HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen"

Transkriptio

1 HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Lisäksi se mahdollistaa kasvavan yhteistyön Karjalan tasavallan pohjoisten alueiden metsätalouden kehittämiselle yhteistyössä suomalaisen osapuolen kanssa. Metsätalouden kehittämisen lisäksi se tarjoaa ryhmäkohtaisen suomalais-venäläisen luontomatkailun, myös kansainvälisen, kehittämiselle merkittäviä mahdollisuuksia. Karjalan tasavallan erämaiden Vienan Karjala mukaan luettuna avautuminen mahdollistuu myös sitä kautta kansainväliselle matkailulle Valtion yhteispalveluiden kehittäminen Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä korvataan yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 ( tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua on otettava huomioon myös kuntarakenneuudistuksen vaikutukset. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun yhteispalvelupisteiden toteutuksessa ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaan tuleminen. Erityisesti eriasteisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle tarjoaa yhden merkittävän kehittämismahdollisuuden. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat uudentyyppistä ei-paikkasidonnaisen palvelukeskuksen kokeilua. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan.

2 Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttamista esimerkiksi kokeiluluonteisesti maamme laitaalueiden kunnissa, joissa on vapaa-ajanasutusta merkittävästi, on perusteltua. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsee todellista vastaantuloa. Hankkeen tulee olla maakunnan yhteinen hanke, jonka valmistelussa Lieksan kaupunki on valmis olemaan vetäjänä. Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. lisääntyvä rakennustarvike-ja tukkukauppaa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittamistoimenpiteet. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, osin etuajassa. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteuttamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee investointihanketta myös logistiikan ja turvallisuuden parantamiseksi. Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa osaltaan matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitusta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoitteena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä. Koli Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielisen matkailullista hyödyntämistä voidaan vahvistaa merkittävästi. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailun kasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliikennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan.

3 Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 (????) lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu euroa. Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myönteisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin matkustajaa, kun vuonna 2011 matkustajia oli Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat vähemmän kuin useimmilla muilla maakuntalentoasemilla. Alkuvuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti. Liikenne-ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaverkostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuri pitää uudistaa kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi. Lentoasemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Maakunnan elinkeinoelämän ja samalla lentoaseman vahvistumisen näkökulmasta monipuolisen yrityskeskittymän/-keskuksen sijoittaminen sen läheisyyteen tulee molempia tavoitteita. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, jotka tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Myös lentoasemalle johtavan tien kehittäminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava maakunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laadittiin lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistui Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille koko maakunnan elinkeinoelämän näkökulmasta. Matkailun näkökulmasta lisäkapasiteetin synnyttämisessä Kolin ja Ruunaan alueilla on erityinen merkitys. Seutukaupunkipilotit Työ-ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä.

4 Lieksan Teollisuuskylä Oy koordinoi Rauman kaupungin hallinnoiman PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin alateemaa 4, Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta-ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on vetovastuu myös Alateema 4:n Global-seutuportaali hankkeessa jossa mukana ovat Keti Oy ja Outokummunteollisuuskylä Oy. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana myös Arktisuus pilotissa jota hallinnoi Kemin kaupungin Digipolis Oy sekä Rakennemuutospilotissa jota hallinnoi Salon kaupunki. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset. Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa niillä on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide, infrastruktuurin rakentaminen) edistää biojalostamon ja metsäklusteria palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä vahvistaa alueen vetovoimaa myös synergisen ja sitä tukevan toiminnan sijoittumiseksi sinne. Kunnallistekniikan, tiestön ja infrastruktuurin rahoituksessa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkisia resursseja. Kevätniemen alueen toimintojen vahvistamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut kehittämisohjelman, jonka ensimmäinen vaihe on tavoite käynnistää ja toteuttaa vv:na Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat:

5 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski-ja Pielisen- Karjalassa ml. Venäjän puu 3) pyrölyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut. Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Kevätniemen vahvistamiseen kohdistuvan kehittämishankkeen suunnitelmaa ja kustannusarviota. Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan on 1,5 milj. euroa vuodessa. Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä-ja Pohjois-Suomen PK-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten PK-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Jotta teollisuutemme pääsee naapurimaan teollisuuden kanssa samaan asemaan, tulee Ruotsin mallin mukainen kuljetustuki ottaa käyttöön myös Suomessa. Rakennemuutostoimenpiteiden uudistaminen TEM on käynnistänyt oman sisäisen selvitystyön rakennemuutoksen työkalujen kehittämiseksi. Seutukaupunkiverkoston TEM-piloteissa on rakennemuutospilotti, jonka vetovastuu on Salon kaupungille ja jossa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana. Perinteisesti kaupungit / kunnat / seutukunnat ja nyttemmin myös rajatut toimialat on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden kohteiksi. Rakennemuutostilanteiden hallitsemiseksi on perusteltua tarkastella rakennemuutosta laajemmin. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat toteuttamassa kaupunkikohtaista kolmen osa-alueen rakennemuutospilottia samaan aikaan kuin seutukaupunkiverkoston rakennemuutospilotin muut mukana olevat seutukaupungit tekevät vastaavaa työtä. TEM:n uusien rakennemuutostyökalujen valmistelussa seutukaupunkien rakennemuutospilotin työ tulee ottaa vakavasti huomioon ja sitä työtä pilotin työssä myös tukea. Rakennemuutospilotissa valmistellaan esityksiä TEM:n valmistelutyöhön rakennemuutoslainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden uudistamiseksi. Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Kolin Luontokeskus Ukon ja sen vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa.

6 Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpö putkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pielisen säännöstelyn kehittäminen Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä-ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen , jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi. Kelan yhteyskeskuksen laajentaminen Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen, on loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien kautta ja Lieksan näkökulmasta johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena ensimmäisenä. Tätä tukee myös yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja koulutetun, osaavan työvoiman saaminen on onnistunut tähänkin saakka paikkakunnalla.

7 Seutukaupunkien monikerroskampuspilotit Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti hyvin selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella, ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat johtaneet maakuntakeskuskeskittymiseen. Samoin on tapahtunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tuloksena tästä kehityksestä on seutukaupungeissa ollut paikallisesti tapahtuvan osaamispääoman vahvistamisen jatkuvat heikkenemismahdollisuudet. Seutukaupunkien PK-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen pilotissa on Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimesta valmisteltu ns. monikerroskampus malli. Tähän malliin perustuen OKM:n tuella on syntynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima valtakunnallinen pilottihanke, jossa on mukana 8 seutukaupunkia ja tavoitteena monikerroskampusmalliin perustuvalla räätälöidyllä toteutuksella vahvistaa hyvin merkittävästi kyseisten seutukaupunkien elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen aina kansainväliseen yliopisto-opetukseen saakka. Hankkeen ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma ja budjetti valmistuvat marraskuussa 2014 ja rahoitushakemus jätetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle joulukuun alussa Yhteismetsien perustaminen metsäklusterin vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan metsäklusterin ja sen vahvistamisen näkökulmasta yhteismetsät tarjoavat yhden erinomaisen kilpailutekijän. Niiden myötä tulevat hyödyt, metsäomaisuuden hoito, metsälogistiikan vahvistaminen, tasainen puuvirta teollisuudelle jne. merkitsevät hyvin positiivista tekijää kokonaisuutena. Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hanke Lieksan ja toisessa vaiheessa Pielisen Karjalan yhteismetsän synnyttämiseksi on tästä merkittävä tekijä. Paikallis-seudullisten yhteismetsien vahvistamiseksi valtion metsien siirtyminen niihin vahvistaisi maamme laita-alueiden luontaisten voimavarojen varaan rakentuvan tuotannollisen toiminnan vahvistamista. Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Lieksan kaupunki valmistelevat hankesuunnitelmaa laajan alueellisen yhteismetsän toteuttamiseksi vahvistamaan osaltaan alueen metsäklusterin toimintaedellytyksiä. Kolin bioakatemian kansainvälistäminen Lieksan kaupunki on järjestänyt Kolin puuakatemian kolmesti ja vuonna 2014 Lieksan Teollisuuskylä Oy toimi järjestäjänä. Vuoden 2014 puuakatemian päättämisen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi järjestää vuonna 2015 ensimmäisen kerran tapahtuma kansainvälisenä. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallituksen päätöksen mukaisesti yhtiö valmistelee vuoden 2015 kansainvälisen Lieksan bioakatemia tapahtuman hankesuunnitelmaa ja budjettia. Kasvuyritystoiminnan edellytysten luominen Maamme tarvitsee merkittävässä määrin uusia kasvuyrityksiä. Nämä tarvitsevat niiden kasvua tukevat toimintaedellytykset. Pääsääntöisesti toimintaedellytyksistä ja niiden vahvistamisesta vastuu on julkisella sektorilla ts. kunnilla ja kaupungeilla. Maakunnan kehittämisraha on poistettu ja toinen osin siihen verrattavissa oleva instrumentti rakennemuutosraha samoin. Lisäksi työllisyysperusteinen investointituki on poistunut.

8 Lisäksi kuntien ja kaupunkien toimintaa vaikeutetaan mm kasvuyritysten toimintaedellytysten osalla ns. suuryritysklausuulilla, jonka mukaan niiden omistamat tilayhtiöt luetaan suuryrityksiksi ja sen mukaisesti kehittämistukien kohdistaminen niiden hankkeisiin ratkaistaan tällä perusteella. Aiemmin ratkaisevana tekijänä on ollut tiloihin sijoittuvan yrityksen määritys. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan uusimuotoinen kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdistettu tukielementti, joka sisältää mm em. tukien positiiviset osatekijät. Pielisen vesistömatkailun kehittäminen -entinen teksti käy sinällään, ellei jotain merkittävää konkreettista ole ilmaantunut Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuudensähköistäminen ja liikenteen kehittäminen Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen on entistä tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha-ja kartonkiteollisuuden sekä Kevätniemen vahvistamisen myötä syntyvän bioklusterikeskittymän tarpeita ja edelleen Nurmeksen sahan ja kyllästämön sekä taloteollisuuden tarpeita. Raidekuljetuksilla tuotteet kulkevat suoraan vientisatamiin. Sähköistämisen myötä myös Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöliikenne hoidetaan kiskobussilla. Henkilöjunayhteyden avaaminen Kontiomäelle tulee arvioida uudelleen. Tällöin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Tämä kokonaisuus palvelisi nykyistä paremmin matkailuelinkeinon tarpeita. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Lieksan keskustan alueen toimitilajärjestelyt sivistys- ja sosiaalitoimen osalta Moisionkadun koulun (yläkouluopetus) ns. uuden puolen peruskorjaus on pohjana sivistys- ja sosiaalitoimen laajemmalle tilajärjestelylle. Peruskorjattuun Moisionkadun kouluun siirtyvät sekä Lieksan lukio että Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Lukion siirtyminen Keskuskoulun tiloista Moisionkadun koululle mahdollistaa alakouluopetuksen rakenteen tiivistämisen. Lukion siirtyminen fyysisesti samoihin tiloihin yläkouluopetuksen kanssa on perusteltua mm. yhteisten opettajien takia. Pielisen Karjalan musiikkiopiston nykyiset tilat sijaitsevat Lieksan terveyskeskuksen vieressä. Musiikkiopiston siirtyminen samoihin tiloihin yläkoulu- ja lukio-opetuksen kanssa tiivistää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja tehostaa tilojen käyttöä. Se myös mahdollistaa kaupungin sosiaalitoimen hallinnon ja keskeisten palveluiden siirtymisen terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Tämä tilaratkaisu tukee sosiaali- ja terveystoimen integraatiota.

9 Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta Ahvenisentien risteykseen asti. Maantien 518 (Ahvenisentie) kunnostaminen välillä Eno kantatie 73 risteys Tieosuus on erittäin vilkkaasti liikennöity, luonnonkaunis tieosuus. Tieosuuden matkailullinen merkitys on suuri. Tieosuudella on runsaasti henkilö ja tavaraliikennettä. Nyt tieosuus on erittäin heikkokuntoinen. Tieosuudella noudatetaan ajoittain 60 km/tunti nopeusrajoitusta. Tilapäisesti tieosuudella tehdään pintapaikkauksia, jotka eivät näytä kestävän. Tien nykyinen kunto on sellainen, että liikenneturvallisuus selvästi vaarantuu ja tien käytettävyys heikkenee. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti. Virtakutuisten kalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien turvaaminen Lieksanjoessa Järvilohen alkuperäisiä vaellusalueita Suomessa ovat olleet Pielinen ja Saimaa. Lieksanjoessa sijainneet Pielisen järvilohen lisääntymisalueet tuhoutuivat 1960-luvun alussa Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten valmistuttua. Voimalaitosrakentamisen myötä Pielisen alkuperäinen järvilohikanta menetettiin ja samalla myös järvitaimenen nousu sen Lieksanjoessa sijainneille lisääntymisalueille estyi. Järvilohi on nykyään luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi. Järvilohen ja taimenen osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi Lieksanjoella on tehty määrätietoisesti töitä luvun alusta saakka. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailullisesti tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat.

10 Pelkästään viljelyn ja istutusten avulla järvilohikantoja ei voida ylläpitää elinkelpoisina, vaan lajin luontainen lisääntyminen on mahdollistettava. Jotta järvilohen ja -taimenen nousu Lieksanjoen kunnostetuille lisääntymisalueille on tulevaisuudessa mahdollista, on Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitokset ohittavien kalateiden suunnittelu käynnistettävä ja kalatiet rakennettava. Uhanalaisten lohikalojen lisäksi kalatiet mahdollistavat myös muiden kalalajien, kuten siian liikkumisen voimalaitospatojen ohi. Lieksanjoen merkitys sisävesien vaelluskalojen luonnollisena lisääntymisalueena on tunnustettu valtakunnallisella tasolla; Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Lieksanjoki on myös valmisteilla olevassa Vuoksen vesistön taimenkantojen toimenpideohjelmassa yksi neljästä kärkikohteesta. Kantatie 73 luokituksen nostaminen Suomen tieverkko jaetaan runkoteihin, valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Joensuu Lieksa Nurmes välinen kantatie 73 on alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta erittäin tärkeä. Yhteys on tyydyttävässä kunnossa välillä Joensuu Uimaharju. Välillä Uimaharju Lieksa Nurmes kantatien kunto vaihtelee paljon. Kantatie on vilkkaasti liikennöity. Kantatien vaikutusalue on Pielisen ja valtakunnan rajan välissä. Tien vaikutuspiirissä on runsaasti teollisuutta ja asukkaita laskutavasta riippuen Myös matkailuun liittyvä liikennöinti on runsasta ja kasvavaa. Väli Lieksa Nurmes on osa tunnettua Runon ja Rajan Tien matkailureittiä. Tien käytön ja käytettävyyden näkökulmasta olisi selkeää ja perusteltua nostaa tieosuuden status valtatieksi.

HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON

HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot