KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009 2010"

Transkriptio

1

2 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus

3 2 1. Johdanto Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille ilmentää maakunnan tahtoa Keski-Suomen kehittämisestä. Laajassa yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden sekä alueviranomaisten kanssa valmisteltu toteuttamissuunnitelma on muotoutumassa maakuntabudjetiksi maakunnallistetuksi valtion talousarvioesitykseksi. Tässä toteuttamissuunnitelmassa maakunnan esitykset tiivistetään kahteen laajaan kehittämiskokonaisuuteen: Keski-Suomen innovaatiokeskittymä ja Keski-Suomi sisämaan logistinen keskus. Lisäksi Päijät-Hämeen maakunnan kanssa on laadittu Päijännekeskusteluesitys. Kehittämiskokonaisuuksista käydään neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön johdolla marras-joulukuussa Keski-Suomessa on tunnistettu kehittämistoimien tiivis liittyminen toisiinsa. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä painotetaan maakunnan keskeisiä teollisia tuotannonaloja, mutta samalla myös hyvinvointia edistäviä sosiaalisia innovaatioita ja kansalaisyhteiskunnan rakentumista. Tieliikenteen ja rautatiekohteiden parantamisella mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehittyminen, mutta samalla osallistutaan myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen maakunnassa. Kehittämiskokonaisuuksiin on sisällytetty useita maakunnan kärkikohteita, joista merkittävimmät ovat VT 4: n pullonkaulat Vaajakoskella ja Jyväskylästä pohjoiseen suuntautuvalla tieosalla. Valtion aluehallinnon neuvotteluihin osallistuivat Keski-Suomen TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen metsäkeskuksen edustajat. Ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnin toteuttajat olivat läsnä neuvotteluissa. Keski-Suomen liitto koordinoi neuvottelut. Maakunnan yhteistyöasiakirja on laadittu yhdessä toteuttamissuunnitelman kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksestanne maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari Kauko Lehtonen Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan maakuntajohtaja puheenjohtaja yhteistyöryhmän puheenjohtaja

4 3 2. Maakuntaohjelman toteutuminen, kehitysnäkymät ja tavoitteet 2.1. Arvio toteuttamissuunnitelma toteutumisesta Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet jakaantuivat maakuntaohjelman painotusten mukaisesti elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen, hyvinvoinnin sekä yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalueille. Elinkeinojen kehittämisen kärkenä olivat kolme klusteria: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Työtä ohjasivat yritysvetoiset strategiaryhmät. Jokaiselle klusterille rekrytoitiin kehittämispäällikkö. Yrityskohtaisista hankkeista merkittävä osa toteutui uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin yrityksissä. Suurimpien kehittämishankkeiden teemoja olivat liiketoimintaosaaminen ja bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto. Kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyössä näkyi entistä selkeämmin maakunnallisuus ja yrityslähtöisyys. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä jatkettiin työtä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi maakunnan eri osissa. Vuonna 2008 käynnistettiin Keski-Suomen osaava työvoima -ohjelmatyö, joka hakee uusia toimintamalleja osaamisen vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Osaaminen ja koulutus olivat osa elinkeinolähtöistä klusterien kehittämistä. Keskeisiksi teemoiksi nousivat osaavan työvoiman turvaaminen ja yritysten kasvava vastuu osaamisen kehittämisestä. Alueella kehittyvät HRD (Human Resource Development) -toiminnot ja -palvelut ovat liiketoiminnan kilpailuetu. Keski-Suomi ja Pirkanmaa tiivistivät yhteistyötä korkeakoulutuksessa, Jyväskylän ja Jämsän kuntayhtymät ammatillisessa koulutuksessa. Yhtenäinen toinen aste jäi vielä tavoitteeksi. Toisen asteen kehittäminen kokonaisuutena on tärkeää sekä alueen työvoiman tarpeen että syrjäytymisen vähentämisen näkökulmista. Ohjauspalveluiden kehittämistarve on kasvanut. Hyvinvointialan toimenpiteistä toteutui merkittävä osa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä lisättiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) perustettiin maakunnallinen johtoryhmä, joka valmisteli hankehakemuksia aiheina hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuus, lasten ja perheiden hyvinvointipalvelut, kansansairauksien ehkäisyn toimintamallit sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus. Hankkeiden ensimmäisistä valtakunnallisista rahoituksista päätetään syksyllä Hyvinvointiklusterissa luotiin yhteistyöverkosto hyvinvoinnin, luovan alan, matkailun ja liikeelämän toimijoiden kesken innovatiivisten palveluiden edistämiseksi. Länsi-Suomen EAKRohjelman teemarahoitusta kohdennettiin hyvinvointialan kehittämiseen. Älykkäät liikuntaympäristöt -hanke käynnistyi ja seutukunnallinen kotihoidon palvelusetelikokeilu toteutettiin vuoden 2008 aikana. Maakunnallinen Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma valmistuu suunnitellusti vuoden 2008 aikana. Väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin etsitään vastauksia Saarijärven-Viitasaaren seudulla käynnistettävässä hankkeessa Ikääntymisestä voimaa. Kuntarakenteen uudistaminen on edennyt ripeästi: Joutsa ja Leivonmäki yhdistyivät vuoden 2008 alussa, Pylkönmäki yhdistyy Saarijärven kanssa ja Jyväskylän mlk sekä Korpilahti Jyväskylän kanssa vuoden 2009 alusta. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit lakkaavat ja vuoden 2009 alusta aloittaa uusi Jämsän kaupunki. Aluerakennetta on tarkasteltu myös kehityskäytävinä.

5 Luontoa ja luonnonvaroja hyödynnetään elinkeinojen kehittämisessä: liikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä on suunniteltu ja toteutettu hanketyönä. Matkailukeskukset Himos, Peurunka, Keurusselkä, Piispala, Laajavuori ja Revontuli-Häkärinteet investoivat tai suunnittelevat investointeja. Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi ja Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen toteutettavuutta on selvitetty. Muita vuoden aikana edenneitä asioita ovat olleet metsävarojen käyttö sekä selvitykset pohjaveden, soran ja kiviainesten tarpeesta ja saatavuudesta (POSKI-projekti). Energiahuollon omavaraisuutta sekä uusiutuvien energialähteiden (puu, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) ja turpeen osuutta maakunnan energian tuotannossa on edistetty hanketyönä. Yhdeksi maakunnan kehittämisen päätoimialaksi on valittu Bioenergiasta elinvoimaa klusteri. Merkittävimmät yhdyskuntarakennehankkeet olivat liikenneinvestointeja. Valtatiellä 4 jatkettiin välin Lusi - Vaajakoski parantamista, mutta Vaajakosken ohitustien ja Kirri-Äänekoski -hankkeen rahoitus ei järjestynyt. Hännilänsalmen uuden sillan rakentaminen voitiin kuitenkin aloittaa. Perustienpidon rahoitus ei ollut tarpeiden edellyttämällä tasolla. Rautatien perusparannustöitä Tampereen ja Jyväskylän välillä jatkettiin ja niiden valmistuttua 2009 tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino voidaan nostaa 22,5 tonnista 25 tonniin. Teknisen huollon rahoituksen supistuminen on ollut ongelma eikä sen ratkaisemiseksi ole löydetty toimivaa järjestelmää. Erityisesti tämä korostuu taajamien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja uusinvestointihankkeissa. Vuoden 2008 aikana vesihuoltoavustukset kohdennettiin pääasiassa vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkostohankkeisiin. Avustusta sai vain noin kolmasosa sitä hakeneista Keski-Suomen kehitysnäkymät Keskisuomalaisia on noin , joista neljännes asuu haja-asutusalueilla. Jyväskylän seudun ansiosta maakunnan väestömäärä on kasvava. Aluekehityksen kannalta tilanne on ongelmallinen erityisesti pienissä maaseutukunnissa. Tällä hetkellä kolmasosassa Keski-Suomen kuntia syntyy vuosittain alle 30 lasta. Muutamat reuna-alueen kunnat ovat väestörakenteeltaan maamme ikääntyneimpiä ja väestöllinen huoltosuhde maamme korkeimpia. Ero näkyy myös koulutuksessa: korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle, kun taas maakunnan pohjoisosissa tutkinnon suorittaneiden määrä on poikkeuksellisen alhainen. Keski-Suomen talouden ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina myönteistä, joskin pääosa kasvusta toteutuu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kasvukäytävällä. Monissa Keski- Suomen kunnissa on alkutuotantoon tai matalan tuottavuuden aloihin painottuva tuotantorakenne, mikä yhdessä korkean työttömyyden kanssa näkyy alhaisena aluetuotantona. Keski-Suomen veturiyritysten ja isojen työllistäjien näkymät ovat pääosin suotuisat ja useilla aloilla toteutetaan isoja investointeja. Kuitenkin erityisesti metsäsektorilla rakennemuutokset ja tuotannon rationalisoinnit aiheuttavat epävarmuutta. Keski-Suomen elinkeinorakenteessa on tapahtumassa selkeä siirtymä: alkutuotannosta on vähentynyt huomattavasti työpaikkoja. Muutos on ollut kansallisestikin vertailtuna merkittävä. Työpaikkavähennyksen kunnissa pudotus perustuu yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, määrän merkittävään laskuun (30 40 % vähennys vajaassa vuosikymmenessä). Vastapainona palvelualojen työpaikkalisäys on ollut Jyväskylän seudulla maamme kärkeä. Vaikka palvelualat työllistävät, näiden alojen osuus arvonlisäyksestä on vielä jäljessä useasta muusta maamme kasvukeskuksesta. Väestömäärään suhteutettuja korkean teknologian toimipaikkoja 4

6 on Keski-Suomessa runsaasti ja viime vuosina teknologia-alat ovatkin kehittyneet muita teollisuuden aloja voimakkaammin mm. liikevaihdon kehityksellä mitattuna. Keski-Suomessa yritysten (toimipaikkojen) määrä on kasvanut tasaisesti. Nettolisäys perustuu erityisesti aloittaneiden yritysten tasaiseen vuosilisäyksen; lopettaneiden yritysten määrässä ei 2000-luvulla ole merkittäviä muutoksia. Kokonaisliikevaihto on kasvanut Keski- Suomessa viime vuosina suotuisasti ja suunta noudattaa maamme muiden kasvumaakuntien trendiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksissa Keski-Suomi on hieman jäänyt Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan vauhdista niin T&K-menojen kuin T&Khenkilöstönkin määrällä mitattuna. Maakunnan erityinen haaste on osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen. Työttömyysaste on alentunut kaikilla seuduilla, mutta on edelleen selvästi koko maan tasoa korkeampi. Työttömyyden aleneminen perustuu sekä työvoiman lisääntyneeseen kysyntään että työvoiman ikääntymiseen työikäisten siirtyessä eläkkeelle. Työelämään tulevien ikäluokkien koko on tulevaisuudessa liian pieni suhteessa avautuvien työpaikkojen arvioituun kokonaismäärään. Tähän ongelmaan on paneuduttu lukuisin eri keinoin. Tasapainoinen väestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminen ja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita kehittämistoimissa myös jatkossa. 5

7 6 Keski-Suomen kehittämistyön päivitetyt tavoitteet 2009 ja maakuntaohjelman tunnusluvut 2010 Toteutuma 2005 / 2007 Tavoite 2009 Tavoite MAO 2010 Väestö väestö nettomuutto, osuus väestöstä (%) 0,2 0,12 0,15 luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä (%) 0,18 0,20 0,20 Koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 64, korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) 24,3 26,5 28 Tuotanto ja yritystoiminta BKT / asukas (koko maa=100) toimipaikkojen määrä uudet yritykset (vuodessa) lopettaneet yritykset (vuodessa) Työmarkkinat työllisyysaste (%) 66,1 67,5 68,5 työttömyysaste (%) 8,9 7,6 6,9 työpaikat huoltosuhde (ei-työlliset / työlliset) 1,46 1,4 1,4 Maakunnan väestö kasvaa, joten maakuntaohjelmassa (MAO) asetetut väestötavoitteet saavutetaan ja jopa ylitetään. Syntyvyydessä ja siirtolaisuudessa ei tapahdu ohjelmakaudella oleellisia muutoksia, mutta maassamuutoissa on vuosivaihtelua ja sen ennakointi on haasteellista. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa tasaisesti vuosittain ja tavoitteet todennäköistä toteutuvat. Maakunnan nuori väestö on vanhempia ja eläköityviä ikäryhmiä kouluttautuneempaa. Maakunnan koulutusvetovoima on hyvää tasoa - työvoiman laajamittaisesta poismuuttohalusta ei ole viitteitä. Aluetalouden ja tuotannon pitäisi kasvaa Keski-Suomessa voimakkaammin kuin tähän mennessä 2000-luvulla. Taustalla ovat korkea työttömyys ja useiden seutujen tuotantorakenteesta johtuva alhainen tuottavuus. Kokonaisuutena tuotanto kasvaa maakunnassa ja talouden näkymät ovat useilla toimialoilla suotuisat, mutta kasvu ei ole todennäköisesti riitä kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen. Toimipaikkamäärä on lisääntynyt oletettua joutuisammin; kasvu on ollut maamme maakuntien kärkeä. Yrityskannan tavoiteluvut (aloittaneet ja lopettaneet yritykset) kuvaavat toivottua vuositasoa. Keski-Suomen työttömyysaste laskee ja työllisyysaste kasvaa tavoitteiden mukaisesti. Vuodelle 2010 tavoitteeksi asetettu työpaikkojen määrä on tietoisesti hyvin tavoitteellinen. Työpaikkamäärien tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ovat hieman laskeneet maakunnan lukua, mutta edelleen tavoite on saavutettavissa, sillä suunta on nouseva. Työpaikkamäärän kasvua tukee viime vuosien poikkeuksellisen suotuisa yrityskannan lisäys. 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keski-Suomen maakuntaohjelman kehittämisalueita ovat elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Koko

8 maakuntaohjelman tasolla varaudutaan myös kaikkia kehittämisalueita koskeviin teemoihin, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaaminen Elinkeinot ja teollisuus Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kolme kärkeä ovat uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Yritysten, tutkimuslaitosten, koulutusorganisaatioiden ja suurimpien kaupunkien yhteistyönä suunnitellaan parhaillaan kansallisen innovaatiostrategian alueellisia toimenpiteitä. Lähivuosien tehtävänä on muun muassa pk-yritysten kannustaminen liiketoimintansa asiakaslähtöiseen uudistamiseen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön lisääminen entisestään ja kasvuyritysten kansainvälistymisen nopeuttaminen. Uudistuvat koneet ja laitteet Klusterin kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia, biometalli ja koneenrakennus. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan ruostumattomien ja haponkestävien ohutlevytuotteiden teknologinen keskittymä. Biometalli alalla pyritään kapasiteetin ja teknologian tason nostoon sekä alihankintaverkoston toiminnan tehostamiseen ja laajentamiseen. Koneenrakennuksessa lisätään järjestelmätoimittajuutta ja vahvistetaan verkostojen toimintakykyä. Painopisteenä ovat paperikoneen, tuulivoimaloiden ja teollisuuden voimansiirtolaitteiden valmistus. Uudistuva metsä(teollisuus) -osaamiskeskusohjelman ja Metsäklusteri Oy:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kehittämistyöllä tavoitellaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudessa, sitä palvelevassa kone- ja laitevalmistuksessa sekä metsäteollisuudelle palveluita tuottavissa ja niiden tuotteita hyödyntävissä yrityksissä. Bioenergiasta elinvoimaa Klusterin visio vuodelle 2015 lupaa, että keskisuomalainen bioenergian tuotanto on 4 terawattituntia nykyistä suurempi. Vision mukaisia kehittämisteemoja on neljä: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, pellettienergiajärjestelmät ja biokaasujärjestelmät. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmillä tavoitellaan suurten biomassavolyymien hyödyntämistä energian tuotannossa. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia kehittää palveluliiketoimintaa ja uusia, integroituja ja tehokkaita lämmitysteknologioita. Pääpolttoaineita ovat metsähake ja muut puupolttoaineet, palaturve ja peltobiomassat. Pellettienergiajärjestelmät sopivat erityisesti pienten kohteiden lämmityksen toteuttamiseen. Biokaasujärjestelmät ovat nopeasti kehittyvä uusi ratkaisu jätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa. Biokaasu sopii myös liikennepolttoaineeksi. Tulevaisuuden energiateknologiat -osaamiskeskusohjelmassa Jyväskylän seudun vastuualueeksi on sovittu bioenergia. Kehittyvä asuminen 7

9 8 Klusterin perusidea on edetä yksittäisistä rakentamisen ja asumisen tuotteista kohti avaimet käteen -periaatteella tarjottavia tuote- ja palveluratkaisuja. Kehittämisteemoja ovat ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle, pientalovaltaiset, laadukkaat aluerakentamisen kohteet sekä korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteet Kohdennetaan merkittävä osa EU-rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen Kohdennetaan yritysrahoitus ensisijassa kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista. Vahvistetaan klustereiden keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Tehostetaan yrityksille tärkeiden teknologiaohjelmien hyödyntämistä. Varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen saatavuus koko maakunnassa. Jatketaan Y4-ideologian (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) jalkauttamista Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen haasteet näyttäytyvät maakunnan eri osissa hyvin eri tavoin: väestön koulutustaso Jyväskylässä on valtakunnallisestikin korkea mutta muualla maakunnassa selvästi matalampi. Työttömyysaste maakunnassa on korkea samaan aikaan kun joillakin aloilla ja alueilla on jo selviä rekrytointivaikeuksia. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyyden lisääminen on tunnustettu Keski- Suomessa keskeisiksi kehittämistavoitteiksi. Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen nähdään osana klusterien kehittymästä ja menestyvää liiketoimintaa sekä perustana Keski-Suomen innovaatiokeskittymän syntymiselle. Yhteisen tahtotilan lisäksi tavoitteiden toteutuminen edellyttää tavoitteellista elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja alueviranomaisten yhteistoimintaa sekä alueellisesti että seudullisesti. Kehittämistoimintaa koordinoi maakunnan yhteistyöryhmän osaamis- ja työllisyystyöryhmä. Seudulliset osaamis- ja työllisyystyöryhmät etsivät ratkaisuja paikallisiin työvoimatarpeisiin. Työvoima- ja ammattirakenteiden muutosten hallitsemiseksi on luotava yhteinen alueellinen ennakointijärjestelmä, joka tuottaa tietoa elinkeinoelämän nopeastikin muuttuvista osaamistarpeista. Ennakointitietojen perusteella voidaan tarkemmin kasvattaa koulutuksen määrällistä ja laadullista osuvuutta. Osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää aikuiskoulutusrakenteiden ja aikuisohjauksen kehittämistä alueellisena kokonaisuutena. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä edistetään ja koulutuksen yhteyksiä elinkeinoelämään vahvistetaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä lisätään korkeakoulujen yhteisen aluekehittämisstrategian mukaisesti. EDU-Cluster Finland -verkoston toiminta vakiintuu kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatio- ja koulutuskeskittymäksi, joka on rakentunut elinikäisen oppimisen periaatteella ja joka yhdistää alueen liiketoiminnan, tutkimuksen ja koulutustarjonnan. Samalla kehittyy uudenlainen toiminta- ja innovaatioympäristö, jonka keskiössä on oppiminen ja joka imee maakuntaan alan koulutus- ja yritystoimintaa ja lisää alueellista vetovoimaa Toimenpiteet Uudistetaan yhteistyön muotoja koulutuksen suunnittelussa ja ohjauksessa.

10 Kehitetään alueellinen aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa tutkintoon johtava koulutus, työvoimavoimakoulutus sekä aikuiskoulutuksena annettava lisä-, täydennys ja muuntokoulutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kehitetään toimijoiden yhteinen aikuisohjauksen maakunnallinen palvelujärjestelmä, joka vahvistaa työvoiman tarjonnan ja -tarpeiden kohtaantoa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi suunnataan kehittämisen painopistettä alueelliseen rekrytointiin ja sen toimintamallien kehittämiseen. Lisätään koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä sekä vahvistetaan yhteyksiä alueen toimijoihin ja yrityksiin. Edistetään nuorten koko ikäluokan kouluttautumista tukevaa yhtenäistä toista astetta ja uusia, verkostomaisia koulutuksen järjestämismalleja. Edistetään ilmailualan kansainvälisen koulutuskeskittymän syntymistä Tikkakoskelle Jyväskylän lentokentän yhteyteen. Luodaan edellytyksiä Keski-Suomen innovaatiokeskittymälle ja osana sitä Pohjoisen Keski-Suomen bioenergia-, luonnonvara- ja ympäristöalan osaamis- ja yrityskeskittymälle. Tuetaan EDU-Cluster Finland -konsortion vahvistumista ja liiketoimintalähtöistä kehittämistä kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatio- ja koulutuskeskittymäksi. Parannetaan Keski-Suomeen tulevien maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työnteon mahdollisuuksia Hyvinvointi Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Maakunnassa priorisoituihin kehittämiskohteisiin haetaan KASTE-ohjelman rahoitusta. Merkittävimpiä maakunnallisia kohdennuksia ovat väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelurakenteen kehittämistoimet sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Osaavan työvoiman saatavuutta tukevia toimintamalleja kehitetään. Toiminnallisena haasteena on saada edistettyä maakunnan omia hankkeita yhteensopiviksi koko Itä- ja Keski- Suomen yhteistoiminta-alueen hankkeiksi. Yksityisen hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti ja käytännössä Länsi-Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksella. Rahoitusta kohdennetaan hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Keski-Suomeen perustettu Kansanterveyden edistämiskeskus Kantere ry vastaa hyvinvointialan toimijoiden keskinäisen työnjaon mukaisesti väestötason terveyden edistämisen toimista. Terveyden edistämisen teemat vaihtuvat vuosittain sairaanhoitopiiriin perustetun kansantautien ehkäisyn ohjausryhmän suositusten mukaan. Suunnitelmajakson toimenpiteet suunnataan mm. lihavuuteen, liikkumattomuuteen, päihteisiin ja tupakkaan. Maakunnan hyvinvointialan kehittämistä ohjaamaan ja hankkeiden valintaa priorisoimaan perustettu maakunnallinen johtoryhmä jatkaa toimintaansa. Toimenpiteet Varmistetaan maakunnasta esitettyjen hankekokonaisuuksien rahoitus KASTEohjelmasta. Parannetaan hanketoimijoiden yhteistyötä osaavan työvoiman saamiseksi maakuntaan ja kehitetään rekrytointikäytäntöjä.

11 3.4. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Ennakoidaan työelämän osaamistarpeita ja kehitetään alan koulutussisältöjä. Kohdennetaan EU-rahoitusta hyvinvointipalveluiden innovatiiviseen kehittämiseen. Jatketaan kansansairauksien ehkäisyä maakunnan mallin mukaisesti. Keski-Suomen kuntasektori uudistuu. Vuoden 2009 alussa Pylkönmäki yhdistyy Saarijärven kanssa, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyvät Jyväskylän kanssa ja Jämsän sekä Jämsänkosken kaupungit lakkaavat ja tilalle tulee uusi Jämsän kaupunki. Muutosten jälkeen Keski-Suomessa on 23 kuntaa. Seutukuntia on yhä kuusi. Aluerakenteessa vaikuttaa myös Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehitys- ja kasvukäytävä. Keski-Suomen neuvotteluhankkeena (kts. luku 5) olevan innovaatiokeskittymän toiminta ulottuu myös kuntasektorille, jossa kaivataan uudenlaista yhteistyötä ja uusia palveluinnovaatioita. Myös valtion aluehallinto uudistuu. Vuoden 2010 alussa aloittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU), johon yhdistyvät TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja tiepiirin toiminnat. ELLUn tehtävät liittyvät luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin. Toinen perustettava viranomainen on aluehallintovirasto (ALLU), jolle kuuluvat peruspalveluiden toteutuminen; oikeusturva, luvat ja valvonta; turvallisuus ja maahanmuutto; ympäristöluvat sekä työsuojelu. Keski-Suomi on vahvasti maantiekuljetuksista riippuvainen maakunta ja sen kehittyminen sisämaan tärkeäksi logistiseksi keskittymäksi perustuu sijaintiin runkoväylien risteämiskohtana. Maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmän perustana ovat valtatiet 4 ja 9, runkorata ja lentoasema, joiden palvelutasosta tulee huolehtia. Perustienpidon määrärahat ovat jääneet jälkeen, minkä lisäksi väylästön hoidon ja ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet. Siksi mahdollisuus välttämättömiinkin investointeihin on kutistunut marginaaliseksi. Metsä- ja energiateollisuuden merkittävästi lisääntyvää kotimaisen puun ja tarvetta ei voi hoitaa pelkästään maantiekuljetuksin: tarvitaan huomattavia lisäpanostuksia raide- ja vesiliikenneinfraan terminaalit mukaan lukien. Kansalaisille välttämättömien joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus näyttää heikolta erityisesti haja-asutusalueilla. Valtion tuki ei riitä kattamaan lisääntyneitä kuljetuskustannuksia, joten linja-autoliikenteen palvelutarjonta vähenee. Korvaavien joukkoliikennepalveluiden tulosta ei ole tietoa, sillä mm. matkojen yhdistelyyn perustuvan matkapalvelukeskustoiminnan valmistelu on ainakin toistaiseksi pysähtynyt. Maakuntakaavaan sisältyvien Jyväskylästä säteittäisesti lähtevien joukkoliikenteen laatukäytävien käytännön toteuttamista selvitetään. Kuntien työtä yhdyskunta- ja taajamarakenteen eheyttämiseksi tuetaan, jotta saadaan taloudellisemmin toimivia yhdyskuntia. Yhdyskuntasuunnittelussa korostetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tarve korostuu erityisesti Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski - kasvukäytävällä, jossa kuntien toimivaa yhteistyötä kehitetään ja lisätään. Tavoitteena on monipuolisia elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan palveluita tarjoava kasvualue. Vesi- ja viemärilaitosten uusimis- ja laajennusinvestoinnit lisääntyvät, koska laitokset ikääntyvät ja vesilaitoksiin liittyvien määrä kasvaa. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että niillä katetaan vesihuoltolaitosten investoinnit ja käyttökustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle, joten kustannusten tulee vastata mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia. Käytännössä investointien rahoitustarpeeseen ei usein ole varauduttu. 10

12 11 Toimenpiteet Kuntien yhteistyönä valmistellaan maakuntakaavaa tarkentavia ylikunnallisia rakenneyleiskaavoja, joiden pohjalta käynnistetään kunnittaisten yleiskaavojen laadinta. Rakenteellinen tarkastelu ulottuu tarpeen mukaan maakuntarajan yli yhteistyössä naapurimaakuntien kuntien kanssa. Edellisellä tarkastelujaksolla laadittujen MasterPlan -suunnitelmien toteutumista edistetään tarvittavalla maankäytön hankinnalla ja kaavoituksella. Erityisesti muuttotappiokunnissa parannetaan taajamien asumisviihtyisyyttä, yritysten toimintaedellytyksiä ja taajamien liikenneyhteyksiä hanketyönä ja asemakaavoituksella. Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kasvukäytävän kunnissa toteutetaan elinkeinoelämän, palveluiden, asumisen, joukkoliikenteen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia edistävä hanke. Vesihuollon akuuttien lähiaikojen investointien rahoitukseen pyritään rakentamaan valtion tuella malli, jolla tasataan vesilaitosten investointirasitus niin pitkälle aikavälille, että tarkistetuilla maksuilla talous voidaan tasapainottaa Rakennemuutosalueet Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen TE-keskus ovat esittäneet, että valtioneuvosto jatkaa Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutujen asemaa rakennemuutosalueena vuodeksi Ilman erityistoimenpiteitä uhkana on irtisanottujen henkilöiden työttömyyden pitkittyminen ja edelleen kasvava rakenteellinen työttömyys. Työttömyysaste on seuduilla pysytellyt prosentissa. Uusien yritysten sijoittumista seuduille edistetään kiinnostavalla toimitilatarjonnalla, rekrytointikoulutuksella ja tiedotuskampanjoilla. Alueella toimivien yritysten kasvua kannustetaan investointi-, kehittämis- ja koulutushankkeilla. Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla rahoitusta kohdennetaan erityisesti bioenergia-alaan. Jämsän seudulla painopisteenä ovat Himoksen matkailukeskus ja teollisuuden alihankintapalvelut. Yrityselämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka voivat johtaa tuntuviin irtisanomisiin muillakin kuin nimetyillä rakennemuutosseuduilla. Niin valtiolla kuin alueviranomaisilla on oltava kyky ja riittävät rahoitusvaltuudet toimia ripeästi myös näissä tilanteissa. Teollisuuden murroksen on viimeisimpänä kohdannut Joutsa, jossa sahateollisuuden alasajo vie kolmanneksen seudun teollisuustyöpaikoista.

13 EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR OHJELMA MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMA ALUEOSIO VALTAKUNNALLI- NEN OSIO MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMIS- OHJELMA SUOMEN ELINKEI- NOKALATALOUDEN TOIMINTAOHJELMA OSAAMISKESKUS- OHJELMA ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset Kehittämisen kärkinä uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergia ja kehittyvä asuminen Liiketoimintaosaaminen; painopisteenä klusterit Yritysten työvoiman turvaaminen Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyyskasvatus Luovien alojen yritystoiminta Maa- ja metsätalouden kilpailukyky, erityisesti maidontuotanto Maaseudun elinkeinot, erityisesti bioenergia, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan KEHITTÄMISALUE OSAAMINEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS Innovaatio- ja oppimisympäristöt yritysverkostot ja Hyvinvointialan liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen Osaava työvoimaohjelma Innovaatioympäristöt ja - verkostot Koulutuksen työelämävastaavuus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Innovaatio ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Koulutuksen työelämävastaavuus Ohjauksen kehittäminen Yhteishankintakoulutus yhdessä työnantajien kanssa Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi Maahanmuuttajien neuvonta ja ohjaus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjävalmiudet Laadun parantaminen Laadun parantaminen Toimintaverkoston kehittäminen tukkukauppa Energiateknologia Nanoteknologia (koordinaattori ) Jokapaikan tietotekniikka Uusiutuva metsäteollisuus Matkailu ja elämystuotanto (liitännäisjäsen) Välityömarkkinat Välityömarkkinat Nuorten pudokkuuden vähentäminen Maaseudun yhteisöjen aktiivisuus Palvelutarjonta maaseudulla YHDYSKUNTA- RAKENNE JA VETO- VOIMA Jyväskylä Paviljongin ja sataman tapahtuma-aukiot VT 13 alikulku, Saarijärvi. Rupon teollisuusalueen tiejärjestelyt, Pihtipudas. Maaseutumaisen asumisen viihtyisyys Kalatalouden infrastruktuuri Alueellinen yhteistyö JYVÄSKYLÄN ALUE- KESKUSOHJELMA JÄMSÄN ALUEKES- KUSOHJELMA MAASEUTU- POLIITTISEN ERI- TYISOHJELMAN ALUEELLINEN OSIO Suurten kaupunkiseutujen politiikkaa toteuttavat esim. innovaatiostrategiat, maankäyttö, kansainvälinen markkinointi Human Technology City -konseptilla Innovaatioympäristön ja innovaatiopalveluiden kehittäminen Työn tekemisen uudet muodot Osaavan työvoiman turvaaminen Valmistautuminen vierastyövoimaan maaseutualueilla Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut Jämsä Jyväskylä Äänekoski kasvukäytävän toteuttaminen Jämsä Jyväskylä Äänekoski kasvukäytävän toteuttaminen Seudun vetovoimaisuus Maaseutuasumisen joustavat käytännöt

14 3.7. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA -ryhmä) oli keskeisesti mukana toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointiprosessissa. Viranomaistahoja pyydettiin itse arvioimaan esittämiensä hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutuksia, jotka otettiin huomioon prosessissa. Toteuttamissuunnitelman sisältö tarkentui joiltakin osin vielä YVA-ryhmän käsittelyn jälkeen. Kokonaisvaikutukset on avattu lyhyesti tekstissä. 1 Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset: + Toteuttamissuunnitelman sosiaaliset vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Alueelliseen koulutusjärjestelmään sekä työvoima- ja ammattirakenteiden ennakointijärjestelmään panostaminen ehkäisee mm. syrjäytymistä. Merkittäviä kehittämiskohteita ovat myös ikääntyvän väestön sekä lasten ja perheiden palvelutarpeiden huomioon ottaminen. Liikennehankkeilla parannetaan liikenneturvallisuutta. Liikenneväylien parantaminen sekä osaamisen ja työllisyyden kehittämistoimien seudullinen lähtökohta tukee alueellista tasa-arvoa. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen näivettyminen lisää eriarvoisuutta. Ympäristövaikutukset: + Suunnitelmassa tuodaan esiin kansainväliset energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Biomassapohjainen energiatuotanto vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hillitsee ilmastomuutosta. Turpeen käytön lisääminen voi johtaa ristiriitaan ilmastopoliittisten tavoitteiden, vesiensuojelun ja monimuotoisuuden suojelun kanssa. Tuulivoiman kehittäminen, raideliikenteen edellytysten parantaminen ja jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa ovat kestävän kehityksen mukaista. Energiatehokkuuden edistäminen jää vähälle huomiolle. Päijännehankekokonaisuudella on positiivisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito kuluttavat luonnonvaroja. Yhdyskunta- ja kulttuurivaikutukset: + Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä -vyöhykehanke edistää alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Päijänne-hankkeilla on positiivisia yhdyskunta- ja kulttuurivaikutuksia. Liikenneväylien parantaminen saattaa hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja muuttaa maisemakuvaa - haittoja voidaan ehkäistä riittävällä suunnittelulla. Maakunnallisen ympäristö- ja kulttuurikasvatuksen tärkeys sekä kulttuuriperinnön ja kotiseututyön näkökulma eivät ole tunnistettavissa. Aluetaloudelliset vaikutukset: ++ Suunnitelmassa esitetyt hankkeet ja toimenpiteet voimistavat aluetaloutta ja niillä on positiivinen vaikutus maakunnan työllisyystilanteeseen. Koulutuksen kohdentaminen ja osaavan työvoiman ennakointi lisäävät maakunnan kehittymismahdollisuuksia. Liikennehankkeet tukevat elinkeinoelämän kehittymistä Yrittäjyysvaikutusten arviointi Keski-Suomen yrittäjät ry on keskustellut maakunnan yrittäjyysvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta ja esittää, että arviointi suoritetaan Y4-hengen (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) mukaisesti kolmivaiheisesti päätöksen valmistelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanovaiheissa. Tämän lisäksi luodaan yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa päätösten yrittäjyys- ja hyvinvointivaikutusten mittausmenetelmä, joka liitetään arviointiprosessiin Arvio suunnitelman kokonaisvaikutuksista on esitetty vaikutusulottuvuuksittain: Selvästi positiivisia vaikutuksia ++ Positiivisia vaikutuksia + Ei merkittäviä vaikutuksia 0 Kielteisiä vaikutuksia - Selvästi kielteisiä vaikutuksia - -

15 Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa Numeroiden selitteet 1 Kinnulan teollisuusalueen liikennejärjestelyt 2 Rupon teollisuusalueen liittymä 3 Äänekoski-Haapajärvi -rataosan perusparantaminen 4 Saarijärven taajaman liikennejärjestelyt 5 Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin bioenergiakeskus 6 Kirri-Äänekosken rakentaminen moottoritieksi 7 Keitele-Päijänne -kanavan siltojen alikulkukorkeuden nosto 8 Laukaantien parantaminen 9 Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski -kehähteyden rakentaminen 10 Vaajakosken ohitustien rakentaminen 11 Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus 12 Tampere-Jyväskylä -rataosan kunnostus 13 Himoksen matkailukeskus

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot