ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA HUOMAUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VASTINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA HUOMAUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VASTINE"

Transkriptio

1 mkhall (84) ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA HUOMAUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VASTINE Sisältö Yleistä tästä asiakirjasta... 2 Yleisvastine koskien alueiden valintakriteerejä... 3 Yleisvastine osallisten palautteeseen... 6 Etelä-Savon kuntien palaute... 8 Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa... 8 Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa... 8 Enonkosken kunta... 8 Heinäveden kunta... 9 Juvan kunta... 9 Mikkelin kaupunki Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta Puumalan kunta Savonlinnan kaupunki Valtion viranomaisten ja laitosten palaute Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Museovirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Pääesikunta Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Metsähallitus Itä-Suomen AVI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, tukes Liikennevirasto Naapuriliittojen ja kuntien palaute...28 Keski-Suomen liitto...28 Pohjois-Savon liitto...28 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto...30 Leppävirran kunta...30 Energia-alan toimijoiden palaute...31 Fingrid Oyj...31 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy...31 TuuliSaimaa Oy...31 Airice Oy...33 UPM-Kymmene Oyj...35 Tornator oy...35 Muiden lausunnon antaneiden palaute...38 MTK Etelä-Savo ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi...38 Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri...42 ProAgria...43 Lausuntoa eivät jättäneet...44 Osallisten palautteet...44 Heinäveden Kangaslamminmäkeä, Tynnörmäkeä ja Kangasmäkeä koskevat palautteet...44 Heinäveden Sarvikumpu-Sopakkoa koskevat palautteet...59 Puumalan Konnalamminmäkeä koskevat palautteet...61 Rantasalmen Parkumäen itäpuolista aluetta koskevat palautteet...68 Kooste palautteen pohjalta kaavan valmisteluaineistoon tehtävistä muutoksista...83 Lausuntopyyntöjä lähetettiin päivätyllä kirjeellä 65kpl. Lausuntopyyntöön vastasi 38 tahoa. Valmisteluaineisto oli nähtävillä välisen ajan. Kirjallisia palautteita tuli 39 kpl. Sitä antoi 115 henkilöä ja 3 yhteisöä.

2 mkhall (84) Yleistä tästä asiakirjasta Tähän asiakirjaan on koottu kokonaisuudessaan valmisteluvaiheen kuulemisessa maakuntaliittoon saapuneet lausunnot sekä osallisten palautteet. Lausunnot ja palautteet ovat lyhentämättöminä taulukon vasemmassa sarakkeessa. Taulukon oikeassa sarakkeessa on maakuntaliiton vastine palautteesta värein korostettuihin kohtiin. Värejä on käytetty palautteen ryhmittelyssä lausunnoissa. Palaute on ryhmitelty seuraaviin seitsemään ryhmään: Kaavajärjestelmää ja eri kaavatasojen roolia koskeva palaute Alueiden valintakriteerejä koskeva palaute Kaavamääräyksiä koskeva palaute Selvityksiä, vaikutusten arviointia ja asiakirjojen täydentämistä koskeva palaute Kaavassa osoitettavia alueita koskeva palaute Kuulemisen järjestämistä koskeva palaute Etelä-Savon maakuntakaavan muuta täydentämistä koskeva palaute Koska alueiden valintakriteereitä koskevia palautteita tuli runsaasti, on tämän palautteen vastine koottu selkeyden vuoksi seuraavaan kappaleeseen yhtenäiseksi yleisvastineeksi. Tähän viitataan taulukossa lausuntokohtaisissa vastineissa. Lisäksi osallisten palautteen osalta on tehty myös yleisvastine, johon viitataan taulukon osalliskohtaisissa vastineissa. Kooste palautteen perusteella kaava-asiakirjoihin tehtävistä muutoksista on tämän asiakirjan lopussa.

3 mkhall (84) Yleisvastine koskien alueiden valintakriteerejä Saadussa palautteessa on otettu kantaa potentiaalisten alueiden valinnassa käytettyihin kriteereihin. Eniten palautetta tuli kriteerien 1, 2, 3 ja 4 eli tuulisuus-, tuulipuiston koko-, voimalinjaetäisyys- ja asutusetäisyyskriteerin osalta. Seuraavassa on yleisvastine koskien kriteereitä. Kriteeri 1, Tuulisuus (Vuotuinen keskituuli tuuliatlaksen tai maastomittausten perusteella vähintään 6.4m/s 100 m korkeudella.) Tuulivoimatoimijat ottivat lausunnoissaan kantaa kriteeriin 1. Lausuntojen mukaan tuulisuutta tulisi tarkastella kriteerissä tarkasteltua korkeammalta. Maakuntakaavan lähtökohtana on käytetty ilmatieteenlaitoksen tuuliatlaksen tietoja. Maakuntaliitolla on käytössään tuuliatlaksen yleispiirteiset 2,5 km ruutukoolla tuotetut vuotuisen keskituulitiedot 100 ja 150 metrin korkeuksilta. Kriteerin pohjana on käytetty 100 m korkeudelta määriteltyjä tuuliatlaksen tietoja 150 m tietoja lisäksi hyödyntäen. Maakuntakaavatarkastelussa on valittu lähtökohdaksi tuuliatlaksen 100m keskimääräinen korkeustaso, koska tuuliatlaksen 150m korkeustieto ei anna erityistä lisäinformaatiota vaan molemmissa korkeuksissa tuuliatlaksessa korostuvat samat alueet. Tuulisuuden lisäksi maakuntaliitto on analysoinut maaston paikallisia korkeusvaihteluja, koska tuuliatlaksen korkeustiedot ovat karkeita yleistyksiä kunkin 2,5 km ruudun keskimääräisestä maastonkorkeudesta. Sen tiedon valossa, mikä maakuntaliitolla on käytettävissä, ei kriteeriä 1 ole tarpeen muuttaa, sillä tavoitteena on ollut nimenomaan löytää potentiaalisimmat alueet.

4 mkhall (84) Kriteeri 2, Tuulipuiston koko (Maakuntakaavaan merkittävän tuulipuiston tulee soveltua vähintään seitsemän suurvoimalan sijoittumiseen.) Kriteeriä 2 on esitetty lausunnoissa suurennettavaksi 10:en voimalaan, pienennettäväksi 5:en voimalaan sekä poistettavaksi kokonaan. Pienentämisen perusteluna on ELY-keskus tuonut esille Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttämisen ja turvaamisen. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen turvaa riittävässä määrin maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Lisäksi on Vuoksen vesistöalueen luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön kannalta keskeiset vesistöaltaat jätetty pääosin tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Kriteerin raja-arvoin suurentamisen perusteluna Savonlinnan kaupunki ja Tornator on tuonut esille kriteerin yhtenäistämisen YVA-lainsäädännön kanssa. Maakuntaliitto katsoo, että mm. maisema-arvojen turvaaminen saattaa edellyttää keskeisten vesistöalueiden ympäristössä YVA-asetuksen 10 voimalan tai 30 MW:n tuulipuistoja pienempienkin suunnitelmien yhteydessä erityistä suunnittelutarkkuutta ja pitää tämän vuoksi 7 voimalan rajaa yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen tarpeellisena ja perusteltuna ratkaisuna. Saadussa palautteessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi kriteeriä 2 eli kokokriteeriä olisi syytä muuttaa. Kriteeri 3, Etäisyys suurjänniteverkkoon (110kV) (Enintään 1 km:n etäisyys olemassa olevaan verkkoon tai voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun verkon laajenemiseen.) Useassa lausunnossa on kritisoitu voimakkaasti valmisteluaineiston kriteeriä 3. Lausunnoissa on pidetty 1km:n voimalinjaetäisyyttä perusteettomana ja kriteerin muuttamista selvitysaineistossa käytettyyn 10 km:iin esitetään useassa lausunnossa. Etäisyyskriteeri on perusteltua muuttaa 1 km:sta 10 km:iin. Oheisessa kartassa on esitetty nykyisten ja suunniteltujen 110 kv:n linjojen 10 km etäisyysvyöhyke vaaleanpunaisella ja tarkastelussa olleet 19 aluetta sekä Tornatorin esittämä Leipämäki-Torninmäki-alue. Kartan perusteella voidaan todeta, että Leipämäki-Tornimäki-alue sijoittuu huomattavan kauas voimalinjoista. Kun lisäksi otetaan huomioon alueen sijainti Koloveden kansallispuiston ja valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin maisema-alueen välittömässä läheisyydessä, tulisi todennäköisesti varsinaisten voimaloiden rakentamisen lisäksi voimalinjayhteyden rakentamisesta aiheutumaan haitallisia vaikutuksia arvoympäristöihin. Tämä vuoksi aluetta ei ole perusteltua osoittaa maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon ensisijaisesti soveltuvana alueena. Tähän johtopäätöksiin on päädytty kaavan selvityksissä. Muista tarkasteltavista alueista 12 sijoittuu siten, että voimalinja joko kulkee niiden kautta tai alle 1km etäisyydellä alueesta. Nämä ovat Kangaslamminmäki, Tynnörmäki, Kangasmäki ja Sarvikumpu-Sopakko Heinävedellä, Syvälahti-Hanhijärvi, Savonrannan kk, Laukunkangas ja Savonlinnan Pihlajaniemi Savonlinnassa sekä Sahalahti1, Sahalahti2 ja Konnalamminmäki Puumalassa. Nämä alueet siis täyttävät 1 km etäisyyskriteerin. Savonrannan kk-alueen kriteerin tulkinnassa on ollut kaavan valmisteluvaiheessa virhe. Alue täyttää myös tiukan 1km voimalinjaetäisyyskriteerin ja se tulisi lisätä maakuntakaavaan potentiaalisena alueena, sillä se täyttää muut kriteerit. Kangaslamminmäen, Kangasmäen, Sarvikumpu-Sopakon, Syvälahti-Hanhijärven, Laukunkankaan ja Konnalamminmäen osalta alueet ovat olleet valmisteluvaiheessa kaavaan valittuina alueina. Savonlinnan Pihlajaniemen, Sahalahti 1 ja 2 alueen osalta alueiden osoittamista on tutkittu uudelleen. Uudelleen tutkinnan ja 4.4. pidetyn ohjausryhmän kokouksen pohjalta lisätään Savonlinnan Pihlajaniemen aluekaavaan, mutta rajataan sitä vesistömaisemavaikutusten pienentämiseksi pienemmäksi idässä ja etelässä. Sahalahden alueiden osoittamiselle kaavassa ei ole maisemallisia edellytyksiä. Loppujen alueiden osalta etäisyydet lyhimmillään linnuntietä ovat seuraavat: Heinäveden Valamo 1,5km, Enonkosken kk 3km, Kerimäen Pihlajaniemi 4,3km, Kerimäen Anttola 2,5km, Sulkavan Iiniemi 6,5km, Puumalan Sahalahti3 3,9km ja Puumalan Junnimäki-Luukkolansaari 2,7km. Näistä voimalinjaetäisyys oli ainoa syy jättää alue pois valmisteluvaiheessa kaavakartalta vain Enonkosken kk:n alueen osalta, kuten kaavaselostuksen sivujen taulukosta selviää. Muiden alueiden osalta poisjättämiseen oli myös muita kaavaselostuksessa esitettyjä syitä. On perusteltua lausunnoissa esitetyillä perusteilla muuttaa kriteeri 3 kaavan selvityksissä käytetyn mukaisesti 1 km:sta 10 km:iin ja tämän seurauksena osoittaa Enonkosken kk-alue kaavakartalla.

5 mkhall (84) Kriteeri 4, Etäisyys asutuskeskuksiin, asutukseen ja loma-asutukseen (Alueiden ympärille jää vähintään 1000m etäisyys lähimpiin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin. Tutkittavan alueen sisällä voi olla yksittäisiä asuinrakennuksia.) Kriteeriä 4 on useassa lausunnossa esitetty muutettavaksi. Lausunnonantajat ovat pitäneet kriteeriä sekä liian isona että pienenä. Tämän kriteerin kohdalla on hyvä tiedostaa maakuntakaavan rooli, eli osoittaa tuulipotentiaalia tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi. Asutusetäisyys tässä kaavassa koskee ensisijaisesti yleispiirteistä poisrajaamista. Kriteerissä ei ole kyse etäisyydestä voimaloihin, joiden sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, vaan asutuksen etäisyydestä jatkosuunnittelun kohteiksi esitettäviin alueisiin. Varsinaiset asutuksen ja voimaloiden väliset etäisyydet melu- ja välkemallinnuksineen ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa hankesuunnittelussa. Saadussa palautteessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi kriteeriä 4 eli asutusetäisyyskriteeriä olisi syytä muuttaa.

6 mkhall (84) Yleisvastine osallisten palautteeseen Maakuntakaavan tarkkuustaso Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma (Maankäyttö- ja rakennuslaki 25 ). Kaavoituksessa selvitykset ja vaikutusten arviointi suhteutetaan aina kaavatason tarkkuuteen. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi on yleispiirteistä. Selvitysten lähtökohtana oli Tuuliatlas ja sen antama tieto alueen tuulisuudesta lisättynä korkeustiedoilla. Osa selvityksistä on perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavoituksen taustaselvityksiltä vaaditaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja edelleen, että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Etelä-Savon tuoreessa maakuntastrategissa on puolestaan linjattu, että Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa siten myös tehtävät selvitykset ja analyysi toteutetaan yleispiirteisesti. Samalla suunniteltu maankäyttö yhteen sovitetaan alueen erityispiirteisiin. Tässä on käytetty apuna valintakriteeristöä, jonka avulla yleisellä tasolla tuulivoimapotentiaalin sijoittelussa on huomioitu mm. asutuksen häiriöiden minimointi sekä maiseman ja luonnon erityisarvojen turvaaminen. Tarkemmat yksityiskohtaiset selvitykset tuulivoiman osalta toteutetaan hankesuunnittelussa, jolloin voidaan hankkeessa aiottujen voimaloiden suhteen arvioida ja minimoida vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu), ympäristöön, maisemaan sekä luontoarvoihin. Tällöin selvitetään mm. tarkasti, etteivät sijoitettavat tuulivoimalat aiheuta mm. melu- tai välkehäiriötä ympäröivälle asutukselle. Myös maanomistajakohtainen kuuleminen toteutetaan hankesuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistojen vaikutuksia on selvitetty kaikista teemoista siten kuin maakuntakaavoitukselta edellytetään. Myös tehty näkemäanalyysi on yleispiirteinen, esimerkinomainen ja teoreettinen maksiminäkemää osoittava havainnointi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan vaikuttaa näkemäalueen laajuuteen voimaloiden sijoittelulla ja lukumäärää vähentämällä. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut selvitykset eivät poista tarvetta tehdä yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä yksityiskohtaisempia selvityksiä. Yleispiirteisyys voidaan tulkita siten, että tehdyt analyysit ja vaikutustarkastelut antavat perusteet potentiaalisten tuulivoimaalueiden osoittamiselle maakuntakaavassa. Samalla ne muodostavat kattavan lähtöpohjan ja reunaehdot tarkemmalle jatkosuunnittelulle kunnissa. Maakuntakaavan tarkoitus Maakuntakaava osoittaa ne potentiaaliset alueet, joihin ison tuulivoimalamäärän jatkosuunnittelu olisi usean kriteerin perusteella mahdollista. Kaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden paikkoja. Kaavan taustaselvityksistä löytyvät tiedot tuulivoimaloiden alustavaksi sijoitteluksi. Tällä on pyritty arvioimaan yleisellä tasolla alueiden soveltuvuutta jatkosuunnitteluun. Selvityksissä käytetyt sijainnit tai voimalamäärät eivät ole lopullisia, vaan tämä täsmentyy mahdollisen tuulivoimapuiston hankesuunnittelussa kunnan yleiskaavassa. Tällöin on otettava lisäksi huomioon mitä maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä sanotaan. Voimalan/voimaloiden perustamiset vaativat vielä noin vuoden kestäviä tarkentavia tuulimittauksia ym. tutkimuksia. Hankesuunnittelussa myös pystytään arvioimaan tarkasti voimaloiden vaikutuksia ympäristöönsä kuten asutukseen ja sijoittamaan voimalat siten, ettei mm. melu- tai väl-

7 mkhall (84) kehäiriötä ympäröivälle asutukselle synny. Usean voimalan alueita ei siis perusteta pelkän maakuntakaavan perusteella tai sen perustaksi valmistuneilla selvityksillä. Potentiaaliset tuulivoima-alueet osoitetaan maakuntakaavassa alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinnällä. Tuulivoimapuistoalueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä, ei aluevaraus. Siten mahdollinen tuulivoimapuiston alue täsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai yleiskaavoitusta. Tällöin kunta viime kädessä päättää tuleeko maakuntakaavan tuulivoimapuiston alueelle tuulivoimaloita. Mikäli voimaloita suunnitellaan enemmän kuin 10 tai alueen ominaisuudet sitä muuten edellyttävät, tulee maakuntakaavan tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun merkitylle alueelle suunniteltavan hankkeen yhteydessä laatia kunnan yleiskaavan lisäksi hanketoimijan toimesta myös ympäristövaikutusten arviointi. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaava tavoitteena on aina yleispiirteinen ja strateginen suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat lähinnä yksityiskohtaiseen suunnitteluun eikä yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin ohjataan tuulivoiman jatkosuunnittelua kokonaisuutena maakunnassa. toimii ohjeena yleiskaavan laadinnalle. yhteensovitetaan tuulivoimapotentiaali muuhun maankäyttöön on olennaista arvioida ja tuoda päätöksenteon tueksi sellaista vaikutusten arvioinnin tietoa, jolla on todellista merkitystä kun selvitettävänä on yleispiirteinen jatkosuunnittelua ohjaava merkintä Yleiskaava (ns. tuulivoimayleiskaava) tavoitteena on aina yksityiskohtainen rakentamiseen johtava suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin suunnitellaan tuulivoima-alueen (tuulivoimapuiston) toteuttaminen voimalakohtaisesti. toimii rakennusluvan myöntämisen perusteena. yhteensovitetaan suunniteltavan tuulivoima-alueen tuulivoimalat muuhun maankäyttöön on olennaista arvioida ja tuoda päätöksenteon tueksi sellaista vaikutusten arvioinnin tietoa, jolla on todellista merkitystä kun selvitettävänä on rakennuslupiin mahdollistava merkintä Maakuntakaavan suhde maanomistukseen Maakuntaliiton tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan laatiminen. Yksityiskohtaisempi suunnittelu on kunnan toimintaa, samoin rakennusluvitus. Maakuntakaavan erityisominaisuutta kuvaava merkintä ei sido maanomistajaa toteuttamaan tuulivoimapuistoa alueelle. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja on täysin maanomistajan omasta tahdosta kiinni, haluaako hän lähteä yhteistyöhön tuulivoimatuotantoyhtiön kanssa. Ko. merkintä ei myöskään anna kenellekään oikeutta esim. lunastaa alueita tuulivoimatuotantoon. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tuulivoimalat ovat kaavoituksen ja rakennusluvan vaativia rakennuksia ja niiden toteutusta ja suunnittelua koskevat samat säännökset kuin mitä tahansa rakennusta.

8 mkhall (84) LAUSUNTO VASTINE Etelä-Savon kuntien palaute Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa Hirvensalmi, Joroinen, Kangasniemi, Mäntyharju, Sulkava Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa Pertunmaa Enonkosken kunta Kunnanjohtajan päätösehdotus: Enonkosken kunnanhallitus hyväksyy lausuntona teknisen lautakunnan esityksen ja sen lisäksi kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Maakuntahallituksen valmisteleman kriteeristön mukaan mm. yli 7 tuulivoimalan tuulivoimapuisto vaatisi maakuntakaavamerkinnän. Maakuntakaavamerkinnän puuttuminen estäisi yli 7 voimalan hankkeen toteuttamisen. Mikäli ryhdyttäisiin maakuntakaavan muuttamiseen, hidas ja jäykkä muuttamisprosessi johtaisi todennäköisesti samaan lopputulokseen. Maakuntakaavan pitää olla mahdollistava, eikä sillä pitäisi rajata tai rajoittaa ainakaan sellaisten elinkeinohankkeiden syntymistä, joita valtakunnallisesti pyritään edistämään ja tukemaan. Näyttää siltä, että Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaava on ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa (tuulivoiman edistämisstrategia jne.) Maakuntakaavassa pitäisi osoittaa vain potentiaaliset tuulivoimapuistoalueet ja mahdollisten hankkeiden ja tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä yleiskaavoituksessa ja YVA menettelyssä selvitetään hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Maakuntakaavan tehtävä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimakokonaisuuden ohjaaminen maakunnassa. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen tarvitaan turvaamaan maakunnan maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Maakuntakaavan ajantasallapito ja päivittäminen on jatkuvaprosessi. Maakuntakaavan päivitysprosesseja voidaan käynnistää joustavasti syntyvien tarpeiden mukaan. Mahdollinen maakuntakaavan muuttamistarve ei merkittävästi hidasta tuulivoimahankeprosesseja, joissa selvitykset kuten tuulimittaukset ja muuttolintulaskennat vievät hankesuunnittelussa joka tapauksessa perus hankeyleiskaavaa pidemmän ajan. Maakuntakaavan kriteereissä tehtävien muutosten seurauksena lisätään Enonkosken kk:n alue maakuntakaavaan. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan maakuntakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen erilaisia valtakunnallisia energia- ja alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaratkaisu turvaa uusiutuvan energiatuotannon tavoitteen Etelä-Savon osuuden toteuttamisedellytykset. Lisäksi ratkaisulla yhteen sovitetaan tuulivoiman toteuttaminen muiden alueidenkäyttötavoitteiden kuten liikenneturvallisuuden, puolustusvoimain toimintojen ja maiseman ja kulttuuriympäristön turvaamisen kanssa. Maakuntakaavalla luodaan puitteet yleiskaavoituksella ja tarvittaessa YVA-menettelyllä tehtävälle hankesuunnittelulle.

9 mkhall (84) Heinäveden kunta Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta, mutta kunnanhallitus esittää, että maanomistajien esittämät muistutukset tulee ottaa huomioon kaavan laadintavaiheessa kuten Heinäveden reitin vaikutus ja muut ympäristö- ja maisema-asiat. Maanomistajapalaute huomioidaan siinä määrin kuin sen sisältö kohdistuu nyt kyseessä olevaan kaavaprosessiin tai sen selvityksiin. Poistetaan Kangaslamminmäen alue (2.900) kaavasta Heinäveden reitin maisemaan kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi. Juvan kunta Koska tässä maakuntakaavassa on maakunnallisen tuulipuiston kooksi määritelty seitsemän (7) suurvoimalan muodostama puistokokonaisuus ei Juvan kunnan alueelle ole osoitettu alueita, jonne voisi toteuttaa maakuntakaavan mukaista tuulivoimapuistoa. Tätä pienemmät puistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, ts. Juvan kunta ja tuulivoiman rakentajat voivat yleiskaavoilla tutkia ja osoittaa tätä pienempiä tuulivoima-alueita myös muualla kunnan alueella. Juvan kunnan Nevajärven yleiskaavassa, joka tulee nyt ehdotuksena nähtäville, on merkitty yksi tuulivoimapuistoalue 1-2 laitetta varten Loukeenvuorelle, jonne Saimaan Woima Oy on toteuttamassa tuulivoimalaitteita. Saimaan Woima Oy on laadituttanut rakennuslupaprosessiaan varten tarvittavat selvitykset. Nevajärven kaavaan merkitään tämän lisäksi ohjeellisia alueita, jotka voisivat olla mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Juvan kunnalla ei ole varsinaista huomauttamista Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoon jolla täydennetään Etelä- Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Juvan kunta kummeksuu sitä, että osa kriteereistä, joilla tuulivoimapuistojen soveltuvuutta on tutkittu, ovat painoarvoltaan olleet sellaisia, että joitakin muutoin hyviä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja on jäänyt kaavaan nyt merkitsemättä mm., jos ne ovat sijainneet yli 1 kilometrin päässä olevasta tai tulevasta 110 kv sähkölinjasta. Edellä mainituista syistä johtuen Juvan kunta edellyttääkin, että tässä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistossa esitettyjä kriteerejä ei saa käyttää jatkossa perusteina vastustaa muiden Etelä- Savon alueelle mahdollisesti toteutettavia tai kaavoitettavia tuulipuistoalueita. Tältä osin maakuntaliitto viittaa yleisvastineseen sivulla 2. Muodostetut kriteerit perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain maankäytön suunnittelulta edellytettäviin sisältövaatimuksiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Niitä on sovellettu maakunnan olosuhteisiin kriteeristöä laadittaessa. Maakuntakaavan tuleva yleismääräys ja sitä tukevat kriteerit toimivat jatkossa maakuntaliiton arviointivälineinä hankesuunnitelmien toteuttamisedellytyksiä arvioitaessa.

10 mkhall (84) Mikkelin kaupunki Kaavassa annetaan kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua koskeva yleismääräys sekä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittumiseen parhaiten soveltuvat alueet. Teollisen kokoluokan rajana kaavan valmisteluaineistossa pidetään vähintään seitsemän suurvoimalan kokonaisuutta. Osoitettavia alueita ei ole Mikkelin kaupungin alueella. Mikkelin kaupungin Ristiinassa on käynnissä osayleiskaavatyö, jonka myötä mahdollistetaan tuulivoimaloiden sijoittaminen Pelloksen alueelle. Voimaloita on osayleiskaavaehdotukseen merkitty kaksi. Maakuntakaavan selostuksessa olisi ehkä syytä selkeämmin mainita, että tämän kokoluokan tuulivoimahankkeita on mahdollista toteuttaa myös maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalueiden kohdemerkinnällä osoitetuilla alueilla. Täsmennetään kaavaselostusta tältä osin. Mikkelin kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa. Pieksämäen kaupunki Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tuulipuistojen osalta edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja osittaa hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Etelä-Savossa. Maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Näin ollen koko maakuntaa koskeva yleismääräys tulisi poistaa ja kohdentaa määräykset vain tuulimaakuntakaavassa esitetyille alueille. Myös alueiden valita kriteeristö on tiukempi verrattaessa YVAmenettelyyn tai Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavaan. Kriteeristön tulisi olla yhtenevä Pohjois-Savon tuulimaakuntakaavan kanssa sekä todeta niiden olevan vaihemaakuntakaavassa esitettyjen kohteiden valintakriteeristö. Tämä mahdollistaisi myöhemmin kuntakaavoituksella suunniteltaville pienemmille kohteille laatia lievemmän kriteeristön. Koko maakuntakaava-aluetta koskevassa yleismääräyksessä kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota keskeisiin jatkosuunnittelun reunaehtoihin. Näin voidaan varmistua siitä, että tuulivoimarakentaminen täyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden reunaehdot niin hyvän asuinympäristön, luonnon ja maiseman erityispiirteiden huomioinnin kuin puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisenkin osalta. Yleismääräystä ei ole perusteltua poistaa. Kussakin maakuntakaavassa sovitetaan alueidenkäytön ohjaaminen yhteen maakunnan omien erityispiirteiden kanssa. Pääosa käytettävistä kriteereistä on Pohjois-Savon kanssa yhteneviä johtuen jo osin yhteisistä esiselvityksistä. Kriteeristöt on kuitenkin sovitettu oman maakunnan olosuhteisiin. Maakuntakaavassa tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden velvoittamina ohjata tuulivoimasuunnittelun kokonaisuutta maakunnassa. Tämä toteutetaan tässä maakuntakaavassa alueen erityispiirteet huomioivin valintakriteerein ja kaavamääräyksin.

11 mkhall (84) Rantasalmen kunta Uusiutuvan energian käytön lisääminen on välttämätöntä, koska vähenevät uusiutumattomat luonnonvarat tulevat jatkossa nostamaan energian hintaa. Ympäristön kannalta uusiutuvat luonnonvarat tulevat tulevaisuudessa olemaan myös välttämättömyys. Tuulivoima on kuitenkin ainostaan yksi osa kestävää energiapolitiikkaa ja kaikkia uusiutuvia energiantuotantomuotoja tulee kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Nopeimmat positiiviset ympäristövaikutukset saavutetaan energian säästämisen kautta. Taustaselvitysaineistossa esitetään virheellisesti, että Tammenlahden alue on "taantuvaa / hiljentyvää" maataloutta, mutta todellisuudessa Joutsenmäki-Tammenlahti alueella on useita toimivia ja kehittyviä maatiloja. Joutsenmäki-Tammenlahti kohteen osalta Etelä- Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksen aineistosta puuttuu Rantasalmen Sisäjärvialueen rantaosayleiskaavan mukaiset uudet rakennuspaikat. Näkemäanalyysi on melko ylimalkainen tärkeimmästä katsomissuunnasta eli Haukiveden (Linnansaaren kansallispuisto) suunnasta arvioituna. Kalasääsken esiintymistä ei ole kartoitettu lintuja lepakkoselvityksessä. Mahdollisessa kaavaehdotusvaiheessa kaikki tuulipuistoalueella ja välittömästi sen läheisyydessä olevat kiinteistöjen omistajat tulee kuulla kirjeitse. Rantasalmen kunta pitää monipuolisen uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä tärkeänä. Konsultin laatimassa selvityksessä Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisema-alueiden näkymäalueilla sivulla 16 ei väitetä koko Tammenlahden alueen tai sinne sijoittuvan maatalouden olevan kauttaaltaan taantuvaa tai hiljentyvää. Selvityksessä todetaan maakunnallisesti merkittäväksi arvotettujen rajattujen maisema-alueiden maiseman olevan osin taantuvia ja Joutsenmäessä olevan joitakin autiota ja toiminnoiltaan hiljentyviä tiloja. Poistetaan Parkumäen itäpuoleinen alue kaavasta. Kaavaprosessin kuuleminen järjestetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla pidetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustajat pitivät käytettäviä vuorovaikutusmahdollisuuksia ja tapoja maakäyttö- ja rakennuslain mukaisina ja muutoinkin riittävinä. Puumalan kunta Vaihemaakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen ja tuulivoiman rakentamista salliva. Tuulivoimaloiden rakentamisen yksityiskohtaiset ympäristövaikutukset joudutaan arvioimaan uudelleen kunnissa yleiskaavan laadinnan tai tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kunnille kuuluvaa harkintavaltaa kaavoituksessa typistetään osoittamalla ko. vaihekaavassa vain seitsemän maakunnallista tuulivoimaloiden aluetta. Tuulivoimaloiden osalta keskeinen äänivaikutuksen ehkäisemiskeino on etäisyys. Tuulivoimavaihe kaavan valmisteluaineistossa tuulipuistoalueet on pääsääntöisesti sijoitettu yli 1000 metrin päähän asutuksesta ja loma-asutuksesta. Kilometrin suoja etäisyyteen päätymistä ei ole riittävästi perusteltu. Valtioneuvoston päätöksessä 993/92 on annettu melulle ohjearvot, jotka alittuvat huomattavasti pienemmillä etäisyyksillä. Esimerkiksi Ruokolahden kunnan tuulivoima yleiskaavaselvityksissä on todettu melumallinnuksen perusteella, että yli 45 dba:n suuruinen Maakuntakaavan tehtävä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimakokonaisuuden ohjaaminen maakunnassa. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen toisaalta luo edellytykset tuulivoiman kestävälle jatkosuunnittelulle ja on toisaalta tarpeen turvaamaan maakunnan maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3.

12 mkhall (84) melutaso on vain tuulivoimalan lähialueella, noin 280 metrin päässä tuulivoimalasta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksessa minimietäisyys tuulivoimalan ja vakituisen asunnon tai vapaaajanasunnon välillä on 500 metriä. Äänimallinnukset ovat tärkeä osa yleiskaavaselvityksiä. Esitetty kilometrin etäisyys on Puumalan kunnan mielestä ylimitoitettu ja rajoittaa potentiaalisten tuulivoimapuistoalueiden muodostumista. Enintään 1 kilometrin etäisyys olemassa olevaan suurjänniteverkkoon tai voimassa olevassa maa kuntakaavassa osoitettuun verkon laajenemiseen on myös turhan pieni. Taustaselvityksissä on kannattavuuden raja-arvona aiemmin pidetty 10 kilometriä. Etäisyystarkastelu suoritetaan aina hankkeiden taloudellisten, ympäristö- ja muiden selvitysten yhteydessä. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunginhallitus toteaa, että maakuntahallituksen luoma kriteeristö, jonka perusteella maakuntahallitus on ryhtynyt karsimaan potentiaalisia tuulivoima alueita pois vaihekaavasta, on osittain ristiriidassa kaavaselostuksen ja kaavan selvitys- ja perusteluaineiston kanssa. Kaavaselostuksesta ilmenee, että vaihekaavan suunnitteluvaiheessa on perusteellisesti ja objektiivisesti tutkittu ja tarkastelu potentiaalisten tuulivoima-alueiden ominaisuuksia ja tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia. Ote kaavaselostuksen sivulta 22: Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen perusteella potentiaalisimmiksi havaittuja alueita tarkasteltiin tämän jälkeen tarkemmin laaditussa taustaselvityksessä. Tässä tarkastelussa oli mukana kaikkiaan 33 aluekokonaisuutta. Tämän jälkeen taloudellisesti toteuttamiskelpoisia alueita on tarkasteltu suhteessa asutukseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen puolustusvoimain, lentoturvallisuuden ja voimassa olevan maakuntakaavan näkökulmista. Alueista laadittiin lisäksi olemassa olevaan aineistoon perustuva linnustoselvitys sekä maisematarkastelu suhteessa alueiden läheisiin arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Näiden tarkastelujen ja selvitysten perusteella kaikkiaan jäljelle jäi 15 aluekokonaisuutta ja niillä 19 erillisaluetta Savonlinnan kaupunki esittää, että - vaihekaavaan otetaan mukaan kaikki tuulivoimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt potentiaaliset alueet Savonlinnasta. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Sivulla 2. esitettävistä kriteeritarkistuksista johtuen lisätään kaavaan Savonlinnan Pihlajaniemen alue sekä Savonrannan kk:n läheinen alue. Pihlajaniemen alue rajataan vesistömaisemavaikutusten pienentämiseksi selvityksissä ollutta

13 mkhall (84) Nämä alueet ovat Savonrannan kirkonkylän länsipuolinen alue, Aholahden saloalueet (nimetty Pihlajaniemeksi), sekä Kerimäen Anttolan alue. Mahdollisten hankkeiden ja tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä yleiskaavoituksessa ja YVA -menettelyssä selvitetään ja ratkaistaan onko hanke ko. alueelle toteutettavissa, - vaihekaavaratkaisun tulee olla johdonmukainen maakuntaliiton tekemien omien selvitysten kanssa, luonnoksesta pois pudotetut edellä mainitut alueet ovat selvitysten perusteella potentiaalisia jatkosuunnitteluun, - tuulivoimapuiston maisemallisia vaikutuksia pystytään aidosti selvittämään vasta hankekaavoituksen yhteydessä, kun tiedetään tarkasti mihin ja minkä kokoisia tuulivoimaloita alueelle aiotaan oikeasti sijoittaa, - maakuntakaavan tulee ohjata jatkosuunnittelua, ei rakentamista, - seudullisen tuulivoimahankkeen alarajan tulee olla yhtenevä YVA - lainsäädännön kanssa. Alle 10 voimalan hanke ei pääsääntöisesti vaadi YVA -menettelyä. Alle 10 voimalan hankkeet tulee määritellä paikallisiksi. - maakuntakaavoituksessa ei myöskään tule ottaa kriteeriksi 1 km maksimietäisyysvaatimusta suurjänniteverkkoon tuulivoima alueita määriteltäessä. Tuulivoima-alueet tulee ratkaista tuulisuuden, asutuksen läheisyyden, luonnonarvojen yms. tekijöiden perusteella. Suurjänniteverkon sijainti suhteessa tuulivoimarakentamiseen ratkeaa markkinaehtoisesti. Muutamien kilometrien voimalinjan rakentamiskustannus on mitätön tuulivoimapuiston kokonaiskustannuksissa, eikä ole julkisen sektorin asia tai edun mukaista estää toimaa investoimasta voimalinjaan. Tuulivoimahankevastaava maksaa myös mahdolliset olemassa olevan verkoston vahvistamiskustann ukset tarvittaessa. Myöskään tämä asia ei ole maakuntakaavakysymys. myös tuulivoimarakentamisen osalta maakuntakaava tulee olla mahdollistava, ei rajoittava pienemmäksi idässä ja etelässä. Merkitään tiedoksi. Kriteerien osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Valtion viranomaisten ja laitosten palaute Etelä-Savon ELY-keskus Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maakuntakaavoitukselle on asetettu velvoite osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja tunturialueiden lisäksi myös ns. sisämaassa. Tavoitteisiin sisältyy määräys sijoittaa voimalat ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

14 mkhall (84) Etelä-Savon maakuntaliitto käynnisti vuonna 2010 vahvistetun maakunta-kaavan täydentämisen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta syksyllä Tämä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava on edennyt nyt luonnosvaiheeseen. Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää maakuntata-solla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoittaa selvitysten perusteella tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoiman rakentamiselle asetetut tavoitteet Suomen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa päivitetään parhaillaan. Päivityksen mukaan tuulivoiman rakentamista joudutetaan kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyitä. Vuoden 2025 tuulivoiman tuotantotavoitteeksi ollaan asettamassa noin 9 TWh. Vaihekaavaratkaisun mukaan Etelä-Savoon on osoitettu tuulivoimatuotantoon sopivia alueita enimmillään 450 MW ja (1,2-1,6 TWh). Vaikka otetaan huomioon, että voimaloiden kokonaismäärästä toteutuu vain osa, voidaan kaavaratkaisun katsoa toteuttavan kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Selvitykset Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu lukuisia selvityksiä, joissa on keskitytty tuulivoimarakentamisen keskeisiin vaikutuksiin sekä erityisesti tuulivoimaloiden merkittäviin vaikutuksiin Etelä-Savon erityispiirteiden kannalta. Ns. perusselvityksiä on täydennetty linnustoselvityksellä, maisematarkastelulla sekä näkemäanalyysillä. Selvitykset ovat varsin kattavia ja laadittu kaavan mittakaava huomioiden riittävällä tarkkuudella. Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselostusta näiltä osin. Loma- ja pysyvän asutuksen sijoittumista tarkasteltaessa olisi hyvä selvittää myös tuulipuistoalueille sijoittuvien rantayleiskaavojen toistaiseksi rakentamattomat rakennuspaikat ja huomioida ne tarvittaessa ainakin vaikutusten arvioinnissa. Kaavan lähtökohdissa olisi myös hyvä tuoda esiin millaisia rajoitteita harrastelentokentät ja varalaskupaikat aiheuttavat tuulivoimarakentamiselle. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arvioinnin perustana on olettamus tietyn kokoluokan ja tyypin tuulivoimaloista. Selkeyden vuoksi kaavaselostuksessa on syytä esittää, millaista voimalatyyppiä arvioinnin lähtökohtana on käytetty ja mitä teollisen suurvoimalan käsitteellä ylipäätään tarkoitetaan. Tämä on kerrottu näkemäanalyysin sivulla 5. Täydennetään kaavaselostusta tältä osin.

15 mkhall (84) Maakuntakaavan mittakaava ja oikeusvaikutukset huomioiden kaavaluonnoksen vaikutukset on arvioitu pääosin riittävällä tarkkuudella. Luonto- ja maisemavaikutusten osalta Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) pitää kaavan täydentämistä kuitenkin tarpeellisena. Luontoarvot Ely-keskus katsoo, että vaikutukset Natura 2000-alueisiin, linnustoon ja lepakoihin on kaavaluonnoksessa pääosin huomioitu riittävällä tavalla. Laukunkankaan tuulivoimala-alue sijaitsee Linnansaaren kansallispuiston ja Natura-alueen itäpuolella. Haukiveden kalasääskikanta on Etelä- Savon merkittävin. Haukivesi on myös IBA-aluetta ja FINIBA-aluetta. Tuulivoimala-alueen suhdetta sääksen pesäpaikkoihin tulee arvioida olemassa olevan tiedon perusteella itse tuulivoimala-alueella sekä noin kahden kilometrin vyöhykkeellä sen ulkopuolella. Lisäksi tulee arvioida tuulivoimala-alueen sijoittumista sääksen päivittäisten ruokailureittien kannalta. Maisemavaikutukset Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on analysoitu aluekohtaisesti suhteessa arvotettuihin maisema-alueisiin sekä laatimalla näkemäanalyysi. Myös suuntaa-antavia havainnekuvia on käytetty. Näkemäanalyysin kartat ovat hyviä ja informatiivisia vaikka ne perustuvatkin teoreettiseen oletukseen voimaloiden maksimimäärästä. Sen sijaan analyysin sanallinen arviointi on paikoin maisemavaikutuksia vähättelevää. Maakuntaliitto on tarkastellut sääksen rengastus- ja pesimätietoja Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolta saatujen tietojen pohjalta. Tiedot vahvistavat aiemman linnustoselvityksen tiedon siitä, että Sulkavan Iiniemen alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen, sillä aluetta ympäröi sääksien taajaan käyttämät pesäpaikat. Samanlainen tilanne on rengastustoimiston tietojen perusteella myös Heinäveden Valamon alueen osalta joka ei ollut myöskään mukana valmisteluaineiston kaavakartalla. Rengastustoimiston tietojen mukaan Puumalan Konnalamminmäen alueella on tarkastelujaksolla ( ) rakennettu pesä, johon ei tuolloin munittu. Alueen osalta jo valmisteluaineistossa oli kohdekohtainen linnustomääräys, joka korostaa alueen linnustoselvityksen tarpeellisuutta. Konnalamminmäen alueen osalta kaavaa ei ole tarvetta tältä osin muuttaa. Kaikkien muiden tarkastelussa olleiden tuulivoimaan soveltuvien alueiden osalta ei rengastustoimiston aineistossa ollut sääksen pesintä- tai rengastustietoja alle kahden kilometrin säteellä alueista. Olemassa olevan aineiston perusteella vaikutukset sääkseen on kaavan yleispiirteisyysaste huomioiden selvitetty maakuntaliiton näkemyksen mukaan riittävästi. Lausunnossa mainittu ruokailureittien vaikutusarviointi kuuluu maakuntaliiton näkemyksen mukaan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, jolloin arviointi voidaan tehdä tarkemmin suhteessa sijoittamistarkastelussa oleviin tuulivoimaloihin. Maakuntakaavan tehtävänä on tarkastella yleisellä tasolla maisemavaikutuksia ennen kaikkea suhteessa tunnistettuihin ja tunnustettuihin arvoalueisiin ja kohteisiin. Tarkemmat maisema-anyysit on mahdollista tehdä hankekaavoituksen yhteydessä. Arvioinnissa todetaan, että näkemämielessä keskeiseen asemaan nousevat Etelä-Savossa näkymät vesistöiltä käsin. Avovesiltä maisemaa tarkasteltaessa pienipiirteinenkin mäkimaasto ja saaristot näyttäytyvät vesillä liikkujalle hyvin usein selkeänä yhtenäisen oloisena silhuettina, jolloin voimaloiden visuaalinen vaikutus voi ulottua hyvinkin laajalle. Näin tapahtuu esimerkiksi joillakin laivaväylillä ja muilla veneilijöiden suosimilla reiteillä. Näkemäanalyysin sanallisessa tulkinnassa on järvimaisemien yhteydessä yleisesti käytetty lieventävänä tekijänä sitä, että tuulivoima-alue sijoittuu väyliin nähden sivuun. Kuitenkin pitkään käytössä olleilla matkustajalaiva-reiteillä (esim. Savonlinna-Heinävesi-Kuopio), tuulivoimalat

16 tulevat muodostamaan katsojalle luonnonmaisemaan kuulumattomia kiintopisteitä hyvin pitkällä matkalla (15 km) näitä alueita ohitettaessa riippumatta siitä ovatko voimalat menosuunnassa vai reitin vierellä. Näin käy ainakin Haukivedellä ja Kermajärvellä. Tältä osin vaikutusten arviointia ei voida pitää kovin realistisena. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kansallispuistoissamme, jotka ovat kansainvälisesti arvokkaita luonto- ja retkeilyalueita, tulee varmistua luonnontilaisen järvimaiseman säilymisestä. Nyt Linnansaaren kansallispuiston ympäristöön on osoitettu tuulivoimarakentamista sekä Pohjois-Savon että Etelä-Savon maakuntien vaihekaavavalmistelussa. Kohdassa Vaikutukset maakunnan ulkopuolelle olisi hyvä tarkastella kaavaratkaisua suhteessa naapurimaakuntien Etelä-Savon rajan läheisyyteen sijoittuviin tuulipuistoihin sikäli kun niitä on tiedossa hanketai kaavatasolla. Yhteisvaikutukset tulisi selvittää erityisesti Linnansaaren kansallispuiston näkökulmasta ja niin, että arviointia ei tehdä vain Linnansaaren pääsaarelta käsin, vaan koko puiston alue huomioon ottaen. mkhall (84) Tuulivoiman vaikutuksista Linnasaaren kansallispuistoon on pidetty neuvottelu, jossa oli edustettuna Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliitot, Etelä- ja Pohjois- Savon ELY-keskusten y-vastuualueet sekä Metsähallitus. Neuvottelun perusteella todettiin, että alueet molemmissa maakunnissa sijoittuvat kansallispuiston tuntumaan, mutteivät todennäköisesti yksistään dominoivina. Lisäksi todettiin, että yhteisvaikutuksia kansallispuiston eteläosassa saattaa syntyä. Tuulivoima-alueiden mahdollisia vaikutuksia kansallispuiston maisemaan ja keskeisiin vesireitteihin on tarkasteltu uudelleen mm. alueiden yhteisvaikutusten ja vesistönäkymän näkökulmasta. Linnasaareen ja Heinäveden reittiin kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi poistetaan Parkumäen itäpuoleinen alue (14.900) ja Kangaslamminmäen alue (2.900) kaavasta. Kaavaselostuksen s. 40 kartta maakunnan erityispiirteitä kuvaavista arvokohteista sekä kaavaluonnoksessa esitetyistä tuulivoimala-alueista on havainnollinen ja saisi näkyä suurempana. Täydennetään selostusta tältä osin. Kaavaratkaisu Vaihemaakuntakaavassa esitettäviin tuulivoimala-alueisiin on päädytty analysoimalla Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlaksen mukaisia tuulipotentiaalisia alueita suhteessa rakennettuun ympäristöön, suurjänniteverkkoon, luonnonympäristön erityisarvoihin, linnustoon, maiseman erityispiirteisiin sekä liikenneturvallisuuteen. Tätä tarkastelua varten on laadittu omat selvityksensä. Lisäksi kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että tuulivoimatuotantoa ei ohjata keskeisimmille vesistömaiseman kannalta merkittäville alueille. Näin valikoituneille alueille on laadittu vielä 13- kohtainen kriteeristö. Maakuntakaavassa osoitettavien alueiden tulee täyttää kaikki 13 kriteeriä joko kokonaan tai tietyin reunaehdoin. Siten kaavassa on päädytty yhteensä seitsemään eri tuulivoimala-alueeseen. Kriteerien tehtävänä on ehkäistä tuulivoiman haitallisimmat vaikutukset ohjaamalla rakentaminen sinne, missä tuulivoimasta häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähän ja toisaalta teknistaloudelliset edellytykset puiston rakentamiselle ovat hyvät. Etelä-Savon ELY-keskus pitää kriteerejä pääosin perusteltuina ja tehokkaina ohjauskeinoina tuulivoiman ohjaamiseksi parhaiten siihen tarkoitukseen sopiville alueille. ELY-keskus esittää krittereihin seuraa-

17 mkhall (84) vat huomautukset. Kriteeri 2:n mukaan maakuntakaavaan merkittävän tuulipuiston tulee soveltua vähintään seitsemän suurvoimalan sijoittumiseen. Ns. tavanomaisilla alueilla raja lienee jotakuinkin sopiva. Etelä-Savon ominaispiirre on kuitenkin ainutlaatuinen vesistöjen runsaus ja yksi kaavan peruslähtökohdista on juuri keskeisimpien vesistömaisemien säästäminen tuulivoimarakentamiselta sekä Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Näitä arvoalueita vasten tarkastellen tuulivoimala-alueen rajaksi asetettu seitsemän suurvoimalaa saattaa olla liian suuri. Suurten vesistöalueiden tuulipotentiaali on maakunnan korkeimpia, joten vaarana on, että eimaakunnallisiksi katsottavia, alle seitsemän voimalan puistoja, lähdetään toteuttamaan kuntakaavoituksella ilman maakuntakaavatason mahdollistamaa laajempaa tarkastelua. Siksi ELY-keskus esittää maakuntakaavan puiston kokorajaksi viittä voimalaa. Kriteeri 3, etäisyysvaatimus suurjänniteverkkoon (vähintään 110 kv), on muutettu kaavan alkuselvitysvaiheen kymmenestä kilometristä ainoastaan yhteen kilometriin, mikä on pudottanut kaavasta useamman muutoin kelvollisen tuulivoimala-alueen kokonaan pois. Maakuntakaavoja laadittaessa on yleisesti käytetty kymmenen kilometrin maksimietäisyyttä voimalinjoihin ja ELY-keskuksen tuulivoima-alan toimijoilta saamien tietojen mukaan tätä suurempikin etäisyys saattaa hyvinkin olla taloudellisesti kannattavaa suurempien tuulipuistojen (yli 10 voimalaa) ollessa kyseessä. Mitä suurempi puisto ja parempi tuotto, sitä suurempia myös yhdysjohtokustannukset voivat olla. Kriteeri 7 koskee luonnon- ja järvimaiseman erityispiirteitä. Valtioneuvoston vuonna 2001 asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa edellytetään ohjaamaan maankäyttöä Vuoksen vesistöalueella siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ns. VAT-Vuoksi). Kriteerin mukaiseksi hyväksyttävyyden ehdoksi on asetettu: kansallispuistoihin ja rantojensuojeluohjelman alueille ei osoiteta tuulivoimaa. Erityispiirteet turvataan aluerajauksissa ja myös suunnittelumääräyksissä. Tuulivoimaa ei sijoiteta saariin eikä suurten vesistöjen ranta-vyöhykkeille. ELY-keskuksen mielestä em. kriteeri on Etelä-Savon vesistöalueilla erityisen tärkeä. Kansallispuistot ja rantojensuojeluohjelman alueet muodostavat järvimaiseman erityispiirteiden vaalimisen ytimen. Kriteeri on kohdennettu oikein. Tuulivoimapuistojen alueita osoitettaessa on huolehdittava siitä, että niiden vaikutus näillä alueilla olisi mahdollisimman vähäinen. Vaikutus ei saa olla dominoiva. Kriteerejä koskevan palautteen osalta viitataan yleisvastineen s. 3.

18 mkhall (84) Linnansaaren kansallispuisto on perustettu suojelemaan erityisesti Järvi-Suomen arvokasta saaristoluontoa ja järvimaisemaa pitkällä aikavälillä, Koloveden erämainen kansallispuisto puolestaan suojelee mm. Saimaan luonnontilaista saaristoluontoa. Molemmat kansallispuistomme tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet vesiretkeilyyn ja nämä kansallispuistot edustavat Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä mitä suurimmassa määrin. Esitettyjen selvitysten valossa ELY-keskus pitää Haukiveden vaikutusalueelle osoitettujen tuulivoimala-alueiden (Pohjois- ja Etelä-Savossa) maisemallisia vaikutuksia merkittävinä. Tällaisissa arvoympäristöissä tuulivoimala-alueiden keskittäminen ja sijoittaminen tulee toteuttaa muita alueita tiukemmin. Muutokset kriteereissä vaikuttavat maakuntakaavassa osoitettaviin alueisiin. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen Etelä-Savon ELY-keskus katsoo, että maakuntakaavaan merkittäviksi tuulipuistoalueiksi tulee tarkastella vielä muitakin aiemmissa vaiheissa selvityksissä mukana olleita tuulipotentiaalisia alueita, jotka saattaisivat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toisin rajattuina soveltua maakuntakaavaan. Kangasmäen tuulipuistoalueella ja sen läheisyydessä on kaakkurilampia sekä kuukkelin elinalueita alueen etelä-/lounaispuolella. Tästä syystä Kangasmäki tulee sisällyttää kohteisiin, joiden kohdekohtaisissa määräyksissä edellytetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettäväksi erityistä huomiota linnustoon. Kaavakartan osalta ELY-keskus katsoo, että koko maakuntakaavaaluetta koskevaan yleismääräykseen on syytä liittää määräys tietoliikenteen huomioimisesta; sitä vastoin ELY-keskus ei näe syytä nostaa matkailuelinkeinoa erityisen vaikutusarvioinnin kohteeksi Täydennetään kaavamääräyksiä lisäämällä Kangasmäkeä koskeva linnuston erityismääräys. Täydennetään kaavamääräyksiä tietoliikenteen huomioinnilla jatkosuunnittelussa. Matkailuelinkeino on keskeinen elinkeinoala Etelä-Savossa johtuen matkailurakenteen suuntautumisesta vesistöjen varsiin ja tämän vuoksi matkailuelinkeino on syytä olla erityisen arvioinnin kohteena jatkosuunnittelussa.

19 mkhall (84) Pohjois-Savon ELY-keskus Vaihekaavamaakuntakaavan vaikutustarkastelussa on käsitelty tuulivoimaloiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tuulipuistojen sijoittelussa on otettu huomioon suositellut etäisyydet maantieverkkoon, arvioinnissa on käytetty liikenneviraston ohjeistusta. Liikenneturvallisuuteen liittyvien riskitekijöiden kannalta korostuvat maantieverkolta osuudet valtatiestä 23 ja kantatiestä 62, joita tuulipuistoalueet sivuavat. Vaikka alueiden valintaan ja sijoittamiseen liittyvissä tarkasteluissa on etäisyysvaatimukset huomioitu, on kaavaselostuksen luonnoksen kohtaan 4.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset tarpeen täydentää Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen konsultointia koskeva suunnittelumääräys. Siitä on ilmettävä, että Yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai muun suunnittelun käynnistyessä sellaisissa kohteissa, joissa voimalaitoksen etäisyys maantiehen on 300 m tai vähemmän, tulee ennen toimenpiteitä olla hyvissä ajoin yhteydessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueeseen, jotta tuulivoimalaitoksen ja maantien yhteensovittamisen kannalta tarpeellinen harkinta ja selvitykset suoritetaan riittävän alkuvaiheessa. Liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten ohella on tuulivoimahankkeiden yhteydessä tarve tiedostaa uuden liittymän rakentamistarve tai olemassa olevan liittymän parantamistarve. Lisäksi järeät erikoiskuljetukset vaativat kuljetusreittien ennakkosuunnittelua ja mahdollisesti toimenpiteitä laajemmallakin maantieverkolla. Suunnittelumääräyksellä voidaan varmistaa ajoissa myös näiden seikkojen huomioon ottaminen ja riittävä vuoropuhelu. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen konsultointi tulee huomioitua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 22 :n perusteella, eikä lain sisältöä ole tarpeen toistaa suunnittelumääräyksessä. Museovirasto Etelä-Savon maakuntaliitto on pyytänyt lausuntoa Etelä-Savon tuulivoimamaakuntakaavan valmisteluvaiheesta. Museovirasto on käsitellyt asian erityisistunnossaan MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maakuntakaavoituksella ohjataan Etelä-Savon tuulivoimarakentamista. Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteena on kattaa 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutettaisiin Itä-Suomessa n. 70 tuulivoimalalla. Valtakunnallinen tavoite 2 % kokonaisenergiasta

20 mkhall (84) voitaisiin saavuttaa Itä-Suomessa n. 193 tuulivoimalalla, Etelä-Savon maakuntastrategiassa keskeiseksi tavoitteeksi on valittu puupohjaisen energiatuotannon kehittäminen ja lisääminen. Tuulivoimaa kehitetään sitä täydentävänä energiamuotona. Etelä-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa osoitetaan seitsemän maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta, yhteensä 152 voimalaa. Kullakin alueella on vähintään seitsemän voimalaa, tätä pienemmät puistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää. KULTTUURIYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA HUOMIOON OTTAMINEN Tuulivoimalapuistoille soveltuvien alueiden tarkastelua varten on luotu monipuolinen kriteeristö. Kulttuuriympäristön erityispiirteitä on otettu käsittelyyn. Etelä-Savossa erityisiä suunnitteluhaasteita asettavat maiseman pienipiirteisyys, vesistöt ja niihin liittyvä asutus. Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta tuulipuistoalueita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin tai valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Näkymävaikutuksia ei ole täysin voitu välttää mutta kriittisimmät tutkitut alueet on kyetty jättämään pois kaavasta. Vaikutustarkastelut perustuvat arvotettujen maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen osalta asianmukaisiin selvityksiin: maakuntaliiton laatimaan näkemäanalyysiin sekä sitä täydentävään maisematarkasteluun (MKM Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Savo). Tuloksia on hyödynnetty haittavaikutusten minimoimiseksi tuulivoima alueiden valinnoissa ja niiden kohdekohtaisissa kaavan erityismääräyksissä Laukunkankaan, Kangaslamminmäen, Kangasmäen, Konnalamminmäen ja Parkunmäen itäpuolisten alueiden osalta. Vaikutusten arviointia toimenpidealueilla tulee vielä täsmentää arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Maaperään kajoavat maankäyttömuodot saattavat uhata arkeologista kulttuuriperintöä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoitus koskee myös ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntakaavan ratkaisun ollessa esimerkiksi maantieteellisistä syistä poikkeuksellisen rajattu ja tarkkaan määriteltävissä ja jos on syytä olettaa muuttuvan alueidenkäytön vaarantavan muinaisjäännöksiä, on arkeologisten inventointien tarve syytä erikseen todeta (Suomen ympäristö 28/2011, s.29). Täydennetään kaavaselostusta tältä osin.

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntokohtaiset vastineet:

Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntokohtaiset vastineet: 1(7) Vastine 19.01.2015 Vastine Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaa koskeviin lausuntoihin Ympäristöministeriö on 17.12.2014 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Etelä-Savon maakuntaliitolta vastinetta tuulivoimaa

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus KANGASNIEMEN KUNTA Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan 213-436-1-48 osa-alueelta Kaavaehdotus 29.2.2016 Kuva: Näkymä Puulan Pitkälahdelta. Kumoaminen tapahtuu tämän kapean lahden koillisrannalla.

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAUKUNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.2.2013 KUNTA Enonkoski 046 KYLÄ Haukiniemi 404 TILA Kurppala 5:2 Möngänkangas 5:18 Päiväsuo 5:28 Keisarinviitta 5:29 Hanikonsiru

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Siimes) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Haapolahti) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot