Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Sähköinen haastattelukierros Väliyhteenvetoraportti YMy. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy, Mika Perttunen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Yrjö Myllylä. RAPORTIN SISÄLTÖ I VISIO, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT, JA MARKKINA-ASEMAN ANALYYSI Vaikuttavat muutostrendit Visio Uudet piilossa olevat mahdollisuudet / heikot signaalit Alueen asemointi suhteessa markkinoihin (SWOT, Bostonin tuoteportfolioanalyysi) II HORISONTAALISET KAIKKIA ALUEEN ALOJA PALVELEVAT TEEMAT Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen Yhteistyökulttuuri, arvot ja tahtotila Tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen kehittäminen Lähialueyhteistyö Saavutettavuus, logistiikka ja tietoliikenneyhteydet III ERIKOISTUMISVALINNAT JA NIIDEN SISÄLTÖ Matkailu Metsäklusteri Luonnontuote- ja elintarviketuotannon uudet avaukset Kaivostoiminta Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen - uudet innovaatiot ICT Hyvinvointi Ympäristö- ja energia, energian säästö IV STRATEGISET / TÄRKEÄT KEHITTÄMISHANKKEET TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=42, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=42, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3= Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=42, A=1.83, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.00

2 I VISIO SEKÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN JA MARKKINA- ASEMAN ANALYYSI Johdanto Taustalla vaikuttavat talouden ja kulttuurin suuret aallot Tilastotietoa Koillis-Suomen työpaikka- ja väestörakenteesta I ja II. VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella eniten Koillis-Suomen kehittämiseen ja em. vision toteutumiseen vaikuttaviksi- ja huomioitaviksi ulkoisiksi muutostrendeiksi tunnistettiin selvimmin ilmastonmuutos, toiseksi Venäjän talouden kasvu, globalisaatio, väestön ja työvoiman ikääntyminen. Näiden jälkeen vaikuttavimmiksi mainittiin energian hinnan nousu, verkkopalvelujen kasvu, ihmisten tarpeiden muuttuminen, ekokilpailukyvyn vaatimusten kasvu. Ota seuraavassa vielä kantaa muutostrendeihin uudelleen, kysymys on asetettu hiukan toisin, kuin 1. kierroksella, lisäksi mukana on uusi trendi. 4. Mitkä ovat tärkeimmät Koillis-Suomen elinkeinoympäristöä muokkaavat ja kehittämisessä huomioitavat ulkoiset muutostrendit? (trendit, jotka vaikuttavat vision toteutumisen mahdollisuuksiin vuoteen 2025 ulottuvalla ajajaksolla) (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu n=40, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen n=39, A=3.59, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen n=41, A=4.02, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00

3 n=41, A=4.02, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Energian hinnan nousu n=41, A=2.49, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 EU:n laajenemispyrkimykset n=40, A=3.85, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Globalisoituminen Ihmisten tarpeiden muuttuminen n=41, A=3.56, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 (materiaalisesta aineettomaan kulutukseen) n=40, A=3.73, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Ilmastonmuutos n=41, A=3.22, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Julkisen sektorin keveneminen / keventäminen

4 n=41, A=3.37, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Monipaikkaisuuden lisääntyminen (työtä tehdään useassa paikassa) n=41, A=3.73, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Pohjoisuuden merkityksen kasvu n=40, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Rajallisten raaka-aineiden hintojen nousu n=40, A=3.08, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Syrjäytymisen lisääntyminen n=41, A=3.46, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Talouskriisi/kriisistä toipuminen n=41, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

5 Tietoteknologinen kehitys n=41, A=3.61, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tietotyön lisääntyminen n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Toimintojen verkottuminen n=41, A=3.27, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen) n=41, A=4.05, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Venäjän taloudellinen kasvu n=41, A=3.56, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Verkkopalvelujen kasvu (ml. sos. median sovell.)

6 n=41, A=3.98, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Väestön ja työvoiman ikääntyminen Muu, mikä? n=5, A=4.80, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Koulutetun väestön alueella pysyminen EU:n ja Venäjän yhteistyön lissäntyminen Venäjä Perustele vastauksesi testi globalisaatio, ekologisuus, sosiaalinen media Korkeasti koulutettua väestöä tarvitaan, jotta pysytään kehityksessä mukana. Korkeaa koulutusta tulee arvostaa. Koiliismaan identiteetin fokusointi yms. tilanteessaja tulevaisuusskenaarion voimakas kehittäminen EU:n ja Venäjän yhteistyö on ollut tunnetusti suurissa vaikeuksissa. Tämä on hikentänyt myös edellytyksiä lähialueyhteistyöhön, kuten ENPI CBCyhteistyöhön. On perusteltua arvioida, että yhteiset instressit johtavat EU:n ja Venäjän lähentymiseen lähivuosina. Energian ja raaka-aineiden hinnat tullevat nousemaan nousevien suurvaltojen kuluttaessa yhä enemmän. Hintojen nousulla on välitön vaikutus pohjoisten seutujen elämään. Toisaalta pohjoisessa sijaitsevat raakaainevarat ja mahdollinen uuden väylän avautuminen pohjoisille merille nostaa pohjoista keskiöön. VISIO 5. Koillis-Suomen tulevaisuuskuvat/visioainekset vastaavat omaa käsitystäni alueen tulevaisuudenkuvista = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen 1 = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä n=41, A=0.17, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Täydennys- tai muutosehdotukset: Aitous, alkuperäisyys, luonnonläheisyys, hiljaisuus, mahdollisuus vaihtoehtoiseen ihmisarvoiseen elämään, kiireettömyyden tuntu ovat läsnä mielikuvissa alueelta. Ihmiset ovat ylpeitä kotiseuduistaan, mikä välittyy matkailijoillekin, samoin kaikkeen tekemiseen. En usko kaivosteollisuuden osalta esitettyihin ekologisiin visioihin. Samoin logistiikan osalta lentoliikenne on vähäistä, sen sijaan ratayhteys rovaniemi-kemijärvi-sodankyläkirkkoniemi voinee olla totta, muilta osin rataliikennettä ei alueelle ole. Matkailu on alueelle kaikkein tärkein tekijä Jonkin verran utopistisia näkemyksiä. 1. Matkailukeskukset kehittyneet vahvasti myös ympärivuotisiksi asuinpaikoiksi ja monipuolisiksi palvelukeskittymiksi myös alueen vakituisille asukkaille. 2. Kaivostoiminta ja matkailu/ hoiva-ala tuoneet yhdessä alueelle runsaasti uusia työpaikkoja ja perheitä vakituisesti asumaan, koska työtä tarjolla molemmille puolisoille turvallisessa ja luonnoltaan rikkaassa, monipuolisessa ympäristössä.3. Alueen laajuus, hiljaisuus ja Euroopan viimeiset erämaat ovta ainutalaatuinen vetovoimatekijä Kulttuuri käsittäen ns. perinteisen kulttuurin ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä elokuvateollisuus vahvistuneet täysin uudelle tasolle elinkeinoina.5.

7 elokuvateollisuus vahvistuneet täysin uudelle tasolle elinkeinoina.5. Elämusteollisuudesta tullut mittava elinkeino. Edellä mainitut määritykset ovat jo tällä hetkellä kouriintuntuvia, alueellista kehitystä ohjaavia asioita. Yksi asia, jota ei ole tarkasteltu, on kansallisen tason päätöksenteko. Suomi tulee sitoutumaan "kansallisen edun" nimissä entistä enemmän Eurooppaan, ja sitoutuminen koko maan tasavertaiseen tukemiseen heikkenee. Tahtotila on jo kadonnut? Pohjoinen muuttuu pelkästään raaka-aineiden lähteeksi kansainvälisen kilpailun puristuksessa. vaatii erittäin vahvaa sitoutumista kaikilta eri osa-alueilta.ja selkeitä ohjeita eri toimijoille, miten viso saadaan ainakin osittain toteutumaan. Tärkeää, että visio ymmärretään ruohonjuuritasollakin. Kaikki muut elinkeinosektorit ankkuroidaan puhtaaseen luontoympäristöön, ja sitten erikseen kaivostoiminta! Ilman mitään kriittistä tarkastelua sen vaikutuksista muihin sektoreihin ja luontoympäristöön. Helppoheikkimaista visiointia... Liitteen tulevaisuuskuvat ja visiot melko hajanaisia ja osin erisuuntaisia, eihän näistä muodostu yhtä väitettä. Vaikka vision pitääkin olla rohkea ja eteenpäinkurotteleva, realisimi tekisi "kutaa". Täydennysehdotuksia: Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy paljon odotuksia ja intohimoja, luonnonvarojen hyödyntämisen ja muun toiminnan ml matkailun yhdistäminen toimivalla ja kestävällä tavalla ydin ; tässä onnistuminen voi parhaimillaan toimia molempien eduksi mm alueen saavutettavuuden kautta (paremmat yhteydet palvelevat kaikkia). Pohjoisen yhteyden avautuminen vuoteen 2025 tuntuu aikaiselta. Matkailun nostaminen keskiöön on välttämätöntä ja siitä voidaan ponnistaa, mutta jos aluetta halutaan nostaa vetovoimaiseksi ei ole varaa kuitata kulttuuria ja taidetta kahdella lauseella. (Jatkokysymyksissä Koillis-Suomen visio 2025 viittaa Sinun tässä itsellesi muotoilemaasi kokonaisnäkemykseen.) UUDET PIILOSSA OLEVAT MAHDOLLISUUDET / HEIKOT SIGNAALIT "orastavat uudet ilmiöt" Ns. pilottihaastattelukierroksella ja Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella esille nousi useita piilossa olevia mahdollisuuksia ja heikkoja signaaleja, jotka on käsitelty tässä haastattelulomakkeessa asiayhteydessä. Seuraavassa esiin nostetaan vielä muutamia erään opinnäytetyön yhteydessä esille nousseita heikkoja signaaleja. 6. Kuinka merkittävinä pidät seuraavia heikkoja signaaleja, toisin sanoen kuinka tärkeää on vahvistaa näitä orastavia ilmiötä yhdessä tai varautua niiden aiheuttamiin vaikutuksiin? Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) Venäjä/Norja-suhde tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia Barentsissa esim. norjalaisten hotelliyrittäjien toiminnan vaikeutuminen) n=41, A=3.02, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Julkinen rahoitus pienenee loppuohjelmakaudessa, vain tärkeimmät valinnat toteutetaan (tieto Liitosta) n=41, A=3.41, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 n=41, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Koti matkailijan ympäristönä

8 n=41, A=3.22, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Omavarainen kylä (mm. jokienenergia) n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Paikasta riippumaton koulutus Sähköisen palvelujen merkitys aluekehittämisessä tulee tärkeäksi yhteisöllisyyden, luottamuspääoman ja alueellisuuden rakentumisessa n=41, A=3.85, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Perustele vastauksesi. Tarvitaan 2050-luvun asumisen prototyyppejä (pohjoinen älykoti-, koulu-, kirjasto-, kauppayhteisöjä)koillismaan Living Lab betatestausympäristöämahdollisia vientikonsepteja esim. Aasiaan Sähköiset palvelut ovat näkemyksessäni mahdollisuutena. Osaaminen on heikkoa, johtuen siitä, että niiden käyttöön ei uskota olevan tarvetta. Sähköisten palveluiden saatavuus syrjäseudulle, ei ole toteutunut. Muita mieleesi tulevia heikkoja signaaleja: Oravanpyörästä pois haluavia on yhä enemmän, heille Koillis-Suomi on mahdollisuus, slow living -alue Puhdas vesi ja jää jalostuslähteinä Seuraavassa on esitetty kyselyssä esille noussut heikko signaali ja vahvistettaviin ilmiöihin liittyvä saavutettavuus-teema eräiltä osin. Saavutettavuus - mielikuvien luominen lähtökohtana Koillis-Suomeen tullaan, jos se on ihmisten mielikuvissa vetävänä. Esimerkiksi Kuusamo on ollut pitkään suomalaisten ihmisten mielikuvissa positiivisessa mielessä. Tähän on vaikuttanut monta tekijää, mm. Akseli Gallen-Kallela, joka maalasi Kuusamo-Paanajärven alueen maisemia kansallismaisemiksi suomalaisten sieluun suomalaisten luodessa omaa itsenäistymiseen johtanutta identiteettiään. Myöhemmin mm. radioselostaja Alpo Noponen ja vaikkapa jotkut lauluntekijät tai kirjailijat tekivät aluetta ja sen luontoa tunnetuksi. Tänä päivänä on nähty myös elokuvaohjaaja Kari Väänäsen vaikutus mm. Kemijärveen kohdistuvaan kiinnostukseen. Uusi haaste on kotimaan lisäksi erityisesti positiivisten vetävien mielikuvien synnyttäminen kansainvälisten kohderyhmien mielissä, koska kansainvälisen matkailun lisääminen nähdään useimmiten keskeisenä tavoitteena. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella nostettiin esille pilottihaastattelun tuottamista heikot signaalit aihioista etenkin Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) ja Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen.

9 7. Arvioi kuinka tärkeitä seuraavat keinot ovat sellaisten mielikuvien synnyttämiseksi, jotka vetävät ihmisiä, etenkin matkailijoita, alueelle. Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä). Kansainvälisten ja kotimaisten elokuvatuottajien palveleminen (esim. Ruotsissa keskuksi rakennettu vanhoihin kasarmeihin) n=40, A=3.60, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tehokas laajakaistayhteys erämaahan, Karhunkierros mukaan lukien (jolloin matkailijat voivat tuottaa reaaliaikaista kuvaa ja kerrontaa itse maailmalle) n=41, A=3.15, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Alueen toimijoiden vahva sosiaalisen median hyödyntämisote (mm. wikipedian tiedot eri kielillä, facebookin hyödyntäminen, yritysten www-sivujen sosiaalisen ulottuvuuden rakentaminen) n=40, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Alueen kirjailijoiden ja taiteilijoiden esille nostaminen, kansainväliset näihin liittyvät tapahtumat n=39, A=3.72, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Matkailun kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin mallin rakentaminen(voimien kokoaminen) n=41, A=4.34, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=41, A=3.95, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00

10 Kansainvälinen urheilu- tms. tapahtumat Muu, mikä? Juomakelpoinen vesi positiivinen asenne Mielikuva helposta saavutettavuudesta saavutettavuus Vesi kansainvälinen ympäristö/luontoalan tapahtuma n=7, A=4.57, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Perustele vastauksesi. testi sodat tulevat vedestä ja meillä sitä on kun emme itse sotke vesiämme Asiat tiedoteaan usein negativisesti. Vanhojen, legendaaristen kveenitarinoiden hyödyntäminenmuidenkin elinkeinojen vahventamiseksivrt. Taru Sormusten herrasta-uusi Seelanti Pohjois-Suomeen ja erityisesti Koillis- Suomeen liittyy vahva mielikuva hyvin vaikeasta saavutettavuudesta. Tämä väärä mielikuva tulisi muuttaa vastaamaan paremmin toidellisuutta. Oleellista ei ole matka vaan aika. Kuinka paljon aikaa tarvitaan lentoon Kuusamon kentälle Pariisista, Pietarista, Lontoosta, Helsingistä? Ja paljonko aikaa tarvitaan siirtymiseen kohdealueelle? Ei kovinkaan paljon. hyvät yhteydet tulla alueelle lentäen, rautateitä, maanteitä pitkin Puhtaan veden tuottaminen. Alueen vahvuudet liittyvät nimenomaan luontoarvoihin ja niinpä esim alue voisi hyvin toimia vaikapa kansainvälisen ilmastokokousta tms kokouksen järjestämispaikkana. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi. Vetovoimainen alue on myös kulttuurisesti vahva alue. Historia, identiteetti ja erikoistumisvalinnat Monesti uudet tuotteet ovat uusia tulkintoja historiasta (mm. ns. polkuriippuvuusajattelu). Esimerkiksi USA:ssa käkikelloja tekevä yritys alkoi tehdä muuttuvaopasteisia liikennemerkkejä, Sievissä metallilevyjen taivutuksiin ja muokkaamiseen erikoistunut yritys matkapuhelimien tukiasemakaappeja, laivojen rakentamisesta historiassa tunnettu Kokkola-Pietarsaaren alue on löytänyt veneenrakennukset uuden keskeisen toimialan jne. Näissä onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Tämän vuoksi pohdi seuraavassa tuotemahdollisuuksia tästä itsetunnon näkökulmasta. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella kysyttiin, että mistä historiallisesta asiasta olet ylpeä Koillis-Suomessa. Onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Kyse on myös identiteetistä. 8. Valitse kullekin Koillis-Suomen 7:n kunnan alueella 3 tärkeintä piirrettä, jotka mielestäsi tulisi ottaa huomioon elinkeinostrategian valintoja tehtäessä: Kemijärvi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/"on selvitty" 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalinen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vieraanvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=131, A=8.76, M=9.00, Q1=4.00, Q3=15.00

11 Kuusamo 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=133, A=10.25, M=10.00, Q1=7.00, Q3=14.00 Pelkosenniemi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=123, A=7.35, M=8.00, Q1=2.00, Q3=9.00 Posio 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala, runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=118, A=6.65, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.00

12 Salla 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=124, A=9.77, M=9.00, Q1=2.00, Q3=16.00 Savukoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=122, A=6.16, M=5.00, Q1=1.25, Q3=8.00 Taivalkoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=119, A=6.23, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.50

13 Koillis-Suomi 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=148, A=8.68, M=9.00, Q1=2.00, Q3=14.00 Perustelut ja lisänäkökohdat Tuntsan kullanhuuhdonta on unohtunut kokonaan, Pohjois-Salla ja Savukoski ovat upeita erämaita, jollaisia ei ole muualla Koillis-Suomessa, salaperäisyys ja etäisyys voisivat olla hyödynnettävissä. meiltä puuttuu melu, haju, ruuhkat Koillismaa on kv-mielikuvaa luova aluesen osat profiloituvat osaamisverkostoksi, jossailmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden hallinta, älykäs asuminen kylmässä sekä jää-kylmäteknologia luovat yrittäjien ja tutkimuksen työpaikkoja luovaa arvoverkostoa Erämaa pitäisi tarkoittaa sitä oikeasti, siihen kuuluu huonosti jumalaton moottorikelkkailu. Korvatunturi ja joulupukki lähes täysin hyödyntämättä alueella; Rovaniemi ottaa nyt hyödyn lähes 100%:sti. Tuntureita ja vaaroja koko alueella. Vieraanvaraisuutta / suvaitsevaisuutta tulee vahvistaa ja korostaa kv. matkailua ja uusien asukkaiden saantia erityisesti silmällä pitäen. Panostus puhtaaseen veteen! Mistä konkreettisesta, alueen aiemmin tuottamasta tuotteesta olet ylpeä? suojelualueet Rukan matkailuekosysteemi luontomatkailu Kuusamo, lännen portti Kuolaan, Muurmanskiin tms. Pentikin tuotteet Rukan suuret urheilutapahtumat 9. Minkä asian tai tuotteen tekemisestä ja myynnistä olet ylpeä Koillis-Suomen osalta tällä hetkellä vuonna 2010? Valitse 2-5 tuotetta (Delfoi-paneelin ensimmäisellä kierroksella esille nousseista). 1 = Hanoi Rocks 2 = Jet-Set elämä ja Suomu 3 = Keramiikka (Pentik) 4 = Laaja alue 5 = Lifestyle ja Suomu 6 = Maa-, metsä- ja porotaloustuotteet 7 = Matkailu 8 = Nordkappiin matkustavien tanssi 9 = Nätti-Jussi 10 = Persoonalliset tuotteet ja nähtävyydet 11 = Pyhä-Luoston erilaisuus 12 = Ruka ja juustot 13 = Suomu 14 = Taivaan tulet 15 = Torstain Design ja Suomu 16 = Tunturikeskukset 17 = Uistimet (Kuusamo) 18 = Muu, mikä? n=157, A=10.32, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00

14 Jängän kastike ja muut Korvatunturin maan luonnontuotteet Andy McCoyn patsas Juustot Hannu Hautalan luontokuvat Perustele vastauksesi. Laadukkaita, puhtaita luonnontuotteita, joiden tuotantopotentiaali olisi huomattavasti nykyistä suurempi. nuo kaksi myyvät ja menestyvät Orastavia brändituotteita. Etenkin "Taivaan tulien" tyyppiset jatkosarjat luovat mielikuvaa. Niihin voi sijoittaa product placementin avulla koillismaan muuta tutantoa ja palveluita Päätalo/savottakultturi Laatua ja rohkeaa erilaisuutta/ ennakkoluulottomuutta sekä uskoa omaan tekemiseen ja vahvaa samanaikaista itsetuntoa/nöyryyttä kaikissa näissä. Innovaatioita, raakaa työtä, business-osaamista. Lisää pientaloutta ja niiden myöstä juustotuotantoa, uusia lajikkeita Hiljaisuus, puhdas luonto, rauha, turvallisuus puhdas vesi ja puhdas maisema / turismi Hannu on luonut kansainvälistä Kuusamo/Koilismaa/Suomi -brändiä ympäri maailmaa; tätä ehkä ei tiedosteta koska ei suoraan näy esim vientituloina tms Minkä tuotteen tekemisestä ja myynnistä toivot olevasi ylpeä Koillis-Suomen osalta vuonna 2025? Nimeä 1-3 tuotetta. 1 = Hillaviini 2 = Kaivostoiminta 3 = Kala- ja lihajalosteet 4 = Käsin tehty puuvene 5 = Lappi-brändi 6 = Maaperän jalosteet 7 = Marjajalosteet 8 = Matkailu 9 = Napapiirin läheisyys 10 = Puuvarojen jalosteet 11 = Verkottunut palvelukeskusten alue, jossa ihmiset haluavat elää 12 = VoIP (Voice over Internet Protocol)-puheluiden tuottamisesta Suomen ja Venäjän markkinoille 13 = Muu, mikä? n=132, A=6.52, M=7.00, Q1=3.00, Q3=8.25 joulupukin kotiseutu lasten elokuva/sarjakuvatuote; sankarina vaikkapa korpikolva, ilves, liito-orava tai sinipyrstö Perustele vastauksesi. luomu ja luonto Vrt Sveitsin yrttiteollisuuden luomulääkkeet. Koillismaan luonnovaroista voisi luoda kokonaisen luomuelintarvike- ja hoitobrändinkv-vientiin teollisuus, maatalous, turismi, suomalainen elämän laatu jotainkin räväkkää, uutta ja erilaista tarvittaisiin; luonnon monimuotoisuutta voisi tuoda esiin uusilla keinoin "Turilas ja jäärä" / Walt Disney -tyyliin SWOT 11. SEITSEMÄN TUNTURIN MAAN ASEMOINTI SUHTEESSA MARKKINOIHIN Markkina-aseman positioinnissa auttavat ns. SWOT-analyysi sekä Bostonin tuoteportfolioanalyysi, joita käsitellään seuraavassa. Pohdi Koillis-Suomen aluetta seuraavien SWOT-tekijöiden näkökulmasta. Esitä 3-5 kutakin SWOT-osatekijää (seuraavalla kierroksella tekijät priorisoidaan paneelin toimesta sähköisen haastattelukierroksen aikana) Vahvuudet (sisäiset) 1 = Erikoispuu, hitaasti kovaksi kasvava pohjoisen puu 2 = Haluttu matkailukohde ja hyvä maine 3 = Halvat elinkustannukset 4 = Ihmisten avoimuus 5 = Ihmisten rehellisyys 6 = Ihmisten ystävällisyys 7 = Ilma ("Euroopan puhtain ilma") 8 = Kansainvälisen brändin alla olevat suojelualueet (PanParks) 9 = Löytymättömät malmivarat 10 = Maanmuodot 11 = Massaturismin puute saavutettavuudesta johtuen 12 = Matkailun ja luonnon yhdistäminen 13 = Puhdas luonto 14 = Riittävän kylmät "kelit" 15 = Runsaasti suojelualueita ja kansallispuistoja 16 = Sijainti Lapin etelärajalla 17 = Sijainti Luoteis-Venäjän portilla 18 = Tilaa rakentaa 19 = Vahva kulttuuri 20 = Vahvistuva ja laajeneva yhteistyö 21 = Vesi 22 = Muu, mikä? n=197, A=9.94, M=11.00, Q1=5.00, Q3=14.00

15 Perustele vastauksesi. Tuotekehitys ja markkinointi voidaan kohdentaa "upper segmentiiin", joilla on varaa maksaa rauhasta ja hiljaisuudesta.vrt esim. karibian risteilyt, joihin suomalaiset ovat valmistaneet mittavia risteilyaluksia Sisäiset vahvuudet perustuvat luontoon, eivät valitettavasti ihmisten välisiin suhteisiin Puhdasta vettä lisää ja myyntiin!!! puhdas luonto vesineen yms Kaivostoiminta ja matkailu ovat osittain ristiriitaiset vahvuudet, mutta silti on perusteltua valita molemmat. Heikkoudet (sisäiset) 1 = Alueen laajuus / asutuksen hajanaisuus 2 = Ei arvosteta omia juttuja 3 = Ei hyväksytä toisten esittämiä ratkaisuja 4 = Ei oikeata yhteyttä Ouluun 5 = Irrallaan Lapista 6 = Irrallaan liikenneväylistä 7 = Jatkokoulutusmahdollisuuksien puuttuminen 8 = Kannustavan ja tukevan ilmapiirin vähäisyys 9 = Kateus (ei hyväksytä kaverin menestystä/onnistumista) 10 = Koillis-Suomea ei ole vielä nähty kasvualueena 11 = Kopioidaan ratkaisuja sisäistämättä taustoja 12 = Korkeat hinnat (johtuu sesongin lyhyydestä) 13 = Käpertyminen, rohkeuden puute 14 = Laajakaistaverkon vajaavaisuus haja-asutusalueilla 15 = Ohuet työmarkkinat 16 = Osaamattomuus 17 = Palvelukyvyn puute 18 = Pitkät etäisyydet 19 = Pitkät ja maisemiltaan tylsät välimatkat 20 = Poliittinen vastakkainasettelu sisäisesti ja etelän ihmisten kanssa 21 = Uskalluksen puute 22 = Väestön ikääntymishaasteet 23 = Väki vähenee 24 = Yrittäjähenkisyyden puute 25 = Muu, mikä? n=200, A=12.31, M=12.00, Q1=6.00, Q3=19.25 Muutospelko Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön ongelmat Perustele vastauksesi. Pelkällä koulutusmahdollisuuksien parantamisella ei vielä tule tulosta, koska alueelta puuttuvat työpaikat korkeasti koulutetuille. Heitä tulee aika ajoin satunnaisesti pätkätyön perässä, mutta kun ei jatkossa ole tarjolla pysyvää paikkaa, tai perheen toisellekin osapuolelle töitä, lähtevät he useimmiten takaisin etelään. Porukasta pitäisi pystyä pitämään kiinni. Rukan alueen kehitys ja Naturpoliksen kehitys 1990->viitoittavat tietä 2030 ratkaisuille. Pitää verkottua ja rakentaa uudenlaista lisäarvoa, joka perustuu osittain science fictioniin. Niin se Nokiakin tehtiin. Tulisi oleellisesti parantaa yhteistyötä yli maakuntarajan. Seuraavalla ohjelmakaudella (2013 +) Itä- ja Pohjois-Suomi ovat samaa NUTS2-aluetta, mikä parantaa edellytyksiä ylimaakunnalliselle yhteistyölle. Halutaan kyllä selvitä ja kehittyä, mutta ollaanko laitettu itseä likoon? Yhdessätekemisen meininki puuttuu? ( tai puuttunut aiemmin). nuorison kouluttaminen yhteisillä varoilla ja pantti siitä, että hän palaa Koilismaalle yrittäjänä, haravoidaan gallupein, ketkä halauavat ko koulutuspalvelua tietyille aloille ja sitoutuvat hyödyntämään saamansa opin koilismaalla 5-10 vuodeksi Mahdollisuudet (ulkoiset) 1 = Aallon rakentaminen Niskakoskeen (maailman cup -tasoinen paikka) 2 = Aasian hiihtokeskukset, esim. Himalaja 3 = Biomassan hyödyntäminen energiana, muut hyödyntämiskohteet 4 = CO2-kampanja, luodaan positiivinen hiilijalanjälki (esim. lentoliikenteen päästöjä kompensoidakseen matkailija voi istuttaa puun) 5 = Globalisaation/maailmantalouden kasvun matkailua kasvattava vaikutus 6 = Helppo ja nopea tuleminen alueelle 7 = ICT-palveluiden tuotanto 8 = Ilmastonmuutos 9 = Kansainvälistyminen 10 = Koillis-Suomi nähdään kasvualueena 11 = Koskimelonta 12 = Koulutus 13 = Luonto 14 = Luontomatkailu 15 = Matkailijoiden ja asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen 16 = Matkailu 17 = Muualta tulevat ihmiset 18 = Rajattomat kehittämismahdollisuudet 19 = Sosiaalinen media

16 20 = Talvi tulee tulevaisuudessakin 21 = Tien varsien nähtävyyksistä verkoston luominen välittämään alueen rikasta matkailukuvaa ja viestintää 22 = Tutkimus, tuotekehitys, tuotteistus 23 = Uudet sukupolvet 24 = Vahva ja erilainen profilointi alueelle ja yrityksille 25 = Yhteiset palvelut matkailun kanssa 26 = Yhteys Venäjään ja rajan taakse n=195, A=13.73, M=14.00, Q1=8.00, Q3=20.00 Perustele vastauksesi. Alueelle yhteinen ilme, jota luodaan tietoisesti ja joka näkyy joka paikassa. Luontoystävällinen, hyvän elämän keskusalue. Harrastajia on miljoonia Euroopassa vesilajeihin - meillä on suorituspaikkoja mutta ei tuotteita 1. Pitää rakentaa oma demonstraatioverkko kuntoon2. Sitten lähteä hyvin valikoituun kasvumarkkinaan (Aasia)jossa rahoitus ja kumppanuudet avaintekijä Muurmanski ja Kuola sekä laajemmin Venäjä Uhat (ulkoiset) 1 = Aluetta ei tunneta kansainvälisesti 2 = Ei seurata aikaa 3 = Elinkeinoelämän hiipuminen globaaleiita syistä (sää, ilmasto, turvattomuus, terrorismi, työttömyys, rahan ja materian arvon romahtaminen, energian hinnan nousu tms. syystä) 4 = Globalisaatio 5 = Häviäminen kilpailussa Etelä-Suomelle 6 = Ilmastonmuutos (esim. lumen vähyys) 7 = Jäädän junasta, ei seurata aikaa 8 = Maailmantalouden kehitys 9 = Ympäristökatastrofi 10 = Ydinmateriaali Murmanskin alueella 11 = Muuttoliike 12 = Ohuet matkustajavirrat vievät lentoyhteydet 13 = Polarnie Zorin ydinreaktorit Kantalahdessa 14 = Rajaseutu ja protektionismiin liittyvät asiat 15 = Raju keskittymiskehitys palvelurakenteissa 16 = Saavutettavuus mielikuva pysyy kalliina ja hankalana 17 = Sisäinen erimielisyys 18 = Uskalluksen puute 19 = Verotus ja maksut 20 = Ympäristöonnettomuus kaivosteollisuudessa 21 = Yrittäjyyttä koskevat rajoittavat lainsäädännölliset päätökset 22 = Öljykatastrofi esim. Vienan merellä tai Jäämerellä n=168, A=10.43, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00 Perustele vastauksesi. Koillismaa seuraa aikaansa ja yrittää, mutta ulkoisille uhille ei voi mitään, niitä tulee aina. Luottamukselliset suhteet tässä suhteesa Venäjälle tärkeät, että on jyvällä kun jotain tapahtuu Häviämistä Etelä-Suomelle ei ole näköpiirissä: Ruka, talvinen ja kesäinen Kuusamo, joet ja erämaat jne.muurmanskin atomivoimalat voivat olla jonkinmoinen uhka. BOSTONIN TUOTEPORTFOLIO -ANALYYSI Bostonin portfolioanalyysissa lähtökohta on, että tuotteilla on elinkaari. Tietyssä vaiheessa tuote on 1. Kysymysmerkki, kehittymässä oleva, sen markkina-osuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on vähäinen, mutta kasvu nopeaa. Seuraavaksi tuote voi muuttua n 2. Tähtituotteeksi, sen markkinaosuus on suuri, se merkitsee yritykselle tai alueelle paljon, sen kasvunopeus on suuri. Tuote ei ole kuitenkaan vielä välttämättä tuottava, vaan vaatii ulkopuolista rahoitusta, kassavirtaa, jota tulee 3. Lypsylehmä tuotteista. Tähän kategoriaan kuuluvat tuotteet, klusterit tai toimialat, jotka ovat suuria, niin markkinaosuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on suuri. Kate on pientä, mutta volyymi tuottaa yritykselle tai alueelle sillä hetkellä tärkeimmän kassavirran mm. tähtituotteiden kehittämiseksi. Tähtiklusteri-tuotteet muuttuvat aikanaan lypsylehmätuotteiksi. Neljäntenä ryhmänä on 4. Lemmikit tai kulkukoirat, joiden markkinosuus tai volyymi on pientä ja kasvunopeus on pieni niin ikään. Oikeastaan näitä tuotteita ei pitäisi olla välttämättä olemassa, tämä edustaa tuotteen elinkaaren päätä ja ajoissa luopuminen voisi olla perusteltua. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen perusteella saatiin melko selkeä kuva keskeisten tarkastelussa olevien teemojen sijoittumisesta em. neljässä näkökulmassa tällä hetkellä (v. 2010):

Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprossessi Sähköinen haastattelukierros

Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprossessi Sähköinen haastattelukierros Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprossessi Sähköinen haastattelukierros (käynnistetty 19.11.2010) Väliyhteenveto 22.11.2010 klo 15, 22 vastaajaa. Naturpolis Oy Tulevaisuudentutkimuskeskus, Turun yliopisto

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot