HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen"

Transkriptio

1 HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Lisäksi se mahdollistaa kasvavan yhteistyön Karjalan tasavallan pohjoisten alueiden metsätalouden kehittämiselle yhteistyössä suomalaisen osapuolen kanssa. Metsätalouden kehittämisen lisäksi se tarjoaa ryhmäkohtaisen suomalais-venäläisen luontomatkailun, myös kansainvälisen, kehittämiselle merkittäviä mahdollisuuksia. Karjalan tasavallan erämaiden Vienan Karjala mukaan luettuna avautuminen mahdollistuu myös sitä kautta kansainväliselle matkailulle Valtion yhteispalveluiden kehittäminen Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä korvataan yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 ( tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua on otettava huomioon myös kuntarakenneuudistuksen vaikutukset. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun yhteispalvelupisteiden toteutuksessa ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaan tuleminen. Erityisesti eriasteisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle tarjoaa yhden merkittävän kehittämismahdollisuuden. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat uudentyyppistä ei-paikkasidonnaisen palvelukeskuksen kokeilua. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan.

2 Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttamista esimerkiksi kokeiluluonteisesti maamme laitaalueiden kunnissa, joissa on vapaa-ajanasutusta merkittävästi, on perusteltua. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsee todellista vastaantuloa. Hankkeen tulee olla maakunnan yhteinen hanke, jonka valmistelussa Lieksan kaupunki on valmis olemaan vetäjänä. Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. lisääntyvä rakennustarvike-ja tukkukauppaa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittamistoimenpiteet. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, osin etuajassa. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteuttamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee investointihanketta myös logistiikan ja turvallisuuden parantamiseksi. Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa osaltaan matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitusta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoitteena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä. Koli Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielisen matkailullista hyödyntämistä voidaan vahvistaa merkittävästi. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailun kasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliikennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan.

3 Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 (????) lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu euroa. Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myönteisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin matkustajaa, kun vuonna 2011 matkustajia oli Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat vähemmän kuin useimmilla muilla maakuntalentoasemilla. Alkuvuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti. Liikenne-ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaverkostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuri pitää uudistaa kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi. Lentoasemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Maakunnan elinkeinoelämän ja samalla lentoaseman vahvistumisen näkökulmasta monipuolisen yrityskeskittymän/-keskuksen sijoittaminen sen läheisyyteen tulee molempia tavoitteita. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, jotka tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Myös lentoasemalle johtavan tien kehittäminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava maakunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laadittiin lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistui Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille koko maakunnan elinkeinoelämän näkökulmasta. Matkailun näkökulmasta lisäkapasiteetin synnyttämisessä Kolin ja Ruunaan alueilla on erityinen merkitys. Seutukaupunkipilotit Työ-ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä.

4 Lieksan Teollisuuskylä Oy koordinoi Rauman kaupungin hallinnoiman PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin alateemaa 4, Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta-ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on vetovastuu myös Alateema 4:n Global-seutuportaali hankkeessa jossa mukana ovat Keti Oy ja Outokummunteollisuuskylä Oy. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana myös Arktisuus pilotissa jota hallinnoi Kemin kaupungin Digipolis Oy sekä Rakennemuutospilotissa jota hallinnoi Salon kaupunki. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset. Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa niillä on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide, infrastruktuurin rakentaminen) edistää biojalostamon ja metsäklusteria palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä vahvistaa alueen vetovoimaa myös synergisen ja sitä tukevan toiminnan sijoittumiseksi sinne. Kunnallistekniikan, tiestön ja infrastruktuurin rahoituksessa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkisia resursseja. Kevätniemen alueen toimintojen vahvistamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut kehittämisohjelman, jonka ensimmäinen vaihe on tavoite käynnistää ja toteuttaa vv:na Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat:

5 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski-ja Pielisen- Karjalassa ml. Venäjän puu 3) pyrölyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut. Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Kevätniemen vahvistamiseen kohdistuvan kehittämishankkeen suunnitelmaa ja kustannusarviota. Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan on 1,5 milj. euroa vuodessa. Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä-ja Pohjois-Suomen PK-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten PK-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Jotta teollisuutemme pääsee naapurimaan teollisuuden kanssa samaan asemaan, tulee Ruotsin mallin mukainen kuljetustuki ottaa käyttöön myös Suomessa. Rakennemuutostoimenpiteiden uudistaminen TEM on käynnistänyt oman sisäisen selvitystyön rakennemuutoksen työkalujen kehittämiseksi. Seutukaupunkiverkoston TEM-piloteissa on rakennemuutospilotti, jonka vetovastuu on Salon kaupungille ja jossa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana. Perinteisesti kaupungit / kunnat / seutukunnat ja nyttemmin myös rajatut toimialat on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden kohteiksi. Rakennemuutostilanteiden hallitsemiseksi on perusteltua tarkastella rakennemuutosta laajemmin. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat toteuttamassa kaupunkikohtaista kolmen osa-alueen rakennemuutospilottia samaan aikaan kuin seutukaupunkiverkoston rakennemuutospilotin muut mukana olevat seutukaupungit tekevät vastaavaa työtä. TEM:n uusien rakennemuutostyökalujen valmistelussa seutukaupunkien rakennemuutospilotin työ tulee ottaa vakavasti huomioon ja sitä työtä pilotin työssä myös tukea. Rakennemuutospilotissa valmistellaan esityksiä TEM:n valmistelutyöhön rakennemuutoslainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden uudistamiseksi. Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Kolin Luontokeskus Ukon ja sen vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa.

6 Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpö putkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pielisen säännöstelyn kehittäminen Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä-ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen , jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi. Kelan yhteyskeskuksen laajentaminen Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen, on loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien kautta ja Lieksan näkökulmasta johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena ensimmäisenä. Tätä tukee myös yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja koulutetun, osaavan työvoiman saaminen on onnistunut tähänkin saakka paikkakunnalla.

7 Seutukaupunkien monikerroskampuspilotit Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti hyvin selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella, ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat johtaneet maakuntakeskuskeskittymiseen. Samoin on tapahtunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tuloksena tästä kehityksestä on seutukaupungeissa ollut paikallisesti tapahtuvan osaamispääoman vahvistamisen jatkuvat heikkenemismahdollisuudet. Seutukaupunkien PK-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen pilotissa on Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimesta valmisteltu ns. monikerroskampus malli. Tähän malliin perustuen OKM:n tuella on syntynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima valtakunnallinen pilottihanke, jossa on mukana 8 seutukaupunkia ja tavoitteena monikerroskampusmalliin perustuvalla räätälöidyllä toteutuksella vahvistaa hyvin merkittävästi kyseisten seutukaupunkien elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen aina kansainväliseen yliopisto-opetukseen saakka. Hankkeen ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma ja budjetti valmistuvat marraskuussa 2014 ja rahoitushakemus jätetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle joulukuun alussa Yhteismetsien perustaminen metsäklusterin vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan metsäklusterin ja sen vahvistamisen näkökulmasta yhteismetsät tarjoavat yhden erinomaisen kilpailutekijän. Niiden myötä tulevat hyödyt, metsäomaisuuden hoito, metsälogistiikan vahvistaminen, tasainen puuvirta teollisuudelle jne. merkitsevät hyvin positiivista tekijää kokonaisuutena. Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hanke Lieksan ja toisessa vaiheessa Pielisen Karjalan yhteismetsän synnyttämiseksi on tästä merkittävä tekijä. Paikallis-seudullisten yhteismetsien vahvistamiseksi valtion metsien siirtyminen niihin vahvistaisi maamme laita-alueiden luontaisten voimavarojen varaan rakentuvan tuotannollisen toiminnan vahvistamista. Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Lieksan kaupunki valmistelevat hankesuunnitelmaa laajan alueellisen yhteismetsän toteuttamiseksi vahvistamaan osaltaan alueen metsäklusterin toimintaedellytyksiä. Kolin bioakatemian kansainvälistäminen Lieksan kaupunki on järjestänyt Kolin puuakatemian kolmesti ja vuonna 2014 Lieksan Teollisuuskylä Oy toimi järjestäjänä. Vuoden 2014 puuakatemian päättämisen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi järjestää vuonna 2015 ensimmäisen kerran tapahtuma kansainvälisenä. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallituksen päätöksen mukaisesti yhtiö valmistelee vuoden 2015 kansainvälisen Lieksan bioakatemia tapahtuman hankesuunnitelmaa ja budjettia. Kasvuyritystoiminnan edellytysten luominen Maamme tarvitsee merkittävässä määrin uusia kasvuyrityksiä. Nämä tarvitsevat niiden kasvua tukevat toimintaedellytykset. Pääsääntöisesti toimintaedellytyksistä ja niiden vahvistamisesta vastuu on julkisella sektorilla ts. kunnilla ja kaupungeilla. Maakunnan kehittämisraha on poistettu ja toinen osin siihen verrattavissa oleva instrumentti rakennemuutosraha samoin. Lisäksi työllisyysperusteinen investointituki on poistunut.

8 Lisäksi kuntien ja kaupunkien toimintaa vaikeutetaan mm kasvuyritysten toimintaedellytysten osalla ns. suuryritysklausuulilla, jonka mukaan niiden omistamat tilayhtiöt luetaan suuryrityksiksi ja sen mukaisesti kehittämistukien kohdistaminen niiden hankkeisiin ratkaistaan tällä perusteella. Aiemmin ratkaisevana tekijänä on ollut tiloihin sijoittuvan yrityksen määritys. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan uusimuotoinen kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdistettu tukielementti, joka sisältää mm em. tukien positiiviset osatekijät. Pielisen vesistömatkailun kehittäminen -entinen teksti käy sinällään, ellei jotain merkittävää konkreettista ole ilmaantunut Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuudensähköistäminen ja liikenteen kehittäminen Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen on entistä tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha-ja kartonkiteollisuuden sekä Kevätniemen vahvistamisen myötä syntyvän bioklusterikeskittymän tarpeita ja edelleen Nurmeksen sahan ja kyllästämön sekä taloteollisuuden tarpeita. Raidekuljetuksilla tuotteet kulkevat suoraan vientisatamiin. Sähköistämisen myötä myös Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöliikenne hoidetaan kiskobussilla. Henkilöjunayhteyden avaaminen Kontiomäelle tulee arvioida uudelleen. Tällöin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Tämä kokonaisuus palvelisi nykyistä paremmin matkailuelinkeinon tarpeita. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Lieksan keskustan alueen toimitilajärjestelyt sivistys- ja sosiaalitoimen osalta Moisionkadun koulun (yläkouluopetus) ns. uuden puolen peruskorjaus on pohjana sivistys- ja sosiaalitoimen laajemmalle tilajärjestelylle. Peruskorjattuun Moisionkadun kouluun siirtyvät sekä Lieksan lukio että Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Lukion siirtyminen Keskuskoulun tiloista Moisionkadun koululle mahdollistaa alakouluopetuksen rakenteen tiivistämisen. Lukion siirtyminen fyysisesti samoihin tiloihin yläkouluopetuksen kanssa on perusteltua mm. yhteisten opettajien takia. Pielisen Karjalan musiikkiopiston nykyiset tilat sijaitsevat Lieksan terveyskeskuksen vieressä. Musiikkiopiston siirtyminen samoihin tiloihin yläkoulu- ja lukio-opetuksen kanssa tiivistää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja tehostaa tilojen käyttöä. Se myös mahdollistaa kaupungin sosiaalitoimen hallinnon ja keskeisten palveluiden siirtymisen terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Tämä tilaratkaisu tukee sosiaali- ja terveystoimen integraatiota.

9 Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta Ahvenisentien risteykseen asti. Maantien 518 (Ahvenisentie) kunnostaminen välillä Eno kantatie 73 risteys Tieosuus on erittäin vilkkaasti liikennöity, luonnonkaunis tieosuus. Tieosuuden matkailullinen merkitys on suuri. Tieosuudella on runsaasti henkilö ja tavaraliikennettä. Nyt tieosuus on erittäin heikkokuntoinen. Tieosuudella noudatetaan ajoittain 60 km/tunti nopeusrajoitusta. Tilapäisesti tieosuudella tehdään pintapaikkauksia, jotka eivät näytä kestävän. Tien nykyinen kunto on sellainen, että liikenneturvallisuus selvästi vaarantuu ja tien käytettävyys heikkenee. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti. Virtakutuisten kalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien turvaaminen Lieksanjoessa Järvilohen alkuperäisiä vaellusalueita Suomessa ovat olleet Pielinen ja Saimaa. Lieksanjoessa sijainneet Pielisen järvilohen lisääntymisalueet tuhoutuivat 1960-luvun alussa Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten valmistuttua. Voimalaitosrakentamisen myötä Pielisen alkuperäinen järvilohikanta menetettiin ja samalla myös järvitaimenen nousu sen Lieksanjoessa sijainneille lisääntymisalueille estyi. Järvilohi on nykyään luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi. Järvilohen ja taimenen osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi Lieksanjoella on tehty määrätietoisesti töitä luvun alusta saakka. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailullisesti tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat.

10 Pelkästään viljelyn ja istutusten avulla järvilohikantoja ei voida ylläpitää elinkelpoisina, vaan lajin luontainen lisääntyminen on mahdollistettava. Jotta järvilohen ja -taimenen nousu Lieksanjoen kunnostetuille lisääntymisalueille on tulevaisuudessa mahdollista, on Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitokset ohittavien kalateiden suunnittelu käynnistettävä ja kalatiet rakennettava. Uhanalaisten lohikalojen lisäksi kalatiet mahdollistavat myös muiden kalalajien, kuten siian liikkumisen voimalaitospatojen ohi. Lieksanjoen merkitys sisävesien vaelluskalojen luonnollisena lisääntymisalueena on tunnustettu valtakunnallisella tasolla; Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Lieksanjoki on myös valmisteilla olevassa Vuoksen vesistön taimenkantojen toimenpideohjelmassa yksi neljästä kärkikohteesta. Kantatie 73 luokituksen nostaminen Suomen tieverkko jaetaan runkoteihin, valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Joensuu Lieksa Nurmes välinen kantatie 73 on alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta erittäin tärkeä. Yhteys on tyydyttävässä kunnossa välillä Joensuu Uimaharju. Välillä Uimaharju Lieksa Nurmes kantatien kunto vaihtelee paljon. Kantatie on vilkkaasti liikennöity. Kantatien vaikutusalue on Pielisen ja valtakunnan rajan välissä. Tien vaikutuspiirissä on runsaasti teollisuutta ja asukkaita laskutavasta riippuen Myös matkailuun liittyvä liikennöinti on runsasta ja kasvavaa. Väli Lieksa Nurmes on osa tunnettua Runon ja Rajan Tien matkailureittiä. Tien käytön ja käytettävyyden näkökulmasta olisi selkeää ja perusteltua nostaa tieosuuden status valtatieksi.

HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON

HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT

SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA

Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET Kaupunkiseudun kuntien lausunnot KANGASALA Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakenteellisen muutoksen tuki

Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot