KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA
|
|
- Heli Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus
3 2 1. Johdanto Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille ilmentää maakunnan tahtoa Keski-Suomen kehittämisestä. Laajassa yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden sekä alueviranomaisten kanssa valmisteltu toteuttamissuunnitelma on muotoutumassa maakuntabudjetiksi maakunnallistetuksi valtion talousarvioesitykseksi. Tässä toteuttamissuunnitelmassa maakunnan esitykset tiivistetään kahteen laajaan kehittämiskokonaisuuteen: Keski-Suomen innovaatiokeskittymä ja Keski-Suomi sisämaan logistinen keskus. Lisäksi Päijät-Hämeen maakunnan kanssa on laadittu Päijännekeskusteluesitys. Kehittämiskokonaisuuksista käydään neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön johdolla marras-joulukuussa Keski-Suomessa on tunnistettu kehittämistoimien tiivis liittyminen toisiinsa. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä painotetaan maakunnan keskeisiä teollisia tuotannonaloja, mutta samalla myös hyvinvointia edistäviä sosiaalisia innovaatioita ja kansalaisyhteiskunnan rakentumista. Tieliikenteen ja rautatiekohteiden parantamisella mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehittyminen, mutta samalla osallistutaan myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen maakunnassa. Kehittämiskokonaisuuksiin on sisällytetty useita maakunnan kärkikohteita, joista merkittävimmät ovat VT 4: n pullonkaulat Vaajakoskella ja Jyväskylästä pohjoiseen suuntautuvalla tieosalla. Valtion aluehallinnon neuvotteluihin osallistuivat Keski-Suomen TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen metsäkeskuksen edustajat. Ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnin toteuttajat olivat läsnä neuvotteluissa. Keski-Suomen liitto koordinoi neuvottelut. Maakunnan yhteistyöasiakirja on laadittu yhdessä toteuttamissuunnitelman kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksestanne maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari Kauko Lehtonen Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan maakuntajohtaja puheenjohtaja yhteistyöryhmän puheenjohtaja
4 3 2. Maakuntaohjelman toteutuminen, kehitysnäkymät ja tavoitteet 2.1. Arvio toteuttamissuunnitelma toteutumisesta Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet jakaantuivat maakuntaohjelman painotusten mukaisesti elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen, hyvinvoinnin sekä yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalueille. Elinkeinojen kehittämisen kärkenä olivat kolme klusteria: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Työtä ohjasivat yritysvetoiset strategiaryhmät. Jokaiselle klusterille rekrytoitiin kehittämispäällikkö. Yrityskohtaisista hankkeista merkittävä osa toteutui uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin yrityksissä. Suurimpien kehittämishankkeiden teemoja olivat liiketoimintaosaaminen ja bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto. Kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyössä näkyi entistä selkeämmin maakunnallisuus ja yrityslähtöisyys. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä jatkettiin työtä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi maakunnan eri osissa. Vuonna 2008 käynnistettiin Keski-Suomen osaava työvoima -ohjelmatyö, joka hakee uusia toimintamalleja osaamisen vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Osaaminen ja koulutus olivat osa elinkeinolähtöistä klusterien kehittämistä. Keskeisiksi teemoiksi nousivat osaavan työvoiman turvaaminen ja yritysten kasvava vastuu osaamisen kehittämisestä. Alueella kehittyvät HRD (Human Resource Development) -toiminnot ja -palvelut ovat liiketoiminnan kilpailuetu. Keski-Suomi ja Pirkanmaa tiivistivät yhteistyötä korkeakoulutuksessa, Jyväskylän ja Jämsän kuntayhtymät ammatillisessa koulutuksessa. Yhtenäinen toinen aste jäi vielä tavoitteeksi. Toisen asteen kehittäminen kokonaisuutena on tärkeää sekä alueen työvoiman tarpeen että syrjäytymisen vähentämisen näkökulmista. Ohjauspalveluiden kehittämistarve on kasvanut. Hyvinvointialan toimenpiteistä toteutui merkittävä osa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä lisättiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) perustettiin maakunnallinen johtoryhmä, joka valmisteli hankehakemuksia aiheina hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuus, lasten ja perheiden hyvinvointipalvelut, kansansairauksien ehkäisyn toimintamallit sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus. Hankkeiden ensimmäisistä valtakunnallisista rahoituksista päätetään syksyllä Hyvinvointiklusterissa luotiin yhteistyöverkosto hyvinvoinnin, luovan alan, matkailun ja liikeelämän toimijoiden kesken innovatiivisten palveluiden edistämiseksi. Länsi-Suomen EAKRohjelman teemarahoitusta kohdennettiin hyvinvointialan kehittämiseen. Älykkäät liikuntaympäristöt -hanke käynnistyi ja seutukunnallinen kotihoidon palvelusetelikokeilu toteutettiin vuoden 2008 aikana. Maakunnallinen Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma valmistuu suunnitellusti vuoden 2008 aikana. Väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin etsitään vastauksia Saarijärven-Viitasaaren seudulla käynnistettävässä hankkeessa Ikääntymisestä voimaa. Kuntarakenteen uudistaminen on edennyt ripeästi: Joutsa ja Leivonmäki yhdistyivät vuoden 2008 alussa, Pylkönmäki yhdistyy Saarijärven kanssa ja Jyväskylän mlk sekä Korpilahti Jyväskylän kanssa vuoden 2009 alusta. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit lakkaavat ja vuoden 2009 alusta aloittaa uusi Jämsän kaupunki. Aluerakennetta on tarkasteltu myös kehityskäytävinä.
5 Luontoa ja luonnonvaroja hyödynnetään elinkeinojen kehittämisessä: liikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä on suunniteltu ja toteutettu hanketyönä. Matkailukeskukset Himos, Peurunka, Keurusselkä, Piispala, Laajavuori ja Revontuli-Häkärinteet investoivat tai suunnittelevat investointeja. Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi ja Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen toteutettavuutta on selvitetty. Muita vuoden aikana edenneitä asioita ovat olleet metsävarojen käyttö sekä selvitykset pohjaveden, soran ja kiviainesten tarpeesta ja saatavuudesta (POSKI-projekti). Energiahuollon omavaraisuutta sekä uusiutuvien energialähteiden (puu, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) ja turpeen osuutta maakunnan energian tuotannossa on edistetty hanketyönä. Yhdeksi maakunnan kehittämisen päätoimialaksi on valittu Bioenergiasta elinvoimaa klusteri. Merkittävimmät yhdyskuntarakennehankkeet olivat liikenneinvestointeja. Valtatiellä 4 jatkettiin välin Lusi - Vaajakoski parantamista, mutta Vaajakosken ohitustien ja Kirri-Äänekoski -hankkeen rahoitus ei järjestynyt. Hännilänsalmen uuden sillan rakentaminen voitiin kuitenkin aloittaa. Perustienpidon rahoitus ei ollut tarpeiden edellyttämällä tasolla. Rautatien perusparannustöitä Tampereen ja Jyväskylän välillä jatkettiin ja niiden valmistuttua 2009 tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino voidaan nostaa 22,5 tonnista 25 tonniin. Teknisen huollon rahoituksen supistuminen on ollut ongelma eikä sen ratkaisemiseksi ole löydetty toimivaa järjestelmää. Erityisesti tämä korostuu taajamien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja uusinvestointihankkeissa. Vuoden 2008 aikana vesihuoltoavustukset kohdennettiin pääasiassa vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkostohankkeisiin. Avustusta sai vain noin kolmasosa sitä hakeneista Keski-Suomen kehitysnäkymät Keskisuomalaisia on noin , joista neljännes asuu haja-asutusalueilla. Jyväskylän seudun ansiosta maakunnan väestömäärä on kasvava. Aluekehityksen kannalta tilanne on ongelmallinen erityisesti pienissä maaseutukunnissa. Tällä hetkellä kolmasosassa Keski-Suomen kuntia syntyy vuosittain alle 30 lasta. Muutamat reuna-alueen kunnat ovat väestörakenteeltaan maamme ikääntyneimpiä ja väestöllinen huoltosuhde maamme korkeimpia. Ero näkyy myös koulutuksessa: korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle, kun taas maakunnan pohjoisosissa tutkinnon suorittaneiden määrä on poikkeuksellisen alhainen. Keski-Suomen talouden ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina myönteistä, joskin pääosa kasvusta toteutuu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kasvukäytävällä. Monissa Keski- Suomen kunnissa on alkutuotantoon tai matalan tuottavuuden aloihin painottuva tuotantorakenne, mikä yhdessä korkean työttömyyden kanssa näkyy alhaisena aluetuotantona. Keski-Suomen veturiyritysten ja isojen työllistäjien näkymät ovat pääosin suotuisat ja useilla aloilla toteutetaan isoja investointeja. Kuitenkin erityisesti metsäsektorilla rakennemuutokset ja tuotannon rationalisoinnit aiheuttavat epävarmuutta. Keski-Suomen elinkeinorakenteessa on tapahtumassa selkeä siirtymä: alkutuotannosta on vähentynyt huomattavasti työpaikkoja. Muutos on ollut kansallisestikin vertailtuna merkittävä. Työpaikkavähennyksen kunnissa pudotus perustuu yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, määrän merkittävään laskuun (30 40 % vähennys vajaassa vuosikymmenessä). Vastapainona palvelualojen työpaikkalisäys on ollut Jyväskylän seudulla maamme kärkeä. Vaikka palvelualat työllistävät, näiden alojen osuus arvonlisäyksestä on vielä jäljessä useasta muusta maamme kasvukeskuksesta. Väestömäärään suhteutettuja korkean teknologian toimipaikkoja 4
6 on Keski-Suomessa runsaasti ja viime vuosina teknologia-alat ovatkin kehittyneet muita teollisuuden aloja voimakkaammin mm. liikevaihdon kehityksellä mitattuna. Keski-Suomessa yritysten (toimipaikkojen) määrä on kasvanut tasaisesti. Nettolisäys perustuu erityisesti aloittaneiden yritysten tasaiseen vuosilisäyksen; lopettaneiden yritysten määrässä ei 2000-luvulla ole merkittäviä muutoksia. Kokonaisliikevaihto on kasvanut Keski- Suomessa viime vuosina suotuisasti ja suunta noudattaa maamme muiden kasvumaakuntien trendiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksissa Keski-Suomi on hieman jäänyt Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan vauhdista niin T&K-menojen kuin T&Khenkilöstönkin määrällä mitattuna. Maakunnan erityinen haaste on osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen. Työttömyysaste on alentunut kaikilla seuduilla, mutta on edelleen selvästi koko maan tasoa korkeampi. Työttömyyden aleneminen perustuu sekä työvoiman lisääntyneeseen kysyntään että työvoiman ikääntymiseen työikäisten siirtyessä eläkkeelle. Työelämään tulevien ikäluokkien koko on tulevaisuudessa liian pieni suhteessa avautuvien työpaikkojen arvioituun kokonaismäärään. Tähän ongelmaan on paneuduttu lukuisin eri keinoin. Tasapainoinen väestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminen ja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita kehittämistoimissa myös jatkossa. 5
7 6 Keski-Suomen kehittämistyön päivitetyt tavoitteet 2009 ja maakuntaohjelman tunnusluvut 2010 Toteutuma 2005 / 2007 Tavoite 2009 Tavoite MAO 2010 Väestö väestö nettomuutto, osuus väestöstä (%) 0,2 0,12 0,15 luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä (%) 0,18 0,20 0,20 Koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 64, korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) 24,3 26,5 28 Tuotanto ja yritystoiminta BKT / asukas (koko maa=100) toimipaikkojen määrä uudet yritykset (vuodessa) lopettaneet yritykset (vuodessa) Työmarkkinat työllisyysaste (%) 66,1 67,5 68,5 työttömyysaste (%) 8,9 7,6 6,9 työpaikat huoltosuhde (ei-työlliset / työlliset) 1,46 1,4 1,4 Maakunnan väestö kasvaa, joten maakuntaohjelmassa (MAO) asetetut väestötavoitteet saavutetaan ja jopa ylitetään. Syntyvyydessä ja siirtolaisuudessa ei tapahdu ohjelmakaudella oleellisia muutoksia, mutta maassamuutoissa on vuosivaihtelua ja sen ennakointi on haasteellista. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa tasaisesti vuosittain ja tavoitteet todennäköistä toteutuvat. Maakunnan nuori väestö on vanhempia ja eläköityviä ikäryhmiä kouluttautuneempaa. Maakunnan koulutusvetovoima on hyvää tasoa - työvoiman laajamittaisesta poismuuttohalusta ei ole viitteitä. Aluetalouden ja tuotannon pitäisi kasvaa Keski-Suomessa voimakkaammin kuin tähän mennessä 2000-luvulla. Taustalla ovat korkea työttömyys ja useiden seutujen tuotantorakenteesta johtuva alhainen tuottavuus. Kokonaisuutena tuotanto kasvaa maakunnassa ja talouden näkymät ovat useilla toimialoilla suotuisat, mutta kasvu ei ole todennäköisesti riitä kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen. Toimipaikkamäärä on lisääntynyt oletettua joutuisammin; kasvu on ollut maamme maakuntien kärkeä. Yrityskannan tavoiteluvut (aloittaneet ja lopettaneet yritykset) kuvaavat toivottua vuositasoa. Keski-Suomen työttömyysaste laskee ja työllisyysaste kasvaa tavoitteiden mukaisesti. Vuodelle 2010 tavoitteeksi asetettu työpaikkojen määrä on tietoisesti hyvin tavoitteellinen. Työpaikkamäärien tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ovat hieman laskeneet maakunnan lukua, mutta edelleen tavoite on saavutettavissa, sillä suunta on nouseva. Työpaikkamäärän kasvua tukee viime vuosien poikkeuksellisen suotuisa yrityskannan lisäys. 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keski-Suomen maakuntaohjelman kehittämisalueita ovat elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Koko
8 maakuntaohjelman tasolla varaudutaan myös kaikkia kehittämisalueita koskeviin teemoihin, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaaminen Elinkeinot ja teollisuus Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kolme kärkeä ovat uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Yritysten, tutkimuslaitosten, koulutusorganisaatioiden ja suurimpien kaupunkien yhteistyönä suunnitellaan parhaillaan kansallisen innovaatiostrategian alueellisia toimenpiteitä. Lähivuosien tehtävänä on muun muassa pk-yritysten kannustaminen liiketoimintansa asiakaslähtöiseen uudistamiseen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön lisääminen entisestään ja kasvuyritysten kansainvälistymisen nopeuttaminen. Uudistuvat koneet ja laitteet Klusterin kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia, biometalli ja koneenrakennus. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan ruostumattomien ja haponkestävien ohutlevytuotteiden teknologinen keskittymä. Biometalli alalla pyritään kapasiteetin ja teknologian tason nostoon sekä alihankintaverkoston toiminnan tehostamiseen ja laajentamiseen. Koneenrakennuksessa lisätään järjestelmätoimittajuutta ja vahvistetaan verkostojen toimintakykyä. Painopisteenä ovat paperikoneen, tuulivoimaloiden ja teollisuuden voimansiirtolaitteiden valmistus. Uudistuva metsä(teollisuus) -osaamiskeskusohjelman ja Metsäklusteri Oy:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kehittämistyöllä tavoitellaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudessa, sitä palvelevassa kone- ja laitevalmistuksessa sekä metsäteollisuudelle palveluita tuottavissa ja niiden tuotteita hyödyntävissä yrityksissä. Bioenergiasta elinvoimaa Klusterin visio vuodelle 2015 lupaa, että keskisuomalainen bioenergian tuotanto on 4 terawattituntia nykyistä suurempi. Vision mukaisia kehittämisteemoja on neljä: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, pellettienergiajärjestelmät ja biokaasujärjestelmät. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmillä tavoitellaan suurten biomassavolyymien hyödyntämistä energian tuotannossa. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia kehittää palveluliiketoimintaa ja uusia, integroituja ja tehokkaita lämmitysteknologioita. Pääpolttoaineita ovat metsähake ja muut puupolttoaineet, palaturve ja peltobiomassat. Pellettienergiajärjestelmät sopivat erityisesti pienten kohteiden lämmityksen toteuttamiseen. Biokaasujärjestelmät ovat nopeasti kehittyvä uusi ratkaisu jätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa. Biokaasu sopii myös liikennepolttoaineeksi. Tulevaisuuden energiateknologiat -osaamiskeskusohjelmassa Jyväskylän seudun vastuualueeksi on sovittu bioenergia. Kehittyvä asuminen 7
9 8 Klusterin perusidea on edetä yksittäisistä rakentamisen ja asumisen tuotteista kohti avaimet käteen -periaatteella tarjottavia tuote- ja palveluratkaisuja. Kehittämisteemoja ovat ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle, pientalovaltaiset, laadukkaat aluerakentamisen kohteet sekä korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteet Kohdennetaan merkittävä osa EU-rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen Kohdennetaan yritysrahoitus ensisijassa kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista. Vahvistetaan klustereiden keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Tehostetaan yrityksille tärkeiden teknologiaohjelmien hyödyntämistä. Varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen saatavuus koko maakunnassa. Jatketaan Y4-ideologian (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) jalkauttamista Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen haasteet näyttäytyvät maakunnan eri osissa hyvin eri tavoin: väestön koulutustaso Jyväskylässä on valtakunnallisestikin korkea mutta muualla maakunnassa selvästi matalampi. Työttömyysaste maakunnassa on korkea samaan aikaan kun joillakin aloilla ja alueilla on jo selviä rekrytointivaikeuksia. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyyden lisääminen on tunnustettu Keski- Suomessa keskeisiksi kehittämistavoitteiksi. Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen nähdään osana klusterien kehittymästä ja menestyvää liiketoimintaa sekä perustana Keski-Suomen innovaatiokeskittymän syntymiselle. Yhteisen tahtotilan lisäksi tavoitteiden toteutuminen edellyttää tavoitteellista elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja alueviranomaisten yhteistoimintaa sekä alueellisesti että seudullisesti. Kehittämistoimintaa koordinoi maakunnan yhteistyöryhmän osaamis- ja työllisyystyöryhmä. Seudulliset osaamis- ja työllisyystyöryhmät etsivät ratkaisuja paikallisiin työvoimatarpeisiin. Työvoima- ja ammattirakenteiden muutosten hallitsemiseksi on luotava yhteinen alueellinen ennakointijärjestelmä, joka tuottaa tietoa elinkeinoelämän nopeastikin muuttuvista osaamistarpeista. Ennakointitietojen perusteella voidaan tarkemmin kasvattaa koulutuksen määrällistä ja laadullista osuvuutta. Osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää aikuiskoulutusrakenteiden ja aikuisohjauksen kehittämistä alueellisena kokonaisuutena. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä edistetään ja koulutuksen yhteyksiä elinkeinoelämään vahvistetaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä lisätään korkeakoulujen yhteisen aluekehittämisstrategian mukaisesti. EDU-Cluster Finland -verkoston toiminta vakiintuu kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatio- ja koulutuskeskittymäksi, joka on rakentunut elinikäisen oppimisen periaatteella ja joka yhdistää alueen liiketoiminnan, tutkimuksen ja koulutustarjonnan. Samalla kehittyy uudenlainen toiminta- ja innovaatioympäristö, jonka keskiössä on oppiminen ja joka imee maakuntaan alan koulutus- ja yritystoimintaa ja lisää alueellista vetovoimaa Toimenpiteet Uudistetaan yhteistyön muotoja koulutuksen suunnittelussa ja ohjauksessa.
10 Kehitetään alueellinen aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa tutkintoon johtava koulutus, työvoimavoimakoulutus sekä aikuiskoulutuksena annettava lisä-, täydennys ja muuntokoulutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kehitetään toimijoiden yhteinen aikuisohjauksen maakunnallinen palvelujärjestelmä, joka vahvistaa työvoiman tarjonnan ja -tarpeiden kohtaantoa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi suunnataan kehittämisen painopistettä alueelliseen rekrytointiin ja sen toimintamallien kehittämiseen. Lisätään koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä sekä vahvistetaan yhteyksiä alueen toimijoihin ja yrityksiin. Edistetään nuorten koko ikäluokan kouluttautumista tukevaa yhtenäistä toista astetta ja uusia, verkostomaisia koulutuksen järjestämismalleja. Edistetään ilmailualan kansainvälisen koulutuskeskittymän syntymistä Tikkakoskelle Jyväskylän lentokentän yhteyteen. Luodaan edellytyksiä Keski-Suomen innovaatiokeskittymälle ja osana sitä Pohjoisen Keski-Suomen bioenergia-, luonnonvara- ja ympäristöalan osaamis- ja yrityskeskittymälle. Tuetaan EDU-Cluster Finland -konsortion vahvistumista ja liiketoimintalähtöistä kehittämistä kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatio- ja koulutuskeskittymäksi. Parannetaan Keski-Suomeen tulevien maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työnteon mahdollisuuksia Hyvinvointi Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Maakunnassa priorisoituihin kehittämiskohteisiin haetaan KASTE-ohjelman rahoitusta. Merkittävimpiä maakunnallisia kohdennuksia ovat väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelurakenteen kehittämistoimet sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Osaavan työvoiman saatavuutta tukevia toimintamalleja kehitetään. Toiminnallisena haasteena on saada edistettyä maakunnan omia hankkeita yhteensopiviksi koko Itä- ja Keski- Suomen yhteistoiminta-alueen hankkeiksi. Yksityisen hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti ja käytännössä Länsi-Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksella. Rahoitusta kohdennetaan hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Keski-Suomeen perustettu Kansanterveyden edistämiskeskus Kantere ry vastaa hyvinvointialan toimijoiden keskinäisen työnjaon mukaisesti väestötason terveyden edistämisen toimista. Terveyden edistämisen teemat vaihtuvat vuosittain sairaanhoitopiiriin perustetun kansantautien ehkäisyn ohjausryhmän suositusten mukaan. Suunnitelmajakson toimenpiteet suunnataan mm. lihavuuteen, liikkumattomuuteen, päihteisiin ja tupakkaan. Maakunnan hyvinvointialan kehittämistä ohjaamaan ja hankkeiden valintaa priorisoimaan perustettu maakunnallinen johtoryhmä jatkaa toimintaansa. Toimenpiteet Varmistetaan maakunnasta esitettyjen hankekokonaisuuksien rahoitus KASTEohjelmasta. Parannetaan hanketoimijoiden yhteistyötä osaavan työvoiman saamiseksi maakuntaan ja kehitetään rekrytointikäytäntöjä.
11 3.4. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Ennakoidaan työelämän osaamistarpeita ja kehitetään alan koulutussisältöjä. Kohdennetaan EU-rahoitusta hyvinvointipalveluiden innovatiiviseen kehittämiseen. Jatketaan kansansairauksien ehkäisyä maakunnan mallin mukaisesti. Keski-Suomen kuntasektori uudistuu. Vuoden 2009 alussa Pylkönmäki yhdistyy Saarijärven kanssa, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyvät Jyväskylän kanssa ja Jämsän sekä Jämsänkosken kaupungit lakkaavat ja tilalle tulee uusi Jämsän kaupunki. Muutosten jälkeen Keski-Suomessa on 23 kuntaa. Seutukuntia on yhä kuusi. Aluerakenteessa vaikuttaa myös Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehitys- ja kasvukäytävä. Keski-Suomen neuvotteluhankkeena (kts. luku 5) olevan innovaatiokeskittymän toiminta ulottuu myös kuntasektorille, jossa kaivataan uudenlaista yhteistyötä ja uusia palveluinnovaatioita. Myös valtion aluehallinto uudistuu. Vuoden 2010 alussa aloittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU), johon yhdistyvät TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja tiepiirin toiminnat. ELLUn tehtävät liittyvät luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin. Toinen perustettava viranomainen on aluehallintovirasto (ALLU), jolle kuuluvat peruspalveluiden toteutuminen; oikeusturva, luvat ja valvonta; turvallisuus ja maahanmuutto; ympäristöluvat sekä työsuojelu. Keski-Suomi on vahvasti maantiekuljetuksista riippuvainen maakunta ja sen kehittyminen sisämaan tärkeäksi logistiseksi keskittymäksi perustuu sijaintiin runkoväylien risteämiskohtana. Maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmän perustana ovat valtatiet 4 ja 9, runkorata ja lentoasema, joiden palvelutasosta tulee huolehtia. Perustienpidon määrärahat ovat jääneet jälkeen, minkä lisäksi väylästön hoidon ja ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet. Siksi mahdollisuus välttämättömiinkin investointeihin on kutistunut marginaaliseksi. Metsä- ja energiateollisuuden merkittävästi lisääntyvää kotimaisen puun ja tarvetta ei voi hoitaa pelkästään maantiekuljetuksin: tarvitaan huomattavia lisäpanostuksia raide- ja vesiliikenneinfraan terminaalit mukaan lukien. Kansalaisille välttämättömien joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus näyttää heikolta erityisesti haja-asutusalueilla. Valtion tuki ei riitä kattamaan lisääntyneitä kuljetuskustannuksia, joten linja-autoliikenteen palvelutarjonta vähenee. Korvaavien joukkoliikennepalveluiden tulosta ei ole tietoa, sillä mm. matkojen yhdistelyyn perustuvan matkapalvelukeskustoiminnan valmistelu on ainakin toistaiseksi pysähtynyt. Maakuntakaavaan sisältyvien Jyväskylästä säteittäisesti lähtevien joukkoliikenteen laatukäytävien käytännön toteuttamista selvitetään. Kuntien työtä yhdyskunta- ja taajamarakenteen eheyttämiseksi tuetaan, jotta saadaan taloudellisemmin toimivia yhdyskuntia. Yhdyskuntasuunnittelussa korostetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tarve korostuu erityisesti Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski - kasvukäytävällä, jossa kuntien toimivaa yhteistyötä kehitetään ja lisätään. Tavoitteena on monipuolisia elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan palveluita tarjoava kasvualue. Vesi- ja viemärilaitosten uusimis- ja laajennusinvestoinnit lisääntyvät, koska laitokset ikääntyvät ja vesilaitoksiin liittyvien määrä kasvaa. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että niillä katetaan vesihuoltolaitosten investoinnit ja käyttökustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle, joten kustannusten tulee vastata mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia. Käytännössä investointien rahoitustarpeeseen ei usein ole varauduttu. 10
12 11 Toimenpiteet Kuntien yhteistyönä valmistellaan maakuntakaavaa tarkentavia ylikunnallisia rakenneyleiskaavoja, joiden pohjalta käynnistetään kunnittaisten yleiskaavojen laadinta. Rakenteellinen tarkastelu ulottuu tarpeen mukaan maakuntarajan yli yhteistyössä naapurimaakuntien kuntien kanssa. Edellisellä tarkastelujaksolla laadittujen MasterPlan -suunnitelmien toteutumista edistetään tarvittavalla maankäytön hankinnalla ja kaavoituksella. Erityisesti muuttotappiokunnissa parannetaan taajamien asumisviihtyisyyttä, yritysten toimintaedellytyksiä ja taajamien liikenneyhteyksiä hanketyönä ja asemakaavoituksella. Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kasvukäytävän kunnissa toteutetaan elinkeinoelämän, palveluiden, asumisen, joukkoliikenteen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia edistävä hanke. Vesihuollon akuuttien lähiaikojen investointien rahoitukseen pyritään rakentamaan valtion tuella malli, jolla tasataan vesilaitosten investointirasitus niin pitkälle aikavälille, että tarkistetuilla maksuilla talous voidaan tasapainottaa Rakennemuutosalueet Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen TE-keskus ovat esittäneet, että valtioneuvosto jatkaa Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutujen asemaa rakennemuutosalueena vuodeksi Ilman erityistoimenpiteitä uhkana on irtisanottujen henkilöiden työttömyyden pitkittyminen ja edelleen kasvava rakenteellinen työttömyys. Työttömyysaste on seuduilla pysytellyt prosentissa. Uusien yritysten sijoittumista seuduille edistetään kiinnostavalla toimitilatarjonnalla, rekrytointikoulutuksella ja tiedotuskampanjoilla. Alueella toimivien yritysten kasvua kannustetaan investointi-, kehittämis- ja koulutushankkeilla. Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla rahoitusta kohdennetaan erityisesti bioenergia-alaan. Jämsän seudulla painopisteenä ovat Himoksen matkailukeskus ja teollisuuden alihankintapalvelut. Yrityselämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka voivat johtaa tuntuviin irtisanomisiin muillakin kuin nimetyillä rakennemuutosseuduilla. Niin valtiolla kuin alueviranomaisilla on oltava kyky ja riittävät rahoitusvaltuudet toimia ripeästi myös näissä tilanteissa. Teollisuuden murroksen on viimeisimpänä kohdannut Joutsa, jossa sahateollisuuden alasajo vie kolmanneksen seudun teollisuustyöpaikoista.
13 EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR OHJELMA MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMA ALUEOSIO VALTAKUNNALLI- NEN OSIO MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMIS- OHJELMA SUOMEN ELINKEI- NOKALATALOUDEN TOIMINTAOHJELMA OSAAMISKESKUS- OHJELMA ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset Kehittämisen kärkinä uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergia ja kehittyvä asuminen Liiketoimintaosaaminen; painopisteenä klusterit Yritysten työvoiman turvaaminen Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyyskasvatus Luovien alojen yritystoiminta Maa- ja metsätalouden kilpailukyky, erityisesti maidontuotanto Maaseudun elinkeinot, erityisesti bioenergia, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan KEHITTÄMISALUE OSAAMINEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS Innovaatio- ja oppimisympäristöt yritysverkostot ja Hyvinvointialan liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen Osaava työvoimaohjelma Innovaatioympäristöt ja - verkostot Koulutuksen työelämävastaavuus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Innovaatio ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Koulutuksen työelämävastaavuus Ohjauksen kehittäminen Yhteishankintakoulutus yhdessä työnantajien kanssa Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi Maahanmuuttajien neuvonta ja ohjaus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjävalmiudet Laadun parantaminen Laadun parantaminen Toimintaverkoston kehittäminen tukkukauppa Energiateknologia Nanoteknologia (koordinaattori ) Jokapaikan tietotekniikka Uusiutuva metsäteollisuus Matkailu ja elämystuotanto (liitännäisjäsen) Välityömarkkinat Välityömarkkinat Nuorten pudokkuuden vähentäminen Maaseudun yhteisöjen aktiivisuus Palvelutarjonta maaseudulla YHDYSKUNTA- RAKENNE JA VETO- VOIMA Jyväskylä Paviljongin ja sataman tapahtuma-aukiot VT 13 alikulku, Saarijärvi. Rupon teollisuusalueen tiejärjestelyt, Pihtipudas. Maaseutumaisen asumisen viihtyisyys Kalatalouden infrastruktuuri Alueellinen yhteistyö JYVÄSKYLÄN ALUE- KESKUSOHJELMA JÄMSÄN ALUEKES- KUSOHJELMA MAASEUTU- POLIITTISEN ERI- TYISOHJELMAN ALUEELLINEN OSIO Suurten kaupunkiseutujen politiikkaa toteuttavat esim. innovaatiostrategiat, maankäyttö, kansainvälinen markkinointi Human Technology City -konseptilla Innovaatioympäristön ja innovaatiopalveluiden kehittäminen Työn tekemisen uudet muodot Osaavan työvoiman turvaaminen Valmistautuminen vierastyövoimaan maaseutualueilla Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut Jämsä Jyväskylä Äänekoski kasvukäytävän toteuttaminen Jämsä Jyväskylä Äänekoski kasvukäytävän toteuttaminen Seudun vetovoimaisuus Maaseutuasumisen joustavat käytännöt
14 3.7. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA -ryhmä) oli keskeisesti mukana toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointiprosessissa. Viranomaistahoja pyydettiin itse arvioimaan esittämiensä hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutuksia, jotka otettiin huomioon prosessissa. Toteuttamissuunnitelman sisältö tarkentui joiltakin osin vielä YVA-ryhmän käsittelyn jälkeen. Kokonaisvaikutukset on avattu lyhyesti tekstissä. 1 Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset: + Toteuttamissuunnitelman sosiaaliset vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Alueelliseen koulutusjärjestelmään sekä työvoima- ja ammattirakenteiden ennakointijärjestelmään panostaminen ehkäisee mm. syrjäytymistä. Merkittäviä kehittämiskohteita ovat myös ikääntyvän väestön sekä lasten ja perheiden palvelutarpeiden huomioon ottaminen. Liikennehankkeilla parannetaan liikenneturvallisuutta. Liikenneväylien parantaminen sekä osaamisen ja työllisyyden kehittämistoimien seudullinen lähtökohta tukee alueellista tasa-arvoa. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen näivettyminen lisää eriarvoisuutta. Ympäristövaikutukset: + Suunnitelmassa tuodaan esiin kansainväliset energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Biomassapohjainen energiatuotanto vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hillitsee ilmastomuutosta. Turpeen käytön lisääminen voi johtaa ristiriitaan ilmastopoliittisten tavoitteiden, vesiensuojelun ja monimuotoisuuden suojelun kanssa. Tuulivoiman kehittäminen, raideliikenteen edellytysten parantaminen ja jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa ovat kestävän kehityksen mukaista. Energiatehokkuuden edistäminen jää vähälle huomiolle. Päijännehankekokonaisuudella on positiivisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito kuluttavat luonnonvaroja. Yhdyskunta- ja kulttuurivaikutukset: + Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä -vyöhykehanke edistää alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Päijänne-hankkeilla on positiivisia yhdyskunta- ja kulttuurivaikutuksia. Liikenneväylien parantaminen saattaa hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja muuttaa maisemakuvaa - haittoja voidaan ehkäistä riittävällä suunnittelulla. Maakunnallisen ympäristö- ja kulttuurikasvatuksen tärkeys sekä kulttuuriperinnön ja kotiseututyön näkökulma eivät ole tunnistettavissa. Aluetaloudelliset vaikutukset: ++ Suunnitelmassa esitetyt hankkeet ja toimenpiteet voimistavat aluetaloutta ja niillä on positiivinen vaikutus maakunnan työllisyystilanteeseen. Koulutuksen kohdentaminen ja osaavan työvoiman ennakointi lisäävät maakunnan kehittymismahdollisuuksia. Liikennehankkeet tukevat elinkeinoelämän kehittymistä Yrittäjyysvaikutusten arviointi Keski-Suomen yrittäjät ry on keskustellut maakunnan yrittäjyysvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta ja esittää, että arviointi suoritetaan Y4-hengen (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) mukaisesti kolmivaiheisesti päätöksen valmistelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanovaiheissa. Tämän lisäksi luodaan yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa päätösten yrittäjyys- ja hyvinvointivaikutusten mittausmenetelmä, joka liitetään arviointiprosessiin Arvio suunnitelman kokonaisvaikutuksista on esitetty vaikutusulottuvuuksittain: Selvästi positiivisia vaikutuksia ++ Positiivisia vaikutuksia + Ei merkittäviä vaikutuksia 0 Kielteisiä vaikutuksia - Selvästi kielteisiä vaikutuksia - -
15 Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa Numeroiden selitteet 1 Kinnulan teollisuusalueen liikennejärjestelyt 2 Rupon teollisuusalueen liittymä 3 Äänekoski-Haapajärvi -rataosan perusparantaminen 4 Saarijärven taajaman liikennejärjestelyt 5 Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin bioenergiakeskus 6 Kirri-Äänekosken rakentaminen moottoritieksi 7 Keitele-Päijänne -kanavan siltojen alikulkukorkeuden nosto 8 Laukaantien parantaminen 9 Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski -kehähteyden rakentaminen 10 Vaajakosken ohitustien rakentaminen 11 Korkeakoskenlahden teknologialiiketoiminnan keskus 12 Tampere-Jyväskylä -rataosan kunnostus 13 Himoksen matkailukeskus
Maakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittäminen
Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja
Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotMetsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotPiispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo
Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotAluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto
Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAluehallinnon uudistaminen
Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä
MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotPohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedot