KUOPION MAASEUTUOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION MAASEUTUOHJELMA"

Transkriptio

1 KUOPION MAASEUTUOHJELMA Kuopion kaupunki TAVOITE- JA KEHITTÄMISSUUNITELMAT TA2008:3 ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT... 3 KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE JA ENNUSTEET... 5 Väestö... 5 Työpaikat... 7 Maatalous... 8 Palvelut... 9 Kuopion kaupungin strategia Kuopion maaseutualueen SWOT-analyysi Toimintaympäristön tavoitteet KUOPION MAASEUTUALUEEN VISIO 2020 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Visio Strategiset päämäärät KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky Asuinympäristön viihtyisyyden kehittäminen Kuopion maaseutualueiden palvelut ALUEITTAISET TAVOITTEET KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN RESURSSOINTI

3 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT Maaseutuohjelma kaupungin maaseutupoliittisena kehittämisvälineenä Kuopion ja Kuopion maalaiskunnan kuntaliitosta päätettäessä oli perustettu yhteinen kaavoitustoimikunta yleiskaavan laatimista varten ja 1970 lukujen taitteessa oli valtakunnassa epäselvää, miten maaseutualueita kaavoitetaan kaupunkikunnissa luvun alkupuolella silloisen Yhdyskuntasuunnittelun Jatkokoulutuskeskuksen tutkijat Mauno Kosonen ja Pertti Vuorela selvittivät teoreettisesti ja tieteellisesti maaseudun kehittämistä. Selvitystyön taustalla oli myös yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen kurssin harjoitustyö, jossa kohteena olivat Kuopion maaseututaajamat Hirvilahti, Kurkimäki ja Melalahti. Tästä prosessista on Kuopion maaseutualueiden kehittämiseen löydetty periaatteet ns. edullisuusvyöhykkeet -, joiden pohjalta maaseutualueilla tapahtuvaa rakentamista ja yleiskaavoitusta on ohjattu. Edullisuusvyöhykkeiden osoittamisella pyritään suosimaan rakentamista olevien palvelujen ja joukkoliikennereittien läheisyyteen, jotta kylärakenne voitaisiin säilyttää. Suosiminen merkitsee käytännössä ohjausta ja suunnittelua, jolla mahdollistetaan tavanomaista tiheämmän asutuksen muodostuminen. Tämän ns. monitoimikyläprojektin yhteydessä alkoi Kuopiossa asukasyhteistyö vuorovaikutussuunnittelun muodossa ja aktiivinen kylätoiminta virittyi, kun ensimmäiset kyläyhdistykset perustettiin Kuopion maaseutualueille 1970-luvun loppupuolella. Kuopion länsirannalla oli eletty kymmenen vuotta pienenä vähemmistönä vailla vaikutusvaltaa maalaisille oudossa kaupunkilais-kuntayhteisössä. Kokemus oli: Kaapunni herrat tekköö niinkun tahtoovat. Perustettiin Länsirannan yhteistoimikunta Lyt. Muutostarve oli isoin sytyke LYT:n perustamiselle. Kylien yhteistyöelimellä pyrittiin lisäämään vaikuttavuutta kylien asioiden eteenpäin viemisessä. Vuonna 2001 alettiin aktivoida Kuopion kyliä laatimaan omat kyliensä kehittämissuunnitelmat. Kyläsuunnitelmissa lähdettiin kyläläisten omista tarpeista ja niiden priorisoimisesta. Kyläsuunnitelmaprosessia veti Maaseudun Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kyläkasakka. Samaan aikaan eri alueiden kyläyhdistyksiä ja toimikuntia alettiin aktivoida tiiviimpään yhteistyöhön länsirannan kylien esimerkin myötä. Syntyivät Etelä-Kuopion kylät ry ja myöhemmin Vehmersalmen kylät ry Vehmersalmen liityttyä Kuopioon. Riistaveden ja Itäisen maaseutualueen kylät tiivistivät yhteistyötään. Kyläsuunnitelmien pohjalta laadittiin koko Kuopion maaseutualuetta käsittävä maaseutuohjelma vuonna Kootussa ohjelmassa on esitelty laajasti maaseudun asukkaiden tarpeet ja toiveet. Alun pitäen maaseutuohjelmalla haettiin lisää vaikuttavuutta kylien kehittämispyrkimysten edistämiseen. Toisin sanoen ohjelmalla ajateltiin olevan myönteisiä vaikutuksia kaupungin päätöksenteossa ja veroeurojen ohjaamisessa mahdollisimman tehokkaasti kylien tarpeiden mukaisesti. Eikä pelkästään kaupungin resurssien ohjaamisessa vaan mm. EU-rahojen käytön hyödyntämisessä kylien kehittämistyössä. 3

4 Voitaneen perustellusti sanoa, että kyläsuunnittelu ja maaseutuohjelmatyö ei ole mennyt hukkaan. Ohjelma on antanut maaseudusta kokonaisvaltaisen kuvan päätöksenteon pohjaksi ja ollut vaikuttamassa maaseudun arvostuksen kohoamiseen. Maaseutu on eittämättä yksi Kuopion merkittävä vetovoimatekijä. Kuopion maaseutualueiden väestökehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Alkutuotannossa maatilojen lukumäärä on vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Maaseudun pienyritysten määrä on kehittynyt voimakkaasti. Euohjelmatyöhön vaikutukset ovat myös nähtävillä. Useita EU-rahoitteisia kylähankkeita on toteutunut. Kuopion pyöräilyreitistö -hanke ja JELEPPI -palveluyrittäjyyshanke ovat monille tuttuja. Puhumattakaan Elämää Etelä-Kuopiossa -hanke, jossa luotiin pohja Etelä- Kuopion kylien toiminnan käynnistämiseksi, Vehmersalmen Syvähiekan aluetta on kehitetty, Riistaveden manttua korjattu vapaa-ajan viettopaikaksi, Haminalahteen luonto- ja kulttuuripolku tehty, jne. Maaseutuohjelmaprosessin aikana aktivoitiin kylien rakennuspaikkaselvitykset maaseutuasumista edistämään, joita on nyt laadittu Hirvilahteen ja Kaislastenlahteen. Kyläsuunnittelu ja ohjelmatyö ovat edelleen ajankohtaisia. Uudet tulevaisuuden haasteet vaativat jatkuvaa ympäristön muutosten tarkkailua ja johtopäätösten vetämistä ja niiden kirjaamista kyläsuunnitelmiin. Keväällä 2007 käynnistettiin maaseutuohjelman päivitysprosessi. Kylät päivittivät omat kyläsuunnitelmansa. Kaupungin maaseutuohjelma tarvitsee uudet syötteet dynaamiseen sisältöönsä, kyläsuunnitelmat on siinä oivallinen väline. Alkusyksyn aikana tehtiin maaseutuohjelman aluekierros, jossa kuultiin kylien, maaseudun asukkaiden, yrittäjien ym. toimijoiden ajatuksia oman elinympäristönsä kehittämiseksi. Maaseutuohjelman kokoamiseksi ja sen seurantaa varten perustettu maaseudun yhteistyöryhmä tehtävänä on koota koko Kuopion maaseutualuetta koskeva maaseutuohjelma. Maaseudun yhteistyöryhmässä on mukana kylien edustajia, maaseutuyrittäjien edustajia, poliittisten puolueiden edustajia. Maaseutuohjelmassa on selkeä toimenpideosa vuosille Maaseutuohjelmassa esitetyt toimenpiteet on kohdistettu toteuttajatahoille. Kylien internetsivut osoitteessa: 4

5 Maaseutuohjelman prosessi KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NY- KYTILANNE JA ENNUSTEET Väestö Maaseutualueen väestöt suuralueittain: Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Yhteensä Koko kaupunki

6 MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖ Väestötiedot vuosille 2010 ja 2015 ovat Kuopion uudesta alueittaisesta väestöennusteesta. Siinä maaseutualueiden väestöennuste on tarkistettu vastaamaan viime vuosien kehitystä. Maaseutualueilla väestönkehitys jatkuu viime vuosien mukaisena ja vähintään lievää väestönlisäystä ennustetaan lähes kaikille maaseutukylille. Väestönkehitys on vahvasti riippuvainen toteutuvasta asuntotuotannosta, mutta myös väestön ikärakenteesta sekä muuttoliikkeen vilkkaudesta. Uusien asuntojen rakentaminen jatkuu maaseutualueilla vilkkaana ja kylistä etenkin Etelä-Kuopion kylissä ja Haminalahti-Kailastenlahti -alueella. Asuminen ja rakentaminen Kuopion maaseutualueella oli vuonna asuntokuntaa. Vuosina 2004 ja 2005 valmistui Kuopion maaseutualueelle 60 asuntoa vuodessa. Vuonna 2006 Kuopion maaseutualueelle valmistui 76 asuntoa, vuodelle 2007 ennakkoarvio on noin 90 asuntoa. Vapaa-ajan asuntoja Kuopion maaseutualueella on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 5236 asuntoa. Vuodesta 2000 vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt 150:llä. 6

7 HIRVI LAHTI PUUTOSSALMI RÖTIKKÖ LÄNSIRANTA NIEMISJÄRVI HIRVILAHTI Yht. v v v v KESKEINEN KAUPUNKIALUE Yht. v v v v LAMPERILA KAISLASTENLAHTI RYTKY HAMINALAHTI PUIJO KESKUSTA SAARISTO- KAUPUNKI ITÄRANTA Yht. v v v v RANTA-TOIVALAJÄNNEVIRTA KURKIHARJU VAAJASALO MUSTINLAHTI KOTASALMI VARTIALA SAVULAHTI MELALAHTI RIISTAKOSKI RIISTAVESI Yht. v v v v KURKIMÄKI HILTULANLAHTI LITMALAHTI SYVÄHIEKKA KOHMA VEHM ASMÄKI ETELÄINEN MAASEUTU Yht. v v v v KUHANEN SOTKANNIEMI PUUTOSMÄKI VEHMERSALMI Yht. v RÄSÄLÄ v v ENONLAHTI v LITMANIEMI JÄNISSALO MUSTINLAHT I Kuopion koulut ja väestö suuralueittain vuosina Työpaikat Yritysten määrä suuralueittain 2004 ja 2007 Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Yhteensä Työpaikkojen määrä suuralueittain (ei sis. alkutuotannon työpaikkoja) Alue 2007 Länsiranta 103 Itäranta 193 Etelä-Kuopio 271 Riistavesi 259 Vehmersalmi 292 Yhteensä

8 Maatalous Tilastokeskuksen mukaan oli Kuopiossa maa- ja metsätalouden työpaikkoja 727 kpl. Taulukko: Maatilojen lukumäärä sekä pelto- ja puutarhapinta-alat keskimäärin/tila Kuopiossa. (Vuosien ) Vehmersalmen tiedot puuttuvat taulukosta) Vuosi Tiloja Peltoa ja Keskim. % kpl puutarhaa tilakoko kunnan ha ha pinta-alasta ,56 8, ,57 7, ,13 7, ,98 7, ,23 7, ,67 7,54 Taulukko: Maatalouden myyntitulot tuotantosuunnittain 2006 Kuopiossa (brutto, ei sis. alv.) Tuotantosuunta tiloja % milj. Maidontuotanto ,45 Sianlihan tuotanto 6 4 0,34 Naudanlihan tuotanto ,04 Muu liha ,00 Kananmuna 4 1 0,04 Viljat ,25 Muut kasvit ,57 Yhteensä 315 7,70 Maatilat tuotantosuunnittain Kuopiossa ja Vehmersalmella Maidon tuotanto Sikatalous Naudanlihan tuotanto Siipikarjatalous Lammastalous Hevostalous Puutarhatalous Viljanviljely Muu kasvituotanto Muu tuotanto

9 Maaseutualueiden työpaikat ovat vähentyneet maataloudessa. Uusia työpaikkoja on tullut maatalouden sivuelinkeinoihin, uusiin maatalouden pienyrityksiin ja työssä käydään kaupungissa. Palvelut Koulupalvelut Maaseudun perusopetuksen koulut ja koulujen oppilasmäärän kehitys Ala-aste Rytkyn koulu Vehmasmäen koulu Kurkimäen koulu Kaislastenlahden koulu Hirvilahden koulu Kurkiharjun koulu Vehkalammin koulu Melalahden koulu Vehmersalmen koulu Maaseutu yht Yläaste Riistaveden ya Vehmersalmen koulu Maaseutu yht

10 Maaseutualueen palveluverkosto. Kuopion kaupungin strategia Kuopion visio vuoteen 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät: UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN, HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa 10

11 Kuopion maaseutualueen SWOT-analyysi Maaseudun yhteistyöryhmä teki työskentelynsä lähtökohdaksi koko maaseutualuetta koskevan SWOT-analyysin laadittujen kyläsuunnitelmien, foorumien aineiston ja muiden tausta-aineistojen pohjalta. VAHVUUDET: - Valtakunnallisen kasvukeskuksen edut ympäristölleen - Koulutus- ja työpaikkojen vetovoima - Positiivinen Kuopio-imago - Kaupungin positiivinen suhtautuminen kyliin - Upea luonto ja vesistö - Vahva yhteisöllisyys maaseutualueilla - Vahva kulttuuriperintö - Turvallinen maaseutu - Paljon lapsiperheitä maallemuuttajilla - Tilaa ja rauhallisuutta ympärillä - Yksityistiet hyvässä kunnossa HEIKKOUDET: - Vesistöjen vuoksi pitkät välimatkat /sirpaleisuus - Kaupan ja julkisten hankintojen keskittyminen - Liikenneyhteyksien heikkoudet - Tietoliikenneyhteydet eivät ulotu kattavasti - Maanteiden heikko kunto syrjäalueilla - Kevyen liikenteen väylien puutteet - Kallansiltojen korjauksen viivästyminen - Palvelujen puuttuminen - Liiallinen hallinnollinen sektoroituminen - Eläinlääkäripalvelujen saatavuus MAHDOLLISUUDET: - Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus - Positiivinen asukasluvun kehitys - Vesistö ja luonto voidaan hyödyntää ympärivuotisesti esim. erämatkailussa - Maaseudun yritysten uudet tuotteet - Lähiruoka-ajattelu voidaan hyödyntää - Lähipalveluja voidaan lisätä - Erikoiskasvien ja puuraaka-aineen hyödyntäminen - Vaihtoehtoiset energialähteet (maalämpö, aurinkovoima, puuenergia, energiakasvit) - Itärajan läheisyys matkailun hyödynnettävissä - Yrittäjien verkostoituminen - Sähköisen liiketoiminnan ja kyläpalveluyrittäjyyden yhteistyö - Väljät asuintontit - Loma-asutuksen ympärivuotistaminen - Palvelukotien (koko ihmisen elämänkaari) kehittäminen - Loma-asukkaiden aktivointi ja hyödyntäminen - Laajakaistan luomat mahdollisuudet - Kyläosaamisen ja tietotaidon hyödyntäminen 11

12 UHAT: - Kansainvälinen maatalouspolitiikka/radikaalit muutokset maataloustuotannossa - Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos - Perusmaatalous jää jalkoihin - Palvelujen katoaminen - Liikenneväyliä ei kehitetä - Liikkumiskustannusten nousu Johtopäätöksiä analyysista: Kuopion maaseutualueilla on tukenaan vahva valtakunnanosakeskus palveluineen ja työpaikkoineen ja näin se poikkeaa tavanomaisista maaseutukunnista. Analyysin henki on positiivinen tulevaisuuden suhteen. Kohtuukokoisia maatiloja ja monipuolisia yrityksiä on, jotka voisivat verkostoitua. Pitkien välimatkojen vuoksi palvelutuotannossa on harkittava uudistuksia, sektorirajat ylittäviä malleja Toimintaympäristön tavoitteet Ennen Suomen EU-jäsenyyttä kansallisesti rajautuneessa aluejärjestelmässä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen ei ollut tarpeellista, koska kaupunkikeskusten ja niiden vaikutusalueiden suhteet määriteltiin kansallisella tasolla keskushallinnosta käsin. Alueiden avautuessa osaksi globaalia maailmanjärjestelmää on kaupungin ja maaseudun välisten suhteiden merkitys korostunut. Vuorovaikutusalueella pyritään tuottamaan kaupungin ja maaseudun sisällään pitävä yhtenäinen kokonaisuus, joka kykenee kilpailemaan osana globaalia maailmanjärjestelmää. Kasvukeskuksen läheinen Kuopion maaseutu tarjoaa mitä hedelmäisimmän alueen rakentaa monipuolisia, eri arvoja painottavia asuinalueita. Kuopion maaseutualueen kilpailukykyyn voidaan hakea pohjaa maaseutupolitiikan uudesta, läheisyyden ekonomia käsitteestä. Paikallisten toimintaryhmien työssä syntynyt innovaatio on paikallisyhteisöjen kansalaislähtöistä suunnittelua palveleva käsite. Se korostaa arkielämän sujuvuuden huomioon ottamista tärkeänä yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissa yhdyskunnissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman joustavasti saavutettavissa. Käsite läheisyys" ei viittaa pelkästään maantieteelliseen läheisyyteen, vaan esimerkiksi lyhyisiin jonotusaikoihin palveluja hankittaessa, pysäköinnin helppouteen ostoksilla käytäessä, palvelujen saamiseen yhdeltä luukulta" tai sosiaalisten verkostojen monipuolisuuteen. Kaupunki- ja maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomiaa tulee pohtia eri tavoin. Maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomian toteutuminen edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synnyttämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun sekä liikkumisen joustavuuteen. 12

13 Läheisyyden ekonomia on arvosidonnainen asia. Toisille ihmisille sen osa-alueet ovat tärkeitä, mutta toisille eivät. Eri ihmisten kohdalla eri läheisyyden ekonomian osatekijät myös painottuvat eri tavoin. Läheisyyden ekonomian merkitys ja sisältö riippuvat esimerkiksi ihmisen elämäntilanteesta ja perhesuhteista. Lapsiperheen tarpeet ja arvot voivat poiketa voimakkaasti vaikkapa yksin elävän opiskelijan tai eläkeläispariskunnan tarpeista ja arvoista. Maaseudun sosiaalisen rakenne on muuttumassa. Maaseutuympäristöä ei tulkita ainoastaan maatalouden ja perinteisen ympäristön perusteella, vaan maaseudun mieltäminen tapahtuu eri tavoin ja eri yhteydestä riippuen. Maaseutu ymmärretään sekä kaupungeissa että maaseudulla elinkeinoiltaan ja elämäntavoiltaan muuttuvaksi ympäristöksi ja maaseutu määräytyy yhä enemmän asumiseen ja elämäntapaan liittyvin perustein. Maaseudusta on muodostumassa perinteisen alkutuotannon lisäksi haluttu kulutushyödyke virkistyksen, matkailun, luonnonsuojelun ja asumisen kautta. Tämä kehitys antaa palvelutuotannossa laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Muita kehittyviä maaseutualueen elinkeinoja ovat metalliala ja bioenergia. Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen tulevat vaikuttamaan merkittävästi ihmisten ja yhdyskuntien toimintaan ja elämään. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen tuomiin ääri ilmiöihin varautuminen vaatii uudelleenajattelua myös maaseutualueiden kehittämistä tarkasteltaessa. Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Tämä edellyttää tulevina vuosina merkittävää vähennystä liikenteen päästöihin, asumisen energiakulutukseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Asuin- ja elinympäristö Kuopio on monella tavalla osa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kuopio muodostaa kansainvälisesti ja globaalisti yhden verkoston solmukohdan. Kuopion alueen taajamat ja kylät ovat verkostoituneet lokaalisti. Kuopion keskeinen kaupunkialue ja sitä ympäröivä maaseutu ovat yhden ja saman verkostoituneen yhdyskuntarakenteen osia. Elämä maaseudulla perustuu liikkumiseen laajoilla alueilla. Puuttuvat resurssit haetaan seudun suuremmista taajamista. Tässä yhteydessä resurssit käsitetään hyvin laajasti ja niillä tarkoitetaan esimerkiksi ihmisiä, osaamista, työpaikkoja, palveluja, vapaita rakennuspaikkoja tai kauniita maisemia. Kylät eivät ole omavaraisia ja paikallisia, vaan niiden työssäkäynti-, palvelu- ja vapaa-ajan verkostot ulottuvat laajoille alueille. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muodostavat yhdessä kohdepaikkojen ja teknisen infrastruktuurin kanssa dynaamista, verkostomaista yhdyskuntarakennetta. Voidaan hyvällä syyllä puhua verkostokylistä. 13

14 Maaseudun kehittäminen vetovoimaisena asuinympäristönä on tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että syvällä maaseudulla. Maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Asioinnin helppous ja nopeus, asumisen edullisuus, vähäinen kaupallinen paine, päätöksenteon nopeus ja sosiaaliset verkostot ovat maaseudun keskeisiä kilpailukykytekijöitä ja osa-alueita jotka luovat vaihtoehdon kaupunkiasumiselle. Kunnossa olevat tie- ja kulkuyhteydet ovat maaseudun elinehto. Kunnossa olevat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät palvelevat niin kylien asukkaita kuin mahdollistavat hyötyliikunnan kaupungissa asuville ja matkailijoille. Toimiva ja ajantasainen tietoliikenne, joka sisältää laajakaistayhteydet, on välttämätön edellytys maaseudulla. Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Kuitenkin asioinnin helppous ja palvelujen joustava saavutettavuus jokapäiväisessä toimintaympäristössä, ovat tärkeitä. Kaupunkialueelta heitä karkottavat muun muassa mielekkään tekemisen puute, rakentamisen tehokkuus, ja sosiaalinen tiheys, pienet tontit sekä yhtenäisyyttä tavoittelevat, yksityiskohtaiset rakentamis- ja ympäristömääräykset. Yhteisöllisyys, välittäminen ja kulttuuri laajassa merkityksessä korreloivat vahvasti terveyteen ja hyvinvointiin. Laadukas kulttuuritarjonta tuottaa nautintoa, mutta tärkeä on myös voida osallistua ja ilmaista itseään. Kulttuuri ja taide osana normaalia elämää, lasten kasvatusta tai vanhustenhuoltoa on paitsi kulttuuritoimen myös kaikkien muiden vastuulla. Kuopion maaseutualueen kylät tarjoavat mitä moninaisemman yhteisöllisen, välittämisen ja kulttuurisen toimintaympäristön. Kuopion maaseutualueen kylien kokoava tekijä löytyy luonnollisesti maisemasta. Kyliä yhdistävä tekijä on vesistö, Kallavesi. Vesistö on aikanaan symbolisen yhteyden lisäksi luonut myös toiminnallista yhteyttä. Ennen rautatie- ja maantieliikenteen kehittymistä vesireitit tarjosivat nopeimman kulku- ja kuljetusinfrastruktuurin. Nykyään vesiliikenne on hidasta, mutta trendiennusteiden mukaan hitaus ja hiljaisuus ovat nousemassa arvokkaiksi resursseiksi kiihkeän urbaanin elämänrytmin vastapainoksi. Kallaveden ympärille olisi mahdollista kehittää Kallaveden maisemakaupunki, joissa kaupunki, taajamat ja kylät toimivat laajemman verkostorakenteen kantavina solmuina. Tämä tarjoaa aivan uudenlaisen lähtökohdan kyläkehittämiselle ja suunnittelulle. Työkenttä laajenee kahtaalle. Paikalliset resurssit aina osaamisesta maisemiin on tunnistettava ja valjastettava kehitystyöhön, mutta samaan aikaan tulee keskittyä myös niihin virtoihin ja verkostoihin, joiden kautta paikkaan sitoutunut potentiaali on hyödynnettävissä ja muutettavissa kylän vetovoimatekijöiksi. Jotta kylä voisi saavuttaa aktiivisen aseman osana maisemakaupungin verkostoa, sen on koottava kaikki voimansa. Käytännössä kylän hyväksi työskentelevät vain kyläläiset itse. Ponnistusten on oltava yhdensuuntaisia ja riittävän suuria, ja tämä puolestaan edellyttää yhteisöllisyyttä. Tarvitaan myös yhteinen tavoite, kehityskuva, johon voidaan tähdätä. Jotta tällaisella kehityskuvalla olisi edellytyksiä innostaa ihmisiä konkreettiseen toimintaan, sen on perustuttava todelliseen tietoon. 14

15 Elinkeinot Maaseudun elinkeinokehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan globaalin työnjaon muutospaineisiin. Osaamisen ja teknologian tason jatkuva nostaminen on välttämätöntä. Osaavan työvoiman saanti on keskeisin haaste maaseutuelinkeinojen kehittymisessä. Korkean osaamisen työpaikat eivät kuitenkaan saa muodostua työllisyyden rungoksi. Tulee säilyttää alkutuotannon, teollisuuden ja palvelualojen kyky ylläpitää työpaikkoja. Elinkeinopolitiikalla tulee tukea em. perustoimialojen dynaamista uudistumista. Maaseudun ihmisillä on myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekoon. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen on vähäinen ja epäonnistumisen pelko ilmeinen. Suotuisa toimintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää yrittäjähalukkuuden kasvua. Yrittäjä kasvatuksen tulee olla olennainen osa julkista opetusta ja yrittäjäkasvattaminen tulee olla myös keskeinen osa maaseudun järjestöjen ja toimijoiden toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tuodaan esille erilaisia tapoja toimia yrittäjänä ja lievennetään epäonnistumisen pelkoja. Yrittäjyyttä suosivassa toimintaympäristössä on alueen tarpeista lähtevä, kattava koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja jatkokoulutus yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvoimalle. Palvelutuotannossa on laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Yksityisiä palvelualoja tulee kehittää maaseudulla luontaisten ja uusien potentiaalien mukaisesti. Julkisessa edistämistoiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Tuotantoteknologian kehittyminen ja maataloustuotannon kannattavuuden heikkeneminen luovat maataloudessa paineita yrityskoon kasvattamiseen. Kehityksen seurauksena entistä harvalukuisampi väkijoukko voi saada toimeentulonsa maataloustuotannosta. Tilatasolla vaihtoehtona yksikkökoon kasvattamiselle on hankkia lisätuloja tuotteiden jatkojalostuksen tai muun yritystoiminnan kautta, parantaa tuotteista saatavaa hintaa tuotantomenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan erilaistamisen kautta tai luopua tuotannosta ja suunnata vapautuvat resurssit kokonaan uudelle toiminnanalalle. Suurin osa Kuopion maaseutualueesta on metsää, n. 900 km2. Melkein millä tahansa tunnuksilla mitattuna metsäklusterin merkitys aluetaloudelle on merkittävä. Metsätalous ja puun jatkojalostus ovat olleet ja ovat merkittävä työllistäjä maakunnassa. Metsäsektorin työllisyyden kasvu ei jatkossa voine perustua perinteisten tuotteiden tuotantomäärien lisääntymiseen vaan jatkojalostukseen ja uusiin innovatiivisiin tuotteisiin sekä matkailuun ja energiantuotantoon. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää uudentyyppisille palveluille. Metsän merkitys energialähteenä korostuu. 15

16 Kaupunki on keskeisessä roolissa määriteltäessä yrittämiselle suotuisaa toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua omissa palvelutoiminnoissaan lähialueen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön sekä luoda edellytyksiä lähialueen tuottamien ostopalveluiden käyttämiselle. Kaupungin ja yritysten tulee huolehtia yhdessä, että terve kilpailu tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa säilyy, mutta hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaloudellista vaikutusta. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjonta tukevat olemassa olevia yrityksiä ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että alueella on käytettävissä kattava valikoima yritystoiminnan käynnistys-, kehittämis-, rahoitus ja investointitukia sekä neuvonta- ja tukipalveluissa on tarpeita vastaavaa osaamista ja että palveluiden käytön byrokratia on vähäistä. Yrityksillä tulee olla sellainen toimintaympäristö, jossa ne voivat verkottua osaksi paikallista, kansallista tai globaalia verkostoa. KUOPION MAASEUTUALUEEN VISIO 2020 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Visio: MONIPUOLISTEN ELINKEINOJEN JA VIIHTYISÄN ASUINYMPÄRISTÖN MAASEUTU Maaseudun taloudellinen perusta on laajentunut ja vahvistunut. Maaseudun elinkeinot ovat monipuolisia ja kilpailukykyisiä. Kuopion maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiseen sekä monimuotoisille taloudellisille ja vapaa-ajan toiminnoille. Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus on vilkasta ja monipuolista, ja maaseudun toimijat ovat verkostoituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Strategiset päämäärät: Kuopion maaseutualueella on monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Kuopion maaseutualueella on turvattu laadukkaiden palvelujen saanti Kuopion maaseutualue on viihtyisä asuinympäristö 16

17 Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamisella ja jalostusastetta nostamalla pyritään vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa. Perinteistä alkutuotantoa kehitetään siten, että Kuopion maaseutualueella voidaan tuottaa kilpailukykyistä ja laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavoitteena on aktiivisten, elinkelpoisten tilojen säilyminen tuotannossa. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kannalta merkittävä rooli on maatilojen, maaseutuyritysten, koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan verkottumisella sekä näiden tahojen yhteistyöllä. Laadukkaat palvelut Kuopion maaseutualueen väestön lisääntyminen ja julkisen talouden ongelmat haastavat kehittämän uudenlaisia ratkaisuja palvelujen tuotantoon hallinnolliset alue- ja toimintarajat ylittäen. Palvelujen kehittämisessä korostetaan asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään. Panostetaan terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on läpikäyvä teema kaikessa kaupungin toiminnassa. Palvelurakenteen kehittämistyössä luodaan myös uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia Kuopion maaseutualueelle. Palvelujen asiakaslähtöisyys edellyttää palvelutarpeiden ja - tarjonnan selvittämistä ja koordinointia siten, että palvelutarjonta muodostaa maaseudun asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja palvelut kohdennetaan suunnitelmallisesti maaseudun eri asiakasryhmille. Kylien asukkaita kuullaan palvelurakenteen suunnittelussa. Lisäksi edistetään informaatioteknologian hyödyntämistä palvelujen tuottamisessa. Palvelutarjonnan turvaaminen on edellytys maaseutualueen asukkaiden aineelliset, henkiset ja sosiaaliset tarpeet täyttävälle elämälle. Viihtyisä asuinympäristö Maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiselle. Maaseudun tärkeä vetovoimatekijä on puhdas ja hyvin hoidettu luonto. Kuopion maaseutualueella sijaitsee monia arvokkaita luonto- ja kulttuurihistoriakohteita. Maaseudun kehittämisellä on saavutettavissa ympäristöhyötyjä ja vastaavasti ympäristön kehittämisellä hyötyä sekä maaseudulle että maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukselle. Maaseutu luo imagotekijän Kuopion vetovoimalle: Suomen maalaisin urbaani kaupunki. Maaseudun vanhat, uudet ja osa-aika-asukkaat ovat nykyistä enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. He pitävät huolta toisistaan, ympäristöstään, maisemastaan, osallistuvat maankäytön suunnitteluun, vaalivat kulttuuriperintöä ja ovat halukkaita yhteisvoimin kehittämään asuinalueitaan vastaamaan asukkaiden toiveita ja tarpeita ja heillä on siihen mahdollisuus. 17

18 Maankäytön suunnittelussa varmistetaan maaseudun uuden asutuksen ja elinkeinorakentamisen tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Vapaa-ajan asumisella on suuri merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Sen kehittämiseen panostetaan. KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOI- MENPITEET Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky Maaseudun taloudellisen perustan vahvistamiseen haetaan lisäarvoa alueen luontoarvoihin, luonnonvaroihin sekä väestön osaamiseen pohjautuvan uuden yritystoiminnan kautta. Painoaloina korostuvat metsät (puunjalostus, bioenergia) luonto-, maaseutu- ja kalastusmatkailu sekä maaseudulla toimivat metalli ja palveluyritykset Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään, työvoimapulaan pyritään vaikuttamaan aktiivisesti yhdessä muiden maaseudun toimijoiden kanssa mm. kehittämällä koulutusta yrityselämän tarpeita vastaavaksi sekä rekrytointijärjestelmiä kehittämällä unohtamatta työperäistä maahanmuuttoa. Monipuolistamalla tuotantorakennetta, tuotannon jalostusastetta nostamalla, kehittämällä markkinointia, parantamalla kannattavuutta ja laatuajattelun ulottamisella kattavasti myös alkutuotantoon pyritään elinkelpoiset maatilat säilyttämään tuotannossa ja kilpailukykyisinä. Kuopion tiedelaakson osaamisen kehittäminen vankentaa ja monipuolistaa maatalouden ja maaseudun elinmahdollisuuksia. Eläinbioteknologian ja agrobiotekniikan tutkimushankkeet merkitsevät uusia tuotantomahdollisuuksia maaseudulle. Maatalouden ja maaseutuyritysten kehittämistoimissa tulee entistä enemmän kiinnittäähuomiota yrittäjien jaksamiseen. Tulee kaikin keinoin helpottamaan yrittäjien jaksamista mm. tiedonsaantia helpottamalla maatalouteen ja maaseutuyrittämiseen liittyvissä asioissa. Lomituspalvelut tarjoavat apua vuosilomiin ja sijaisuuksiin. Kuopion maaseutualue kuuluu ns. kaupungin läheiseen maaseutuun, jossa on hyvät mahdollisuudet monenlaisen pienyritystoiminnan harjoittamiseen. Tämä näkyy Kuopion maaseutualueella lukuisina pienyritysinvestointeina. Viime vuosina on Kuopion seudulle tullut etenkin matkailu- ja metallialalle merkittäviä veturiyrityksiä, jotka tarjoavat ali- ja osahankintamahdollisuuksia sekä tarjoavat työpaikkoja maaseudun osaajille. 18

19 Voimakkaimmin ovat investoimassa matkailu- ja ohjelmapalveluja tuottavat yritykset ja elintarvikkeiden jatkojalostuta harjoittavat yritykset. Osa perusmaataloutta harjoittavista tiloista monipuolistaa toimintaansa, osa keskittyy tiettyyn tuotantosuuntaa laajentaen tuotantoaan. Maatilojen määrä on viimeisten kahden vuosikymmen aikana laskenut tasaisesti. Tilalukumäärän laskusta huolimatta maidon ja lihantuotannon määrä säilyy. Myöskään työpaikkojen määrä alkutuotannossa ei vähene siinä määrin kuin tilaluku, sillä suuret tilat palkkaavat tilatyöntekijöitä ja käyttävät tilan ulkopuolisia palveluja. Elintarvikejalostustuotannon säilyminen ja kehittyminen maakunnassa riippuu raakaaineen saatavuudesta erityisesti maito- ja lihateollisuudessa. Tämä tavoite edellyttää kuntien kannustavaa, pitkäjännitteistä panostusta yrittäjien tulevaisuudenuskoon ja kehittämispalvelujen saatavuuteen. Maatalous kehittyy Kuopiossa keskimäärin kuten muuallakin Pohjois-Savossa. Maatilojen määrä vähenee, mutta tuotantomäärät nousevat. Maidontuotanto on edelleen merkittävin tuotantosuunta. Kuopiossa maatalouden erikoiskasvituotanto, avomaanvihannesten ja marjatuotanto sekä hevostalous kehittyvät voimakkaasti. Maatalouden rakennemuutoksessa on tärkeää huolehtia niin jatkajien koulutus- ja neuvontapalveluista kuin luopujien. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää muun muassa metsäpalveluille. Metsätaloudessa tarvittavan työvoiman saatavuus vaatii toimenpiteitä, joilla alan houkuttelevuutta lisätään. Erityisesti metsänhoitotöissä tarvitaan lisätyövoimaa Lähitulevaisuudessa maaseudun elinkeinojen kehittämisessä painopiste tulee olemaan seuraavissa toiminnoissa/hankkeissa: - kyläpalveluyrittäjyys - jalostusasteen ja kilpailukyvyn nostamiseen tähtäävät toimenpiteet elintarviketuotannossa ja puun hyödyntämisessä - maaseutumatkailu - maaseudun elinkeinorakenteen kehittämishaasteisiin vastaaminen. Kehittämistoimenpiteet: Maaseudun elinkeinorakenteen ja toimintaympäristön muutoshaasteisiin vastaaminen Maatilojen ja maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään koulutuksella ja neuvonnalla sekä etsimällä yrityksiin jatkajia Tuotannostaan luopuvien maatilojen tuotanto- ja osaamisresurssit pyritään ohjaamaan koulutuksen ja neuvonnan avulla siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat jatkavien maatilojen kilpailukykyä sekä edistävät yritysten kasvua ja uusien yritysten syntyä. Kehitetään yrittäjien taloudellista ja teknillistä osaamista sekä edistetään yrittäjien jaksamista 19

20 Jalostusasteen ja kilpailukyvyn nostamiseen tähtäävät toimenpiteet elintarviketuotannossa ja puun hyödyntämisessä Annetaan tietoa ja neuvontaa elintarvike ja puun jatkojalostusyritysten käynnistämiseen ja tuotannon laajentamiseen rahoitus, ym. asioista Edistetään innovaatioita verkottamalla yrittäjiä, yritysneuvontaa, oppilaitoksia ja tutkimustoimintaa Edistetään markkinointitoimenpiteitä Annetaan laatuneuvontaa ja koulutusta yrittäjille Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä edistetään osallistumalla mm. energiapuun korjuutekniikkaa edistäviin toimiin sekä tehtävillä energiaratkaisuilla Maaseutumatkailu Keskeisimmät hyödyntämiskohteet maaseutumatkailussa ovat vesistö, luonto ja kulttuuri. Toimenpiteitä tarvitaan myyntiorganisaation kehittämisessä ja tuotteistamisessa sekä yrittäjien verkostoitumisessa. Näitä edistetään hanketoiminnan kautta. Metsästysoikeus liittyy maanomistukseen, mutta metsästysseurat voivat yhdessä yrittäjän kanssa järjestää jahteja ulkopuolisille. Hyödynnettävissä on metsästysmajat, laavut ja mahdolliset ruokapalvelut. Kalastusmatkailua voidaan järjestää yhdessä yrittäjän kanssa. Osakaskuntia Kuopion kaupungin alueella on n.300 joten jokaisen osakaskunnan kanssa yhteistoiminnan järjestäminen lienee hankalaa, mutta kalastusalueet antavat laajat ja hyvät virkistäytymismahdollisuudet kalastuksen parissa vesialueillaan. Osakaskunnat ovat tärkeitä kalastusmahdollisuuksien luojia paikallisesti, mutta kalastusalueiden rooli korostuu laajoina virkistyskalastusalueina, lähinnä heitto- ja vetouistelussa. Samoin kalastusalueet tarjoavat kalastusmatkailuyrittäjille hyvät mahdollisuudet kalastusmatkojen järjestämiseen suurista lupa-alueista johtuen. Etelä-Kallaveden alue tarjoaa poikkeuksellisen hyvät virkistäytymismahdollisuudet kalastuksen parissa koska siellä on kattava kalamaja- ja laavuverkosto joiden huollosta kaupunki huolehtii. Kehitettään reitistöjä ja niiden ohessa olevaa palvelutarjontaa sekä aktivoidaan niiden hyödyntämistä (vesistö, moottorikelkka, ratsastus, pyöräily, ulkoilu) Kiinnitetään huomiota toimenpiteisiin, joilla lisätään vapaa-ajan asuntokapasiteettia Kyläpalveluyrittäjyyden kehittäminen Kotityö-, mökkitalkkari-, ja hoivapalveluja kehitetään aktivoimalla ryhtymään palvelutuottajaksi, yrittäjien koulutuksella, avustamalla yrityksen perustamistoimissa ja verkottamalla toimijoita Etätyö Kattava laajakaistaverkosto Toimitiloja tarjolle etätyöläisille Pyritään edistämään tietotekniikan tehokkaaseen hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä 20

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot