erityislapsi, Maiju, jolla on keskivaikea kehitysvamma ja epilepsia. Elvytin 1,5-vuotiasta Maijua kotona, kun hän sai kuumekouristuksia ja oli melkein hengetön. Silloin oli raskasta. Pääsin sairaalapastori Hannele Lusikan työnohjaukseen, kun Maiju oli teholla. Siinä vaiheessa minulle tuli hirveä menettämisen pelko. En jäänyt epätoivoon. Ulla-Maija oli välillä töissä. Sitten syntyivät yllärikaksoset 38-vuotiaana. Mietin, miten jaksan. Valintani oli selvä. Paikkani oli kotona siinä tilanteessa. Kaiken kaikkiaan hän oli kymmenen vuoden ajan kotiäitinä. Kirjoittaminen alkoi sattumalta Vaikka kirjan kirjoittamiseen kykenee moni, arvostetun kustantajan hyväksymäksi tuotetta on ensikertalaisella vaikea saada. Ulla-Maija Pyykkönen ei ole lukenut kirjoja eikä kirjoittanutkaan. Lukihäiriöisenä hän en koskaan osannut kuvitella, että kirjoittaisi joskus kirjan. Olihan hän kerran aikaisemminkin kirjoittanut itselleen liuskan pituisen puheen, ensimmäisen kirjoituksensa, jonka hän oli puhunut äitinsä haudalla. Hän oli puhunut ääneen hankalista asioista, ikävästä, kaipauksesta. Oli marraskuu Yhtenä aamuna jäin kaksoistyttöjen, Esikoiskirjailija ja perushoitaja Ulla-Maija Pyykkönen elementissään kotipöydän ääressä. Sannan ja Sohvin, kanssa kotiin. He käsittelivät aanelosia. Otin yhden. He kysyivät, mitä äiti tekee. Piirrätkö vai kirjoitat? Silloin otin lyijykynän ja rupesin kirjoittamaan. Sain sinä aamuna 60 ajatusta ja seuraavana aamuna lisää 40 ajatusta. Olen impulsiivinen. Toimin spontaanisti enkä jää miettimään asioita. Hän näytti kirjoitelmiaan tuttavalle, joka kehotti lähettämään ne kustantajalle. Tuttava, joka oli kokenut kipeän lapsettomuuden, koki tekstit erikoisen hyviksi. Mutkien kautta löytyivät yhteydet Otavaan ja kustannussopimus tehtiin kesällä Olen omistanut kirjani rakkaille lapsilleni, jotka ovat opettaneet ja opettavat edelleen 22

23 minulle uusia asioita elämässä. Eivät lapset kasvata vanhempia, vaan he opettavat elämän realiteetteja, uusia asioita, avaavat uudenlaisen maailman. Kirjassa on noin 70 ajatelmaa ja mietettä, eräänlaista minirunoutta, ajatuksia, elettyä elämää äitiydestä. Minusta ne ovat pään tuotoksia, ajatuksia äitiydestä. Haluan, että ihmiset näkisivät tekstin mahdollisimman monessa valossa. Kirjoittaminen on Ulla-Maijalle ollut kuin sisäisen patin purkamista. Kaikilla ihmisillä on samanlaisia patteja, joista on hyvä päästä eroon. Luota ja usko itseesi. Kuuntele itseäsi, mene luontoon rauhoittumaan, löydä oma kanava patin purkamiseen. Puhuminenkin on hirveän tärkeätä. On vapauttava tunne mennä töihin Ulla-Maija on ollut nyt työssä yhteen menoon vuoden päivät OYS:n osastolla 35. Lapset ja koti ovat tärkeitä. Silti on vapauttavaa lähteä töihin. Se on hengähdystauko. Kun kotiäitinä itsetunto menee alaspäin, työelämään mennessä se nousee. Minusta on upeata olla työssä, kun siitä saan kiitosta. Kotona kiitoksen joutuu onkimaan ja siellä äitiä ryvetetään joskus pahasti. Entä kun monet eivät tunnu viihtyvän työssä? Jotkut työkaverit ovat sanoneet, että minullahan on menossa kuherruskuukausi työn kanssa, kun olen ollut paljon kotona. Ulla-Maijan mielestä pienten lasten äidin paikka on kotona. Tämä kanta näkyy myös kirjan sivuilla. Lähden siitä, että lasten kasvattajia ovat vanhemmat, isä ja äiti. Äidin paikka on kotona. Se on tärkeätä ja arvokasta lapsille. Monta kertaa sanotaan, että lapset tarvitsevat virikkeitä. Voihan olla, ettei äiti ole kotiäiti, ja joskus on taloudellisia paineita ja elintaso voi laskea. Hän myöntää äidin paineet, kun hänen pitää pystyä olemaan sekä hyvä äiti kotona että hyvä työntekijä töissä. Minulla on arvokas periaate, että jos olen itse kotona, lapsetkin ovat kotona eivätkä päiväkodissa. Se on niin lyhyt aika, kun lapset ovat pieniä. Kiinnostuneita kävijöitä riitti ja työpaikat kiinnostivat sairaanhoitopiirin osastolla TERVE-SOS 2007 messuilla Oulussa OYS:n Lastenpsykiatrian poliklinikka otti vastaan 700 euron lahjoituksen. Raha kertyi hyväntekeväisyysrokkifestareiden koko tuotosta. Festareilla soitti neljä oululaista blues-, rytmiblues- ja rokkibändyä (Chicago Bar, Köpöt Rulez, Grabulator ja Butter Brothers). Yksi hyväntekeväisyysfestareiden vetäjistä, urologi Pekka Kunelius luovutti shekin lastenpsykiatrian pkl:n vastuuhenkilöille Hanna Ebelingille, Anna-Maija Puustille ja Pirjo-Liisa Kurjelle. (Kuva: Mika Kilpeläinen) 23

24 P otilasyhdistys Teksti ja kuvat Anne Räisänen Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistys ry Astma ja allergiat koskettavat suurta osaa suomalaisista Toiminnanjohtaja Marjut Savuoja esittelee Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistyksen toimistolla välineitä, joilla pikkulapselle voi antaa astmalääkkeen. Toimiston monipuolisesta materiaalista voi vuokrata vaikkapa ilmanpuhdistimen tai lainata allergiakeittokirjan. Kevät ja kesän lähestyminen merkitsevät monille muutakin kuin auringonpaistetta ja lomaa. Keväällä lisääntyvät hengitysilman epäpuhtaudet sekä siitepölyt vaikeuttavat monen elämää, kun jopa joka toinen suomalainen kärsii elämänsä jossain vaiheessa astmasta tai allergisista oireista kuten allergisesta nuhasta. Siitepölyallergikot ovatkin yksi suuri ryhmä, joka hakee usein tietoa ja neuvoja Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistyksen puhelinneuvonnasta, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjut Savuniemi. Muita neuvontaa tarvitsevia ryhmiä ovat astmaa sairastavat sekä ruoka-aineallergikot, Savuniemi selventää työsarkaansa. Nykyään eniten yhteydenottoja tulee kuitenkin sisäilman ongelmiin liittyen. Sisäilman laatua koskeviin kysymyksiin yhdistyksestä annetaan vastauksia tasaisesti ympäri vuoden. Neuvonnan lisäksi Astma- ja allergiayhdistys toimii monella muullakin tavalla jäsentensä hyväksi. Tietoa jaetaan esittein ja Allergia & Astma -lehden kautta. 24 Allergiaan tai astmaan sairastuneet saavat tarvitessaan yhdistyksestä tukihenkilön. Yhdistys järjestää myös erilaisia luentotilaisuuksia, keskusteluryhmiä, retkiä ja liikuntatapahtumia. Se pyrkii myös vaikuttamanaan päättäjiin ja organisaatioihin, jotta astmaa ja allergioita sairastavat huomioitaisiin paremmin yhteiskunnan palveluissa. v Neuvonta ja palvelut tärkeitä jäsenille Astmaa tai allergiaa sairastavalle lomamatkalle lähtö ei ole ihan yksinkertainen juttu. Marjut Savuniemi huomauttaa, että tarjolla ei juurikaan ole hotellihuoneita, mökkejä tai lomaosakkeita, joissa olisi täysi takuu siitä, ettei huoneissa ole ollut koiria tai muita lemmikkejä. Matkailualan henkilöstö ei vieläkään tiedä tarpeeksi asiasta. Esimerkiksi koiran, kissan tai jyrsijöiden hilseen jäämiä voi löytyä tiloista vielä vuosi sen jälkeen, kun eläimiä on viimeksi niissä oleskellut. Yhdistys onkin varannut Rokuan kuntokeskuksesta seurakunnan rivitalosta kaksi asuntoa jäsentensä lomailuun. Näissä asunnoissa ei saa pitää lemmikkejä eikä tupakoida ja niiden siivouksesta vastaa seurakunta, joten tilat soveltuvat erinomaisesti allergisille perheille. Myös ruoka-aineallergiat vaikuttavat perheiden elämään monella tavalla. Yleisimpiä allergisoivia ruoka-aineita ovat maito, muna ja viljat. Marjut Savuoja näkee yhdistyksen roolin tärkeänä siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy ensimmäinen ruokaaineallergiaa sairastava lapsi. Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistys ry Yhdistyksen kautta perhe saa tukihenkilön, joka auttaa uudessa tilanteessa. Lisäksi tarjolla on ruoanvalmistusohjeita ja muuta tietoa sairauteen liittyen. Ruokaaineallergikkojen asioita ei Savuojan mukaan juurikaan ajeta muissa potilasjärjestöissä. Tukihenkilöitä on luonnollisesti astmaa tai allergiaa sairastavillekin. Tukihenkilöitä koulutetaan myös lisää koko ajan. Diagnoosin jälkeen hoitohenkilöstö ohjaa astmaatikot ja allergikot ottamaan yhteyttä yh- - Pyrkii astmaa ja allergiaa sairastavien elämän laadun ja toiminta edellytysten parantamiseen - Toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (paitsi Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo, joilla oma yhdistys) - Jäseniä noin 1650, jäsenmaksu 24 euroa v. 2007, sisältää mm. Allergia & Astma -lehden viisi nroa/v. - Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Katja Törmi - Yhdistyksen neuvojana toimii Ulla-Maija Tyni - Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Marjut Savuoja - Allergia- ja Astmaliitto ry:n jäsenyhdistys - Kotisivut: wnet.suomi.net/kotisivu/astmajaallergiayhdistys ja

25 distykseen. Lisäksi Savuoja kertoo yhdistyksen edustajan käyvän tiedottamassa palveluista OYS:n järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Allergia- ja Astmaliitto pitää omiakin sopeutumisvalmennuskursseja. Nuorille, lapsiperheille ja aikuisille suunnatut kurssit ovat osallistujille ilmaisia, ja vanhemmille korvataan matkat ja töistä poissaolot. Kursseille riittää tulijoita, joten ensisijaisesti mukaan otetaan ensikertalaiset tai heidät, joiden sairaus on pahentunut tuntuvasti. Kurssille hakeva tarvitsee lääkärin lausunnon. Yleinen tiedotus astmaan ja allergioihin liittyen muodostaa merkittävän osan yhdistyksen toiminnasta. Savuoja esittelee kymmenkunta opasta, joista sairastuneet, terveydenhoitohenkilökunta ja esimerkiksi apteekit saavat tärkeää tietoa astmaan ja allergioihin liittyen. Yhdistys järjestää myös tietoiltoja, tänä keväänä esimerkiksi ilmanlaatuun liittyen. Tietoa levitetään lisäksi valtakunnanlaajuisesti vuosittaisella allergiaviikolla sekä pujoteemaviikoilla heinä-elokuussa. Pujon aiheuttamat allergiset oireet ovat hyvin voimakkaita. Sisäilmasta voi taas kysellä Oulun yhdistykseltä maksutta, mutta Allergia- ja Astmaliiton maksullisissa numeroissa Helsingissä vastaavat asioihin syvemmin perehtyneet asiantuntijat. Sisäilmasta puhuttaessa kannattaa pitää mielessä, että huono ilmanlaatu saattaa johtua kosteus- tai homeongelmien ohella myös toimimattomasta ilmanvaihdosta, Savuoja muistuttaa. Hyvä kunto auttaa astman hallinnassa. Oulussa liikuntamuodoista erityisen suosittuja ovat olleet yhdistyksen järjestämät uimakoulut. Yhdistyksellä on lisäksi Oulun kaupungin kautta oma liikuntavuoro, joka on jäsenille ilmainen. Syksyisin järjestetään vielä liikuntatempauksia esimerkiksi Hietasaaressa. v Aktiivisella vaikuttamisella saatu parempia palveluja Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan eri tahoihin monin tavoin Astma- ja Allergiayhdistys esitteli toimintaansa Oulun kansainvälisessä toimintakeskuksessa Villa Victorissa toukokuun lopussa. Ohjelmaan kuului muun muassa tuote-esittelyjä ja PEF-mittauksia. allergiaa ja astmaa sairastavien palvelujen parantamiseksi. Yhteistyössä Oulun kaupunginteatterin kanssa on järjestetty tuoksuttomia ja savuttomia teatteriesityksiä, joissa henkilökunta tai yleisö ei käytä hajuvettä, partavettä, tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita eikä tupakoi ennen esitystä tai sen jälkeen. Jäsenistöltä näistä tuoksuttomista illoista on tullut oikein positiivista palautetta. Ouluhallissa ei järjestetä enää koiranäyttelyitä, kun huomattiin, että hallilla liikuntaa harrastavat lapset saivat siellä toisinaan allergiakohtauksia. Hallissa suoritettiin yhdistyksen aloitteesta näyttelyiden jälkeen mittauksia, joiden tuloksien perusteella kaikkien eläinten tuonti Ouluhalliin kiellettiin. Yhdistys pyrkii palvelujen parantamiseen vetoomuksin. Eri tahoihin on vedottu esimerkiksi allergisoivien kasvien poistamiseksi julkisista tiloista. Yksi viimeisimmistä toiveista on saada uimahallin avainrenkaat vaihdetuksi muovisiksi, sillä osa asiakkaista on allergisia nykyiselle materiaalille, luonnonkumille eli lateksille. Kaupungille kuuluu velvollisuus järjestää liikuntamahdollisuuksia erityisryhmille, joihin astmaatikotkin kuuluvat. Vetoomuksella kaupungin tukema Diabetesyhdistyksen kanssa yhteinen liikuntavuoro saatiin säilytetyksi. Myös uimahallivuoro on saatu näin turvatuksi. Allergia- ja Astmaliiton palvelut puolestaan löytyvät Oulun Kumppanuuskeskuksen toimistosta, jossa uutena Pohjois-Suomen aluesihteerinä aloittaa Jenni Parkkonen. Liitto toimii valtakunnan tasolla monipuolisesti, ja on muun muassa kouluttanut Finnairin ja VR:n henkilökuntaa, jotta astmaatikot ja allergikot voisivat matkustaa turvallisesti. Marjut Savuoja huomauttaa, että tällä saralla on vielä tehtävää, samoin kuin erityisruokavalioiden huomioimisessa matkailualalla. Marjut Savuoja näkee yhdistyksen toiminnalle vielä runsaasti haasteita tulevaisuudessa. Esimerkiksi tänä keväänä huhtikuussa Oulunkin ilmanlaatu kävi muutamana päivänä erittäin huonona. Savuoja toivookin, että katujen puhdistamiseen katupölystä kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Parasta olisi, jos kadut pestäisiin keväisin veden kanssa. Toinen, tunteitakin herättävä kysymys on parveketupakointi. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi ongelmasta ja siitä keskustellaan tiedotusvälineissäkin. Olisi tärkeää, etteivät astmaatikot ja allergikot joutuisi alttiiksi tupakansavulle omissa kodeissaan. Ravintolathan tulivat savuttomiksi nyt kesäkuun alusta lukien. Astma ja allergiat liittyvät usein yhteen Tilastoista päätellen astma ja allergiset sairaudet ovat lisääntyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Syiksi on esitetty muun muassa mikrobiympäristön muuttumista, lasten infektiosairastavuuden muutoksia sekä kaupungistumisen mukanaan tuomia elinympäristön ja elintapojen muutoksia. Joillekin allergeeneille myös altistutaan enemmän kuin ennen. Allergisen ihmisen immuunijärjestelmä toimii liian voimakkaasti, sillä se puolustautuu harmittomia aineita, kuten siitepölyä tai joitain ruoka-aineita vastaan. Myös lääkeaineet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Samalla henkilöllä voi olla useita allergisia sairauksia. Toisaalta oireilun taso voi vaihdella iän mukana niin, että oireet voivat hävitä kokonaan pitkiksikin ajoiksi. Astma taas on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, joka häiritsee keuhkojen toimintaa erityisesti aiheuttamalla keuhkoputkien ahtautumista. Lapsuusiän astma paranee usein. Useimmat astmaa sairastavat lapset ovat myös allergisia jollekin ympäristön hengitettävälle allergeenille. Aikuisilla on yleisempi niin sanottu sisäsyntyinen astma, jossa allergiaa ei ole taustalla. Astmaa ja allergiaa on monentasoista, vaikeaa ja vähäoireista. Vain pienellä osalla sairaudet ovat vaikeaasteisia. Sekä astmaan että eri allergioihin on olemassa tehokkaita lääkkeitä. Lisäksi hoidon onnistumiseksi oireiden aiheuttajat on poistettava ravinnosta ja ympäristöstä mahdollisimman tarkasti. Myös hyvä yleiskunto auttaa erityisesti astman hallinnassa. Lähde: Allergia- ja Astmaliiton esitteet) 25

26 Teksti ja kuva: Olavi Määttä Sari työllistyi Osaava-projektin kautta Sari Keskinen naputtelee tietokoneen ääressä OYS:n lastenklinikalla PowerPoint-esitystä. Mieli on aurinkoinen eikä se johdu pelkästään ikkunasta tulvivasta auringonvalosta. Taidot tietokoneen monipuoliseen käyttöön hän sai viime vuonna Osaava-projektissa, jossa hän suoritti mm. Avartumin järjestämän kolme kuukautta kestäneeen A-ajokorttikoulutuksen. Sen seurauksena Sari sai työpaikan, sellaisen, josta hän aidosti myös pitää. Atk-koulutukseen kuului kuukauden työharjoittelu. Kävin täältä kysymässä ja pääsin. Sitten työsuhdetta on jatkettu, kertoo Sari, joka aloitti työt Lastentautien klinikalla viime syyskuussa. Työnkuva on monipuolinen ja innostava. Työni on itsenäinen. Olen 26 Sari Keskinen pitää kovasti työstään, josta hän kertoo saaneensa runsaasti myönteistä palautetta. päässyt käyttämään täysillä kaikkia osa-alueita, jotka A-ajokortissa suoritettiin, ja enemmänkin. Minulla on jo ennestään kokemusta monenlaisista töistä. Esimerkiksi diplomi-kosmetologin ammattiin valmistuin v Koska se työ ei kuitenkaan enää tuntunut mielekkäältä, suuntauduin toiselle alalle. Tästä paikasta tykkään hirveästi. Yksi aamu töihin kävellessäni ihmettelinkin, miksi minusta on joka aamu niin ihana tulla tänne. Sitten huomasin, että nyt ensimmäistä kertaa olen työpaikassa, jossa annetaan positiivista palautetta avoimesti. Ihmiset ovat aidosti kiitollisia siitä, että olen täällä auttamassa, hän kertoo iloisena. Työhön valmennusta Osaava-projektit ovat työelämäosaamisen valmennusta. Niitä hallinnoi OYS:n Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö. Niiden avulla ohjataan yli 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia työllistymään ja koulutukseen. Osallistujia on tähän mennessä ollut n. 120, kukin noin vuoden ajan. Kaikilla osallistujilla ei ole ammatillista koulutusta, mutta suurimmalla osalla on takanaan ammatillisia kursseja, ammattikoulu, opisto-, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Heidän työkokemuksensa käsittää erilaisia tehtäviä, joten monenlaista ammattitaitoa näistä ryhmistä on löytynyt. Projektin yhtenä tavoitteena on saada työnantajat ja työntarvitsijat kohtaamaan ja aloittamaan yhteistoiminta esimerkiksi työkokeiluilla, kertoo projektipäällikkö Toivo Gullstén. Lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö on järjestänyt työllistämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtääviä projekteja jo vuodesta 1995 lähtien. Niiden rahoituksesta vastaavat Pohjois- Pohjanmaan Työvoima ja elinkeinokeskus (TE-keskus), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä kunnat ja yksityiset työnantajat. Gullsténin mukaan noin joka kolmas projekteihin osallistuneista on päässyt tätä kautta työelämään, osa lyhyemmäksi ja osa pidemmäksi aikaa. Lähes kaikki työkykyisiksi havaitut ovat ottaneet selvän askeleen työelämän suuntaan. Ennen työn käynnistymistä kaikille projektiin tuleville tehdään työkuntotutkimukset OYS:n kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Perustutkimusten lisäksi on tarvittaessa järjestetty vaativiakin lisätutkimuksia työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi sekä mahdollisen hoitoonohjauksen järjestämiseksi. Suurimmalla osalla osallistujista on mahdollisuus osallistua psykososiaalista toimintakykyä parantaville noin kuusi viikkoa kestäville kursseille, joihin sisältyy viikon mittainen atk-perustaitojen kehittämisjakso. Lisäksi atk-taitojen ammatillisempaa koulutusta haluaville on järjestetty kolme kuukautta kestänyt Mikro työvälineenä - kurssi. Merkittävimpänä projektin toimintana voitaneen pitää osallistujille annettavaa ammatillista ohjausta, jota antavat ammatilliset kuntoutusneuvojat, kouluttajat ja työvalmentajat. Kuntoutusneuvojat ovat tukena alusta lähtien kartoittamassa aluksi henkilöiden työ- ja koulutushistoriaa ja etsimässä niitä ominaisuuksia tai vahvuuksia, joiden varaan he voivat omaa tulevaisuuttaan rakentaa. Tässä ammatilliset kuntoutusneuvojat ovat vahvasti tukena. Tavoitteena on hyödyntää kaikkea elämän aikana koettua ja ottaa oppia aikaisemmista onnistumisista ja myös virheistä. Yhtenä merkittävänä työllistämistä tukevana keinona käytetään työkokeilua, joka on työnantajille maksuton ja jonka aikana työkokeilija saa ylläpitokorvauksen normaali toimeentulonsa lisäksi. Työvalmentajat ovat projektiin osallistuvien tukena hankkimassa työ- ja työkokeilupaikkoja ja myös ohjaamassa asiakkaita heidän työpaikoillaan työnantajien edustajien lisäksi. Työvalmentajien työpaikoilla tapahtuva ohjaus helpottaa asiakkaiden sijoittumista työpaikoille, koska joillakin on aikaisemmista työsuhteista kulunut jo vuosia eikä työpaikoilla ole aina resursseja heidän kannaltaan riittävään ohjaukseen, Gullstén sanoo.

27 Yhteispäivystyksessä otetaan käyttöön tarkennettu kiireellisyysluokitus Oulun seudun yhteispäivystyksessä otetaan käyttöön potilaiden kiireellisyysluokitus. Muutoksen avulla pyritään ohjaamaan päivystyksen voimavarat entistä paremmin välitöntä ja kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen. Yhteispäivystykseen tuleville potilaille tehdään hoidon tarpeen kiireellisyyden arvio. Kiireellisyyttä kuvataan A-, B-, C-, D- ja E-tunnuksella. A- ja B-ryhmät kuuluvat päivystyksellisesti erikoissairaanhoidon piiriin. C- ja D-ryhmään kuuluvat päivystyksellisesti perusterveydenhuollon piiriin. Jos terveysongelma on arvioitu E-ryhmään kuuluvaksi, se ei vaadi hoitoa yhteispäivystyksessä. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioi kokenut sairaanhoitaja. Arviointi perustuu useissa Suomen päivystyspisteissä käytössä olevaan luokitteluun. Jos päivystykseen tulevan potilaan terveysongelma arvioidaan E-ryhmään kuuluvaksi, hänelle annetaan oireiden mukaista terveysneuvontaa ja ohjataan oman terveysaseman palveluiden piiriin. Terveysasemien yhteystiedot löytyvät kuntien internet-sivuilta tai puhelinluettelosta. Sairauslomatodistuksia antavat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat terveysasemien vastaanotoilla. Jos vuorotyötä tekevä tarvitsee sairaslomatodistusta virka-ajan ulkopuolella, sen voi kirjoittaa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja. Jos E-ryhmään arvioidun henkilön voinnissa tapahtuu muutoksia ja oireet pahenevat, Apua kiireellistä hoitoa vaativiin sairauksiin Päivystyksessä annetaan apua kiireellistä hoitoa vaativiin sairauksiin ja tapaturmiin. Päivystyksellisiä terveysongelmia ovat esimerkiksi Kova rintakipu Uudet halvausoireet Runsas verenvuoto (esim. verioksennus, iso vuotava haava) Vastasyntyneen lapsen kuume Isot vammat ja luunmurtumat Tajunnan tason heikentyminen, äkillinen sekavuus Äkillisesti alkanut kova päänsärky Hengitysvaikeus Äkillisesti alkanut kova tai paheneva vatsakipu Kova korvakipu, johon särkylääke ei ole auttanut on syytä ottaa yhteyttä ensisijaisesti ter veysneuvontapuhelimeen ( ) tai terveysasemalle. Terveysneuvontaan kannattaa soittaa aina, kun potilas tarvitsee hoito-ohjeita tai tietoa oikeasta hoitopaikasta. Terveysneuvonta palvelee vuorokauden kaikkina aikoina. - Tällä uudella kiireellisyysluokituksella varmistamme päivystyspoliklinikan kyvyn hoitaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevat potilaat sujuvasti ja laadukkaasti, korostavat yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon ylilääkäri Antti Koskinen, vs. osastonylilääkäri Timo Lauri ja vs. osastonhoitaja Eija Liuska. Arvioiden mukaan Oulun seudun yhteispäivystyksen asiakkaista runsas kolmannes kuuluu luokituksen E-ryhmään. Luokituksen mukaan heidän oikea hoitopaikkansa olisi oman kunnan terveyskeskus tai terveysasema. Jos sen ryhmän kävijöiden määrä pienenee, päivystyksen henkilökunnalle jää enemmän aikaa kiireellisten päivystyspotilaiden hoitoon ja tutkimiseen. 27

28 V a p a a - a i k a Psykiatrian väki kävi juoksukoulussa Juoksemisen taito on rapistunut. Edes käveleminen ei tahdo maistua. Työssä ja kotona väsyttää, masentaa, ahdistaa Mitä neuvoksi? OYS:n Psykiatrian klinikan väki lähti juoksukouluun keräämään hyvää mieltä ja energiaa. Porukasta valikoitui 20 halukasta. Kevään aikana he tekivät juoksemisesta yhden pääasioistaan ja kävivät viikoittain opettelemassa juoksemisen aakkosia. Treenit pidettiin Ouluhallilla tai ulkona. Kauden päätös pidettiin Raatin kentällä. Halukkaiden kunto testattiin kuuden tai 12 minuutin juoksulla. Valmentajina toimi alan yrittäjä Riitta Kallio-Kokko tyttärensä Sannan kanssa. Kun katseli päätöspäivänä ryhmän menoa, saattoi todeta, että olisihan koulu tehnyt hyvää minullekin. Ohjaaja korostaa, että peruskestävyyslenkeillä juostessa pitää pystyä puhumaan. On turha lähteä tekemään heti tehoharjoitteita, jos peruskunto ei ole kohdallaan. Välillä kävellään ja välillä hölkätään niin, että se tuntuu helpolta. Juoksukoulussa painotetaan, että koko kroppa pitää saada liikkeelle. Jalkojen lisäksi kädet r ytmittävät ja vauhdittavat. Useimmilta aloittelijoilta ja kuntoilijoilta unohtuu myös lihaskunnosta huolehtiminen. Vatsaja selkälihakset on saatava kuntoon, jotta pystyy selviytymään kivuitta edes arjen vaativista askareista ja työstä. - On aikuisia ihmisiä, jotka haluavat oppia juoksemaan. Nyt käyn lenkillä viisi kertaa viikossa. Olimme niin innokkaita, että maksoimme juoksukoulun itse. Olisi pitänyt hoitaa rahoitus johtoryhmän kautta. Heiltä puuttuu kunto. He eivät ole tottuneet edes työmatkoja kulkemaan. Tulee huono olo, heikottaa ja pyörryttää. Kuvitellaan, että juokseminen on kamalan vaikeaa. Juokseminen on maailman helpointa, Kallio-Kokko sanoo. Juoksuharrastus on myös halpaa. Juoksuun liittyen opeteltiin pitämään hauskaa. Huomiota kiinnitettiin etenemistapaan, ettei tulisi polvi- ja lonkkakipuja ym. Jokaisella on oma juoksutekniikkansa. Ohjaaja pyrki karsimaan perusvirheet. Yksi lähtökohta on vartalon oikea asento juostessa. Sivusta katsoen ei saisi olla liikaa etu- eikä takanojassa. Vahvoilla selkä- ja vatsalihaksilla saadaan ylävartalo pysymään paikallaan. Ryhti hyväksi eikä juosta pylly pitkällä polvet koukussa. Askel pyörii ja rullaa. Jalkaterä ei saisi laahata, jolloin väistämättä rupeaa juostessa heittämään jalkaa sivukautta. Se rasittaisi väärällä tavalla lonkkia ja polvia. Jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin. 28

29 Teksti ja kuvat: Olavi Määttä Niska- ja hartiaseutu on paremmassa kunnossa. On tämä ollut hirveän mukavaa. Ennen juoksukouluun tuloa jaksoin hölkätä sata metriä. Nyt jaksoin juosta viisi minuuttia yhteen menoon ennen kuin piti pistää kävelyksi. Entä käsien käyttö? Useimmat pelkäävät käyttää käsiään. Tavallisimmat virheet seuraavanlaisia: Hartiat ovat jäykkinä, olkapäät vain heiluvat juostessa edestakaisin, käsiä pidetään koukussa paikallaan ja yläkroppa kiertää. Katseen ja rintakehän pitäisi olla suoraan eteenpäin. Nyt osataan juosta. On opittu käyttämään käsiä juoksussa. Juostaan paljon nopeammin kuin ennen. Me on opittu tekemään itse lihashoitoa ja hierontaa. Nyt jaksetaan paremmin töissäkin, kun liikutaan raittiissa ilmassa. Opeteltiin ottamaan kädet rohkeasti ja tehokkaasti mukaan. Liikkeen pitäisi tapahtua olkanivelissä. - Kun jaloista alkaa puhti loppua ja kroppa väsyy, me huudamme, että ottakaapa kädet käyttöön. He sanovat, että käsien avulla löytyy kummasti lisää vauhtia ja askeleeseen rytmiä. Jalkojen on pakko tulla mukana, kun kädet tekevät töitä, ohjaaja sanoo. Jumi-Vex-juoksukoulussa on kiinnitetty huomiota myös sykkeeseen. Sykemittari on hyvä apuväline, jos tavoittelee esimerkiksi monipuolisia vauhtikestävyysharjoituksia. Tarvitseeko ostaa ensin sykemittari? - Ei, ensin lenkkarit. Urheiluliikkeessä osaavat opastaa myös aloittelijoita. On hyvä tietää, juokseeko asfaltilla vai pururadalla, koska pohjissa saattaa olla erilainen joustavuus. Jalassa lenkkareiden pitää tuntua hyvältä. Hinta ei ole ensimmäinen peruste. Jos sovittaessa tuntuu, että painaa jostakin, kenkä on vääränlainen. Kallio-Kokko ker too antaneensa myös kotiläksyjä: Käykääpä perjantaina jumpassa tai kuntosalilla, menkää viikonloppuna kävely-, hölkkä- tai pyörälenkille jne. Ihmiset kaipaavat sitä, että heille annetaan ohjeita ja heitä vähän patistetaan. Ohjelmaan kuuluu myös ravitsemusohjausta, omien jalkojen hierontaohjausta, venyttelyharjoitusta jne. Osa juoksukoululaisista juoksi alkukesästä kympin tai puolimaratonin eri tapahtumissa, joten valtavaa kehitystä tapahtui. Osa on saanut juoksukipinän pienemmillä tavoitteilla. Psykiatrian klinikan henkilökunnasta juoksukoulussa sen loppuun asti olivat mukana: Anne Pelkonen, Katja Haaranen, Anne Isteri, Johanna Heikkinen, Teija Tanska-Kinnunen, Taina Peuranen, Raija Halunen, Leena Outinen-Härkönen, Riikka Roisko, Kaisa Karvonen, Lea Häyrynen, Juha Karvonen, Anneli Partanen, Eila Huovinen, Paula Seppälä, Kaisa Riala ja Minna Dahlström. Ryhmän toivomuksesta juoksukoulu jatkuu syksyllä. 29

30 Laboratorioväki testasi uuden analysaattorin käyttäjäpäivillä Oulaskankaalla Laboratorioväkeä 14 laboratoriosta Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalta oli koolla Oulaskankaan sairaalassa käyttäjäpäivillä, jossa testattiin uusi kliinisen kemian analysaattori, Konelab PRIME: Koestuksesta vastasi kemisti Ulla-Maija Vainio Oulaskankaan sairaalan laboratoriosta ja sen toteutti laboratorion ulkopuolinen työntekijä, sairaalakemisti Eevastiina Marjoniemi. Koestus toteutettiin aidossa sairaalaympäristössä. Siinä testattiin monin tavoin laitteen käytettävyyttä, toimivuutta, huollettavuutta ja luotettavuutta sekä verrattiin laboratoriomenetelmien tulostasoa OYS:ssa saatuihin tuloksiin. Koestus onnistui hyvin. Saadut tulokset esiteltiin kesäkuun alkupuolella Amsterdamissa pidetyssä kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kongressissa. Konelab PRIME on täysin kotimainen analysaattori. Se on kehitetty ja valmistettu Vantaalla. Laitteella voidaan analysoida laajasti kliinisen kemian tutkimuksia, spesifisiä proteiineja, lääkeaineita ja huumeita. Analysaattoria voidaan suositella keskussairaalan ja aluesairaalan kokoisiin laboratorioihin. Analysaattorin on lanseerannut Thermo Fisher Scientific Oy. Yritys tuottaa sekä kotimaiselle että kansainvälisille markkinoille laboratoriokäyttöön mm. analysaattoreita ja reagensseja, pipettejä ja pipetinkärkiä. Tällä hetkellä Konelab-analysaattoreita on Suomessa lähes 200. Tilaisuudessa oli yli 60 osallistujaa. Ylilääkäri Asko Rantala Uusi kotimainen kliinisen kemian analysaattori, Konelab PRIME. (Kuva: Harry Kumlin) kertoi toiminnasta ja Oulaskankaan sairaalan erinomaisen hyvästä menestyksestä valtakunnallisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Laboratorion hyvä työil- mapiiri heijastuu varmasti omalta osaltaan myös asiakkaisiin. Konelab PRIME -analysaattori otetaan käyttöön Oulaskankaan sairaalassa kesän aikana. Sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontui Maanantaina 4. kesäkuuta koolla ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto hyväksyi vuoden 2006 tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa ja toimintatuotot 363,3 milj. euroa. Toimintakate oli 14,4 milj. euroa ja vuosikate 14,5 milj. euroa. Poistoihin kirjattiin 15,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin konsernin tytäryhtiöt mukaan lukien toiminnallinen tulos oli tasapainossa. 30

31 Onnitteluvuorossa henkilöstöjohtaja Pentti Peltola, rekrytointipäällikkö Pirjo Kejonen (Peltolan takana), hallintoylihoitaja Liisa Ukkola ja toimistosihteeri Maija Holopainen (vasemm.). Teksti: Olavi Määttä Kuva: Anneli Valtonen Marja-Liisa Pylväs 60 vuotta Monitoiminainen Marja-Liisa Pylväs on saavuttanut 60 vuoden iän. Juhlallisesti kokoonnuttiin merkkipäivänä leirikeskukseen (entiselle hiihtomajalle) Oulun Lämsänjärvelle. Marja-Liisa Pylväs on toiminut lähes neljännesvuosisadan OYS:n sairaanhoitohenkilöstön pääluottamusmiehenä (vv ) ja sen jälkeen projektitehtävissä ja nyt rekrytointiyksikössä hoitohenkilöstön rekrytoijana. Pylväs tuli v sairaanhoitajaksi korvaleikkausosastolle Kainuun keskussairaalasta. Erikoistuttuaan leikkaussairaanhoitoon hän työskenteli erikoissairaanhoitajana teholla, kunnes valittiin päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Tehyn ammattiosastotoiminnassa hän kertoo toimineensa ammattiosaston perustamisesta lähtien ollen mm. ammattiosastonsa varapuheenjohtajana ainakin yhden kaksivuotiskauden ja useita vuosia tiedotussihteerinä. Hän on ollut Tehyn valtuuston puheenjohtajana ainakin kaksi nelivuotiskautta ja jatkaa siellä nyt valtuutettuna. Sairaanhoitopiirissä hänellä on meneillään kolmas 4-vuotinen kausi henkilöstöneuvoston puheenjohtajana. Vaparin puheenjohtajana hän on ollut kymmenkunta vuotta. Aktiivisuus on tuottanut muitakin tehtäviä vapaa-ajan toiminnassa. Hiihtojaoston puheenjohtajana hän on ollut kohta 20 vuotta. Kiitureita eli Suomi juoksee viestin porukkaa hän veti 16 vuotta luvun alun syvät lamavuodet olivat Pylvään mielestä hänen pääluottamusmiesvuosiensa kriittisintä aikaa. Tuolloin mm. lakkautettiin ympäristön sairaaloita ja henkilökuntaa siirrettiin yliopistolliseen sairaalaan. Siinä rytäkässä monet pitkään olleet sijaiset jäivät työttömiksi. Siinä vaiheessa väkeä alkoi työn loputtua siirtyä ulkomaille tai muille paikkakunnille. Silloin kylvettiin siemen myös nykyiselle hoitajapulalle. Siinä vaiheessa ruvettiin supistamaan hoitohenkilökunnan koulutusta. Vaikka työelämässä hyvissä ajoin nähtiin, että meillä on pula tulossa, koulumaailmassa ei yksinkertaisesti ymmärretty kehitystä. Esitimme koulutusmäärien lisäämistä. Tiesimme, että koulutus kestää kauan aikaa, joten sieltä ei heti saada väkeä työhön, Pylväs kertoo. Koulutuspaikkamääriä on ruvettu lisäämään vasta nyt hoitajapulan kynnyksellä. Kunnallista vaikuttamista Marja-Liisa Pylväällä on kertynyt merkittäviä tehtäviä myös kunnallisessa vaikuttamisessa. Hän toimii Oulun kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen varajäsenenä ja oman valtuustoryhmänsä (keskusta) puheenjohtajana. Lisäksi hän on sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja ja sen sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtaja. Tässä voi hyödyntää kokemusmaailmaa. Sitä tietoa, mitä saan täällä työelämässä, voin hyödyntää suoraan päätöksenteossa ja toisaalta sitä tietoa, mikä saan kunnallisella puolella, voin hyödyntää työelämässä. En kerää hyötyä vain itseäni varten, vaan käytän sitä niissä tehtävissä, mitä milloinkin teen, hän sanoo. Hänellä on laaja yhteysverkosto eri asioihin ja eri tasoille. Siitä on hyötyä myös rekrytoinnissa. Periaatteenani on, että aina sen tehtävän, mitä milloinkin teen, haluan tehdä sen niin hyvin kuin vain osaan. Rekrytoijana Pylväs haluaa korostaa sairaalan hyvän mielikuvan vahvistamisen tärkeyttä. Kun sairaalalla on hyvä ja vetovoimainen imago, silloin rekrytoijanakin on helpompi tehdä työtä ja saada ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Vapaa-ajan harrastuksistaan Pylväs nostaa tärkeimmiksi hiihdon ja avantouinnin talvella sekä juoksun ja pyöräilyn muina aikoina. Elämänasenne on vahvasti omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Siihen liittyy kesäisin jokaaamuinen uintilenkki Lämsänjärven aalloissa ja talvella pulahtaminen viileään avantoon. 31

32 A y-asiat Tapaturmat ei-toivottuja tapahtumia Teksti: Leena Rauta-aro, työsuojeluvaltuutettu aloiteasiamies OYS Työsuojelun tekemät vuoden 2006 tapaturma-, uhka- ja väkivaltatilastot ovat valmistuneet ja ne löytyvät työsuojelun intranetsivuilta. Tapaturmat kuten myös uhka- ja väkivaltatilanteet kuvaavat työpaikan turvallisuutta, joten tehtyjä ilmoituksia ja niiden analysointeja voidaan pitää turvallisuuden mittareina. Mittaaminen ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan sen avulla saatujen tulosten hyödyntäminen. Turvallisuuden johtamisessa on tärkeää mittareiden tavoitteiden asettaminen, niiden saavuttaminen ja seuranta. Työpaikoilla on syytä tiedostaa, että tapaturmat eivät satu vahingossa, ja inhimillinen erehdys on tutkimusten mukaan riittämätön onnettomuussyy. Virheen takana löytyy poikkeuksetta korjausmahdollisuuksia, jotka ulottuvat laajemmalle kuin virheen tekijään. Turvallisuuden kannalta eitoivottuja tapahtumia ovat esim. tapaturmat, läheltäpititilanteet, sairauspoissaolot, ammattitaudit ja väkivaltatilanteet. Tapaturmailmoituksia tuli vuonna 2006 koko sairaanhoitopiirissä 832, joka on hieman aiempia vuosia enemmän. Ilmoituksia tehtiin OYS:ssa 807, Oulaskankaalla 24 ja Visalassa 1. OYS:ssa siirryttiin viime vuonna uuteen, kokonaislukuja tarkempaan tilastointimenetelmään. Veritapaturmat olivat suurin ryhmä OYS:ssa: 160 neulanpistotapaturmaa ja 47 muulla esineellä, kuten esim. veitsellä, aiheutunutta tapaturmaa. Ympäristötyöryhmän suositusten perusteella hankintatoimisto on hankkinut työpisteiden käyttöön toimivia ja turvallisia erityisjäteastioita. Keskusvarastotavaraksi hankittiin myös taskuun mahtuva neulajäteastia. Seuraava parannus turvallisuuteen ovat jo saatavina olevat turvaneulat, joissa neula menee käytön jälkeen suojaan eikä siten aiheuta pistovaaraa. Toiseksi eniten eli yhteensä 178 tapaturmaa tapahtui OYS:ssa työmatkalla. Liukas keli näkyi suoraan piikkinä työmatkatapaturmatilastossa. Työsuojelu järjestää vuosittain Turvallinen työmatka -näyttelyn. Viime vuoden tilaisuuteen sairaanhoitopiiri sai vakuutusyhtiöltä 700 heijastinliiviä jaettavaksi henkilökunnalle. Niitä onkin näkynyt liikenteessä. Moni työntekijä jäi kuitenkin ilman ja on toivottavaa, että heijastinliivejä saataisiin lisää tänä vuonna. Tapaturmailmoitusten määrä potilaiden siirto- ja avustustilanteissa on lähes kaksinkertaistunut, 68 ilmoitusta. Luvut kertovat osittain kiireestä ja resurssipulasta. Jotkut työntekijät ovat joutuneet toteamaan, että vakuutusyhtiö ei korvaa kaikkia sairauspoissaoloja vedoten johonkin vanhaan vammaan tai kulumiin. Satutettaessa selkä tai muu kehon osa potilaan avustamistilanteissa, on syytä käydä lääkärissä välittömästi, sillä lääkärintodistus helpottaa vakuutusyhtiön kanssa asioimista. Uhka- ja väkivaltatilanteille on oma ilmoituslomake. Koko sairaanhoitopiirissä näitä ilmoituksia tehtiin 343vuonna OYKS:ssa tehtiin 201 uhkatai väkivaltailmoitusta. Eniten oli sanallista uhkaamista (106), kiinni tarttumista (73), potkimista (66) ja lyömistä (66). Sylkemisestä oli jopa 21 ilmoitusta. Jonkin verran on keskusteltu, pitääkö tehdä ilmoitus, jos väkivaltatilanne johtuu potilaan sairaudesta. Tätä on kysytty varsinkin sanallisen uhkaamisen kohdalla. Ilmoittamisen raja ylittyy, kun sanallinen uhkaaminen tuntuu pahalta, vaikuttaa keskittymiseen ja aiheuttaa pelkoa. Vaikka väkivaltatilanne johtuisi potilaan sairaudesta tai muusta syystä, sitä ei tule hyväksyä ja siten siitä tulee täyttää ilmoituslomake. Työnantaja ja esimiehet saavat myös tiedon näillä lomakkeilla. Heillä on vastuu turvallisuudesta ja siten heidän on huolehdittava tilanteisiin puuttumisesta, tarpeellisista turvatoimista ja riittävästä miehityksestä. Tärkeämpi, kuin pelkkien tapaturmalukujen tarkastelu, on syiden selvittely ja niiden perusteella tehtyjen korjaavien toimenpiteiden seuranta. Syiden selvittelyssä ei pidä missään nimessä syyllistää, sillä sen seurauksena voi olla, ettei tapaturmista tai läheltäpititilanteista uskalleta tehdä ilmoitusta. Tapaturmat ja väkivaltatilanteet mittaavat työturvallisuutta, mutta niillä on myös suora vaikutus työkykyyn ja työpaikan hyvinvointiin. Tulosyksiköiden johdolle on lähetetty kunkin tulosyksikön omat tapaturma- ja väkivaltatilastot. Toivottavasti he ovat analysoineet sekä hyödyntäneet niitä omassa johtamisessaan. Laste n suusta... - Mikä fossiili on? - Fossiili on sukupuuttoon kuollut eläin. Mitä vanhempi se on, sitä sukupuuttoon kuolleempi se on. - Miten maidon hapantumista voidaan viivyttää? - Antamalla sen olla lehmässä. - Kuvaile lyhyesti luuranko ja sen tehtävä ruumiissa. - Luuranko on sen takia, että siihen voidaan ripustaa lihat. - Mistä vuorovesi johtuu? - Vuorovesi johtuu siitä, että maan ja kuun välillä on ristiriita. Vedellä on taipumus suunnata kuuta kohti, koska kuussa ei ole vettä ja maa karttaa tyhjiötä. Olen unohtanut, mitä tekemistä auringolla on kaiken tämän kanssa. - Mainitse jokin vakava sairaus, joka on yhteydessä tupakointiin. - Liian aikainen kuolema. - Mikä vakuumi on? - Iso tyhjä alue, jossa paavi asuu. - Miten selität sanan kohtalokas? - Jokin, jossa on paljon kohtaloa. - Sydämen tehtävä? - Jos ei olisi sydäntä tai se olisi epäkunnossa, paljon ihmisiä kuolisi heti. Sydän pumppaa ilmaa ruumiiseen. Se elättää ruumista, ettei henki loppuisi. - Veden alkuaineet? - Itku, jää ja lumi. - Selitä termi keisarinleikkaus. - Rooman keisarien vaatteiden leikkaustyyli. - Hengityselimet? - Nielurisat, nenärauhaset ja nenäkarvat. - Hengityselimiä kohtaavia vaaroja? - Rään vetäminen keuhkoihin ja hengityksen pitäminen. - Veren osat? - Vettä ja kyyneliä. 32

33 H orisontti KIITOKSET Kiitokset OYS:n Psykiatrisen klinikan henkilökunnalle yhteistyöstä jäädessäni tapaturmaeläkkeelle. Erityiset kiitokset Puistolan henkilökunnalle, Salmelle, sekä potilaille. MEERI MATIKAINEN Kiitän lämpimästi kaikkia työtovereita muistamisesta jäädessäni viettämään eläkepäiviä. HELVI LAHENIUS Kiitos kaikille, jotka muistitte minua Nyt katse kohti kolmatta elämää. KAISA SALMELA Jäädessäni eläkkeelle kiitän kaikkia työkavereita mukavasta yhteistyöstä. Kiitän myös ihanasta läksiäispäivästä ja saamistani lahjoista. Nyt minulla on aikaa nautiskella elon taikaa muistella hyviä hetkiä ja yhteisiä retkiä. ANITA TÖLLI Iso kiitos Teille kaikille, jotka muistitte monin eri tavoin minua jäädessäni eläkkeelle. Lämpimin ajatuksin ja hyvän kesän toivotuksin EEVA MARJAMAA Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. ARJA KERKELÄ Kiitos niistä komeista läksiäisjuhlista, laulusta, puheista ja varsinkin hevoskyydistä jäädessäni eläkkeelle. Lämmin kiitos koko sairaalalle ja etenkin kirran leikkaus/anestesiaosastolle. TERO AHO Sydämellinen kiitos kaikille minua muistaneille jäädessäni lomalle ja sen jälkeen vapaaherrattareksi. Erityiskiitos sisätautien poliklinikan henkilökunnalle lämminhenkisestä juhlasta. AINO UHRE Juhlat on juhlittu ja minua on muistettu. Nyt on aika minulla kiitokseni lausua ihotautien ja silmätautien klinikan henkilökunnalle yllätyksellisestä ja ikimuistoisesta juhlapäivästä. Viimeinen työpäiväni ja juhlapäiväni jäi unohtumattomana mieleeni. Kiitos ja hyvää jatkoa kaikille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. AULIKKI INKAMO Opinnäytetyöpalkinto Sanna Melamiehelle OYS:n Teho 1-osastolla työskentelevä ensihoitaja (AMK) Sanna Melamies on palkittu ammattikorkeakoulujen vuoden 2006 yhdestä parhaimmasta opinnäytetyöstä. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen Thesis-opinnäytetyökilpailun palkinnot jaettiin Kokkolassa. Melamiehen opinnäytetyönä oli Sairaalan ulkopuoliset sydänpysähdykset Oulussa vuosina Kysymyksessä on asiakirjoihin pohjautuva arviointi ensihoitojärjestelmästä. Ohjaajina toimivat Elsa Manninen ja Raija Rajala. Vuodesta 1992 järjestetyn kilpailun tarkoituksena on lisätä ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden erityispiirteitä ja työelämäläheisyyttä. Lisäksi tavoitteena on kehittää opinnäytetöiden laatua ja vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa. Thesis kilpailuun osallistui 189 opinnäytetyötä. Jokaisesta viidestä kilpailusarjasta palkitaan kolme parasta. Kunniamainintoja annetaan 21. Palkittavat opinnäytetyön tekijät saavat 1000 euron stipendin. N i m i t y k s i ä OYS:n kuntoutuksen tulosyksikön lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualueen ylilääkärin virkaan on valittu fysiatrian, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, professori (liikuntalääketiede) Markku Alen Jyväskylästä. Valinnan teki sairaanhoitopiirin hallitus. Markku Alenilla on hallinnon pätevyys ja kuntoutuksen erityispätevyys. Lääkinnälliseen kuntoutukseen hän on perehtynyt mm. toimiessaan kuntoutuslääkärinä Peurungan kuntoutuslaitoksessa, erikoistuvana lääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja toimiessaan pitkään Peurungan kuntoutuskeskuksen johtavana lääkärinä. Veijolalle diabetesapuraha Pfizerin tämän vuoden Harriet Eckstein -apuraha on myönnetty pediatrian dosentti Riitta Veijolalle OYS:n Lastenklinikalta. Veijolan tutkimushanke käsittelee tyypin I diabeteksen kliinisiä ja immunologisia erityispiirteitä diagnoosihetkellä ja remissiovaiheessa. Harriet Eckstein -apuraha on Lastentautien tutkimussäätiön Endokrinologian rahastoon perustettu apuraha. Se myönnetään vuosittain lasten sairauksiin ja lasten terveyden edistämiseen kohdistuvalle hankkeelle. Tieto tämän vuoden apurahan saajasta julkistettiin Apuraha on suuruudeltaan euroa. Apurahalla kunnioitetaan Aasian tsunami-katastrofissa menehtyneen Pfizerin toimitusjohtaja Harriet Ecksteinin muistoa. 35. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila pasi.parkkila@ppshp.fi (08) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Pentti Silvola Pekka Hellström Pekka Kaisto Juha Korpelainen Lauri Nuutinen Pasi Parkkila Pentti Peltola Jaakko Pukkila Marja-Liisa Pylväs Heikki Salumäki Kaarina Torppa Tuula Virsiheimo TOIMITUS Olamedia Oy Pressiyhtiö Vastaava toimittaja Olavi Määttä Puh. (08) GSM Fax (08) pohjanpiiri@ppshp.fi Toimituksen osoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50, PL OYS OSOITTEENMUUTOKSET (08) (eläkeläiset) (08) (muut) ILMOITUKSET Olavi J. Määttä Puh Olamedia Oy Pressiyhtiö PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy Oulu POHJANPIIRI ILMESTYY vuonna 2007 Nro Ilmestyy Aineisto

34 l i s b e t t i Taas on tullut aika suunnata katseet kohti taivasta tai ainakin ylös metsän puihin tai alas jokien suistoihin tai sulaviin järviin. Käsillä on taas kansainvaelluksen aika, nimittäin sulkapeitteisen kansan. Käsillä on taas se aika, josta Juha Vainio on niin sievästi sanonut, jolloin muuttolinnut palaavat maahan jäiseen sohjoiseen. Tietenkin meillä on yhä enenevässä määrässä myös linnustoa, mikä viihtyy Suomessa läpi vuoden. Näistä tulkoon mainituksi kaatopaikkaraakkuja sekä piharääskimö (tunnetaan myös nimellä harakka). Tässä yhteydessä emme nyt käsittele niitä tavanomaisia muuttajia kuten peippoja, kirjosieppoja tai edes joutsenia, vaan keskitymme harvinaisempiin bongattaviin lajeihin. Otetaan nyt ensin vaikka kahlaajalintuja. Varhaiskevään pelloilla voi tavata klenkkakuirin, jonka toinen jalka on noin sentin lyhempi kuin toinen. Lintu ei kuitenkaan nimestään huolimatta onnu, sillä se liikkuu mieluusti ojanpenkereillä ja jyrkempien rantojen rannoilla, jolloin sen pitempi jalka on aina siellä syvän puolella. Toinen kahlaajaesimerkki on taivaanlammas, jonka amatöörit helposti sekoittavat taivaanvuoheen. Taivaanvuohen ääni muistuttaa kuitenkin enemmänkin hyttysen ininää, kun taas taivaanlammas päkättää oikein kunnolla. Sitä paitsi taivaanlammas on jonkin verran pöyhkeämpi ulkoasultaan. Avoimilla jängillä tai upottavilla aapasoilla voi törmätä tosi harvinaisuuteen, jänkäjurppiaiseen. Lintu on saanut siitä nimensä, että sitä jurppii kaikenlaiset jängän tallaajat, erityisesti ihmiset. Lintu on muuten vaatimaton ja hiljainen elintavoiltaan, mutta kun jurpitus iskee päälle, niin lintu muuttuu tosi äänekkääksi ja päällekäyväksi. Mutta harvinaisuuksia voi tavata myös ihan siinä kodin takapihanurmikollakin. Tässä yhteydessä kannatta mainita ainakin kenorastas, tilulintti ja ketovärkki. Kenorastas on suunnilleen räkättirastaan kokoinen, mutta jokseenkin äänetön rastaslaji. Sille on myös ominaista etukenoinen kulkutapa ja vihreän kukertava höyhenpeite. Tilulintti ei nimestään huolimatta ole mitään sukua tiaisille, vaan sen suomenkielinen nimi tule lähinnä sen laulutavasta (tilu-tilu-tilulii ja sen toistoja). Laulu on aika pitkäveteistä ja sitä riittäisi aamuhämärästä iltahämärään, ts. täällä Oulun korkeudella parin kuukauden ajan aivan yhtenään. Onneksi lintu on tosi harvinaisuus. Ketovärkki on saanut nimensä siitä, että se yleensä pesii ja värkkäilee yhä harvemmiksi käyvillä kedoilla. Sille taitaa käydä kuin ruisrääkälle, että laji häviää ennen pitkää kokonaan maisemasta. Mutta niin kauan kuin sitä vielä esiintyy, on ilo nauttia sen kauniista voikukan väristä ja iloisesta hyppelystä kukkakedolla (tai siinä takapihalla). Sitten on tietenkin suuri määrä lajeja, jotka syystä tai toisesta ohittavat Suomen ohimennen. Tällaisia lajeja ovat arktiselle alueelle kiiruhtavat linnut tai vahingossa Suomeen eksyneet (kompassiviasta, syyntakeettomuudesta tai vain yksinkertaisesti huolimattomuudesta johtuen). Tähän viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat mm. viskisieppo, mesikäki, lapsihaikara ja konttiainen. Arktikaan meneviä harvinaisuuksia ovat puolestaan turskaähverö (saaliin mukaan), telimetso (pesii jäälautoilla), finnmarkin pingviini (ainoa lentävä pingviinilaji) sekä tietysti tunturivesillä pesivä näivelö, jonka vähäinen kanta on myös hyvää vauhtia hupenemassa. Niin, että kyllä aktiiviselle luontoihmiselle, varsinkin bongaajalle löytyy paljon haasteellista seurattavaa keväisessä luonnossa. Pienenä varoituksen sanana täytyy kyllä muistuttaa, että kannattaa siinä kävellessään silloin tällöin irroittaa silmät kiikarista ja vilkaista, minne astuu. Talvi oli kuitenkin aika pitkä ja ulkona liikkui paljon koiria, arvelee myös Lisbetti 34