Robotille aivot. Suomen. SEURA ry. Sudoku ihmisen ja koneen ratkaisemana TEKOÄLY. ARPAKANNUS 1 / 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Robotille aivot. Suomen. SEURA ry. Sudoku ihmisen ja koneen ratkaisemana TEKOÄLY. ARPAKANNUS 1 / 2009 www.stes.fi"

Transkriptio

1 Suomen TEKOÄLY ARPAKANNUS 1 / SEURA ry Robotille aivot Sudoku ihmisen ja koneen ratkaisemana Tekoäly menneisyydestä tulevaisuuteen

2 ARTIKKELIT PELITEKOÄLY Sudoku ihmisen ja koneen ratkaisemana ÄLYN JÄLJILLÄ Älykoti TEKOÄLY Tekoäly menneisyydestä tulevaisuuteen STeP 2008 Tekoäly PALSTAT 4 Tekoälysammio Robotille aivot 16 Kirja-arvostelut 2 ARPAKANNUS 1 / 2009

3 Yhdistyksen kuulumiset tervehdys vuoden 2008 puheenjohtajalta. Minulla on suuri ilo että olet saanut käteesi jälleensyntyneen Arpakannus-lehden suuri kiitos Kim Viljaselle ja koko toimitukselle. Toivottavasti lehti herättää kaikissa jäsenissä kirjoittamisen kipinän ja päätoimittaja saa pyytämättä juttuja enemmän kuin ehtii taittaa. :) Koko maan laajuisen yhdistyksen toiminnassa pääpaino on hyvä olla asioissa, jotka voivat tapahtua etäältä tai harvoin. Tällä hetkellä toiminnan pääpaino onkin kahdessa asiassa: Arpakannus-lehdessä ja Suomen Tekoälytutkimuksen Päivien järjestämisessä. STeP 2008 järjestettiin elokuussa pääkaupunkiseudulla. Tapahtumasta tuli erittäin mielenkiintoinen, sillä se järjestettiin yhteistyössä Nokian tutkimuskeskuksen (NRC) kanssa. NRC kutsui maailman parhaimmistoa workshoppiin, jonka aiheena oli tietoisuus ja kognitiiviset arkkitehtuurit. Tilaisuuden pääjärjestäjät olivat Pentti Haikonen ja allekirjoittanut. STeS:in Euroopanlaajuinen kattojärjestö ECCAI nimeää vuosittain tekoälyn alalla merkittäville henkilöille ECCAI Fellow -nimityksiä. Suomi on vuonna 2007 saanut ensimmäisen ECCAI Fellow:nsa. Kyseessä on prof. Teuvo Kohonen Teknillisestä korkeakoulusta. Neuroverkkotutkimuksen pioneeri Kohonen on tullut tunnetuksi erityisesti itseorganisoivan kartan kehittämisestä. STeS on päättänyt jakaa palkinnon parhaasta päättötyöstä kahden vuoden välein. Vuosien aikana hyväksyttyjen päättötöiden osalta palkinta on nyt ehdotettavana. Hyvää vuotta 2009! Tapani Raiko puheenjohtaja päätoimittaja Kim Viljanen toimittajat Iina Aaltonen, Timo Honkela, Kaj Sotala, Osma Suominen, Harri Valpola ulkoasu Jukka Kortela sähköposti Yhdistyksen sihteeri Susanna Koskinen osoite Talvikkitie 40 B (posti: A 33), Vantaa puh. (09) fax (09) GSM (040) / 2009 ARPAKANNUS 3

4 TEKOÄLYSAMMIO Robotille aivot Neuroverkkotutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet akateemikko Teuvo Kohosen uraa uurtavan tutkimustyön vuoksi. Tähän perinteeseen nojaa myös akatemiatutkija Harri Valpolan johtama laskennallisen neurotieteen tutkimusryhmä, joka keskittyy aivojen informaationkäsittelyn periaatteiden tutkimiseen, mallintamiseen ja soveltamiseen esimerkiksi robottien ohjauksessa. - Meidän näkökulmastamme aivot eivät ole läheskään niin salaperäiset kuin mitä biologisemmin suuntautuneiden aivotutkijoiden kommenteista voisi päätellä. Aivojen informaationkäsittelyn periaatteiden ymmärtämisessä ja siirtämisessä teknologiaan on edistytty tasaisesti ja hyvin merkittävästi kymmenien vuosien ajan ja nyt horisontissa häämöttää jo ihmisen tasoinen tekoäly. TKK:lla toimivan tutkimusryhmän tuloksia kaupallistaa viime kesänä 4 perustettu yritys Zendroid Oy. Joko Zendroidilta pian voidaan tilata tieteiskirjallisuuden luomien odotusten mukaista älykästä konepalvelijaa, jolla on ihmisaivoista kopioidut sähköaivot? - En tietenkään väitä, että aivojen toiminnan kaikki yksityiskohdat tunnetaan tarkasti erityisesti molekyylitasolla tiedoissa on suuria aukkoja tai että ihmisen tasoinen tekoäly olisi kaupan hyllyllä ensi jouluksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aivojen informaationkäsittelyä ymmärrettäisi tai pystyttäisi soveltamaan tekoälyn kehityksessä. Nöyrää konepalvelijaa on siis turha ruinata joulupukilta vielä ensi jouluksi. Alkuvaiheen sovellukset löytyvät sieltä, missä automaatiota on nytkin käytössä, esimerkiksi teollisuuden kokoonpano- ja pakkaustehtävistä. Valpolan mukaan robotit tarvitsevat eläinten älykkyydestä kopioituja kikkoja selvitäkseen tehtävistä ja olosuhteista, joita ei voi vakioida. ARPAKANNUS 1 / 2009

5 1 / 2009 ARPAKANNUS - Jätteiden lajittelu on hyvä esimerkki tehtävästä, jossa perinteisen teollisuusrobotin taidot loppuvat kesken. Melko yksinkertaisetkin eläimet selviävät kuitenkin mainiosti ruokapalojen noukkimisesta. Aivan kaikki aivotutkijat eivät kuitenkaan taida jakaa Valpolan optimismia. Yleinen mielipide kai on pikemminkin, että aivojen salat selviävät vasta satojen vuosien kuluttua. -Tilanne on vähän sama kuin reilu sata vuotta sitten lintujen tai hyönteisten lennon ymmärtämisessä. Vaikka hyönteisten lentokyvyn yksityiskohdat ovat selvinneet vasta hiljattain supertietokonesimulaatioiden avulla, aerodynamiikan periaatteita alettiin ymmärtää ja soveltaa jo 1800-luvulla. Sen ajan ornitologi olisi varmasti ollut samalla tavalla pessimistinen lintukoneiden rakentamisen suhteen kuin moni neurotieteilijä nyt aivoihin perustuvan teköälyn rakentamisessa. Tämä ei onneksi masentanut Wrightin veljeksiä ja heidän lukuisia kilpailijoitaan. Ihmisen tasoisesta tekoälystä on puhuttu jo kymmeniä vuosia. Kotirobottien piti tulla jo 60-luvulla. Mikä nyt sitten on muuttunut? Miksi Zendroid onnistuisi siinä, missä niin monet ovat epäonnistuneet? - Vielä parikymmentä vuotta sitten aivojen informaationkäsittelyn periaatteet olivat aivan liian huonosti selvillä, että niitä olisi voitu soveltaa käytäntöön. Toki yksittäisiin neuroverkkoalgoritmeihin saatiin inspiraatiota aivojen toiminnasta, mutta koko aivojen rakentaminen olisi ollut sen ajan tiedoilla mahdotonta. Nyt tilanne näyttää jo aivan toisenlaiselta. Lisäksi tietokoneiden teho on kahdessakymmenessä vuodessa satatuhatkertaistunut. Harri Valpola on tekniikan tohtori ja Arpakannus-lehden vakituinen avustaja. 5

6 PELITEKOÄLY Sudoku ihmisen ja koneen ratkaisemana Sudoku Sudoku on ristisanatehtäviä muistuttava numeropeli, jonka maailmanvalloitus alkoi Japanista vuonna (Ensimmäinen Sudoku ilmestyi Yhdysvalloissa jo 1979, mutta maailmanvalloitus alkoi vasta myöhemmin Japanin kautta, josta myös nimi sudoku tulee). Nykyään sudokutehtäviä sisältäviä kirjoja on saatavissa paljon eri vaikeustasoilla, ja uusia Sudoku-tehtäviä ilmestyy lukuisissa lehdissä, ja sudokuille on omistettu jo omiakin lehtiään. Vakiintunut tapa esittää sudoku-ongelma on seuraava: 9*9-kokoisen ruudukon tyhjät ruudut tulee täyttää numeroilla 1-9 siten että kullakin rivillä, sarakkeella ja merkityissä 3*3 laatikoissa kukin numero esiintyy kerran. Merkkien ei tietenkään tarvitse olla numeroita, vaan mitkä tahansa yhdeksän merkkiä käy (tai yleisemmin mitkä tahansa merkit joita on yhtä paljon kuin neliössä on rivejä/sarakkeita). Joitakin ihmisten käyttämiä päättelysääntöjä Ihminen lähtee liikkeelle intuitiivisesti helpoiten hahmotettavalta tasolta: muodostamalla ruudukosta visuaalisia mielikuvia, ja soveltamalla näiden varassa erilaisia sääntöjä tai proseduureja 6 Moni on jäänyt Sudokuiden ratkaisemiseen koukkuun. Onpa jopa perustettu puoliviihteellinen Youth against Sudoku -nettisivusto, jonka tarkoitus on estää koukkuunjäämistä. puuttuvien numeroiden päättelemiseen. Nämä kirjoitetaan ruudukkoon, ja jatketaan eteenpäin. (Kyse on siis eteenpäin suuntautuvasta heuristisesta hausta). Skannaamalla rivejä ja sarakkeita numeron 5 osalta (punaiset viivat) nähdään että numeron 5 ainut mahdollinen paikka oikeassa ylälaatikossa on merkitty vihreällä. Helpoimmat tehtävät ratkeavat käyttämällä vain tätä yhtä sääntöä. Vähän vaikeammat tehtävät vaativat lisää sääntöjä. Tärkeitä ovat erilaiset eliminointisäännöt, joissa eliminoidaan varmasti vääriä vaihtoehtoja kunnes lopulta vain yksi mahdollisuus on jäljellä. Eliminointisääntöjen käyttö perustuu seuraavaan tekniikkaan: Jos johonkin ruutuun tulevaa numeroa ei voi päätellä varmasti, on ratkaisijoilla tapana tehdä pieniä lyijykynämerkintöjä, joissa Osittain ratkaistu sudoristikko Skannaus ARPAKANNUS 1 / 2009

7 Avoin pari Kätketty pari X-wing Rivin laatikon välinen reduktio 1 / 2009 ARPAKANNUS luetellaan ne vaihtoehdot jotka voisivat vielä sopia kyseiseen ruutuun. Jos johonkin ruutuun jää vain yksi vaihtoehto kun mahdottomat tapaukset on eliminoitu, voidaan olla varmoja että kyseiseen ruutuun tulee juuri tuo numero. Vastaavasti jos jollekin numerolle on vain yksi paikka jäljellä jollakin rivillä, sarakkeella tai laatikossa, voidaan se silloinkin merkitä varmaksi. Ruutuihin A ja B käy kumpaankin vain 4 tai 7 (vas.), joten voidaan olla varmoja, että 4 ja 7 kuuluvat näihin ruutuihin (jommin kummin päin). Näin ne voidaan eliminoida vaihtoehtoina muualta samasta laatikosta (tai riviltä tai sarakkeelta). Numeroille 5 ja 8 ainoat paikat ylärivin keskimmäisessä laatikossa ovat kuvaan merkityt kaksi ruutua. Näinollen kyseisistä ruuduista voi eliminoida muut vaihtoehdot. Rivillä 4 ainoat mahdolliset paikat numerolle 9 osuvat oikeanpuoleiseen laatikkoon (ruudut A ja B). Siis: rivin 4 numeron 9 on pakko olla oikeanpuolimmaisessa laatikossa, ja vastaavasti oikeanpuolimmaisessa laatikossa on oltava numero 9 rivillä 4. Näinollen numero 9 ei voi laatikossa olla muilla riveillä. Voidaan siis eliminoida 9 ruuduista C, D ja E. Numeron 6 mahdolliset paikat ylimmällä ja alimmalla rivillä osuvat samoihin kahteen sarakkeeseen (keltaiset ruudut), joten tiedetään että toinen riveistä tulee varaamaan toisen sarakkeen numeron 6 ja toinen rivi toisen. Näillä kahdella sarakkeella ei voi siis olla missään muualla numeroa kuusi ja nämä vaihtoehdot voidaankin eliminoida (siniset ruudut). Avoimet ja kätketyt parit sekä x-wing yleistyvät myös kolmikoille ja nelikoille. Esimerkiksi jos saman rivin kolmessa ruudussa esiintyy vain kolmea eri numeroa, on kyseessa avoin kolmikko ja saman rivin muista ruuduista näiden numeroiden mahdollisuus eliminoituu. Sen sijaan viisikoita tai sitä suurempia ei päättelyssä tarvita. Esimerkiksi jos jollakin rivillä esiintyisi avoin viisikko, olisi jäljelle jääneissä neljässä ruudussa kätketty nelikko! Lisäksi on huomattava, että mahdollisia kolmikoita ja nelikoita on valtava määrä. Ihminen saattaa sellaisen helposti huomata, mutta kaikkien mahdollisten kolmikoiden ja nelikoiden läpikäynti olisi koneellekin työlästä. On myös olemassa Sudoku-tehtäviä jotka eivät edellä esitetyillä 7

8 päättelysäännöillä ratkea, vaikka niillä on olemassa yksikäsitteinen ratkaisu. Kaikki vaihtoehdot (aina äärellinen määrä) läpi käyvä yritys ja erehdys -menetelmä luonnollisesti riittää ratkaisemaan tehtävän kuin tehtävän. Siinä siis arvataan jokin numero johonkin ruutuun ja jatketaan ratkaisua. Jos myöhemmin huomataan, että tehtävää ei enää voikaan ratkaista, tiedetään, että jokin varhaisempi arvaus on väärä. Silloin peruutetaan edelliseen arvaukseen ja kokeillaan jotain toista vaihtoehtoa. Jos edellisen arvauksen kaikki vaihtoehdot on koluttu, peruutetaan sitä edelliseen arvaukseen jne. Ihmiselle tämä mekaaninen menettelytapa on vaivalloinen ja epämotivoiva, ja sitä käytetäänkin vasta viimeisessä hädässä. Koneelle mekaaninen monien turhien vaihtoehtojen läpikäynti sen sijaan on hyvinkin luonnollinen tehtävä, ja nykyisten tietokoneiden laskuteholla tämä voidaan laskentaa voidaan suorittaa hyvinkin nopeasti. Sokea haku ei kuitenkaan ole varsinaisesti tekoälyä, eikä siis sellaisenaan kovinkaan kiinnostava ihmisen ongelmanratkaisun ymmärtämisen näkökulmasta. Sen sijaan sudokunratkaisumenetelmä, joka vie vain muutaman rivin koodia ja on lisäksi järkevä ja ihmiselle intuitiivisesti ymmärrettävissä voisi olla kiintoisampi tästäkin näkökulmasta. Se ei ehkä sellaisenaan tarjoa simulaatiomallia ihmisen ongelmanratkaisusta (kuvaamalla suoraan edellä esitetyn kaltaisia päättelysääntöjä), mutta voi kuitenkin epäsuoremmin kertoa jotain sudokun ratkaisemista ylipäätään. Esimerkiksi sudokujen vaikeustasoa ihmisratkaisijoilla voi ennustaa sen perusteella miten monimutkaisia ratkaisumenetelmiä tehtävä edellyttää. Ongelmanratkaisumenetelmien kehittäminen ja analysointi voi näin tuoda esiin joitakin erilaisiin ja eri tasoisiin sudokuihin liittyviä ominaisuuksia jotka ovat relevantteja myös ihmisen psykologian kannalta. Algortimit antavat myös täsmällisesti määritellyn vertailukohdan, johon inhimillisiä ongelmanratkaisusuorituksia voidaan verrata. Tapanin oma algoritmi Luodaan 9x9x9 taulukko johon merkitään todennäköisyydet että solussa X,Y on numero Z. Voidaan todeta seuraavien ehtojen voimassaolo: Koska kuhunkin ruutuun X,Y tulee vain yksi numero, täytyy taulukon solun summan yli Z olla aina 1. Koska sarakkeeseen X numero Z tulee kerran, täytyy summan yli Y:n olla 1. Kukin ruutu on jaettu edelleen 9 osaan (eri numeroita varten). Musta väri tarkoittaa varmaa numeroa ruudussa. Kyseisen Z.n arvon todennäköisyys on siis 1- Esimerkiksi ensimmäisen rivin kolmannessa ruudussa on varmuudella numero 4, ja harmaasävyt esittävät vastaavasti eri tätä pienempiä todennäköisyyksiä (esimerkiksi kuvasta näkyy miten mainittu nelonen varaa ensimmäisen rivin ja kolmannen sarakkeen). Kuvassa on kyseisellä algoritmilla lähdetty ratkomaan viiden tähden tehtävää Helsingin Sanomista. Algoritmia pyöritetty muutama iteraatio 8 ARPAKANNUS 1 / 2009

9 1 / 2009 ARPAKANNUS Koska riviin Y numero Z tulee kerran, täytyy summan yli X:n olla 1. Vastaavasti summa kullekin laatikolle tulee olla 1. Vihjeet ovat tästä näkökulmasta informaatiota siitä, että jossakin ruudussa X,Y saa Z varmuudella tietyn arvon - eli että taulukon solussa X,Y,Z on 1.0. Tästä seuraa suoraan että monet muut solut (mm. sama X,Y) saavat merkinnän 0, ks. kuva. Tehtävä on nyt etsiä taulukkoon sellaiset todennäköisyyden arvot (päätyen lopulta tapaukseen jossa jokaisen solun arvo on 0 tai 1), jotka toteuttavat summaehdon. Tämä vastaa hyvinkin suoraviivaisesti sudokun määritteviä sääntöjä. Yksinkertainen algoritminen toteutus on normalisoida arvoja vuorotellen. Eli lasketaan vuorollaan kukin yhteenlasku, jonka summa pitäisi olla 1 ja jaetaan kaikkia yhteenlaskettavia summalla. Näin saadaan aina yksi summa osumaan ykköseen, mutta samalla saatetaan sekoittaa muita summia. Voidaan kuitenkin osoittaa, että toistamalla tätä normalisointia riittävän pitkään, löydetään tilanne jossa kaikki summat saavat arvon yksi yhtä aikaa (olettaen että kyseessä on tehtävä jolla on ratkaisu). Algoritmi sai ratkaistuksi kaikki testatut Hesarin tehtävät mutta internetistä löytyi vielä vaikeampia tehtäviä, joilla algoritmi pysähtyi löytämättä ratkaisua. Algoritmi sai kyllä summat täsmäämään ykköseen, mutta alkiot eivät silti olleet nollia ja ykkösiä. Tämän algoritmin näkökulma on abstraktimpi kuin edellä mainituissa skannaus- ja eliminointisäännöissä. X, Y ja Z ovat vain muuttujia jotka saavat arvoja 1:stä 9:ään. Algoritmi ei tee eroa X:n, Y:n ja Z:n välillä, vaan summaa niiden suhteen kuin ne olisivat samanlaisia suuntia. Yksi summauksista vastaa sääntöä, että kuhunkin ruutuun pitää tulla vain yksi numero. Tätä sääntöä ei peliä ihmisille esitellessä edes erikseen mainita, se kun on ristisanatehtävistä tuttu. Se siis tavallaan paljastaa sudoku-tehtäviin sisältyvän symmetrian, jonka tehtävän visuaaliseen rakenteeseen perustuva tarkastelu peittää. On myös yllättävää, että vaikka algoritmissa vain normalisoidaan todennäköisyyksiä vuorotellen lähes suoraan Sudoku-tehtävän sääntöä soveltaen, sisältyy algoritmiin implisiittisesti kaikki esitetyt ihmisten käyttämät päättelysäännöt. Esimerkiksi avoimessa parissa saman rivin kahdessa ruudussa esiintyy vain kahta numeroa. Olettaen että tasapainotila on löytynyt, summautuvat ruudut ykköseksi. Kun toisaalta koko rivin näiden numeroiden todennäköisyydet summautuvat myös ykkösiksi, ei todennäköisyysmassaa riitä jaettavaksi muille ruuduille, ja ne vaihtoehdot siis eliminoituvat. Symmetriaa tarkastelemalla huomataan, että X-wing sekä avoin ja kätketty pari ovat oikeastaan sama päättelysääntö, kun asiaa tarkastellaan X,Y,Z -kuutiossa. Avoimessa parissa erään rivin X kahden sarakkeen Y ja kahden numeron Z osalta päätellään, että kyseisen yhden X:n ja kahden Z:n muut Y-mahdollisuudet voidaan eliminoida. Kätketyssä parissa yhden X:n ja kahden Y:n muut Z:t eliminoidaan. X-wingissä yhden Z:n ja kahden X:n muut Y:t eliminoidaan. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että esitetty algoritmi paljastaa yllättävän symmetrian Sudokusta ja yksinkertaisuudestaan huolimatta on yllättävän lähellä ihmisen käyttämiä päättelysääntöjä. Vertailukohtana ohessa on esitetty Donald Knuthin algoritmi, joka on tehokkain tunnetuista Sudokun ratkaisumenetelmistä, vaikkakin toimii hyvin eri periaatteella kuin ihminen. 9

10 Donald Knuth: Dancing links -algoritmi Algoritmi käyttää tietorakenteena binääristä matriisia jossa on rivi kullekin mahdolliselle merkinnälle. Merkintä tarkoittaa sitä että tiettyyn ruutuun merkitään tietty numero. Mahdollisia merkintöjä on 9x9x9 kappaletta. Matriisin sarakkeina on rajoitteet. Rajoitteita on neljää tyyppiä: ruutu, rivi, sarake ja laatikko. Kutakin tyyppiä on 9x9 kappaletta joten kaikkiaan rajoitteita on 4x9x9 kappaletta. Rajoite määrää että tiettyyn ruutuun voi tulee vain yksi numero, tietyn rivin tietty numero tulee vain yhdelle paikalle jne. Matriisiin merkitään ykkönen soluun, jos kyseinen rajoite kohdistuu kyseiseen merkintään. Kutakin merkintää koskee neljä rajoitetta ja kukin rajoite koskee yhdeksää merkintää, joten kullakin rivillä on alussa neljä ykköstä ja kullakin sarakkeella yhdeksän ykköstä. Nyt Sudokun ratkaisu muuttuu muotoon: Youth Agaist Sudoku Sudokuja vastaan suunnattu (humoristinen?) sivusto. Solving Sudoku Lisää ihmisten käyttämistä ratkaisumenetelmistä Oxford University Computing Laboratory: Sudoku Programming Competition Kilpailu sudokuja ratkaiseville tietokoneohjelmille. Tulokset ja analyysiä. Sudoku Enumeration Problems Erilaisten sudokujen määrähän on äärellinen, mutta tarkalleen miten iso? A Well-made Sudoku is a Pleasure to Solve Käsityönä tehtyjen sudokujen puolustuspuhe. (Koneiden tekemät tehtävät ratkaistaan konemaisesti) Valitse 81 riviä tästä matriisista siten, että kullakin sarakkeella olisi tasan yksi ykkönen(eli valitse 81 merkintää jotka eivät riko toistensa rajoitteita). Tämä on itseasiassa paljon yleisempi tehtävä ja moni muukin ongelma voidaan muuntaa samaan muotoon. Algoritmi on syvyyshaku, jossa matriisista poistetaan rivejä ja sarakkeita kunnes kaikki 81 merkintää on tehty. Poistot tehdään siten, että valitaan jäljellä olevista rajoitteista (sarakkeista) se, jolla on vähiten ykkösiä jäljellä, ja sen ykkösistä joku. Tämän ykkösen rivi on merkintä joka vie ratkaisua eteenpäin. Tämän rivin kaikkia ykkösiä vastaavat sarakkeet tullaan poistamaan, mutta ensin kuitenkin poistetaan kaikki rivit, joissa jollakin poistettavista sarakkeista on ykkönen. Jos jollakin sarakkeella ei ole enää yhtään ykköstä jäljellä, ollaan tehty väärä valinta ja täytyy peruuttaa haussa taaksepäin ja valita jotain muuta (back-track). Algoritmin olennainen osa on binäärimatriisin esitys kahteen suuntaan linkitettynä listana ykkösalkioista, jossa rivin ja sarakkeen poistaminen ja palauttaminen on nopeaa (kompleksisuus O(1)). Taulukko myös pienenee ratkaisun edetessä. Algoritmi on siis olennaisesti yritys ja erehdys -menetelmä, jossa arvauksia tehdään sivistyneesti. Jos jossain päin tehtävää on vain yksi vaihtoehto jäljellä, arvataan se vaihtoehto. Jos näin yksinkertaisesti mitään ei ole suoraan pääteltävissä, arvataan jotain jossa olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Vaikka arvaus päätyisikin umpikujaan, voidaan ainakin olla varmoja, että se toinen vaihtoehto on oikea. Tapani Raiko on tekniikan tohtori ja Arpakannus-lehden vaikituinen avustaja. 10 ARPAKANNUS 1 / 2009

11 ÄLYN JÄLJILLÄ ÄLYKOTI Älykoti on suosikkini älytuotteiden joukossa. Kaikki toki tuntevat mantran, kuinka älyllä varustettu koti älyää vähentää lämmitystä sekä sammutella ja sytytellä valoja, kun kukaan ei ole kotona. Sähkön (rahan) säästäminen ja varkaiden säikyttäminen ovat juuri sellaisia sopivan suomalaisia rationaalisia syitä, jotka takuuvarmasti muistetaan mainita, kun kateellinen naapuri päivittelee älykodin aloituskustannuksia. Entäpä sitten se äly? Nykyrakennuksissa äly on usein valmiiksi ohjelmoitua kehittynyttä talotekniikkaa. Valvotaan talon ulkokuorta, seinärakenteita ja sisäpuolta: katsotaan, päästetäänkö sisään vieraita, villakoiria vai itiöitä, tai varmistetaan, ettei vanhus ole tuupertunut lattialle. Lopulta kyseessä on kuitenkin enemmän älykäs suunnittelija kuin älykäs koti. Mielestäni älykoti olisi todella älykäs silloin, kun sitä voisi kouluttaa kuten herkkävaistoista, peruuta-näppäimellä varustettua lemmikkiä. Lisätään hieman puheen- ja emootiontunnistusta mukaan, ja talolle voisi älähtää sopivin äänenpainoin tilaisuuden tullen. "Luukku, valot takaisin päälle heti!" sopisi tilaisuuteen, kun kiireelliset aamutoimet keskeytyisivät. Valmiiksi lämmitetty auto kaipaisi "Hyvä Luukku, hieno tyttö/poika!" -tyyppistä kiitosta, kun taas valmiiksi keitetty kahvi jotain pelkistetympää kuten "Kiitos Luukku". Tunneälyä tarvitaan erityisesti ironian tunnistamiseen: "Luukku, hi-e-no-a...", kun talon esittely niille kateellisille naapureille epäonnistuu surkeasti, mutta naapurit eivät sitä huomaa. Puhuminen on hyvin inhimillinen tapa välittää opetussignaalia, mutta toki saman informaation voisi saada jostakin 1 / 2009 ARPAKANNUS älyanturista, integroituna vaatteeseen tai ilman, mutta ne ovat kokonaan oma lukunsa. Mitäpä itse kaipaisin älykkäältä kodilta juuri nyt? Mukavuutta ja helpompaa elämää. Pientä suurenmoista anturia, joka kulkisi aina mukanani. Sen avulla talo havaitsisi saapumiseni kodin läheisyyteen, sytyttäisi ulko-ovelle valot ja avaisi lukon, sekä tilaisi hissin, jos arvelisi minun olevan väsynyt. Aamulla talo herättäisi minut kevyellä valonkajastuksella ja linnunlaululla sopivan unisyklin aikaan. Laittaisi puuron hautumaan ja varmistaisi, että vesi olisi juuri sopivan suihkulämpöistä. Ja hoitaisi luonnollisesti pyykit, ruoanlaiton ja kaupassakäynnin siinä sivussa. Mitä pitemmälle tätä ajatusleikkiä jatkan, sitä enemmän palaan perusasioiden äärelle lepoon, lämpöön ja turvallisuuteen - ehkäpä siksi, että talvi Suomessa on niin kylmä ja pimeä, ja ihmiset eivät ehdi vain olla. Siinä riittääkin ratkomista älykkäälle suunnittelijalle. Iina Aaltonen on diplomi-insinööri ja Arpakannus-lehden vakituinen avustaja. 11

12 TEKOÄLY Tekoälyn menneisyydestä tulevaisuuteen: Faktoista viisauteen? Johdanto Tekoälytutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää järjestelmiä, joiden toimintaa voidaan pitää älykkäänä. Käsitteen äly määritteleminen on ongelmallista. Älyn tarkastelu esimerkiksi älykkyysosamäärän määrittelevien testien kautta on kapea-alaista. Usein tyydytäänkin siihen, että luetellaan älykkääksi katsottavan toiminnan osa-alueita. Sovelluspainottuneessa tutkimuksessa pyritään kehittämään järjestelmiä, jotka ratkovat menestyksekkäästi kohteena olevia ongelmia. Kognitiivisesti painottuneessa mallintamisessa otetaan huomioon se, kuinka hyvin mallit vastaavat ihmisen toimintaa. Toimintoja, joita tekoälytutkimuksessa pyritään mallintamaan ovat esimerkiksi luonnollisen kielen käsittely (puheen ja kirjoitetun kielen tunnistaminen ja ymmärtäminen sekä tuottaminen), näköhavaintojen käsittely, liikkuminen monimutkaisessa ympäristössä ja asiantuntemukseen perustuva ongelmanratkaisu. Perinteinen tekoäly on paljolti perustunut ajatukseen todellisuuden mallintamisesta kirjaamalla maailmaa koskevia tosiasioita formalisoitujen sääntöjen ja väitelauseiden muodossa. Tämä lähestymistapa on osoittautunut rajoittuneeksi määrällisten ja laadullisten syiden takia. Määrällinen syy on se, että käsin tehty tietämyksen keruu on hidasta. On kuitenkin toteutettu laajoja hankkeita, joissa on pyritty keräämään valtava määrä tietämysyksiköitä tavoitteena saada aikaan yksittäisen ihmisen tietomäärää vastaava tietämyskuvaus. Tunnetuin esimerkki tällaisesta toiminnasta on ollut CYC-hanke, jonka tuloksia levittää nykyisin Cycorp-niminen yritys. Pelkkien faktojen kirjaaminen ei kuitenkaan riitä. Käytetyillä kielellisillä ja loogisilla esitysmuodoilla on selvät laadulliset rajoituksensa. Symbol grounding -ongelmaksi nimetty ilmiö on yksi keskeinen rajoitus. Loogisen tai kielellisen lauseen symbolit ja sanat eivät nimittäin sinänsä merkitse mitään ilman inhimillistä tulkintaa. Ihmisen tekemän tulkinnan pohjalla on moniaistiseen historiaan perustuva kokemus, jota perinteisillä tekoälyjärjestelmillä ei ole. Inhimillinen tietämys syntyy rikkaassa vuorovaikutuksessa maailman ja muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutus on sekä suoraa että välillistä. Välillinen vuorovaikutus perustuu erilaisiin artefakteihin, joista kirjoitettu kieli on keskeinen esimerkki. Suora vuorovaikutus ja maailman havainnointi mahdollistaa ihmisille sen, että ilmaisut merkitsevät jotakin todellisissa tilanteissa, ei vain symbolien välisenä verkostona. 12 ARPAKANNUS 1 / 2009

13 1 / 2009 ARPAKANNUS Älyn hajauttaminen ja itsenäiset agentit Voidaan ajatella, että valtaosassa tekoälytutkimusta on ollut taustalla ajatus mahdollisuudesta kehittää yksittäinen keinotekoinen yksilö (käytännössä tietokoneohjelma tai robotti), joka pystyy vaikkapa tunnistamaan ja tuottamaan puhetta, pelaamaan shakkia tai go-peliä, etsimään tietoa sisällöllisin perustein tietoverkoista, liikkumaan tehdasympäristössä, jne. Hajautetun tekoälyn tutkimuksen kohteena on puolestaan jo pitkään ollut usean yksilön yhteisesti aikaansaama älykäs toiminta tai ongelmanratkaisu. Nykyisin on suosittua puhua agenteista, jotka ovat älykkäitä keinotekoisia yksilöitä ja jotka useissa sovelluksissa edustavat "isäntäänsä". Agentin tehtävänä voi esimerkiksi olla etsiä haluttua tietoa tietoverkosta tai neuvotella kaupankäyntiin liittyvistä yksityiskohdista muiden agenttien kanssa. Kehittyneimmillään agentit voivat olla itsenäisiä ja oppivia. Itsenäisyyden suhteen voidaan erottaa toisistaan käsitteellinen ja toiminnallinen autonomia. Käsitteellinen itsenäisyys lienee näistä kahdesta mielenkiintoisempi; toiminnallinen autonomia on useissa sovelluksissa jonkinasteinen itsestäänselvyys. Käsitteellinen autonomia tarkoittaa sitä, että kullakin agentilla on omanlaisensa kuva sille relevantista maailman osasta. Tällöin agenttiyhteisöä luotaessa ei esimerkiksi kopioida kaikkiin agentteihin samaa tietämyskuvausta, jonka kautta ne voivat suhteuttaa saamiaan tietoja tai havaintoja sekä keskenään lähettämiään viestejä toisiinsa. Jotta agentti voisi olla tällä tavalla käsitteellisesti aidosti itsenäinen ja jotta se voisi mukautua muuttuvaan ympäristöön, sen on voitava oppia. Autonomian asteen voidaan katsoa olevan korkeampi, mikäli järjestelmä voi itsenäisen käsitteenmuodostuksen lisäksi tehdä valintoja koskien saamaansa syötettä. Järjestelmälle voidaan ajatella kehitettävän attentiomekanismi, jonka perusteella järjestelmä valitsee tarjolla 13

14 olevista syötealueista (mahdollisista "kokemuksista"). Esimerkiksi robotti voisi suunnata kameransa suuntaan, jossa on havaittavissa liikettä tai jotakin "ennennäkemätöntä". Viisaisiin koneisiin? Seuraavassa tarkastelen muutamia näkökohtia, jotka on hyvä ottaa huomioon, jos halutaan kehittää älykkäiden koneiden lisäksi viisaita koneita. Viisaus sisältää muun muassa kyvyn ottaa huomioon kokonaisvaltainen tilanne. Tähän liittyy sekä tarkasteluhetken kokonaistilanne että ajallinen jatkumo. Tarkastelukontekstin on syytä olla riittävän laaja. Hieman yksinkertaistaen kokonaisvaltaisen päätöksenteon tapauksessa kyseessä on jonkinlainen optimointitehtävä. Jos kokonaisuuden osia optimoidaan erikseen, kokonaisoptimin saavuttaminen ei ole kovin todennäköistä. Tarkasteltavana oleva järjestelmä saatetaan jakaa osiin tarkastelematta riittävästi osien välistä vuorovaikutusta. Älykkäässä järjestelmässä tämä kokonaisoptimoinnin tavoite tarkoittaisi sitä, että optimointimalliin tulee ottaa riittävän suuri määrä relevantteja muuttujia huomioon. Ongelmana tällaisen järjestelmän rakentamisessa olisi esimerkiksi tiedon syöttäminen: miten saada järjestelmään syötetyksi tuo valtava määrä dataa. Viisaamman koneen kehittäminen voisi siten edellyttää, että sille annettaisiin mahdollisuus saada nykyistä monipuolisemmin erilaista kokemuksellista materiaalia esimerkiksi kuvina ja ääninä. Monitavoiteoptimoinnista voidaan esittää esimerkkinä ympäristöä koskevien pitkäaikaisvaikutuksien huomioonottaminen taloudellista ja teollista toimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tietokoneistettuna tällainen viisauden malli voisi olla esimerkiksi sitä, että rakennetaan 14 optimointimalleja, joissa on sekä riittävä määrä hyvyyden kriteerejä että tarpeeksi laaja joukko tarkasteltavia tekijöitä. Päätöksentekoa ei tarvitse antaa koneen tehtäväksi, mutta laskennallinen malli voi antaa simulaatioiden kautta lisää ymmärrystä tarkasteltavasta monimutkaisesta dynaamisesta ilmiöstä. Parhaimmillaan voidaan ennakoida epälineaarisia ja emergenttejä ilmiöitä laskennallisen mallin kautta ennenkuin tehdään hätiköityjä päätöksiä. Tärkeätä mallinnuksessa on päästä riittävän yksityiskohtaiselle tasolle. Emergenttien ilmiöiden havaitseminen ei ole mahdollista, jos kokonaismalli on jo valmiiksi rakennettu korkean tason sääntöjen ja lineaaristen kaavojen puitteisiin. Viisautena voitaneen pitää myös konstruktiivisuuden huomioonottamista: alunperin tarkasteltava olevat vaihtoehdot eivät välttämättä ole ainoita mahdollisia vaan niitä voidaan tuottaa lisää. Viisaus perustuu kokemukseen. Kokemus antaa mahdollisuuden arvioida hienovaraisesti erilaisten päätösten ja ratkaisujen vaikutusta. Vastaesimerkkinä kokemuksen merkitykselle on esitetty, että aiemmin hankittu kokemus voi olla epärelevanttia muuttuneessa tilanteessa. Viisas toimija kuitenkin ymmärtää myös tämän metatason tarkastelun. Hän pystyy arvioimaan, missä määrin aiemman kokemuksen puitteet ja tarkasteltava tilanne ovat vertailukelpoisia. Vastaava kysymyksenasettelu koskee tekoälyn alueella esimerkiksi analogista päättelyä ja tapauskohtaista päättelyä: milloin kaksi tapausta ovat niin lähellä toisiaan, että yhden perusteella voidaan tehdä toista koskevia päätelmiä. Viisautta on erottaa olennainen epäolennaisesta. Tässä suhteessa viisauden koneellistaminen voi olla perin vaikeaa, koska ainakin joissakin suhteissa olennaisuuden syvällinen arvioiminen edellyttää kokemusmaailman rikkautta ja ymmärrystä elämiselle ominaisista ARPAKANNUS 1 / 2009

15 1 / 2009 ARPAKANNUS tekijöistä. Hieman pinnallisemmalla tasolla relevanttiuden automaattista arviointia voidaan harjoittaa ja sitä tapahtuu jo nykyisin monissa järjestelmissä. Relevanttiuiden arviointi lienee sitä helpompaa mitä laajempi kontekstuaalinen tarkastelu voidaan tehdä. Viisaus liittyy usein päätöksiin ja tilanteisiin, jotka koskevat ihmisten välisiä suhteita ja yhteisöllistä toimintaa. Viisautena pidetään useimmiten toimintaa, jossa rakentava näkökulma tai tavoite katsotaan hajottavaa tai tuhoavaa tärkeämmäksi. Tällaisia prosesseja voidaan ainakin simuloida keinoagenttiympäristöissä. Viisaudeksi katsotaan henkistä toimintaa, jossa yhdistyvät älyn ja tunteen tasapainoinen rinnakkaiselo. Tunteiden tarkastelu tietotekniikan alueella on varsin uusi alue. Viime aikoina on laajemmin noussut julkisuuteen affective computing(tunnelaskenta) -tutkimusalue, jossa pyritään esimerkiksi saamaan tietokone tunnistamaan käyttäjänsä tunnetilaa ja tekemään siihen perustuen toiminnassaan valintoja. Johtopäätöksiä Edellä on poimittu joitakin näkökulmia viisauden teemaan ja mahdollisuuksiin kehittää koneiden viisautta. Monia teemoja on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Muita käsiteltäviä aiheita voivat esimerkiksi olla peliteoria (esimerkiksi luottamuksen ja sopimisen käsitteet), viisaus suhteessa etiikkaan ja moraalifilosofiaan, yksilöllisyyden huomioonottaminen (tavoitteet ja motivaatiotekijät ovat yksilöllisiä käsitejärjestelmien lisäksi) sekä resurssien käytön ja toiminnan tuloksien suhteuttaminen toisiinsa. Tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka vaikuttavat elämäämme laajalti. Tapa, jolla tietotekniikan kautta mallinnamme maailmaa, sen prosesseja ja luomme kuvaa itsestämme ja toisistamme, vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän siihen, mitä teemme itsellemme ja toisillemme mahdolliseksi ja vaikeaksi. Edellä on tietotekniikan mahdollisuuksia esitelty varsin optimistisesta näkökulmasta. Tämä on tarkoituksellista siitä huolimatta, että erilaisia riskejä ja väärinkäytön mahdollisuuksia voidaan löytää runsaastikin. Myönteisten kehityskulkujen ja tavoitteiden tunnistaminen ja niihin pyrkiminen vaikuttavat itse asiassa siihen, mitä tapahtuu, koska valintamme jatkuvasti vaikuttavat tulevaisuuteen. Tietojärjestelmien käytön ei tarvitse välttämättä johtaa kaavojen kangistamaan formalisointiin kuten nykyisin usein käy: tietojärjestelmä ei hyväksy käytännön elämässä eteen tulevia poikkeuksia ja hienovaraisia detaljeja. Tietojärjestelmissä voidaan hyödyntää adaptiivisia ja evolutionäärisiä malleja. Näiden puitteissa on mahdollisuus ottaa huomioon todellisuuden valtava moninaisuus, jatkuva hienovarainenkin muuttuminen ja päätelmien tilannesidonnaisuus - ja tätä kautta tuoda koneidenkin käyttöön luonteeltaan inhimillistä viisasta näkökulmaa. Tämän mahdollisuuden tuominen käytäntöön tietotekniikan itseisarvoisen ja pinnallisen kehittämisen sijasta on mielestäni yksi tekoälytutkimuksen keskeisiä haasteita jatkossa. Tekoälytutkimus on aiemminkin antanut käsitteellisiä työvälineitä myös ihmistieteelliseen tutkimukseen ja voidaan toivoa, että tulevaisuudessa uudet yhteydet esimerkiksi oppivien järjestelmien tutkimuksen alueella osoittautuvat hyödyllisiksi sekä teoreettisella että hyvin käytännöllisellä tasolla. Uskallan uskoa, että myös tietokoneet voivat auttaa meitä toimimaan viisaasti. Timo Honkela on dosentti Adaptiivisen informatiikan tutkimusyksikössä 15

16 KIRJA-ARVOSTELUT Kirja-arvostelu Accelerando ORBIT 2005, 448 Accelerando kertoo Manfred Macxin omalaatuisen perheen vaiheista ajassa, jossa teknologian kehitys on niin nopeaa, että ihminen on jatkuvasti jäämässä sen jalkoihin. Kirja on moneen otteeseen palkittu, ja kattava kuvaus kirjasta löytyy mm. Wikipediasta, joten en käsittele tässä tarkemmin kirjan juonenkäänteitä. Sen sijaan nostan esiin muutaman tekoälyä sivuavan syventymisen arvoisen yksityiskohdan. Eksokorteksi (exocortex, vapaasti suomennettuna aivokuoren ulkopuolella ) on aivoihin liitettävä lisämuisti tai laskennallinen yksikkö, joka täydentää ihmisen rajallista 16 tiedonkäsittelykykyä. Eksokorteksilla varustettu ihminen voi esimerkiksi lähettää omia toimijoitaan verkkoon selvittämään taustatietoja tai käsittelemään dataa ilman, että itse joutuu tietoisesti sitä tekemään. Kun toimijat ovat saaneet tehtävänsä suoritetuksi, ne yhdistävät tietonsa alkuperäiseen tietoisuuteen. Kirjassa Manfredin eksokorteksi on aluksi integroituna silmälaseihin, mikä johtaa helpon irrotettavuutensa vuoksi siihen, että osa ihmisen personalisuudesta voidaan kokonaan siirtää toiselle henkilölle. Eksokorteksi on kuitenkin vain eräänlainen välivaihe sille, että koko ihmisen persoona voidaan ladata koneelle ja fyysisen olemuksen merkitys katoaa. Lisämausteena kirjassa on Manfredin mainio (teko)älykäs lemmikki Aineko, joka on olemukseltaan ja eleiltään kuin kissa, mutta osoittautuu lopulta lukuisten päivitysten jälkeen ihmistäkin älykkäämmäksi. Kirjassa esiintyy myös muita tekoälyjä, mutta Ainekosta saa lisää ajattelemisen aihetta, kun pohtii, miten meidän aistimaailmamme rajoittaa tai edesauttaa kykyämme tulkita maailmaa. Accelerando on viihdyttävä scifi-kirja, jonka juoni tai loppuratkaisu, jos sellaista kirjassa voi sanoa olevan, ei välttämättä jaksa innostaa kirjan lukemista loppuun saakka. Teknologiahypetyksestä pitävälle kirjasta löytyy kuitenkin paljon ahmittavaa. Mielenkiintoiseksi kirjan tekevät juuri kuvaukset teknologioista, joilla lisätään ihmisen rajallista kapasiteettia käsitellä tietoisesti asioita ja joiden avulla lopulta luovutaan kokonaan fyysisen maailman rajoitteista. IINA AALTONEN Sekalaisuuden ylistys Everything is Miscellaneous: The Power of the New Digital Disorder David Weinberger Times Books 2007, 288s David Weinberger on tunnettu web-guru, jonka uusin populaaritieteellinen teos Everything is Miscellaneous pohtii sitä, miten tietoyhteiskunta ja web ovat muuttamassa suhdettamme tietoon ja auktoriteettiin. Kirja on tarkoitettu webin kanssa työskenteleville asiantuntijoille kuten tutkijoille, sivustojen ja portaalien suunnittelijoille, verkkotoimittajille ja informaatikoille. Weinbergerin sanoma on yhteiskuntafilosofista pohdintaa, ei niinkään yksittäisten teknologioiden käsittelyä, joten kirja edellyttää lukijaltaan teknisen osaamisen sijaan lähinnä avointa mieltä ja mielellään jonkin verran ARPAKANNUS 1 / 2009

17 1 / 2009 ARPAKANNUS kokemusta uusimman sukupolven web-sivustojen käytöstä ja toimintatavoista. Kirjan pääteesi on, että perinteinen, Aristoteleen filosofiasta juontuva asioiden "luontainen" järjestys on saanut haastajakseen uudenlaisen maailmankuvan, jossa tietoja voi samanaikaisesti tarkastella lukemattomista eri näkökulmista ja yhdistellä aina uusilla tavoilla. Merkitykset eivät ole enää asiantuntijoiden määrittämiä ikuisia totuuksia, vaan niitä luodaan sosiaalisesti ja usein implisiittisesti osana jokapäiväistä verkon käyttöä. Vanhaa maailmaa edustavat kirjastot ja kortistot jähmeine luokituksineen; tilalle ovat tulleet hallittua sekalaisuutta henkivät ilmiöt kuten Amazon, Flickr, Google, itunes, wikit ja blogit. Weinbergerin historiankirjoituksessa tiedon järjestyksen ensimmäistä tasoa edustavat perinteiset kirjastot ja arkistot, joissa teokset on pakko järjestää jonkin selkeän periaatteen mukaisesti. Toisen asteen järjestys saadaan aikaan pahvikortistolla, joka mahdollistaa muutaman vaihtoehtoisen näkökulman metatiedon kuten otsikon, kirjoittajan ja aiheiden käytön tiedonhaussa. Vasta tietokoneiden ja verkkojen käyttö toi mukanaan järjestyksen kolmannen asteen, jossa ero tiedon ja metatiedon välillä hämärtyy ja uusia näkökulmia voidaan lisätä loputtomasti auktoriteeteista ja fyysisen maailman rajoitteista riippumatta. Valitettavasti Weinberger käyttää suurimman osan kirjasta tämän historiakäsityksen todisteluun ja hehkuttaa sitä, miten kaikki muodikkaat webin ilmiöt voidaan selittää hänen teoriallaan. Tämän seurauksena kirja kyllä päätyy esittelemään kunnioitettavan määrän ajankohtaisia ja kiinnostavia webin ilmiöitä. Aikaansa seuraavalle ja informaatioarkkitehtuurista kiinnostuneelle semanttisen webin tutkijalle suurin osa esimerkeistä olivat kuitenkin tuttuja jo ennaltaan, eikä Weinbergerin analyysi onnistunut esittämään niitä uudessa valossa. Lopputuloksena oli hieman sieluton lukukokemus ja tunne siitä, että kirjan sisältö vanhenee melko nopeasti. Weinberger ei myöskään juuri kyseenalaista omaa jäsennystapaansa, vaikka on ilmeistä, ettei hänen kuvaamansa ja ihailemansa sekalaisuus ole levinnyt kaikkialle webissä. Täsmällisellä ja järjestelmällisellä tiedon ja aiheiden luokittelulla on edelleen tärkeä paikkansa myös nykypäivän verkkomaailmassa, minkä jokainen isoja web-sivustoja ja portaaleja käyttänyt voi huomata. Näiden vastakkaisten voimien vuorovaikutuksesta olisi voinut saada herkullisen analyysin, mutta tilaisuus jäi tällä kertaa käyttämättä. Olisin toivonut kirjalta hieman rohkeampaa otetta eri webin kehityssuuntien analysoinnissa ja uskallusta tehdä ennustuksia tulevaisuudesta. Tällaisen tulevaisuutta pohtivan lähestymistavan on Peter Morville onnistuneesti valinnut samoja aihepiirejä käsittelevässä teoksessaan Ambient Findability (O'Reilly 2005). Morvillen kirja tuntuu edelleen Weinbergerin kirjaa raikkaammalta huolimatta siitä, että se on julkaistu lähes kaksi vuotta aiemmin, mikä web-ajanlaskussa on melkein ikuisuus. Kritiikistä huolimatta Everything is Miscellanous antaa varmasti jokaiselle webin tulevaisuudesta kiinnostuneelle ajattelemisen aihetta ja toimii myös oivana johdatuksena informaatiotieteen maailmaan web-näkökulmasta. Se myös muistuttaa kaikista keskeisistä kiinnostavista kysymyksistä ja ongelmista, jotka tulevat vastaan yhdistettäessä tekoälytutkimuksesta periytyvien ontologioiden täsmällisyyteen pyrkivät merkitysmäärittelyt auktoriteetteja kaihtavaan ja yhä uusia näkökulmia rakentavaan webiin. OSMA SUOMINEN 17

18 STeP päivä Saavuin tapahtumapaikalle nukuttuani yöllä ehkä puoli tuntia kesällä pitkäksi venynyt nukkumaanmenoaika ei oikein sopinut yhteen varhaisten aamukonferenssien kanssa. Konferenssin ensimmäinen osa pidettiin Otaniemessä TKK:n T-talolla, jota lähestyessäni kohtasinkin ihmisen, joka osoitti sitä ja kysyi, oliko T-talo kenties tuo. Paatuneena yliopistolaisena vastasin etten ollut ihan varma, mutta kartan perusteella oletin niin. Vähän lähemmäs astelu paljastikin kyltin, jossa luki oikea osoite, ja siinä vaiheessa STeP 2008-lappu näkyikin jo ovella. Ensimmäisen päivän sisällöstä en olettanut ymmärtäväni hirveästi mitään - olinhan kognitiotieteen pääaineopiskelija, jonka varsinaiset tietojenkäsittelyopinnot olivat jääneet vähemmälle. Pääasiallinen kiinnostukseni olikin toisen ja kolmannen päivän ohjelmassa. Päätin kuitenkin tehdä parhaani kaiken esitetyn ymmärtämiseksi, ja tämän vuoksi aloin selaamaan saamaani Proceedings-vihkosta lävitse. Lieväksi yllätyksekseni huomasin, että ainakaan silmäilyn perusteella mikään artikkeli ei vaikuttanut mahdottoman hankalalta tajuta, joten jäin optimistisena odottamaan jatkoa. Osanotto oli ensimmäisenä päivänä vielä rajoitettua - Nokia Workshopissa esitelmiä pitävä väki ei ollut paikalla. Konferenssin pitäjät olivat omien sanojensa mukaan omaksuneet "annetaan kaikkien kukkien kukkia"-politiikan esitelmien ja papereiden suhteen, mikä näkyi, sillä esitelmien laatu vaihteli hyvin laidasta laitaan - laadukkaista suorastaan kiusallisiin. Myös aiheet vaihtelivat, geneettisistä algoritmeistä peleihin ja semanttiseen webiin. Kahtena hauskana huomiona: * Esitelmille oli annettu aikaa 20 minuuttia, keskusteluosio mukaanlukien. Janne Koljonen aloitti esityksensä 30 kalvolla, joihin hänen mukaansa yleensä meni minuutti per kalvo, joten pitäisi pitää kiirettä. Tiivistäminen meni hyvin - muutama kalvo skipattiin ilman kommenttia, mutta valtaosa sai selityksen joka ei kuulostanut liian kiirehdityltä. Kysymyksillekin jäi viisi minuuttia. Seuraavana Jarmo Alander piti esityksen geneettisistä algoritmeistä sähkötekniikassa, ja tällä kertaa piti tiivistää huomattavasti enemmän - kalvot noin numerosta 15 numeroon 67 skipattiin kokonaan. * Timo Mantere puhui Sudokujen ratkaisemisesta swarmeilla. Omien sanojensa mukaan hän oli löytänyt Helsingin Sanomista sudokuja, joista ensimmäinen oli helppo mutta seuraava oli turhan vaikea, joten hän ehdotti artikkelin toiselle kirjoittelijalle josko sen voisi ratkaista laskennallisesti. Tämä olisi helpompaa ja hauskempaa kuin koettaa ratkoa sitä päässään. (Näin sitä tiedettä 18 ARPAKANNUS 1 / 2009

19 1 / 2009 ARPAKANNUS tehdään.) Algoritmin pääpointti ei toki kuitenkaan ollut sudokujen ratkaisussa. Näin hän ainakin vakuutti. 2. päivä Tapahtuman toinen osa, Nokia Workshop on Machine Consciousness, oli kokonaisuutena huomattavasti ensimmäistä osaa laadukkaampi ja yhtenäisempi. Se pidettiin Ruoholahdessa, kätevästi metroaseman lähellä sijainneessa, ensialkuun hivenen hämmentävässä Nokian rakennuksessa. Ulko-ovia löytyi vähän joka puolelta taloa, eikä missään näkynyt minkäänlaista "konferenssiin tulijat tästä ovesta"-kylttiä. Kierrettyäni rakennuksen kerran ympäri päädyin lopulta veikkaamaan yhtä ovea, joka osoittautuikin oikeaksi. Paikalla oli tällä kertaa huomattavasti enemmän väkeä. Ohjelma oli jaettu viiteen pääteemaan, joista ensimmäisen päivänä käsiteltiin kaksi: tietoisuuden mallit, ja järjestelmät ja arkkitehtuurit. Yhteenvedot eri esitelmistä ovat saatavilla netistä joten mainitsen sisällöstä vain muutaman kohdan. Tietoisuuden malleissa Antonio Chella ja Will Browne pitivät esitelmiä, jotka molemmat käsittelivät emootioiden merkitystä roboteilla. Molemmista löytyi sama ajatus: emootiot antavat järjestelmälle kontekstin eri tilanteisiin, auttaen sitä rajaamaan käsiteltävän tiedon määrää. Robotin "emotionaalinen tila" muuttaa sen toimintaa, robotin keskittyessä toimimaan niiden tietojen ja sääntöjen pohjalta, jotka liittyvät siihen emotionaaliseen tilaan. Ihmisetkin muistavat yhdessä tunnetilassa ollessaan paremmin muistoja, jotka liittyvät samaan tunnetilaan (onnellisessa mielentilassa tulee herkemmin mieleen aiempia onnellisia kokemuksia). Emootiot edistävät yleistämistä ja oppimista linkittämällä yhteen useita samankaltaisia kokemuksia. Tästä voi olla hyötyä myös roboteille. Browne painotti, ettei emootioita voi pelkistää yksinkertaisiin muuttujiin tai produktiosääntöihin - "jos emootio X, tee Y", "jos emootio A, toimi luokan B sääntöjen perusteella". Ihmisten emootiot 19

20 eivät ole toisistaan riippumattomia tai lineaarisia, vaan dynaamisia ja attraktoritiloja sisältäviä (pienet tönäykset eivät saa pois tietystä mielentilasta). Pitääkin siis olla varovainen siitä, mitä robotin toiminnallisuutta kutsuu emootioksi. Järjestelmä- ja arkkitehtuuriosioon sisältyi paneelikeskustelu, joka eteni kohteliaassa ja sivistyneessä hengessä, vaikka absoluuttisiakin mielipiteitä löytyi. Ricardo Sanz totesi yksikantaan, että koko embodiment-käsite on silkkaa roskaa. Mikään asia ei ole ruumiiton, paitsi henget ja haamut, joita ei ole olemassa. Mieltä ei voi erottaa ruumiista, eikä ohjelmaa voi erottaa siitä alustasta jolla se pyörii. Kukaan, jolta hän oli vaatinut jonkinlaista testiä järjestelmän riittävälle embodimentille, ei ollut sellaista onnistunut tarjoamaan. Kun ehdotettiin, että termi saattaisi ennemminkin tarkoittaa jonkinlaista yhteyttä muuhun maailmaan, Ricardo totesi heti että Microsoft Wordkin on yhteydessä muuhun maailmaan, joten tämä ei sano vielä mitään. 3. päivä Kolmannen päivän teemoja olivat mielikuvitus ja fenomenologia, fenomenologia ja kvaliat, ja "erikoisaiheet" (lue: "näitä ei saatu tungettua minkään muun otsikon alle"). Viimeisen päivän osallistumiseni jäi kuitenkin harmillisen lyhyeksi. Onnistuin kuitenkin nukkumaan aamulla pommiin ja missasin kahden ensimmäisen teeman esitelmät, minkä lisäksi jouduin illalla lähtemään ennen tapahtuman loppua toisaalle. Näkemistäni muutamasta ohjelmanumerosta jäi mieleen pääasiassa Raúl Arrabalesin ConsScale, ehdotettu 13 askeleen "tietoisuusskaala", jolla arvioida mielen tietoisuutta. Sen eri tasoja olivat: -1 (Disembodied; esim. aminohappo) 0 (Isolated; esim. yksittäinen kromosomi) 1 (Decontrolled; esim. kuollut bakteeri) 2 (Reactive, reflekseihin perustuvaa käytöstä; esim. virus) 3 (Adaptive, peruskyky oppia uusia refleksejä; esim. kastemato) 4 (Attentional, kyky hyökätä ja puolustautua; esim. kalat) 5 (Executive, emotionaalista oppimista; esim. nelijalkaiset nisäkkäät) 6 (Emotional, emootiot vaikuttavat käytökseen; esim. apinat, mielenteorian aste I, "Minä tiedän") 7 (Self-Conscious, kehittynyttä suunnittelua, työkalujen käyttöä, itsensä tunnistaminen peilistä; esim. apinat, mielenteorian aste II, "tiedän että tiedän") 8 (Empathic, työkalujen tekemistä, sosiaalista käytöstä; esim. simpanssi, mielenteorian aste III, "tiedän että tiedät") 9 (Social, kielellisiä kykyjä, kyky kulttuuriin; esim. ihminen, mielenteorian aste IV, "tiedän että tiedät minun tietävän") 10 (Human-Like, tarkkaa verbaalista raportointia, kulttuuria, teknologiaa; esim. ihminen) 11 (Super-Conscious, useita tietoisuuden virtoja). Skaala jäi mietityttämään, lähinnä koska se herätti kysymyksen siitä, oliko siinä perää vai oliko se kokonaan metsässä. Kuten osa yleisöstä kommentoikin, se vaikutti kovin ihmiskeskeiseltä ja ihmisten tietoisuuskäsityksiin pohjautuvalta. Toisaalta jostain on lähdettävä, ja /jonkinlainen/ mittari eri tietoisuuden tasoille lienee tarpeen jotta esim. konetietoisuudesta voisi kunnolla puhua. Raúl totesikin, että paljon työtä on vielä tehtävänä. Jotta skaalasta olisi mitään hyötyä, on löydettävä konkreettisia testejä asioiden luokittelemiselle eri tasoihin. Kaj Sotala on kogniotieteen opiskelija ja Arpakannus-lehden vakituinen avustaja 20 ARPAKANNUS 1 / 2009

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013

Lisätiedot

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1

Peliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1 May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tarina-tehtävän ratkaisu

Tarina-tehtävän ratkaisu - tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2012-2013 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

Seguinin lauta A: 11-19

Seguinin lauta A: 11-19 Lukujen syventäminen Kun lapsi ryhtyy montessorileikkikoulussa syventämään tietouttaan lukualueesta 1-1000, uutena montessorimateriaalina tulevat värihelmet. Värihelmet johdattavat lasta mm. laskutoimituksiin,

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla

Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla Keltaisten sivujen palveluiden kuvaaminen ontologioiden avulla - IWebS-projektin (2003-2005) kokemuksia FinnONTO-symposio, 16112005 Petri Lindgren (petrilindgren@helsinkifi) Kim Viljanen (kimviljanen@tkkfi)

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot