TASEKIRJA, TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TASEKIRJA, TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

2 - 2 - Kirkon tunnustus ja tehtävä KIRKKOLAKI Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. TASEKIRJA 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS 4 sivu Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat Olennaisimmat tapahtumat srk:n taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja kiinteistöstrategia HALLINTO Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta Hallintomalli Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto Tilintarkastajat Johtokunnat Edustus rovastikuntaneuvostossa Työryhmiä HENKILÖSTÖ JÄSENMÄÄRÄ TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUS YLEISHALLINTO Yleishallinto ja virastot SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Jp-julistus- ja musiikkityö 201 Jumalanpalveluselämä hautaan siunaaminen Muut kirkolliset toimitukset Aikuistyö Muut srk-til. ja kyläneuvostotoiminta Tiedotus- ja viestintä Musiikkityö Kasvatustyö 231 Päiväkerhotyö Perhekerho Pyhäkoulutyö Varhaisnuorisotyö Partiotoiminta Rippikoulutyö Nuorisotyö Diakoniatyö 241 Diakoniatyö Perheasiain neuvottelukeskus Sairaalasielunhoitotyö Lähetystyö 30

3 HAUTAUSTOIMI 403 Hautausmaakiinteistöt Varsinainen hautaustoimi Hautainhoitorahasto KIINTEISTÖTOIMI TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät 3.2. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa 3.4. Henkilöstökulut 3.5. Vakuutukset Satunnaiset tuotot ja kulut 3.7. Pakollisten varausten muutos ja muuhun kuin tilikauteen liittyvät erät 3.8. Pysyvät vastaavat ja poistot Vaihto- ja rahoitusomaisuus Oma pääoma Pakolliset varaukset, laskennallinen KiEL eläkevastuu Hautainhoitorahaston sopimusvastuu TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS (liite 4) 5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA 7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA S. 49 TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 5) LIITTEET 1. Käyttötalouden menojen erittely (sisäiset on mukana) 2. Hautainhoitorahaston tuloslaskelma ja tase 3. Hautausmaankatselmuspöytäkirja 4. Kirkkoneuvoston allekirjoitus 5. Tilintarkastuskertomus Kansikuva: Kylvösiunaus Vanhalla kirkolla, mukana mm. Artturi Kivineva ja Kylkkälän koulun väkeä. (Kuva Armin Krueger)

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS Hallinnollinen asema Kirkollista hallintoa varten maa on jaettu hiippakuntiin. Isokyrö kuuluu Lapuan hiippakuntaan, johon kuuluu kaikkiaan 46 seurakuntaa. Tuomiokapituli sijaitsee Lapualla. Hiippakunnat on alueellisesti jaettu rovastikuntiin. Nykyisin on yhdistymisten jälkeen enää 7 rovastikuntaa. Isonkyrön rovastikuntaan kuuluu: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on keskusteltu kuntaliitoksista. Kyrönmaan alueen yhteinen kunta ei toteudu ja Vähäkyrö on liittynyt Vaasaan. Uuden kuntakarttasuunnitelman mukaan Isokyrö voi valita suuntautumisen joko Vaasaan tai Seinäjokeen. Terveydenhuollon kohdalla on Isokyrö suuntautunut Seinäjokeen. Nykylainsäädännön mukaan mahdollinen kuntien liittäminen veisi myös seurakunnat yhteen. Suomen ev.-lut. kirkossa keskustellaan kirkon rakenteiden uudistamisesta. Sen mukaan jokainen seurakunta olisi vuonna 2015 (tai viimeistään 2017) osa seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymiä tultaisiin esityksen mukaan rakentamaan esim. rovastikuntajaon pohjalta ja kappeliseurakuntia palautettaisiin SEURAKUNTATYÖN KEHITYKSEN OLENNAISIMMAT MUUTOKSET JA TAPAHTUMAT Vuotta 2013 ovat leimanneet strategian toteutus ja kiinteistöstrategian Suojaksi matkalle laatiminen. Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Keväällä pidettiin talousarvion valmistelua ajatellen strategianeuvottelupäivä työntekijöille ja luottamushenkilöille srk-talossa. Nimikkolähettisopimus Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kanssa Seija Järvenpään työn tukemiseen Keski-Aasiassa toi lähetystyöhön ja kannatukseen uutta suuntausta paljon on ollut uusia tapahtumia ja toimintamuotojakin, oli mm. legokirkko, hevimessu Vanhassa kirkossa sekä bluesmessu. Pappilaan herättäjäjuhlien jälkeen jäi lähetys- ja diakoniatyön hyväksi myyntipiste ja monenlaista kökkäinnostusta. Naiset ovat tehneet käsitöitä kotona ja kokoontuneet joka toinen tiistai tekemään kattausalustoja ym. diakoniatyön ja lähetystyön hyväksi. Osa väestä on lisäksi leiponut lusikkaleipiä ja sämpylöitä srk-talossa. Miehet ovat tehneet mm. linnunpönttöjä. uutena kökkämuotona on ruvettu loppuvuonna kutomaan sukkia 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille syntymäpäiväkäynneillä vietäväksi. Innostusta on ollut todella paljon ja saajat ovat olleet mielissään. Kyläneuvostotoimintaa on toteutettu muutettuna. Kinkerit pidettiin kirkkokinkerinä kirkossa. Tarkoitus on, että kinkerien sijasta pidetään kinkeripiireittäin kyläseuroja. Niitä pidettiinkin jo joitakin pitkin vuotta. Kyläneuvostotoiminnan muotoja pohditaan muuttuneessa tilanteessa. Työntekijäjoukossa oli muutoksia. Hannu Ovaska jäi eläkkeelle palveltuaan eri seurakuntien nuorisotyönohjaajan virassa yhteensä yli 40 vuotta. Meidän virassa hän oli 19 vuotta vuodesta 1994 lähtien. Hänen työtään loman aikana jatkoi Elina Korvola-Järvi ja 2.9. lähtien virkaan valittu Päivi Rahkola. Armin Krueger palasi virkavapaalta, vuoden virkavapauden ajan diakonityötä hoiti Elina Korvola- Järvi. Suvi Koiviston äitiysloman ajan kanttorina toimi Jussi-Pekka Heikkilä keväällä, Jimi Järvinen kesällä ja Jari Nieminen syksyllä. Kari Lehtonen lopetti vuodenvaihteessa 15 vuotta kestäneen jakson taloudellisen jaoston puheenjohtajana ja jäsenyyden kirkkovaltuustossa. Heikki Ojala siirtyi hänen sijaansa neuvoston varapuheenjohtajaksi ja Esa-Matias Heinonen valtuuston jäseneksi. Jäsenmäärä laski 60 hengellä. Kirkosta eroamisia oli 28 ja liittymisiä 11. Kuolleita oli 6 enemmän kuin kastettuja. Seurakunnasta muutti 37 enemmän kuin tänne muuttoja oli. Jäsenmäärä oli Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden ym. muistamista varten valmistettua standaaria annettiin v yksi, sen sai Seinäjoen sairaalasielunhoito 50-vuotisen toiminnan kunniaksi. Standaarin luovutti Armin Krueger heidän juhlassaan.

5 KATSAUS TALOUTEEN OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT SEURAKUNNAN TALOUDESSA TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Tilinpäätöksen kokonaissummia seuraavassa eriteltynä, vertailu edelliseen vuoteen. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Verotuskustannukset Kirkon Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot -ja kulut, korot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ vuosi 2013 vuosi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,67 Tilinpäätöksen vuosikate on ,67 ja tilikauden tulos osoittaa poistojen ja satunnaisten tulojen jälkeen ylijäämää ,43. Viime vuosina tulokset ovat olleet v oli ja v oli ja v ja v oli ,66 v oli ja v oli , v ,60, v ,66 ja v ,67. V ylijäämää kertyi ,43 ja ed. vuoden alijäämä ,67. Joitakin syitä yllä olevasta taulukosta näkyvään perättäisten vuosien tuloksen suureen n :n muutokseen. Toimintatuottojen suuri määrä johtuu :n puunmyyntitulosta. Näin suurta puunmyyntiä ei ole kuin vuoden välein. Toimintakuluja on vähemmän. Edellisen vuoden menoihin sisältyy mm. herättäjäjuhlien pääsihteerien palkka- yms. kulut n , joka oli muihin vuosiin verrattuna poikkeava menoerä. Verotuloa kertyi enemmän. Saadut verotulot 2013 olivat , ,88 = ,94 ja v oli = Kirkon keskusrahastolle maksetaan uutta eläkemaksua, joka on meidän kohdalla korkotulot ovat pienentyneet määräaikaistalletusten korkotason pudottua Vuoden aikana myytiin vuokrattuna ollut Lammin talo sen pitkäaikaisille asukkaille Kaisa Eerolalle ja Ville Perkiölle :n hinnalla. Satunnaisissa erissä on Lammin talon myyntitulon tasearvon ylittävä osuus ja Ikolan-Hevonkosken tilusjärjestelyn tulo V jatkettiin säästötoimenpiteitä. Hautausmaalla srk-mestari ja muut työntekijät toimivat vetäjinä kesätyöntekijöille. srk-talon osa-aikaisesen talonmiehen tehtäviä on jaettu eri henkilöille. Kerhotuvalla on vain peruslämpö, koska toiminta on siirretty pappilaan. Lämpökeskusrakennuksesta partion toiminta siirtyi pappilaan ja nyt on voitu myös sen rakennuksen lämmittäminen lopettaa (katkaisu tehty v. 2013). Joissakin kohdin mm. palkoissa alitusta, koska pyrittiin pärjäämään ilman sijaisia. Vanhan kirkon siivous on yhdistettynä oppaan tehtäviin. Leiripaikan aluetta ei vuokrattu ja nurmikon leikkuu oli harvemmin. Investointien nettomenot ovat olleet Suurimpia investointeja ja rakennusten korjauksia olivat kirkon äänentoisto, pappilansalin lattian ja vintin WC:n kunnostaminen. Hautausmaalle ostettiin käytetty kaivinkone. Seurakuntamme suuri kiinteistö- ja hautausmaaomaisuus tuo tulevaisuudessa lisähaastetta

6 - 6 - vähenevien resurssien vuoksi. Kiinteistöstrategiassa on päätetty, että kiinteistömassaa pienennetään. Osin kiinteistöjen luonteen vuoksi niiden myyminen ei ole helppoa. Esim. kerhotupa sijaitsee kulttuurihistoriallisella alueella ja sen kohdalla myynti tai vuokraus asettaa tiettyjä rajoituksia. Kirkon ja srk-talon lämmitysmuotoa pohdittiin mm. Janne Jokelan opiskelijatyönä tekemän selvityksen perusteella. Sartecnon Heikki Saviojaa pyydettiin tekemään kirkkoon maalämpö suunnitelmat. Kirkon ja srk-talon käyttöä pohdittiin laajemminkin. Antti Pihkala Kirkkohallituksesta ja Maria Kurte n Museovirastosta olivat paikan päällä katsomassa erilaisia vaihtoehtoja Seurakunta on suurten haasteiden edessä. Alijäämää tullut tätä vuotta lukuun ottamatta kolmena vuotena peräkkäin. Se, että seurakunnalla on vielä aikaisempina vuosina kertyneitä säästöjä eikä lainoja ole, antaa vähän pelivaraa vielä toimia. Kiinteistöstrategian painopisteitä Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Suojaksi matkalle strategiassa (hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuussa 2012) Isonkyrön seurakunnan tulevaisuuden linjauksia mm. kiinteistöjä koskien on tiivistetty seuraavasti: Tarkoituksenmukaiset rakenteet palvelevat toimintaa Tavoitteena on toiminnallisesti itsenäinen jumalanpalvelus- ja lähiyhteisö. Taloutta tasapainotetaan suunnitelmallisesti: Henkilöstörakenteissa painotetaan toimintaa. Työntekijöiden määrää vähennetään. Seurakuntamme kiinteistöstrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1) tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen 2) investointien aikataulutus (uudis- ja peruskorjaukset ym. hankinnat) 3) investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omalla pääomalla 4) kiinteistöstrategia päivitetään vuosittain Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on siis pyrittävä tarkoituksenmukaisiin rakenteisiin: Millaiset henkilöstö- ja kiinteistörakenteet ovat tarkoituksenmukaisia perustehtävän hoitamisen kannalta? Esim. mitkä kiinteistöt ovat toimintamme kannalta tärkeitä ja mistä voimme luopua, mikäli pakko on? Millaisia investointeja on lähivuosina odotettavissa ja mihin meillä on varaa? Myytävien ns. toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen myyntituotolle voidaan rahoittaa jäljelle jäävien kiinteistöjen kunnostamista sellaiseen kuntoon, jotta ne toimisivat taloudellisesti (esim. lämmityskustannuksiin vaikuttavat investoinnit). Nämä ns. tarpeettomat kiinteistöt eivät ole välttämättä tuottaneet tappiota, mutta mikäli niiden tuotolla voidaan saada myönteinen vaikutus jäljelle jäävien kiinteistöjen kustannuksiin, niiden

7 - 7 - myynti tavallaan hyödyttää. Selvitystyö sekä talousarviot ja tilinpäätökset osoittavat, että seurakunnallamme on edessään haastava urakka. Toimintakulujen osuus on liian suuri verotuloihin nähden ja tilinpäätöksien vuosikatteet ovat jääneet liian pieniksi poistoihin nähden. Tulevien investointien rahoittaminen omalla pääomalla ei ole pidemmällä aikavälillä mahdollista. Jo pelkkien käyttökulujen vuosittainen kallistuminen (esim. 2 %:lla) aiheuttaa haasteita. Talouden sopeuttamisvaatimusten kanssa tämä kaikki sopii huonosti yhteen. On ollut esillä myös srk-talon myyminen, yhteiskäyttö tai vuokraaminen, koska käyttö viikolla on vähäistä. Toinen vaihtoehto myynnille sen kohdalla on odottaa ja katsoa, miten ja millä aikataululla mahdolliset seurakuntayhtymäratkaisut toteutuvat. Tosin tässäkin vaihtoehdossa on todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin edessä kiinteistöjen määrän vähentäminen. Kiinteistöstrategia otetaan tarkasteluun vuosittain mm. talousarvion teon yhteydessä. Kiinteistöstrategian päivitystarpeista päättää vuosittain kirkkoneuvosto. Kiinteistöjen myyntitoimeksianto tapahtuu kirkkoneuvoston päätöksestä. Kiinteistön luopumispäätöksen tekee kirkkovaltuusto neuvoston esityksestä. Myynti alistetaan Kirkkohallituksen vahvistettavaksi HALLINTO HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA TOIMINTA HALLINTOMALLI KIRKOLLISVAALIT, joka neljäs vuosi KIRKKOVALTUUSTO, 19 jäsentä KIRKKONEUVOSTO, 11 jäsentä, lisäksi kirkkoherra puheenjohtajana TALOUDELLINEN JAOSTO JOHTOKUNNAT KYLÄNEUVOSTOT 4 jäsentä 5 johtokuntaa 11 kpl, jäseniä 85 sihteerinä talouspäällikkö valtuusto valitsee hankkii ja käyttää varat, rahavarojen tilanne esillä srk:n toimintakertomuksessa KIRKKOVALTUUSTO Isonkyrön seurakuntalaiset ovat kirkonkokouksessa valinneet kirkkovaltuustoon seuraavat jäsenet ja ryhmäkohtaiset varajäsenet vuosiksi Vuosiksi on valtuuston puheenjohtajaksi valittu Miira Karhu ja varapuheenjohtajaksi Esa-Matias Heinonen. VARSINAISET JÄSENET 1. ryhmä Miira Karhu, Väinö Pollari, Marja Nikula, Päivi Koivusalo, Antti Romu, Satu Hangassalo, Heikki Ojala, Eeva- Leena Kauppinen, Johanna Yliviitala. 2. ryhmä Kari Lehtonen ( saakka), Marja Leena Korvola, Ullamaija Tiitinen, Marja Vaismaa, Arto Uusihaka, Esa- Matias Heinonen ( lähtien). 3. ryhmä Anne Huhtala, Iris Silvennoinen, Mauno Jouppi, Veikko Hakala, Aulis Nuuja. VARAJÄSENET 1. ryhmän varajäsenet Sami Saari, Eeva Marja Niemi-Korpi, Maria Nurminen, Juha Waismaa, Arto Korpela, Anne Soini, Pauliina Sundavall.

8 ryhmän varajäsenet Ulpu Assinen, Timo Mäkelä, Risto Keltto, Tapio Rintamäki, Ilmo Haapala, Tapani Lammi. 3. ryhmän varajäsenet Tarja Soini, Mauno Hölsö, Esko Petäjä, Jarno Mäki, Mikko Nuuja. Valtuuston kokouksiin kutsutaan neuvosto, mutta varsinaisesti ovat neuvostoa edustaneet ainakin kirkkoherra Artturi Kivineva ja varapuheenjohtaja Heikki Ojala. Valtuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii Raili Raunio KIRKKONEUVOSTO ( suluissa henkilökohtainen varajäsen) Kirkkovaltuusto valitsi neuvoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi Neuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Artturi Kivineva. Neuvoston pöytäkirjanpitäjänä on Raili Raunio. Neuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (varajäsenet suluissa) Puh. joht. Kivineva Artturi, kirkkoherra ja jäsenet: varapj. Ojala Heikki ( Varpula Tapani), Hakala Veikko (Nuuja Aulis), Huhtala Anne (Soini Tarja), Hölsö Mauno (Petäjä Esko), Korvola Marja Leena (Vaismaa Marja), Leskelä Juhani ( Keltto Risto), Pollari Väinö (Jouppila Raimo), Saari Sami (Hangassalo Juha), Sundvall Pauliina (Mullola Inkeri), Tiitinen Ullamaija (Kuoppala Eeva) ja Yliviitala Johanna (Ojala Aila). Taloudellisen jaoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet Valtuusto valitsi neuvoston varapuheenjohtajaksi ja samalla taloudellisen jaoston puheenjohtajaksi Heikki Ojalan. Taloudellisen jaoston pöytäkirjanpitäjänä Raili Raunio. Jäsenet: puh.joht. Heikki Ojala (Väinö Pollari), Juhani Leskelä ( Sami Saari), Pauliina Sundvall (Johanna Yliviitala), Anne Huhtala (Marja Leena Korvola) TILINTARKASTAJAT Vuosien tiliä tarkastavat Tuula Kupari, Juha Kiltilä ja Esko Säilä JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET KIRKKOVALTUUSTO VALITSI KOKOUKSESSAAN JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET SEKÄ MÄÄRÄSI PUHEENJOHTAJAT VUOSIKSI JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Romu Antti, puheenjohtaja ja jäsenet: Maunuksela Heikki, Mäkelä Timo, Nikula Marja, Nurminen Maria, Petäjä Esko, Soini Tarja ja Tiitinen Ullamaija. VARAJÄSENET 1. Mullola Inkeri, 2. Leskelä Juhani ja 3. Anna-Maija Laikola. Neuvoston edustajana Marja-leena Korvola ja työalan teologi Artturi Kivineva ja kanttori. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Hölsö Mauno, puheenjohtaja ja jäsenet: Hangassalo Juha, Perttilä Tarja, Rinnekari Juha, Silvennoinen Iris, Soini Anne, Uusi-Viitala Henri ja Ylimäki Juha-Matti. VARAJÄSENET 1. Renko Susanna, 2. Keltto Katja ja 3. Kujala Anne Neuvoston edustajana Sami Saari, työalan teologi Eero Holma, Hannu Ovaska tai Päivi Rahkola.

9 - 9 - DIAKONIATYÖN JOHTOKUNTA (9 + 3) JÄSENET Hangassalo Satu, puheenjohtaja ja jäsenet: Kauppinen Eeva-Leena, Korpela Arto, Nuuja Aulis, Ojala Aila, Pollari Väinö, Silvennoinen Sinikka, Uusihaka Arto ja Vaismaa Marja. VARAJÄSENET 1. Erkkilä Leila, 2. Maunuksela Helena ja 3. Nurmela Marja-Leena Neuvoston edustajana Veikko Hakala, työalan teologi Artturi Kivineva, diakoni Armin Krueger LÄHETYSTYÖN JOHTOKUNTA (11 + 3) JÄSENET Heinonen Esa-Matias, puheenjohtaja ja jäsenet: Assinen Ulpu, Hakala Veikko, Jouppi Kaisa, Kaarniaho Marja Liisa, Karhu Timo, Kleemola Hilkka, Koivusalo Päivi, Laukkanen Liisa, Mäki Jarno ja Mäki-Reini Jorma. VARAJÄSENET 1. Ikola Aino, 2. Saari Raija ja 3. Mäkinen Liisa. Neuvoston edustajana Väinö Pollari, työalan teologi Eero Holma AIKUISTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Mäki-Reini Tapani, puheenjohtaja ja jäsenet: Killinen Eija, Latvatalo Marja-Liisa, Leskelä Juhani, Mourujärvi Paula, Mäki Kari, Riihiaho Christina ja Waismaa Juha. VARAJÄSENET 1. Ikola Terttu, 2. Ristimäki Matti ja 3. Latvatalo Marja-Leena Neuvoston edustajana Johanna Yliviitala, työalan teologi Artturi Kivineva EDUSTUS MUUALLA Rovastikuntaneuvostossa on seurakuntaa edustanut Veikko Hakala (varalla Marja Vaismaa), valittu vuosiksi Veikko Hakala on edustanut Isonkyrön rovastikuntaa E-P:n Pipliaseuran hallituksessa ERILAISIA TOIMIKUNTIA JA TYÖRYHMIÄ STRATEGIAOHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmässä ovat toimineet: - työntekijöistä Artturi Kivineva, Paula Loukola (sihteeri) ja Eero Holma - luottamushenkilöistä Eeva-Leena Kauppinen, Mauno Hölsö ja Kari Lehtonen. KIINTEISTÖSTRATEGINEN TYÖRYHMÄ Työryhmässä ovat toimineet Heikki Ojala, Veikko Hakala ja Marja-Leena Korvola. Työntekijöistä mukana ovat olleet Artturi Kivineva (puh.joht.), Raili Raunio (siht.), Jaakko Karhu ja Jukka Hakamaa. Hannu Lintalaa on käytetty asiantuntijana. YSTÄVYYDENKULMAN VASTUUTYÖRYHMÄ Juhani Rinta, Paavo Luoma ja Aila Ojala. VALMIUSSUUNNITELMATOIMIKUNTA Kari Lehtonen (kok.kutsuja), Veikko Hakala, Jaakko Pukkinen, Mauno Hölsö, kirkkoherra ja talouspäällikkö.

10 HENKILÖSTÖ Seurakunnan virat ja viranhaltijat VIRANHALTIJA VIRKA Artturi Kivineva kirkkoherra Eero Holma kappalainen Suvi Koivisto kanttori Jussi-Pekka Heikkilä vs. kanttori Jari Nieminen vs. kanttori Armin Krueger diakoni (virkavap ) Elina Korvola-Järvi vs. diakoni Hannu Ovaska nuorisotyönohjaaja Elina Korvola-Järvi vs. nuorisotyönohj Päivi Rahkola nuorisotyönohjaaja Raili Raunio talouspäällikkö Paula Loukola toimistosihteeri Jaakko Karhu srk-mestari Anna-Maija Arkkola emäntä Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät Miia Niemelä lastenohjaaja (työvapaalla asti) Anne Hanka lastenohjaaja Sirpa Kannelmaa lastenohjaajan sijainen Jukka Hakamaa hautausmaanhoitajana (ts ) Anneli Mattila osa-aik. Ystäv.kulman siivooja Ritva-Liisa Talso siivooja-hautausmaantyöntekijä (ts ) Hilkka Lehtonen srk-talon emännän sijainen ja apuemäntä Helena Riihimäki srk-talon apuemäntä Vakituisia sijaisia ja kausityöntekijöitä Timo Taanonen srk-mestarin lomittaja, haut.kesätyönt Anneli Ojanen srk-mestarin lomittaja, lähinnä suntion töitä Liisa Kaukonen hautausmaan kesätyöntek (alk. v.1999-) Emmi Kniivilä vanhan kirkon opas ajalla Karla Erkkilä vanhan kirkon opas ajalla Eija Ranta toimistotöissä Vähänk.kunnan kautta (4 t/pv, 4 pv/vko) Hannele Suorauha toimistotyö kunnan kautta (5 t/pv, 4 pv/vko) Jussi Suorauha hautausmaa- ja kiinteistötyö kunnan kautta (5 t/pv, 3 pv/vko) hautausmaalla ovat kesällä työskennelleet Valtteri Uusihaka, Paula Mäkiranta, Ella Kalliomäki, Janne Kiltilä, Juha-Pekka Ollikkala, Joona Valli ja Henri Syrjä. kanttorin vuosiloman ja viikkovapaiden aikana sijaisina olivat mm. Johanna Tuurinkoski, Jimi Järvinen ja Tapio Hautala seurakuntatalon tai pappilan keittiössä ja siivoustöissä olivat lisäksi tarpeen mukaan Raija Uuttu, Eveliina Arkkola, Allikki Rauhala ja Sirkku Mäki. srk-talon talonmiehen työt jaettu eri viranhaltijoille ja työntekijöille (srk-mestari, hautausmaanhoitaja, emäntä, siivooja-hautausmaantyöntekijä) päiväkerhossa ovat sijaisena lisäksi olleet mm. Diana Mäenpää, Hilkka Lehtonen ja Pirkko Ristiluoma pappilan, vanhan kirkon ym. kunnostustöissä oli Arto Tammela Palkkoja on maksettu 110 henkilölle yhteensä ,26. Näiden lisäksi on mm. itsenäisenä yrittäjinä srk-talon, pappilan ym. korjauksia on suunnitellut ja valvonut rak.mest. Hannu Lintala. Alueiden hoidossa oli Isonkyrön kiinteistöpalvelu/timo Saranpää, lumienaurauksessa kevätkauden Kyrönmaan yleispalvelu/jani Nyman ja syyskauden Vesa Mullola. Henkilöstöasioita: Koko työntekijäporukalle on pidetty vuoden aikana noin kerran kuukaudessa iso palaveri. Pienempi ryhmä kokoontuu kahden kolmen viikon välein ja pappien ja kanttorin virsipalaveri parin viikon välein. vapaamuotoisempana toimintana tyky-toiminnan puitteissa järjestettiin vuorottain toimintaa seuraavasti

11 toukokuussa ratsastusta ja opettelua Tuuralassa Mäkelän ratsastustallilla elokuussa työntekijäpäivä omassa pappilassa to jouluateria Kalliojärvellä ja elokuva Matin Tuvassa Tyky-toiminta: hankittu tyky-seteleitä, joita voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin. Srk:ssa on käsitelty suositussopimukset suojavaatetuksesta, sairaanhoidosta, työpaikkaruokailusta, hoitoonohjaamisesta sekä suositus hyvän kohtelun edistämiseksi työpaikalla sekä käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Suojavaatetuksessa jatketaan nykyisellä linjalla siten että tarkoitus on oman vaatetuksen suojaaminen. Sovelletaan vain niissä töissä, joissa selkeästi kuluminen ja likaantuminen on huomattavaa kuten hautausmaalla, keittiöllä ja siivoustyössä. Kuukausikorvausta ei oteta käyttöön. Ei laajenneta suojavaatehankintaa esim. leirityöhön, kerhotyöhön ja toimistotyöhön. Työpaikkaruokailukäytäntönä on ollut mahdollista ruokailla paikallisessa ruokalassa Tarjantissa, Makumariassa ja Mersin Kebabissa. Seurakunta on maksanut ruokalalle 1,70 ja työntekijä on maksanut erotuksen. Seurakunta ostaa työpaikan kahvihetkiin kahvin ja teen. Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut Jaakko Karhu, varalla ovat Armin Krueger (Elina Korvola-Järvi ) ja Anna-Maija Arkkola. Heistä on muodostettu yhteistyötoimikunta. Siihen kuuluivat lisäksi kirkkoherra ja talouspäällikkö. Työntekijöiden edustajana palkkaneuvotteluissa on työntekijäkokouksen valitsemana Hannu Ovaska ja hänen eläkkeelle jäämisensä jälkeen Jukka Hakamaa 1.4. JÄSENMÄÄRÄ Seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden 2013 aikana 60 hengellä ja oli vuoden lopussa 4329 henkeä seurakuntaan liittyi 11 5 seurakunnasta erosi seurakuntaan muutti seurakunnasta muutti avioliittoja solmittiin avioeroja oli vuoden tilasto väkiluku kastetut kuolleet kuntien väliset muutot TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI YLEISHALLINTO Toimintasuunnitelmien toteutuminen kustannuspaikoittain: toiminta- ajatus, keskeiset painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi Toiminnan perustelut ja toimintasuunnitelmat ovat kustannuspaikoittain seuraavassa alla olevan mukaisessa järjestyksessä. 1. Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) 2. Keskeiset painopistealueet 3. Toiminnalliset tavoitteet 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 5. Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. erillinen numero-osa. 101 Kirkolliset vaalit 102 Kirkkovaltuusto Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti. Kirkkovaltuusto määrää kirkollisveroprosentin, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen KIRKKOVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET JA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kirkkovaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa ja käsitellyt 42 asiaa. Seuraavassa tärkeimpiä

12 päätöksiä: Eron myöntäminen Kari Lehtoselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen kutsuminen tilalle. Tehtävässä jatkaa Esa-Matias Heinonen Valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali vuosille Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaali ja johtokuntien jäsenten ja varajäsenten vaali vuosille Metsätaloussuunnitelman hyväksyminen vuosille toimituspalkkiosuosituksen hyväksyminen taloussäännön ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen hyväksyminen hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vuosikertomus, myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2012 Lisätalousarvion hyväksyminen kirkon äänentoiston parantamiseksi Hautausmaan katselmuspöytäkirjan hyväksyminen Isonkyrön vanhojen kirkonkirjojen siirtäminen Vaasan maakunta-arkistoon Lammin talon myyminen Ville Perkiölle ja Kaisa Eerolalle :lla Kiinteistöstrategian hyväksyminen Hautapaikkojen hinnan tarkistaminen tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 päätettiin 1,75 talousarvion hyväksyminen vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille TUNNUSLUVUT kokouksia pykäliä Kirkkovaltuusto 4 49 Kirkkoneuvosto Taloudellinen jaosto Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa 103 Tilintarkastus Lakisääteiset tehtävät. Ks. kertomuksen lopussa oleva selvitys sisäisestä valvonnasta sivu Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto TEHTÄVÄT Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa. Huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. KL 10: 1. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet VUOSIAIKATAULU TAMMI-MAALISKUU Valmistelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle. TOUKO-MARRASKUU Valmistelee toimintasuunnitelman ja talousarvion kirkkovaltuustolle. KOKO VUOSI Toimii johtosäännön ja muiden säännösten mukaisesti valmistellen kirkkovaltuustolle tulevat asiat ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset. Tavoitteiden toteutus - Neuvosto on valmistellut valtuustolle menevät asiat - hyväksynyt kolehtisuunnitelmat, vuosilomasuunnitelman, eri tilojen käytöt, koulutussuunnitelmat, standaarien saajat, edustamiset eri tilanteissa, 1. vuosisidonnaisen palkanosan hyväksymiset tässä srk:ssa, avustusanomuksia, merkitty tiedoksi johtokuntien päätökset yms. - Neuvosto on jollain tavalla käsitellyt melkein kaikkia asioita, joita tässä kertomuksessa ilmenee. - Taloudellinen jaosto on valmistellut neuvostolle menevät talous- ja kiinteistöasiat. Kiinteistöjen ja hautausmaiden kunnossapitoasioiden yhteydessä on kokoonnuttu monta kertaa paikan päälle katsomaan tilannetta. Joitakin asioita on mainittu kiinteistöhallinto -kohdassa ja lopussa olevassa hautausmaiden katselmuspöytäkirjassa. Näiden lisäksi on käsitelty mm, erilaisia hankintoja, avustusanomuksia, laskujen hyväksymisiä, haudanhoitosopimuksia ym.

13 Virkamiespäätöksiä on kirkkoherra tehnyt vuoden aikana 61 ja talouspäällikkö 17, lähinnä vuosilomiin, vapaapäiviin, sairaslomiin, sijaisiin, kokemuslisiin, kesätyöntekijöihin ja hankintoihin liittyviä päätöksiä. Kirkkoherralla lisäksi diakoniatyöhön liittyviä avustuspäätöksiä yhteistyössä diakonin kanssa. 105 Talous- ja henkilöstöhallinto TALOUSHALLINNON TEHTÄVÄT: - Henkilöstöhallinto: palkat ja niihin liittyvät tilitykset. - Kirjanpito: Maksut, kirjanpito, talousarvio, tilinpäätös - Hallinto: asioiden valmistelua hallintoelimille yhdessä muiden kanssa, esityslistojen tekoa, pöytäkirjat ja päätösten täytäntöönpanoa - Kiinteistötoimi: asioita hoidetaan yhteistyössä muiden työntekijöiden ja taloudellisen jaoston kanssa. Korjaussuunnitelmien, kustannuslaskelmien, urakkasopimusten teossa ja korjaustöiden valvonnassa käytetään apuna asiantuntijoita. - Hautainhoitorahaston tarjoukset, sopimukset, kirjanpito ja hoitolistat. Käytetään Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Talouden tasapainottaminen pitkällä aikavälillä. - Päätearkiston järjestämistyötä kiinteistöasioiden osalta - Tarvittavien tietojen syöttäminen hautainhoitorahastoon jotta sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot - Ainaishoitohautojen hoidon lopettamiseen liittyvät työt Tavoitteiden toteutus - puunmyynnillä, säästöillä ja kiinteistöjen myynnillä saatu positiivinen tulos vuodelle osaksi on ehditty tehty näitä kaikkia. Kesken vielä. Valtakunnallisesti on aloitettu ns. KiPa (ent. HeTa) -uudistusta. Sen tavoitteena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon uudelleenjärjestäminen. On perustettu kirkkoon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Palvelukeskus ei vaikuta kirkon talousyksiköiden päätösvaltaan. Seurakuntatalous tulee edelleen olemaan talous- ja työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen sisällöstä päättäminen. Alustavassa kyselyssä on ilmoitettu, että Isonkyrön seurakunta lähtee mukaan vuonna Nykyinen käytäntö: Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia käytetään nyt suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. 108 Kirkkoherranvirasto: väestökirjanpidossa päävastuu on lähtien maistraatilla. Seurakunnat antavat entiseen tapaan virkatodistuksia ja sukuselvityksiä ja toimivat monipuolisina palvelupisteinä seurakuntalaisille. Seurakuntien jäsentietojärjestelmänä otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön valtakunnallisesti Kirjuri ja aikaisempi jäsentietojärjestelmä jäi pois. Vuosi on ollut jatkuvaa nettikoulutusta, videoneuvotteluja Kirjuri käytön suhteen. Ohjelma on hyvin erilainen kuin aikaisemmin käytetty ja ei ole toiminut vielä aivan ongelmitta, joten uuden opettelua on ollut paljon. Virkatodistusten ohjeistus mm. muuttui useampaan otteeseen vuoden mittaan. Virkatodistukset tehdään nykyisin toisin kuin ennen ja sukuselvitysten teossa henkilön viimeinen väestökirjanpitäjä antaa todistukset lähtien Kirjuri järjestelmästä. Ohjelman käyttö monipuolistuu vaiheittain, kun eri osioita saadaan valmiiksi ja seurakuntien käyttöön SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖ 201 Jumalanpalveluselämä Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Jumalanpalvelus on seurakunnan olemuksen ja toiminnan keskus. Viikoittainen pää- eli päiväjumalan-palvelus on seurakunnan päätapahtuma, johon seurakuntalaisia kutsutaan ja ohjataan osallistumaan. Jumalanpalvelustyön tavoitteena on julistaa Jumalan sanaa ja toimittaa sakramentit oikein ja näin tukea seurakuntalaisten elämää ja

14 kasvua kristittyinä. Keskeiset painopistealueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Jumalanpalveluselämää kehitetään, monipuolistetaan ja seurakuntalaisten osallisuutta siinä lisätään. Pyritään hoitavaan Sanan, rukouksen, musiikin ja sakramentin muodostamaan kokonaisuuteen. Jumalanpalvelus on yhdistävä työmuoto seurakunnan eri työmuotojen ja työntekijöiden välillä. Tavoitteiden toteutus Jumalanpalveluselämää monipuolistettu erityisjumalanpalveluksilla ja tuomalla uusia elementtejä jumalanpalveluksiin. Jumalanpalvelusryhmien käyttöönottoa valmistellaan edelleen. Toiminnalliset tavoitteet: - Messuja eli ehtoollisjumalanpalveluksia vietetään 2-3 kertaa kuukaudessa; tarvittaessa kutsutaan ehtoollisavustajia. - Perhejumalanpalveluksia pidetään vuoden aikana 4-6 kertaa, joista ainakin kaksi on perhemessuja. Perhejumalanpalveluksien yhteydessä järjestetään ruokailumahdollisuus ja tarvittaessa muuta ohjelmaa eri työmuotojen tai yhteistyötahojen kanssa. - Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana kastettujen lasten nimet. - Hiljaisella viikolla mm. nuoret toteuttavat jumalanpalveluksen, järjestetään perheille pääsiäisvaellus ja kirkkohetki. - Erityisjumalanpalveluksia ja -messuja toteutetaan muutamia vuodessa. Vanha kirkko: - Käytetään jumalanpalveluksien pitämiseen välisenä aikana (säävaraus). - Perinnejumalanpalvelus laurinpäivänä toteutetaan aitoon 1700-luvun henkeen ja alkuperäisten kaavojen avulla. - Hevimessu järjestetään jumalanpalveluksesta messuja oli 32 (2012: 64, joista messuja 34). Messuissa kävijöitä oli 3991 ja sanajumalan-palveluksissa (sis. mm. perhejumalan-palvelukset) 3903, yht ja ehtoollisvieraita (2012: messukävijää, 3608 sanajp:ssa; ehtoolliskävijöitä arviolta 8037 (huom! V sis. herättäjäjuhlien messun)). - Ehtoollisavustajia pyydetty palvelemaan vähintään yhtenä sunnuntaina kuukaudessa. - Perhejumalanpalveluksia järjestetty vuoden aikana neljä. Jokaiseen on sisältynyt ruokailu srk-talolla, kaksi kertaa myös myyjäiset. - Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa luettiin vuoden aikana kastettujen nimet ja jokainen lapsi sai mukaansa oman iltarukouksella varustetun tyynyn. - Hiljaisella viikolla järjestettiin kirkkokuoron konsertti, nuorten toteuttama iltakirkko, pääsiäisvaelluksen sijasta Lego-kirkko lapsille sekä perinteinen kiirastorstain iltakirkko. - Erityisjumalanpalveluksia olivat Legokirkko (62 kävijää), Hevimessu Vanhassa kirkossa (230) sekä bluesmessu (120). - Pääkirkon uusi äänentoistojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopulla. - Vanhan kirkon suunniteltu käyttöaika toteutui. Vanha kirkko oli jälleen maamme 8. suosituin tiekirkko (6801 kävijää). - Kyrönmaan Puhaltajat avustivat 1700-luvun jumalanpalveluksessa luvun markkinat alkoivat jo perjantaiillalla, jolloin myös Hevimessu toteutettiin (ylistarolaiset nuoret soittajina). 230 henkeä, 190 eht.vierasta.

15 Yleistä Seuraavassa on erittelyä jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistumisista: TUNNUSLUVUT Lkm 2013 Osall.2013 Lkm 2012 Osall.2012 Lkm 2011 Osall Messut Sanajumalanpalvelukset Muita jumalanpalveluksia Ehtoollisen viettoja Eht. muiden yhteydessä Yksityinen eht.vietto Hautaan siunaaminen Hautaan siunaaminen kuten myös muut kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Hautaan siunaamisessa seurakunta yhteisönä hoitaa surevia niin, että asianomaiset "voisivat elää luottavaisin mielin ja hyvällä omallatunnolla. Ja etteivät he arjen huolten keskellä kadottaisi iankaikkista päämääräämme". (Kausaalitoimitukset/Hautaus) Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Omaisten kohtaamiseen panostetaan ennen siunausta ja mahdollisuuksien mukaan jälkeenpäin, omaisten niin halutessa. Osallistutaan muistotilaisuuksiin omaisten toiveiden mukaisesti. - Hautaan siunaamisia toteutetaan pääkirkossa, siunauskappelissa ja haluttaessa haudalla - Muistotilaisuuksia pidetään seurakuntatalolla, omaisten valitsemassa paikassa tai kirkossa/siunauskappelissa. - Sururyhmät pyritään järjestämään 1-2 kertaa vuodessa. Tavoitteiden toteutus Toimituskeskustelut on käyty omaisten kanssa ennen hautausta. Sururyhmiä järjestettiin kaksi. Omaisia on tavattu mahdollisuuksien mukaan hautajaisten jälkeen. Papit ja kanttori ovat osallistuneet aina myös muistotilaisuuteen, mikäli omaiset ovat niin toivoneet. - Hautaan siunaamisia oli vuoden aikana 56 (2012: 63), ja niihin osallistui 3113 henkeä (2012: 3431 henkeä). Se tekee 55,6 henkeä/tilaisuus (2012: 54,5 henkeä). - Muistotilaisuuksia vietettiin yhä useammin kirkossa siunauksen jälkeen (vain ruokailu srktalolla tai muualla). Siunauskappelissa vietettiin pääasiassa 20 hengen ja sitä pienempiä siunauksia. - Sururyhmiä järjestettiin yksi keväällä ja toinen syksyllä. Kokoontumisia kuusi/ryhmä ja osallistujia yht. 16. Ryhmät kokoontuivat srk-talon takkahuoneessa järjestettiin taistelukentältä löytyneen sankarivainajan Heikki Kitinojan hautaus sotilaallisin menoin. Seurakuntalaisia oli vaikuttavassa tilaisuudessa mukana yli 300. TUNNUSLUVUT Lkm 2013 Osall Lkm 2012 Osall.2012 Lkm 2011 Osall Hautauksia Maahan kätkemiset Kodin siunaamiset Kasteita Vihkimisiä Avioliiton siunaamiset 2 110

16 Muut kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkollisten toimitusten mm. kasteiden, konfirmaatioiden ja vihkimisten sekä kodin siunaamisen toimittamiset kirkkokäsikirjan mukaan. Keskeiset painopistealueet: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Toimitukset suunnitellaan ja hoidetaan huolella ja seurakuntalaisten kohtaamiseen varataan aikaa. Toimituksissa julistetaan kirkon sanomaa ja osallistutaan seurakuntalaisten elämän tärkeisiin käännekohtiin. Tavoitteiden toteutus Toimituskeskusteluissa suunniteltiin kirkolliset toimitukset yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kastekodeissa papit vierailivat noin 1½-2 tuntia, hautajaisten kokonaiskesto oli n. 3-4 tuntia. Hääjuhliin osallistuttiin harvoin. Toimitukset olivat luonteva paikka pitää evankeliumia esillä ja ottaa osaa seurakuntalaisten iloon ja suruun. - Kirkollisia toimituksia edeltää aina toimituskeskustelu joko seurakunnan tiloissa tai seurakuntalaisten kodeissa. - Oman seurakunnan vihkipareille lahjoitetaan vihkiraamatut ja kastettaville kastekynttilä ja virsikirja. Kodin siunaamisissa lahjoitetaan Katekismus. - Toimituskeskusteluissa aikaa omaisten kanssa käytettiin 1 2 tuntia. - Tavoitteet toteutuivat. Kastekynttilämallia uudistettiin. Toimintayksikkö/ tehtäväalue 204 Aikuistyö - Konfirmaatiot toteutetaan leirijakson jälkeen. Varataan riittävät työntekijäresurssit myös konfirmaatioihin. - Kahden rippileirin konfirmaatiot toteutettiin suunnitellusti. Leirien työntekijät ja isoset vierailivat konfirmaatiopäivänä rippilasten kodeissa. Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Seurakunnan aikuistyö käsittää aikuisväestön parissa tehtävää työtä, pienryhmätoimintaa ja perhetyötä. Työtä tehdään yhteistyössä seurakunnan muiden työmuotojen kanssa. Tavoitteena on tukea seurakuntalaisten elämää ja kasvua kristittyinä. Keskeiset painopistealuee t: Kaudelle asetetut tavoitteet Seurakunnan ja sen toiminnan kynnyksen madaltaminen. Perheiden tavoittaminen. Mitä kirkko opettaa? kysymykseen vastaaminen. Rovastikunnallinen yhteistyö. Tavoitteiden toteutus Osin onnistuttu, osin ei. Mielikuvien muokkaami-sessa ja toiminnan kehittämisessä on tehtävää. Perheitä tavoitetaan parhaiten toiminnalla, joka koetaan luontevana ja johon on helppo lähteä mukaan. Luterilaisen opin korostaminen ja selkeä esiin tuominen entistä tärkeämpää. Tehty retkien ja miesten tapahtuman myötä; tapahtuma ja kuljetusjärjestelyt luonteva tapa.

17 Toiminnalliset tavoitteet: Pienryhmätoiminta: - raamattu- ja keskusteluryhmät kokoontuvat kodeissa ja seurakunnan tiloissa - pienryhmätoimintaa vetävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja papit - työskentelyissä tarvittavaa apukirjallisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Tapahtumat: - Naisten iltapäivätilaisuudet Pappilassa, Kaisa Jouppi järjestelyvastuussa, yhteistyötä lisätään - rovastikunnallinen miestenpäivä Leipää ja rauhaa Isossakyrössä - metsäkirkot: Tammenportissa ja Hangasmajalla ja 75-vuotiaiden juhla yhteistyössä diakoniatyön kanssa ja 40-vuotiaiden syntymäpäiväkonsertti (Vanha kirkko), kutsulla ilmaiseksi (J.Jyrä?) - raamattu- ja katekismusopetuksen järjestäminen ajankohtaisten teemojen merkeissä => opintopiiri/luennot/aikuiskateku menaatti alkusyksyllä kirjallisuuspiiri kesän 2013 aikana (4 max. kok.) - uusien seurakuntalaisten kirkkopyhä Retket: - retki Seinäjoelle Kristy: n näytelmään Rakkaus tulessa (kertoo Lars Stenbäckistä) yhdessä ylistarolaisten kanssa perhevaellus (esim. Tuomaanmäelle) - Osallistutaan maakunnallisiin tapahtumiin, kuten Ilmajoen miesteniltaan (yhteiskuljetus ylistarolaisten kanssa) - Raamattu- ja keskusteluryhmät toimivat säännöllisesti ja aktiivisesti. Vetäjinä on seurakuntalaisia ja molemmat papit. Uutena ryhmänä aloitti Katekismuksen pohjalta keskustelufoorumi E.V.V.K., joka jatkoi syksyn aikana vapaaehtoisvoimin Paussin Paikka -nimisenä. - Naisten tapahtumat olleet tykättyjä ja keränneet säännöllisesti yli 30 henkeä Pappilaan. Joka kokoontumisessa ollut oma teemansa, seurakuntalaiset suunnittelu- ja toteutusvastuussa. - Rovastikunnallinen miestenpäivä kokosi noin 100 messuun ja noin 50 henkeä juhlaan, YK-rauhanturvatyö teemana. - Metsäkirkot vaatisivat enemmän yhteistyötä, suunnittelua ja teemoitusta; ovat pidettyjä hetkiä kyläläisille. - Heli Karhumäki juhlapuhujana, juhla oli pidetty ja tavoitti melko hyvin kyseistä ikäluokkaa. Päivänsankareille annettiin hartauskirja lahjaksi. - Uutena ideana ei onnistunut toivotusti; päivänsankareille lähetettiin yli 100 kutsua, tarjottiin Harri Riskun konsertti, kahvitus ja lastenhoito konsertissa noin 20 henkeä. - E.V.V.K. toimi Katekismuksen pohjalta, nyt Paussin Paikka jatkaa; aikuiskatekumenaattiohjaajakoulutukseen päätettiin lähettää edustaja, mutta koulutus ei toteutunut; uutta verkkopohjaista aikuisrippikoulua tulee markkinoida kirkkoon liittyneille. - Kirjallisuuspiiri kesällä 2013 oli onnistunut, osanottajia oli 18 ja neljän kokoontumisen jälkeen oli pari ylimääräistä tilaisuutta. - Uusien seurakuntalaisten kirkkopyhä ei kiinnostanut; teetettiin srkn kasseja ja luvattiin lahjoittaa srkn historiikki => tarjotaan edelleen, mutta kirkkopyhää ei järjestetä. - Lars Stenbäckistä kertova näytelmä kiinnosti, retkeläisiä oli 35 henkeä; näytelmä ja retki onnistuneita. - Perhevaellus Tuomaanmäelle tehtiin hyvässä säässä, reitti ja paikka mukavat, väkeä 30 henkeä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. - Retki tehtiin yhteistyössä ylistarolaisten, vähäkyröläisten ja laihialaisten kanssa. - Johtokunnan jäsenet auttoivat vuoden aikana erilaisissa tapahtumajärjestelyissä, kuten joulunavauksessa. Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa

18 PIENRYHMÄT piiri kok.kerrat kirjoilla ohjaajat tai yhteyshenkilöt *Srk-talon raamattupiiri Tapani Mäki-Reini *Palvelutalon virsipiiri Helena Maunuksela *Annikin piiri (kodeissa) 7 9 Eeva Kuoppala ja Helena Erkkilä *Sananen Ystävyydenkulmassa srk:n työntekijät *Lähetysantennipiiri (kodeissa) Hanna Petäjä/Helena Maunuksela *Sananen Lehmäjoella, kevätkausi 8 10 srk:n työntekijät *Ylipään ja keskustan rukouspiiri Helena Maunuksela *Kesteriikin päivätuokio työntekijät *Perhepiiri (kodeissa) 8 20 Eero Holma *Tuuralan raamattupiiri 5 9 Marja Nikula *Sunnuntain raamattupiiri Hanna Petäjä Toimintayksikkö/ tehtäväalue 205 Muut seurakuntatilaisuudet Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Muut seurakuntatilaisuudet -tehtäväalueen piiriin kuuluu kirkkohallituksen ohjeen mukaan mm. muu julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tällaisia ovat mm. kinkerit, tempa-ukset, hartaushetket, raamatunopetustilaisuudet, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet sekä muut julkiset tilaisuudet. Keskeiset painopistealueet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tarjotaan Isonkyrön alueella asuville luontevia mahdollisuuksia tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Pyritään laadukkaisiin, kaikille avoimiin ja toisaalta myös kohdennettuihin tilanteisiin. Yhteistyötä tehdään eri herätysliikkeiden kanssa kirkkomme yhteisten linjausten ja seurakuntamme käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Myös rovastikunnallista yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä. Tavoitteiden toteutus Kohderyhmäajattelussa on sekä vahvuutensa että heikkoutensa. On kyseltävä ja tutkittava enemmän, mikä saa ihmiset tulemaan yhteen. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat nyt ajankohtaisia teemoja pohtia. Yhteistyötä on tehty suunnitellusti, myös rovastikunnallisesti. - Kirkkokinkerit järjestetään klo 19 kirkossa. - Kylillä toteutetaan vuoden mittaan kyläseuroja kinkereiden sijasta. - Toteutetaan Raamattu- ja katekismusopetusta vapaaehtoisten ja työntekijöiden johdolla. - Yhteistyötä tehdään eri työmuotojen ja sidosryhmien kanssa. - Herätysliikkeiden paikallisten edustajien kanssa sovitaan yhteisistä periaatteista ja - Kirkkokinkereillä oli 114 osanottajaa. Kinkereillä opetettiin ehtoollisesta ja tutustuttiin kotikirkkoon ja sen esineistöön. - Vuoden aikana pidettiin yhdeksät kyläseurat, joissa käsiteltiin kirkon jäsenyyttä. - Vapaaehtoiset ja papit toteuttaneet opetusta. Luterilaisen uskontulkinnan esillä pitäminen ajankohtaista. - Eri sidosryhmät ovat järjestäneet vuoden mittaan useita tilaisuuksia. - Yhteistyötä ja koordinointia lisättävä.

19 Toiminnalliset tavoitteet: käytännöistä tapahtumien suunnittelussa ja sisällöissä. - Tapahtumien päällekkäisyyksiä pyritään välttämään. - Kauneimmat joululaulut järjestetään ja Pappila tarjoaa myös tiloja kokoontumisille Tapahtumat kasaantuvat helposti tietyille sunnuntaille eri syistä. - Edellisvuonna KJL:t olivat viikkoa aikaisemmin, mutta nyt ajankohdat olivat paremmat, osanottajia oli enemmän. - Pappilan tiloja olisi muokattava siten, että työmuodoille olisi omia ja oman näköisiä tiloja, parantaisi toimivuutta. Yhteistyössä järjestetty joulunavaus oli poikkeuksellisesti pappilan pihalla. Hartaus oli vanhassa kirkossa. KYLÄNEUVOSTOT KYLÄNEUVOSTOJEN TOIMINNAN KOOSTE Kyläneuvostoja 11, jäseniä kyläneuvostoissa 85 (sisältää kylänvanhimmat). kylä seu rat myyj. arpaj synt. päiväk. joulujako mu ut ker äyk lahj alkusaldo tulot menot loppusaldo Hevonkoski ,82 235,00 154,73 830,09 Ikola 1 80-v ,90 597,40 500, ,85 lähtien Kuivila-Ulvila ,55 155,29 172,00 299,04 Kylkk.-Ritaala ,00 77,45 65,60 416,85 Laurola ,77 163,02 326,49 493,30 Lehm.-Luom ,48 1,00 65,20 879,28 Napue ,92 112,34 114,7 247,56 Orismala *) Palonkylä ,94 197,56 213,64 172,86 Peräkylä ,91 80,65 152,10 386,46 Ruusupuro ,94 131,16 140,10 139,00 Tuurala ,30 90,59 87,50 420,39 Valtaala ,19 165,92 726,90 313,21 Valt.(A.S.rah) 2048,89 2,82 55, ,71 Vent.-Taip.*) Yrys.-Palhoj. 1-75, ,38 90,77 209,44 190,71 ja -90v YHTEENSÄ , , , ,79 *) ei kyläneuv.

20 KYLÄNEUVOSTOJEN JÄSENET V Ylä- ja Ala-Orismala: Ei kyläneuvostoa. Kylänvanhin Heikki Hiipakka. Hevonkoski: Annika Nuuja (pj), Elsi Antila, Marita Antila, Soile Hakala, Erja Hakola, Jaana Muurimäki. Kylänvanhin: Timo Taanonen. Naarajoki: Ei kyläneuvostoa. Kylkkälä-Ritaala: Aila Ojala (pj), Johanna Båtman, Helli Engman-Satamo, Kaarina Korpi Kylänvanhin: Juhani Rinta. Valtaala: Irma Korpi (pj), Sirkka-Liisa Aikio,Elina Liinamaa, Sirkka Kontturi, Esko Petäjä, Kalevi Saari, Anne Huhtala, Raija Tuuri, Kalervo Parkkari. Kylänvanhin: Jussi Korpi. Ikola: Johanna Yliviitala (pj), Tellervo haukilehto, Tuulikki Häkäri, Jaakko Karhu, Liisa Kaukonen, Mirja Rinta, Leila Vaismaa. Kylänvanhin: Pasi Mullola. Napue: Maija Linjamäki (pj), Aino Ikola, Esa Killinen, Saara Killinen, Kaarina Länsisaari, Helena Niinimäki, Sinikka Silvennoinen. Peräkylä: Susanna Renko (pj), Päivi Koivusalo, Marianne Tuurinkoski. Palonkylä: Martti Lehtonen(pj), Eeva Harjunpää, Marja Lehtonen, Eeva-Liisa Lepistö, Lyyli Pollari, Kaarina Vaissalo, Teija Vakkila. Kylänvanhin Heikki Ojala. Lehmäjoki - Luomankylä: Hilkka Kleemola, Miira Karhu. Kylänvanhin: Ilmari Karhu Yryselä-Palhojainen: Mauno Jouppi (pj), Kaisa Jouppi, Hannu Kivimäki, Marja-Liisa Kaarniaho, Katariina Murtonen, Kari Mäki, Liisa Mäkinen, Tarja Peltorinta-Mäkelä, Jaakko Rinta, Erkki Toivonen, Marja-Liisa Vuorinen. Kylänvanhin: Pauli Mäki. Ruusupuro: Satu Hangassalo (pj), Marja-Leena Nurmela, Ulla Vaismaa. Kylänvanhin: Eero Nurmela. Ulvila-Kuivila: Erkkilä Leila (pj), Tarja Jokela, Kaija Kultti, Tuija Nivukoski, Maria Kallio Kylänvanhimmat: Ulvila Erkkilä Leila, Kuivila Timo Soini. Laurola: Arto Korpela (pj), Eliisa Latva-Hakuni, Tarja Perttilä, Riikka Saari, Krista Pollari. Kylänvanhin: Veli Alanne. Ventälä: ei kyläneuvostoa Tuurala: ei kyläneuvostoa. Yhdyshenkilönä Anna-Maija Korvola (kylänvanhin). TUNNUSLUVUT Osall. Lkm 2013 Osall. Lkm 2012 Osall. Lkm 2011 Raamatun opetustilaisuuksia Kinkerit Seuroja Hartaushetket Alueellisia tilaisuuksia Muita tilaisuuksia Tiedotus ja viestintä Tehtävänä on tiedottaa seurakunnan sanomasta ja toiminnasta Isonkyrön ja Kyrönmaan alueella asuville. Tehtävänä on myös kuunnella seurakunnan, kunnan ja yhteiskunnan viestejä ja reagoida niihin. Lisäksi tehtävänä on hoitaa myös seurakunnan sisäistä viestintää.