Resurssiviisas maaseututaajama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Resurssiviisas maaseututaajama"

Transkriptio

1 Case: Kuumien Kivien alue Sulkavalla Järvi-Saimaan Palvelut Oy, Schneider Electric Oy ja Sito Oy

2 2 (33) SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA YHTEISTYÖRYHMÄ Tavoitteet Suunnittelualueen kuvaus Yhteistyöryhmä SUUNNITTELURATKAISUJEN RAKENTAMINEN JA RESURSSIVIISAUDEN MITTAAMINEN Hyvien käytäntöjen arviointi Suunnitteluratkaisujen teemat ja arviointimenetelmät Energia Maa- ja vesi Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Tutustuminen Suomalaisiin vertailukohteisiin PROJEKTIN TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUALUEELLA Resurssiviisaan aluesuunnittelun mittaristotyökalu Alueen infrastruktuuri Energian tuotanto ja energian kulutus Maa ja vesi Toimintojen sijoittuminen ja tuottaminen Liikkuminen ja liikenne PIENTEN TAAJAMIEN RESURSSIVIISAAN ALUESUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Toimintamallin kuvaus Toteutuminen Kuumien Kivien alueella RESURSSIVIISAAN MAASEUTUTAAJAMAN ALUESUUNNITTELUN EDELLEEN KEHITTÄMINEN... 31

3 (33) 1 Projektin tausta Projektin ideointi ja valmistelu käynnistyi lopputalvesta 2012 Sulkavan Palvelut Oy:n tavoitteesta hakea Eco-Balancing -pohjaisella suunnittelulla lisäarvoa Sulkavalla sijaitsevan alueen kaavoitus- ja suunnittelutyölle. Tuolloin ekotehokkuudesta keskusteltiin ekoasumiseen tukeutuvan luonnonläheisen alueen muodostamisesta, jossa olisi huomioitu myös asumisen elinkaarivaikutukset ja rakentuvan infraomaisuuden monipuolisuus ja joustava hyödynnettävyys tulevina vuosikymmeninä. Projektin valmisteluvaiheen yhteydessä tehtyjen konsultointien perusteella suunnittelualueen paikaksi valittiin ns. Kuumien Kivien alueelle 1. Sijaintipäätökseen vaikutti pilottikohteen saaminen keskeiselle alueelle, Sulkavan keskustan välittömään yhteyteen. Palveluihin on alueelta lyhyt kävelymatka. Rantaan rajoittuvaa aluevalintaa tukivat tonttimyytävyyden varmistaminen ja toisaalta mahdollisuus tarkastella järvilämmön hyötyjä osana muun uusiutuvan energian pakettia. Sulkavan keskustaajaman infran läheisyys tarkoittaa myös kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavaa kaukolämpöverkoston laajentamista alueelle, mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Sulkavan keskustan yhteydessä Sulkavan Palvelut Oy:n ja Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n 2 taustavaikuttimena projektin käynnistämiselle oli luoda omalle toiminta-alueen positiivista virettä uudenlaisen ympäristöarvot huomioon ottavalla kaavoituksen ja asuinrakentamisen kehittämisellä. Valtakunnallisia alueellisia ekotehokkuushankkeita benchmarkattiin projektin suunnitteluvaiheessa ja todettiin, että niiden soveltaminen sellaisenaan olisi liian raskasta ja kaavoitustyötä/asuntotuotantoa kangistavaa tai se eivät lainkaan soveltuneet Sulkavan tapaisiin pieniin maalaiskuntiin. Aluesuunnittelussa ekotehokkuushankkeita oli toteutettu varsinkin pääkaupunkiseudulla ja useiden tuhansien asukkaiden uudis- ja täydennysrakennushankkeiden ympärille laaditut suunnitteluohjeet eivät sellaisinaan soveltuneet maaseutukuntiin. 1 Myöhemmin suunnittelualue 2 Hanke siirtyi 2014 alussa Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n hoidettavaksi

4 4 (33) Ekotehokkaalla ja resurssiviisaalla aluesuunnittelulla haluttiin parantaa omia suunnitteluvalmiuksia uudentyyppisissä alue- ja infrahankkeissa, parantaa uudiskohteiden markkinointi- ja myyntiarvoa ja lisäksi tuottaa maaseutumaisille kunnille esimerkin kautta malli siitä, kuinka ekotehokkuutta voidaan soveltaa myös maaseutumaisten pääosin omakotitalovaltaisten alueiden suunnittelussa. Tältä pohjalta projektin toteuttamiselle haettiin kehittämisrahoitusta paikalliselta RaJuPusu-Leaderilta ja projektin toiminta käynnistyi syyskuussa Projektin taustalla olivat vahvasti maaseutumaisten kuntien erityishaasteet, jotka liittyvät työpaikkojen turvaamiseen, alueellisen vetovoimaan, viihtyisään ja monipuoliseen asunto- ja tonttitarjontaan, eli itse asiassa koko kunnan elinvoimaan. Ekotehokkaassa suunnittelussa nähtiin mahdollisuus yhtäältä parantaa kuntataajaman palveluiden säilymistä ja toisaalta loppuun saakka mietityllä suunnittelulla tarjota uusille asukkaille jotain sellaista, mitä muissa kunnissa vielä ole. Ympäristölliset ja taloudelliset tavoitteet yhdistyivät ekotehokkaan aluesuunnittelun ideassa 2 Projektin tavoitteet ja yhteistyöryhmä 2.1 Tavoitteet Sulkavan Palvelut Oy käynnisti projektin loppukesästä Pääosa Sulkavan Palvelut Oy:n toiminnasta siirtyi uuden kolmen kunnan omistaman teknisen palveluyhtiön Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimenkuvaan. Uusi yhtiö käynnisti toimintansa vuodenvaihteessa Työn ensimmäisessä vaiheessa projektille kilpailuteltiin koordinaattorikonsultti. Koordinaatiokonsultiksi valittiin Sito. Projektin tavoitteena on löytää toimintamalli ja toimintamallin ympärille palveluprosessit, joiden avulla ekotehokkuutta ja laajemmin resurssiviisautta voitaisiin konkreettisesti edistää pienemmissä Sulkavan kaltaisissa kuntataajamissa. Hankkeen aikana resurssiviisauden toimintamalleja tullaan soveltamaan alueelle hankkeen aikana syntyneillä ratkaisuilla ja ns. best-practice vertailumenettelyllä. Hankkeen yhteydessä tullaan konkreettisesti määrittämään alueelle soveltuvat ympäristötekijät huomioon ottavat tyyppitalot, energian tuotantomuodot ja kannustaa arjen asiointi- ja työssäkäyntimatkoilla kestävien kulkumuotojen käyttöön. Projektissa Kuumien kivien suunnittelualuetta hyödynnetään pilottialustana, jossa uudenlaisia kaavoituskäytäntöjä, infrasuunnittelua, energian kokonaiskuvaa, palveluiden käyttöä ja liikkumista käsitellään kokonaisuutena. Toimiviksi tunnistettuja toimintatapoja viedään suunnittelualueella käytäntöön työn valmistuttua. Projektin hyötyjä ja toimintaohjeita laajennetaan koskemaan maaseutumaisia kuntia laajemmin. Tämän vuoksi projektin lopullisena lopputuotteena on uuden maaseutumaisen aluesuunnittelun toimintamalli, joka sellaisenaan sopii vastaaville alueille hyväksi oppaaksi. Tämä väliraportti pitää sisällään tuon toimintamalliehdotuksen. Projektin tavoitteet tiivistettynä: 1. Projektin aluksi suunnittelualueelle tullaan laatimaan kestävää kehitystä, elinympäristön viihtyisyyttä ja rakennuskannan kestävyyttä tukeva tavoitetila ja visio 2. Työssä selvitetään erilaiset ekotehokkuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat tekijät ja pyritään suunnittelun ja ohjeistuksen keinoin vaikuttamaan näiden parantamiseen 3. Työn tuloksena tuotetaan aluesuunnittelun työvälineeksi kestävyyttä ja ekotehokkuutta arvioiva helppokäyttöinen arviointimittaristo, jossa sovelletaan kansallisten pilottihankkeiden tuottamaa tietoa maaseutumaisille alueille sopivaksi

5 (33) 4. Työn lopputuotteena muodostuu maaseudun aluesuunnittelulle toimintamalli, joka perustuu olemassa olevan taajama- ja palvelurakenteen tukemiseen. 2.2 Suunnittelualueen kuvaus Sulkava Kuumien Kivien alue sijaitsee taajamakeskustan koillisosassa tukeutuen Terveystien, Tiiterontien ja Ylätien alueen katuverkkoon. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kunnan terveyskeskus, päiväkeskus ja vanhusten palvelukeskus Tiiterontupa. Suunnittelualue rajoittuu vain 300 metrin etäisyydelle keskustan kauppojen ja julkisten palveluiden hallintorakennuksista. Samalla etäisyydellä sijaitsee kunnan linja-autoliikenteen pääpysäkki. Alueelle on osoitettu asemakaavan suunnitteluehdotuksessa kahden asuinkerrostalon, yhdeksän omarantaisen erillispientalon ja 19 sisämaan erillispientalotonttia. Lisäksi alueelle on osoitettu palveluiden korttelialue, kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja asuinpientalojen korttelialue. Osa näistä tukee täydennysrakennustavoitteita. Toteutuessaan alueelle olisi mahdollista sijoittaa 250 asukasta, mikä vastaa noin 9 prosenttia kunnan nykyisestä väestöstä. Kuva 2. Palveluiden toiminta-alueet ja joukkoliikenneyhteydet Sulkavan keskustassa Alueelle suunnitellut asuinrakennukset ovat pääosin pientaloja. Kaavassa on varattu mahdollisuus kahdelle asuinkerrostalolle. Asuinkerrostalojen kysynnälle tärkeäksi tekijäksi on arvioitu ikäihmisten lisääntyvää määrää ja halukkuutta muuttaa kuntakeskustaan palveluiden luokse. Rannan ja palveluiden läheisyys tekisi paikasta houkuttelevan myös muualta seudulta tai maakunnasta muuttaville. Uudet asuinpientalotontit on jaettu omarantaisiin ja sisämaan tonttitarjontaan. Omarantaisten tonttien osalta on todennäköisestä, että rakennuspinta-ala tulee olemaan suurempi kuin sisämaassa. Tonttitarjonnan monipuolisuudella halutaan tavoitella mahdollisimman laajaa ostajakuntaa niin kunnan nykyisten asukkaiden kuin paluumuuttajienkin osalta. Alueelle on kaavassa varattu myös asuinkerrostalojen ja palvelurakennusten alue. Alueen rakentaminen käynnistynee viiveellä pientaloihin nähden. Asuinkerrostaloilla ja niihin tukeutuvalla palvelutoiminnoilla on erityisen tärkeä tehtävä ja lukujen ikääntyvän väestön palveluiden takaamisessa ja esteettömän, modernin asumisvaihtoehdon takaamisessa.

6 6 (33) Sulkava ja taajamaan kytkeytyvä suunnittelualue sijaitsevat 0,5-1 tunnin ajoetäisyydellä alueen työssäkäynnin keskittymistä. Juvalle matkaa on 35 km, Savonlinnaan 39 km ja maakuntakeskus Mikkeliin 77 km. Sulkavan ja työssäkäyntikeskittymien välistä päivittäistä työssäkäyntiliikennettä on kuvattu alla olevassa kuvassa. Huomioitavaa on, että työssäkäynti on merkittävää yleensä molempiin suuntiin, ei siis vain Sulkavalta poispäin. Mikkeli on keskuksista ainoa, josta Sulkavalle tehdään vain yksittäisiä päivittäisiä työssäkäyntimatkoja. Kuva 3. Sulkavan ja lähikuntien pendelöintitiedot molempiin suuntiin. Kuntaliitto Alueen infrastruktuurin suunnittelun sekä kaavoituksen yhteydessä alueella tehtiin pohjatutkimuksia yhteensä 14 pisteestä. Pohjatutkimukset käsittivät seuraavat tutkimukset: - 8 kpl painokairauksia - -6 kpl tärykairauksia - -2 kpl kalliopinnan varmistus porakoneella - -4 kpl häiriintyneitä maanäytteitä, joista tutkittiin vesipitoisuus ja rakeisuus Tutkimusten ja mittausten mukaan alueen maasto on vaihtelevaa maanpinnan tason vaihdellessa noin välillä Osalla rakentamisen alueista ollaan suhteellisen tasaisella peltoalueella, kun taas toisaalla rakentaminen sijoittuu jyrkästi kohti Alannetta viettävään maastoon. Alanteen vesipinta on tasolla ( ). Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperäolosuhteet suunnittelualueella jakautuvat kahteen erityyppiseen alueeseen. Kuumienkivientien alkuosan peltoalueella pohjamaa muodostuu päällimmäisenä olevasta hienohiekka ja silttikerrostumasta jonka paksuus alueelle sijoittuvan painokairauksen kohdallaon 2,5 m. Tämän kerrostuman alapuolella on havaittu moreenikerrostuma. Loppuosalla suunnittelualueetta pohjamaa muodostuu ohuehkosta kallion päällä olevasta moreenikerroksesta ja avokallioista. Moreenikerrostumat ovat paksumpia rinteiden alaosilla.

7 (33) Alueella ei tehty pohjaveden havaintomittauksia. Maapohja on routivaa. Laboratoriossa tutkittujen näytteiden vesipitoisuus vaihteli välillä 9,7 25,3 %. Alueelle mitoitettujen katujen rakenteet on mitoitettu kantavuusluokan E, F ja A mukaisesti. 2.3 Yhteistyöryhmä Projektin yhteistyöryhmä rakentui Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n Kuumien kivien pilottihankkeen ympärille. Yhteistyöryhmään haettiin monipuolisuutta ja moniammatillisuutta eri osaamisalueilta. Yhteistyöryhmä ja keskinäiset vastuut rakentui lopulta seuraavasti: 1. Sito Oy: Projektin koordinaattori ja ekotehokkaiden suunnittelukriteerien laatija. Lisäksi Siton vastuulla hankkeessa on resurssiviisaiden ratkaisujen yksilöiminen jätehuoltoon, palveluiden sijaintiin, liikenteeseen, hulavesien hallintaan, perusrakenteen määrään ja pilantuuneisiin maihin liittyen. 2. Järvi-Saimaan Palvelut Oy: Koordinoi projektin energiaosuuttta. Schneider Electric Finland Oy ideoi projektin lämpö- ja sähköenergian tuotantoon, sen resurssiviisaaseen ja älykkääseen hallintaan ja seurantaan liittyviä ratkaisumalleja sekä alueen turvallisuuteen liittyvistä innovaatioita. 3. Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Vastaa talojen energiankulutuksen minimoimisesta ja talojen sijaintiin ja tyyppiratkaisuihin liittyvistä simuloinneista. Kokonaisvastuuna ovat rakennukset. 4. Hankkeen aikana hyödynnettiin ulkopuolista asiantuntemusta uusiutuvan energian ratkaisusuunnitelman laatimisessa Kuumien Kivien alueella. Toteuttajana tässä työssä oli ONE1 Oy. Hankkeen yhteydessä hyödynnettiin ONE1 muuhun toimintaa tuottamaa materiaalia. 3 Suunnitteluratkaisujen rakentaminen ja resurssiviisauden mittaaminen 3.1 Hyvien käytäntöjen arviointi Suunnittelutyölle määriteltiin Leader-rahoitteiseen projektiin yleiset tavoitteet. Projektin päätavoitteena on tuottaa maaseutumaisille taajamille kestävän aluesuunnittelun toimintamalli. Hankkeen tavoitteena on toimintamallin laatimisen lisäksi valita suunnittelualueelle parhaiten ekotehokkuutta ja resurssiviisautta tukevat suunnitteluratkaisut ja mittaristo suunnittelumenetelmien kestävyyden mittaamiseksi. Ennen varsinaista kohdekohtaista suunnittelua ja lähtöaineistojen taustatarkastelua toteutettiin yhteistyössä hankeverkoston kanssa Kuumien Kivien alueelle visiotyöpaja, jossa keskeisiä asiakasryhmiä ja tarkempia suunnitteluperiaatteita käytiin läpi. Visiotyöskentely toteutettiin ennen tarkemman kohdekohtaisen suunnittelun ja vaihtoehtotarkastelun käynnistämistä. Työskentelyn tuloksena listattiin mm. seuraavia kohteen suunnitteluun, rakentamiseen ja markkinointiin liittyviä havaintoja: - Alueella toteutettavien energiaratkaisujen tulisi olla ekotehokkaita ja hyödyntää alueen ja/tai lähialueen energiantuotantomahdollisuuksia. Ulkoa ostettavasta sähköstä olisi tehtävä alueen asukkaille houkuttelevia ekosähkötarjouksia alueellisten sähköyhtiöiden kanssa yhteistyössä. - Pienkerrostalojen kohderyhmänä ovat sekä ilman tukea ja tukitoimien varassa asuvat ikäihmiset. Asuinkerrostalo toteutuu arviolta 2020-luvun alussa, jolloin sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kokonaisvaltainen esteettömyys (rakennus/pihat), tilojen muunneltavuus ja mahdollisuus palveluiden sijoittumi-

8 8 (33) seen. Nuorimmat kerrostaloihin muuttajiksi toivotut asukkaat ovat vuotiaita, jotka myöhemmin tarvitsevat kodinomaisissa asunnoissa kunnan, järjestöjen ja yritysten tarjoamia hoivapalveluita. Alustavista ideoista on jo keskusteltu paikallisten hoivayrittäjien kanssa. - Pientaloalueen kohderyhmänä ovat kunnan ja lähialueen asukkaat sekä paluumuuttajat. Kohderyhmäkeskusteluissa todettiin, että ekotehokkuuden ja/tai resurssiviisauden ei saa näkyä loppukäyttäjille asumista ja elämistä vaikeuttavana esimerkiksi monimutkaisten laitteistojen tai tiukkojen kaava- ja rakennusmääräysten muodossa. - Esteettömyyttä tukevat ratkaisut keskiössä. Alueella halutaan painottaa viihtyisiä siirtymiä ja kevyeen liikenteeseen tukeutuvia liikkumisratkaisuja hyvällä kevyen liikenteen väyläverkostolla ja yleisellä esteettömyydellä. - Todettiin, että Sulkavan alueelta muualle lähikuntiin tehdään paljon työssäkäyntimatkoja. Ainoa vaihtoehtoinen kulkumuoto on käytännössä henkilöauto, jolloin pidemmillä matkoilla henkilöauton kulkumuoto-osuus on lähes 100 %. Todettiin, että tavoitteeksi koko alueelle tulisi muodostaa kaikkien muiden matkojen kestävien kulkumuotojen käytön maksimointi ja ideoida mahdollisia kompensaatiotoimia pendelöinnille. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla järjestettyjen etätyötilojen osoittaminen esimerkiksi kunnantalolta kaikkine toimistopalveluineen. - Alueen kaavavaraukset mahdollistavat alueen asukkaille mahdollisuuden yhteismaan käyttöön. Suurissa kaupungeissa yhteiset piha- ja viheralueet ovat tarjonneet mahdollisuuden esimerkiksi lähiviljelyyn. Yhteinen alue mahdollistaisi myös energiantuotantokentän rakentamisen (aurinkopaneelit). Yhteisille alueiden hyödyntäminen katsottiin hankkeen etenemisen kannalta tavoitteellisiksi, mutta ratkaisuista ei vielä tässä vaiheessa osattu sopia mitään konkreettista. - Vesistöä tulee hyödyntää lopullisessa hankesuunnitelmassa. Vesistöjen ympäröimä alueen hyödyntämisen kannalta sopiviksi vaihtoehdoiksi listattiin järvilämpö, yhteiset ranta-alueet/rantasauna ja kelluvien talojen rakentaminen. Visiotyöpajassa alueelle päätettiin asettaa korkeat ekotehokkuusvaatimukset. Erityisesti rakennusten energiankulutukseen ja sijoittumiseen tulee kiinnittää huomiota. Jatkoselvitettäväksi kysymykseksi jätettiin sellaisten ratkaisujen erittely, joilla on kaikkein suurin vaikuttavuus kustannustehokkuuden kannalta maaseutumaisten taajamien ekotehokkuuteen. Yhteistyöryhmän keskuudessa ei toivottu lopputulosta, jonka kautta suunnittelualueen toteutuskustannukset olisivat sellaiset, että ei alueen toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdotonta. Tämä tulisi huomioida erityisesti mittaristoa rakennettaessa. Alueen suunnitteluvision tueksi laadittiin kuva, jossa keskeiset suunnitteluperiaatteiden taustalla olevat tavoitteet ja arvot on selkeästi ilmaistu. Kuumien Kivien alueen suunnitteluvisioksi muodostui: Toimivan taajaman yhteyteen rakentuva alue, jossa ekotehokkailla ja ympäristöystävällisillä ratkaisuilla on varmistettu lähiluonnon säilyminen, järvi veden korkean laadun, energiatehokkaat asumisratkaisut ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto. Alueelle muuttavat asukkaat voivat hyödyntää helposti kaikkia kävelyetäisyydellä olevia nykyisen kuntakeskuksen palveluita, joiden kysyntää uuden alueen rakentuminen tukee. Alueelle tuleva rakennuskanta on muunneltavaa eri asiakasryhmien tarpeisiin ja asumisen koko elinkaaren aikainen turvallisuus on otettu huomioon. Aluesuunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa maanomistajan ja kunnan sidosryhmien kanssa.

9 (33) Kuva 4. Suunnitteluperiaatteet Kuumien kivien alueella Ekotehokkuutta ja potentiaalisten asiakasryhmien asumiselle asettamia tavoitteita asemoitiin seuraavasti. Näihin vastaamalla sekä alueella toteutettavilla toimenpiteillä että onnistuneella viestinnällä tulisi saada aikaan kilpailukykyinen modernin, ekologisen asumisen kokonaispaketti myös maaseutukuntiin. Taulukko 1.Potentiaaliset asiakasryhmät Janne Aittolaa 2013 (mukaillen) Asuinkerrostalojen asukkaat: ikääntyneet Asunnon muuntomahdollisuus tavallisesta osakeasunnosta palveluasunnoksi Turvallisuuteen ja terveydenhoitoon liittyvien palveluiden saanti ja toiminnallisuudet Asuinkerrostalojen asukkaat: opiskelijat Etäopiskelumahdollisuudet takaavat nopeat tietoliikenneyhteydet Julkinen liikenne (erityisesti toisen asteen opiskelijat) Asuinpientalojen asukkaat: maatontit Kustannukset (rakentaminen ja käyttö) Terveellinen ulko- ja sisäympäristö Energian seurannan reaaliaikaisuus ja omien toimenpiteiden vaikutusten seuranta Uusiutuva lähienergia trendinä Asuinpientalojen asukkaat: rantatontit Edellisten lisäksi edistyksellinen ja korkea imago Tekniikan tarjoamat mahdollisuudet Asunnon etähallinta ja valvonta ykkös- tai kakkoskodista käsin Työn suunnittelun lähtökohtina hyödynnettiin kotimaisia ja kansainvälisiä ekotehokkaan aluesuunnittelun ja kaavoituksen hyviä käytäntöjä. Yhdeksi yhteistyöryhmän havainnoksi projektin kuluessa nousi, että ohjeistukset ovat valtaosin suunnattu kaupunkimaisille alueille. Varsinkin kaavoituksen ohjeet olivat lähtökohtaisesti kaupunki-

10 10 (33) keskeisiä. Suomesta muutamien yksittäisten kylä- ja aluekohtaisten pilottien rinnalla hyväksi käytännöksi löydettiin Jyväskylä Innovationin Keski-Suomessa toteuttama Ekotaajama-hanke. Ekotaajama-hankkeessa näkökulmaa oli useiden pilottialueiden osalta sovitettu myös maaseututaajamiin. Jyväskylä Innovationin hankkeessa kohteina oli 6 kuntaa ja taajamaa Jyväskylässä, Jämsässä, Toivakassa, Petäjävedelle ja Multialla. Jyväskylän ja Jämsän kohteet tukeutuvat suurempiin asutuskeskuksiin kuin Sulkavan alue. Sulkavan suunnittelualueelle tärkeitä verrokkikohteita ovat alueet, jotka sijaitsevat vesistön äärellä kiinni nykyisessä taajamassa. Vastaavana alueena Ekotaajama-projektista osoittautui Multian Kyöpeli, jonne hankkeessa tehtiin myös benchmark-vierailu. Muut pilottitaajamat sijaitsivat liian kaukana oman taajamansa keskustasta ja tukeutuvat pitkälti Jyväskylään työssäkäynnin ja osin myös palveluiden suhteen. Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hankkeessa toteutettiin talojen energialuokkiin, sähköntuotantoon, liikenneratkaisuihin, palveluiden sijoittumiseen ja alueen työpaikkoihin tukeutuva aluetaso energialuokitustyökalu. Energialuokitustyökalu osoittautui hyväksi käytännöksi, joka otettiin maaseututaajamien kestävän aluesuunnittelun mittaristoa rakennettaessa lähtökohtatiedoksi. Energialuokitustyökalun ongelmiksi katsottiin energiamuotoja koskeva yleispätevyys (uusiutuva/ei uusiutuva) ja lähinnä liikenneratkaisuihin liittyvät suunnittelukriteerit koskien bussipysäkkejä ja yhteistä pysäköintialuetta. Julkisten liikenneyhteyksien merkitystä Ekotaajama-hankkeessa korosti olettama Jyväskyläkeskeisestä työssäkäynnistä. Hyvien käytäntöjen arviointia ja tavoitteita suunnittelulle määriteltiin tausta-aineistoon tutustumisen jälkeen seuraavasti: - Rakennusten energiatehokkuuden ja kestävien energiatuotantomuotojen rinnalla tarkasteltava laajasti myös muita tekijöitä, kuten liikkumista, maan rakennettavuutta ja lähialueen vesistöjä - Alueen mahdollisuus tuottaa täysin tai osittain tarvitsemansa energia on selvitettävä ja mahdollisten ratkaisujen toteutettavuus arvioitava - Alueella ratkaistava soveltuvat tyyppitalomallit - Alueen henkilöturvallisuus ja teknisten järjestelmien turvallisuus normaaleissa ja erityistilanteissa - Ekotehokkaan alueen tulee olla kiinni tai mieluiten täydentyvä osa nykyistä taajamaa, jossa on päivittäisasiointien kannalta keskeiset palvelut - Ympäristön tulisi suosia kestäviä liikennemuotoja ja edistää kävelyä ja pyöräilyä yleisimmillä arjen matkoilla. - Esteettömät yhteydet ovelta-ovelle (kotiovelta kauppaan) - Keskeiset palvelut (kauppa, koulut, virkistysalueet) tulee sijaita kävelyetäisyydellä (toimintojen sijoittuminen) - Hulevesien hallintaan ja pohjavesiin liittyvät ratkaisut huomioitava - Maaperän rakennettavuus Rakennetaan lähtökohtaisesti helposti/normaalisti rakennettaville alueille, jossa pyritään välttämään maansiirtoja - Jätehuoltoratkaisut huomioitava kierrätys- ja kompostointijärjestelmä yksilöitävä

11 (33) - Kuinka vähentää asukkaiden omien toimintojen aiheuttamaa riskiä ekotehokkuudelle ilman, että tiukkoja säädöksiä on pakko tehdä? - Kompensaatiotoimenpiteet? Millä toimenpiteillä mahdollisia vajauksia ekotehokkuudessa voidaan korvata? Hyvinä käytäntöinä työn aluksi tunnistettiin seuraavat suunnitelmaohjeet ja tutkimukset: - Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO) - EcoBalance.nakku (VTT) - Rakennusten elinkaarimittarit (Green Building Council) - Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hanke - Resurssiviisaan suunnittelun ja toiminnan mallit (Sitra) 3.2 Suunnitteluratkaisujen teemat ja arviointimenetelmät Lähtöaineiston ja yhteistyöverkoston visiotyöskentelyn perusteella järjestettiin Sulkavalla ohjausryhmän kokous, jossa käsiteltiin maaseudun aluesuunnittelun ekotehokkuusvaatimuksia ja muita suunnittelun apuvälineitä. Työn tueksi rakennettiin viisi eri vaihetta sisältävä kestävä maaseututaajamien suunnittelu- ja kaavoituspolku. Prosessikuvauksen tavoitteena on suunnitella ja päättää asioista oikea-aikaisesti ja varmistaa asukkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet työn edetessä. Kuva 5. Kuumien kivien resurssiviisaan hankkeen prosessin eteneminen Ensimmäisessä vaiheessa kestävälle suunnittelulle asetetaan suunnittelualueeseen ja asiakaskuntaan liittyvät raamit. Kaikkea ei voida tavoitella, mutta lähtökohdat tiedostaen ekotehokkuutta voidaan alueella huomioida usealla eri tavalla, useassa eri vaiheessa. Toisessa vaiheessa määritellään taustatietoihin perustuen visioon perustuvat ydintavoitteet. Mitä alueen kehittämiselle tavoitellaan, millaista asumista alueelle toivotaan,

12 12 (33) millaiseksi palveluiden saatavuustavoitteet asetetaan, kuinka kestävien materiaalien ja uusiutuvan energiankäyttöä edistetään? Kolmannessa vaiheessa ydintavoitteet ohjelmoidaan toiminnaksi ja kytketään osaksi paikkakunnan kehittämistä. Tässä vaiheessa määritellään asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien tarve ja rooli eri suunnitteluvaiheissa ja valitaan yksityiskohtaisia suunnitteluvaihtoehtoja jatkotarkasteluun. Neljäs vaihe käsittää toimenpiteiden toteuttamisen. Tässä vaiheessa toimenpiteiden toteutus jaetaan eri vastuutahoille ja eri aikajaksoille. Osa toimenpiteistä toteutetaan esimerkiksi kaavatyön- ja rakennusvaiheen yhteydessä, mutta osa toimenpiteistä vaatii alueen asukkaiden ja toisaalta esimerkiksi kunnan päätöksentekoelimien vastuunottoa. Asukkaiden osalta tulee miettiä valmiiksi, mitä tietoja ja palvelutarpeita heille tulisi tarjota, jotta vaivalla rakennetut ekotehokkaat suunnitteluperiaatteet ja perusinfran mahdollisuudet tulisi mahdollisimman tehokkaasti myös hyödynnettyä. Kunnan tehtävänä on päättää, miten se huomioi ekotehokkuusajattelun tulevissa aluekehitys- ja kaavahankkeissaan. Viidennessä vaiheessa sovitaan siitä, kuinka asetettujen tavoitteiden ja toimintamallien toteuttamisen seuranta järjestetään. Seurannan tulisi keskittyä muutaman ydinindikaattorin ympärille ja samalla sitoa alueen asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Ylläpitovaiheen ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys pitkäkestoisen ekotehokkuuden varmistamisessa. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa hankkeessa määriteltiin suunnittelun lähtökohdat, ydintavoitteet ja pääasiakasryhmät. Kolmannen vaiheen alussa järjestettiin työpaja ( ), jossa ydintavoitteita ohjelmoitiin ekotehokkuuden tarkastelukriteereiksi ja myöhemmin seurantaa helpottavan mittariston pohjaksi. Työpajassa määriteltiin lähtöaineiston analyysiin perustuen joukko kestävän aluesuunnittelun perustekijöitä Kuumien Kivien kehittämishankeen mittariston jatkosuunnittelulle. 1. Energiankulutuksen alentaminen koko elinkaaren aikana 2. Energiankulutuksen seuranta 3. Alueelliset lämmöntuotantoratkaisut vaihtoehtoineen 4. Vaihtoehtoisten energiamuotojen huomioiminen sähköntuotannossa (vaihtoehtoisesti ekosähkösopimukset) 5. Paikallisten materiaalien hyödyntäminen 6. Jätehuollon ratkaisut ja mittarit 7. Palveluiden sijainti ja toimintojen sekoittuminen 8. Liikkuminen ja liikenne (kaikki kulkumuodot) 9. Veden kulutuksen seuranta ja minimointi 10. Tulvasuojelu 11. Hulavesien hallintoa ja pohjavesien suojelu 12. Maaperän rakennettavuus 13. Pilaantuneet alueet ja maamassat 14. Maansiirtotarpeet 15. Maankäyttö rakentamiseen Kolmannessa vaiheessa pidettiin Siton valmistelema suunnitteluperiaatteiden ja esivalitun seurantamittariston ideointityöpaja ( ). Työpajassa etsittiin maaseutualueille (taajamat ja haja-asutusalueet) soveltuvia toimintatapoja ja mittareita aluesuunnitteluhankkeiden tueksi. Tavoitteena ideointityöpajalle oli parantaa kaavoituksen laatua ja miettiä kaava-aluetta ja jo rakennettua taajamaa yhtenä täydentyvänä kokonaisuutena. Aluesuunnittelijalle menetelmien ja seurantamittareiden ei saa olla kovin raskaita ja vaikeaselkoisia. Ekotehokkaiden ratkaisujen tulee olla järkevällä kustannustasolla toteutettavissa.

13 (33) Energia Aluesuunnittelun ja kaavoituksen tarkastelumittaristoksi valikoitui lopulta kaikkiaan 38 eri ekotehokkuuteen vaikuttavaa osatekijää. Tarkasteltavat kokonaisuudet jaettiin muun muassa VTT:n laatimaa HEKO-mallia mukaillen kolmeen tarkastelukokonaisuuteen. 1. Energia 2. Maa- ja vesi 3. Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Tarkastelukokonaisuuksien painoarvo kokonaiskestävyyteen vaihtelee alueiden kesken. Liikkumiskysymyksistä muodostaa merkittävämpi niillä alueilla, jotka sijaitsevat haja-asutusalueilla, tai niiden palvelukysyntä ei perustu lähikeskukseen, vaan esimerkiksi seudulliseen työssäkäyntikeskukseen, johon pääosin liikennöidään autolla. Painoarvon muutosmahdollisuuden vuoksi mittaristoon päätettiin jättää mahdollisuus muuttaa eri tarkastelukokonaisuuksien painotusta. Seuraavissa luvuissa on esitelty valitut mittarit ja niiden perustelut. Lukujen alussa on avattu prosenttiluvulla teema-alueen ratkaisujen kokonaisvaikuttavuutta ekotehokkuuteen. Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 35 % Lämpö- ja sähköenergian ekotehokkuuden tarkasteltavina osatekijöinä mittaristossa ovat energian tuotanto ja energian käyttö. Energian tuotantoa tarkastellaan kaavoituksen antamien ekotehokkuutta lisäävien toimenpiteiden, linjausten ja ohjeistuksien sekä aluetta palvelevien energiatuotantomuotojen teknisten ominaisuuksien kautta. Lisäksi energian tuotannon arvioinnissa kiinnitetään huomioita energiatoimittajan tarjoamiin palveluihin, alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin energian tuotannossa, primäärienergian paikallisuuteen sekä energiatuotantojärjestelmien valmistuksen ja elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Energian käytön arvioinnissa ekotehokkuuden mittareina ovat alueelle rakennettavien kiinteistöjen tekniset ominaisuudet (E-luku), alueen infratekniikan toteutustapa sekä koko alueen energiakulutuksen hallintaan, seurantaan, informaatioon ja opastukseen liittyvät tekijät Maa- ja vesi Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 32,5 % Vesi: - hulevesien käsittely o hulevesien käsittelyn tavoitteena on imeyttää valtaosa sadeja sulamisvesistä jo syntypaikalleen. Hulevesien imeyttäminen säilyttää pohjavesien korkeusaseman lähellä luontaista tasoa. Hulevesien käsittely pienentää lisäksi tulvariskiä sekä parantaa vesistöihin johdettavien hulevesien laatua. Hulevesien käsittely esim. tasausaltaiden avulla voidaan ajatella myös resurssina joka mahdollistaa viihtyisämmät viheralueet sekä luonnonmukaisen kastelun. - tulvasuojelu

14 14 (33) o tulvasuojelun tavoitteena on huomioida jo kaavoitusvaiheessa mahdolliset tulvariskialueet ja laatia sen pohjalta tulvimisen kannalta mahdollisimman riskitön asuinalue. MAA: - maaperän rakennettavuus o maaperän rakennettavuus vaikuttaa sekä infran että talojen rakentamiseen. Ma aperän selvitys jo kaavoitusvaiheessa vähentää sekä materiaalien että energian kulutusta rakennusvaiheessa sekä tuottaa myös kustannussäästöä asuinalueen elinkaaren aikana. - maansiirrot o maansiirrot ovat runsaasti energiaa vaativia toimenpiteitä. Ekotehokkuutta laskevat sekä suuret maansiirto- että louhintamassat sekä pitkät kuljetusetäisyydet. - pilaantuneet maa-alueet (PIMA) ja kaatopaikat o o Alueiden suunnittelussa on pyrittävä ratkaisuihin joilla maaperän kunnostustarve minimoidaan Pienten ja lievästi pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen ovat usein paikallista ekologisuutta ja ekotehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Suuremmat pilaantuneiden maaalueiden poisto ja puhdistustoimenpiteet ovat erittäin kalliita ja energiaa vaativia toimenpiteitä. - maankäyttö rakentamiseen o Alueiden suunnittelussa on hyvä pyrkiä säästämään tuottavia maa- ja metsätalousalueita sekä tavanomaista arvokkaampia luonnonympäristöjä. Alueiden suunnittelussa on pyrittävä nostamaan suunniteltavien alueiden arvoa. - perusrakenteen määrä o Perusrakenteen määrän järkevä minimointi eli riittävän hyvä aluetehokkuus säästää energiaa ja materiaaleja jo rakennusvaiheessa. Suurimmat energia- ja ekotehokkuutta lisäävät hyödyt saavutetaan alueen elinkaaren aikana jolloin säästetään turhia liikennesuoritteita sekä polttoaine ja muita energia kuluja. - jätehuolto o Alueiden suunnittelulla ei käytännössä voida vaikuttaa syntyvän jätteen määrään mutta alueiden suunnittelulla voidaan osittain vaikuttaa siihen kuinka paljon jätettä voidaan hyödyntää materiaalina tai energiana. Alueiden suunnittelussa on pyrittävä huomioimaan jätteiden erilliskeräyksen mahdollisuus Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 32,5 %

15 (33) Toimintojen sijoittuminen ja sekoittuminen: - Suunnittelualueen sijainti o Alueen suunnittelussa on pyrittävä ensisijaisesti nykyisen palvelutaajaman elinvoiman vahvistamiseen. Parhaiten tämä toteutuu tiivistämisellä ja täydennysrakentamisella. Suunnittelualueen sijainti on ekotehokkuuden kannalta heikko, mikäli se sijaitsee täysin rakentamattomalla alueella haja-asutusalueella. - Suunnittelualueen lähialueen palveluiden saatavuus o Toimivat, alueen yhteydessä olevat palvelut ovat tae sille, että päivittäiset asiointimatkat voidaan tehdä pääosin muulla kulkumuodolla kuin henkilöautolla. Palveluiden saavutettavuus muodostuu julkisten peruspalveluiden, työpaikkojen, kaupallisten palveluiden ja virkistysalueiden läheisyydestä ja korkealaatuisesta väyläverkosta. Liikkuminen: - Kunnan työpaikkaomavaraisuus, postinumeroalueen tarkkuudella o o Kunnan työpaikkaomavaraisuudella voidaan arvioida pitkien työmatkojen kokonaisvaikutusta kestävyyteen ja suhteuttaa suunnitelma-alue muuhun Suomeen. Korkea työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa pientä ulosvuotavaa työssäkäyntiä ja korkeampaa ekotehokkuutta. Työpaikkaomavaraisuuden mittarina on käytetty alueella sijaitsevien työllisen työvoiman ja työpaikkojen suhdelukua. Vertailuarvot muodostettiin yli postinumeroalueesta. - Työmatkojen keskimääräinen pituus o Työmatkojen keskimääräiset pituudet muodostavat noin viidenneksen kaikista liikkumisen aiheuttamista päästöistä. Uuden henkilöliikennetutkimuksen ja Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan alueita voidaan luokitella sen perusteella ekolaskurilla työssäkäyntimatkoilla todennäköisesti käytettävien kulkumuotojen mukaan. - Vapaa-ajan palveluiden asiointimatkojen keskimääräinen pituus o Vapaa-ajan matkojen (kaupat ja muut palvelut) kulkumuotojakaumaa arvioimalla tehdään vastaava luokittelu kuin työssäkäyntimatkojen osalta. Lähtötiedot perustuvat Itä-Suomen liikkumistutkimukseen. - Harrastus- ja virkistysmatkojen keskimääräinen pituus o Harrastus- ja virkistysmatkojen pituusarviot tehdään suunnittelualueelta lähimpiin ulko- ja sisäliikuntapaikkoihin. Kulkumuotoarvio perustuu Itä-Suomen liikkumistutkimukseen. - Koulu- ja opiskelumatkojen keskimääräinen pituus

16 16 (33) o Koulu- ja opiskelumatkojen pituuden arvioiden pohjana käytetään eri kulkumuotojen käytön todennäköisyyttä ja perusopetuslaissa säädettyjä koulukuljetusrajoja. Yli viiden kilometrin matkat aiheuttavat peruskoulussa kuljetustarpeen syntymisen ja mittaristolla tällaiset uudisalueet saavat heikoimman arvosanan. 3.3 Tutustuminen Suomalaisiin vertailukohteisiin Marraskuussa 2013 ohjausryhmän kokouksen yhteydessä keskusteltiin projektisuunnitelmaan sisältyneen benchmark-matkat kohteista ja vierailujen sisällöstä. Ohjausryhmän kantana oli, että matkojen sisällön suunnittelussa tulisi huomioida erityisesti energiantuotanto, muunneltavuus, kaavoitus, myynti&markkinointi ja liikkuminen/liikenne. Edellisten kriteerien pohjalta päätettiin toteuttaa vierailumatkat seuraaviin suomalaisiin vertailukohteisiin 1. Kempeleen ekokylä: Suomen ainoa offgrid pientaloalue 2. Raahen Kummatti: Pura ja rakenna pilottikohde, jossa hyödynnetty rakennuksiin integroituja tuuli- ja aurinkovoimaratkaisuja 3. Jyväskylän Kankaan alue: Ekotehokas aluesuunnittelu urbaanissa ympäristössä 4. Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hanke: Pienten taajamien kestävää suunnittelua ja kaavoitusta pilotoineen hankkeen tulosten ja oppien läpikäynti 5. Sitran resurssiviisaus-ohjelman toimenpiteet Jyväskylässä: Tutustuminen asumisen, energian ja liikkumisen ratkaisuihin ja hankeideoihin 6. Multian Kyöpelin alue: Taajamaan tukeutuvat ekotehokkaan kaavoituksen pilottikohde. Kohde-esittely ja ekotehokkuuden lisäarvo kunnan kannalta Vierailumatka toteutettiin maaliskuussa Tutustumismatkasta on laadittu erillinen matkaraportti tämän selvityksen liitteeksi (Liite 1). 4 Projektin tulokset ja niiden hyödyntäminen suunnittelualueella 4.1 Resurssiviisaan aluesuunnittelun mittaristotyökalu Projektin tuloksena on laadittu työkalu resurssiviisaan aluesuunnittelun ja kaavoituksen tueksi. Työkalu koostuu tässä raportissa mainituista ja perusteluista maa/vesi, toimintojen sekoittumiseen / liikenteeseen ja energiaan perustuvista määritteistä. Mittaristo on itsessään vielä mahdollista mitään, vaan antaa suunnittelijalle ja päättäjille tiedollista tukea niistä resurssiviisaan aluesuunnittelun pääperiaatteista. Oman kunnan aluetta voi suhteuttaa muihin ja nähdä millaiset tekijät ovat jo lähtökohtatilanteessa hyvällä tasolla ja missä taas tarvitaan erityistoimenpiteitä. Suunnittelumittaristossa on hyödynnetty erityisesti liikenneosiossa viimeaikaisia henkilöliikenne- ja liikkumistutkimuksia. Liikkumisella ja liikenteellä on suuri vaikutus, kun alueen kokonaiskestävyyttä ja resurssiviisautta arvioidaan. Yhdessä toimintojen sijoittumisen kanssa ne muodostavat kolmannekset kaikista kestävyysvaikutuksista. Sulkavan Kuumien Kivien pilottihankkeen yhteydessä esitellyssä mittaristossa on huomioitu kaikki matkatyypit ulkomaan matkoja lukuun ottamatta. Työssäkäyntimatkojen osuutta kokonaiskestävyydessä ja liikenteen päästöissä usein liioitellaan. Vastaavilla alueilla Itä-Suomessa mediaanit työssäkäyntimatkat ovat 5-10 kilometrin pituisia, joten merkittävä osa päivittäisistä työssäkäyntimatkoista on pitkien etäisyyksien alueella silti kävely- ja pyörämatkan päässä. Sulkavan alue ei ole tästä poikkeus.

17 (33) Vapaa-ajan asiointimatkat ja kouluihin liittyvät matkat ovat käytännössä alle kilometrin pituisia suunnittelualueen keskeisestä sijainnista johtuen. Vaikutusalueella on peruskoulun lisäksi kunnan oma lukio. Mittaristotyökalun eri osa-alueiden painotusta voidaan muuttaa suunnittelijan toimesta, mikäli käytettävissä on valtakunnallisia ja itäsuomalaisia tutkimuksia tarkempaa tietoa. Perusasetuksilla jokaisen osa-alueen painotus on noin 1/3 kokonaisvaikutuksista. Haja-asutusalueilla liikkumisesta ja maa/vesi-osion vaatimuksista liittyvät suunnitteluratkaisut painottuvat, kun taas energiakysymysten paino vähenee. 4.2 Alueen infrastruktuuri Kaavasuunnittelussa huomioitiin hankkeen tuottamaa aineistoa sekä suuntaviivoja. Kaavaratkaisussa on mahdollistettu energiatehokkaiden talojen rakentaminen siten, että mahdollisuuksina ovat sekä keskitetyn energiaratkaisun hyödyntäminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös tonttikohtaisten järjestelmien hyödyntämisen. Kaavassa on tehty varaukset keskitetyn energiatuotannon rakentamiseksi alueelle. Lämpölaitoksen kohta on valittu siten, että järvilämmön / keskitetyn maalämmön hyödyntäminen on mahdollista. Alueet ovat etelään suuntautuvia rinteitä, joille on mahdollista myös sijoittaa aurinkoenergiaa hyödyntäviä keräimiä / paneeleita. Suunnittelualueen itäosiin on osoitettu keskitetty aurinkoenergian hyödyntämisalue. Tämä alue sijaitsee suunnittelualueen toisessa reunassa. Sijainniltaan alue on sellainen, ettei sillä pystytä täyttämään koko alueen energiantarvetta, mutta lisäratkaisuna tai alueen muutamille kortteleille ratkaisu on mahdollinen. Alueen katuverkosto on suunniteltu maastonmuotoja noudattavaksi. Katuverkosto sijaitsee pääasiassa rannan tuntumassa, jolta on hyvät näkymät Saimaalle. Rantareitin varrelle on suunniteltu myös kevyenliikenteenväylä jonka ajoradasta erottaa viherkaista. Suunnittelualueen sijainti kirkonkylän ydintaajaman läheisyydessä loi mahdollisuudet kevyenliikenteen kuluyhteyksien hyvälle järjestämiselle. Kaavalla on varauduttu rantareitin varteen rakennettavaan kevyenliikenteen väylään. Kevyenliikenteen väylän jatkoksi on osoitettu pyörätie, jota voi hyödyntää ulkoiluun alueelta itään päin suuntautuvassa liikkumisessa. Alueen kevyenliikenteen väylästö kytkeytyy kuntakeskuksen muuhun kevyenliikenteen verkostoon. Ulkoilureitti kytkeytyy kunnan muuhun latuverkostoon. Kuumienkivien alueen itäpuolella sijaitsee Hopeasaaren ja Vilkaharjun alueet. Myös näille alueille suunnittelualueelta on yhteys. Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevan hiihtoreitin käyttö tulevaisuudessa Kukkomäki Alanne välillä. 4.3 Energian tuotanto ja energian kulutus Alueen energian tuotannon ja käytön suunnittelun periaatteina on ollut älykkään ja resurssiviisaan kokonaisuuden luominen, jossa alueellinen ja kiinteistökohtainen tekniikka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla energia tuotetaan ekotehokkaasti ja sen ympäristövaikutusta optimoidaan myös reaaliaikaisesti yhtenä kokonaisuutena. Alueelle rakennettaviksi tyyppitaloiksi valikoitui neljä puurakenteista pientaloa, joiden energiankulutuksen simulointitulosten perusteella arvioitiin rakennuksien suuntauksen vaikutusta energiankulutukseen. Tyyppitaloista yksi oli kaksikerroksinen rinnetaloratkaisu, jonka rakennuspinta-ala on 183 m 2 ja jossa osa ensimmäisen kerroksen tiloista rajoittuu maata vasten. Ensimmäisen tyyppitalon nimi tuloksissa on malli K. Kaksi seuraavaa tyyppitaloa ovat huonejärjestelyiltään samanlaisia, mutta niiden sisäkattoratkaisu poikkesi toisistaan ollen toisessa niin kutsuttu tasakattoratkaisu ja toisessa pulpettikattoratkaisu. Näiden tyyppitalojen rakennuspinta-alat ovat 119 m 2 ja

18 18 (33) nimet tuloksissa ovat malli S1 ja malli S2. Neljäs tyyppitalo oli yksikerroksinen rakennus, jossa on sisätasakatto lukuun ottamatta olohuoneen osuutta, jossa on viistosisäkatto. Neljännen tyyppitalon kerrosala on 144 m 2 ja nimi tuloksissa on malli V. Tyyppirakennuksien havainne kuvat simulointiohjelmasta on alla olevassa kuvassa. Rakennuksien E-luvun laskennassa käytettiin energialähteenä kaukolämpöä, jolloin energiamuotokertoimeksi valittiin Suomen Rakennusmääräyksien mukainen 0,7 kerroin. Simulointiohjelmassa rakennuksien käyttö on määritelty Suomen Rakennusmääräyskokoelman mukaiseksi niin kutsutuksi standardikäytöksi lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta sekä rakennuksien rakennusvaipan ilmanpitävyyttä kuvaavan ilmanvuotoluvun q 50 osalta. Näiden osalta on simuloinnissa käytetty nykyrakentamistavan mukaisia arvoja, joiden avulla kokonaisenergian kulutus tuloksissa on hieman alhaisempi. Simuloinneissa tutkittiin rakennuksen suuntauksen vaikutusta lämmitys- ja kokonaisostoenergiamäärään. Taulukoissa on esitetty simulointitulokset, joiden avulla voidaan arvioida lämmitysenergian kulutuksen ja E-luvun vaihtelua suuntauksesta johtuen. Lämpöenergian tuotannon vaihtoehtoina alueella on ollut järvilämmöllä toteutettu aluelämpöjärjestelmä, alueellinen lämmön ja sähkön yhteistuotantojärjestelmä (CHP)

19 (33) sekä bioenergiaan perustuva lämpölaitos, joko liittyen paikalliseen jo olemassa olevaan lämpölaitokseen tai rakentamalla uusi biolämpölaitos palvelemaan aluetta. Tässä hankevaiheessa alueellinen järvilämpöjärjestelmä- ja CHP-laitosvaihtoehto on hylätty korkeiden investointikustannusten sekä CHP-laitoksen osalta myös ylläpitoon liittyvien suurien resurssitarpeiden johdosta. Tämän hetkinen päävaihtoehto alueen lämpöenergian tuotantoon on keskitetty lämmöntuotantoratkaisu, jonka toteutuksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota sen liittymiseen alueelliseen energiahallintajärjestelmään, monipuolisiin paikallisuutta tukeviin primäärienergiavaihtoehtoihin, lämpöyrittäjätoimintaan sekä pitkälle kehitettyyn käytettävyyteen. Tavoitteena on hoitaa asia biolämpöratkaisulla. Alueen sähköenergian tarve tullaan kattamaan paikallisen energialaitoksen sähköverkolla sekä kiinteistöjen ja alueen omilla paikallisilla aurinkopaneelijärjestelmillä. Alueen älykäs sähkönjakelu- ja sähkönhallintajärjestelmä tulee myös mahdollistamaan alueellisen sähkön pientuotannon myynnin, kysyntäjouston sekä alueellisen varavoiman käytön ongelmatilanteissa. Yleisesti älykäs sähköverkko (Smart Grid) on kehityssuuntaus, johon kansainvälisesti ja kansallisesti panostetaan entistä enemmän. Tarpeen kaksisuuntaisesti toimivalle ja tietoa sähkön tuottajan ja sähkön käyttäjän välillä välittävälle sähköverkolle on tuonut sähkön tuotannon siirtyminen pelkistä suurista sähköntuotantoyksiköistä kohti monipuolisempaa, hajautetumpaa ja paikallisempaa sähkön tuotantoa. Lisäksi sähköverkon ylikuormituksen välttäminen, sähköverkon toimintavarmuuden lisäämistarve sekä sähkön hinnoittelumenetelmien muutokset ovat asioita, joiden johdosta tulevaisuudessa on tarvetta entistä älykkäämmille sähköverkoille. Kuumien Kivien alueen sähköverkossa tullaan mahdollistamaan kiinteistökohtaisesti sähköverkon älykkyys aina pistorasiatasolle asti, jolloin asukas ja käyttäjä voi ohjata sähköllä toimivien järjestelmien ja laitteiden käyttöä sekä pientuotannon ohjausta käyttötilanteen, energian hintatiedon ja järjestelmän prioriteettitason perusteella. Tämä mahdollistaa energiatehokkuuden ja käyttökustannusoptimoinnin lisäksi alueella myös varavoiman hallitun käytön ja sen optimoidun riittävyyden.

20 20 (33) Kuva 6. Energiamittaristo

21 (33) 4.4 Maa ja vesi Alueen rakennuskanta on sijoitettu siten, etteivät rakenteet sijaitse tulvariskialueella. Alueen keskivaiheilla sijaitsevaan rinteeseen ei kaavalla koskettu. Tämä alue kerää merkittävissä määrin hulevesiä. Alueen rakentaminen olisi tarkoittanut merkittäviä investointeja hulevesien käsittelyyn. Säilyttämällä alue ns. luonnontilassa, saadaan hulevedet hoidettua luonnonmukaisella tavalla eikä merkittäviä hulevesiriskejä pääse syntymään. Suunnittelualueen maaperä on moreenia ja osittain kalliota. Maaperää on selvitetty pohjatutkimuksilla kaavoitusvaiheessa. Osa taloista joudutaan perustamaan kalliolle, mutta osa perustuksista ei vaadi räjäyttämistä. Katuverkosto alueelle on suunniteltu siten, että täyttöjä on mahdollista tehdä alueelta syntyvällä ylijäämämaalla. Suunnittelualueella ei sijaitse PIMA alueita tai kaatopaikkoja. Suunnittelualueelle on osoitettu laajat lähivirkistysalueet. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu myös laajat ranta-alueet. Lähivirkistysalueet sijaitsevat siten, ettei erillisiä saarekkeita pääse syntymään, vaan alueet ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa sekä Sulkavan muihin virkistysalueisiin. Kaava mahdollistaa tiiviin asuinalueen rakentamisen ja rakentumisen. Vieressä sijaitsevat vanhainkoti, terveyskeskus, yksityinen palvelukeskus sekä vanhusten palvelutalot luovat pohjan senioriasumisen laajentamiselle sekä palveluiden hyödyntämiselle. Suunnittelualueella on mahdollista järjestää keskitetty jätteenkeräyspiste, mutta myös kiinteistökohtaiset keräysastiat ovat mahdollisia. Mikäli tarvetta tulee, on alueelle mahdollista järjestää myös ns. ekopiste eri jätemuodoille. Tällä luo hyvän mahdollisuuden alueen vieressä sijaitsevat jo aiemmin luetellut suuremmat palveluyksiköt.

22 22 (33) Kuva 7. Maa ja vesi -mittaristot

23 (33) 4.5 Toimintojen sijoittuminen ja tuottaminen Kuumien Kivien alue sijaitsee aivan nykyisen Sulkavan kuntataajaman yhteydessä. Suunnittelualueen laajentaa nykyistä taajamaa, eikä sitä niinkään voi katsoa täydennysrakennushankkeeksi. Sijaintia koskevassa määrittelyssä käytetään viisiportaista asteikkoa, joista suunnittelualue sijoittuu keskimmäiseen. Toimintojen sijoittumisen suhteen suunnitelma-alue sijaitsee taajaman keskeisten palveluiden äärellä. Alueelle ei ole suunniteltu omia ulkoliikuntapaikkoja tai muuta virkistystoimintaa, joka tukisi sekä suunnittelualueen omia että koko taajaman asukkaiden harrastusmahdollisuuksien lisääntymistä. Kuva 8. Toimintojen sijoittuminen -mittaristo 4.6 Liikkuminen ja liikenne Alla olevissa taulukoissa on esitelty eri kulkumuotojen käyttöosuuksia eripituisilla matkoilla Itä-Suomessa. Jalankulun osalta 91 % kaikista jalan tehtävistä matkoista on alle 3 kilometriä pitkiä ja 51 % jopa alle 1 kilometriä pitkiä. Pyöräilysäde ulottuu hieman pidemmälle, mutta käytännössä alle 3 kilometriä pitkien matkojen osuus on 71 %. Henkilöauton kulkumuoto-osuus nousee asteittain. Itä-Suomessa joukkoliikenteen merkitys alle 4 kilometriä käsittävillä matkoilla on marginaalinen. Joukkoliikenteen rooli pienissä maaseututaajamissa on koulutusten ulkopuolisissa matkoissa erittäin vähäinen.

24 24 (33) Kuva 9. Eri kulkumuotojen kokonaismatkojen jakauma eripituisilla matkoilla Suunnittelualueen sijainti lisää useimmilla arjen matkatyypeillä jalan ja/tai polkupyörällä liikkumisen todennäköisyyttä. Keskeiset palvelut, kaupat, koulut, oppilaitokset ja suurin osa työpaikoista sijaitsee aivan suunnittelualueen vieressä. Liikkuminen perustuu kaupallisten ja julkisten palveluiden asiointeihin ja harrastuspaikoille perustuu suurelta osin kävelyn- ja pyöräilyn vyöhykkeeseen. Työmatkojen keskimääräinen pituus vastaavilla itäsuomalaisilla alueilla on liikkumistutkimuksen mukaan 5-10 kilometriä. Sulkavan työpaikkaomavaraisuusaste laskee suunnittelualueen ekotehokkuusarvosanaa.

25 (33) Kuva 10. Liikkuminen -mittaristo Kuumien kivien alue sijaitsee niin lähellä keskustan kaikkia palveluita, että mahdollisuus merkittävästi Savonlinnan seutua korkeampaan kevyen liikenteen kulkutapaosuuteen arjen matkoilla todennäköisesti toteutuu alueen rakentuessa. Positiivista vaikutusta voidaan entisestään lisätä kevyen liikenteen välien hyvällä hoidolla ja riittävällä valaistuksella. Sulkavan keskuksen (58700) alueella asuvien työssäkävijöiden määrä (810) on hieman pienempi kuin alueen työpaikkojen määrä (682). Alueella työssäkävijöiden ja alueen työpaikkojen suhdeluku on näin ollen lähes 85 %. Sulkavan keskuksen työssäkävijöiden ja työpaikkojen määrän suhdeluku on valtakunnallisesti hyvä ja alue sijoittuu työpaikkojen määrän perusteella toiseksi parhaaseen viidennekseen, kun huomioidaan kaikki asutut postinumeroalueet (yli 3000). 5 Pienten taajamien resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamalli 5.1 Toimintamallin kuvaus Maaseututaajamien aluesuunnittelun ja kaavoituksen resurssiviisaalla toimintamallilla pyritään ratkaisemaan kolmea alueiden ydinongelmaa: 1. Kilpailukykyisenä pidetyn tonttitarjonnan monipuolistamista 2. Uusien asukkaiden saamista kuntaan ja 3. Keskustan palveluiden ja elinvoiman vahvistamista. Resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamallissa näitä kolmea on pyritty ratkaisemaan yhdetä kokonaisuutena.

26 26 (33) Kilpailukykyisen tonttitarjonnan kasvattaminen tarkoittaa maaseutumaisissa kunnissa sitä, että perinteisten suurten, usein haja-asutusalueella olevien rantatonttien lisäksi potentiaalisille ostajille kyetään tarjoamaan vaihtoehtoa taajamasta tai sen lähialueilta. Taajamien potentiaalisena muuttajaryhmänä on perinteisesti korostettu senioreita, jotka muuttavat pienempiin asunto-osakkeisiin lähelle palveluita, mutta potentiaalisena muuttajaryhmänä ovat viimeaikoina korostuneet paluumuuttajat ja läheisissä kaupunkikeskustoissa työssäkäyvät nuoret aikuiset. Uusien asukkaiden saaminen kuntaan edellyttää seudullisten toimivien työmarkkinoiden lisäksi aktiivista kunnan ja kuntakeskuksen kehittämisotetta. Ekotehokkuuteen ja elinympäristön parantamiseen liittyvät investointi- ja suunnitteluhankkeet ovat hyvä tapa käynnistää varsinkin taajama-alueiden kehittämistoimenpiteitä. Taajamaan tukeutuvan ja siellä päivittäin asioivan väestön kasvattaminen/ylläpitäminen kehittää myös paikallista palvelurakennetta ja yritystoimintaa. Haja-asutusalueiden tonttitarjonnalla saadaan hyötyä mahdollisista verotulolisäyksistä, mutta taajamaan tukeutuvalla rakentamisella lisätään monipuolisemmin kuntakeskuksen elinvoimaa ja pystytään hyödyntämään jo rakennettua infrastruktuuria toisin kuin maaseudulla. Seuraavassa kuvassa on yksilöity resurssiviisaalle aluesuunnittelulle maaseutumaisissa taajamissa. Sinisellä värillä on kuvan yläosassa yksilöity eri suunnitteluvaihteita ja niiden vaihtoehtoja. Vihreällä on kuvattu tukiprosesseja, joiden avulla suunnitteluun kytketään yhteistyökumppaneita ja ulkopuolista näkemystä. Näitä tukiprosesseja voidaan tarpeen mukaan säätää, riippuen kulloisestakin tarpeesta ja yksilöitävissä olevista tavoitteista. Oranssilla aikajanalla on taas kuvatta suunnitteluprosessin kokonaiskesto. Tässä toimintamallissa ehdotus perustuu vahvaan vuorovaikutukseen ja huolella valmisteltuihin asukas- ja sidosryhmätilaisuuksiin. Tämän prosessin läpikäynti kestää optimistisesti arvioiden puolisen vuotta. Kaavoitus- ja toteutusvaiheelle on varattu aikaa vuosi, joka on toteutettavissa valtaosassa Suomen kuntakarttaa. Toimintamallissa oletetaan, että resurssitehokkaat toiminnot (ihmisen toiminnasta riippuvaiset) eivät ainakaan kovin nopeasti automatisoidu, vaan tarvitsevat ylläpitovaiheen palveluita. Tällaisista palveluista on koottu esimerkkejä Kuumien Kivien toteutusesittelyn yhteyteen. Kuva 11. Resurssiviisaan maaseututaajaman suunnittelumalli. Resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamallissa tärkeää ei ole yksinomaan löytää oikeita teknisiä ratkaisuja energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen alueella, vaan sitoa alueen maankäytöstä vastaavaa tahoa (kunta/kaupunki), rakentajia (asukkaat), alueen rakennusyrittäjiä, energiaratkaisujen tuottajia ja soveltavaa tutkimusosaamista mahdollisimman tehokkaasti ja kevyellä byro-

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot