Resurssiviisas maaseututaajama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Resurssiviisas maaseututaajama"

Transkriptio

1 Case: Kuumien Kivien alue Sulkavalla Järvi-Saimaan Palvelut Oy, Schneider Electric Oy ja Sito Oy

2 2 (33) SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA YHTEISTYÖRYHMÄ Tavoitteet Suunnittelualueen kuvaus Yhteistyöryhmä SUUNNITTELURATKAISUJEN RAKENTAMINEN JA RESURSSIVIISAUDEN MITTAAMINEN Hyvien käytäntöjen arviointi Suunnitteluratkaisujen teemat ja arviointimenetelmät Energia Maa- ja vesi Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Tutustuminen Suomalaisiin vertailukohteisiin PROJEKTIN TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUALUEELLA Resurssiviisaan aluesuunnittelun mittaristotyökalu Alueen infrastruktuuri Energian tuotanto ja energian kulutus Maa ja vesi Toimintojen sijoittuminen ja tuottaminen Liikkuminen ja liikenne PIENTEN TAAJAMIEN RESURSSIVIISAAN ALUESUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Toimintamallin kuvaus Toteutuminen Kuumien Kivien alueella RESURSSIVIISAAN MAASEUTUTAAJAMAN ALUESUUNNITTELUN EDELLEEN KEHITTÄMINEN... 31

3 (33) 1 Projektin tausta Projektin ideointi ja valmistelu käynnistyi lopputalvesta 2012 Sulkavan Palvelut Oy:n tavoitteesta hakea Eco-Balancing -pohjaisella suunnittelulla lisäarvoa Sulkavalla sijaitsevan alueen kaavoitus- ja suunnittelutyölle. Tuolloin ekotehokkuudesta keskusteltiin ekoasumiseen tukeutuvan luonnonläheisen alueen muodostamisesta, jossa olisi huomioitu myös asumisen elinkaarivaikutukset ja rakentuvan infraomaisuuden monipuolisuus ja joustava hyödynnettävyys tulevina vuosikymmeninä. Projektin valmisteluvaiheen yhteydessä tehtyjen konsultointien perusteella suunnittelualueen paikaksi valittiin ns. Kuumien Kivien alueelle 1. Sijaintipäätökseen vaikutti pilottikohteen saaminen keskeiselle alueelle, Sulkavan keskustan välittömään yhteyteen. Palveluihin on alueelta lyhyt kävelymatka. Rantaan rajoittuvaa aluevalintaa tukivat tonttimyytävyyden varmistaminen ja toisaalta mahdollisuus tarkastella järvilämmön hyötyjä osana muun uusiutuvan energian pakettia. Sulkavan keskustaajaman infran läheisyys tarkoittaa myös kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavaa kaukolämpöverkoston laajentamista alueelle, mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Sulkavan keskustan yhteydessä Sulkavan Palvelut Oy:n ja Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n 2 taustavaikuttimena projektin käynnistämiselle oli luoda omalle toiminta-alueen positiivista virettä uudenlaisen ympäristöarvot huomioon ottavalla kaavoituksen ja asuinrakentamisen kehittämisellä. Valtakunnallisia alueellisia ekotehokkuushankkeita benchmarkattiin projektin suunnitteluvaiheessa ja todettiin, että niiden soveltaminen sellaisenaan olisi liian raskasta ja kaavoitustyötä/asuntotuotantoa kangistavaa tai se eivät lainkaan soveltuneet Sulkavan tapaisiin pieniin maalaiskuntiin. Aluesuunnittelussa ekotehokkuushankkeita oli toteutettu varsinkin pääkaupunkiseudulla ja useiden tuhansien asukkaiden uudis- ja täydennysrakennushankkeiden ympärille laaditut suunnitteluohjeet eivät sellaisinaan soveltuneet maaseutukuntiin. 1 Myöhemmin suunnittelualue 2 Hanke siirtyi 2014 alussa Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n hoidettavaksi

4 4 (33) Ekotehokkaalla ja resurssiviisaalla aluesuunnittelulla haluttiin parantaa omia suunnitteluvalmiuksia uudentyyppisissä alue- ja infrahankkeissa, parantaa uudiskohteiden markkinointi- ja myyntiarvoa ja lisäksi tuottaa maaseutumaisille kunnille esimerkin kautta malli siitä, kuinka ekotehokkuutta voidaan soveltaa myös maaseutumaisten pääosin omakotitalovaltaisten alueiden suunnittelussa. Tältä pohjalta projektin toteuttamiselle haettiin kehittämisrahoitusta paikalliselta RaJuPusu-Leaderilta ja projektin toiminta käynnistyi syyskuussa Projektin taustalla olivat vahvasti maaseutumaisten kuntien erityishaasteet, jotka liittyvät työpaikkojen turvaamiseen, alueellisen vetovoimaan, viihtyisään ja monipuoliseen asunto- ja tonttitarjontaan, eli itse asiassa koko kunnan elinvoimaan. Ekotehokkaassa suunnittelussa nähtiin mahdollisuus yhtäältä parantaa kuntataajaman palveluiden säilymistä ja toisaalta loppuun saakka mietityllä suunnittelulla tarjota uusille asukkaille jotain sellaista, mitä muissa kunnissa vielä ole. Ympäristölliset ja taloudelliset tavoitteet yhdistyivät ekotehokkaan aluesuunnittelun ideassa 2 Projektin tavoitteet ja yhteistyöryhmä 2.1 Tavoitteet Sulkavan Palvelut Oy käynnisti projektin loppukesästä Pääosa Sulkavan Palvelut Oy:n toiminnasta siirtyi uuden kolmen kunnan omistaman teknisen palveluyhtiön Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimenkuvaan. Uusi yhtiö käynnisti toimintansa vuodenvaihteessa Työn ensimmäisessä vaiheessa projektille kilpailuteltiin koordinaattorikonsultti. Koordinaatiokonsultiksi valittiin Sito. Projektin tavoitteena on löytää toimintamalli ja toimintamallin ympärille palveluprosessit, joiden avulla ekotehokkuutta ja laajemmin resurssiviisautta voitaisiin konkreettisesti edistää pienemmissä Sulkavan kaltaisissa kuntataajamissa. Hankkeen aikana resurssiviisauden toimintamalleja tullaan soveltamaan alueelle hankkeen aikana syntyneillä ratkaisuilla ja ns. best-practice vertailumenettelyllä. Hankkeen yhteydessä tullaan konkreettisesti määrittämään alueelle soveltuvat ympäristötekijät huomioon ottavat tyyppitalot, energian tuotantomuodot ja kannustaa arjen asiointi- ja työssäkäyntimatkoilla kestävien kulkumuotojen käyttöön. Projektissa Kuumien kivien suunnittelualuetta hyödynnetään pilottialustana, jossa uudenlaisia kaavoituskäytäntöjä, infrasuunnittelua, energian kokonaiskuvaa, palveluiden käyttöä ja liikkumista käsitellään kokonaisuutena. Toimiviksi tunnistettuja toimintatapoja viedään suunnittelualueella käytäntöön työn valmistuttua. Projektin hyötyjä ja toimintaohjeita laajennetaan koskemaan maaseutumaisia kuntia laajemmin. Tämän vuoksi projektin lopullisena lopputuotteena on uuden maaseutumaisen aluesuunnittelun toimintamalli, joka sellaisenaan sopii vastaaville alueille hyväksi oppaaksi. Tämä väliraportti pitää sisällään tuon toimintamalliehdotuksen. Projektin tavoitteet tiivistettynä: 1. Projektin aluksi suunnittelualueelle tullaan laatimaan kestävää kehitystä, elinympäristön viihtyisyyttä ja rakennuskannan kestävyyttä tukeva tavoitetila ja visio 2. Työssä selvitetään erilaiset ekotehokkuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat tekijät ja pyritään suunnittelun ja ohjeistuksen keinoin vaikuttamaan näiden parantamiseen 3. Työn tuloksena tuotetaan aluesuunnittelun työvälineeksi kestävyyttä ja ekotehokkuutta arvioiva helppokäyttöinen arviointimittaristo, jossa sovelletaan kansallisten pilottihankkeiden tuottamaa tietoa maaseutumaisille alueille sopivaksi

5 (33) 4. Työn lopputuotteena muodostuu maaseudun aluesuunnittelulle toimintamalli, joka perustuu olemassa olevan taajama- ja palvelurakenteen tukemiseen. 2.2 Suunnittelualueen kuvaus Sulkava Kuumien Kivien alue sijaitsee taajamakeskustan koillisosassa tukeutuen Terveystien, Tiiterontien ja Ylätien alueen katuverkkoon. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kunnan terveyskeskus, päiväkeskus ja vanhusten palvelukeskus Tiiterontupa. Suunnittelualue rajoittuu vain 300 metrin etäisyydelle keskustan kauppojen ja julkisten palveluiden hallintorakennuksista. Samalla etäisyydellä sijaitsee kunnan linja-autoliikenteen pääpysäkki. Alueelle on osoitettu asemakaavan suunnitteluehdotuksessa kahden asuinkerrostalon, yhdeksän omarantaisen erillispientalon ja 19 sisämaan erillispientalotonttia. Lisäksi alueelle on osoitettu palveluiden korttelialue, kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja asuinpientalojen korttelialue. Osa näistä tukee täydennysrakennustavoitteita. Toteutuessaan alueelle olisi mahdollista sijoittaa 250 asukasta, mikä vastaa noin 9 prosenttia kunnan nykyisestä väestöstä. Kuva 2. Palveluiden toiminta-alueet ja joukkoliikenneyhteydet Sulkavan keskustassa Alueelle suunnitellut asuinrakennukset ovat pääosin pientaloja. Kaavassa on varattu mahdollisuus kahdelle asuinkerrostalolle. Asuinkerrostalojen kysynnälle tärkeäksi tekijäksi on arvioitu ikäihmisten lisääntyvää määrää ja halukkuutta muuttaa kuntakeskustaan palveluiden luokse. Rannan ja palveluiden läheisyys tekisi paikasta houkuttelevan myös muualta seudulta tai maakunnasta muuttaville. Uudet asuinpientalotontit on jaettu omarantaisiin ja sisämaan tonttitarjontaan. Omarantaisten tonttien osalta on todennäköisestä, että rakennuspinta-ala tulee olemaan suurempi kuin sisämaassa. Tonttitarjonnan monipuolisuudella halutaan tavoitella mahdollisimman laajaa ostajakuntaa niin kunnan nykyisten asukkaiden kuin paluumuuttajienkin osalta. Alueelle on kaavassa varattu myös asuinkerrostalojen ja palvelurakennusten alue. Alueen rakentaminen käynnistynee viiveellä pientaloihin nähden. Asuinkerrostaloilla ja niihin tukeutuvalla palvelutoiminnoilla on erityisen tärkeä tehtävä ja lukujen ikääntyvän väestön palveluiden takaamisessa ja esteettömän, modernin asumisvaihtoehdon takaamisessa.

6 6 (33) Sulkava ja taajamaan kytkeytyvä suunnittelualue sijaitsevat 0,5-1 tunnin ajoetäisyydellä alueen työssäkäynnin keskittymistä. Juvalle matkaa on 35 km, Savonlinnaan 39 km ja maakuntakeskus Mikkeliin 77 km. Sulkavan ja työssäkäyntikeskittymien välistä päivittäistä työssäkäyntiliikennettä on kuvattu alla olevassa kuvassa. Huomioitavaa on, että työssäkäynti on merkittävää yleensä molempiin suuntiin, ei siis vain Sulkavalta poispäin. Mikkeli on keskuksista ainoa, josta Sulkavalle tehdään vain yksittäisiä päivittäisiä työssäkäyntimatkoja. Kuva 3. Sulkavan ja lähikuntien pendelöintitiedot molempiin suuntiin. Kuntaliitto Alueen infrastruktuurin suunnittelun sekä kaavoituksen yhteydessä alueella tehtiin pohjatutkimuksia yhteensä 14 pisteestä. Pohjatutkimukset käsittivät seuraavat tutkimukset: - 8 kpl painokairauksia - -6 kpl tärykairauksia - -2 kpl kalliopinnan varmistus porakoneella - -4 kpl häiriintyneitä maanäytteitä, joista tutkittiin vesipitoisuus ja rakeisuus Tutkimusten ja mittausten mukaan alueen maasto on vaihtelevaa maanpinnan tason vaihdellessa noin välillä Osalla rakentamisen alueista ollaan suhteellisen tasaisella peltoalueella, kun taas toisaalla rakentaminen sijoittuu jyrkästi kohti Alannetta viettävään maastoon. Alanteen vesipinta on tasolla ( ). Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperäolosuhteet suunnittelualueella jakautuvat kahteen erityyppiseen alueeseen. Kuumienkivientien alkuosan peltoalueella pohjamaa muodostuu päällimmäisenä olevasta hienohiekka ja silttikerrostumasta jonka paksuus alueelle sijoittuvan painokairauksen kohdallaon 2,5 m. Tämän kerrostuman alapuolella on havaittu moreenikerrostuma. Loppuosalla suunnittelualueetta pohjamaa muodostuu ohuehkosta kallion päällä olevasta moreenikerroksesta ja avokallioista. Moreenikerrostumat ovat paksumpia rinteiden alaosilla.

7 (33) Alueella ei tehty pohjaveden havaintomittauksia. Maapohja on routivaa. Laboratoriossa tutkittujen näytteiden vesipitoisuus vaihteli välillä 9,7 25,3 %. Alueelle mitoitettujen katujen rakenteet on mitoitettu kantavuusluokan E, F ja A mukaisesti. 2.3 Yhteistyöryhmä Projektin yhteistyöryhmä rakentui Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n Kuumien kivien pilottihankkeen ympärille. Yhteistyöryhmään haettiin monipuolisuutta ja moniammatillisuutta eri osaamisalueilta. Yhteistyöryhmä ja keskinäiset vastuut rakentui lopulta seuraavasti: 1. Sito Oy: Projektin koordinaattori ja ekotehokkaiden suunnittelukriteerien laatija. Lisäksi Siton vastuulla hankkeessa on resurssiviisaiden ratkaisujen yksilöiminen jätehuoltoon, palveluiden sijaintiin, liikenteeseen, hulavesien hallintaan, perusrakenteen määrään ja pilantuuneisiin maihin liittyen. 2. Järvi-Saimaan Palvelut Oy: Koordinoi projektin energiaosuuttta. Schneider Electric Finland Oy ideoi projektin lämpö- ja sähköenergian tuotantoon, sen resurssiviisaaseen ja älykkääseen hallintaan ja seurantaan liittyviä ratkaisumalleja sekä alueen turvallisuuteen liittyvistä innovaatioita. 3. Mikkelin Ammattikorkeakoulu: Vastaa talojen energiankulutuksen minimoimisesta ja talojen sijaintiin ja tyyppiratkaisuihin liittyvistä simuloinneista. Kokonaisvastuuna ovat rakennukset. 4. Hankkeen aikana hyödynnettiin ulkopuolista asiantuntemusta uusiutuvan energian ratkaisusuunnitelman laatimisessa Kuumien Kivien alueella. Toteuttajana tässä työssä oli ONE1 Oy. Hankkeen yhteydessä hyödynnettiin ONE1 muuhun toimintaa tuottamaa materiaalia. 3 Suunnitteluratkaisujen rakentaminen ja resurssiviisauden mittaaminen 3.1 Hyvien käytäntöjen arviointi Suunnittelutyölle määriteltiin Leader-rahoitteiseen projektiin yleiset tavoitteet. Projektin päätavoitteena on tuottaa maaseutumaisille taajamille kestävän aluesuunnittelun toimintamalli. Hankkeen tavoitteena on toimintamallin laatimisen lisäksi valita suunnittelualueelle parhaiten ekotehokkuutta ja resurssiviisautta tukevat suunnitteluratkaisut ja mittaristo suunnittelumenetelmien kestävyyden mittaamiseksi. Ennen varsinaista kohdekohtaista suunnittelua ja lähtöaineistojen taustatarkastelua toteutettiin yhteistyössä hankeverkoston kanssa Kuumien Kivien alueelle visiotyöpaja, jossa keskeisiä asiakasryhmiä ja tarkempia suunnitteluperiaatteita käytiin läpi. Visiotyöskentely toteutettiin ennen tarkemman kohdekohtaisen suunnittelun ja vaihtoehtotarkastelun käynnistämistä. Työskentelyn tuloksena listattiin mm. seuraavia kohteen suunnitteluun, rakentamiseen ja markkinointiin liittyviä havaintoja: - Alueella toteutettavien energiaratkaisujen tulisi olla ekotehokkaita ja hyödyntää alueen ja/tai lähialueen energiantuotantomahdollisuuksia. Ulkoa ostettavasta sähköstä olisi tehtävä alueen asukkaille houkuttelevia ekosähkötarjouksia alueellisten sähköyhtiöiden kanssa yhteistyössä. - Pienkerrostalojen kohderyhmänä ovat sekä ilman tukea ja tukitoimien varassa asuvat ikäihmiset. Asuinkerrostalo toteutuu arviolta 2020-luvun alussa, jolloin sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kokonaisvaltainen esteettömyys (rakennus/pihat), tilojen muunneltavuus ja mahdollisuus palveluiden sijoittumi-

8 8 (33) seen. Nuorimmat kerrostaloihin muuttajiksi toivotut asukkaat ovat vuotiaita, jotka myöhemmin tarvitsevat kodinomaisissa asunnoissa kunnan, järjestöjen ja yritysten tarjoamia hoivapalveluita. Alustavista ideoista on jo keskusteltu paikallisten hoivayrittäjien kanssa. - Pientaloalueen kohderyhmänä ovat kunnan ja lähialueen asukkaat sekä paluumuuttajat. Kohderyhmäkeskusteluissa todettiin, että ekotehokkuuden ja/tai resurssiviisauden ei saa näkyä loppukäyttäjille asumista ja elämistä vaikeuttavana esimerkiksi monimutkaisten laitteistojen tai tiukkojen kaava- ja rakennusmääräysten muodossa. - Esteettömyyttä tukevat ratkaisut keskiössä. Alueella halutaan painottaa viihtyisiä siirtymiä ja kevyeen liikenteeseen tukeutuvia liikkumisratkaisuja hyvällä kevyen liikenteen väyläverkostolla ja yleisellä esteettömyydellä. - Todettiin, että Sulkavan alueelta muualle lähikuntiin tehdään paljon työssäkäyntimatkoja. Ainoa vaihtoehtoinen kulkumuoto on käytännössä henkilöauto, jolloin pidemmillä matkoilla henkilöauton kulkumuoto-osuus on lähes 100 %. Todettiin, että tavoitteeksi koko alueelle tulisi muodostaa kaikkien muiden matkojen kestävien kulkumuotojen käytön maksimointi ja ideoida mahdollisia kompensaatiotoimia pendelöinnille. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla järjestettyjen etätyötilojen osoittaminen esimerkiksi kunnantalolta kaikkine toimistopalveluineen. - Alueen kaavavaraukset mahdollistavat alueen asukkaille mahdollisuuden yhteismaan käyttöön. Suurissa kaupungeissa yhteiset piha- ja viheralueet ovat tarjonneet mahdollisuuden esimerkiksi lähiviljelyyn. Yhteinen alue mahdollistaisi myös energiantuotantokentän rakentamisen (aurinkopaneelit). Yhteisille alueiden hyödyntäminen katsottiin hankkeen etenemisen kannalta tavoitteellisiksi, mutta ratkaisuista ei vielä tässä vaiheessa osattu sopia mitään konkreettista. - Vesistöä tulee hyödyntää lopullisessa hankesuunnitelmassa. Vesistöjen ympäröimä alueen hyödyntämisen kannalta sopiviksi vaihtoehdoiksi listattiin järvilämpö, yhteiset ranta-alueet/rantasauna ja kelluvien talojen rakentaminen. Visiotyöpajassa alueelle päätettiin asettaa korkeat ekotehokkuusvaatimukset. Erityisesti rakennusten energiankulutukseen ja sijoittumiseen tulee kiinnittää huomiota. Jatkoselvitettäväksi kysymykseksi jätettiin sellaisten ratkaisujen erittely, joilla on kaikkein suurin vaikuttavuus kustannustehokkuuden kannalta maaseutumaisten taajamien ekotehokkuuteen. Yhteistyöryhmän keskuudessa ei toivottu lopputulosta, jonka kautta suunnittelualueen toteutuskustannukset olisivat sellaiset, että ei alueen toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdotonta. Tämä tulisi huomioida erityisesti mittaristoa rakennettaessa. Alueen suunnitteluvision tueksi laadittiin kuva, jossa keskeiset suunnitteluperiaatteiden taustalla olevat tavoitteet ja arvot on selkeästi ilmaistu. Kuumien Kivien alueen suunnitteluvisioksi muodostui: Toimivan taajaman yhteyteen rakentuva alue, jossa ekotehokkailla ja ympäristöystävällisillä ratkaisuilla on varmistettu lähiluonnon säilyminen, järvi veden korkean laadun, energiatehokkaat asumisratkaisut ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto. Alueelle muuttavat asukkaat voivat hyödyntää helposti kaikkia kävelyetäisyydellä olevia nykyisen kuntakeskuksen palveluita, joiden kysyntää uuden alueen rakentuminen tukee. Alueelle tuleva rakennuskanta on muunneltavaa eri asiakasryhmien tarpeisiin ja asumisen koko elinkaaren aikainen turvallisuus on otettu huomioon. Aluesuunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa maanomistajan ja kunnan sidosryhmien kanssa.

9 (33) Kuva 4. Suunnitteluperiaatteet Kuumien kivien alueella Ekotehokkuutta ja potentiaalisten asiakasryhmien asumiselle asettamia tavoitteita asemoitiin seuraavasti. Näihin vastaamalla sekä alueella toteutettavilla toimenpiteillä että onnistuneella viestinnällä tulisi saada aikaan kilpailukykyinen modernin, ekologisen asumisen kokonaispaketti myös maaseutukuntiin. Taulukko 1.Potentiaaliset asiakasryhmät Janne Aittolaa 2013 (mukaillen) Asuinkerrostalojen asukkaat: ikääntyneet Asunnon muuntomahdollisuus tavallisesta osakeasunnosta palveluasunnoksi Turvallisuuteen ja terveydenhoitoon liittyvien palveluiden saanti ja toiminnallisuudet Asuinkerrostalojen asukkaat: opiskelijat Etäopiskelumahdollisuudet takaavat nopeat tietoliikenneyhteydet Julkinen liikenne (erityisesti toisen asteen opiskelijat) Asuinpientalojen asukkaat: maatontit Kustannukset (rakentaminen ja käyttö) Terveellinen ulko- ja sisäympäristö Energian seurannan reaaliaikaisuus ja omien toimenpiteiden vaikutusten seuranta Uusiutuva lähienergia trendinä Asuinpientalojen asukkaat: rantatontit Edellisten lisäksi edistyksellinen ja korkea imago Tekniikan tarjoamat mahdollisuudet Asunnon etähallinta ja valvonta ykkös- tai kakkoskodista käsin Työn suunnittelun lähtökohtina hyödynnettiin kotimaisia ja kansainvälisiä ekotehokkaan aluesuunnittelun ja kaavoituksen hyviä käytäntöjä. Yhdeksi yhteistyöryhmän havainnoksi projektin kuluessa nousi, että ohjeistukset ovat valtaosin suunnattu kaupunkimaisille alueille. Varsinkin kaavoituksen ohjeet olivat lähtökohtaisesti kaupunki-

10 10 (33) keskeisiä. Suomesta muutamien yksittäisten kylä- ja aluekohtaisten pilottien rinnalla hyväksi käytännöksi löydettiin Jyväskylä Innovationin Keski-Suomessa toteuttama Ekotaajama-hanke. Ekotaajama-hankkeessa näkökulmaa oli useiden pilottialueiden osalta sovitettu myös maaseututaajamiin. Jyväskylä Innovationin hankkeessa kohteina oli 6 kuntaa ja taajamaa Jyväskylässä, Jämsässä, Toivakassa, Petäjävedelle ja Multialla. Jyväskylän ja Jämsän kohteet tukeutuvat suurempiin asutuskeskuksiin kuin Sulkavan alue. Sulkavan suunnittelualueelle tärkeitä verrokkikohteita ovat alueet, jotka sijaitsevat vesistön äärellä kiinni nykyisessä taajamassa. Vastaavana alueena Ekotaajama-projektista osoittautui Multian Kyöpeli, jonne hankkeessa tehtiin myös benchmark-vierailu. Muut pilottitaajamat sijaitsivat liian kaukana oman taajamansa keskustasta ja tukeutuvat pitkälti Jyväskylään työssäkäynnin ja osin myös palveluiden suhteen. Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hankkeessa toteutettiin talojen energialuokkiin, sähköntuotantoon, liikenneratkaisuihin, palveluiden sijoittumiseen ja alueen työpaikkoihin tukeutuva aluetaso energialuokitustyökalu. Energialuokitustyökalu osoittautui hyväksi käytännöksi, joka otettiin maaseututaajamien kestävän aluesuunnittelun mittaristoa rakennettaessa lähtökohtatiedoksi. Energialuokitustyökalun ongelmiksi katsottiin energiamuotoja koskeva yleispätevyys (uusiutuva/ei uusiutuva) ja lähinnä liikenneratkaisuihin liittyvät suunnittelukriteerit koskien bussipysäkkejä ja yhteistä pysäköintialuetta. Julkisten liikenneyhteyksien merkitystä Ekotaajama-hankkeessa korosti olettama Jyväskyläkeskeisestä työssäkäynnistä. Hyvien käytäntöjen arviointia ja tavoitteita suunnittelulle määriteltiin tausta-aineistoon tutustumisen jälkeen seuraavasti: - Rakennusten energiatehokkuuden ja kestävien energiatuotantomuotojen rinnalla tarkasteltava laajasti myös muita tekijöitä, kuten liikkumista, maan rakennettavuutta ja lähialueen vesistöjä - Alueen mahdollisuus tuottaa täysin tai osittain tarvitsemansa energia on selvitettävä ja mahdollisten ratkaisujen toteutettavuus arvioitava - Alueella ratkaistava soveltuvat tyyppitalomallit - Alueen henkilöturvallisuus ja teknisten järjestelmien turvallisuus normaaleissa ja erityistilanteissa - Ekotehokkaan alueen tulee olla kiinni tai mieluiten täydentyvä osa nykyistä taajamaa, jossa on päivittäisasiointien kannalta keskeiset palvelut - Ympäristön tulisi suosia kestäviä liikennemuotoja ja edistää kävelyä ja pyöräilyä yleisimmillä arjen matkoilla. - Esteettömät yhteydet ovelta-ovelle (kotiovelta kauppaan) - Keskeiset palvelut (kauppa, koulut, virkistysalueet) tulee sijaita kävelyetäisyydellä (toimintojen sijoittuminen) - Hulevesien hallintaan ja pohjavesiin liittyvät ratkaisut huomioitava - Maaperän rakennettavuus Rakennetaan lähtökohtaisesti helposti/normaalisti rakennettaville alueille, jossa pyritään välttämään maansiirtoja - Jätehuoltoratkaisut huomioitava kierrätys- ja kompostointijärjestelmä yksilöitävä

11 (33) - Kuinka vähentää asukkaiden omien toimintojen aiheuttamaa riskiä ekotehokkuudelle ilman, että tiukkoja säädöksiä on pakko tehdä? - Kompensaatiotoimenpiteet? Millä toimenpiteillä mahdollisia vajauksia ekotehokkuudessa voidaan korvata? Hyvinä käytäntöinä työn aluksi tunnistettiin seuraavat suunnitelmaohjeet ja tutkimukset: - Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO) - EcoBalance.nakku (VTT) - Rakennusten elinkaarimittarit (Green Building Council) - Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hanke - Resurssiviisaan suunnittelun ja toiminnan mallit (Sitra) 3.2 Suunnitteluratkaisujen teemat ja arviointimenetelmät Lähtöaineiston ja yhteistyöverkoston visiotyöskentelyn perusteella järjestettiin Sulkavalla ohjausryhmän kokous, jossa käsiteltiin maaseudun aluesuunnittelun ekotehokkuusvaatimuksia ja muita suunnittelun apuvälineitä. Työn tueksi rakennettiin viisi eri vaihetta sisältävä kestävä maaseututaajamien suunnittelu- ja kaavoituspolku. Prosessikuvauksen tavoitteena on suunnitella ja päättää asioista oikea-aikaisesti ja varmistaa asukkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet työn edetessä. Kuva 5. Kuumien kivien resurssiviisaan hankkeen prosessin eteneminen Ensimmäisessä vaiheessa kestävälle suunnittelulle asetetaan suunnittelualueeseen ja asiakaskuntaan liittyvät raamit. Kaikkea ei voida tavoitella, mutta lähtökohdat tiedostaen ekotehokkuutta voidaan alueella huomioida usealla eri tavalla, useassa eri vaiheessa. Toisessa vaiheessa määritellään taustatietoihin perustuen visioon perustuvat ydintavoitteet. Mitä alueen kehittämiselle tavoitellaan, millaista asumista alueelle toivotaan,

12 12 (33) millaiseksi palveluiden saatavuustavoitteet asetetaan, kuinka kestävien materiaalien ja uusiutuvan energiankäyttöä edistetään? Kolmannessa vaiheessa ydintavoitteet ohjelmoidaan toiminnaksi ja kytketään osaksi paikkakunnan kehittämistä. Tässä vaiheessa määritellään asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien tarve ja rooli eri suunnitteluvaiheissa ja valitaan yksityiskohtaisia suunnitteluvaihtoehtoja jatkotarkasteluun. Neljäs vaihe käsittää toimenpiteiden toteuttamisen. Tässä vaiheessa toimenpiteiden toteutus jaetaan eri vastuutahoille ja eri aikajaksoille. Osa toimenpiteistä toteutetaan esimerkiksi kaavatyön- ja rakennusvaiheen yhteydessä, mutta osa toimenpiteistä vaatii alueen asukkaiden ja toisaalta esimerkiksi kunnan päätöksentekoelimien vastuunottoa. Asukkaiden osalta tulee miettiä valmiiksi, mitä tietoja ja palvelutarpeita heille tulisi tarjota, jotta vaivalla rakennetut ekotehokkaat suunnitteluperiaatteet ja perusinfran mahdollisuudet tulisi mahdollisimman tehokkaasti myös hyödynnettyä. Kunnan tehtävänä on päättää, miten se huomioi ekotehokkuusajattelun tulevissa aluekehitys- ja kaavahankkeissaan. Viidennessä vaiheessa sovitaan siitä, kuinka asetettujen tavoitteiden ja toimintamallien toteuttamisen seuranta järjestetään. Seurannan tulisi keskittyä muutaman ydinindikaattorin ympärille ja samalla sitoa alueen asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Ylläpitovaiheen ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys pitkäkestoisen ekotehokkuuden varmistamisessa. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa hankkeessa määriteltiin suunnittelun lähtökohdat, ydintavoitteet ja pääasiakasryhmät. Kolmannen vaiheen alussa järjestettiin työpaja ( ), jossa ydintavoitteita ohjelmoitiin ekotehokkuuden tarkastelukriteereiksi ja myöhemmin seurantaa helpottavan mittariston pohjaksi. Työpajassa määriteltiin lähtöaineiston analyysiin perustuen joukko kestävän aluesuunnittelun perustekijöitä Kuumien Kivien kehittämishankeen mittariston jatkosuunnittelulle. 1. Energiankulutuksen alentaminen koko elinkaaren aikana 2. Energiankulutuksen seuranta 3. Alueelliset lämmöntuotantoratkaisut vaihtoehtoineen 4. Vaihtoehtoisten energiamuotojen huomioiminen sähköntuotannossa (vaihtoehtoisesti ekosähkösopimukset) 5. Paikallisten materiaalien hyödyntäminen 6. Jätehuollon ratkaisut ja mittarit 7. Palveluiden sijainti ja toimintojen sekoittuminen 8. Liikkuminen ja liikenne (kaikki kulkumuodot) 9. Veden kulutuksen seuranta ja minimointi 10. Tulvasuojelu 11. Hulavesien hallintoa ja pohjavesien suojelu 12. Maaperän rakennettavuus 13. Pilaantuneet alueet ja maamassat 14. Maansiirtotarpeet 15. Maankäyttö rakentamiseen Kolmannessa vaiheessa pidettiin Siton valmistelema suunnitteluperiaatteiden ja esivalitun seurantamittariston ideointityöpaja ( ). Työpajassa etsittiin maaseutualueille (taajamat ja haja-asutusalueet) soveltuvia toimintatapoja ja mittareita aluesuunnitteluhankkeiden tueksi. Tavoitteena ideointityöpajalle oli parantaa kaavoituksen laatua ja miettiä kaava-aluetta ja jo rakennettua taajamaa yhtenä täydentyvänä kokonaisuutena. Aluesuunnittelijalle menetelmien ja seurantamittareiden ei saa olla kovin raskaita ja vaikeaselkoisia. Ekotehokkaiden ratkaisujen tulee olla järkevällä kustannustasolla toteutettavissa.

13 (33) Energia Aluesuunnittelun ja kaavoituksen tarkastelumittaristoksi valikoitui lopulta kaikkiaan 38 eri ekotehokkuuteen vaikuttavaa osatekijää. Tarkasteltavat kokonaisuudet jaettiin muun muassa VTT:n laatimaa HEKO-mallia mukaillen kolmeen tarkastelukokonaisuuteen. 1. Energia 2. Maa- ja vesi 3. Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Tarkastelukokonaisuuksien painoarvo kokonaiskestävyyteen vaihtelee alueiden kesken. Liikkumiskysymyksistä muodostaa merkittävämpi niillä alueilla, jotka sijaitsevat haja-asutusalueilla, tai niiden palvelukysyntä ei perustu lähikeskukseen, vaan esimerkiksi seudulliseen työssäkäyntikeskukseen, johon pääosin liikennöidään autolla. Painoarvon muutosmahdollisuuden vuoksi mittaristoon päätettiin jättää mahdollisuus muuttaa eri tarkastelukokonaisuuksien painotusta. Seuraavissa luvuissa on esitelty valitut mittarit ja niiden perustelut. Lukujen alussa on avattu prosenttiluvulla teema-alueen ratkaisujen kokonaisvaikuttavuutta ekotehokkuuteen. Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 35 % Lämpö- ja sähköenergian ekotehokkuuden tarkasteltavina osatekijöinä mittaristossa ovat energian tuotanto ja energian käyttö. Energian tuotantoa tarkastellaan kaavoituksen antamien ekotehokkuutta lisäävien toimenpiteiden, linjausten ja ohjeistuksien sekä aluetta palvelevien energiatuotantomuotojen teknisten ominaisuuksien kautta. Lisäksi energian tuotannon arvioinnissa kiinnitetään huomioita energiatoimittajan tarjoamiin palveluihin, alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin energian tuotannossa, primäärienergian paikallisuuteen sekä energiatuotantojärjestelmien valmistuksen ja elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Energian käytön arvioinnissa ekotehokkuuden mittareina ovat alueelle rakennettavien kiinteistöjen tekniset ominaisuudet (E-luku), alueen infratekniikan toteutustapa sekä koko alueen energiakulutuksen hallintaan, seurantaan, informaatioon ja opastukseen liittyvät tekijät Maa- ja vesi Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 32,5 % Vesi: - hulevesien käsittely o hulevesien käsittelyn tavoitteena on imeyttää valtaosa sadeja sulamisvesistä jo syntypaikalleen. Hulevesien imeyttäminen säilyttää pohjavesien korkeusaseman lähellä luontaista tasoa. Hulevesien käsittely pienentää lisäksi tulvariskiä sekä parantaa vesistöihin johdettavien hulevesien laatua. Hulevesien käsittely esim. tasausaltaiden avulla voidaan ajatella myös resurssina joka mahdollistaa viihtyisämmät viheralueet sekä luonnonmukaisen kastelun. - tulvasuojelu

14 14 (33) o tulvasuojelun tavoitteena on huomioida jo kaavoitusvaiheessa mahdolliset tulvariskialueet ja laatia sen pohjalta tulvimisen kannalta mahdollisimman riskitön asuinalue. MAA: - maaperän rakennettavuus o maaperän rakennettavuus vaikuttaa sekä infran että talojen rakentamiseen. Ma aperän selvitys jo kaavoitusvaiheessa vähentää sekä materiaalien että energian kulutusta rakennusvaiheessa sekä tuottaa myös kustannussäästöä asuinalueen elinkaaren aikana. - maansiirrot o maansiirrot ovat runsaasti energiaa vaativia toimenpiteitä. Ekotehokkuutta laskevat sekä suuret maansiirto- että louhintamassat sekä pitkät kuljetusetäisyydet. - pilaantuneet maa-alueet (PIMA) ja kaatopaikat o o Alueiden suunnittelussa on pyrittävä ratkaisuihin joilla maaperän kunnostustarve minimoidaan Pienten ja lievästi pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen ovat usein paikallista ekologisuutta ja ekotehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Suuremmat pilaantuneiden maaalueiden poisto ja puhdistustoimenpiteet ovat erittäin kalliita ja energiaa vaativia toimenpiteitä. - maankäyttö rakentamiseen o Alueiden suunnittelussa on hyvä pyrkiä säästämään tuottavia maa- ja metsätalousalueita sekä tavanomaista arvokkaampia luonnonympäristöjä. Alueiden suunnittelussa on pyrittävä nostamaan suunniteltavien alueiden arvoa. - perusrakenteen määrä o Perusrakenteen määrän järkevä minimointi eli riittävän hyvä aluetehokkuus säästää energiaa ja materiaaleja jo rakennusvaiheessa. Suurimmat energia- ja ekotehokkuutta lisäävät hyödyt saavutetaan alueen elinkaaren aikana jolloin säästetään turhia liikennesuoritteita sekä polttoaine ja muita energia kuluja. - jätehuolto o Alueiden suunnittelulla ei käytännössä voida vaikuttaa syntyvän jätteen määrään mutta alueiden suunnittelulla voidaan osittain vaikuttaa siihen kuinka paljon jätettä voidaan hyödyntää materiaalina tai energiana. Alueiden suunnittelussa on pyrittävä huomioimaan jätteiden erilliskeräyksen mahdollisuus Toimintojen sijoittuminen ja liikkuminen Kokonaisvaikutuksen painotus Kuumien kivien alueella 32,5 %

15 (33) Toimintojen sijoittuminen ja sekoittuminen: - Suunnittelualueen sijainti o Alueen suunnittelussa on pyrittävä ensisijaisesti nykyisen palvelutaajaman elinvoiman vahvistamiseen. Parhaiten tämä toteutuu tiivistämisellä ja täydennysrakentamisella. Suunnittelualueen sijainti on ekotehokkuuden kannalta heikko, mikäli se sijaitsee täysin rakentamattomalla alueella haja-asutusalueella. - Suunnittelualueen lähialueen palveluiden saatavuus o Toimivat, alueen yhteydessä olevat palvelut ovat tae sille, että päivittäiset asiointimatkat voidaan tehdä pääosin muulla kulkumuodolla kuin henkilöautolla. Palveluiden saavutettavuus muodostuu julkisten peruspalveluiden, työpaikkojen, kaupallisten palveluiden ja virkistysalueiden läheisyydestä ja korkealaatuisesta väyläverkosta. Liikkuminen: - Kunnan työpaikkaomavaraisuus, postinumeroalueen tarkkuudella o o Kunnan työpaikkaomavaraisuudella voidaan arvioida pitkien työmatkojen kokonaisvaikutusta kestävyyteen ja suhteuttaa suunnitelma-alue muuhun Suomeen. Korkea työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa pientä ulosvuotavaa työssäkäyntiä ja korkeampaa ekotehokkuutta. Työpaikkaomavaraisuuden mittarina on käytetty alueella sijaitsevien työllisen työvoiman ja työpaikkojen suhdelukua. Vertailuarvot muodostettiin yli postinumeroalueesta. - Työmatkojen keskimääräinen pituus o Työmatkojen keskimääräiset pituudet muodostavat noin viidenneksen kaikista liikkumisen aiheuttamista päästöistä. Uuden henkilöliikennetutkimuksen ja Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan alueita voidaan luokitella sen perusteella ekolaskurilla työssäkäyntimatkoilla todennäköisesti käytettävien kulkumuotojen mukaan. - Vapaa-ajan palveluiden asiointimatkojen keskimääräinen pituus o Vapaa-ajan matkojen (kaupat ja muut palvelut) kulkumuotojakaumaa arvioimalla tehdään vastaava luokittelu kuin työssäkäyntimatkojen osalta. Lähtötiedot perustuvat Itä-Suomen liikkumistutkimukseen. - Harrastus- ja virkistysmatkojen keskimääräinen pituus o Harrastus- ja virkistysmatkojen pituusarviot tehdään suunnittelualueelta lähimpiin ulko- ja sisäliikuntapaikkoihin. Kulkumuotoarvio perustuu Itä-Suomen liikkumistutkimukseen. - Koulu- ja opiskelumatkojen keskimääräinen pituus

16 16 (33) o Koulu- ja opiskelumatkojen pituuden arvioiden pohjana käytetään eri kulkumuotojen käytön todennäköisyyttä ja perusopetuslaissa säädettyjä koulukuljetusrajoja. Yli viiden kilometrin matkat aiheuttavat peruskoulussa kuljetustarpeen syntymisen ja mittaristolla tällaiset uudisalueet saavat heikoimman arvosanan. 3.3 Tutustuminen Suomalaisiin vertailukohteisiin Marraskuussa 2013 ohjausryhmän kokouksen yhteydessä keskusteltiin projektisuunnitelmaan sisältyneen benchmark-matkat kohteista ja vierailujen sisällöstä. Ohjausryhmän kantana oli, että matkojen sisällön suunnittelussa tulisi huomioida erityisesti energiantuotanto, muunneltavuus, kaavoitus, myynti&markkinointi ja liikkuminen/liikenne. Edellisten kriteerien pohjalta päätettiin toteuttaa vierailumatkat seuraaviin suomalaisiin vertailukohteisiin 1. Kempeleen ekokylä: Suomen ainoa offgrid pientaloalue 2. Raahen Kummatti: Pura ja rakenna pilottikohde, jossa hyödynnetty rakennuksiin integroituja tuuli- ja aurinkovoimaratkaisuja 3. Jyväskylän Kankaan alue: Ekotehokas aluesuunnittelu urbaanissa ympäristössä 4. Jyväskylä Innovationin Ekotaajama-hanke: Pienten taajamien kestävää suunnittelua ja kaavoitusta pilotoineen hankkeen tulosten ja oppien läpikäynti 5. Sitran resurssiviisaus-ohjelman toimenpiteet Jyväskylässä: Tutustuminen asumisen, energian ja liikkumisen ratkaisuihin ja hankeideoihin 6. Multian Kyöpelin alue: Taajamaan tukeutuvat ekotehokkaan kaavoituksen pilottikohde. Kohde-esittely ja ekotehokkuuden lisäarvo kunnan kannalta Vierailumatka toteutettiin maaliskuussa Tutustumismatkasta on laadittu erillinen matkaraportti tämän selvityksen liitteeksi (Liite 1). 4 Projektin tulokset ja niiden hyödyntäminen suunnittelualueella 4.1 Resurssiviisaan aluesuunnittelun mittaristotyökalu Projektin tuloksena on laadittu työkalu resurssiviisaan aluesuunnittelun ja kaavoituksen tueksi. Työkalu koostuu tässä raportissa mainituista ja perusteluista maa/vesi, toimintojen sekoittumiseen / liikenteeseen ja energiaan perustuvista määritteistä. Mittaristo on itsessään vielä mahdollista mitään, vaan antaa suunnittelijalle ja päättäjille tiedollista tukea niistä resurssiviisaan aluesuunnittelun pääperiaatteista. Oman kunnan aluetta voi suhteuttaa muihin ja nähdä millaiset tekijät ovat jo lähtökohtatilanteessa hyvällä tasolla ja missä taas tarvitaan erityistoimenpiteitä. Suunnittelumittaristossa on hyödynnetty erityisesti liikenneosiossa viimeaikaisia henkilöliikenne- ja liikkumistutkimuksia. Liikkumisella ja liikenteellä on suuri vaikutus, kun alueen kokonaiskestävyyttä ja resurssiviisautta arvioidaan. Yhdessä toimintojen sijoittumisen kanssa ne muodostavat kolmannekset kaikista kestävyysvaikutuksista. Sulkavan Kuumien Kivien pilottihankkeen yhteydessä esitellyssä mittaristossa on huomioitu kaikki matkatyypit ulkomaan matkoja lukuun ottamatta. Työssäkäyntimatkojen osuutta kokonaiskestävyydessä ja liikenteen päästöissä usein liioitellaan. Vastaavilla alueilla Itä-Suomessa mediaanit työssäkäyntimatkat ovat 5-10 kilometrin pituisia, joten merkittävä osa päivittäisistä työssäkäyntimatkoista on pitkien etäisyyksien alueella silti kävely- ja pyörämatkan päässä. Sulkavan alue ei ole tästä poikkeus.

17 (33) Vapaa-ajan asiointimatkat ja kouluihin liittyvät matkat ovat käytännössä alle kilometrin pituisia suunnittelualueen keskeisestä sijainnista johtuen. Vaikutusalueella on peruskoulun lisäksi kunnan oma lukio. Mittaristotyökalun eri osa-alueiden painotusta voidaan muuttaa suunnittelijan toimesta, mikäli käytettävissä on valtakunnallisia ja itäsuomalaisia tutkimuksia tarkempaa tietoa. Perusasetuksilla jokaisen osa-alueen painotus on noin 1/3 kokonaisvaikutuksista. Haja-asutusalueilla liikkumisesta ja maa/vesi-osion vaatimuksista liittyvät suunnitteluratkaisut painottuvat, kun taas energiakysymysten paino vähenee. 4.2 Alueen infrastruktuuri Kaavasuunnittelussa huomioitiin hankkeen tuottamaa aineistoa sekä suuntaviivoja. Kaavaratkaisussa on mahdollistettu energiatehokkaiden talojen rakentaminen siten, että mahdollisuuksina ovat sekä keskitetyn energiaratkaisun hyödyntäminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös tonttikohtaisten järjestelmien hyödyntämisen. Kaavassa on tehty varaukset keskitetyn energiatuotannon rakentamiseksi alueelle. Lämpölaitoksen kohta on valittu siten, että järvilämmön / keskitetyn maalämmön hyödyntäminen on mahdollista. Alueet ovat etelään suuntautuvia rinteitä, joille on mahdollista myös sijoittaa aurinkoenergiaa hyödyntäviä keräimiä / paneeleita. Suunnittelualueen itäosiin on osoitettu keskitetty aurinkoenergian hyödyntämisalue. Tämä alue sijaitsee suunnittelualueen toisessa reunassa. Sijainniltaan alue on sellainen, ettei sillä pystytä täyttämään koko alueen energiantarvetta, mutta lisäratkaisuna tai alueen muutamille kortteleille ratkaisu on mahdollinen. Alueen katuverkosto on suunniteltu maastonmuotoja noudattavaksi. Katuverkosto sijaitsee pääasiassa rannan tuntumassa, jolta on hyvät näkymät Saimaalle. Rantareitin varrelle on suunniteltu myös kevyenliikenteenväylä jonka ajoradasta erottaa viherkaista. Suunnittelualueen sijainti kirkonkylän ydintaajaman läheisyydessä loi mahdollisuudet kevyenliikenteen kuluyhteyksien hyvälle järjestämiselle. Kaavalla on varauduttu rantareitin varteen rakennettavaan kevyenliikenteen väylään. Kevyenliikenteen väylän jatkoksi on osoitettu pyörätie, jota voi hyödyntää ulkoiluun alueelta itään päin suuntautuvassa liikkumisessa. Alueen kevyenliikenteen väylästö kytkeytyy kuntakeskuksen muuhun kevyenliikenteen verkostoon. Ulkoilureitti kytkeytyy kunnan muuhun latuverkostoon. Kuumienkivien alueen itäpuolella sijaitsee Hopeasaaren ja Vilkaharjun alueet. Myös näille alueille suunnittelualueelta on yhteys. Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jonka tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevan hiihtoreitin käyttö tulevaisuudessa Kukkomäki Alanne välillä. 4.3 Energian tuotanto ja energian kulutus Alueen energian tuotannon ja käytön suunnittelun periaatteina on ollut älykkään ja resurssiviisaan kokonaisuuden luominen, jossa alueellinen ja kiinteistökohtainen tekniikka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla energia tuotetaan ekotehokkaasti ja sen ympäristövaikutusta optimoidaan myös reaaliaikaisesti yhtenä kokonaisuutena. Alueelle rakennettaviksi tyyppitaloiksi valikoitui neljä puurakenteista pientaloa, joiden energiankulutuksen simulointitulosten perusteella arvioitiin rakennuksien suuntauksen vaikutusta energiankulutukseen. Tyyppitaloista yksi oli kaksikerroksinen rinnetaloratkaisu, jonka rakennuspinta-ala on 183 m 2 ja jossa osa ensimmäisen kerroksen tiloista rajoittuu maata vasten. Ensimmäisen tyyppitalon nimi tuloksissa on malli K. Kaksi seuraavaa tyyppitaloa ovat huonejärjestelyiltään samanlaisia, mutta niiden sisäkattoratkaisu poikkesi toisistaan ollen toisessa niin kutsuttu tasakattoratkaisu ja toisessa pulpettikattoratkaisu. Näiden tyyppitalojen rakennuspinta-alat ovat 119 m 2 ja

18 18 (33) nimet tuloksissa ovat malli S1 ja malli S2. Neljäs tyyppitalo oli yksikerroksinen rakennus, jossa on sisätasakatto lukuun ottamatta olohuoneen osuutta, jossa on viistosisäkatto. Neljännen tyyppitalon kerrosala on 144 m 2 ja nimi tuloksissa on malli V. Tyyppirakennuksien havainne kuvat simulointiohjelmasta on alla olevassa kuvassa. Rakennuksien E-luvun laskennassa käytettiin energialähteenä kaukolämpöä, jolloin energiamuotokertoimeksi valittiin Suomen Rakennusmääräyksien mukainen 0,7 kerroin. Simulointiohjelmassa rakennuksien käyttö on määritelty Suomen Rakennusmääräyskokoelman mukaiseksi niin kutsutuksi standardikäytöksi lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta sekä rakennuksien rakennusvaipan ilmanpitävyyttä kuvaavan ilmanvuotoluvun q 50 osalta. Näiden osalta on simuloinnissa käytetty nykyrakentamistavan mukaisia arvoja, joiden avulla kokonaisenergian kulutus tuloksissa on hieman alhaisempi. Simuloinneissa tutkittiin rakennuksen suuntauksen vaikutusta lämmitys- ja kokonaisostoenergiamäärään. Taulukoissa on esitetty simulointitulokset, joiden avulla voidaan arvioida lämmitysenergian kulutuksen ja E-luvun vaihtelua suuntauksesta johtuen. Lämpöenergian tuotannon vaihtoehtoina alueella on ollut järvilämmöllä toteutettu aluelämpöjärjestelmä, alueellinen lämmön ja sähkön yhteistuotantojärjestelmä (CHP)

19 (33) sekä bioenergiaan perustuva lämpölaitos, joko liittyen paikalliseen jo olemassa olevaan lämpölaitokseen tai rakentamalla uusi biolämpölaitos palvelemaan aluetta. Tässä hankevaiheessa alueellinen järvilämpöjärjestelmä- ja CHP-laitosvaihtoehto on hylätty korkeiden investointikustannusten sekä CHP-laitoksen osalta myös ylläpitoon liittyvien suurien resurssitarpeiden johdosta. Tämän hetkinen päävaihtoehto alueen lämpöenergian tuotantoon on keskitetty lämmöntuotantoratkaisu, jonka toteutuksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota sen liittymiseen alueelliseen energiahallintajärjestelmään, monipuolisiin paikallisuutta tukeviin primäärienergiavaihtoehtoihin, lämpöyrittäjätoimintaan sekä pitkälle kehitettyyn käytettävyyteen. Tavoitteena on hoitaa asia biolämpöratkaisulla. Alueen sähköenergian tarve tullaan kattamaan paikallisen energialaitoksen sähköverkolla sekä kiinteistöjen ja alueen omilla paikallisilla aurinkopaneelijärjestelmillä. Alueen älykäs sähkönjakelu- ja sähkönhallintajärjestelmä tulee myös mahdollistamaan alueellisen sähkön pientuotannon myynnin, kysyntäjouston sekä alueellisen varavoiman käytön ongelmatilanteissa. Yleisesti älykäs sähköverkko (Smart Grid) on kehityssuuntaus, johon kansainvälisesti ja kansallisesti panostetaan entistä enemmän. Tarpeen kaksisuuntaisesti toimivalle ja tietoa sähkön tuottajan ja sähkön käyttäjän välillä välittävälle sähköverkolle on tuonut sähkön tuotannon siirtyminen pelkistä suurista sähköntuotantoyksiköistä kohti monipuolisempaa, hajautetumpaa ja paikallisempaa sähkön tuotantoa. Lisäksi sähköverkon ylikuormituksen välttäminen, sähköverkon toimintavarmuuden lisäämistarve sekä sähkön hinnoittelumenetelmien muutokset ovat asioita, joiden johdosta tulevaisuudessa on tarvetta entistä älykkäämmille sähköverkoille. Kuumien Kivien alueen sähköverkossa tullaan mahdollistamaan kiinteistökohtaisesti sähköverkon älykkyys aina pistorasiatasolle asti, jolloin asukas ja käyttäjä voi ohjata sähköllä toimivien järjestelmien ja laitteiden käyttöä sekä pientuotannon ohjausta käyttötilanteen, energian hintatiedon ja järjestelmän prioriteettitason perusteella. Tämä mahdollistaa energiatehokkuuden ja käyttökustannusoptimoinnin lisäksi alueella myös varavoiman hallitun käytön ja sen optimoidun riittävyyden.

20 20 (33) Kuva 6. Energiamittaristo

21 (33) 4.4 Maa ja vesi Alueen rakennuskanta on sijoitettu siten, etteivät rakenteet sijaitse tulvariskialueella. Alueen keskivaiheilla sijaitsevaan rinteeseen ei kaavalla koskettu. Tämä alue kerää merkittävissä määrin hulevesiä. Alueen rakentaminen olisi tarkoittanut merkittäviä investointeja hulevesien käsittelyyn. Säilyttämällä alue ns. luonnontilassa, saadaan hulevedet hoidettua luonnonmukaisella tavalla eikä merkittäviä hulevesiriskejä pääse syntymään. Suunnittelualueen maaperä on moreenia ja osittain kalliota. Maaperää on selvitetty pohjatutkimuksilla kaavoitusvaiheessa. Osa taloista joudutaan perustamaan kalliolle, mutta osa perustuksista ei vaadi räjäyttämistä. Katuverkosto alueelle on suunniteltu siten, että täyttöjä on mahdollista tehdä alueelta syntyvällä ylijäämämaalla. Suunnittelualueella ei sijaitse PIMA alueita tai kaatopaikkoja. Suunnittelualueelle on osoitettu laajat lähivirkistysalueet. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu myös laajat ranta-alueet. Lähivirkistysalueet sijaitsevat siten, ettei erillisiä saarekkeita pääse syntymään, vaan alueet ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa sekä Sulkavan muihin virkistysalueisiin. Kaava mahdollistaa tiiviin asuinalueen rakentamisen ja rakentumisen. Vieressä sijaitsevat vanhainkoti, terveyskeskus, yksityinen palvelukeskus sekä vanhusten palvelutalot luovat pohjan senioriasumisen laajentamiselle sekä palveluiden hyödyntämiselle. Suunnittelualueella on mahdollista järjestää keskitetty jätteenkeräyspiste, mutta myös kiinteistökohtaiset keräysastiat ovat mahdollisia. Mikäli tarvetta tulee, on alueelle mahdollista järjestää myös ns. ekopiste eri jätemuodoille. Tällä luo hyvän mahdollisuuden alueen vieressä sijaitsevat jo aiemmin luetellut suuremmat palveluyksiköt.

22 22 (33) Kuva 7. Maa ja vesi -mittaristot

23 (33) 4.5 Toimintojen sijoittuminen ja tuottaminen Kuumien Kivien alue sijaitsee aivan nykyisen Sulkavan kuntataajaman yhteydessä. Suunnittelualueen laajentaa nykyistä taajamaa, eikä sitä niinkään voi katsoa täydennysrakennushankkeeksi. Sijaintia koskevassa määrittelyssä käytetään viisiportaista asteikkoa, joista suunnittelualue sijoittuu keskimmäiseen. Toimintojen sijoittumisen suhteen suunnitelma-alue sijaitsee taajaman keskeisten palveluiden äärellä. Alueelle ei ole suunniteltu omia ulkoliikuntapaikkoja tai muuta virkistystoimintaa, joka tukisi sekä suunnittelualueen omia että koko taajaman asukkaiden harrastusmahdollisuuksien lisääntymistä. Kuva 8. Toimintojen sijoittuminen -mittaristo 4.6 Liikkuminen ja liikenne Alla olevissa taulukoissa on esitelty eri kulkumuotojen käyttöosuuksia eripituisilla matkoilla Itä-Suomessa. Jalankulun osalta 91 % kaikista jalan tehtävistä matkoista on alle 3 kilometriä pitkiä ja 51 % jopa alle 1 kilometriä pitkiä. Pyöräilysäde ulottuu hieman pidemmälle, mutta käytännössä alle 3 kilometriä pitkien matkojen osuus on 71 %. Henkilöauton kulkumuoto-osuus nousee asteittain. Itä-Suomessa joukkoliikenteen merkitys alle 4 kilometriä käsittävillä matkoilla on marginaalinen. Joukkoliikenteen rooli pienissä maaseututaajamissa on koulutusten ulkopuolisissa matkoissa erittäin vähäinen.

24 24 (33) Kuva 9. Eri kulkumuotojen kokonaismatkojen jakauma eripituisilla matkoilla Suunnittelualueen sijainti lisää useimmilla arjen matkatyypeillä jalan ja/tai polkupyörällä liikkumisen todennäköisyyttä. Keskeiset palvelut, kaupat, koulut, oppilaitokset ja suurin osa työpaikoista sijaitsee aivan suunnittelualueen vieressä. Liikkuminen perustuu kaupallisten ja julkisten palveluiden asiointeihin ja harrastuspaikoille perustuu suurelta osin kävelyn- ja pyöräilyn vyöhykkeeseen. Työmatkojen keskimääräinen pituus vastaavilla itäsuomalaisilla alueilla on liikkumistutkimuksen mukaan 5-10 kilometriä. Sulkavan työpaikkaomavaraisuusaste laskee suunnittelualueen ekotehokkuusarvosanaa.

25 (33) Kuva 10. Liikkuminen -mittaristo Kuumien kivien alue sijaitsee niin lähellä keskustan kaikkia palveluita, että mahdollisuus merkittävästi Savonlinnan seutua korkeampaan kevyen liikenteen kulkutapaosuuteen arjen matkoilla todennäköisesti toteutuu alueen rakentuessa. Positiivista vaikutusta voidaan entisestään lisätä kevyen liikenteen välien hyvällä hoidolla ja riittävällä valaistuksella. Sulkavan keskuksen (58700) alueella asuvien työssäkävijöiden määrä (810) on hieman pienempi kuin alueen työpaikkojen määrä (682). Alueella työssäkävijöiden ja alueen työpaikkojen suhdeluku on näin ollen lähes 85 %. Sulkavan keskuksen työssäkävijöiden ja työpaikkojen määrän suhdeluku on valtakunnallisesti hyvä ja alue sijoittuu työpaikkojen määrän perusteella toiseksi parhaaseen viidennekseen, kun huomioidaan kaikki asutut postinumeroalueet (yli 3000). 5 Pienten taajamien resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamalli 5.1 Toimintamallin kuvaus Maaseututaajamien aluesuunnittelun ja kaavoituksen resurssiviisaalla toimintamallilla pyritään ratkaisemaan kolmea alueiden ydinongelmaa: 1. Kilpailukykyisenä pidetyn tonttitarjonnan monipuolistamista 2. Uusien asukkaiden saamista kuntaan ja 3. Keskustan palveluiden ja elinvoiman vahvistamista. Resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamallissa näitä kolmea on pyritty ratkaisemaan yhdetä kokonaisuutena.

26 26 (33) Kilpailukykyisen tonttitarjonnan kasvattaminen tarkoittaa maaseutumaisissa kunnissa sitä, että perinteisten suurten, usein haja-asutusalueella olevien rantatonttien lisäksi potentiaalisille ostajille kyetään tarjoamaan vaihtoehtoa taajamasta tai sen lähialueilta. Taajamien potentiaalisena muuttajaryhmänä on perinteisesti korostettu senioreita, jotka muuttavat pienempiin asunto-osakkeisiin lähelle palveluita, mutta potentiaalisena muuttajaryhmänä ovat viimeaikoina korostuneet paluumuuttajat ja läheisissä kaupunkikeskustoissa työssäkäyvät nuoret aikuiset. Uusien asukkaiden saaminen kuntaan edellyttää seudullisten toimivien työmarkkinoiden lisäksi aktiivista kunnan ja kuntakeskuksen kehittämisotetta. Ekotehokkuuteen ja elinympäristön parantamiseen liittyvät investointi- ja suunnitteluhankkeet ovat hyvä tapa käynnistää varsinkin taajama-alueiden kehittämistoimenpiteitä. Taajamaan tukeutuvan ja siellä päivittäin asioivan väestön kasvattaminen/ylläpitäminen kehittää myös paikallista palvelurakennetta ja yritystoimintaa. Haja-asutusalueiden tonttitarjonnalla saadaan hyötyä mahdollisista verotulolisäyksistä, mutta taajamaan tukeutuvalla rakentamisella lisätään monipuolisemmin kuntakeskuksen elinvoimaa ja pystytään hyödyntämään jo rakennettua infrastruktuuria toisin kuin maaseudulla. Seuraavassa kuvassa on yksilöity resurssiviisaalle aluesuunnittelulle maaseutumaisissa taajamissa. Sinisellä värillä on kuvan yläosassa yksilöity eri suunnitteluvaihteita ja niiden vaihtoehtoja. Vihreällä on kuvattu tukiprosesseja, joiden avulla suunnitteluun kytketään yhteistyökumppaneita ja ulkopuolista näkemystä. Näitä tukiprosesseja voidaan tarpeen mukaan säätää, riippuen kulloisestakin tarpeesta ja yksilöitävissä olevista tavoitteista. Oranssilla aikajanalla on taas kuvatta suunnitteluprosessin kokonaiskesto. Tässä toimintamallissa ehdotus perustuu vahvaan vuorovaikutukseen ja huolella valmisteltuihin asukas- ja sidosryhmätilaisuuksiin. Tämän prosessin läpikäynti kestää optimistisesti arvioiden puolisen vuotta. Kaavoitus- ja toteutusvaiheelle on varattu aikaa vuosi, joka on toteutettavissa valtaosassa Suomen kuntakarttaa. Toimintamallissa oletetaan, että resurssitehokkaat toiminnot (ihmisen toiminnasta riippuvaiset) eivät ainakaan kovin nopeasti automatisoidu, vaan tarvitsevat ylläpitovaiheen palveluita. Tällaisista palveluista on koottu esimerkkejä Kuumien Kivien toteutusesittelyn yhteyteen. Kuva 11. Resurssiviisaan maaseututaajaman suunnittelumalli. Resurssiviisaan aluesuunnittelun toimintamallissa tärkeää ei ole yksinomaan löytää oikeita teknisiä ratkaisuja energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen alueella, vaan sitoa alueen maankäytöstä vastaavaa tahoa (kunta/kaupunki), rakentajia (asukkaat), alueen rakennusyrittäjiä, energiaratkaisujen tuottajia ja soveltavaa tutkimusosaamista mahdollisimman tehokkaasti ja kevyellä byro-

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot