Samaan aikaan toisaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samaan aikaan toisaalla"

Transkriptio

1 Samaan aikaan toisaalla Hetkiä Itämeren Kaupungissa Tarinoita, tietoa ja tehtäviä kestävän elämäntavan teemoista Communicating the Baltic COBWEB

2 SISÄLTÖ Samaan aikaan toisaalla Hetkiä Itämeren Kaupungissa Tarinoita, tietoa ja tehtäviä kestävän elämäntavan teemoista Kirjasen lukijalle 3 I OSA Tarinoita, tietoa ja tehtäviä Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perusta 4 Tervetuloa Itämeren Kaupunkiin 5 ENERGIAN HINTA? Tarina 6 Tietosivu 8 Energia Öljyonnettomuuden vaikutukset Fotosynteesi Tehtävät 9 Energiapäiväkirja Antimainos Välillinen kulutus TUNTEITA JA TYRSKYJÄ Tarina 10 Tietosivu 12 Nyt saa luontoa halvalla! Ympäristöpakolaisia Yhteismaan ongelma Tehtävät 13 Kuvista tarina muuttuva maailma DIILERIN BLUES Tarina 14 Tietosivu 16 Irti talouskasvun kahleista? Bruttokansantuote Uusia hyvinvoinnin mittareita Tehtävät. 17 Tärkeät asiat MYRKYLLINEN AIKAMATKA Tarina 18 Tietosivu 20 Meri muuttuu pystymmekö me muuttumaan? Myrkyt Parabeenit Rehevöityminen Säätelypalvelut Tehtävät 21 Kemikaaleja kylpyhuoneessa? Tutki rehevöitymistä ARJEN UNELMAT Tarina 22 Tietosivu 24 Onnellinen kaupunki? Kohtuullistaminen ja hidastaminen Ekologinen jalanjälki Tehtävät 25 Elämän kakku Kirje tulevaisuuteen ILOINEN PALUU Tarina 26 Tietosivu 28 Lohi kala, joka vaeltaa Itämeren ainutlaatuiset kalakannat Kalaravinto on ekosysteemipalvelu Tehtävät 29 Vihreää kaupunkisuunnittelua II OSA Yhteistoiminnallisia tehtäviä näyttelykokemuksen tueksi Vierailu Samaan aikaan toisaalla -näyttelyyn saatteeksi ryhmän ohjaajalle 30 Näyttelytuokion aloitussanat ohjaajalle 31 Minä ja meri 31 Kolmiodraama Itämeren Kaupungin valtuustossa 32 Alias Itämeren Kaupungista 33 Millaisen maailman sinä haluat -runo 34 Ympäristölupaus kuiskauskujalla 34 Samaan aikaan toisaalla -bingo 35 Bingon vastaukset 36 Kirjallisuutta 36 Käsitteitä 37 Samaan aikaan toisaalla -näyttelyn toteuttajat 39 Tätä materiaalia saa kopioida ja tulostaa vapaasti hyvät lähdekäytännöt huomioiden. Lue tarinoita, tulosta tehtäviä Katso videoita Lainaa näyttely In English: COMMUNICATING THE BALTIC (COBWEB) Tämä materiaali on osa Samaan aikaan toisaalla -näyttelykokonaisuutta, joka luotiin COBWEB-hankkeen laajassa yhteistyössä. Hankkeella edistettiin ympäristötiedon ja kestävän elämäntavan leviämistä keskisen Itämeren alueella. Mukana oli luontokouluja, museoita ja yliopistoja Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Virosta. Hanke sai rahoitusta Central Baltic Interreg IVA -ohjelmasta. Julkaisun sisältö edustaa julkaisijan näkemyksiä. Hallintoviranomainen ei vastaa hankkeen esittämästä sisällöstä. Tarinat Samaan aikaan toisaalla -näyttelyn käsikirjoituksen pohjalta: Marjo Soulanto Kuvat: Mari von Boehm Tieto- ja tehtäväsivut: Matti Ovaska ja Johanna Sunikka Kokonaisuuden toimitus: Marjo Soulanto Kiitos: Elsa Rintala Samaan aikaan toisaalla -näyttelyn alkuperäinen typografia: Vappu Ormio Tämän kirjasen taitto: Sanna Saastamoinen Painotalo Miktor 2011 Kirjanen on painettu kierrätyspaperille. 2

3 Myrkyllinen aikamatka Ella ja Johnny joutuvat keskelle takavuosien kätkemisoperaatiota. Heidän opettajallaan Rafulla ja maagisella kirjalla on osuutensa seikkailussa. Virtaus kuljettaa Rafua leväniittyjen yli kohti kalliorantaa. Hän nousee pintaan ja huomaa olevansa nykyajassa, keskellä kaupunkia. Moi ope, oletko joutunut haaksirikkoon? Ysiluokkalaiset Ella ja Johnny tuijottavat häntä epäluuloisina rantabulevardin kiveyksellä. Ööh sukeltelin rakkolevämetsässä, ihastelin kristallinkirkasta vettä. Muistatte kai, että rakkolevä on puhtaan veden indikaattori ja meren elämän keidas. Salee muistetaan, vastaa Johnny. Meillähän oli just bilsan koe. Nuoret auttavat Rafun maihin. Tämä ravistelee hiuksiaan ja vaatteitaan kuin uitettu koira ja lähtee hiukan ontuen kävelemään. Nilkkaa viiltää, Rafu ähkäisee unohtaen samassa nuoret. Auttaakohan jäykkäkouristusrokotus muinaisen hain puremaan? Mutta ensin on mentävä kirjastoon. Myrkkyasia on selvitettävä. Nuoret vilkaisevat toisiaan. He ovat tottuneet biologianopettajansa merkillisiin tempauksiin. Rafu on kieltämättä mahtava maikka. Ulos oppimaan! hän karjaisee, ja sitten mennään. Hän on vienyt oppilaitaan puistoon tutkimaan puiden silmuja ja jokiretkelle vanhalla lotjalla. Mutta tämä Tässä on jotain outoa, Ella kuiskaa. Seurataan sitä! Rafu ei huomaa kahta uteliasta silmäparia, kun hän etsiytyy kirjastossa Itämeri-osaston hämärimpään nurkkaukseen. Hän ottaa suurella varovaisuudella hyllystä maagisen kirjan. Viimeksi kirja tempaisi hänet aikamatkalle Itämeren historiaan. Loistokkaat aikakaudet ovat seuranneet toisiaan Myrkkyasia on selvitettävä! 18

4 Vakoojia?! Itämeren muinaisissa vaiheissa, jolloin Fennoskandian kilpi on seilannut eteläisillä leveysasteilla. Jos vielä kerran pääsisi ihailemaan leuattomia kaloja devonikaudella, punaisten korallien metsää ja oikosarvisia siluurikaudella Mutta Rafulla on edessään vaarallinen tehtävä, joka liittyy ihmisten valtakauteen. Viekö tämä opus minut viimein myrkkytynnyrien aikaan vai joudunko tällä kertaa jääkaudelle, hän mutisee ja yrittää avata sivuja täsmälleen oikealta kohdalta. Hyllyjen takana nuoret tönivät toisiaan. Tuo ei ole ihan normi luontokirja, Johnny kuiskaa. Mi-mikä loiskahti? Samassa mahtava aalto humahtaa heidän ylitseen, ja kaikki kolme huomaavat polskivansa rantakivikossa. Lähellä kohoaa pimeä saari. Älyttömän kylmää vettä! Missä ollaan? Ella kiljuu. Äh, pitikö noiden ysiluokkalaisten pistää uteliaat nokkansa tähän myrkkysoppaan, ajattelee Rafu. Ei auta kuin selittää. Tämä on tuttu Lokkisaari, mutta nyt ollaan isovanhempienne lapsuuden ajassa Hys! Mitä nuo tyypit tekee? kuiskaa Johnny. Saarella liikkuu tummia hahmoja. Siirtolohkareen takaa nuoret ja heidän opettajansa kuuntelevat henkeään pidätellen tuulen ja aaltojen vaimentamia huutoja. Heivatkaa myrkyt syvänteeseen! Kai näin suuri lätäkkö kestää pari tonnia jätettä pahuksen lokki, älä pasko mun päähän! Hei te siellä! Vakoojia?! Aikamatkaajat eivät ehdi estää Pullossa on epäilyttävä koodi! myrkkyjen kätkemistä Itämereen, sillä maaginen aalto vetää heidät vastustamattomalla voimallaan takaisin nykyaikaan. Seuraavat päivät he heittelevät toisilleen polttavia kysymyksiä. Ovatko tynnyrit yhä meressä? Entä jos ne ruostuvat rikki? Myöhemmin Föönataanko? kysyy Martti, tuttu parturi, jonka luona koko Jokirannan yläaste käy leikkauttamassa hiuksiaan viimeisten villitysten mukaisiksi. Tuuli kuivaa, laita vaan muotovaahtoa, Johnny sanoo. Ootko varma, että haluat muotovaahtoa? huudahtaa Ella, joka tutkii tuotteita hyllyjen luona. Tässä pullossa on epäilyttävä koodi! Ulps! Ei olisi pitänyt ostaa mitään Diileriltä ajattelee Martti. Kun nuoret häipyvät kadulle, hän käy vaivihkaa viemässä kyseenalaiset tuotteet takahuoneeseen. Lokkisaaren lähelle haudatut tynnyrit on nyt löydetty Rafun ja nuorten avulla. Parasta on, että myrkyt pystytään käsittelemään uusilla menetelmillä vaarattomiksi. Mutta ei aikaakaan, kun Ella ja Johnny törmäävät uuteen myrkkyarvoitukseen. Ääliömäistä, että ihmiselle ja ympäristölle vieraita aineita päästetään vesistöön viemärin kautta, Johnny sanoo, kun he maistelevat kevään ensimmäisiä jäätelötötteröitä rantakioskilla. Eikä me edes tiedetä, miten ne vaikuttaa, sanoo Ella. He päättävät jatkaa haitallisten aineiden jäljittämistä kotona ja kaupungilla MARJO SOULANTO 19

5 Meri muuttuu, pystymmekö me muuttumaan? Itämeri on lyhyen historiansa aikana käynyt läpi monia eri vaiheita. Nykyinen muutos johtuu pääasiassa ihmisestä. Ihmisen toiminta Itämeren valuma-alueella on muuttunut voimakkaasti sadan viime vuoden aikana, minkä seurauksena myös Itämeri ja sisävedet ovat joutuneet muutoksen kouriin. Teollistuminen, ruuantuotannon tehostaminen, metsien hakkaaminen sekä kaupungistuminen ja kulutuksen kasvu ovat lisänneet ihmisen aiheuttamaa ravinteiden ja vierasaineiden kuormitusta vesiin. Kuormituksen seurauksena vedet ovat rehevöityneet. Myrkyt ja muut vierasaineet kulkeutuvat ravintoketjujen kautta myös ihmisiin. Näiden muutosten seurauksena elinolosuhteet ja -mahdollisuudet Itämeren alueella heikkenevät. Rehevöityminen samentaa vesiä, ja myrkylliset sinilevät sekä roskakaloina pidetyt särkikalat lisääntyvät. Myrkkyjä ja vierasaineita kertyy myös tärkeisiin ruokakaloihin. Asiantuntijoiden mukaan kalan syöminen on kuitenkin terveellisempää kuin syömättä jättäminen. Myrkyt Myrkyt ja vierasaineet ovat aineita ja yhdisteitä, jotka ovat haitallisia elolliselle luonnolle. Ne rikastuvat usein ravintoketjussa. Riittävän suurina pitoisuuksina ne voivat aiheuttaa solumuutoksia ja sairauksia. Myrkkyjä ja vierasaineita kertyy vesiin muun muassa teollisuudesta, maatalouden torjunta-aineista, jokapäiväisestä kosmetiikasta sekä lääke- ja puhdistusaineista. Rehevöityminen Rehevöityminen tarkoittaa perustuotannon liiallista kasvua eli kasviplanktonin ja vesikasvien runsastumista. Se näkyy rantakasvillisuuden sekä levä- ja sinileväkukintojen lisääntymisenä ja veden samentumisena. Rehevöityminen myös aiheuttaa ihmisen kannalta epämieluisia muutoksia esimerkiksi kalakannoissa. Rehevöityminen johtuu ravinteiden määrän kasvusta. Merkittävimpiä ravinteita ovat fosfori (P) ja typpi (N). Suurimpia syitä ravinteiden määrän kasvuun meressä ovat ruuantuotanto ja ihmisten jätevedet. Parabeenit Parabeenit ovat yleisiä säilöntäaineita, joita käytetään muun muassa pesu- ja puhdistusaineissa, kosmetiikka- ja ihonhoitotuotteissa sekä hammastahnoissa. Niitä on yleisesti pidetty turvallisina säilöntäaineina, mutta uusissa tutkimuksissa niiden turvallisuus on kyseenalaistettu. Parabeenejä on löytynyt rintasyöpäkasvaimista ja niiden on havaittu toimivan elimistössä estrogeenin eli naishormonin tavoin. Parabeenien välttäminen voi toisaalta johtaa siihenkin, että ne korvataan vielä haitallisemmilla aineilla. Säätelypalvelut Meri pystyy vastaanottamaan ja kierrättämään jonkin verran ylimääräisiä ravinteita ilman, että siitä koituu suuria muutoksia ekosysteemissä. Myrkkyjä myös sitoutuu pohjasedimentteihin, jolloin ne poistuvat ainakin väliaikaisesti aineiden kierrosta ekosysteemissä. Nämä säätelypalvelut ovat seurausta ekosysteemin toiminnasta. Rehevöityminen ja myrkkyjen kertyminen johtuvat Itämeren säätelypalveluiden ylikuormituksesta. MATTI OVASKA & JOHANNA SUNIKKA 20

6 MYRKYLLINEN AIKAMATKA 1. Mitä rakkolevän menestyminen kertoo Itämeren tilasta? 2. Miksi Ella huolestuu kampaamotuotteiden pullojen koodeista? 3. Millainen Itämeren tila on tällä hetkellä todellisuudessa? Kemikaaleja kylpyhuoneessa? Kesto 1 3 tuntia 1. Tutki omaa kylpyhuonettasi. Mitä aineita kosmetiikka- ja hiustuotteista sekä pesuaineista löytyy? Kirjoita muistiin aineiden nimet. 2. Yritä jäljittää aineita esimerkiksi internetistä. Mitä kylpyhuoneesi tuotteista löytämäsi aineet ovat? Miten ne mahdollisesti vaikuttavat ympäristössä, ihmisissä ja eläimissä? 3. Jos et löydä tarpeeksi tietoa aineista tai jos löydät tietoa niiden haitallisuudesta, mieti: Ovatko kaikki käyttämäsi tuotteet välttämättömiä? Mihin tarkoitukseen tarvitset niitä? Jos tuotteessa on haitallisia aineita, löytyykö sille vaihtoehdoksi itsesi ja ympäristön kannalta turvallisempaa tuotetta? Tutki rehevöitymistä Kesto 1 2 kuukautta (levien kasvusta riippuen) Tarvikkeet Sanko, kolme suurta lasipurkkia, fosfaattipitoista pesuainetta, meri-, järvi- tai jokivettä, leväkanta tai vesikasveja (esim. pikkulimaska, Lemna minor, jota voi kerätä planktonhaavilla ranta-alueelta) 1. Laita kuhunkin lasipurkkiin suunnilleen sama määrä meri-, järvitai jokivettä. Merkitse purkit (A, B, C). 2. Sekoita sangolliseen vettä pesujauhetta pesuainepakkauksen annosteluohjeen mukaan. 3. Lisää pesuaineliuosta lasipurkkeihin seuraavasti: A. Ei yhtään pesuainetta B. 1 dl pesuainetta C. Litra pesuainetta 4. Lisää lasipurkkeihin leväkanta tai vesikasveja. 5. Laita purkit valoisaan paikkaan. 6. Seuraa levien kasvua. Täydennä taulukkoon havaintoja (veden väri, sameus, haju, muuta) usean viikon ajan. Miten tilanne muuttuu? Vesitutkimuksen tuloksia varten voi tehdä taulukon, johon merkitään viikko, väri, sameus, haju, levien määrä sekä muut havainnot. Voit muunnella koetta lisäämällä purkkeihin muita aineita, kuten kasviravinteita tai pieniä määriä lieviä happoja. Muuta aina vain yhtä koejärjestelyn muuttujaa kerralla. Lähde Vesi ja Ihminen erottamattomat. Elämän vesi veden kiertokulku -ympäristökasvatushanke. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Uudenmaan ympäristökeskus MATTI OVASKA & JOHANNA SUNIKKA 21

7 Käsitteitä Aaltoenergia (aaltovoima) tarkoittaa aaltojen sisältämän energian muuttamista sähköksi. Meret sisältävät paljon ympäristöystävällistä energiaa ja aaltovoimaloita kehitetään koko ajan. Aaltoenergian uskotaan olevan yksi potentiaalisimmista uusiutuvan energian muodoista. Aurinkoenergia tarkoittaa auringon säteilyenergian hyödyntämistä energiantuotantoon. Auringon säteily voidaan hyödyntää joko lämpö- tai sähköenergiaksi. Aurinkokeräimellä voidaan lämmittää esimerkiksi käyttövettä, kun taas aurinkokennot muuttavat auringon säteilyn sähköenergiaksi. Auringon säteily ylläpitää kaikkia maapallon ekosysteemejä ja ekosysteemipalveluja. Aurinko säteilee 1,5 tunnissa yhtä paljon energiaa maahan kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuoden aikana. Aurinkoenergian osuus sähkön- ja lämmöntuotannossa on kuitenkin vielä pieni. Aurinkokeräin on lämmitysjärjestelmän osa, joka ottaa talteen auringon energian. Aurinkokeräimiä käytetään yleensä käyttövesi- tai energiavaraajan lämmitykseen. Biokaasua syntyy, kun eloperäinen aines hajoaa hapettomissa olosuhteissa mädäntymällä. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, joka on koostumukseltaan hyvin samankaltaista kuin fossiilinen maakaasu. Ilmastonmuutoksen kannalta biokaasu on kuitenkin parempi vaihtoehto, sillä biokaasun energiakäyttö ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ekosysteemi on monimutkainen ekologinen yksikkö, joka muodostuu ihmisten, kasvien, eläinten, sienten ja mikro-organismien vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa. Ekosysteemille on vaikea vetää tarkkoja rajoja. Yhdeksi ekosysteemiksi voidaan katsoa yksittäinen järvi, pieni puro tai koko Itämeren valuma-alue. Ekosysteemit ovat aina riippuvaisia myös muista ekosysteemeistä. Useimpien ekosysteemien perustana on fotosynteesi, jossa hiilidioksidi muuttuu auringon energian avulla hapeksi ja sokeriksi. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut perustuvat erilaisten eliöiden toimintaan osana ekosysteemiä. Ekosysteemipalveluiden tuotannon perustana on siis luonnon monimuotoisuus. Ekotehokkuus tarkoittaa toimintojen tehostamista. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita ovat öljy, maakaasu ja turve (EU, IPCC). Fossiilisten polttoaineiden polttaminen voimistaa kasvihuoneilmiötä sekä happamoittaa vesistöjä ja maaperää. Fotosynteesi on kasvien ja joidenkin bakteerien tapa muuttaa auringon säteilyenergia eliöille käyttökelpoiseen muotoon. Fotosynteesi on useimpien ekosysteemien perusta. Harmaa vesi tarkoittaa vain vähän likaantunutta talousvettä, joka syntyy esimerkiksi peseytyessä. Harmaan veden kierrätys vähentää vedenkulutusta huomattavasti. Hulevesi on kaduilta, rakennusten katoilta ja muilta huonosti läpäiseviltä pinnoilta sadevesikaivoihin johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Jos vesi ei pääse imeytymään maahan, se kuluttaa maan pinnalle uomia ja huuhtoo mukanaan maa-aineita, ravinteita ja epäpuhtauksia. Sadevesiviemäreistä ne kulkeutuvat kaupunkipuroihin ja muihin vesistöihin. Ilmasto- tai ympäristöpakolaisuudella tarkoitetaan ympäristön muutoksista johtuvaa muuttoliikettä. Muutoksia voivat olla esimerkiksi meren pinnan nousu, tulvat, kuivuus ja myrskyt. Ilmastopakolainen ja ympäristöpakolainen voivat olla harhaanjohtavia termejä, sillä hitaasti etenevien ympäristömuutosten yhteydessä syntyy myös poliittisia konflikteja ja taloudellisia ongelmia. Asiantuntijoiden mielestä ilmasto- ja ympäristöpakolaisuuden sijaan tulisikin puhua ilmaston- ja ympäristön muutoksen aiheuttamasta pakkosiirtolaisuudesta. Indikaattorin eli ilmentäjälajin avulla voidaan tehdä päätelmiä ympäristön muutoksista. Esimerkiksi rakkolevä on hyvä rehevöitymisen indikaattori, sillä vesien samentuminen ja yksivuotisten rihmalevien yleistyminen vähentävät rakkolevän määrää. Jokisuisto eli delta on alue, jossa joki laskee mereen. Jokisuisto on usein muodoltaan viuhkamainen alue, jossa joki haarautuu useammaksi uomaksi. Joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, joka kasautuu jokisuistoon. Jätteen synnyn ehkäisy (JSE) on jätteiden määrän ja haittojen vähentämistä. Samalla tehostetaan luonnonvarojen käyttöä (ks. ekotehokkuus) ja vähennetään ympäristövaikutuksia. Kierrättäminen ja jätteiden hyötykäyttö eivät ehkäise jätteen syntymistä. Jätteen synnyn ehkäisyn periaatteiden mukaan paras jäte on syntymätön jäte. Jätevesien lämmön talteenotto tarkoittaa sitä, että viemäreihin valuvan jäteveden lämpöenergia otetaan takaisin hyötykäyttöön. Kalaporras on kaloille rakennettu kulkuväylä padotuissa joissa. Kalat pääsevät ohittamaan padot kalaportaita pitkin. Kaupunkiviljely on ruuan kasvattamista kaupungeissa. Kaupungeissa ruokaa voisi tuottaa esimerkiksi asuntojen, koulujen ja päiväkotien parvekkeilla, katoilla, pihoilla, joutomailla sekä sisätiloissa. Kaupunkiviljely täydentää maaseudun maataloutta ja tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuksia saada tuoretta ja oikeaan aikaan kerättyä ruokaa. Kaupunkiviljelyn avulla voi myös vähentää ruuan kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä ja pakkausjätettä. Keinotekoisella fotosynteesillä tarkoitetaan fotosynteesin mekanismeja hyödyntävää tekniikkaa, jolla aurinkoenergia muutetaan kemialliseen muotoon, polttoaineeksi. Varsinainen keinotekoinen fotosynteesikoneisto on vielä kaukana, mutta tiede etenee harppauksin. Kohtuullisuudella ja kohtuullistamisella viitataan toiveeseen hitaammasta elämästä, jossa tehdään työtä ja kulutetaan vähemmän. Kohtuullistamisen tavoitteena on käyttää aikaa niihin asioihin, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi, ja samalla vähentää oman elämäntavan ympäristövaikutuksia. Kohtuullistamiselle läheisiä käsitteitä ovat leppoistaminen ja downshiftaus. Kosteikko voi olla vesistökuormitusta vähentävä oja, puro, joki tai muu vesistön osa ja sen rantaalue, joka suuren osan vuodesta on veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikot pidättävät tehokkaasti ravinteita ja toimivat siten luonnon omina jäteveden puhdistamoina. Kosteikkojen runsas kasvisto tarjoaa ravintoa ja elinympäristöjä esimerkiksi monille lintulajeille. Viime aikoina kosteikkojen arvokkuuteen on havahduttu. Kosteikkoja palautetaan ja rakennetaan elinympäristöiksi ja virkistysalueiksi sekä suojelemaan vesistöjä rehevöitymiseltä. Kuivakäymälä (huussi, huusi, puucee) on käymälä, jossa jätöksiä ei huuhdota vedellä. Kuivakäymälä ei vaadi kallista viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta eikä sen käyttö aiheuta vesistöjen rehevöitymistä. Kuivakäymälässä ulosteet kertyvät astiaan, säiliöön tai kuoppaan, jolloin ne voidaan jatkokäsitellä esimerkiksi kompostoimalla. Näin ravinteet saadaan takaisin hyötykäyttöön. Latvavedet ovat pienvesiä, joiden kautta suuremmat vesistöt saavat vetensä. Latvavedet sijaitsevat valuma-alueen yläosissa. Muutokset latvavesissä heijastuvat koko vesistön ja vesistöalueen tilaan. Leväkukinto on planktisten mikrolevien massaesiintymistä. Itämerellä levien massaesiintymisiä ovat kevätkukinta sekä kesäkuukausien sinileväkukinnat. Sinileväkukinnat syntyvät, kun valoa ja ravinteita on riittävästi saatavilla ja sääolosuhteet ovat suotuisat. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti (myös elonkirjo, biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo) tarkoittaa elollisen luonnon monipuolisuutta. Monimuotoisuutta ilmenee seuraavilla eri tasoilla: 1. yhden lajin sisäinen perinnöllinen monimuotoisuus, 2. lajien lukumäärä ja niiden suhteellinen runsaus tietyn alueen eliöyhteisössä sekä 3. tietyn alueen eliöyhteisöjen monipuolisuus. Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto; monimuotoinen luonto on toimivien ekosysteemeiden ja ekosysteemipalveluiden perusta. Maalämpö on maaperään tai veteen varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maalämpöä voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen maalämpöjärjestelmän avulla. Maatalouden päästöillä tarkoitetaan lähinnä rehevöittävien ravinteiden valumista vesistöihin. Materialismi tarkoittaa pohjimmiltaan aineellista todellisuuskäsitystä. Arkikielessä materialismilla viitataan tavaroiden ja kulutuksen palvontaan. Myrkyt ja vierasaineet ovat aineita ja yhdisteitä, jotka ovat haitallisia elolliselle luonnolle. Ne rikastuvat usein ravintoketjussa. Myrkyt ja vierasaineet voivat suurempina pitoisuuksina aiheuttaa solumuutoksia ja sairauksia. Myrkkyjä ja vierasaineita kertyy vesiin esimerkiksi teollisuuden toiminnoista ja maatalouden torjunta-aineista mutta myös jokapäiväinen kosmetiikka sekä lääke- ja puhdistusaineet kulkeutuvat vesiin viemäreiden kautta. Niitty on puuton heinämaa. Niittyjä on raivattu maataloudessa heinän tarpeeseen. Myös tulvat voivat pitää heinämaita puuttomina. Tällaista aluetta kutsutaan luhdaksi tai tulvaniityksi. Muita niittytyyppejä ovat keto-, aho-, nurmi- ja rantaniityt. Erilaiset niityt ovat arvokkaita kulttuuribiotooppeja. 37 MATTI OVASKA & JOHANNA SUNIKKA

8 Neidonkorento (Calopteryx virgo) on virtaavissa vesissä viihtyvä sudenkorentolaji. Pellettikattila on osa lämmitysjärjestelmää, jossa lämpöenergia tuotetaan puupellettejä polttamalla (ks. pelletti). Puupelletti (pelletti) on puusta puristamalla valmistettu polttoainejaloste. Pelletit valmistetaan yleensä höylänlastuista, sahanpurusta ja hiontapölystä. Rakkolevä (Fucus vesiculosus) on Itämeren rantavyöhykkeen avainlaji, jonka suojassa elää runsas eliöyhteisö. Muutokset rakkolevän esiintymisessä vaikuttavat monien eliöiden menestymiseen ja siten lajiston monimuotoisuuteen. Kirkkaita vesiä vaativa rakkolevä vähenee rehevöitymisen seurauksena. Ravinteet ovat alkuaineita tai kemiallisia yhdisteitä, joita tuottajat ottavat maaperästä tai vedestä. Ravinteet vaikuttavat erityisesti kasvillisuuden määrään ja laatuun. Ravinnetta, joka rajoittaa tuotantoa, sanotaan minimiravinteeksi. Suomessa minimiravinteita ovat pääasiassa fosfori (P) ja typpi (N), joten näiden ravinteiden lisääminen lisää yleensä myös perustuotantoa. Perustuotannon lisääntymistä vesistöissä sanotaan rehevöitymiseksi. Ravintoketju on ekologinen käsite, jolla kuvataan aineen ja energian kulkeutumista eliöstä toiselle. Ravintoketjut alkavat tuottajista, jotka muuttavat auringon energian kemialliseksi energiaksi (ks. fotosynteesi). Tuottajia ovat useimmat kasvit ja levät sekä jotkin bakteerit. Kun eläimet syövät tuottajia, kuten kasveja, kasvien tuottamaa energiaa siirtyy eläimeen. Kasveja ja toisia eläimiä syövät eläimet ovat kuluttajia. Hajottajat käyttävät ravinnokseen kuolleita eliöitä ja eläinten jätöksiä, jolloin eliöiden sisältämät kivennäisaineet ja hiilidioksidi vapautuu tuottajien käyttöön. Risteävät ravintoketjut muodostavat ekosysteemissä ravintoverkon. Sisäinen kuormitus tarkoittaa ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen. Ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä eli perustuotannon kasvua. Kun perustuotanto kasvaa, hapen kulutus lisääntyy. Kun happi vähenee, pohjasedimentteihin sedimentoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen. Tämä taas ruokkii entisestään rehevöitymistä (lisää ravinteita > lisää perustuotantoa). Sisäinen kuormitus on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta. Sisäisen kuormituksen vaikutus on merkittävä erityisesti matalilla rannikkoalueilla, kuten Suomen saaristossa. Hapettomalta neliökilometrin kokoiselta alalta voi vapautua jopa 4000 ihmisen päivittäistä puhdistamatonta jätevesikuormaa vastaava määrä fosforia päivässä. Itämeren sisäistä kuormitusta kutsutaan Itämeren takalukoksi, mikä viittaa siihen, että vaikka ulkoinen kuormitus väheneekin, sisäinen kuormitus pitää rehevöitymiskehitystä yllä vielä pitkään. Sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys, mutta taloudellisen kannattavuuden lisäksi sen tavoitteena on yhteiskunnallinen yleishyödyllisyys. Sosiaaliset yritykset voivat esimerkiksi osallistua ympäristönhoitoon ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttö ei aiheuta päästöjä ja joka perustuu ilmaiseen ja paikalliseen voimavaraan. Itämeren alueella tuulee usein, erityisesti talvella, jolloin myös energian tarve on suurin. Itämeren avarat merialueet tarjoavat siis mainiot mahdollisuudet tuulivoiman käyttöön energiantuotannossa. Tuulivoimala, ks. tuulivoima. Uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet. Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että jos niitä hyödynnetään kestävällä tavalla, ne eivät vähene edes pitkänä ajanjaksona. Valuma-alue on alue, jolta vesistö kerää vetensä. Veden ominaisuudet ovat riippuvaisia siitä, millainen valuma-alue vesistöä ympäröi ja miten ihminen muokkaa sitä. Itämeren valuma-alueen merkitys veden ominaisuuksille on erityisen korostunut: Itämeri on pieni ja matala sisämeri, jonka vesi vaihtuu hyvin hitaasti. Siksi toiminta valuma-alueella vaikuttaa Itämeressä voimakkaasti ja pitkään. Vesilämpö, ks. maalämpö. Vesivoima on veden liikkeen muuttamista ihmiselle hyödylliseen muotoon. Nykyisin vesivoimalla tarkoitetaan lähes poikkeuksetta sellaista energian tuotantomuotoa, jossa virtaavasta vedestä tuotetaan sähköä vesivoimaloissa. Vesivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa. Voimalaitospadot aiheuttavat kuitenkin mittavia ekologisia vaikutuksia jokiekosysteemeihin, sillä ne estävät eliöiden luontaista liikkumista. Lisäksi voimalaitosten patoaltaat aiheuttavat välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Viherkatto on talon katolle perustettava viheralue. Viherkatto muodostuu kolmesta kerroksesta: kasvualustasta, salaojakerroksesta ja vedeneristyksestä. Viherkattoja on tehty vuosisatoja, mutta moderniin kaupunkiympäristöön ne ovat vasta tekemässä tuloaan. Viherkatot luovat uusia elinympäristöjä ja viihtyisyyttä kaupunkiin. Ne auttavat hulevesien hallinnassa, pölyn sidonnassa, melun vaimennuksessa sekä lämmöntasauksessa. Viherkattoja voi käyttää jopa ravinnontuotantoon. Rehevöityminen on perustuotannon kasvua eli kasviplanktonin ja vesikasvien runsastumista. Rantakasvillisuus sekä levä- ja sinileväkukinnat lisääntyvät ja vesi samentuu. Rehevöityminen aiheuttaa muutoksia esimerkiksi kalakannoissa. Rehevöityminen johtuu lisääntyneestä ravinteiden määrästä, joista merkittävimpiä ovat fosfori (P) ja typpi (N). Eniten ravinteita lisäävät ruuantuotanto ja jätevedet. Savukaasusuodattimen avulla voidaan vähentää biomassan, kuten puun, polttamisesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Hiukkaspäästöt heikentävät hengitysilman laatua. Sinilevät eli syanobakteerit (sinibakteerit) ovat yhteyttäviä bakteereita, jotka luokitellaan mikroleviksi. Sinilevät tunnetaan kesäisistä massaesiintymistä eli sinileväkukinnoista, joita esiintyy lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä. Samaan aikaan toisaalla -näyttelyn fiktiivisiä käsitteitä Kokonaisälyllinen järjestelmä on yhteiskuntamalli, jossa otetaan huomioon ihmisen ja luonnon hyvinvointi eli kaikki neljä kestävän kehityksen osa-aluetta (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen). Itämeren Kaupungissa tarkastellaan toiminnan vaikutuksia kauaskantoisesti muutaman vuoden sijaan. Rinnakkaisia todellisen maailman käsitteitä ovat muiden muassa ekososiaalinen kehitys ja kestävä yhteiskunta. Öljykausi-käsitteellä viitataan Itämeren Kaupungissa vanhaan maailmanjärjestykseen, jossa ihmiset olivat riippuvaisia öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista sekä ydinvoimasta. Kaupungin arvomaailmassa öljykausi liitetään usein maailmankatsomukseen, jossa luonto nähdään määrättömästi hyödynnettävien raaka-aineiden lähteenä. 38 MATTI OVASKA & JOHANNA SUNIKKA

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Samaan aikaan toisaalla

Samaan aikaan toisaalla Samaan aikaan toisaalla Hetkiä Itämeren Kaupungissa Tarinoita, tietoa ja tehtäviä kestävän elämäntavan teemoista Communicating the Baltic COBWEB SISÄLTÖ Samaan aikaan toisaalla Hetkiä Itämeren Kaupungissa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus

Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 23 2.1.23 Jari Välimäki Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma www.eea.eu.int/ indeksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot