Varsinais-Suomen liitto. Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KOMPASSI TULEVAISUUTEEN

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KOMPASSI TULEVAISUUTEEN VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 MAAKUNTAOHJELMA

2 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 MAAKUNTAOHJELMA Varsinais-Suomen liitto

4 SISÄLTÖ 1. LUKIJALLE 6 2. VARSINAIS-SUOMI TÄNÄÄN Varsinais-Suomi maakuntana Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Maakuntasuunnitelma 2025 ja maakuntaohjelma EU-ohjelmat Kansalliset erillisohjelmat 12 MAAKUNTASUUNNITELMA V VARSINAIS-SUOMEN VISIO STRATEGIAN MÄÄRITTELEMINEN Väestö- ja työllisyystavoitteet Tavoitteena on tasapainoisen ja kestävän aluerakenteen turvaaminen Aluerakennetta eheytetään Rakenteesta kestävä Yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaaminen Maakunnan sisäiset muutostekijät Ulkoiset muutostekijät SWOT-analyysi v Strategian kiteyttäminen 21 MAAKUNTAOHJELMA V STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN (ajanjakso ) Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Osaavan työvoiman saannin varmistamien ja työllisyyden turvaaminen Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Kansainvälistäminen Luovat toimialat Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Vahva vaikuttaja Itämerellä Yhdyskuntarakenteesta kestävä Toimiva liikennejärjestelmä Vetovoimainen ympäristö Energia ja yhdyskuntahuolto Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Kunta- ja palvelurakenne kaipaa uudistamista Turvataan peruspalvelut Kiinni elämässä Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus OHJELMAN VAIKUTUKSET, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Maakunnan eri osien erityispiirteet Selvitys useampaa maakuntaa koskevista suunnitelmista ja hankkeista Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen liittyvät toimenpiteet Vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Suunnitelma toimenpiteiden ja hankkeiden rahoituksesta Ohjelmien yhteensovitus Seuranta 64 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 LIITTEET LIITE 1: Varsinais-Suomen tavoitteet väestö- ja työllisyyskehityksen osalta vuoteen 2030 asti (kuvio) 65 LIITE 2: Selvitys käytetyistä lyhenteistä ja käsitteistä 65 LIITE 3: VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAAN LIITTYVÄ YMPÄRISTÖSELOSTUS 67 1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päätavoitteet ja suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin 67 2 Varsinais-Suomen ympäristön nykytila, ominaispiirteet, ongelmat ja haasteet 68 3 Arvioinnin toteuttaminen 71 4 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman vaikutukset 71 5 Merkittävimmät vaikutukset toimintalinjoittain 76 6 Maakuntaohjelman valmisteluprosessi ja vuorovaikutus 78 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 1. LUKIJALLE Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Niistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista maankäytön varauksista. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat lähivuosien kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain tehtävällä maakunnan budjettiesityksellä (maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma). Suunnittelujärjestelmää voidaan kuvata seuraavasti: Globalisaatio kunnat seutukunnat MAAKUNNAN SUUNNITTELU Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (YM) Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (TEM) MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTASUUNNITELMA visio- tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne EU valtion alueviranomaiset kuntalaiset MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö elinkeinoelämä järjestöt, yhdistykset, yms. Budjettiesitykset TOTEUTTAMINEN Suomen paras elämisen laatu 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja ohjelma on laadittu yhtenä asiakirjana. Siinä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Laadintatyötä on johtanut maakuntahallituksen hankerahoitusjaosto. Työ alkoi maakuntahallituksen hyväksyttyä ohjeen uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimiseksi. Ensimmäinen vaihe oli edellisen suunnitelman ja ohjelman arviointi. Maakuntastrategiatyötä on valmistellut Varsinais-Suomen liitossa eri osaamisryhmien edustajista koostunut työryhmä puheenjohtajanaan maakuntajohtaja. Pohja-aineisto on koottu maakunnan yhteistyöryhmän asettamassa kuudessa asiantuntijatyöryhmässä: Poikkisektoraalinen ryhmä (maakuntasuunnitelman keskeiset muutosteemat ja ilmastonmuutos) 1. Ilmastonmuutos Toimialakohtaiset työryhmät (maakuntasuunnitelman pohjalta asetetut linjat ja uudet painotukset) 2. Osaaminen / tutkimus, elinikäinen oppiminen, uusi teknologia 3. Elinkeinoelämä / kansainvälistyminen, alueellinen kilpailukyky, luova talous 4. Asema ja infrastruktuuri / aluerakenne 5. Ympäristö / yhdyskuntarakenne 6. Hyvinvointi / turvallisuus Maakuntastrategian valmistelu on ollut avointa. Liiton kotisivuilla on ollut sähköinen websivusto palautteen antamista varten. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johdolla on pidetty kaksi tulevaisuusverstasta ja , joihin oli kutsuttu strategiatyön laatimisen kannalta keskeiset tahot sekä Tulevaisuusverstaan kolmas osio. Maakunnan yhteistyöryhmä evästi työtä ja käsitteli ehdotuksen Lisäksi asiantuntijoiden valmistelemaa materiaalia on käsitelty useassa yhteydessä. Aineistosta pidettiin laaja yhteistyötahojen työkokous Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli työryhmien aineistoja Maakuntavaltuusto piti asia koskevan seminaarin Lisäksi aineistoja on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän jaostoissa ja monissa muissa yhteyksissä. Saatu palaute on otettu huomioon asiakirjaa valmisteltaessa. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjaluonnoksen sekä asetti sen nähtäville ja pyysi siitä lausunnot välisenä aikana.. Lausuntojen ja kommenttien pohjalta valmisteltu strategiaehdotus on käsitelty maakuntahallituksessa ja hyväksytty pidetyssä maakuntavaltuustossa. Turussa 14. kesäkuuta 2010 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO ILKKA KANERVA maakuntahallituksen pj. JUHO SAVO maakuntajohtaja VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 2. VARSINAIS-SUOMI TÄNÄÄN 2.1 Varsinais-Suomi maakuntana Varsinais-Suomi on pääosin merialueisiin rajoittuva alue lounaisessa Suomessa ja kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen. Alueen sijainti sekä maantieteelliset olosuhteet tekevät maakunnasta ainutlaatuisen koko Euroopassa. Harva alue voi kuvailla itseään samalla sekä viljelysmaiden että tuhansien saarien alueena. Meri ja maaseutu ovatkin tehneet maakunnasta vauraan ja elinvoimaisen satojen vuosien ajan. Maakunnan keskus on Turku, joka on Suomen ensimmäinen pääkaupunki. Alueen komea historia näkyy edelleen kaupunkikuvassa ja maaseudulla. Maakunnassa asuu hieman yli asukasta, joista noin asuu Turun seudulla. Maakunta on kaksikielinen. Kuntien lukumäärä on kuntauudistuksen myötä tippunut 28 kuntaan. Sen seurauksena kaksi seutua, Turunmaa ja Salon seutu, koostuvat enää vain kahdesta kunnasta. Painetta ja kiinnostusta kuntaliitoksiin on edelleen, sillä kolmannes kunnista on muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Väestönkasvu on tasaantunut noin 2000 asukkaaseen vuodessa. Muuttovoitto on ohjautunut pääasiassa Turun seudulle, Turun kautta ympäristökuntiin. Varsinais-Suomi, erityisesti Turku, on ollut avoin siirtolaisille, joita on tällä hetkellä yli henkeä. Eniten siirtolaisia on Venäjältä ja Virosta. Myös toisen polven siirtolaisten määrä on nopeassa kasvussa. Turusta on saanut aikoinaan alkunsa mm. Suomen koululaitos. Vajaan asukkaan Turku on edelleen yksi Suomen koulutuskeskittymistä: kaksi yliopistoa (suomenkielinen ja ruotsinkielinen), laaja-alainen ammattikorkeakoulu, osaamiskeskus ja lukuisia koulutus- ja tutkimuslaitoksia. Näiden tehtävänä on tuottaa osaajia ja osaamista koko maahan ja Eurooppaan. Koulutustaso on likimain koko maan tasolla, nuoret sen yläpuolella ja varttuneempi työikäinen väestö sen alapuolella. Varsinais-Suomessa yli työpaikan teollisuudella on keskimääräistä merkittävämpi osuus elinkeinorakenteessa. Turun telakan ja sen alihankkijaverkoston yhteistyönä on rakennettu maailman parhaat ja suurimmat risteilijät. Tätä kautta maakuntaan on rakentunut ainutlaatuinen osaamisverkosto. Meri- ja metalliteollisuus muodostavat kivijalan, jonka rinnalla alueen muun merkittävän teollisuuden kuten koneiden, laitteiden sekä autojen valmistuksen on hyvä toimia. Uudenkaupungin autotehtaalla on aloitettu uudentyyppisten sähköautojen valmistus. Metalli mukaan lukien elektroniikka-ala toimialana on ollut yksi maakunnan vahvuuksista. Toimialan kehitys vaikuttaa laajasti koko maakunnan hyvinvointiin, sillä toimiala on vahva myös Turun seudun ulkopuolella. Yhtenä maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopistealueena on jo pitkään ollut bio-ala. Suurista panostuksista huolimatta alasta ei ole kehittynyt niin merkittävä työllistäjä kuin on ennakoitu ja toivottu. Bio-ala tarjoaa kuitenkin edelleen mahdollisuudet uusien innovaatioiden kehittämiseen. Perinteinen teollisuus on kuitenkin menettämässä jalansijaa palvelusektorille, kuten muuallakin maassa. Vientipalveluita kehitetään korvaamaan teollisuutta. Maakunnan olosuhteet tarjoavat Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen monipuolisen mahdollisuuden matkailun kehittämiselle. Alueen suurin valtti on saaristo ja merellisyys yhdistettynä entistä enemmän kulttuuriin ja elämystuotantoon. Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raakaaineiden tuottaja, sillä onhan maatalouden tuotanto-olosuhteet maan parhaat. Metsätalous perustuu kannattavaan metsähoitoon ja puun jatkojalostukseen. Puulajisuhteet ovat muuttuneet merkittävästi vuosikymmenten aikana. Mäntyvaltaiset metsät ovat lisääntyneet ja kuusi- sekä lehtipuuvaltaiset vähentyneet. Maakunnassa olevaa huippuosaamista (esim. funktionaalisten materiaalien tutkiminen), voidaan hyödyntää uusia käyttömuotoja kehiteltäessä. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 Alkutuotanto on myös merkittävä bioenergian raaka-aineiden tuottaja ja niiden hyödyntämisen kautta voidaan lisätä alueellista energiaomavaraisuutta. Maakunnan asema ja yhteydet muualle Suomeen ja maan rajojen ulkopuolelle ovat hyvät. Alueen kolmesta suuresta satamasta (Turku, Naantali ja Uusikaupunki) on hyvät yhteydet Itämerelle ja sisämaahan. Helsingistä johtaa moottoritie Salon kautta Turkuun. Myös junarata Turusta vie parissa tunnissa toisiin suuriin maakuntakeskuksiin. Turun lentokentältä on yhteydet pääkaupunkiseudulle, sisämaahan ja ulkomaille. Lentokenttäaluetta kehitetään logistisena keskuksena. Työllisyys maakunnassa on ollut koko maahan verrattuna huomattavasti parempi. Työllisyysaste on ollut monena vuonna yli 70 %. Vuoden 2008 lopulla alkaneen laman seurauksena työllisyys kääntyi lasku-uralle, kuten muuallakin Suomessa. Työttömyyden kasvu näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien että siirtolaisten työttömyyden kasvuna, mutta suurimpana huolena on nuorisotyöttömyyden raju kasvu ja sitä kautta nuorten syrjäytymisuhka työelämästä. Maakunnan sisäisistä eroista johtuen sen eri osia tuetaan erilaisin keinoin. EU:n haasteellisiin alueisiin kuuluvat Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Nämä alueet kattavat maakunnan pinta-alasta noin puolet, mutta niillä asuu ainoastaan viidesosa asukkaista. Salon seutua on pidetty maakunnan toisena veturina, mutta laman seurauksena seudusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue syyskuussa Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Maakuntasuunnitelma 2025 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelmaa 2025 koskeva arvio Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot instituutti teki keväällä 2009 arvioinnin Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmasta 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmasta Arvioinnissa todettiin, että maakuntasuunnitelman keskeisten teemojen priorisointi on onnistunut hyvin ja tavoitellun kehityksen kuvaus vastaa maakunnan keskeisiä lähtökohtia. Maakuntasuunnitelmalla on ollut vaikutusta maakuntakaavan sisältöön ja ratkaisuihin sekä maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelmassa linjatut yleiset kehityssuunnat on selkeästi hahmotettu maakuntaohjelmassa toimintalinjoina ja niitä toteuttavina toimenpiteinä. Samoin maakuntasuunnitelman visioiden ideat ovat tunnistettavissa maakuntaohjelmasta. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuus maakunnan muiden toimijoiden strategioihin näyttäisi kuitenkin vaativan edelleen kehittämistä. Sisältönsä puolesta maakuntasuunnitelma on informatiivinen ja selkeä. Suunnitelmassa ennakoidut muutossuunnat ovat toteutuneet. Suunnitelman seurannassa tulisi jatkossa käyttää vaikutusindikaattoreita. Maakuntaohjelmaa koskeva arvio Lönnrot instituutin arvion mukaan maakuntaohjelman laatimisprosessissa hyvää ovat olleet vaikutusmahdollisuudet, avoimuus sekä laaja keskustelu. Osallistujien heikko sitoutuminen ja vuorovaikutteisuuden puute ovat paikoitellen aiheuttaneet ongelmia. Panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatiotoimintaan on ollut tuloksellisinta. Ohjelman läpi kulkevat teemat elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa-arvo eivät ole nousseet esiin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 kovin selvästi yhteistyötä lukuun ottamatta. Ohjausvaikutukset ovat olleet selvästi havaittavissa ja ohjelman seuranta on hyvin rakennettu ja toteutettu. Ohjelma on antanut suuntaa maakunnan toimijoille niin kansallisen kuin EU politiikankin suuntaan. Arvioinnissa jonkinasteisena maakuntaohjelman puutteena pidettiin sen laaja-alaisuutta. Maakunnalle strategisesti tärkeiden teemojen selkeämpi priorisointi olisi jatkossa tarpeen. Toteuttaessaan ohjelmaa liitto on vuosittain esittänyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmissa valtion budjetin kautta rahoitettavaksi muutaman kärkihankkeen. Vaikutukset ovat jääneet ohuiksi. Tämä on pitkälti johtunut toteuttamissuunnitelmaprosessiin kuuluvan maakuntien ja ministeriöiden välisten neuvotteluiden heikkoudesta. Ministeriöt eivät ole ottaneet neuvotteluja vakavasti. Maakuntaohjelman toteutuminen toimintalinjoittain Maakuntaohjelman toteutumista seurataan liitossa tarkkaan. Tehtyjen seurantaraporttien mukaan toimintalinjan 1) Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky toimenpiteet toteutuivat melko hyvin. Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelmaa toteutettiin hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Yliopistomaailmassa merkittävää oli Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen vuoden 2010 alusta Turun yliopistoksi. Ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvoi selvästi. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia valmistui kesällä Turku nimettiin yhdessä Tallinnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle Valitettavasti Turkuun esitetyt kansallinen ihmisoikeusinstituutti sekä pohjoismainen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforsk eivät tule toteutumaan. Toimintalinjan 2) Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen toteutuneista toimenpiteistä kannattaa mainita kesällä 2009 valmistunut Varsinais-Suomen elinkeinostrategia. Maakunnasta puuttunut pääomarahasto saatiin viimeinkin perustettua ja se aloitti toimintansa nimellä Länsi-Suomen pääomarahasto Oy. Maakunnan yhteismarkkinoinnin vetovastuu ja toimintatapa saatiin sovittua. Bio- ja elintarvikestrategioiden toteuttaminen jatkui osittain osaamiskeskusohjelman puitteissa. Varsinais-Suomen liitto laati vuoden 2009 aikana katsauksen maakunnan matkailun kehityksestä. Suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintaansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Saariston Rengastiestä on päätetty tehdä ympärivuotinen. Toimintalinjan 3) Varsinais-Suomesta Itämeren keskus mukaisesti Turkuun perustettiin Itämerikeskus Centrum Balticum säätiö, jonka alaisuudessa toimii myös Saaristomeren suojelurahasto. Maakunnalla on monialaisia kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (Mecklenburg-Vorpommernin, Finistèren departement, Pomnerin maakunta, Luoteis-Venäjän yhdistys, Sichuanin maakunta ja Odessan lääni). Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella ja sen edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Pitkään odotettu E18 moottoritie koko Turku Helsinki välille avattiin vuoden 2009 alussa. Turun lentoaseman henkilö- ja rahtiliikenteessä oli selvää positiivista kehitystä. Maakaasuputken ulottaminen Lounais-Suomeen jäi edelleen toteutumatta. Valtion hallinnon toimintojen alueellistaminen kohdistui heikosti Varsinais-Suomeen. Toimintalinjan 4) Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi esitysten mukaisesti maakunnan kuntien määrä (53) väheni vuoden 2009 alussa melkein puolella eli 28:aan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen asukkaan ja ammatillisen koulutuksen asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen jäi osittain kesken. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Monikulttuurinen 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 Varsinais-Suomi hyväksyttiin syksyllä Sosiaalialan osaamiskeskukset eivät pystyneet vakiinnuttamaan asemaansa odotetulla tavalla. Turussa ja Salossa toimineet työvoiman palvelukeskukset, joihin oli yhdistetty työhallinnon, kuntien ja Kelan palveluita, toimivat yhtenä pohjamallina, kun jatkossa laajennetaan yhteispalveluja. Toimintalinjan 5) Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä mukaisesti jatkettiin Pro Saaristomeri -ohjelman pitkäjänteistä toteuttamista. Ohjelman koordinaatiotoiminta saatiin kymmenen vuoden työn jälkeen vakinaistettua. Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttaminen aloitettiin. Vuonna 1971 aloitettu luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen saatiin suurimmalta osalta valmiiksi vuonna Turun seudun tekopohjavesihankkeen toteuttaminen jatkui valitusten sävyttämänä. Yhdyskuntien jätevesien käsittelytilanne parani, kun Turun Kakolan puhdistamo valmistui. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka jäivät vielä ratkaisematta EU ohjelmat EU ohjelmat muodostavat tärkeän välineen maakuntaohjelman toteuttamisen rahoittamisessa ja maakunnan tasapainoisessa kehittämisessä. EU ohjelmakauden toteuttaminen lähti Suomessa nihkeästi käyntiin. EAKR-ohjelman rahoitus Varsinais-Suomessa on suunnattu haasteellisille alueille (Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat) sekä Turun kaupunkiseudun kehittämiseen. Näin ollen koko maakunnan kattavia hankkeita ei ole voitu toteuttaa. EAKR ohjelman avulla on mm. tuettu yritysten investointeja, kehitetty yritysten toimintaympäristöä, parannettu oppilaitosten toimintaedellytyksiä, kohennettu vesistöjen tilaa, toteutettu kulttuuri- ja matkailuhankkeita sekä lisätty Turun kaupungin keskustan vetovoimaisuutta. EAKR ohjelmasta on rahoitettu myös koko Etelä-Suomen alueelle suunnattuja teemahankkeita. Varsinais-Suomesta on aktiivisesti osallistuttu kerran vuodessa järjestettäviin hankehakuihin ja myös saatu hyvin myönteisiä rahoituspäätöksiä. Teemahankkeiden kautta on mm. parannettu meriteollisuuden kilpailukykyä, kehitetty merenkulun turvallisuutta, lisätty kuitupakkausprosessin tehokkuutta, hillitty ilmastonmuutosta materiaalitehokkuuden ja kestävämmän kulutuksen kautta sekä vahvistettu ympäristöliiketoiminnan kasvua. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla voidaan toteuttaa myös maakunnan kattavia isoja hankkeita. ESR ohjelmalla on kehitetty työorganisaatioiden erityisesti pk-yritysten ja työssä olevan työvoiman osaamista ja valmiuksia varautua rakenteellisiin muutoksiin. Muuttuneessa taloustilanteessa on painotettu toimia, joilla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten lisäämiseksi on tuettu yritystoiminnan aloittamista ja yrityskasvatusta. Toimenpiteitä on kohdennettu myös syrjäytymisen ehkäisyyn ja siirtolaisten kotouttamiseen. EU:n maaseutuohjelman varoista kaksi kolmasosaa kohdennetaan suoriin yritystukiin. Ohjelmasta on rahoitettu laajat elintarvikejalostus-, bioenergia-, puunjalostus- ja matkailu-toimialoja koskevat elinkeinojen kehittämishankkeet. Näiden lisäksi on laitettu pystyyn seudulliset maaseutuyrittäjyyden neuvontahankkeet. Pienehköjen alueellisten hankkeiden rahoitus on tapahtunut pääasiassa Leader toimintaryhmien kautta. Kalatalouselinkeinon kehittäminen on hoidettu elinkeinokalatalouden toimintaohjelman avulla. Central Baltic Interreg IVA ohjelma on tarjonnut rahoitusvälineen konkreettiseen Keskisen Itämeren alueen yhteistyöhön. Ohjelman kattaa alueita Ruotsista, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 Virosta ja Latviasta. Hankkeita on käynnistetty mm. yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, ympäristönsuojeluun, alueen houkuttelevuuden lisäämiseen, matkailun ja kulttuurin edistämiseen sekä nuorten hyvinvoinnin ja osallistumisen parantamiseen Kansalliset erillisohjelmat Valtioneuvoston hyväksymää osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan vuosina Varsinais-Suomi on osallistunut kaikkiaan viiteen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman osaamisklusteriin. Ne ovat HealthBio- Terveyden bioklusteri, Meriklusteri, Matkailu- ja elämystuotanto-klusteri, Elintarvike- ja ravitsemusklusteri ja Uusiutuva metsäteollisuusklusteri (FFF). Näistä kahden klusterin valtakunnallinen koordinaatiovastuu on Turussa, sillä HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja Meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi Salon seutu on ollut yhteistyökumppanina Jokapaikan tietotekniikkaklusterissa. Kesällä 2006 valtion tiede- ja teknologianeuvosto linjasi strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) keskeisille toimialoille. Niiden tavoitteena on yhdistää huipputason tutkimus ja monipuolinen poikkitieteellinen yritystoiminta. Suomeen on perustettu kuusi huippuosaamisen keskittymää: Metsäklusteri Oy, Energia ja ympäristö, Cleen Oy, Rakennettu ympäristö, TIVIT Oy, FIMECC Oy ja Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK. Varsinaissuomalaiset osapuolet eivät ole lähteneet mukaan SHOK:eihin yhtä innokkaasti kuin muu maa. Åbo Akademi on mukana viidessä, TuAMK yhdessä ja Turku Science Park yhdessä SHOK:ssa. Turun yliopisto on vuonna 2010 liittymässä Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK:iin. Aluekeskusohjelmaa on toteutettu Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa sekä alueellista maaseutuohjelmaa Loimaan seutukunnassa. Ohjelmat ovat mahdollistaneet yhden seutukunnan kehittämiseen keskittyvän henkilön palkkaamisen sekä tarjonneet siemenrahoitusta kehittämisideoiden liikkeelle saamiseen. Ohjelmissa on keskitetty esimerkiksi elinkeinoelämän toiminta- ja kasvuedellytysten turvaamiseen, osaamisen lisäämiseen, korkeakouluyhteistyöhön sekä yhteistyöhön maakunnan ulkopuolisten aluekeskusohjelma-alueiden kanssa. Vuoden 2010 alusta aluekeskus-, alueellinen maaseutuohjelma sekä alueellinen saaristoohjelma ovat yhdistyneet koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi (KOKO). KOKOssa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen viisi seutukuntaa. Vakka-Suomen seutukunta on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina Äkillisen rakennemuutosalue määrityksen mukanaan tuomat lisäresurssit ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Vakka-Suomi on noussut kriisialueesta Varsinais-Suomen parhaiten menestyvien seutukuntien joukkoon. Toisaalta aiemmin hyvin menestyneen Salon seutukunnan tilanne huononi. Valtioneuvosto nimesi syyskuussa 2009 Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun saakka. Lisäksi on laadittu ja toteutettu monia kansallisia maakuntaohjelmia tarkentavia ohjelmia, esim. elinkeinostrategia, arkkitehtipoliittinen ohjelma, maahanmuuttopoliittinen ohjelma, aikuiskoulutusstrategia, matkailustrategia, kulttuuripoliittinen ohjelma, metsäohjelma ja maaseututarkastelu. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 MAAKUNTASUUNNITELMA V VARSINAIS-SUOMEN VISIO 2030 Varsinais-Suomessa on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään niin ympäristön, ilmaston, palvelujen, viihtyisyyden kuin työllisyydenkin puolesta. Maakunnan visiona on: MAAKUNTASUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA. Visiota tarkennetaan vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavin visiolausein: 1. Osaaminen ja elinkeinot Varsinais-Suomessa on kansainvälisesti merkittävä ja monipuolinen korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymä (Turun Akatemia). Varsinais-Suomi tarjoaa työtä osaavalle ja koulutetulle työvoimalle. Koulutus vastaa maakunnan kehittymisen ja elinkeinoelämän tarpeita. Varsinais-Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen palvelu-, meri-, elintarvike/bio-, ICT sekä energia- ja ympäristöteknologian toimialoilla. Varsinais-Suomi on maatalouden tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa. Varsinais-Suomi on merkittävä Itämeren matkailualue. Varsinais-Suomi on kulttuuritarjonnan vahva maakunta ja edelläkävijä uusilla luovilla toimialoilla. 2. Yhdyskuntarakenne ja toimintaympäristö Varsinais-Suomi tarjoaa hyvin suunnitellun ja toteutetun ympäristön kaikille asukkaille ja toimijoille. Varsinais-Suomen arvokas kulttuuriympäristö on imago- ja identiteettitekijä sekä kehityksen voimavara. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi tukien elämisen laatua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnan kaikissa osissa. Varsinais-Suomessa toimii ajanmukaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet koko maakunnan alueella. Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla. Saaristomeren tila on hyvä. 3. Hyvinvointi ja turvallisuus Varsinais-Suomi on turvallinen paikka asua ja elää. Varsinais-Suomen vahvat kunnat tarjoavat asukkailleen monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut. Varsinaissuomalaiset tekevät yhteistyötä ja osallistuvat aktiivisesti oman alueensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa moniarvoisuus on voimavara. Varsinais-Suomessa kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen ammatillinen tutkinto ja toimiva työllisyystakuu VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 MAAKUNTASUUNNITELMA 4. STRATEGIAN MÄÄRITTELEMINEN 4.1 Väestö- ja työllisyystavoitteet Väestökehityksellä on merkittävä aluetaloudellinen merkitys. Kasvavat seudut saavat lisää työvoimaa ja sitä kautta houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Nykyinen noin asukkaan vireä Varsinais-Suomi säilyy tulevaisuudessakin kasvavana alueena, mutta kilpailu uusista asukkaista kovenee. Väestönkasvun rakenne on vuosien varrella muuttunut. Viime vuosina yhä suurempi osa väestönkasvusta on perustunut siirtolaisuuteen 1. Maan sisäisen nettomuuton merkitys on muuttunut vähäiseksi. Nykyään maakunta onkin Suomen yksi siirtolaisvaltaisimmista alueista (noin henkeä), mikä houkuttelee myös jatkossa uusia siirtolaisia alueelle. Kahden vuosikymmen päästä Varsinais-Suomi onkin reilusti yli puolen miljoonan asukkaan maakunta, jossa ensimmäisen ja toisen polven siirtolaisia on vähintään eli jopa % väestöstä. Vaikka siirtolaisuus ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset muutokset tulevat yhä näkyvämmin esille tulevaisuudessa, maakunnan ruotsinkielisten määrä ei kuitenkaan tule vähenemään. He ovat tärkeä osa maakunnan identiteettiä ja kulttuuria myös tulevaisuudessa. Työllisyydessä Varsinais-Suomi on ollut menestyksekäs, sillä sekä työllisyysaste- että työttömyysaste ovat olleet viime vuosina selvästi koko maata paremmalla tasolla. Historiasta muistetaan, että Varsinais-Suomen nousu lamasta ei ollut yhtä nopea kuin itse lasku 90-luvun laman pohjalle. Lama vei viidessä vuodessa yli työpaikkaa. Kesti lähes 15 vuotta ennen kuin Varsinais-Suomi loi ne uudelleen. Viimeisten työpaikan luominen uudelleen kesti kymmenen vuotta, kunnes vuoden 2008 lopussa alkanut lama karsi työpaikoista taas kerran ison osan pois. Huippuvuoden 1987 tilanteeseen on kivuttava uudelleen eikä Varsinais-Suomi ole ainut tähän tilanteeseen joutunut. Viimeisen 10 vuoden aikana keskisuuria tuotantoyksiköitä on ajettu alas myös Varsinais-Suomessa. On selvää, että tämänkaltainen rakennemuutos ei ole pysähtynyt. Yli työpaikan tavoite vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin sitä, että maakunnan suurimmat teollisuuden tuotantoyksiköt säilyvät alueella. Varsinais-Suomen edellytykset hyvään tulevaisuuteen on kuitenkin olemassa. Siirtolaisuuden ja eläköitymisiän nousun myötä työvoimaa tulee riittämään. Erityisesti yli 50-vuotaiden työllisyysasteen kasvu on ollut voimakas. Lisäksi alueen sijainti, yrittämisen kulttuuri sekä alueen runsas ja monipuolinen koulutustarjonta antavat mahdollisuudet menestykseen. 1 Siirtolaisella tarkoitetaan pääasiassa Suomessa joko tilapäisesti tai vakituisesti asuvaa ulkomaalaista tai ulkomaalaisena Suomeen muuttanutta ja myöhemmin Suomen kansalaisuuden saanutta henkilöä. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 Varsinais-Suomen tavoitteet väestö- ja työllisyyskehityksen osalta vuoteen 2030 asti MAAKUNTASUUNNITELMA 2008* Väkiluku Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus Syntyneiden enemmyys Työvoima Työpaikat Alkutuotanto 4,0 % 4,5 % 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % Jalostus 27,5 % 26,0 % 27,0 % 26,0 % 26,0 % 25,5 % Palvelut 67,5 % 68,5 % 68,5 % 69,5 % 70,0 % 70,5 % Nettopendelöinti Työpaikkaomavaraisuus 98,1 97,7 97,7 97,6 97,6 97,6 Työttömät Työttömyysaste 7,4 10,0 7,1 6,0 5,5 5,3 Työllisyysaste 68,3 66,1 69,8 72,0 73,0 73,8 Taloudellinen huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 1,19 1,30 1,28 1,29 1,32 1,34 Työllisyyslukujen osalta Varsinais-Suomen liiton arvio Huom! Työllisyysluvut ovat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisia lukuja (kuvaavat tilannetta kunkin vuoden lopussa) ja eroavat siten hieman TE-keskuksen tai työvoimatutkimuksen luvuista. Asiaa koskeva kaavakuva on liitteenä 1. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 MAAKUNTASUUNNITELMA 4.2 Tavoitteena on tasapainoisen ja kestävän aluerakenteen turvaaminen Varsinais-Suomen aluerakennetta kehitettäessä otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa. Ehkä merkittävimmin tähän vaikuttavat maakunnan kautta kulkevat yhteyskäytävät. Maakunnan kautta kulkee kansainvälisesti merkittävin yhdistettyjen kuljetusten yhteys EU:n ja Venäjän välillä. Hyvät yhteydet (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari liikennekäytävä, siihen kytkeytyvät satamat, lentokentät ja terminaalit) yhdistävät maakunnan pohjoismaiden pääkaupunkeihin sekä edelleen Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Käytävän haarat sitovat yhteen Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkiseudut. Toisaalta Varsinais-Suomi muodostaa sillan Sisä-Suomeen ja sieltä em. kehityskäytävän tai satamien ja lentokentän kautta Itämerelle. Aluerakenteella vastataan myös globalisaation mukanaan tuomaan haasteisiin. Alueet ja kaupunkiseudut joutuvat erikoistumaan ja verkostoitumaan, mikä johtaa kehittämisvyöhykkeiden merkityksen kasvuun. Elinkeinoelämä tarvitsee nopeita kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Henkilö- ja tavaraliikenteessä avainkysymys onkin, mitkä kaupunkiseudut ja alueet tulevat olemaan nopeiden junien, moottoriteiden ja hyvien lentoyhteyksien piirissä. U MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA Kuva: Varsinais-Suomen aluerakenne VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

17 4.2.1 Aluerakennetta eheytetään MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan aluerakenteen ytimen muodostaa Turun kaupunkiseudun toiminnallinen työssäkäyntialue. Sitä täydentävät ja tasapainottavat seutukuntakeskukset omine vaikutusalueineen. Muut keskukset ja maaseudun kyläverkot tarjoavat lähipalveluja maaseutualueille. Monikeskuksisuutta ja kaupunkiseutujen verkottumista edistävät hyvät liikenneyhteydet, jotka linkittävät kaupunkiseutuja vaikutusalueineen toisiinsa kehittyviksi vyöhykkeiksi. Vyöhykkeistymistä tukemalla muodostetaan vahvempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita ja lisätään koko vyöhykkeen taloudellisia mittakaavaetuja. Varsinais-Suomen aluerakenne on eriytynyt. Kaupungit ovat kasvaneet ja seutuistumiskehitys on vahvistunut. Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat laajentuneet ja niiden yhdyskuntarakenne on hajaantunut. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja työmatkat pidentyneet. Maakunnan aluerakennetta kehitetään tiivistämällä nykyistä rakennetta. Uusia, merkittäviä keskuksia ei perusteta. Kehittäminen perustuu liikenteen osalta rataverkon hyödyntämiseen ja raideliikenteeseen tukeutuvan maankäytön vahvistamisen. Tavoitteena on tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen ja kestävän yhdyskuntarakenteen turvaaminen Rakenteesta kestävä Maakunnan aluerakennetta kehitettäessä tulee ottaa huomioon ympäristötekijöiden kasvava merkitys. Kestävän kehityksen vaatimusten lisäksi imago ja vetovoimatekijät edellyttävät ympäristötekijöiden huomioon ottamista. Ihmiset arvostavat ympäristön ja asuinpaikan laatua ja se vaikuttaa aiempaa enemmän myös yritysten sijoittumiseen. Ilmastomuutoksen hillintä asettaa yhdyskuntarakenteen ohjaamiselle paineita. Alue- ja yhdyskuntarakenteen laatua voidaan parantaa toimivalla liikennejärjestelmällä sekä viihtyisästi rakennetulla ja luonnonarvoja kunnioittavalla elinympäristöllä. Työssäkäyntialueiden laajenemista halutaan rajoittaa, koska autoliikenteen lisääntyminen aiheuttaa ympäristöhaittoja ja ruuhkautumista. Paineet näkyvät erityisesti Turkuun johtavilla säteittäis- ja kehäteillä. Teiden sujuvuuden parantaminen puolestaan kiihdyttää työssäkäyntialueiden laajenemiskehitystä, autoliikenteen kasvua ja henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen rakentumista. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa ja lähipalveluverkon harvetessa henkilöauton valta-asema kasvaa ja yhteiskunnan riippuvuus auton käytöstä edelleen lisääntyy. Kehityksen kääntäminen edellyttää merkittäviä muutoksia kuntien maapolitiikassa ja suunnittelussa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

18 MAAKUNTASUUNNITELMA 4.3 Yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaaminen Maakunnan sisäiset muutostekijät Varsinais-Suomi sijaitsee Itämeren osalta keskeisessä asemassa. Luonnonolosuhteet ovat edulliset, maaseutu tuottava ja saaristo ainutlaatuinen. Vetovoimaa lisää alueen hyvä saavutettavuus (meritse, lentäen, rautateitse, maanteitse) sekä maakunnan rikas historia, kulttuuri ja kaksikielisyys. Kilpailukykyä puolestaan vähentää alueen outo maine. Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on muutoksista huolimatta edelleenkin osin monipuolinen. Joillakin seuduilla elinkeinorakenne on kuitenkin yksipuolinen. Osa kärkialoista on suhdanneherkkiä, millä voi olla äkillisiä vaikutuksia työllisyystilanteeseen. Meneillään olevan laman seuraukset näkyvät korkeina työttömyyslukuina. Maakunnan koulutus- ja tutkimuskeskittymä on vahva. Siitä huolimatta alueen toimintaympäristö ei ole riittävän vetovoimainen eikä korkeasti koulutetuille ole pystytty luomaan riittävästi työpaikkoja. Maakunnassa ikääntyvän väestön osuus on korkea ja kasvaa edelleen, mikä merkitsee huoltosuhteen heikkenemistä. Kuntarajat ovat vahvat ja ne vaikeuttavat kuntien yhteistyötä ja palvelujen järjestämistä. Yhdyskuntarakenne on hajaantunut varsinkin maakuntakeskuksen läheisyydessä. Liikkumista ja kuljetuksia vaikeuttaa julkisen liikenteen puutteellinen palvelutaso (rautatiet, joukkoliikenne). Ympäristöongelmista suurimmat liittyvät vesistöjen tilaan. Muutostekijät on koottu SWOT-tauluun kuvaamaan maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

19 4.3.2 Ulkoiset muutostekijät MAAKUNTASUUNNITELMA Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Suomen aluekehittämisstrategia raportin mukaan aluekehitykseen vaikuttavia megatrendejä 2 ovat globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys talouskriisin vaikutukset (alueellisen kehityksen keskittyminen) ilmastonmuutoksen torjuminen ja energian tuotannon ja kulutuksen vaatimukset ikääntyminen ja työllisyyden kehitys (työvoiman saatavuus) saavutettavuus (liikennejärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja nopeus) Varsinais-Suomen alueellisessa kehittämisessä edellä mainitut trendit näkyvät sekä mahdollisuuksina että uhkina. Kansainvälisen talouden epävarmuus luo paineita taloudellisen laman jatkumiselle ja uusille heilahteluille. Sekä vähemmän osaamista vaativia että myös vaativampia toimintoja siirtyy kehittyviin maihin. Toiminta keskittyy enenevässä määrin keskuksiin. Talouskriisin vaikutukset näkyvät vääjäämättä myös julkisessa taloudessa resurssien vähenemisenä. Toisaalta kansainvälistyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen merkitsevät uusia mahdollisuuksia. Löydetään uusia avauksia tutkimuksessa ja kehittämisessä. Muuttoliikkeen ansiosta maakunta saa uusia monikulttuurisia voimavaroja. Löydetään uusia vientimahdollisuuksia korkeaan osaamiseen liittyviltä aloilta. EU kiinnittää kasvavaa huomiota Itämeren ympäristövaltioiden taloudelliseen kehittämiseen (vrt. Itämeristrategia) ja alueen ympäristöongelmiin. Lähialueiden taloudellinen kasvu merkitsee uusia vientimahdollisuuksia. Etenkin Venäjän markkinoiden läheisyys on merkittävä kilpailuetu. Itämeren osalta on monia yhteistyökysymyksiä matkailusta meriteollisuuteen. Alueen ympäristökysymykset keskittyvät vesistön tilan parantamiseen, mutta myös ilmastonmuutoksen torjunta on esillä. Se on suuri alueellinen haaste. Liikennejärjestelmillä ja tietoliikenneyhteyksillä on tärkeä merkitys alueiden kilpailukyvylle ja kehitykselle. Logistiikan merkitys maakunnalle on erityisen suuri ottaen huomioon alueen sijainnin Tukholma-Pietari -kehityskäytävällä sekä sisämaan ja meren välissä. Tulevaisuuden muutostekijöissä tulee myös ottaa huomioon jo nyt nähtävissä oleva kansalaisten passivoituminen yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Se on heijastunut mm vaaleissa matalana äänestysaktiivisuutena. Toisaalta sosiaalisen median käyttö on yleistymässä myös vanhemmissa ikäryhmissä. Kansainvälistyminen tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, esim. rikollisuutta. Koska maalle tyypillinen turvallinen elämänmuoto on uhattuna, turvallisuuden merkitys kasvaa. Rajamaakuntana Varsinais-Suomi on keskimääräistä suurempien haasteiden edessä. Edellä mainitut muutostekijät on koottu SWOT-tauluun kuvaamaan maakunnan mahdollisuuksia ja uhkia. 2 Kehityksen perusteella tunnistettava suunta VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

20 MAAKUNTASUUNNITELMA SWOT-analyysi v Taulu 1: Swot-taulu* Sisäiset tekijät VAHVUUDET (V) HEIKKOUDET (H) Ulkoiset muutostekijät - Rikas historia, kulttuuriympäristö - Monipuolinen luonto ja edullinen ilmasto - Tuottava maaseutu ja ainutlaatuinen saaristo - Vahva koulutus- ja tutkimuskeskittymä - Monipuolinen elinkeinorakenne - Hyvä sijainti ja liikenteellinen saavutettavuus (meritse, lentäen, rautateitse, maanteitse) - Alueen kaksikielisyys - Vahvat kuntarajat ja yhteistyön vaikeus - Alueen heikko imago - Kärkiyritysten suhdanneherkkyys - Julkisen liikenteen puutteellinen palvelutaso (rautatiet, joukkoliikenne) - Alueen työllisyysongelmat (mm. korkeasti koulutettujen työpaikkojen vähäisyys) - Palvelujen heikkeneminen - Yhdyskuntarakenteen osittainen hajanaisuus - Vesistöjen tila MAHDOLLISUUDET (M) - Teknologinen kehitys - Liikkuvuuden lisääntyminen / monikulttuuristuminen - Tutkimuksen ja kehitystyön kansainvälistyminen - EU:n toimintapolitiikka (mi. Itämeristrategia) - Lähialueiden taloudellinen kasvu - Logistiikan kehittäminen - Uudet vientimahdollisuudet (mm. osaaminen) Ylivoimatekijät (V+M) - Alueen sijainnin hyödyntäminen Itämeren rannalla ja logistisen aseman vahvistaminen - Huippuosaamiseen ja koulutukseen panostaminen etenkin maakunnan vahvoilla osaamisalueilla - Kansainvälisen pk-yrittäjyyden lisääminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen - Matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisesti saaristossa - Panostaminen kulttuuriin ja luoviin aloihin - Ympäristön käyttäminen vetovoimatekijänä Heikkoudet vahvuuksiksi (H+M) - Yhteistyökulttuurin ja maakuntaidentiteetin vahvistaminen - Maatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen (agribisnes) - Riskirahoituksen lisääminen ja innovaatioiden kaupallistaminen - Siirtolaisten kotouttaminen ja osaamisvoimavaran hyödyntäminen - Liikenneverkon vahvistaminen ja joukkoliikenteen uudet ratkaisut - Aktiivinen työllisyyspolitiikka UHAT (U) - Markkinoiden kansainvälistyminen - Ilmastonmuutos ja ympäristön kuormittuminen - Julkisen talouden heikkeneminen ja kansainvälisen talouden epävarmuus - Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen - Alueellinen keskittyminen - Väestön ikääntyminen - Vähäinen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin Uhat hallintaan (V+U) - Osaamisen vahvistaminen kansainvälisillä markkinoilla - Uudet energiaratkaisut ja uusiutuvien energiavarojen käytön lisääminen - Kasvuhakuisten yritysten tukeminen - Vesien suojelutoimenpiteiden tehostaminen - Ikääntyvien voimavarojen hyödyntäminen - Maakunnan osa-alueiden kehityksen turvaaminen - Uusien teknologioiden hyödyntäminen - Osallisuuden lisääminen Katastrofialueet (H+U) - Avaintoimialojen alasajo (esim. telakkateollisuuden loppuminen) - Alkutuotannon toimintaedellytysten loppuminen ja maaseudun autioituminen - Julkisen hallinnon lamaantuminen taloudellisten voimavarojen puuttuessa - Väestön polarisoituminen ja radikalisoituminen - Ympäristön ylikuormittuminen - Huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen * SWOT eli VHMU-taulu on laadittu siten, että työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Aluestrategia 2020 raportin mukaiset keskeiset megatrendit ovat pohjana määriteltäessä ulkoisia tekijöitä eli mahdollisuuksia (M) ja uhkia (U). Maakunnan kehityksen sisäiset tekijät on tiivistetty vahvuuksiksi (V) ja heikkouksiksi (H). Sisäisten ja ulkoisten muutostekijöiden vaikutuksia on analysoitu ristiintaulukoimalla muutostekijöitä keskenään. Näin on saatu neljä analyysikenttää: ylivoimatekijät (V+M), heikkoudet vahvuuksiksi (H+M), uhat hallintaan (V+U) ja katastrofialueet (H+U). 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO