Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi Sähköinen haastattelukierros Väliyhteenvetoraportti YMy. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy, Mika Perttunen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Yrjö Myllylä. RAPORTIN SISÄLTÖ I VISIO, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT, JA MARKKINA-ASEMAN ANALYYSI Vaikuttavat muutostrendit Visio Uudet piilossa olevat mahdollisuudet / heikot signaalit Alueen asemointi suhteessa markkinoihin (SWOT, Bostonin tuoteportfolioanalyysi) II HORISONTAALISET KAIKKIA ALUEEN ALOJA PALVELEVAT TEEMAT Pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen Yhteistyökulttuuri, arvot ja tahtotila Tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen kehittäminen Lähialueyhteistyö Saavutettavuus, logistiikka ja tietoliikenneyhteydet III ERIKOISTUMISVALINNAT JA NIIDEN SISÄLTÖ Matkailu Metsäklusteri Luonnontuote- ja elintarviketuotannon uudet avaukset Kaivostoiminta Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen - uudet innovaatiot ICT Hyvinvointi Ympäristö- ja energia, energian säästö IV STRATEGISET / TÄRKEÄT KEHITTÄMISHANKKEET TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=42, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=42, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3= Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=42, A=1.83, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.00

2 I VISIO SEKÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN JA MARKKINA- ASEMAN ANALYYSI Johdanto Taustalla vaikuttavat talouden ja kulttuurin suuret aallot Tilastotietoa Koillis-Suomen työpaikka- ja väestörakenteesta I ja II. VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella eniten Koillis-Suomen kehittämiseen ja em. vision toteutumiseen vaikuttaviksi- ja huomioitaviksi ulkoisiksi muutostrendeiksi tunnistettiin selvimmin ilmastonmuutos, toiseksi Venäjän talouden kasvu, globalisaatio, väestön ja työvoiman ikääntyminen. Näiden jälkeen vaikuttavimmiksi mainittiin energian hinnan nousu, verkkopalvelujen kasvu, ihmisten tarpeiden muuttuminen, ekokilpailukyvyn vaatimusten kasvu. Ota seuraavassa vielä kantaa muutostrendeihin uudelleen, kysymys on asetettu hiukan toisin, kuin 1. kierroksella, lisäksi mukana on uusi trendi. 4. Mitkä ovat tärkeimmät Koillis-Suomen elinkeinoympäristöä muokkaavat ja kehittämisessä huomioitavat ulkoiset muutostrendit? (trendit, jotka vaikuttavat vision toteutumisen mahdollisuuksiin vuoteen 2025 ulottuvalla ajajaksolla) (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu n=40, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen n=39, A=3.59, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen n=41, A=4.02, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00

3 n=41, A=4.02, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Energian hinnan nousu n=41, A=2.49, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 EU:n laajenemispyrkimykset n=40, A=3.85, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Globalisoituminen Ihmisten tarpeiden muuttuminen n=41, A=3.56, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 (materiaalisesta aineettomaan kulutukseen) n=40, A=3.73, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Ilmastonmuutos n=41, A=3.22, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Julkisen sektorin keveneminen / keventäminen

4 n=41, A=3.37, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Monipaikkaisuuden lisääntyminen (työtä tehdään useassa paikassa) n=41, A=3.73, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Pohjoisuuden merkityksen kasvu n=40, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Rajallisten raaka-aineiden hintojen nousu n=40, A=3.08, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Syrjäytymisen lisääntyminen n=41, A=3.46, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Talouskriisi/kriisistä toipuminen n=41, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

5 Tietoteknologinen kehitys n=41, A=3.61, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tietotyön lisääntyminen n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Toimintojen verkottuminen n=41, A=3.27, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen) n=41, A=4.05, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Venäjän taloudellinen kasvu n=41, A=3.56, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Verkkopalvelujen kasvu (ml. sos. median sovell.)

6 n=41, A=3.98, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Väestön ja työvoiman ikääntyminen Muu, mikä? n=5, A=4.80, M=5.00, Q1=5.00, Q3=5.00 Koulutetun väestön alueella pysyminen EU:n ja Venäjän yhteistyön lissäntyminen Venäjä Perustele vastauksesi testi globalisaatio, ekologisuus, sosiaalinen media Korkeasti koulutettua väestöä tarvitaan, jotta pysytään kehityksessä mukana. Korkeaa koulutusta tulee arvostaa. Koiliismaan identiteetin fokusointi yms. tilanteessaja tulevaisuusskenaarion voimakas kehittäminen EU:n ja Venäjän yhteistyö on ollut tunnetusti suurissa vaikeuksissa. Tämä on hikentänyt myös edellytyksiä lähialueyhteistyöhön, kuten ENPI CBCyhteistyöhön. On perusteltua arvioida, että yhteiset instressit johtavat EU:n ja Venäjän lähentymiseen lähivuosina. Energian ja raaka-aineiden hinnat tullevat nousemaan nousevien suurvaltojen kuluttaessa yhä enemmän. Hintojen nousulla on välitön vaikutus pohjoisten seutujen elämään. Toisaalta pohjoisessa sijaitsevat raakaainevarat ja mahdollinen uuden väylän avautuminen pohjoisille merille nostaa pohjoista keskiöön. VISIO 5. Koillis-Suomen tulevaisuuskuvat/visioainekset vastaavat omaa käsitystäni alueen tulevaisuudenkuvista = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen 1 = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä n=41, A=0.17, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Täydennys- tai muutosehdotukset: Aitous, alkuperäisyys, luonnonläheisyys, hiljaisuus, mahdollisuus vaihtoehtoiseen ihmisarvoiseen elämään, kiireettömyyden tuntu ovat läsnä mielikuvissa alueelta. Ihmiset ovat ylpeitä kotiseuduistaan, mikä välittyy matkailijoillekin, samoin kaikkeen tekemiseen. En usko kaivosteollisuuden osalta esitettyihin ekologisiin visioihin. Samoin logistiikan osalta lentoliikenne on vähäistä, sen sijaan ratayhteys rovaniemi-kemijärvi-sodankyläkirkkoniemi voinee olla totta, muilta osin rataliikennettä ei alueelle ole. Matkailu on alueelle kaikkein tärkein tekijä Jonkin verran utopistisia näkemyksiä. 1. Matkailukeskukset kehittyneet vahvasti myös ympärivuotisiksi asuinpaikoiksi ja monipuolisiksi palvelukeskittymiksi myös alueen vakituisille asukkaille. 2. Kaivostoiminta ja matkailu/ hoiva-ala tuoneet yhdessä alueelle runsaasti uusia työpaikkoja ja perheitä vakituisesti asumaan, koska työtä tarjolla molemmille puolisoille turvallisessa ja luonnoltaan rikkaassa, monipuolisessa ympäristössä.3. Alueen laajuus, hiljaisuus ja Euroopan viimeiset erämaat ovta ainutalaatuinen vetovoimatekijä Kulttuuri käsittäen ns. perinteisen kulttuurin ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä elokuvateollisuus vahvistuneet täysin uudelle tasolle elinkeinoina.5.

7 elokuvateollisuus vahvistuneet täysin uudelle tasolle elinkeinoina.5. Elämusteollisuudesta tullut mittava elinkeino. Edellä mainitut määritykset ovat jo tällä hetkellä kouriintuntuvia, alueellista kehitystä ohjaavia asioita. Yksi asia, jota ei ole tarkasteltu, on kansallisen tason päätöksenteko. Suomi tulee sitoutumaan "kansallisen edun" nimissä entistä enemmän Eurooppaan, ja sitoutuminen koko maan tasavertaiseen tukemiseen heikkenee. Tahtotila on jo kadonnut? Pohjoinen muuttuu pelkästään raaka-aineiden lähteeksi kansainvälisen kilpailun puristuksessa. vaatii erittäin vahvaa sitoutumista kaikilta eri osa-alueilta.ja selkeitä ohjeita eri toimijoille, miten viso saadaan ainakin osittain toteutumaan. Tärkeää, että visio ymmärretään ruohonjuuritasollakin. Kaikki muut elinkeinosektorit ankkuroidaan puhtaaseen luontoympäristöön, ja sitten erikseen kaivostoiminta! Ilman mitään kriittistä tarkastelua sen vaikutuksista muihin sektoreihin ja luontoympäristöön. Helppoheikkimaista visiointia... Liitteen tulevaisuuskuvat ja visiot melko hajanaisia ja osin erisuuntaisia, eihän näistä muodostu yhtä väitettä. Vaikka vision pitääkin olla rohkea ja eteenpäinkurotteleva, realisimi tekisi "kutaa". Täydennysehdotuksia: Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy paljon odotuksia ja intohimoja, luonnonvarojen hyödyntämisen ja muun toiminnan ml matkailun yhdistäminen toimivalla ja kestävällä tavalla ydin ; tässä onnistuminen voi parhaimillaan toimia molempien eduksi mm alueen saavutettavuuden kautta (paremmat yhteydet palvelevat kaikkia). Pohjoisen yhteyden avautuminen vuoteen 2025 tuntuu aikaiselta. Matkailun nostaminen keskiöön on välttämätöntä ja siitä voidaan ponnistaa, mutta jos aluetta halutaan nostaa vetovoimaiseksi ei ole varaa kuitata kulttuuria ja taidetta kahdella lauseella. (Jatkokysymyksissä Koillis-Suomen visio 2025 viittaa Sinun tässä itsellesi muotoilemaasi kokonaisnäkemykseen.) UUDET PIILOSSA OLEVAT MAHDOLLISUUDET / HEIKOT SIGNAALIT "orastavat uudet ilmiöt" Ns. pilottihaastattelukierroksella ja Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella esille nousi useita piilossa olevia mahdollisuuksia ja heikkoja signaaleja, jotka on käsitelty tässä haastattelulomakkeessa asiayhteydessä. Seuraavassa esiin nostetaan vielä muutamia erään opinnäytetyön yhteydessä esille nousseita heikkoja signaaleja. 6. Kuinka merkittävinä pidät seuraavia heikkoja signaaleja, toisin sanoen kuinka tärkeää on vahvistaa näitä orastavia ilmiötä yhdessä tai varautua niiden aiheuttamiin vaikutuksiin? Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) Venäjä/Norja-suhde tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia Barentsissa esim. norjalaisten hotelliyrittäjien toiminnan vaikeutuminen) n=41, A=3.02, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Julkinen rahoitus pienenee loppuohjelmakaudessa, vain tärkeimmät valinnat toteutetaan (tieto Liitosta) n=41, A=3.41, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 n=41, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Koti matkailijan ympäristönä

8 n=41, A=3.22, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Omavarainen kylä (mm. jokienenergia) n=41, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Paikasta riippumaton koulutus Sähköisen palvelujen merkitys aluekehittämisessä tulee tärkeäksi yhteisöllisyyden, luottamuspääoman ja alueellisuuden rakentumisessa n=41, A=3.85, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Perustele vastauksesi. Tarvitaan 2050-luvun asumisen prototyyppejä (pohjoinen älykoti-, koulu-, kirjasto-, kauppayhteisöjä)koillismaan Living Lab betatestausympäristöämahdollisia vientikonsepteja esim. Aasiaan Sähköiset palvelut ovat näkemyksessäni mahdollisuutena. Osaaminen on heikkoa, johtuen siitä, että niiden käyttöön ei uskota olevan tarvetta. Sähköisten palveluiden saatavuus syrjäseudulle, ei ole toteutunut. Muita mieleesi tulevia heikkoja signaaleja: Oravanpyörästä pois haluavia on yhä enemmän, heille Koillis-Suomi on mahdollisuus, slow living -alue Puhdas vesi ja jää jalostuslähteinä Seuraavassa on esitetty kyselyssä esille noussut heikko signaali ja vahvistettaviin ilmiöihin liittyvä saavutettavuus-teema eräiltä osin. Saavutettavuus - mielikuvien luominen lähtökohtana Koillis-Suomeen tullaan, jos se on ihmisten mielikuvissa vetävänä. Esimerkiksi Kuusamo on ollut pitkään suomalaisten ihmisten mielikuvissa positiivisessa mielessä. Tähän on vaikuttanut monta tekijää, mm. Akseli Gallen-Kallela, joka maalasi Kuusamo-Paanajärven alueen maisemia kansallismaisemiksi suomalaisten sieluun suomalaisten luodessa omaa itsenäistymiseen johtanutta identiteettiään. Myöhemmin mm. radioselostaja Alpo Noponen ja vaikkapa jotkut lauluntekijät tai kirjailijat tekivät aluetta ja sen luontoa tunnetuksi. Tänä päivänä on nähty myös elokuvaohjaaja Kari Väänäsen vaikutus mm. Kemijärveen kohdistuvaan kiinnostukseen. Uusi haaste on kotimaan lisäksi erityisesti positiivisten vetävien mielikuvien synnyttäminen kansainvälisten kohderyhmien mielissä, koska kansainvälisen matkailun lisääminen nähdään useimmiten keskeisenä tavoitteena. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella nostettiin esille pilottihaastattelun tuottamista heikot signaalit aihioista etenkin Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) ja Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen.

9 7. Arvioi kuinka tärkeitä seuraavat keinot ovat sellaisten mielikuvien synnyttämiseksi, jotka vetävät ihmisiä, etenkin matkailijoita, alueelle. Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä). Kansainvälisten ja kotimaisten elokuvatuottajien palveleminen (esim. Ruotsissa keskuksi rakennettu vanhoihin kasarmeihin) n=40, A=3.60, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tehokas laajakaistayhteys erämaahan, Karhunkierros mukaan lukien (jolloin matkailijat voivat tuottaa reaaliaikaista kuvaa ja kerrontaa itse maailmalle) n=41, A=3.15, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Alueen toimijoiden vahva sosiaalisen median hyödyntämisote (mm. wikipedian tiedot eri kielillä, facebookin hyödyntäminen, yritysten www-sivujen sosiaalisen ulottuvuuden rakentaminen) n=40, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Alueen kirjailijoiden ja taiteilijoiden esille nostaminen, kansainväliset näihin liittyvät tapahtumat n=39, A=3.72, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Matkailun kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin mallin rakentaminen(voimien kokoaminen) n=41, A=4.34, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=41, A=3.95, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00

10 Kansainvälinen urheilu- tms. tapahtumat Muu, mikä? Juomakelpoinen vesi positiivinen asenne Mielikuva helposta saavutettavuudesta saavutettavuus Vesi kansainvälinen ympäristö/luontoalan tapahtuma n=7, A=4.57, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Perustele vastauksesi. testi sodat tulevat vedestä ja meillä sitä on kun emme itse sotke vesiämme Asiat tiedoteaan usein negativisesti. Vanhojen, legendaaristen kveenitarinoiden hyödyntäminenmuidenkin elinkeinojen vahventamiseksivrt. Taru Sormusten herrasta-uusi Seelanti Pohjois-Suomeen ja erityisesti Koillis- Suomeen liittyy vahva mielikuva hyvin vaikeasta saavutettavuudesta. Tämä väärä mielikuva tulisi muuttaa vastaamaan paremmin toidellisuutta. Oleellista ei ole matka vaan aika. Kuinka paljon aikaa tarvitaan lentoon Kuusamon kentälle Pariisista, Pietarista, Lontoosta, Helsingistä? Ja paljonko aikaa tarvitaan siirtymiseen kohdealueelle? Ei kovinkaan paljon. hyvät yhteydet tulla alueelle lentäen, rautateitä, maanteitä pitkin Puhtaan veden tuottaminen. Alueen vahvuudet liittyvät nimenomaan luontoarvoihin ja niinpä esim alue voisi hyvin toimia vaikapa kansainvälisen ilmastokokousta tms kokouksen järjestämispaikkana. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi. Vetovoimainen alue on myös kulttuurisesti vahva alue. Historia, identiteetti ja erikoistumisvalinnat Monesti uudet tuotteet ovat uusia tulkintoja historiasta (mm. ns. polkuriippuvuusajattelu). Esimerkiksi USA:ssa käkikelloja tekevä yritys alkoi tehdä muuttuvaopasteisia liikennemerkkejä, Sievissä metallilevyjen taivutuksiin ja muokkaamiseen erikoistunut yritys matkapuhelimien tukiasemakaappeja, laivojen rakentamisesta historiassa tunnettu Kokkola-Pietarsaaren alue on löytänyt veneenrakennukset uuden keskeisen toimialan jne. Näissä onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Tämän vuoksi pohdi seuraavassa tuotemahdollisuuksia tästä itsetunnon näkökulmasta. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella kysyttiin, että mistä historiallisesta asiasta olet ylpeä Koillis-Suomessa. Onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Kyse on myös identiteetistä. 8. Valitse kullekin Koillis-Suomen 7:n kunnan alueella 3 tärkeintä piirrettä, jotka mielestäsi tulisi ottaa huomioon elinkeinostrategian valintoja tehtäessä: Kemijärvi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/"on selvitty" 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalinen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vieraanvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=131, A=8.76, M=9.00, Q1=4.00, Q3=15.00

11 Kuusamo 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=133, A=10.25, M=10.00, Q1=7.00, Q3=14.00 Pelkosenniemi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=123, A=7.35, M=8.00, Q1=2.00, Q3=9.00 Posio 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala, runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=118, A=6.65, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.00

12 Salla 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=124, A=9.77, M=9.00, Q1=2.00, Q3=16.00 Savukoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=122, A=6.16, M=5.00, Q1=1.25, Q3=8.00 Taivalkoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=119, A=6.23, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.50

13 Koillis-Suomi 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=148, A=8.68, M=9.00, Q1=2.00, Q3=14.00 Perustelut ja lisänäkökohdat Tuntsan kullanhuuhdonta on unohtunut kokonaan, Pohjois-Salla ja Savukoski ovat upeita erämaita, jollaisia ei ole muualla Koillis-Suomessa, salaperäisyys ja etäisyys voisivat olla hyödynnettävissä. meiltä puuttuu melu, haju, ruuhkat Koillismaa on kv-mielikuvaa luova aluesen osat profiloituvat osaamisverkostoksi, jossailmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden hallinta, älykäs asuminen kylmässä sekä jää-kylmäteknologia luovat yrittäjien ja tutkimuksen työpaikkoja luovaa arvoverkostoa Erämaa pitäisi tarkoittaa sitä oikeasti, siihen kuuluu huonosti jumalaton moottorikelkkailu. Korvatunturi ja joulupukki lähes täysin hyödyntämättä alueella; Rovaniemi ottaa nyt hyödyn lähes 100%:sti. Tuntureita ja vaaroja koko alueella. Vieraanvaraisuutta / suvaitsevaisuutta tulee vahvistaa ja korostaa kv. matkailua ja uusien asukkaiden saantia erityisesti silmällä pitäen. Panostus puhtaaseen veteen! Mistä konkreettisesta, alueen aiemmin tuottamasta tuotteesta olet ylpeä? suojelualueet Rukan matkailuekosysteemi luontomatkailu Kuusamo, lännen portti Kuolaan, Muurmanskiin tms. Pentikin tuotteet Rukan suuret urheilutapahtumat 9. Minkä asian tai tuotteen tekemisestä ja myynnistä olet ylpeä Koillis-Suomen osalta tällä hetkellä vuonna 2010? Valitse 2-5 tuotetta (Delfoi-paneelin ensimmäisellä kierroksella esille nousseista). 1 = Hanoi Rocks 2 = Jet-Set elämä ja Suomu 3 = Keramiikka (Pentik) 4 = Laaja alue 5 = Lifestyle ja Suomu 6 = Maa-, metsä- ja porotaloustuotteet 7 = Matkailu 8 = Nordkappiin matkustavien tanssi 9 = Nätti-Jussi 10 = Persoonalliset tuotteet ja nähtävyydet 11 = Pyhä-Luoston erilaisuus 12 = Ruka ja juustot 13 = Suomu 14 = Taivaan tulet 15 = Torstain Design ja Suomu 16 = Tunturikeskukset 17 = Uistimet (Kuusamo) 18 = Muu, mikä? n=157, A=10.32, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00

14 Jängän kastike ja muut Korvatunturin maan luonnontuotteet Andy McCoyn patsas Juustot Hannu Hautalan luontokuvat Perustele vastauksesi. Laadukkaita, puhtaita luonnontuotteita, joiden tuotantopotentiaali olisi huomattavasti nykyistä suurempi. nuo kaksi myyvät ja menestyvät Orastavia brändituotteita. Etenkin "Taivaan tulien" tyyppiset jatkosarjat luovat mielikuvaa. Niihin voi sijoittaa product placementin avulla koillismaan muuta tutantoa ja palveluita Päätalo/savottakultturi Laatua ja rohkeaa erilaisuutta/ ennakkoluulottomuutta sekä uskoa omaan tekemiseen ja vahvaa samanaikaista itsetuntoa/nöyryyttä kaikissa näissä. Innovaatioita, raakaa työtä, business-osaamista. Lisää pientaloutta ja niiden myöstä juustotuotantoa, uusia lajikkeita Hiljaisuus, puhdas luonto, rauha, turvallisuus puhdas vesi ja puhdas maisema / turismi Hannu on luonut kansainvälistä Kuusamo/Koilismaa/Suomi -brändiä ympäri maailmaa; tätä ehkä ei tiedosteta koska ei suoraan näy esim vientituloina tms Minkä tuotteen tekemisestä ja myynnistä toivot olevasi ylpeä Koillis-Suomen osalta vuonna 2025? Nimeä 1-3 tuotetta. 1 = Hillaviini 2 = Kaivostoiminta 3 = Kala- ja lihajalosteet 4 = Käsin tehty puuvene 5 = Lappi-brändi 6 = Maaperän jalosteet 7 = Marjajalosteet 8 = Matkailu 9 = Napapiirin läheisyys 10 = Puuvarojen jalosteet 11 = Verkottunut palvelukeskusten alue, jossa ihmiset haluavat elää 12 = VoIP (Voice over Internet Protocol)-puheluiden tuottamisesta Suomen ja Venäjän markkinoille 13 = Muu, mikä? n=132, A=6.52, M=7.00, Q1=3.00, Q3=8.25 joulupukin kotiseutu lasten elokuva/sarjakuvatuote; sankarina vaikkapa korpikolva, ilves, liito-orava tai sinipyrstö Perustele vastauksesi. luomu ja luonto Vrt Sveitsin yrttiteollisuuden luomulääkkeet. Koillismaan luonnovaroista voisi luoda kokonaisen luomuelintarvike- ja hoitobrändinkv-vientiin teollisuus, maatalous, turismi, suomalainen elämän laatu jotainkin räväkkää, uutta ja erilaista tarvittaisiin; luonnon monimuotoisuutta voisi tuoda esiin uusilla keinoin "Turilas ja jäärä" / Walt Disney -tyyliin SWOT 11. SEITSEMÄN TUNTURIN MAAN ASEMOINTI SUHTEESSA MARKKINOIHIN Markkina-aseman positioinnissa auttavat ns. SWOT-analyysi sekä Bostonin tuoteportfolioanalyysi, joita käsitellään seuraavassa. Pohdi Koillis-Suomen aluetta seuraavien SWOT-tekijöiden näkökulmasta. Esitä 3-5 kutakin SWOT-osatekijää (seuraavalla kierroksella tekijät priorisoidaan paneelin toimesta sähköisen haastattelukierroksen aikana) Vahvuudet (sisäiset) 1 = Erikoispuu, hitaasti kovaksi kasvava pohjoisen puu 2 = Haluttu matkailukohde ja hyvä maine 3 = Halvat elinkustannukset 4 = Ihmisten avoimuus 5 = Ihmisten rehellisyys 6 = Ihmisten ystävällisyys 7 = Ilma ("Euroopan puhtain ilma") 8 = Kansainvälisen brändin alla olevat suojelualueet (PanParks) 9 = Löytymättömät malmivarat 10 = Maanmuodot 11 = Massaturismin puute saavutettavuudesta johtuen 12 = Matkailun ja luonnon yhdistäminen 13 = Puhdas luonto 14 = Riittävän kylmät "kelit" 15 = Runsaasti suojelualueita ja kansallispuistoja 16 = Sijainti Lapin etelärajalla 17 = Sijainti Luoteis-Venäjän portilla 18 = Tilaa rakentaa 19 = Vahva kulttuuri 20 = Vahvistuva ja laajeneva yhteistyö 21 = Vesi 22 = Muu, mikä? n=197, A=9.94, M=11.00, Q1=5.00, Q3=14.00

15 Perustele vastauksesi. Tuotekehitys ja markkinointi voidaan kohdentaa "upper segmentiiin", joilla on varaa maksaa rauhasta ja hiljaisuudesta.vrt esim. karibian risteilyt, joihin suomalaiset ovat valmistaneet mittavia risteilyaluksia Sisäiset vahvuudet perustuvat luontoon, eivät valitettavasti ihmisten välisiin suhteisiin Puhdasta vettä lisää ja myyntiin!!! puhdas luonto vesineen yms Kaivostoiminta ja matkailu ovat osittain ristiriitaiset vahvuudet, mutta silti on perusteltua valita molemmat. Heikkoudet (sisäiset) 1 = Alueen laajuus / asutuksen hajanaisuus 2 = Ei arvosteta omia juttuja 3 = Ei hyväksytä toisten esittämiä ratkaisuja 4 = Ei oikeata yhteyttä Ouluun 5 = Irrallaan Lapista 6 = Irrallaan liikenneväylistä 7 = Jatkokoulutusmahdollisuuksien puuttuminen 8 = Kannustavan ja tukevan ilmapiirin vähäisyys 9 = Kateus (ei hyväksytä kaverin menestystä/onnistumista) 10 = Koillis-Suomea ei ole vielä nähty kasvualueena 11 = Kopioidaan ratkaisuja sisäistämättä taustoja 12 = Korkeat hinnat (johtuu sesongin lyhyydestä) 13 = Käpertyminen, rohkeuden puute 14 = Laajakaistaverkon vajaavaisuus haja-asutusalueilla 15 = Ohuet työmarkkinat 16 = Osaamattomuus 17 = Palvelukyvyn puute 18 = Pitkät etäisyydet 19 = Pitkät ja maisemiltaan tylsät välimatkat 20 = Poliittinen vastakkainasettelu sisäisesti ja etelän ihmisten kanssa 21 = Uskalluksen puute 22 = Väestön ikääntymishaasteet 23 = Väki vähenee 24 = Yrittäjähenkisyyden puute 25 = Muu, mikä? n=200, A=12.31, M=12.00, Q1=6.00, Q3=19.25 Muutospelko Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön ongelmat Perustele vastauksesi. Pelkällä koulutusmahdollisuuksien parantamisella ei vielä tule tulosta, koska alueelta puuttuvat työpaikat korkeasti koulutetuille. Heitä tulee aika ajoin satunnaisesti pätkätyön perässä, mutta kun ei jatkossa ole tarjolla pysyvää paikkaa, tai perheen toisellekin osapuolelle töitä, lähtevät he useimmiten takaisin etelään. Porukasta pitäisi pystyä pitämään kiinni. Rukan alueen kehitys ja Naturpoliksen kehitys 1990->viitoittavat tietä 2030 ratkaisuille. Pitää verkottua ja rakentaa uudenlaista lisäarvoa, joka perustuu osittain science fictioniin. Niin se Nokiakin tehtiin. Tulisi oleellisesti parantaa yhteistyötä yli maakuntarajan. Seuraavalla ohjelmakaudella (2013 +) Itä- ja Pohjois-Suomi ovat samaa NUTS2-aluetta, mikä parantaa edellytyksiä ylimaakunnalliselle yhteistyölle. Halutaan kyllä selvitä ja kehittyä, mutta ollaanko laitettu itseä likoon? Yhdessätekemisen meininki puuttuu? ( tai puuttunut aiemmin). nuorison kouluttaminen yhteisillä varoilla ja pantti siitä, että hän palaa Koilismaalle yrittäjänä, haravoidaan gallupein, ketkä halauavat ko koulutuspalvelua tietyille aloille ja sitoutuvat hyödyntämään saamansa opin koilismaalla 5-10 vuodeksi Mahdollisuudet (ulkoiset) 1 = Aallon rakentaminen Niskakoskeen (maailman cup -tasoinen paikka) 2 = Aasian hiihtokeskukset, esim. Himalaja 3 = Biomassan hyödyntäminen energiana, muut hyödyntämiskohteet 4 = CO2-kampanja, luodaan positiivinen hiilijalanjälki (esim. lentoliikenteen päästöjä kompensoidakseen matkailija voi istuttaa puun) 5 = Globalisaation/maailmantalouden kasvun matkailua kasvattava vaikutus 6 = Helppo ja nopea tuleminen alueelle 7 = ICT-palveluiden tuotanto 8 = Ilmastonmuutos 9 = Kansainvälistyminen 10 = Koillis-Suomi nähdään kasvualueena 11 = Koskimelonta 12 = Koulutus 13 = Luonto 14 = Luontomatkailu 15 = Matkailijoiden ja asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen 16 = Matkailu 17 = Muualta tulevat ihmiset 18 = Rajattomat kehittämismahdollisuudet 19 = Sosiaalinen media

16 20 = Talvi tulee tulevaisuudessakin 21 = Tien varsien nähtävyyksistä verkoston luominen välittämään alueen rikasta matkailukuvaa ja viestintää 22 = Tutkimus, tuotekehitys, tuotteistus 23 = Uudet sukupolvet 24 = Vahva ja erilainen profilointi alueelle ja yrityksille 25 = Yhteiset palvelut matkailun kanssa 26 = Yhteys Venäjään ja rajan taakse n=195, A=13.73, M=14.00, Q1=8.00, Q3=20.00 Perustele vastauksesi. Alueelle yhteinen ilme, jota luodaan tietoisesti ja joka näkyy joka paikassa. Luontoystävällinen, hyvän elämän keskusalue. Harrastajia on miljoonia Euroopassa vesilajeihin - meillä on suorituspaikkoja mutta ei tuotteita 1. Pitää rakentaa oma demonstraatioverkko kuntoon2. Sitten lähteä hyvin valikoituun kasvumarkkinaan (Aasia)jossa rahoitus ja kumppanuudet avaintekijä Muurmanski ja Kuola sekä laajemmin Venäjä Uhat (ulkoiset) 1 = Aluetta ei tunneta kansainvälisesti 2 = Ei seurata aikaa 3 = Elinkeinoelämän hiipuminen globaaleiita syistä (sää, ilmasto, turvattomuus, terrorismi, työttömyys, rahan ja materian arvon romahtaminen, energian hinnan nousu tms. syystä) 4 = Globalisaatio 5 = Häviäminen kilpailussa Etelä-Suomelle 6 = Ilmastonmuutos (esim. lumen vähyys) 7 = Jäädän junasta, ei seurata aikaa 8 = Maailmantalouden kehitys 9 = Ympäristökatastrofi 10 = Ydinmateriaali Murmanskin alueella 11 = Muuttoliike 12 = Ohuet matkustajavirrat vievät lentoyhteydet 13 = Polarnie Zorin ydinreaktorit Kantalahdessa 14 = Rajaseutu ja protektionismiin liittyvät asiat 15 = Raju keskittymiskehitys palvelurakenteissa 16 = Saavutettavuus mielikuva pysyy kalliina ja hankalana 17 = Sisäinen erimielisyys 18 = Uskalluksen puute 19 = Verotus ja maksut 20 = Ympäristöonnettomuus kaivosteollisuudessa 21 = Yrittäjyyttä koskevat rajoittavat lainsäädännölliset päätökset 22 = Öljykatastrofi esim. Vienan merellä tai Jäämerellä n=168, A=10.43, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00 Perustele vastauksesi. Koillismaa seuraa aikaansa ja yrittää, mutta ulkoisille uhille ei voi mitään, niitä tulee aina. Luottamukselliset suhteet tässä suhteesa Venäjälle tärkeät, että on jyvällä kun jotain tapahtuu Häviämistä Etelä-Suomelle ei ole näköpiirissä: Ruka, talvinen ja kesäinen Kuusamo, joet ja erämaat jne.muurmanskin atomivoimalat voivat olla jonkinmoinen uhka. BOSTONIN TUOTEPORTFOLIO -ANALYYSI Bostonin portfolioanalyysissa lähtökohta on, että tuotteilla on elinkaari. Tietyssä vaiheessa tuote on 1. Kysymysmerkki, kehittymässä oleva, sen markkina-osuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on vähäinen, mutta kasvu nopeaa. Seuraavaksi tuote voi muuttua n 2. Tähtituotteeksi, sen markkinaosuus on suuri, se merkitsee yritykselle tai alueelle paljon, sen kasvunopeus on suuri. Tuote ei ole kuitenkaan vielä välttämättä tuottava, vaan vaatii ulkopuolista rahoitusta, kassavirtaa, jota tulee 3. Lypsylehmä tuotteista. Tähän kategoriaan kuuluvat tuotteet, klusterit tai toimialat, jotka ovat suuria, niin markkinaosuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on suuri. Kate on pientä, mutta volyymi tuottaa yritykselle tai alueelle sillä hetkellä tärkeimmän kassavirran mm. tähtituotteiden kehittämiseksi. Tähtiklusteri-tuotteet muuttuvat aikanaan lypsylehmätuotteiksi. Neljäntenä ryhmänä on 4. Lemmikit tai kulkukoirat, joiden markkinosuus tai volyymi on pientä ja kasvunopeus on pieni niin ikään. Oikeastaan näitä tuotteita ei pitäisi olla välttämättä olemassa, tämä edustaa tuotteen elinkaaren päätä ja ajoissa luopuminen voisi olla perusteltua. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen perusteella saatiin melko selkeä kuva keskeisten tarkastelussa olevien teemojen sijoittumisesta em. neljässä näkökulmassa tällä hetkellä (v. 2010):

17 Kysymysmerkki/"Auringon nousun alat": Kaivostoiminta (76%, 13), ICT (73%, 8), Ympäristö ja energia (70%, 12), Luonnontuoteala (67%, 10), Sijoittamispalvelut (55%, 6) Tähtituotteet/"Tähtiklusterit": Matkailu (50%, 11), Ympäristö ja energia (24%, 4) Lypsylehmät/"Suuret ja vahvat": Metsätalous (61%, 11), Hyvinvointi (43%, 6) Lemmikit: SIjoittamispalvelut (27%, 3), Luonnontuotteet (20%, 3) 12. Sijoita alla olevat klusterit/tuotealueet nelikenttään Koillis-Suomen vuoden 2025 mukaisessa tilanteessa. Voit keksiä myös omia nimikkeitä tai tarkentaa ao. nimikkeiden sisältöä. Matkailu, Metsäklusteri, Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto, Kaivostoiminta, Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, ICT, Hyvinvointi, Ympäristö- ja energia (sis. energian säästö), Metalli- ja konepajateollisuus, Luovat alat ja kulttuuri, Käsityöala Kysymysmerkki (markkinaosuus matala, kasvunopeus korkea) kaivostoiminta Käsityöala, sijoittamispalvelut, luovat alat ja kulttuuri, metalli- ja konepajateollisuus Ympäristö ja energia, Luontomatkailu, Luomu, Luovat alat ICT, Luonnontuotteet ICT Hyvinvointi Luovat alat ja kulttuuri Luovat alat ja kulttuuri, alueellistaminen Yhteydet Venäjälle Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto, Kaivostoiminta, Ympäristö- ja energia Luovat sisältöalat, luonnon luomu- ja lääketuotteet, jää ja lumi ympäristö- ja energia, elintarviketuotanto Kaivostoiminta, luovat alat ja kulttuuri, käsityö, luonnontuotteetj alkutuotanto Kaivostoiminta, ympäristö ja energia Luonnontuotteet, Sijoittamispalvelut Alkutuotanto, Puun jalostaminen luovat alat ja kulttuuri, hyvinvointi, ympäristö- ja energia kaivostoiminta Kaivostoiminta, hyvinvointi, luovat alat ja kulttuuri Kaivostoiminta, ICT, Ympäristö ja energia, Luonnontuoteala kaivostoiminta luonnontuotteet Kaivostoiminta, Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, metsäklusteri luonnontuoteala kaivostoiminta, luonnontuotteet Metalli- ja konepajateollisuus kaivostoiminta Kaivostoiminta ICT, metalli ja konepaja, hyvinvointi Luovat alat ja kulttuuri Tähtituotteet (markkinaosuus ja kasvunopeus korkea) luonnontuotteet Ympäristö ja energia, luonnontuotteet, elintarviketuotanto, ict, hyvinvointi Metsäklusteri metalli- ja konepajateollisuus Matkailu Kaivostoiminta Matkailu Metsäklusteri kv-hyvinvointi, hyvän olon hiljaisuuden ja luontotilat, älyrakentaminen (pohjoinen asuminen) luonnontuotteet, hyvinvointi, Matkailu, hyvinvointi, metsäklusteri, Matkailu Matkailu, (kaivos??) Kaivostoiminta matkailu. luonnontuotteet yms, kaivostoiminta, matkailu Matkailu, kaivostoiminta, luovat alat ja kulttuuri Metsätalous, matkailu matkailu Matkailu,palvelut Luovat alat ja kulttuuri, käsityöala, hyvinvointi matkailu matkailu, metsä, elintarvike Matkailu matkailu Maatkailu Luovat alat, elintarviketuotanto, luonnontuotteet Matkailu Lypsylehmä (markkinaosuus korkea, kasvunopeus matala) matkailu matkailu, alkutuotanto, kaivostoiminta, metsäklusteri Matkailu kaivostoiminta, Metsäklusteri, energiatuotanto, matkailu Metsäklusteri Ympäristö- ja energia Matkailu, kaivostoiminta Puu, elintarviketuotanto Matkailu Matkailu, metsäjalostusklusteri, metalli-konepaja matkailu, ict metalli-ja konepaja, ympäristö- ja energia Metsätalous Metsäklusteri, hyvinvointi matkailu Metsätalous metsäklusteri metsäklusteri metsäklusteri, Maatalous/luonnontuotteet, kauppa metsäklusteri, tavallisuus Matkailu

18 kaivostoiminta matkailu, metsä, ict, Luonnontuotteet+Alkutuotanto+Elintarviketuotanto metsätalous Metsätalous Matkailu, metsöklusteri Metsäklusteri Lemmikit (markkinaosuus ja kasvunopeus matala) metsäklusteri Metalli- ja konepajateollisuus käsityöala, alkutuotanto, luonnontuotteet Kaivostoiminta Metalli- ja konepajateollisuus Käsityöala ympäristö ja energia, alkutuotanto ICT Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, Käsityöala sijoittaminen, käsityöt, kulttuuriteollisuus metsäklusteri, luovat alat ICT, Maatalous ICT, (Metalli- ja konepaja sijainti riippuu kaivoksien käynnistymisestä), luovat alat Luonnontuoteala käsityöala, metalli- ja konepajateollisuus, sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, ICT elintarviketuotanto sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, luonnotuotteet+alkutuotanto+elintarviketuotanto luonnontuotteet, luovat alat Metalli- ja konepaja, Ympäristö ja energia ympäristö ja energia hyvinvointi, luovat alat ja kulttuuri, käsityö Luovat alat ja kulttuuri luonnontuoteet Luonnontuotteet käsityöala, sijoittamispalv, Metalli- ja konepajateollisuus Perustele valintojasi. Periaatteessa nämä pitäisi saada toimimaan yhdessä yhden brandin alla; kvkokonaismarkkinaosuus kasvaisi Nämä jutut menevät liian vaikeiksi! En osaa vastata. 13. Valitse 3 klusteria/teemaa ja kuvaa ne 1-3 tuotealuetta, joiden volyymi/työllistävyys kasvaa eniten vuoteen 2025 mennessä (toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuusvaihtoehdossa, jos kaikki menee kohdalleen; tuotaalueita esim. matkailussa ravintolapalvelut, ohjelmapalvelut tms. jne. omin sanoin) 1. Klusteri/tuotealue: tsti Luovat alat kaivosklusteri matkailu Matkailu Matkailu Kaivostoiminta energia ja puu matkailu matkailu matkailu/palvelu matkailu matkailu matkailu Kaivos Kaivostoiminta MATKAILU matkailu Kaivpstoiminta 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: tsti Elokuvatuotanto kaivostoiminta, malmin kuljetus ja rikastaminen hyvinvointi, palvelut kv. matkailu Tuotteet Venäjälle, talvimatkailu, syksyn aktiviteetit Maaperän mineraalit, jalometallit uudet enrgiat, puun jalostaminen, metalli laadukkaat sisällölliset ohjemlapalvelut luontomatkailu, ohjelmapalvelut erilaisetmatkailuun liityvät palvelukokonaisuudet ohjelmapalvelut, elämystuotanto, tuotteistetut kulttuuripalvelut Metsätalous: energiapuu mökit, hotellit, kotimajoitus Matkailu kaivostyövoma, alihankinta ja logistiikka kaivos, palvelut, ympäristö ja energia Ohjelmapalvelut, Majoitustoiminta ja ravintolapalvelut ohjelmaåalbvelut, tuotteistettu hiljaisuus kulta, kupari, vanadiini 2. Klusteri/tuotealue: Matkailu Infrastruktuuri ict Kaivostoiminta Elintarvike Matkailu kv-hyvinvointi ja matkailu kaivostoiminta kaivostoiminta kaivostoiminta kaivostoiminta metsä palvelut Ympäristö ja energia sijoittaimispalvelut HYVINVOINTIPALVELUT metsätaöous

19 matkailu 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: Luontomatkailu, moottoriton vesiliikunta Kaivosrakentaminen, logistiikka infran rakentaminen etätyöt, nettipalvelujen tuotanto 2 kaivosta alueella Kalajalosteet, meijerituotteet, ristatuotteet Luontomatkailun vahvistuu ohjelmapalveluissa, vastaanottavainen kulttuuri, matkailu, hyvinvointipalvelut, luonnontuotteet rakentaminen ja louhiminen vars. toiminta, maansiirtoyrittäjyys, palveluyrittäjyys, konepajatoiminta alihankinta, kuljetus, luonnonvarat lisää uusia kaivoksia, yksityinen palvelutuotanto, julkiset terveyspalvelut Matkailu: luontomatkailu, rajan ylittävä matkailu kaikenlainen pienyrittäjyys Kaivostoiminta korjuu, korjuulaitetuotanto, biopolttotekniikka valtion yhtiöt, isot yritykset, etätyö Hierontapalvelut, Kylpyläpalvelut, Kehon kokonaisvaltainen hoito jatkojalostus kv kilpailut, pienet erityisryhmät 3. Klusteri/tuotealue: Elintarviketuotanto Matkailu luonnontuotteet ICT Puujalostus Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto älyrakentaminen luovat alat ja kulttuuri puuala metsä luovat alat ja kulttuuri kaivos ohjelmapalvelut matkailu hyvinvointi KAIVOSTEOLLISUUS luonnonmtuotteet metsä 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: Superfoodit, kalat, riista hiihtokeskukset, erämaamatkailu marjatuotteet, kalat Sisältö/palvelutuotanto Jalostusasteen nosto, hirsitalotuotteet Arvokkaat luonnontuotteet, luomutuotteet (puhtaus), korkeatasoiset liha- ja kalajalosteet pohjoinen asuminen, rakenentut älytilat, tivi-tekniikka integroituna matkailuun energiapuun käytön lis, puun jatkojalostus sahateollisuus, puun jatkojalostus elokuvatuotannot, kulttuuritapahtumat, uniikit kalliit erikoistuotteet aidossa vaujesati saavutettavassa luontoympäristössä Kauppa: matkailijoita palveleva vähittäiskauppa rohkeita muista poikkeavia palveluita esim. levillä maisemahotelli Luovat alat ja kulttuuri elämys, turvallisuus, hyvinvointi liikunta, hemmottelu, luonto Kaivostyöpaikat, Malmin rahtiliikenne, Rakentaminen luomutuotteet, funktionaalinen tuoka energia, hirsitalot Tallennettuasi vastauksesi, pääset jatkamaan vastaamista suoraan II osioon tästä: Horisontaaliset, kaikkia aloja palvelevat teemat TAUSTATIEDOT (pakollinen) 14. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=24, A=1.33, M=1.00, Q1=1.00, Q3= Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=24, A=1.58, M=2.00, Q1=1.00, Q3= Vastaaja

20 1 = nainen 2 = mies n=24, A=1.63, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 II HORISONTAALISET, KAIKKIA ALOJA PALVELEVAT TEEMAT PIEN- JA PERHEYRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN Koillis-Suomen alueella on useita kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja huippuluokan perheyrittäjiä. Tämä on tullut ilmi Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella. Alueella on valtion tai pörssiyhtiöiden työpaikkoja suhteessa vähemmän kuin suurissa keskuksissa. Perheyrittäjyys on siten alueen ylivoimatekijä. Perheyrittäjyys myös alueella on ylisukupolvista, monissa keskeisimmissä alueen yrityksissä on tehty sukupolvenvaihdoksia. Fakta on fakta tulkinnasta riippuen. Perheyrittäjyyskin voi näyttäytyä erilaiselta katsojasta riippuen. On kuitenkin syytä pysähtyä pohtimaan jaettua käsitystä tästä teemasta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia alueelle. Mistä perheyrittämisessä on pohjimmiltaan kysymys? Onko kysymys materiaalisista vai henkisistä arvoista ensisijaisesti? Onko kysymys pohjimmiltaan vastuunottamisesta? Onko väärin, että aktiivisuudesta palkitaan? Mikä on perheyritysten alueisiin sitoutuneisuus verrattuna esim. pörssiyhtiöihin? Mikä on perheyrittäjyyden todellinen yhteiskuntavastuu? Voivatko kunnat ratkaista kaikkia alueen haasteita? Millaisessa ilmapiirissä perheyrittäjyys kehittyy ja voimistuu? Mikä on meidän itse kunkin vastuu perheyrittäjyyden parantamiseksi? Perheyrittäjät alueella itse kokevat, että kyseessä on kova työ ja hyvä elämä. 17. Miten ymmärrät perheyrittäjyyden olemuksen? Mikä merkitys perheyrittäjyydellä on Koillis-Suomen alueelle? Perheyrittäminen voi olla perheen elämänmuoto, Perheyrityksessä voi työskennellä useiden sukupolvien edustajia. Nuoremmilla edustajilla on hyvä koulutus tai ovat kouluttautumassa. Perheyrityksellä on usein jo jatkumo turvattuna omasta takaa. Perheyrittäjyydellä ei taida olla alueella sen suurempaa roolia tai osuutta yrittäjyydestä kuin muillakaan alueilla Suomessa. Luulen. testi TSTI Perheyrittäjät ovat yhteiskuntavastuullisia, paikkakuntaansa sitoutuneita ja kehittämishaluisia. He haluavat panostaa paikkakuntalaisten työllisyyteen, eli arvot ovat kaikin puolin kohdallaan pörssiyhtiöihin verrattuna. pienyritystoiminta tulee kasvamaan ja siinä erityisesti perheyrittäjät ovat merkittävässä roolissa. perheyrityksiä tulee olemaan kaikilla aloilla, ei vain matkailu ja luontotaloudessa. omaehtoinen selviytyminen ja pärjääminen tulee voimistumaan Suuri merkitys. Yrittäjyyden pohja alueella. Yllättävän vahva pohja, pitäisi selvittää tarkemmin taustoja miksi juuri meillä on näin ja sen pohjalta miettiä, onko tästä meille keihäänkärjeksi Perheyrittäjyys on perheen ja suvun ylisukupolvista yrittäjyyttä ja vastuuta yrityksen ja sen tuotteiden kehittämisestä. Ensisijainen mekitys Koillis-Suomelle. Perheyrittäjyys on perheen ja suvun ylisukupolvista yrittäjyyttä ja vastuuta yrityksen ja sen tuotteiden kehittämisestä. Ensisijainen mekitys Koillis-Suomelle. Vahva motivaatio, usko omaan tuotteeseen tai palveluun ja terve ylpeys omasta tekemisestä ja osaamisesta. Sitoutuminen, tehdää nsilloin kun on tarve ja kysyntää oli aika tai paikka mikä tahansa. Merkitys tällä hetkellä vähäinen, merkityksen kasvupotentiaali valtaisa. Perheyrittäjyyden perusta on kaikenlaisessa yksityisyrittäjyydessä. Se on ensisijaisesti taloudellisista intresseistä kumpuavaa, mutta suotuisissa tapauksissa perheestä useampi henkilö on mukana ja uudet sukupolvet jatkavat yrittämistä. Alueella ei ole vahvaa perheyrittäjyyttä laajemmin, perinteistä maataloutta lukuunottamatta. Tällä en väheksy esim. Korpuan, Pentikäisten tai Virranniemen perheiden toimintaa, kaikki he ovat kaikissa mittasuhteissa esimerkillisiä. - Merkittäviä yrityksiä on muutama. Mitenkä jatkajat ja ovatko valmiita ottamaan riskejä? Erittäin tärkeää jatkumoa, jo oleville palveluille ja uusia ideoita nuorilta Merkitys keskeinen, perheyrittäjyys voimavara haja-asutusalueilla Perheyritys on sitoutunut omaan alueeseensa. On Koillis-Suomelle erittäin tärkeä asia jatkossakin. Energiaa, ei autokaan kulje ilman moottoria Perheyrittäjyydessä useampi saman perheen jäsenistä saa elantonsa yrityksestä. Yrittäjyyden jatkuessa perheessä, saadaan seuraavakin sukupolvi sidottua alueelle. monesti se onkin ainoa työllistymistie. Tosi tärkeä; usein persoonallista, paneutumiseen ja intohimoon liittyvää, alueeseen sitoutuminen usein huippua, kannustava ja arvostava ilmapiiri + konkreettinen tuki tarpeen Perheyrittäjyys on vastuunkantoa alueesta ja sen ihmisistä. Se on vastuunkantoa tulevista sukupolvista. Tätä kautta niin ilot kuin surut jäävät alueelle ja sen vuoksi tällaista liiketoimintaa tulee tukea. Kasvatus yrittäjyyteen lähtee lapsesta eli arvostakaamme alueemme yrittäjiä. He ovat olleet rohkeita ja työllistäneet itsensä sekä työllistävät muita. Toiminnan perusta. Siihen asiantuntijuuden käytön mahdollistaminen. Mahdollisimman korkean nautinnon tuottaminen kohteelle. Pilottihaastatteluissa esitetyistä toimintatapaan liittyvistä heikoista signaaleista selvästi eniten kannatusta sai pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen. Teema on päätetty nostaa tässä esille omalla otsakkeellaan / alateemallaan, jotta se saisi paremman huomioarvon. Yrittämisen olemukseen kuuluu riskinotto. Pienyrityksiä on pidetty talouden uudistusten ja innovaatioiden lähtökohtana. Riskinotto mahdollistaa uusiutumisen. 18. Arvioi, millaista riskinottoa pitäisi Koillis-Suomen alueella sen asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa eniten vahvistaa. Anna painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä, 5=erittäin tärkeä) n=21, A=4.62, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2. Yrjö Myllylä Palaute-Delfoi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.2008 Lähde: Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010

Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 14.11.2010 Outi Raatikainen MUISTIO / TYÖPAJA, LOHJA Työpaja luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin tueksi 4.11.2010 Paikka: Lohja, Lykesin tilat 1. Työpajan ohjelma: klo 12.00-12.15 klo 12.15-12.30

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2008 PÄIVITYKSET\ELINKEINO-OHJELMA.doc 1 Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan suotuisa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot