Varsinais-Suomen liitto. Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KOMPASSI TULEVAISUUTEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liitto. Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KOMPASSI TULEVAISUUTEEN"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KOMPASSI TULEVAISUUTEEN VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 MAAKUNTAOHJELMA

2 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 MAAKUNTAOHJELMA Varsinais-Suomen liitto

4 SISÄLTÖ 1. LUKIJALLE 6 2. VARSINAIS-SUOMI TÄNÄÄN Varsinais-Suomi maakuntana Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Maakuntasuunnitelma 2025 ja maakuntaohjelma EU-ohjelmat Kansalliset erillisohjelmat 12 MAAKUNTASUUNNITELMA V VARSINAIS-SUOMEN VISIO STRATEGIAN MÄÄRITTELEMINEN Väestö- ja työllisyystavoitteet Tavoitteena on tasapainoisen ja kestävän aluerakenteen turvaaminen Aluerakennetta eheytetään Rakenteesta kestävä Yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaaminen Maakunnan sisäiset muutostekijät Ulkoiset muutostekijät SWOT-analyysi v Strategian kiteyttäminen 21 MAAKUNTAOHJELMA V STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN (ajanjakso ) Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Osaavan työvoiman saannin varmistamien ja työllisyyden turvaaminen Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Kansainvälistäminen Luovat toimialat Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Vahva vaikuttaja Itämerellä Yhdyskuntarakenteesta kestävä Toimiva liikennejärjestelmä Vetovoimainen ympäristö Energia ja yhdyskuntahuolto Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Kunta- ja palvelurakenne kaipaa uudistamista Turvataan peruspalvelut Kiinni elämässä Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus OHJELMAN VAIKUTUKSET, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Maakunnan eri osien erityispiirteet Selvitys useampaa maakuntaa koskevista suunnitelmista ja hankkeista Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen liittyvät toimenpiteet Vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Suunnitelma toimenpiteiden ja hankkeiden rahoituksesta Ohjelmien yhteensovitus Seuranta 64 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 LIITTEET LIITE 1: Varsinais-Suomen tavoitteet väestö- ja työllisyyskehityksen osalta vuoteen 2030 asti (kuvio) 65 LIITE 2: Selvitys käytetyistä lyhenteistä ja käsitteistä 65 LIITE 3: VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAAN LIITTYVÄ YMPÄRISTÖSELOSTUS 67 1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päätavoitteet ja suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin 67 2 Varsinais-Suomen ympäristön nykytila, ominaispiirteet, ongelmat ja haasteet 68 3 Arvioinnin toteuttaminen 71 4 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman vaikutukset 71 5 Merkittävimmät vaikutukset toimintalinjoittain 76 6 Maakuntaohjelman valmisteluprosessi ja vuorovaikutus 78 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 1. LUKIJALLE Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Niistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista maankäytön varauksista. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat lähivuosien kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain tehtävällä maakunnan budjettiesityksellä (maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma). Suunnittelujärjestelmää voidaan kuvata seuraavasti: Globalisaatio kunnat seutukunnat MAAKUNNAN SUUNNITTELU Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (YM) Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (TEM) MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTASUUNNITELMA visio- tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne EU valtion alueviranomaiset kuntalaiset MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö elinkeinoelämä järjestöt, yhdistykset, yms. Budjettiesitykset TOTEUTTAMINEN Suomen paras elämisen laatu 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja ohjelma on laadittu yhtenä asiakirjana. Siinä on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Laadintatyötä on johtanut maakuntahallituksen hankerahoitusjaosto. Työ alkoi maakuntahallituksen hyväksyttyä ohjeen uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimiseksi. Ensimmäinen vaihe oli edellisen suunnitelman ja ohjelman arviointi. Maakuntastrategiatyötä on valmistellut Varsinais-Suomen liitossa eri osaamisryhmien edustajista koostunut työryhmä puheenjohtajanaan maakuntajohtaja. Pohja-aineisto on koottu maakunnan yhteistyöryhmän asettamassa kuudessa asiantuntijatyöryhmässä: Poikkisektoraalinen ryhmä (maakuntasuunnitelman keskeiset muutosteemat ja ilmastonmuutos) 1. Ilmastonmuutos Toimialakohtaiset työryhmät (maakuntasuunnitelman pohjalta asetetut linjat ja uudet painotukset) 2. Osaaminen / tutkimus, elinikäinen oppiminen, uusi teknologia 3. Elinkeinoelämä / kansainvälistyminen, alueellinen kilpailukyky, luova talous 4. Asema ja infrastruktuuri / aluerakenne 5. Ympäristö / yhdyskuntarakenne 6. Hyvinvointi / turvallisuus Maakuntastrategian valmistelu on ollut avointa. Liiton kotisivuilla on ollut sähköinen websivusto palautteen antamista varten. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johdolla on pidetty kaksi tulevaisuusverstasta ja , joihin oli kutsuttu strategiatyön laatimisen kannalta keskeiset tahot sekä Tulevaisuusverstaan kolmas osio. Maakunnan yhteistyöryhmä evästi työtä ja käsitteli ehdotuksen Lisäksi asiantuntijoiden valmistelemaa materiaalia on käsitelty useassa yhteydessä. Aineistosta pidettiin laaja yhteistyötahojen työkokous Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli työryhmien aineistoja Maakuntavaltuusto piti asia koskevan seminaarin Lisäksi aineistoja on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän jaostoissa ja monissa muissa yhteyksissä. Saatu palaute on otettu huomioon asiakirjaa valmisteltaessa. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjaluonnoksen sekä asetti sen nähtäville ja pyysi siitä lausunnot välisenä aikana.. Lausuntojen ja kommenttien pohjalta valmisteltu strategiaehdotus on käsitelty maakuntahallituksessa ja hyväksytty pidetyssä maakuntavaltuustossa. Turussa 14. kesäkuuta 2010 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO ILKKA KANERVA maakuntahallituksen pj. JUHO SAVO maakuntajohtaja VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 2. VARSINAIS-SUOMI TÄNÄÄN 2.1 Varsinais-Suomi maakuntana Varsinais-Suomi on pääosin merialueisiin rajoittuva alue lounaisessa Suomessa ja kuuluu ilmastoltaan Suomen edullisimpaan alueeseen. Alueen sijainti sekä maantieteelliset olosuhteet tekevät maakunnasta ainutlaatuisen koko Euroopassa. Harva alue voi kuvailla itseään samalla sekä viljelysmaiden että tuhansien saarien alueena. Meri ja maaseutu ovatkin tehneet maakunnasta vauraan ja elinvoimaisen satojen vuosien ajan. Maakunnan keskus on Turku, joka on Suomen ensimmäinen pääkaupunki. Alueen komea historia näkyy edelleen kaupunkikuvassa ja maaseudulla. Maakunnassa asuu hieman yli asukasta, joista noin asuu Turun seudulla. Maakunta on kaksikielinen. Kuntien lukumäärä on kuntauudistuksen myötä tippunut 28 kuntaan. Sen seurauksena kaksi seutua, Turunmaa ja Salon seutu, koostuvat enää vain kahdesta kunnasta. Painetta ja kiinnostusta kuntaliitoksiin on edelleen, sillä kolmannes kunnista on muutaman tuhannen asukkaan kuntia. Väestönkasvu on tasaantunut noin 2000 asukkaaseen vuodessa. Muuttovoitto on ohjautunut pääasiassa Turun seudulle, Turun kautta ympäristökuntiin. Varsinais-Suomi, erityisesti Turku, on ollut avoin siirtolaisille, joita on tällä hetkellä yli henkeä. Eniten siirtolaisia on Venäjältä ja Virosta. Myös toisen polven siirtolaisten määrä on nopeassa kasvussa. Turusta on saanut aikoinaan alkunsa mm. Suomen koululaitos. Vajaan asukkaan Turku on edelleen yksi Suomen koulutuskeskittymistä: kaksi yliopistoa (suomenkielinen ja ruotsinkielinen), laaja-alainen ammattikorkeakoulu, osaamiskeskus ja lukuisia koulutus- ja tutkimuslaitoksia. Näiden tehtävänä on tuottaa osaajia ja osaamista koko maahan ja Eurooppaan. Koulutustaso on likimain koko maan tasolla, nuoret sen yläpuolella ja varttuneempi työikäinen väestö sen alapuolella. Varsinais-Suomessa yli työpaikan teollisuudella on keskimääräistä merkittävämpi osuus elinkeinorakenteessa. Turun telakan ja sen alihankkijaverkoston yhteistyönä on rakennettu maailman parhaat ja suurimmat risteilijät. Tätä kautta maakuntaan on rakentunut ainutlaatuinen osaamisverkosto. Meri- ja metalliteollisuus muodostavat kivijalan, jonka rinnalla alueen muun merkittävän teollisuuden kuten koneiden, laitteiden sekä autojen valmistuksen on hyvä toimia. Uudenkaupungin autotehtaalla on aloitettu uudentyyppisten sähköautojen valmistus. Metalli mukaan lukien elektroniikka-ala toimialana on ollut yksi maakunnan vahvuuksista. Toimialan kehitys vaikuttaa laajasti koko maakunnan hyvinvointiin, sillä toimiala on vahva myös Turun seudun ulkopuolella. Yhtenä maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopistealueena on jo pitkään ollut bio-ala. Suurista panostuksista huolimatta alasta ei ole kehittynyt niin merkittävä työllistäjä kuin on ennakoitu ja toivottu. Bio-ala tarjoaa kuitenkin edelleen mahdollisuudet uusien innovaatioiden kehittämiseen. Perinteinen teollisuus on kuitenkin menettämässä jalansijaa palvelusektorille, kuten muuallakin maassa. Vientipalveluita kehitetään korvaamaan teollisuutta. Maakunnan olosuhteet tarjoavat Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen monipuolisen mahdollisuuden matkailun kehittämiselle. Alueen suurin valtti on saaristo ja merellisyys yhdistettynä entistä enemmän kulttuuriin ja elämystuotantoon. Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raakaaineiden tuottaja, sillä onhan maatalouden tuotanto-olosuhteet maan parhaat. Metsätalous perustuu kannattavaan metsähoitoon ja puun jatkojalostukseen. Puulajisuhteet ovat muuttuneet merkittävästi vuosikymmenten aikana. Mäntyvaltaiset metsät ovat lisääntyneet ja kuusi- sekä lehtipuuvaltaiset vähentyneet. Maakunnassa olevaa huippuosaamista (esim. funktionaalisten materiaalien tutkiminen), voidaan hyödyntää uusia käyttömuotoja kehiteltäessä. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 Alkutuotanto on myös merkittävä bioenergian raaka-aineiden tuottaja ja niiden hyödyntämisen kautta voidaan lisätä alueellista energiaomavaraisuutta. Maakunnan asema ja yhteydet muualle Suomeen ja maan rajojen ulkopuolelle ovat hyvät. Alueen kolmesta suuresta satamasta (Turku, Naantali ja Uusikaupunki) on hyvät yhteydet Itämerelle ja sisämaahan. Helsingistä johtaa moottoritie Salon kautta Turkuun. Myös junarata Turusta vie parissa tunnissa toisiin suuriin maakuntakeskuksiin. Turun lentokentältä on yhteydet pääkaupunkiseudulle, sisämaahan ja ulkomaille. Lentokenttäaluetta kehitetään logistisena keskuksena. Työllisyys maakunnassa on ollut koko maahan verrattuna huomattavasti parempi. Työllisyysaste on ollut monena vuonna yli 70 %. Vuoden 2008 lopulla alkaneen laman seurauksena työllisyys kääntyi lasku-uralle, kuten muuallakin Suomessa. Työttömyyden kasvu näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien että siirtolaisten työttömyyden kasvuna, mutta suurimpana huolena on nuorisotyöttömyyden raju kasvu ja sitä kautta nuorten syrjäytymisuhka työelämästä. Maakunnan sisäisistä eroista johtuen sen eri osia tuetaan erilaisin keinoin. EU:n haasteellisiin alueisiin kuuluvat Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Nämä alueet kattavat maakunnan pinta-alasta noin puolet, mutta niillä asuu ainoastaan viidesosa asukkaista. Salon seutua on pidetty maakunnan toisena veturina, mutta laman seurauksena seudusta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue syyskuussa Aikaisempien ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Maakuntasuunnitelma 2025 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelmaa 2025 koskeva arvio Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot instituutti teki keväällä 2009 arvioinnin Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmasta 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmasta Arvioinnissa todettiin, että maakuntasuunnitelman keskeisten teemojen priorisointi on onnistunut hyvin ja tavoitellun kehityksen kuvaus vastaa maakunnan keskeisiä lähtökohtia. Maakuntasuunnitelmalla on ollut vaikutusta maakuntakaavan sisältöön ja ratkaisuihin sekä maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelmassa linjatut yleiset kehityssuunnat on selkeästi hahmotettu maakuntaohjelmassa toimintalinjoina ja niitä toteuttavina toimenpiteinä. Samoin maakuntasuunnitelman visioiden ideat ovat tunnistettavissa maakuntaohjelmasta. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuus maakunnan muiden toimijoiden strategioihin näyttäisi kuitenkin vaativan edelleen kehittämistä. Sisältönsä puolesta maakuntasuunnitelma on informatiivinen ja selkeä. Suunnitelmassa ennakoidut muutossuunnat ovat toteutuneet. Suunnitelman seurannassa tulisi jatkossa käyttää vaikutusindikaattoreita. Maakuntaohjelmaa koskeva arvio Lönnrot instituutin arvion mukaan maakuntaohjelman laatimisprosessissa hyvää ovat olleet vaikutusmahdollisuudet, avoimuus sekä laaja keskustelu. Osallistujien heikko sitoutuminen ja vuorovaikutteisuuden puute ovat paikoitellen aiheuttaneet ongelmia. Panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatiotoimintaan on ollut tuloksellisinta. Ohjelman läpi kulkevat teemat elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa-arvo eivät ole nousseet esiin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 kovin selvästi yhteistyötä lukuun ottamatta. Ohjausvaikutukset ovat olleet selvästi havaittavissa ja ohjelman seuranta on hyvin rakennettu ja toteutettu. Ohjelma on antanut suuntaa maakunnan toimijoille niin kansallisen kuin EU politiikankin suuntaan. Arvioinnissa jonkinasteisena maakuntaohjelman puutteena pidettiin sen laaja-alaisuutta. Maakunnalle strategisesti tärkeiden teemojen selkeämpi priorisointi olisi jatkossa tarpeen. Toteuttaessaan ohjelmaa liitto on vuosittain esittänyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmissa valtion budjetin kautta rahoitettavaksi muutaman kärkihankkeen. Vaikutukset ovat jääneet ohuiksi. Tämä on pitkälti johtunut toteuttamissuunnitelmaprosessiin kuuluvan maakuntien ja ministeriöiden välisten neuvotteluiden heikkoudesta. Ministeriöt eivät ole ottaneet neuvotteluja vakavasti. Maakuntaohjelman toteutuminen toimintalinjoittain Maakuntaohjelman toteutumista seurataan liitossa tarkkaan. Tehtyjen seurantaraporttien mukaan toimintalinjan 1) Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky toimenpiteet toteutuivat melko hyvin. Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelmaa toteutettiin hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Yliopistomaailmassa merkittävää oli Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen vuoden 2010 alusta Turun yliopistoksi. Ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvoi selvästi. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia valmistui kesällä Turku nimettiin yhdessä Tallinnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle Valitettavasti Turkuun esitetyt kansallinen ihmisoikeusinstituutti sekä pohjoismainen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforsk eivät tule toteutumaan. Toimintalinjan 2) Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen toteutuneista toimenpiteistä kannattaa mainita kesällä 2009 valmistunut Varsinais-Suomen elinkeinostrategia. Maakunnasta puuttunut pääomarahasto saatiin viimeinkin perustettua ja se aloitti toimintansa nimellä Länsi-Suomen pääomarahasto Oy. Maakunnan yhteismarkkinoinnin vetovastuu ja toimintatapa saatiin sovittua. Bio- ja elintarvikestrategioiden toteuttaminen jatkui osittain osaamiskeskusohjelman puitteissa. Varsinais-Suomen liitto laati vuoden 2009 aikana katsauksen maakunnan matkailun kehityksestä. Suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintaansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Saariston Rengastiestä on päätetty tehdä ympärivuotinen. Toimintalinjan 3) Varsinais-Suomesta Itämeren keskus mukaisesti Turkuun perustettiin Itämerikeskus Centrum Balticum säätiö, jonka alaisuudessa toimii myös Saaristomeren suojelurahasto. Maakunnalla on monialaisia kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (Mecklenburg-Vorpommernin, Finistèren departement, Pomnerin maakunta, Luoteis-Venäjän yhdistys, Sichuanin maakunta ja Odessan lääni). Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella ja sen edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Pitkään odotettu E18 moottoritie koko Turku Helsinki välille avattiin vuoden 2009 alussa. Turun lentoaseman henkilö- ja rahtiliikenteessä oli selvää positiivista kehitystä. Maakaasuputken ulottaminen Lounais-Suomeen jäi edelleen toteutumatta. Valtion hallinnon toimintojen alueellistaminen kohdistui heikosti Varsinais-Suomeen. Toimintalinjan 4) Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi esitysten mukaisesti maakunnan kuntien määrä (53) väheni vuoden 2009 alussa melkein puolella eli 28:aan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen asukkaan ja ammatillisen koulutuksen asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen jäi osittain kesken. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Monikulttuurinen 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 Varsinais-Suomi hyväksyttiin syksyllä Sosiaalialan osaamiskeskukset eivät pystyneet vakiinnuttamaan asemaansa odotetulla tavalla. Turussa ja Salossa toimineet työvoiman palvelukeskukset, joihin oli yhdistetty työhallinnon, kuntien ja Kelan palveluita, toimivat yhtenä pohjamallina, kun jatkossa laajennetaan yhteispalveluja. Toimintalinjan 5) Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä mukaisesti jatkettiin Pro Saaristomeri -ohjelman pitkäjänteistä toteuttamista. Ohjelman koordinaatiotoiminta saatiin kymmenen vuoden työn jälkeen vakinaistettua. Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttaminen aloitettiin. Vuonna 1971 aloitettu luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen saatiin suurimmalta osalta valmiiksi vuonna Turun seudun tekopohjavesihankkeen toteuttaminen jatkui valitusten sävyttämänä. Yhdyskuntien jätevesien käsittelytilanne parani, kun Turun Kakolan puhdistamo valmistui. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka jäivät vielä ratkaisematta EU ohjelmat EU ohjelmat muodostavat tärkeän välineen maakuntaohjelman toteuttamisen rahoittamisessa ja maakunnan tasapainoisessa kehittämisessä. EU ohjelmakauden toteuttaminen lähti Suomessa nihkeästi käyntiin. EAKR-ohjelman rahoitus Varsinais-Suomessa on suunnattu haasteellisille alueille (Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat) sekä Turun kaupunkiseudun kehittämiseen. Näin ollen koko maakunnan kattavia hankkeita ei ole voitu toteuttaa. EAKR ohjelman avulla on mm. tuettu yritysten investointeja, kehitetty yritysten toimintaympäristöä, parannettu oppilaitosten toimintaedellytyksiä, kohennettu vesistöjen tilaa, toteutettu kulttuuri- ja matkailuhankkeita sekä lisätty Turun kaupungin keskustan vetovoimaisuutta. EAKR ohjelmasta on rahoitettu myös koko Etelä-Suomen alueelle suunnattuja teemahankkeita. Varsinais-Suomesta on aktiivisesti osallistuttu kerran vuodessa järjestettäviin hankehakuihin ja myös saatu hyvin myönteisiä rahoituspäätöksiä. Teemahankkeiden kautta on mm. parannettu meriteollisuuden kilpailukykyä, kehitetty merenkulun turvallisuutta, lisätty kuitupakkausprosessin tehokkuutta, hillitty ilmastonmuutosta materiaalitehokkuuden ja kestävämmän kulutuksen kautta sekä vahvistettu ympäristöliiketoiminnan kasvua. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla voidaan toteuttaa myös maakunnan kattavia isoja hankkeita. ESR ohjelmalla on kehitetty työorganisaatioiden erityisesti pk-yritysten ja työssä olevan työvoiman osaamista ja valmiuksia varautua rakenteellisiin muutoksiin. Muuttuneessa taloustilanteessa on painotettu toimia, joilla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten lisäämiseksi on tuettu yritystoiminnan aloittamista ja yrityskasvatusta. Toimenpiteitä on kohdennettu myös syrjäytymisen ehkäisyyn ja siirtolaisten kotouttamiseen. EU:n maaseutuohjelman varoista kaksi kolmasosaa kohdennetaan suoriin yritystukiin. Ohjelmasta on rahoitettu laajat elintarvikejalostus-, bioenergia-, puunjalostus- ja matkailu-toimialoja koskevat elinkeinojen kehittämishankkeet. Näiden lisäksi on laitettu pystyyn seudulliset maaseutuyrittäjyyden neuvontahankkeet. Pienehköjen alueellisten hankkeiden rahoitus on tapahtunut pääasiassa Leader toimintaryhmien kautta. Kalatalouselinkeinon kehittäminen on hoidettu elinkeinokalatalouden toimintaohjelman avulla. Central Baltic Interreg IVA ohjelma on tarjonnut rahoitusvälineen konkreettiseen Keskisen Itämeren alueen yhteistyöhön. Ohjelman kattaa alueita Ruotsista, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 Virosta ja Latviasta. Hankkeita on käynnistetty mm. yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, ympäristönsuojeluun, alueen houkuttelevuuden lisäämiseen, matkailun ja kulttuurin edistämiseen sekä nuorten hyvinvoinnin ja osallistumisen parantamiseen Kansalliset erillisohjelmat Valtioneuvoston hyväksymää osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan vuosina Varsinais-Suomi on osallistunut kaikkiaan viiteen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman osaamisklusteriin. Ne ovat HealthBio- Terveyden bioklusteri, Meriklusteri, Matkailu- ja elämystuotanto-klusteri, Elintarvike- ja ravitsemusklusteri ja Uusiutuva metsäteollisuusklusteri (FFF). Näistä kahden klusterin valtakunnallinen koordinaatiovastuu on Turussa, sillä HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja Meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi Salon seutu on ollut yhteistyökumppanina Jokapaikan tietotekniikkaklusterissa. Kesällä 2006 valtion tiede- ja teknologianeuvosto linjasi strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) keskeisille toimialoille. Niiden tavoitteena on yhdistää huipputason tutkimus ja monipuolinen poikkitieteellinen yritystoiminta. Suomeen on perustettu kuusi huippuosaamisen keskittymää: Metsäklusteri Oy, Energia ja ympäristö, Cleen Oy, Rakennettu ympäristö, TIVIT Oy, FIMECC Oy ja Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK. Varsinaissuomalaiset osapuolet eivät ole lähteneet mukaan SHOK:eihin yhtä innokkaasti kuin muu maa. Åbo Akademi on mukana viidessä, TuAMK yhdessä ja Turku Science Park yhdessä SHOK:ssa. Turun yliopisto on vuonna 2010 liittymässä Terveyden ja hyvinvoinnin SHOK:iin. Aluekeskusohjelmaa on toteutettu Salon, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa sekä alueellista maaseutuohjelmaa Loimaan seutukunnassa. Ohjelmat ovat mahdollistaneet yhden seutukunnan kehittämiseen keskittyvän henkilön palkkaamisen sekä tarjonneet siemenrahoitusta kehittämisideoiden liikkeelle saamiseen. Ohjelmissa on keskitetty esimerkiksi elinkeinoelämän toiminta- ja kasvuedellytysten turvaamiseen, osaamisen lisäämiseen, korkeakouluyhteistyöhön sekä yhteistyöhön maakunnan ulkopuolisten aluekeskusohjelma-alueiden kanssa. Vuoden 2010 alusta aluekeskus-, alueellinen maaseutuohjelma sekä alueellinen saaristoohjelma ovat yhdistyneet koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi (KOKO). KOKOssa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen viisi seutukuntaa. Vakka-Suomen seutukunta on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina Äkillisen rakennemuutosalue määrityksen mukanaan tuomat lisäresurssit ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Vakka-Suomi on noussut kriisialueesta Varsinais-Suomen parhaiten menestyvien seutukuntien joukkoon. Toisaalta aiemmin hyvin menestyneen Salon seutukunnan tilanne huononi. Valtioneuvosto nimesi syyskuussa 2009 Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun saakka. Lisäksi on laadittu ja toteutettu monia kansallisia maakuntaohjelmia tarkentavia ohjelmia, esim. elinkeinostrategia, arkkitehtipoliittinen ohjelma, maahanmuuttopoliittinen ohjelma, aikuiskoulutusstrategia, matkailustrategia, kulttuuripoliittinen ohjelma, metsäohjelma ja maaseututarkastelu. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 MAAKUNTASUUNNITELMA V VARSINAIS-SUOMEN VISIO 2030 Varsinais-Suomessa on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään niin ympäristön, ilmaston, palvelujen, viihtyisyyden kuin työllisyydenkin puolesta. Maakunnan visiona on: MAAKUNTASUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA. Visiota tarkennetaan vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavin visiolausein: 1. Osaaminen ja elinkeinot Varsinais-Suomessa on kansainvälisesti merkittävä ja monipuolinen korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymä (Turun Akatemia). Varsinais-Suomi tarjoaa työtä osaavalle ja koulutetulle työvoimalle. Koulutus vastaa maakunnan kehittymisen ja elinkeinoelämän tarpeita. Varsinais-Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen palvelu-, meri-, elintarvike/bio-, ICT sekä energia- ja ympäristöteknologian toimialoilla. Varsinais-Suomi on maatalouden tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa. Varsinais-Suomi on merkittävä Itämeren matkailualue. Varsinais-Suomi on kulttuuritarjonnan vahva maakunta ja edelläkävijä uusilla luovilla toimialoilla. 2. Yhdyskuntarakenne ja toimintaympäristö Varsinais-Suomi tarjoaa hyvin suunnitellun ja toteutetun ympäristön kaikille asukkaille ja toimijoille. Varsinais-Suomen arvokas kulttuuriympäristö on imago- ja identiteettitekijä sekä kehityksen voimavara. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi tukien elämisen laatua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnan kaikissa osissa. Varsinais-Suomessa toimii ajanmukaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet koko maakunnan alueella. Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla. Saaristomeren tila on hyvä. 3. Hyvinvointi ja turvallisuus Varsinais-Suomi on turvallinen paikka asua ja elää. Varsinais-Suomen vahvat kunnat tarjoavat asukkailleen monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut. Varsinaissuomalaiset tekevät yhteistyötä ja osallistuvat aktiivisesti oman alueensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa moniarvoisuus on voimavara. Varsinais-Suomessa kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen ammatillinen tutkinto ja toimiva työllisyystakuu VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 MAAKUNTASUUNNITELMA 4. STRATEGIAN MÄÄRITTELEMINEN 4.1 Väestö- ja työllisyystavoitteet Väestökehityksellä on merkittävä aluetaloudellinen merkitys. Kasvavat seudut saavat lisää työvoimaa ja sitä kautta houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Nykyinen noin asukkaan vireä Varsinais-Suomi säilyy tulevaisuudessakin kasvavana alueena, mutta kilpailu uusista asukkaista kovenee. Väestönkasvun rakenne on vuosien varrella muuttunut. Viime vuosina yhä suurempi osa väestönkasvusta on perustunut siirtolaisuuteen 1. Maan sisäisen nettomuuton merkitys on muuttunut vähäiseksi. Nykyään maakunta onkin Suomen yksi siirtolaisvaltaisimmista alueista (noin henkeä), mikä houkuttelee myös jatkossa uusia siirtolaisia alueelle. Kahden vuosikymmen päästä Varsinais-Suomi onkin reilusti yli puolen miljoonan asukkaan maakunta, jossa ensimmäisen ja toisen polven siirtolaisia on vähintään eli jopa % väestöstä. Vaikka siirtolaisuus ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset muutokset tulevat yhä näkyvämmin esille tulevaisuudessa, maakunnan ruotsinkielisten määrä ei kuitenkaan tule vähenemään. He ovat tärkeä osa maakunnan identiteettiä ja kulttuuria myös tulevaisuudessa. Työllisyydessä Varsinais-Suomi on ollut menestyksekäs, sillä sekä työllisyysaste- että työttömyysaste ovat olleet viime vuosina selvästi koko maata paremmalla tasolla. Historiasta muistetaan, että Varsinais-Suomen nousu lamasta ei ollut yhtä nopea kuin itse lasku 90-luvun laman pohjalle. Lama vei viidessä vuodessa yli työpaikkaa. Kesti lähes 15 vuotta ennen kuin Varsinais-Suomi loi ne uudelleen. Viimeisten työpaikan luominen uudelleen kesti kymmenen vuotta, kunnes vuoden 2008 lopussa alkanut lama karsi työpaikoista taas kerran ison osan pois. Huippuvuoden 1987 tilanteeseen on kivuttava uudelleen eikä Varsinais-Suomi ole ainut tähän tilanteeseen joutunut. Viimeisen 10 vuoden aikana keskisuuria tuotantoyksiköitä on ajettu alas myös Varsinais-Suomessa. On selvää, että tämänkaltainen rakennemuutos ei ole pysähtynyt. Yli työpaikan tavoite vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin sitä, että maakunnan suurimmat teollisuuden tuotantoyksiköt säilyvät alueella. Varsinais-Suomen edellytykset hyvään tulevaisuuteen on kuitenkin olemassa. Siirtolaisuuden ja eläköitymisiän nousun myötä työvoimaa tulee riittämään. Erityisesti yli 50-vuotaiden työllisyysasteen kasvu on ollut voimakas. Lisäksi alueen sijainti, yrittämisen kulttuuri sekä alueen runsas ja monipuolinen koulutustarjonta antavat mahdollisuudet menestykseen. 1 Siirtolaisella tarkoitetaan pääasiassa Suomessa joko tilapäisesti tai vakituisesti asuvaa ulkomaalaista tai ulkomaalaisena Suomeen muuttanutta ja myöhemmin Suomen kansalaisuuden saanutta henkilöä. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 Varsinais-Suomen tavoitteet väestö- ja työllisyyskehityksen osalta vuoteen 2030 asti MAAKUNTASUUNNITELMA 2008* Väkiluku Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus Syntyneiden enemmyys Työvoima Työpaikat Alkutuotanto 4,0 % 4,5 % 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % Jalostus 27,5 % 26,0 % 27,0 % 26,0 % 26,0 % 25,5 % Palvelut 67,5 % 68,5 % 68,5 % 69,5 % 70,0 % 70,5 % Nettopendelöinti Työpaikkaomavaraisuus 98,1 97,7 97,7 97,6 97,6 97,6 Työttömät Työttömyysaste 7,4 10,0 7,1 6,0 5,5 5,3 Työllisyysaste 68,3 66,1 69,8 72,0 73,0 73,8 Taloudellinen huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 1,19 1,30 1,28 1,29 1,32 1,34 Työllisyyslukujen osalta Varsinais-Suomen liiton arvio Huom! Työllisyysluvut ovat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisia lukuja (kuvaavat tilannetta kunkin vuoden lopussa) ja eroavat siten hieman TE-keskuksen tai työvoimatutkimuksen luvuista. Asiaa koskeva kaavakuva on liitteenä 1. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 MAAKUNTASUUNNITELMA 4.2 Tavoitteena on tasapainoisen ja kestävän aluerakenteen turvaaminen Varsinais-Suomen aluerakennetta kehitettäessä otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa. Ehkä merkittävimmin tähän vaikuttavat maakunnan kautta kulkevat yhteyskäytävät. Maakunnan kautta kulkee kansainvälisesti merkittävin yhdistettyjen kuljetusten yhteys EU:n ja Venäjän välillä. Hyvät yhteydet (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari liikennekäytävä, siihen kytkeytyvät satamat, lentokentät ja terminaalit) yhdistävät maakunnan pohjoismaiden pääkaupunkeihin sekä edelleen Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Käytävän haarat sitovat yhteen Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkiseudut. Toisaalta Varsinais-Suomi muodostaa sillan Sisä-Suomeen ja sieltä em. kehityskäytävän tai satamien ja lentokentän kautta Itämerelle. Aluerakenteella vastataan myös globalisaation mukanaan tuomaan haasteisiin. Alueet ja kaupunkiseudut joutuvat erikoistumaan ja verkostoitumaan, mikä johtaa kehittämisvyöhykkeiden merkityksen kasvuun. Elinkeinoelämä tarvitsee nopeita kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Henkilö- ja tavaraliikenteessä avainkysymys onkin, mitkä kaupunkiseudut ja alueet tulevat olemaan nopeiden junien, moottoriteiden ja hyvien lentoyhteyksien piirissä. U MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA Kuva: Varsinais-Suomen aluerakenne VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

17 4.2.1 Aluerakennetta eheytetään MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan aluerakenteen ytimen muodostaa Turun kaupunkiseudun toiminnallinen työssäkäyntialue. Sitä täydentävät ja tasapainottavat seutukuntakeskukset omine vaikutusalueineen. Muut keskukset ja maaseudun kyläverkot tarjoavat lähipalveluja maaseutualueille. Monikeskuksisuutta ja kaupunkiseutujen verkottumista edistävät hyvät liikenneyhteydet, jotka linkittävät kaupunkiseutuja vaikutusalueineen toisiinsa kehittyviksi vyöhykkeiksi. Vyöhykkeistymistä tukemalla muodostetaan vahvempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita ja lisätään koko vyöhykkeen taloudellisia mittakaavaetuja. Varsinais-Suomen aluerakenne on eriytynyt. Kaupungit ovat kasvaneet ja seutuistumiskehitys on vahvistunut. Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat laajentuneet ja niiden yhdyskuntarakenne on hajaantunut. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja työmatkat pidentyneet. Maakunnan aluerakennetta kehitetään tiivistämällä nykyistä rakennetta. Uusia, merkittäviä keskuksia ei perusteta. Kehittäminen perustuu liikenteen osalta rataverkon hyödyntämiseen ja raideliikenteeseen tukeutuvan maankäytön vahvistamisen. Tavoitteena on tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen ja kestävän yhdyskuntarakenteen turvaaminen Rakenteesta kestävä Maakunnan aluerakennetta kehitettäessä tulee ottaa huomioon ympäristötekijöiden kasvava merkitys. Kestävän kehityksen vaatimusten lisäksi imago ja vetovoimatekijät edellyttävät ympäristötekijöiden huomioon ottamista. Ihmiset arvostavat ympäristön ja asuinpaikan laatua ja se vaikuttaa aiempaa enemmän myös yritysten sijoittumiseen. Ilmastomuutoksen hillintä asettaa yhdyskuntarakenteen ohjaamiselle paineita. Alue- ja yhdyskuntarakenteen laatua voidaan parantaa toimivalla liikennejärjestelmällä sekä viihtyisästi rakennetulla ja luonnonarvoja kunnioittavalla elinympäristöllä. Työssäkäyntialueiden laajenemista halutaan rajoittaa, koska autoliikenteen lisääntyminen aiheuttaa ympäristöhaittoja ja ruuhkautumista. Paineet näkyvät erityisesti Turkuun johtavilla säteittäis- ja kehäteillä. Teiden sujuvuuden parantaminen puolestaan kiihdyttää työssäkäyntialueiden laajenemiskehitystä, autoliikenteen kasvua ja henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen rakentumista. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa ja lähipalveluverkon harvetessa henkilöauton valta-asema kasvaa ja yhteiskunnan riippuvuus auton käytöstä edelleen lisääntyy. Kehityksen kääntäminen edellyttää merkittäviä muutoksia kuntien maapolitiikassa ja suunnittelussa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

18 MAAKUNTASUUNNITELMA 4.3 Yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaaminen Maakunnan sisäiset muutostekijät Varsinais-Suomi sijaitsee Itämeren osalta keskeisessä asemassa. Luonnonolosuhteet ovat edulliset, maaseutu tuottava ja saaristo ainutlaatuinen. Vetovoimaa lisää alueen hyvä saavutettavuus (meritse, lentäen, rautateitse, maanteitse) sekä maakunnan rikas historia, kulttuuri ja kaksikielisyys. Kilpailukykyä puolestaan vähentää alueen outo maine. Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on muutoksista huolimatta edelleenkin osin monipuolinen. Joillakin seuduilla elinkeinorakenne on kuitenkin yksipuolinen. Osa kärkialoista on suhdanneherkkiä, millä voi olla äkillisiä vaikutuksia työllisyystilanteeseen. Meneillään olevan laman seuraukset näkyvät korkeina työttömyyslukuina. Maakunnan koulutus- ja tutkimuskeskittymä on vahva. Siitä huolimatta alueen toimintaympäristö ei ole riittävän vetovoimainen eikä korkeasti koulutetuille ole pystytty luomaan riittävästi työpaikkoja. Maakunnassa ikääntyvän väestön osuus on korkea ja kasvaa edelleen, mikä merkitsee huoltosuhteen heikkenemistä. Kuntarajat ovat vahvat ja ne vaikeuttavat kuntien yhteistyötä ja palvelujen järjestämistä. Yhdyskuntarakenne on hajaantunut varsinkin maakuntakeskuksen läheisyydessä. Liikkumista ja kuljetuksia vaikeuttaa julkisen liikenteen puutteellinen palvelutaso (rautatiet, joukkoliikenne). Ympäristöongelmista suurimmat liittyvät vesistöjen tilaan. Muutostekijät on koottu SWOT-tauluun kuvaamaan maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

19 4.3.2 Ulkoiset muutostekijät MAAKUNTASUUNNITELMA Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Suomen aluekehittämisstrategia raportin mukaan aluekehitykseen vaikuttavia megatrendejä 2 ovat globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys talouskriisin vaikutukset (alueellisen kehityksen keskittyminen) ilmastonmuutoksen torjuminen ja energian tuotannon ja kulutuksen vaatimukset ikääntyminen ja työllisyyden kehitys (työvoiman saatavuus) saavutettavuus (liikennejärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja nopeus) Varsinais-Suomen alueellisessa kehittämisessä edellä mainitut trendit näkyvät sekä mahdollisuuksina että uhkina. Kansainvälisen talouden epävarmuus luo paineita taloudellisen laman jatkumiselle ja uusille heilahteluille. Sekä vähemmän osaamista vaativia että myös vaativampia toimintoja siirtyy kehittyviin maihin. Toiminta keskittyy enenevässä määrin keskuksiin. Talouskriisin vaikutukset näkyvät vääjäämättä myös julkisessa taloudessa resurssien vähenemisenä. Toisaalta kansainvälistyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen merkitsevät uusia mahdollisuuksia. Löydetään uusia avauksia tutkimuksessa ja kehittämisessä. Muuttoliikkeen ansiosta maakunta saa uusia monikulttuurisia voimavaroja. Löydetään uusia vientimahdollisuuksia korkeaan osaamiseen liittyviltä aloilta. EU kiinnittää kasvavaa huomiota Itämeren ympäristövaltioiden taloudelliseen kehittämiseen (vrt. Itämeristrategia) ja alueen ympäristöongelmiin. Lähialueiden taloudellinen kasvu merkitsee uusia vientimahdollisuuksia. Etenkin Venäjän markkinoiden läheisyys on merkittävä kilpailuetu. Itämeren osalta on monia yhteistyökysymyksiä matkailusta meriteollisuuteen. Alueen ympäristökysymykset keskittyvät vesistön tilan parantamiseen, mutta myös ilmastonmuutoksen torjunta on esillä. Se on suuri alueellinen haaste. Liikennejärjestelmillä ja tietoliikenneyhteyksillä on tärkeä merkitys alueiden kilpailukyvylle ja kehitykselle. Logistiikan merkitys maakunnalle on erityisen suuri ottaen huomioon alueen sijainnin Tukholma-Pietari -kehityskäytävällä sekä sisämaan ja meren välissä. Tulevaisuuden muutostekijöissä tulee myös ottaa huomioon jo nyt nähtävissä oleva kansalaisten passivoituminen yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Se on heijastunut mm vaaleissa matalana äänestysaktiivisuutena. Toisaalta sosiaalisen median käyttö on yleistymässä myös vanhemmissa ikäryhmissä. Kansainvälistyminen tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, esim. rikollisuutta. Koska maalle tyypillinen turvallinen elämänmuoto on uhattuna, turvallisuuden merkitys kasvaa. Rajamaakuntana Varsinais-Suomi on keskimääräistä suurempien haasteiden edessä. Edellä mainitut muutostekijät on koottu SWOT-tauluun kuvaamaan maakunnan mahdollisuuksia ja uhkia. 2 Kehityksen perusteella tunnistettava suunta VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

20 MAAKUNTASUUNNITELMA SWOT-analyysi v Taulu 1: Swot-taulu* Sisäiset tekijät VAHVUUDET (V) HEIKKOUDET (H) Ulkoiset muutostekijät - Rikas historia, kulttuuriympäristö - Monipuolinen luonto ja edullinen ilmasto - Tuottava maaseutu ja ainutlaatuinen saaristo - Vahva koulutus- ja tutkimuskeskittymä - Monipuolinen elinkeinorakenne - Hyvä sijainti ja liikenteellinen saavutettavuus (meritse, lentäen, rautateitse, maanteitse) - Alueen kaksikielisyys - Vahvat kuntarajat ja yhteistyön vaikeus - Alueen heikko imago - Kärkiyritysten suhdanneherkkyys - Julkisen liikenteen puutteellinen palvelutaso (rautatiet, joukkoliikenne) - Alueen työllisyysongelmat (mm. korkeasti koulutettujen työpaikkojen vähäisyys) - Palvelujen heikkeneminen - Yhdyskuntarakenteen osittainen hajanaisuus - Vesistöjen tila MAHDOLLISUUDET (M) - Teknologinen kehitys - Liikkuvuuden lisääntyminen / monikulttuuristuminen - Tutkimuksen ja kehitystyön kansainvälistyminen - EU:n toimintapolitiikka (mi. Itämeristrategia) - Lähialueiden taloudellinen kasvu - Logistiikan kehittäminen - Uudet vientimahdollisuudet (mm. osaaminen) Ylivoimatekijät (V+M) - Alueen sijainnin hyödyntäminen Itämeren rannalla ja logistisen aseman vahvistaminen - Huippuosaamiseen ja koulutukseen panostaminen etenkin maakunnan vahvoilla osaamisalueilla - Kansainvälisen pk-yrittäjyyden lisääminen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen - Matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisesti saaristossa - Panostaminen kulttuuriin ja luoviin aloihin - Ympäristön käyttäminen vetovoimatekijänä Heikkoudet vahvuuksiksi (H+M) - Yhteistyökulttuurin ja maakuntaidentiteetin vahvistaminen - Maatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen (agribisnes) - Riskirahoituksen lisääminen ja innovaatioiden kaupallistaminen - Siirtolaisten kotouttaminen ja osaamisvoimavaran hyödyntäminen - Liikenneverkon vahvistaminen ja joukkoliikenteen uudet ratkaisut - Aktiivinen työllisyyspolitiikka UHAT (U) - Markkinoiden kansainvälistyminen - Ilmastonmuutos ja ympäristön kuormittuminen - Julkisen talouden heikkeneminen ja kansainvälisen talouden epävarmuus - Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen - Alueellinen keskittyminen - Väestön ikääntyminen - Vähäinen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin Uhat hallintaan (V+U) - Osaamisen vahvistaminen kansainvälisillä markkinoilla - Uudet energiaratkaisut ja uusiutuvien energiavarojen käytön lisääminen - Kasvuhakuisten yritysten tukeminen - Vesien suojelutoimenpiteiden tehostaminen - Ikääntyvien voimavarojen hyödyntäminen - Maakunnan osa-alueiden kehityksen turvaaminen - Uusien teknologioiden hyödyntäminen - Osallisuuden lisääminen Katastrofialueet (H+U) - Avaintoimialojen alasajo (esim. telakkateollisuuden loppuminen) - Alkutuotannon toimintaedellytysten loppuminen ja maaseudun autioituminen - Julkisen hallinnon lamaantuminen taloudellisten voimavarojen puuttuessa - Väestön polarisoituminen ja radikalisoituminen - Ympäristön ylikuormittuminen - Huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen * SWOT eli VHMU-taulu on laadittu siten, että työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Aluestrategia 2020 raportin mukaiset keskeiset megatrendit ovat pohjana määriteltäessä ulkoisia tekijöitä eli mahdollisuuksia (M) ja uhkia (U). Maakunnan kehityksen sisäiset tekijät on tiivistetty vahvuuksiksi (V) ja heikkouksiksi (H). Sisäisten ja ulkoisten muutostekijöiden vaikutuksia on analysoitu ristiintaulukoimalla muutostekijöitä keskenään. Näin on saatu neljä analyysikenttää: ylivoimatekijät (V+M), heikkoudet vahvuuksiksi (H+M), uhat hallintaan (V+U) ja katastrofialueet (H+U). 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen MAAKUNTAINFO Pirkanmaa Leena Tuunanen Sisällysluettelo Dia 1 ja 2: Yleistä Pirkanmaan maakunnasta Dia 3: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 4-5: Pirkanmaan kuntien tunnuslukuja Dia 6: Maakunnan väestörakenne

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta

Lisätiedot

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot