ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA HUOMAUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VASTINE

Transkriptio

1 mkhall (84) ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA HUOMAUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VASTINE Sisältö Yleistä tästä asiakirjasta... 2 Yleisvastine koskien alueiden valintakriteerejä... 3 Yleisvastine osallisten palautteeseen... 6 Etelä-Savon kuntien palaute... 8 Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa... 8 Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa... 8 Enonkosken kunta... 8 Heinäveden kunta... 9 Juvan kunta... 9 Mikkelin kaupunki Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta Puumalan kunta Savonlinnan kaupunki Valtion viranomaisten ja laitosten palaute Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Museovirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Pääesikunta Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Metsähallitus Itä-Suomen AVI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, tukes Liikennevirasto Naapuriliittojen ja kuntien palaute...28 Keski-Suomen liitto...28 Pohjois-Savon liitto...28 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto...30 Leppävirran kunta...30 Energia-alan toimijoiden palaute...31 Fingrid Oyj...31 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy...31 TuuliSaimaa Oy...31 Airice Oy...33 UPM-Kymmene Oyj...35 Tornator oy...35 Muiden lausunnon antaneiden palaute...38 MTK Etelä-Savo ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi...38 Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri...42 ProAgria...43 Lausuntoa eivät jättäneet...44 Osallisten palautteet...44 Heinäveden Kangaslamminmäkeä, Tynnörmäkeä ja Kangasmäkeä koskevat palautteet...44 Heinäveden Sarvikumpu-Sopakkoa koskevat palautteet...59 Puumalan Konnalamminmäkeä koskevat palautteet...61 Rantasalmen Parkumäen itäpuolista aluetta koskevat palautteet...68 Kooste palautteen pohjalta kaavan valmisteluaineistoon tehtävistä muutoksista...83 Lausuntopyyntöjä lähetettiin päivätyllä kirjeellä 65kpl. Lausuntopyyntöön vastasi 38 tahoa. Valmisteluaineisto oli nähtävillä välisen ajan. Kirjallisia palautteita tuli 39 kpl. Sitä antoi 115 henkilöä ja 3 yhteisöä.

2 mkhall (84) Yleistä tästä asiakirjasta Tähän asiakirjaan on koottu kokonaisuudessaan valmisteluvaiheen kuulemisessa maakuntaliittoon saapuneet lausunnot sekä osallisten palautteet. Lausunnot ja palautteet ovat lyhentämättöminä taulukon vasemmassa sarakkeessa. Taulukon oikeassa sarakkeessa on maakuntaliiton vastine palautteesta värein korostettuihin kohtiin. Värejä on käytetty palautteen ryhmittelyssä lausunnoissa. Palaute on ryhmitelty seuraaviin seitsemään ryhmään: Kaavajärjestelmää ja eri kaavatasojen roolia koskeva palaute Alueiden valintakriteerejä koskeva palaute Kaavamääräyksiä koskeva palaute Selvityksiä, vaikutusten arviointia ja asiakirjojen täydentämistä koskeva palaute Kaavassa osoitettavia alueita koskeva palaute Kuulemisen järjestämistä koskeva palaute Etelä-Savon maakuntakaavan muuta täydentämistä koskeva palaute Koska alueiden valintakriteereitä koskevia palautteita tuli runsaasti, on tämän palautteen vastine koottu selkeyden vuoksi seuraavaan kappaleeseen yhtenäiseksi yleisvastineeksi. Tähän viitataan taulukossa lausuntokohtaisissa vastineissa. Lisäksi osallisten palautteen osalta on tehty myös yleisvastine, johon viitataan taulukon osalliskohtaisissa vastineissa. Kooste palautteen perusteella kaava-asiakirjoihin tehtävistä muutoksista on tämän asiakirjan lopussa.

3 mkhall (84) Yleisvastine koskien alueiden valintakriteerejä Saadussa palautteessa on otettu kantaa potentiaalisten alueiden valinnassa käytettyihin kriteereihin. Eniten palautetta tuli kriteerien 1, 2, 3 ja 4 eli tuulisuus-, tuulipuiston koko-, voimalinjaetäisyys- ja asutusetäisyyskriteerin osalta. Seuraavassa on yleisvastine koskien kriteereitä. Kriteeri 1, Tuulisuus (Vuotuinen keskituuli tuuliatlaksen tai maastomittausten perusteella vähintään 6.4m/s 100 m korkeudella.) Tuulivoimatoimijat ottivat lausunnoissaan kantaa kriteeriin 1. Lausuntojen mukaan tuulisuutta tulisi tarkastella kriteerissä tarkasteltua korkeammalta. Maakuntakaavan lähtökohtana on käytetty ilmatieteenlaitoksen tuuliatlaksen tietoja. Maakuntaliitolla on käytössään tuuliatlaksen yleispiirteiset 2,5 km ruutukoolla tuotetut vuotuisen keskituulitiedot 100 ja 150 metrin korkeuksilta. Kriteerin pohjana on käytetty 100 m korkeudelta määriteltyjä tuuliatlaksen tietoja 150 m tietoja lisäksi hyödyntäen. Maakuntakaavatarkastelussa on valittu lähtökohdaksi tuuliatlaksen 100m keskimääräinen korkeustaso, koska tuuliatlaksen 150m korkeustieto ei anna erityistä lisäinformaatiota vaan molemmissa korkeuksissa tuuliatlaksessa korostuvat samat alueet. Tuulisuuden lisäksi maakuntaliitto on analysoinut maaston paikallisia korkeusvaihteluja, koska tuuliatlaksen korkeustiedot ovat karkeita yleistyksiä kunkin 2,5 km ruudun keskimääräisestä maastonkorkeudesta. Sen tiedon valossa, mikä maakuntaliitolla on käytettävissä, ei kriteeriä 1 ole tarpeen muuttaa, sillä tavoitteena on ollut nimenomaan löytää potentiaalisimmat alueet.

4 mkhall (84) Kriteeri 2, Tuulipuiston koko (Maakuntakaavaan merkittävän tuulipuiston tulee soveltua vähintään seitsemän suurvoimalan sijoittumiseen.) Kriteeriä 2 on esitetty lausunnoissa suurennettavaksi 10:en voimalaan, pienennettäväksi 5:en voimalaan sekä poistettavaksi kokonaan. Pienentämisen perusteluna on ELY-keskus tuonut esille Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttämisen ja turvaamisen. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen turvaa riittävässä määrin maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Lisäksi on Vuoksen vesistöalueen luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön kannalta keskeiset vesistöaltaat jätetty pääosin tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Kriteerin raja-arvoin suurentamisen perusteluna Savonlinnan kaupunki ja Tornator on tuonut esille kriteerin yhtenäistämisen YVA-lainsäädännön kanssa. Maakuntaliitto katsoo, että mm. maisema-arvojen turvaaminen saattaa edellyttää keskeisten vesistöalueiden ympäristössä YVA-asetuksen 10 voimalan tai 30 MW:n tuulipuistoja pienempienkin suunnitelmien yhteydessä erityistä suunnittelutarkkuutta ja pitää tämän vuoksi 7 voimalan rajaa yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen tarpeellisena ja perusteltuna ratkaisuna. Saadussa palautteessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi kriteeriä 2 eli kokokriteeriä olisi syytä muuttaa. Kriteeri 3, Etäisyys suurjänniteverkkoon (110kV) (Enintään 1 km:n etäisyys olemassa olevaan verkkoon tai voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun verkon laajenemiseen.) Useassa lausunnossa on kritisoitu voimakkaasti valmisteluaineiston kriteeriä 3. Lausunnoissa on pidetty 1km:n voimalinjaetäisyyttä perusteettomana ja kriteerin muuttamista selvitysaineistossa käytettyyn 10 km:iin esitetään useassa lausunnossa. Etäisyyskriteeri on perusteltua muuttaa 1 km:sta 10 km:iin. Oheisessa kartassa on esitetty nykyisten ja suunniteltujen 110 kv:n linjojen 10 km etäisyysvyöhyke vaaleanpunaisella ja tarkastelussa olleet 19 aluetta sekä Tornatorin esittämä Leipämäki-Torninmäki-alue. Kartan perusteella voidaan todeta, että Leipämäki-Tornimäki-alue sijoittuu huomattavan kauas voimalinjoista. Kun lisäksi otetaan huomioon alueen sijainti Koloveden kansallispuiston ja valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin maisema-alueen välittömässä läheisyydessä, tulisi todennäköisesti varsinaisten voimaloiden rakentamisen lisäksi voimalinjayhteyden rakentamisesta aiheutumaan haitallisia vaikutuksia arvoympäristöihin. Tämä vuoksi aluetta ei ole perusteltua osoittaa maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon ensisijaisesti soveltuvana alueena. Tähän johtopäätöksiin on päädytty kaavan selvityksissä. Muista tarkasteltavista alueista 12 sijoittuu siten, että voimalinja joko kulkee niiden kautta tai alle 1km etäisyydellä alueesta. Nämä ovat Kangaslamminmäki, Tynnörmäki, Kangasmäki ja Sarvikumpu-Sopakko Heinävedellä, Syvälahti-Hanhijärvi, Savonrannan kk, Laukunkangas ja Savonlinnan Pihlajaniemi Savonlinnassa sekä Sahalahti1, Sahalahti2 ja Konnalamminmäki Puumalassa. Nämä alueet siis täyttävät 1 km etäisyyskriteerin. Savonrannan kk-alueen kriteerin tulkinnassa on ollut kaavan valmisteluvaiheessa virhe. Alue täyttää myös tiukan 1km voimalinjaetäisyyskriteerin ja se tulisi lisätä maakuntakaavaan potentiaalisena alueena, sillä se täyttää muut kriteerit. Kangaslamminmäen, Kangasmäen, Sarvikumpu-Sopakon, Syvälahti-Hanhijärven, Laukunkankaan ja Konnalamminmäen osalta alueet ovat olleet valmisteluvaiheessa kaavaan valittuina alueina. Savonlinnan Pihlajaniemen, Sahalahti 1 ja 2 alueen osalta alueiden osoittamista on tutkittu uudelleen. Uudelleen tutkinnan ja 4.4. pidetyn ohjausryhmän kokouksen pohjalta lisätään Savonlinnan Pihlajaniemen aluekaavaan, mutta rajataan sitä vesistömaisemavaikutusten pienentämiseksi pienemmäksi idässä ja etelässä. Sahalahden alueiden osoittamiselle kaavassa ei ole maisemallisia edellytyksiä. Loppujen alueiden osalta etäisyydet lyhimmillään linnuntietä ovat seuraavat: Heinäveden Valamo 1,5km, Enonkosken kk 3km, Kerimäen Pihlajaniemi 4,3km, Kerimäen Anttola 2,5km, Sulkavan Iiniemi 6,5km, Puumalan Sahalahti3 3,9km ja Puumalan Junnimäki-Luukkolansaari 2,7km. Näistä voimalinjaetäisyys oli ainoa syy jättää alue pois valmisteluvaiheessa kaavakartalta vain Enonkosken kk:n alueen osalta, kuten kaavaselostuksen sivujen taulukosta selviää. Muiden alueiden osalta poisjättämiseen oli myös muita kaavaselostuksessa esitettyjä syitä. On perusteltua lausunnoissa esitetyillä perusteilla muuttaa kriteeri 3 kaavan selvityksissä käytetyn mukaisesti 1 km:sta 10 km:iin ja tämän seurauksena osoittaa Enonkosken kk-alue kaavakartalla.

5 mkhall (84) Kriteeri 4, Etäisyys asutuskeskuksiin, asutukseen ja loma-asutukseen (Alueiden ympärille jää vähintään 1000m etäisyys lähimpiin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin. Tutkittavan alueen sisällä voi olla yksittäisiä asuinrakennuksia.) Kriteeriä 4 on useassa lausunnossa esitetty muutettavaksi. Lausunnonantajat ovat pitäneet kriteeriä sekä liian isona että pienenä. Tämän kriteerin kohdalla on hyvä tiedostaa maakuntakaavan rooli, eli osoittaa tuulipotentiaalia tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi. Asutusetäisyys tässä kaavassa koskee ensisijaisesti yleispiirteistä poisrajaamista. Kriteerissä ei ole kyse etäisyydestä voimaloihin, joiden sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, vaan asutuksen etäisyydestä jatkosuunnittelun kohteiksi esitettäviin alueisiin. Varsinaiset asutuksen ja voimaloiden väliset etäisyydet melu- ja välkemallinnuksineen ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa hankesuunnittelussa. Saadussa palautteessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi kriteeriä 4 eli asutusetäisyyskriteeriä olisi syytä muuttaa.

6 mkhall (84) Yleisvastine osallisten palautteeseen Maakuntakaavan tarkkuustaso Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma (Maankäyttö- ja rakennuslaki 25 ). Kaavoituksessa selvitykset ja vaikutusten arviointi suhteutetaan aina kaavatason tarkkuuteen. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi on yleispiirteistä. Selvitysten lähtökohtana oli Tuuliatlas ja sen antama tieto alueen tuulisuudesta lisättynä korkeustiedoilla. Osa selvityksistä on perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavoituksen taustaselvityksiltä vaaditaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja edelleen, että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Etelä-Savon tuoreessa maakuntastrategissa on puolestaan linjattu, että Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa siten myös tehtävät selvitykset ja analyysi toteutetaan yleispiirteisesti. Samalla suunniteltu maankäyttö yhteen sovitetaan alueen erityispiirteisiin. Tässä on käytetty apuna valintakriteeristöä, jonka avulla yleisellä tasolla tuulivoimapotentiaalin sijoittelussa on huomioitu mm. asutuksen häiriöiden minimointi sekä maiseman ja luonnon erityisarvojen turvaaminen. Tarkemmat yksityiskohtaiset selvitykset tuulivoiman osalta toteutetaan hankesuunnittelussa, jolloin voidaan hankkeessa aiottujen voimaloiden suhteen arvioida ja minimoida vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu), ympäristöön, maisemaan sekä luontoarvoihin. Tällöin selvitetään mm. tarkasti, etteivät sijoitettavat tuulivoimalat aiheuta mm. melu- tai välkehäiriötä ympäröivälle asutukselle. Myös maanomistajakohtainen kuuleminen toteutetaan hankesuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistojen vaikutuksia on selvitetty kaikista teemoista siten kuin maakuntakaavoitukselta edellytetään. Myös tehty näkemäanalyysi on yleispiirteinen, esimerkinomainen ja teoreettinen maksiminäkemää osoittava havainnointi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan vaikuttaa näkemäalueen laajuuteen voimaloiden sijoittelulla ja lukumäärää vähentämällä. Maakuntakaavan yhteydessä laaditut selvitykset eivät poista tarvetta tehdä yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä yksityiskohtaisempia selvityksiä. Yleispiirteisyys voidaan tulkita siten, että tehdyt analyysit ja vaikutustarkastelut antavat perusteet potentiaalisten tuulivoimaalueiden osoittamiselle maakuntakaavassa. Samalla ne muodostavat kattavan lähtöpohjan ja reunaehdot tarkemmalle jatkosuunnittelulle kunnissa. Maakuntakaavan tarkoitus Maakuntakaava osoittaa ne potentiaaliset alueet, joihin ison tuulivoimalamäärän jatkosuunnittelu olisi usean kriteerin perusteella mahdollista. Kaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden paikkoja. Kaavan taustaselvityksistä löytyvät tiedot tuulivoimaloiden alustavaksi sijoitteluksi. Tällä on pyritty arvioimaan yleisellä tasolla alueiden soveltuvuutta jatkosuunnitteluun. Selvityksissä käytetyt sijainnit tai voimalamäärät eivät ole lopullisia, vaan tämä täsmentyy mahdollisen tuulivoimapuiston hankesuunnittelussa kunnan yleiskaavassa. Tällöin on otettava lisäksi huomioon mitä maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä sanotaan. Voimalan/voimaloiden perustamiset vaativat vielä noin vuoden kestäviä tarkentavia tuulimittauksia ym. tutkimuksia. Hankesuunnittelussa myös pystytään arvioimaan tarkasti voimaloiden vaikutuksia ympäristöönsä kuten asutukseen ja sijoittamaan voimalat siten, ettei mm. melu- tai väl-

7 mkhall (84) kehäiriötä ympäröivälle asutukselle synny. Usean voimalan alueita ei siis perusteta pelkän maakuntakaavan perusteella tai sen perustaksi valmistuneilla selvityksillä. Potentiaaliset tuulivoima-alueet osoitetaan maakuntakaavassa alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinnällä. Tuulivoimapuistoalueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä, ei aluevaraus. Siten mahdollinen tuulivoimapuiston alue täsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai yleiskaavoitusta. Tällöin kunta viime kädessä päättää tuleeko maakuntakaavan tuulivoimapuiston alueelle tuulivoimaloita. Mikäli voimaloita suunnitellaan enemmän kuin 10 tai alueen ominaisuudet sitä muuten edellyttävät, tulee maakuntakaavan tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun merkitylle alueelle suunniteltavan hankkeen yhteydessä laatia kunnan yleiskaavan lisäksi hanketoimijan toimesta myös ympäristövaikutusten arviointi. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaava tavoitteena on aina yleispiirteinen ja strateginen suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat lähinnä yksityiskohtaiseen suunnitteluun eikä yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin ohjataan tuulivoiman jatkosuunnittelua kokonaisuutena maakunnassa. toimii ohjeena yleiskaavan laadinnalle. yhteensovitetaan tuulivoimapotentiaali muuhun maankäyttöön on olennaista arvioida ja tuoda päätöksenteon tueksi sellaista vaikutusten arvioinnin tietoa, jolla on todellista merkitystä kun selvitettävänä on yleispiirteinen jatkosuunnittelua ohjaava merkintä Yleiskaava (ns. tuulivoimayleiskaava) tavoitteena on aina yksityiskohtainen rakentamiseen johtava suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin suunnitellaan tuulivoima-alueen (tuulivoimapuiston) toteuttaminen voimalakohtaisesti. toimii rakennusluvan myöntämisen perusteena. yhteensovitetaan suunniteltavan tuulivoima-alueen tuulivoimalat muuhun maankäyttöön on olennaista arvioida ja tuoda päätöksenteon tueksi sellaista vaikutusten arvioinnin tietoa, jolla on todellista merkitystä kun selvitettävänä on rakennuslupiin mahdollistava merkintä Maakuntakaavan suhde maanomistukseen Maakuntaliiton tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan laatiminen. Yksityiskohtaisempi suunnittelu on kunnan toimintaa, samoin rakennusluvitus. Maakuntakaavan erityisominaisuutta kuvaava merkintä ei sido maanomistajaa toteuttamaan tuulivoimapuistoa alueelle. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja on täysin maanomistajan omasta tahdosta kiinni, haluaako hän lähteä yhteistyöhön tuulivoimatuotantoyhtiön kanssa. Ko. merkintä ei myöskään anna kenellekään oikeutta esim. lunastaa alueita tuulivoimatuotantoon. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tuulivoimalat ovat kaavoituksen ja rakennusluvan vaativia rakennuksia ja niiden toteutusta ja suunnittelua koskevat samat säännökset kuin mitä tahansa rakennusta.

8 mkhall (84) LAUSUNTO VASTINE Etelä-Savon kuntien palaute Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa Hirvensalmi, Joroinen, Kangasniemi, Mäntyharju, Sulkava Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa Pertunmaa Enonkosken kunta Kunnanjohtajan päätösehdotus: Enonkosken kunnanhallitus hyväksyy lausuntona teknisen lautakunnan esityksen ja sen lisäksi kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Maakuntahallituksen valmisteleman kriteeristön mukaan mm. yli 7 tuulivoimalan tuulivoimapuisto vaatisi maakuntakaavamerkinnän. Maakuntakaavamerkinnän puuttuminen estäisi yli 7 voimalan hankkeen toteuttamisen. Mikäli ryhdyttäisiin maakuntakaavan muuttamiseen, hidas ja jäykkä muuttamisprosessi johtaisi todennäköisesti samaan lopputulokseen. Maakuntakaavan pitää olla mahdollistava, eikä sillä pitäisi rajata tai rajoittaa ainakaan sellaisten elinkeinohankkeiden syntymistä, joita valtakunnallisesti pyritään edistämään ja tukemaan. Näyttää siltä, että Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaava on ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa (tuulivoiman edistämisstrategia jne.) Maakuntakaavassa pitäisi osoittaa vain potentiaaliset tuulivoimapuistoalueet ja mahdollisten hankkeiden ja tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä yleiskaavoituksessa ja YVA menettelyssä selvitetään hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Maakuntakaavan tehtävä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimakokonaisuuden ohjaaminen maakunnassa. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen tarvitaan turvaamaan maakunnan maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Maakuntakaavan ajantasallapito ja päivittäminen on jatkuvaprosessi. Maakuntakaavan päivitysprosesseja voidaan käynnistää joustavasti syntyvien tarpeiden mukaan. Mahdollinen maakuntakaavan muuttamistarve ei merkittävästi hidasta tuulivoimahankeprosesseja, joissa selvitykset kuten tuulimittaukset ja muuttolintulaskennat vievät hankesuunnittelussa joka tapauksessa perus hankeyleiskaavaa pidemmän ajan. Maakuntakaavan kriteereissä tehtävien muutosten seurauksena lisätään Enonkosken kk:n alue maakuntakaavaan. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan maakuntakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen erilaisia valtakunnallisia energia- ja alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaratkaisu turvaa uusiutuvan energiatuotannon tavoitteen Etelä-Savon osuuden toteuttamisedellytykset. Lisäksi ratkaisulla yhteen sovitetaan tuulivoiman toteuttaminen muiden alueidenkäyttötavoitteiden kuten liikenneturvallisuuden, puolustusvoimain toimintojen ja maiseman ja kulttuuriympäristön turvaamisen kanssa. Maakuntakaavalla luodaan puitteet yleiskaavoituksella ja tarvittaessa YVA-menettelyllä tehtävälle hankesuunnittelulle.

9 mkhall (84) Heinäveden kunta Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta, mutta kunnanhallitus esittää, että maanomistajien esittämät muistutukset tulee ottaa huomioon kaavan laadintavaiheessa kuten Heinäveden reitin vaikutus ja muut ympäristö- ja maisema-asiat. Maanomistajapalaute huomioidaan siinä määrin kuin sen sisältö kohdistuu nyt kyseessä olevaan kaavaprosessiin tai sen selvityksiin. Poistetaan Kangaslamminmäen alue (2.900) kaavasta Heinäveden reitin maisemaan kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi. Juvan kunta Koska tässä maakuntakaavassa on maakunnallisen tuulipuiston kooksi määritelty seitsemän (7) suurvoimalan muodostama puistokokonaisuus ei Juvan kunnan alueelle ole osoitettu alueita, jonne voisi toteuttaa maakuntakaavan mukaista tuulivoimapuistoa. Tätä pienemmät puistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää, ts. Juvan kunta ja tuulivoiman rakentajat voivat yleiskaavoilla tutkia ja osoittaa tätä pienempiä tuulivoima-alueita myös muualla kunnan alueella. Juvan kunnan Nevajärven yleiskaavassa, joka tulee nyt ehdotuksena nähtäville, on merkitty yksi tuulivoimapuistoalue 1-2 laitetta varten Loukeenvuorelle, jonne Saimaan Woima Oy on toteuttamassa tuulivoimalaitteita. Saimaan Woima Oy on laadituttanut rakennuslupaprosessiaan varten tarvittavat selvitykset. Nevajärven kaavaan merkitään tämän lisäksi ohjeellisia alueita, jotka voisivat olla mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Juvan kunnalla ei ole varsinaista huomauttamista Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoon jolla täydennetään Etelä- Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Juvan kunta kummeksuu sitä, että osa kriteereistä, joilla tuulivoimapuistojen soveltuvuutta on tutkittu, ovat painoarvoltaan olleet sellaisia, että joitakin muutoin hyviä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja on jäänyt kaavaan nyt merkitsemättä mm., jos ne ovat sijainneet yli 1 kilometrin päässä olevasta tai tulevasta 110 kv sähkölinjasta. Edellä mainituista syistä johtuen Juvan kunta edellyttääkin, että tässä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistossa esitettyjä kriteerejä ei saa käyttää jatkossa perusteina vastustaa muiden Etelä- Savon alueelle mahdollisesti toteutettavia tai kaavoitettavia tuulipuistoalueita. Tältä osin maakuntaliitto viittaa yleisvastineseen sivulla 2. Muodostetut kriteerit perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain maankäytön suunnittelulta edellytettäviin sisältövaatimuksiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Niitä on sovellettu maakunnan olosuhteisiin kriteeristöä laadittaessa. Maakuntakaavan tuleva yleismääräys ja sitä tukevat kriteerit toimivat jatkossa maakuntaliiton arviointivälineinä hankesuunnitelmien toteuttamisedellytyksiä arvioitaessa.

10 mkhall (84) Mikkelin kaupunki Kaavassa annetaan kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnittelua koskeva yleismääräys sekä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittumiseen parhaiten soveltuvat alueet. Teollisen kokoluokan rajana kaavan valmisteluaineistossa pidetään vähintään seitsemän suurvoimalan kokonaisuutta. Osoitettavia alueita ei ole Mikkelin kaupungin alueella. Mikkelin kaupungin Ristiinassa on käynnissä osayleiskaavatyö, jonka myötä mahdollistetaan tuulivoimaloiden sijoittaminen Pelloksen alueelle. Voimaloita on osayleiskaavaehdotukseen merkitty kaksi. Maakuntakaavan selostuksessa olisi ehkä syytä selkeämmin mainita, että tämän kokoluokan tuulivoimahankkeita on mahdollista toteuttaa myös maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalueiden kohdemerkinnällä osoitetuilla alueilla. Täsmennetään kaavaselostusta tältä osin. Mikkelin kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa. Pieksämäen kaupunki Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tuulipuistojen osalta edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja osittaa hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Etelä-Savossa. Maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Näin ollen koko maakuntaa koskeva yleismääräys tulisi poistaa ja kohdentaa määräykset vain tuulimaakuntakaavassa esitetyille alueille. Myös alueiden valita kriteeristö on tiukempi verrattaessa YVAmenettelyyn tai Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavaan. Kriteeristön tulisi olla yhtenevä Pohjois-Savon tuulimaakuntakaavan kanssa sekä todeta niiden olevan vaihemaakuntakaavassa esitettyjen kohteiden valintakriteeristö. Tämä mahdollistaisi myöhemmin kuntakaavoituksella suunniteltaville pienemmille kohteille laatia lievemmän kriteeristön. Koko maakuntakaava-aluetta koskevassa yleismääräyksessä kiinnitetään jatkosuunnittelun huomiota keskeisiin jatkosuunnittelun reunaehtoihin. Näin voidaan varmistua siitä, että tuulivoimarakentaminen täyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden reunaehdot niin hyvän asuinympäristön, luonnon ja maiseman erityispiirteiden huomioinnin kuin puolustusvoimien ja lentoliikenteen toimintaedellytysten turvaamisenkin osalta. Yleismääräystä ei ole perusteltua poistaa. Kussakin maakuntakaavassa sovitetaan alueidenkäytön ohjaaminen yhteen maakunnan omien erityispiirteiden kanssa. Pääosa käytettävistä kriteereistä on Pohjois-Savon kanssa yhteneviä johtuen jo osin yhteisistä esiselvityksistä. Kriteeristöt on kuitenkin sovitettu oman maakunnan olosuhteisiin. Maakuntakaavassa tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden velvoittamina ohjata tuulivoimasuunnittelun kokonaisuutta maakunnassa. Tämä toteutetaan tässä maakuntakaavassa alueen erityispiirteet huomioivin valintakriteerein ja kaavamääräyksin.

11 mkhall (84) Rantasalmen kunta Uusiutuvan energian käytön lisääminen on välttämätöntä, koska vähenevät uusiutumattomat luonnonvarat tulevat jatkossa nostamaan energian hintaa. Ympäristön kannalta uusiutuvat luonnonvarat tulevat tulevaisuudessa olemaan myös välttämättömyys. Tuulivoima on kuitenkin ainostaan yksi osa kestävää energiapolitiikkaa ja kaikkia uusiutuvia energiantuotantomuotoja tulee kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Nopeimmat positiiviset ympäristövaikutukset saavutetaan energian säästämisen kautta. Taustaselvitysaineistossa esitetään virheellisesti, että Tammenlahden alue on "taantuvaa / hiljentyvää" maataloutta, mutta todellisuudessa Joutsenmäki-Tammenlahti alueella on useita toimivia ja kehittyviä maatiloja. Joutsenmäki-Tammenlahti kohteen osalta Etelä- Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksen aineistosta puuttuu Rantasalmen Sisäjärvialueen rantaosayleiskaavan mukaiset uudet rakennuspaikat. Näkemäanalyysi on melko ylimalkainen tärkeimmästä katsomissuunnasta eli Haukiveden (Linnansaaren kansallispuisto) suunnasta arvioituna. Kalasääsken esiintymistä ei ole kartoitettu lintuja lepakkoselvityksessä. Mahdollisessa kaavaehdotusvaiheessa kaikki tuulipuistoalueella ja välittömästi sen läheisyydessä olevat kiinteistöjen omistajat tulee kuulla kirjeitse. Rantasalmen kunta pitää monipuolisen uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä tärkeänä. Konsultin laatimassa selvityksessä Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisema-alueiden näkymäalueilla sivulla 16 ei väitetä koko Tammenlahden alueen tai sinne sijoittuvan maatalouden olevan kauttaaltaan taantuvaa tai hiljentyvää. Selvityksessä todetaan maakunnallisesti merkittäväksi arvotettujen rajattujen maisema-alueiden maiseman olevan osin taantuvia ja Joutsenmäessä olevan joitakin autiota ja toiminnoiltaan hiljentyviä tiloja. Poistetaan Parkumäen itäpuoleinen alue kaavasta. Kaavaprosessin kuuleminen järjestetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla pidetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustajat pitivät käytettäviä vuorovaikutusmahdollisuuksia ja tapoja maakäyttö- ja rakennuslain mukaisina ja muutoinkin riittävinä. Puumalan kunta Vaihemaakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen ja tuulivoiman rakentamista salliva. Tuulivoimaloiden rakentamisen yksityiskohtaiset ympäristövaikutukset joudutaan arvioimaan uudelleen kunnissa yleiskaavan laadinnan tai tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kunnille kuuluvaa harkintavaltaa kaavoituksessa typistetään osoittamalla ko. vaihekaavassa vain seitsemän maakunnallista tuulivoimaloiden aluetta. Tuulivoimaloiden osalta keskeinen äänivaikutuksen ehkäisemiskeino on etäisyys. Tuulivoimavaihe kaavan valmisteluaineistossa tuulipuistoalueet on pääsääntöisesti sijoitettu yli 1000 metrin päähän asutuksesta ja loma-asutuksesta. Kilometrin suoja etäisyyteen päätymistä ei ole riittävästi perusteltu. Valtioneuvoston päätöksessä 993/92 on annettu melulle ohjearvot, jotka alittuvat huomattavasti pienemmillä etäisyyksillä. Esimerkiksi Ruokolahden kunnan tuulivoima yleiskaavaselvityksissä on todettu melumallinnuksen perusteella, että yli 45 dba:n suuruinen Maakuntakaavan tehtävä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimakokonaisuuden ohjaaminen maakunnassa. Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen toisaalta luo edellytykset tuulivoiman kestävälle jatkosuunnittelulle ja on toisaalta tarpeen turvaamaan maakunnan maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3.

12 mkhall (84) melutaso on vain tuulivoimalan lähialueella, noin 280 metrin päässä tuulivoimalasta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksessa minimietäisyys tuulivoimalan ja vakituisen asunnon tai vapaaajanasunnon välillä on 500 metriä. Äänimallinnukset ovat tärkeä osa yleiskaavaselvityksiä. Esitetty kilometrin etäisyys on Puumalan kunnan mielestä ylimitoitettu ja rajoittaa potentiaalisten tuulivoimapuistoalueiden muodostumista. Enintään 1 kilometrin etäisyys olemassa olevaan suurjänniteverkkoon tai voimassa olevassa maa kuntakaavassa osoitettuun verkon laajenemiseen on myös turhan pieni. Taustaselvityksissä on kannattavuuden raja-arvona aiemmin pidetty 10 kilometriä. Etäisyystarkastelu suoritetaan aina hankkeiden taloudellisten, ympäristö- ja muiden selvitysten yhteydessä. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunginhallitus toteaa, että maakuntahallituksen luoma kriteeristö, jonka perusteella maakuntahallitus on ryhtynyt karsimaan potentiaalisia tuulivoima alueita pois vaihekaavasta, on osittain ristiriidassa kaavaselostuksen ja kaavan selvitys- ja perusteluaineiston kanssa. Kaavaselostuksesta ilmenee, että vaihekaavan suunnitteluvaiheessa on perusteellisesti ja objektiivisesti tutkittu ja tarkastelu potentiaalisten tuulivoima-alueiden ominaisuuksia ja tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia. Ote kaavaselostuksen sivulta 22: Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen perusteella potentiaalisimmiksi havaittuja alueita tarkasteltiin tämän jälkeen tarkemmin laaditussa taustaselvityksessä. Tässä tarkastelussa oli mukana kaikkiaan 33 aluekokonaisuutta. Tämän jälkeen taloudellisesti toteuttamiskelpoisia alueita on tarkasteltu suhteessa asutukseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen puolustusvoimain, lentoturvallisuuden ja voimassa olevan maakuntakaavan näkökulmista. Alueista laadittiin lisäksi olemassa olevaan aineistoon perustuva linnustoselvitys sekä maisematarkastelu suhteessa alueiden läheisiin arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Näiden tarkastelujen ja selvitysten perusteella kaikkiaan jäljelle jäi 15 aluekokonaisuutta ja niillä 19 erillisaluetta Savonlinnan kaupunki esittää, että - vaihekaavaan otetaan mukaan kaikki tuulivoimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt potentiaaliset alueet Savonlinnasta. Käytettävän kriteeristön osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Sivulla 2. esitettävistä kriteeritarkistuksista johtuen lisätään kaavaan Savonlinnan Pihlajaniemen alue sekä Savonrannan kk:n läheinen alue. Pihlajaniemen alue rajataan vesistömaisemavaikutusten pienentämiseksi selvityksissä ollutta

13 mkhall (84) Nämä alueet ovat Savonrannan kirkonkylän länsipuolinen alue, Aholahden saloalueet (nimetty Pihlajaniemeksi), sekä Kerimäen Anttolan alue. Mahdollisten hankkeiden ja tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä yleiskaavoituksessa ja YVA -menettelyssä selvitetään ja ratkaistaan onko hanke ko. alueelle toteutettavissa, - vaihekaavaratkaisun tulee olla johdonmukainen maakuntaliiton tekemien omien selvitysten kanssa, luonnoksesta pois pudotetut edellä mainitut alueet ovat selvitysten perusteella potentiaalisia jatkosuunnitteluun, - tuulivoimapuiston maisemallisia vaikutuksia pystytään aidosti selvittämään vasta hankekaavoituksen yhteydessä, kun tiedetään tarkasti mihin ja minkä kokoisia tuulivoimaloita alueelle aiotaan oikeasti sijoittaa, - maakuntakaavan tulee ohjata jatkosuunnittelua, ei rakentamista, - seudullisen tuulivoimahankkeen alarajan tulee olla yhtenevä YVA - lainsäädännön kanssa. Alle 10 voimalan hanke ei pääsääntöisesti vaadi YVA -menettelyä. Alle 10 voimalan hankkeet tulee määritellä paikallisiksi. - maakuntakaavoituksessa ei myöskään tule ottaa kriteeriksi 1 km maksimietäisyysvaatimusta suurjänniteverkkoon tuulivoima alueita määriteltäessä. Tuulivoima-alueet tulee ratkaista tuulisuuden, asutuksen läheisyyden, luonnonarvojen yms. tekijöiden perusteella. Suurjänniteverkon sijainti suhteessa tuulivoimarakentamiseen ratkeaa markkinaehtoisesti. Muutamien kilometrien voimalinjan rakentamiskustannus on mitätön tuulivoimapuiston kokonaiskustannuksissa, eikä ole julkisen sektorin asia tai edun mukaista estää toimaa investoimasta voimalinjaan. Tuulivoimahankevastaava maksaa myös mahdolliset olemassa olevan verkoston vahvistamiskustann ukset tarvittaessa. Myöskään tämä asia ei ole maakuntakaavakysymys. myös tuulivoimarakentamisen osalta maakuntakaava tulee olla mahdollistava, ei rajoittava pienemmäksi idässä ja etelässä. Merkitään tiedoksi. Kriteerien osalta maakuntaliitto viittaa yleisvastineeseen sivulla 3. Valtion viranomaisten ja laitosten palaute Etelä-Savon ELY-keskus Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maakuntakaavoitukselle on asetettu velvoite osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja tunturialueiden lisäksi myös ns. sisämaassa. Tavoitteisiin sisältyy määräys sijoittaa voimalat ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

14 mkhall (84) Etelä-Savon maakuntaliitto käynnisti vuonna 2010 vahvistetun maakunta-kaavan täydentämisen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta syksyllä Tämä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava on edennyt nyt luonnosvaiheeseen. Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää maakuntata-solla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoittaa selvitysten perusteella tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoiman rakentamiselle asetetut tavoitteet Suomen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa päivitetään parhaillaan. Päivityksen mukaan tuulivoiman rakentamista joudutetaan kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyitä. Vuoden 2025 tuulivoiman tuotantotavoitteeksi ollaan asettamassa noin 9 TWh. Vaihekaavaratkaisun mukaan Etelä-Savoon on osoitettu tuulivoimatuotantoon sopivia alueita enimmillään 450 MW ja (1,2-1,6 TWh). Vaikka otetaan huomioon, että voimaloiden kokonaismäärästä toteutuu vain osa, voidaan kaavaratkaisun katsoa toteuttavan kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Selvitykset Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu lukuisia selvityksiä, joissa on keskitytty tuulivoimarakentamisen keskeisiin vaikutuksiin sekä erityisesti tuulivoimaloiden merkittäviin vaikutuksiin Etelä-Savon erityispiirteiden kannalta. Ns. perusselvityksiä on täydennetty linnustoselvityksellä, maisematarkastelulla sekä näkemäanalyysillä. Selvitykset ovat varsin kattavia ja laadittu kaavan mittakaava huomioiden riittävällä tarkkuudella. Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselostusta näiltä osin. Loma- ja pysyvän asutuksen sijoittumista tarkasteltaessa olisi hyvä selvittää myös tuulipuistoalueille sijoittuvien rantayleiskaavojen toistaiseksi rakentamattomat rakennuspaikat ja huomioida ne tarvittaessa ainakin vaikutusten arvioinnissa. Kaavan lähtökohdissa olisi myös hyvä tuoda esiin millaisia rajoitteita harrastelentokentät ja varalaskupaikat aiheuttavat tuulivoimarakentamiselle. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arvioinnin perustana on olettamus tietyn kokoluokan ja tyypin tuulivoimaloista. Selkeyden vuoksi kaavaselostuksessa on syytä esittää, millaista voimalatyyppiä arvioinnin lähtökohtana on käytetty ja mitä teollisen suurvoimalan käsitteellä ylipäätään tarkoitetaan. Tämä on kerrottu näkemäanalyysin sivulla 5. Täydennetään kaavaselostusta tältä osin.

15 mkhall (84) Maakuntakaavan mittakaava ja oikeusvaikutukset huomioiden kaavaluonnoksen vaikutukset on arvioitu pääosin riittävällä tarkkuudella. Luonto- ja maisemavaikutusten osalta Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) pitää kaavan täydentämistä kuitenkin tarpeellisena. Luontoarvot Ely-keskus katsoo, että vaikutukset Natura 2000-alueisiin, linnustoon ja lepakoihin on kaavaluonnoksessa pääosin huomioitu riittävällä tavalla. Laukunkankaan tuulivoimala-alue sijaitsee Linnansaaren kansallispuiston ja Natura-alueen itäpuolella. Haukiveden kalasääskikanta on Etelä- Savon merkittävin. Haukivesi on myös IBA-aluetta ja FINIBA-aluetta. Tuulivoimala-alueen suhdetta sääksen pesäpaikkoihin tulee arvioida olemassa olevan tiedon perusteella itse tuulivoimala-alueella sekä noin kahden kilometrin vyöhykkeellä sen ulkopuolella. Lisäksi tulee arvioida tuulivoimala-alueen sijoittumista sääksen päivittäisten ruokailureittien kannalta. Maisemavaikutukset Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on analysoitu aluekohtaisesti suhteessa arvotettuihin maisema-alueisiin sekä laatimalla näkemäanalyysi. Myös suuntaa-antavia havainnekuvia on käytetty. Näkemäanalyysin kartat ovat hyviä ja informatiivisia vaikka ne perustuvatkin teoreettiseen oletukseen voimaloiden maksimimäärästä. Sen sijaan analyysin sanallinen arviointi on paikoin maisemavaikutuksia vähättelevää. Maakuntaliitto on tarkastellut sääksen rengastus- ja pesimätietoja Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolta saatujen tietojen pohjalta. Tiedot vahvistavat aiemman linnustoselvityksen tiedon siitä, että Sulkavan Iiniemen alue ei sovellu tuulivoimarakentamiseen, sillä aluetta ympäröi sääksien taajaan käyttämät pesäpaikat. Samanlainen tilanne on rengastustoimiston tietojen perusteella myös Heinäveden Valamon alueen osalta joka ei ollut myöskään mukana valmisteluaineiston kaavakartalla. Rengastustoimiston tietojen mukaan Puumalan Konnalamminmäen alueella on tarkastelujaksolla ( ) rakennettu pesä, johon ei tuolloin munittu. Alueen osalta jo valmisteluaineistossa oli kohdekohtainen linnustomääräys, joka korostaa alueen linnustoselvityksen tarpeellisuutta. Konnalamminmäen alueen osalta kaavaa ei ole tarvetta tältä osin muuttaa. Kaikkien muiden tarkastelussa olleiden tuulivoimaan soveltuvien alueiden osalta ei rengastustoimiston aineistossa ollut sääksen pesintä- tai rengastustietoja alle kahden kilometrin säteellä alueista. Olemassa olevan aineiston perusteella vaikutukset sääkseen on kaavan yleispiirteisyysaste huomioiden selvitetty maakuntaliiton näkemyksen mukaan riittävästi. Lausunnossa mainittu ruokailureittien vaikutusarviointi kuuluu maakuntaliiton näkemyksen mukaan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, jolloin arviointi voidaan tehdä tarkemmin suhteessa sijoittamistarkastelussa oleviin tuulivoimaloihin. Maakuntakaavan tehtävänä on tarkastella yleisellä tasolla maisemavaikutuksia ennen kaikkea suhteessa tunnistettuihin ja tunnustettuihin arvoalueisiin ja kohteisiin. Tarkemmat maisema-anyysit on mahdollista tehdä hankekaavoituksen yhteydessä. Arvioinnissa todetaan, että näkemämielessä keskeiseen asemaan nousevat Etelä-Savossa näkymät vesistöiltä käsin. Avovesiltä maisemaa tarkasteltaessa pienipiirteinenkin mäkimaasto ja saaristot näyttäytyvät vesillä liikkujalle hyvin usein selkeänä yhtenäisen oloisena silhuettina, jolloin voimaloiden visuaalinen vaikutus voi ulottua hyvinkin laajalle. Näin tapahtuu esimerkiksi joillakin laivaväylillä ja muilla veneilijöiden suosimilla reiteillä. Näkemäanalyysin sanallisessa tulkinnassa on järvimaisemien yhteydessä yleisesti käytetty lieventävänä tekijänä sitä, että tuulivoima-alue sijoittuu väyliin nähden sivuun. Kuitenkin pitkään käytössä olleilla matkustajalaiva-reiteillä (esim. Savonlinna-Heinävesi-Kuopio), tuulivoimalat

16 tulevat muodostamaan katsojalle luonnonmaisemaan kuulumattomia kiintopisteitä hyvin pitkällä matkalla (15 km) näitä alueita ohitettaessa riippumatta siitä ovatko voimalat menosuunnassa vai reitin vierellä. Näin käy ainakin Haukivedellä ja Kermajärvellä. Tältä osin vaikutusten arviointia ei voida pitää kovin realistisena. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kansallispuistoissamme, jotka ovat kansainvälisesti arvokkaita luonto- ja retkeilyalueita, tulee varmistua luonnontilaisen järvimaiseman säilymisestä. Nyt Linnansaaren kansallispuiston ympäristöön on osoitettu tuulivoimarakentamista sekä Pohjois-Savon että Etelä-Savon maakuntien vaihekaavavalmistelussa. Kohdassa Vaikutukset maakunnan ulkopuolelle olisi hyvä tarkastella kaavaratkaisua suhteessa naapurimaakuntien Etelä-Savon rajan läheisyyteen sijoittuviin tuulipuistoihin sikäli kun niitä on tiedossa hanketai kaavatasolla. Yhteisvaikutukset tulisi selvittää erityisesti Linnansaaren kansallispuiston näkökulmasta ja niin, että arviointia ei tehdä vain Linnansaaren pääsaarelta käsin, vaan koko puiston alue huomioon ottaen. mkhall (84) Tuulivoiman vaikutuksista Linnasaaren kansallispuistoon on pidetty neuvottelu, jossa oli edustettuna Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliitot, Etelä- ja Pohjois- Savon ELY-keskusten y-vastuualueet sekä Metsähallitus. Neuvottelun perusteella todettiin, että alueet molemmissa maakunnissa sijoittuvat kansallispuiston tuntumaan, mutteivät todennäköisesti yksistään dominoivina. Lisäksi todettiin, että yhteisvaikutuksia kansallispuiston eteläosassa saattaa syntyä. Tuulivoima-alueiden mahdollisia vaikutuksia kansallispuiston maisemaan ja keskeisiin vesireitteihin on tarkasteltu uudelleen mm. alueiden yhteisvaikutusten ja vesistönäkymän näkökulmasta. Linnasaareen ja Heinäveden reittiin kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi poistetaan Parkumäen itäpuoleinen alue (14.900) ja Kangaslamminmäen alue (2.900) kaavasta. Kaavaselostuksen s. 40 kartta maakunnan erityispiirteitä kuvaavista arvokohteista sekä kaavaluonnoksessa esitetyistä tuulivoimala-alueista on havainnollinen ja saisi näkyä suurempana. Täydennetään selostusta tältä osin. Kaavaratkaisu Vaihemaakuntakaavassa esitettäviin tuulivoimala-alueisiin on päädytty analysoimalla Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlaksen mukaisia tuulipotentiaalisia alueita suhteessa rakennettuun ympäristöön, suurjänniteverkkoon, luonnonympäristön erityisarvoihin, linnustoon, maiseman erityispiirteisiin sekä liikenneturvallisuuteen. Tätä tarkastelua varten on laadittu omat selvityksensä. Lisäksi kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että tuulivoimatuotantoa ei ohjata keskeisimmille vesistömaiseman kannalta merkittäville alueille. Näin valikoituneille alueille on laadittu vielä 13- kohtainen kriteeristö. Maakuntakaavassa osoitettavien alueiden tulee täyttää kaikki 13 kriteeriä joko kokonaan tai tietyin reunaehdoin. Siten kaavassa on päädytty yhteensä seitsemään eri tuulivoimala-alueeseen. Kriteerien tehtävänä on ehkäistä tuulivoiman haitallisimmat vaikutukset ohjaamalla rakentaminen sinne, missä tuulivoimasta häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähän ja toisaalta teknistaloudelliset edellytykset puiston rakentamiselle ovat hyvät. Etelä-Savon ELY-keskus pitää kriteerejä pääosin perusteltuina ja tehokkaina ohjauskeinoina tuulivoiman ohjaamiseksi parhaiten siihen tarkoitukseen sopiville alueille. ELY-keskus esittää krittereihin seuraa-

17 mkhall (84) vat huomautukset. Kriteeri 2:n mukaan maakuntakaavaan merkittävän tuulipuiston tulee soveltua vähintään seitsemän suurvoimalan sijoittumiseen. Ns. tavanomaisilla alueilla raja lienee jotakuinkin sopiva. Etelä-Savon ominaispiirre on kuitenkin ainutlaatuinen vesistöjen runsaus ja yksi kaavan peruslähtökohdista on juuri keskeisimpien vesistömaisemien säästäminen tuulivoimarakentamiselta sekä Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden säilyttäminen. Näitä arvoalueita vasten tarkastellen tuulivoimala-alueen rajaksi asetettu seitsemän suurvoimalaa saattaa olla liian suuri. Suurten vesistöalueiden tuulipotentiaali on maakunnan korkeimpia, joten vaarana on, että eimaakunnallisiksi katsottavia, alle seitsemän voimalan puistoja, lähdetään toteuttamaan kuntakaavoituksella ilman maakuntakaavatason mahdollistamaa laajempaa tarkastelua. Siksi ELY-keskus esittää maakuntakaavan puiston kokorajaksi viittä voimalaa. Kriteeri 3, etäisyysvaatimus suurjänniteverkkoon (vähintään 110 kv), on muutettu kaavan alkuselvitysvaiheen kymmenestä kilometristä ainoastaan yhteen kilometriin, mikä on pudottanut kaavasta useamman muutoin kelvollisen tuulivoimala-alueen kokonaan pois. Maakuntakaavoja laadittaessa on yleisesti käytetty kymmenen kilometrin maksimietäisyyttä voimalinjoihin ja ELY-keskuksen tuulivoima-alan toimijoilta saamien tietojen mukaan tätä suurempikin etäisyys saattaa hyvinkin olla taloudellisesti kannattavaa suurempien tuulipuistojen (yli 10 voimalaa) ollessa kyseessä. Mitä suurempi puisto ja parempi tuotto, sitä suurempia myös yhdysjohtokustannukset voivat olla. Kriteeri 7 koskee luonnon- ja järvimaiseman erityispiirteitä. Valtioneuvoston vuonna 2001 asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa edellytetään ohjaamaan maankäyttöä Vuoksen vesistöalueella siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ns. VAT-Vuoksi). Kriteerin mukaiseksi hyväksyttävyyden ehdoksi on asetettu: kansallispuistoihin ja rantojensuojeluohjelman alueille ei osoiteta tuulivoimaa. Erityispiirteet turvataan aluerajauksissa ja myös suunnittelumääräyksissä. Tuulivoimaa ei sijoiteta saariin eikä suurten vesistöjen ranta-vyöhykkeille. ELY-keskuksen mielestä em. kriteeri on Etelä-Savon vesistöalueilla erityisen tärkeä. Kansallispuistot ja rantojensuojeluohjelman alueet muodostavat järvimaiseman erityispiirteiden vaalimisen ytimen. Kriteeri on kohdennettu oikein. Tuulivoimapuistojen alueita osoitettaessa on huolehdittava siitä, että niiden vaikutus näillä alueilla olisi mahdollisimman vähäinen. Vaikutus ei saa olla dominoiva. Kriteerejä koskevan palautteen osalta viitataan yleisvastineen s. 3.

18 mkhall (84) Linnansaaren kansallispuisto on perustettu suojelemaan erityisesti Järvi-Suomen arvokasta saaristoluontoa ja järvimaisemaa pitkällä aikavälillä, Koloveden erämainen kansallispuisto puolestaan suojelee mm. Saimaan luonnontilaista saaristoluontoa. Molemmat kansallispuistomme tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet vesiretkeilyyn ja nämä kansallispuistot edustavat Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä mitä suurimmassa määrin. Esitettyjen selvitysten valossa ELY-keskus pitää Haukiveden vaikutusalueelle osoitettujen tuulivoimala-alueiden (Pohjois- ja Etelä-Savossa) maisemallisia vaikutuksia merkittävinä. Tällaisissa arvoympäristöissä tuulivoimala-alueiden keskittäminen ja sijoittaminen tulee toteuttaa muita alueita tiukemmin. Muutokset kriteereissä vaikuttavat maakuntakaavassa osoitettaviin alueisiin. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen Etelä-Savon ELY-keskus katsoo, että maakuntakaavaan merkittäviksi tuulipuistoalueiksi tulee tarkastella vielä muitakin aiemmissa vaiheissa selvityksissä mukana olleita tuulipotentiaalisia alueita, jotka saattaisivat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toisin rajattuina soveltua maakuntakaavaan. Kangasmäen tuulipuistoalueella ja sen läheisyydessä on kaakkurilampia sekä kuukkelin elinalueita alueen etelä-/lounaispuolella. Tästä syystä Kangasmäki tulee sisällyttää kohteisiin, joiden kohdekohtaisissa määräyksissä edellytetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettäväksi erityistä huomiota linnustoon. Kaavakartan osalta ELY-keskus katsoo, että koko maakuntakaavaaluetta koskevaan yleismääräykseen on syytä liittää määräys tietoliikenteen huomioimisesta; sitä vastoin ELY-keskus ei näe syytä nostaa matkailuelinkeinoa erityisen vaikutusarvioinnin kohteeksi Täydennetään kaavamääräyksiä lisäämällä Kangasmäkeä koskeva linnuston erityismääräys. Täydennetään kaavamääräyksiä tietoliikenteen huomioinnilla jatkosuunnittelussa. Matkailuelinkeino on keskeinen elinkeinoala Etelä-Savossa johtuen matkailurakenteen suuntautumisesta vesistöjen varsiin ja tämän vuoksi matkailuelinkeino on syytä olla erityisen arvioinnin kohteena jatkosuunnittelussa.

19 mkhall (84) Pohjois-Savon ELY-keskus Vaihekaavamaakuntakaavan vaikutustarkastelussa on käsitelty tuulivoimaloiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tuulipuistojen sijoittelussa on otettu huomioon suositellut etäisyydet maantieverkkoon, arvioinnissa on käytetty liikenneviraston ohjeistusta. Liikenneturvallisuuteen liittyvien riskitekijöiden kannalta korostuvat maantieverkolta osuudet valtatiestä 23 ja kantatiestä 62, joita tuulipuistoalueet sivuavat. Vaikka alueiden valintaan ja sijoittamiseen liittyvissä tarkasteluissa on etäisyysvaatimukset huomioitu, on kaavaselostuksen luonnoksen kohtaan 4.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset tarpeen täydentää Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen konsultointia koskeva suunnittelumääräys. Siitä on ilmettävä, että Yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai muun suunnittelun käynnistyessä sellaisissa kohteissa, joissa voimalaitoksen etäisyys maantiehen on 300 m tai vähemmän, tulee ennen toimenpiteitä olla hyvissä ajoin yhteydessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueeseen, jotta tuulivoimalaitoksen ja maantien yhteensovittamisen kannalta tarpeellinen harkinta ja selvitykset suoritetaan riittävän alkuvaiheessa. Liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten ohella on tuulivoimahankkeiden yhteydessä tarve tiedostaa uuden liittymän rakentamistarve tai olemassa olevan liittymän parantamistarve. Lisäksi järeät erikoiskuljetukset vaativat kuljetusreittien ennakkosuunnittelua ja mahdollisesti toimenpiteitä laajemmallakin maantieverkolla. Suunnittelumääräyksellä voidaan varmistaa ajoissa myös näiden seikkojen huomioon ottaminen ja riittävä vuoropuhelu. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen konsultointi tulee huomioitua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 22 :n perusteella, eikä lain sisältöä ole tarpeen toistaa suunnittelumääräyksessä. Museovirasto Etelä-Savon maakuntaliitto on pyytänyt lausuntoa Etelä-Savon tuulivoimamaakuntakaavan valmisteluvaiheesta. Museovirasto on käsitellyt asian erityisistunnossaan MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maakuntakaavoituksella ohjataan Etelä-Savon tuulivoimarakentamista. Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteena on kattaa 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutettaisiin Itä-Suomessa n. 70 tuulivoimalalla. Valtakunnallinen tavoite 2 % kokonaisenergiasta

20 mkhall (84) voitaisiin saavuttaa Itä-Suomessa n. 193 tuulivoimalalla, Etelä-Savon maakuntastrategiassa keskeiseksi tavoitteeksi on valittu puupohjaisen energiatuotannon kehittäminen ja lisääminen. Tuulivoimaa kehitetään sitä täydentävänä energiamuotona. Etelä-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa osoitetaan seitsemän maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta, yhteensä 152 voimalaa. Kullakin alueella on vähintään seitsemän voimalaa, tätä pienemmät puistot eivät edellytä maakuntakaavamerkintää. KULTTUURIYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA HUOMIOON OTTAMINEN Tuulivoimalapuistoille soveltuvien alueiden tarkastelua varten on luotu monipuolinen kriteeristö. Kulttuuriympäristön erityispiirteitä on otettu käsittelyyn. Etelä-Savossa erityisiä suunnitteluhaasteita asettavat maiseman pienipiirteisyys, vesistöt ja niihin liittyvä asutus. Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta tuulipuistoalueita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin tai valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Näkymävaikutuksia ei ole täysin voitu välttää mutta kriittisimmät tutkitut alueet on kyetty jättämään pois kaavasta. Vaikutustarkastelut perustuvat arvotettujen maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen osalta asianmukaisiin selvityksiin: maakuntaliiton laatimaan näkemäanalyysiin sekä sitä täydentävään maisematarkasteluun (MKM Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Savo). Tuloksia on hyödynnetty haittavaikutusten minimoimiseksi tuulivoima alueiden valinnoissa ja niiden kohdekohtaisissa kaavan erityismääräyksissä Laukunkankaan, Kangaslamminmäen, Kangasmäen, Konnalamminmäen ja Parkunmäen itäpuolisten alueiden osalta. Vaikutusten arviointia toimenpidealueilla tulee vielä täsmentää arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Maaperään kajoavat maankäyttömuodot saattavat uhata arkeologista kulttuuriperintöä. Muinaismuistolain (295/63) rauhoitus koskee myös ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntakaavan ratkaisun ollessa esimerkiksi maantieteellisistä syistä poikkeuksellisen rajattu ja tarkkaan määriteltävissä ja jos on syytä olettaa muuttuvan alueidenkäytön vaarantavan muinaisjäännöksiä, on arkeologisten inventointien tarve syytä erikseen todeta (Suomen ympäristö 28/2011, s.29). Täydennetään kaavaselostusta tältä osin.