HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen
|
|
- Aimo Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Lisäksi se mahdollistaa kasvavan yhteistyön Karjalan tasavallan pohjoisten alueiden metsätalouden kehittämiselle yhteistyössä suomalaisen osapuolen kanssa. Metsätalouden kehittämisen lisäksi se tarjoaa ryhmäkohtaisen suomalais-venäläisen luontomatkailun, myös kansainvälisen, kehittämiselle merkittäviä mahdollisuuksia. Karjalan tasavallan erämaiden Vienan Karjala mukaan luettuna avautuminen mahdollistuu myös sitä kautta kansainväliselle matkailulle Valtion yhteispalveluiden kehittäminen Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä korvataan yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 ( tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua on otettava huomioon myös kuntarakenneuudistuksen vaikutukset. Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia. Toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Kustannusten jaossa tulee perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Kunta-valtioyhdistelmän ohella tulee tarkasteluun yhteispalvelupisteiden toteutuksessa ottaa myös avoimen sektorin toimijoiden mukaan tuleminen. Erityisesti eriasteisesti maksullisten palveluiden hoitamisessa tulevaisuudessa. Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle tarjoaa yhden merkittävän kehittämismahdollisuuden. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat uudentyyppistä ei-paikkasidonnaisen palvelukeskuksen kokeilua. Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan.
2 Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttamista esimerkiksi kokeiluluonteisesti maamme laitaalueiden kunnissa, joissa on vapaa-ajanasutusta merkittävästi, on perusteltua. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisumalli merkitsee todellista vastaantuloa. Hankkeen tulee olla maakunnan yhteinen hanke, jonka valmistelussa Lieksan kaupunki on valmis olemaan vetäjänä. Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. lisääntyvä rakennustarvike-ja tukkukauppaa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittamistoimenpiteet. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, osin etuajassa. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteuttamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee investointihanketta myös logistiikan ja turvallisuuden parantamiseksi. Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa osaltaan matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitusta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoitteena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä. Koli Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielisen matkailullista hyödyntämistä voidaan vahvistaa merkittävästi. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailun kasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliikennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan.
3 Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 (????) lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu euroa. Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myönteisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin matkustajaa, kun vuonna 2011 matkustajia oli Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat vähemmän kuin useimmilla muilla maakuntalentoasemilla. Alkuvuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti. Liikenne-ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaverkostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuri pitää uudistaa kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi. Lentoasemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Maakunnan elinkeinoelämän ja samalla lentoaseman vahvistumisen näkökulmasta monipuolisen yrityskeskittymän/-keskuksen sijoittaminen sen läheisyyteen tulee molempia tavoitteita. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, jotka tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Myös lentoasemalle johtavan tien kehittäminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava maakunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laadittiin lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistui Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille koko maakunnan elinkeinoelämän näkökulmasta. Matkailun näkökulmasta lisäkapasiteetin synnyttämisessä Kolin ja Ruunaan alueilla on erityinen merkitys. Seutukaupunkipilotit Työ-ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä.
4 Lieksan Teollisuuskylä Oy koordinoi Rauman kaupungin hallinnoiman PK-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin alateemaa 4, Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta-ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on vetovastuu myös Alateema 4:n Global-seutuportaali hankkeessa jossa mukana ovat Keti Oy ja Outokummunteollisuuskylä Oy. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana myös Arktisuus pilotissa jota hallinnoi Kemin kaupungin Digipolis Oy sekä Rakennemuutospilotissa jota hallinnoi Salon kaupunki. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset. Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin vahvistaminen Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa niillä on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide, infrastruktuurin rakentaminen) edistää biojalostamon ja metsäklusteria palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä vahvistaa alueen vetovoimaa myös synergisen ja sitä tukevan toiminnan sijoittumiseksi sinne. Kunnallistekniikan, tiestön ja infrastruktuurin rahoituksessa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkisia resursseja. Kevätniemen alueen toimintojen vahvistamiseksi Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut kehittämisohjelman, jonka ensimmäinen vaihe on tavoite käynnistää ja toteuttaa vv:na Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat:
5 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski-ja Pielisen- Karjalassa ml. Venäjän puu 3) pyrölyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut. Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Kevätniemen vahvistamiseen kohdistuvan kehittämishankkeen suunnitelmaa ja kustannusarviota. Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan on 1,5 milj. euroa vuodessa. Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä-ja Pohjois-Suomen PK-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten PK-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Jotta teollisuutemme pääsee naapurimaan teollisuuden kanssa samaan asemaan, tulee Ruotsin mallin mukainen kuljetustuki ottaa käyttöön myös Suomessa. Rakennemuutostoimenpiteiden uudistaminen TEM on käynnistänyt oman sisäisen selvitystyön rakennemuutoksen työkalujen kehittämiseksi. Seutukaupunkiverkoston TEM-piloteissa on rakennemuutospilotti, jonka vetovastuu on Salon kaupungille ja jossa Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat mukana. Perinteisesti kaupungit / kunnat / seutukunnat ja nyttemmin myös rajatut toimialat on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden kohteiksi. Rakennemuutostilanteiden hallitsemiseksi on perusteltua tarkastella rakennemuutosta laajemmin. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy ovat toteuttamassa kaupunkikohtaista kolmen osa-alueen rakennemuutospilottia samaan aikaan kuin seutukaupunkiverkoston rakennemuutospilotin muut mukana olevat seutukaupungit tekevät vastaavaa työtä. TEM:n uusien rakennemuutostyökalujen valmistelussa seutukaupunkien rakennemuutospilotin työ tulee ottaa vakavasti huomioon ja sitä työtä pilotin työssä myös tukea. Rakennemuutospilotissa valmistellaan esityksiä TEM:n valmistelutyöhön rakennemuutoslainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden uudistamiseksi. Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Kolin Luontokeskus Ukon ja sen vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa.
6 Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpö putkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pielisen säännöstelyn kehittäminen Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä-ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen , jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi. Kelan yhteyskeskuksen laajentaminen Lieksan Teollisuuskylässä toimiva Kelan yhteyskeskus on yksi viidestä koko maassa ja sieltä johdetaan koko yhteyskeskusverkostoa. Kelan intressissä on sähköisten palveluiden laajentaminen, on loogista, että laajentaminen toteutetaan olemassa olevien kautta ja Lieksan näkökulmasta johtavan yhteyskeskuksen laajennuksena ensimmäisenä. Tätä tukee myös yhteispalveluyksikön sijainti Lieksassa ja mm toimeentuloasioiden siirtyminen kunnilta Kelalle. Tarvittavat puitteet Lieksan Teollisuuskylä Oy pystyy huolehtimaan kuten aiemminkin ja koulutetun, osaavan työvoiman saaminen on onnistunut tähänkin saakka paikkakunnalla.
7 Seutukaupunkien monikerroskampuspilotit Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti hyvin selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella, ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkaukset ovat johtaneet maakuntakeskuskeskittymiseen. Samoin on tapahtunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tuloksena tästä kehityksestä on seutukaupungeissa ollut paikallisesti tapahtuvan osaamispääoman vahvistamisen jatkuvat heikkenemismahdollisuudet. Seutukaupunkien PK-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen pilotissa on Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimesta valmisteltu ns. monikerroskampus malli. Tähän malliin perustuen OKM:n tuella on syntynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima valtakunnallinen pilottihanke, jossa on mukana 8 seutukaupunkia ja tavoitteena monikerroskampusmalliin perustuvalla räätälöidyllä toteutuksella vahvistaa hyvin merkittävästi kyseisten seutukaupunkien elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen aina kansainväliseen yliopisto-opetukseen saakka. Hankkeen ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma ja budjetti valmistuvat marraskuussa 2014 ja rahoitushakemus jätetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle joulukuun alussa Yhteismetsien perustaminen metsäklusterin vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan metsäklusterin ja sen vahvistamisen näkökulmasta yhteismetsät tarjoavat yhden erinomaisen kilpailutekijän. Niiden myötä tulevat hyödyt, metsäomaisuuden hoito, metsälogistiikan vahvistaminen, tasainen puuvirta teollisuudelle jne. merkitsevät hyvin positiivista tekijää kokonaisuutena. Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hanke Lieksan ja toisessa vaiheessa Pielisen Karjalan yhteismetsän synnyttämiseksi on tästä merkittävä tekijä. Paikallis-seudullisten yhteismetsien vahvistamiseksi valtion metsien siirtyminen niihin vahvistaisi maamme laita-alueiden luontaisten voimavarojen varaan rakentuvan tuotannollisen toiminnan vahvistamista. Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Lieksan kaupunki valmistelevat hankesuunnitelmaa laajan alueellisen yhteismetsän toteuttamiseksi vahvistamaan osaltaan alueen metsäklusterin toimintaedellytyksiä. Kolin bioakatemian kansainvälistäminen Lieksan kaupunki on järjestänyt Kolin puuakatemian kolmesti ja vuonna 2014 Lieksan Teollisuuskylä Oy toimi järjestäjänä. Vuoden 2014 puuakatemian päättämisen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi järjestää vuonna 2015 ensimmäisen kerran tapahtuma kansainvälisenä. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallituksen päätöksen mukaisesti yhtiö valmistelee vuoden 2015 kansainvälisen Lieksan bioakatemia tapahtuman hankesuunnitelmaa ja budjettia. Kasvuyritystoiminnan edellytysten luominen Maamme tarvitsee merkittävässä määrin uusia kasvuyrityksiä. Nämä tarvitsevat niiden kasvua tukevat toimintaedellytykset. Pääsääntöisesti toimintaedellytyksistä ja niiden vahvistamisesta vastuu on julkisella sektorilla ts. kunnilla ja kaupungeilla. Maakunnan kehittämisraha on poistettu ja toinen osin siihen verrattavissa oleva instrumentti rakennemuutosraha samoin. Lisäksi työllisyysperusteinen investointituki on poistunut.
8 Lisäksi kuntien ja kaupunkien toimintaa vaikeutetaan mm kasvuyritysten toimintaedellytysten osalla ns. suuryritysklausuulilla, jonka mukaan niiden omistamat tilayhtiöt luetaan suuryrityksiksi ja sen mukaisesti kehittämistukien kohdistaminen niiden hankkeisiin ratkaistaan tällä perusteella. Aiemmin ratkaisevana tekijänä on ollut tiloihin sijoittuvan yrityksen määritys. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan uusimuotoinen kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdistettu tukielementti, joka sisältää mm em. tukien positiiviset osatekijät. Pielisen vesistömatkailun kehittäminen -entinen teksti käy sinällään, ellei jotain merkittävää konkreettista ole ilmaantunut Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuudensähköistäminen ja liikenteen kehittäminen Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen on entistä tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha-ja kartonkiteollisuuden sekä Kevätniemen vahvistamisen myötä syntyvän bioklusterikeskittymän tarpeita ja edelleen Nurmeksen sahan ja kyllästämön sekä taloteollisuuden tarpeita. Raidekuljetuksilla tuotteet kulkevat suoraan vientisatamiin. Sähköistämisen myötä myös Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöliikenne hoidetaan kiskobussilla. Henkilöjunayhteyden avaaminen Kontiomäelle tulee arvioida uudelleen. Tällöin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Tämä kokonaisuus palvelisi nykyistä paremmin matkailuelinkeinon tarpeita. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Lieksan keskustan alueen toimitilajärjestelyt sivistys- ja sosiaalitoimen osalta Moisionkadun koulun (yläkouluopetus) ns. uuden puolen peruskorjaus on pohjana sivistys- ja sosiaalitoimen laajemmalle tilajärjestelylle. Peruskorjattuun Moisionkadun kouluun siirtyvät sekä Lieksan lukio että Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Lukion siirtyminen Keskuskoulun tiloista Moisionkadun koululle mahdollistaa alakouluopetuksen rakenteen tiivistämisen. Lukion siirtyminen fyysisesti samoihin tiloihin yläkouluopetuksen kanssa on perusteltua mm. yhteisten opettajien takia. Pielisen Karjalan musiikkiopiston nykyiset tilat sijaitsevat Lieksan terveyskeskuksen vieressä. Musiikkiopiston siirtyminen samoihin tiloihin yläkoulu- ja lukio-opetuksen kanssa tiivistää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja tehostaa tilojen käyttöä. Se myös mahdollistaa kaupungin sosiaalitoimen hallinnon ja keskeisten palveluiden siirtymisen terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Tämä tilaratkaisu tukee sosiaali- ja terveystoimen integraatiota.
9 Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta Ahvenisentien risteykseen asti. Maantien 518 (Ahvenisentie) kunnostaminen välillä Eno kantatie 73 risteys Tieosuus on erittäin vilkkaasti liikennöity, luonnonkaunis tieosuus. Tieosuuden matkailullinen merkitys on suuri. Tieosuudella on runsaasti henkilö ja tavaraliikennettä. Nyt tieosuus on erittäin heikkokuntoinen. Tieosuudella noudatetaan ajoittain 60 km/tunti nopeusrajoitusta. Tilapäisesti tieosuudella tehdään pintapaikkauksia, jotka eivät näytä kestävän. Tien nykyinen kunto on sellainen, että liikenneturvallisuus selvästi vaarantuu ja tien käytettävyys heikkenee. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti. Virtakutuisten kalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien turvaaminen Lieksanjoessa Järvilohen alkuperäisiä vaellusalueita Suomessa ovat olleet Pielinen ja Saimaa. Lieksanjoessa sijainneet Pielisen järvilohen lisääntymisalueet tuhoutuivat 1960-luvun alussa Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten valmistuttua. Voimalaitosrakentamisen myötä Pielisen alkuperäinen järvilohikanta menetettiin ja samalla myös järvitaimenen nousu sen Lieksanjoessa sijainneille lisääntymisalueille estyi. Järvilohi on nykyään luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi. Järvilohen ja taimenen osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi Lieksanjoella on tehty määrätietoisesti töitä luvun alusta saakka. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailullisesti tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat.
10 Pelkästään viljelyn ja istutusten avulla järvilohikantoja ei voida ylläpitää elinkelpoisina, vaan lajin luontainen lisääntyminen on mahdollistettava. Jotta järvilohen ja -taimenen nousu Lieksanjoen kunnostetuille lisääntymisalueille on tulevaisuudessa mahdollista, on Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitokset ohittavien kalateiden suunnittelu käynnistettävä ja kalatiet rakennettava. Uhanalaisten lohikalojen lisäksi kalatiet mahdollistavat myös muiden kalalajien, kuten siian liikkumisen voimalaitospatojen ohi. Lieksanjoen merkitys sisävesien vaelluskalojen luonnollisena lisääntymisalueena on tunnustettu valtakunnallisella tasolla; Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Lieksanjoki on myös valmisteilla olevassa Vuoksen vesistön taimenkantojen toimenpideohjelmassa yksi neljästä kärkikohteesta. Kantatie 73 luokituksen nostaminen Suomen tieverkko jaetaan runkoteihin, valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Joensuu Lieksa Nurmes välinen kantatie 73 on alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta erittäin tärkeä. Yhteys on tyydyttävässä kunnossa välillä Joensuu Uimaharju. Välillä Uimaharju Lieksa Nurmes kantatien kunto vaihtelee paljon. Kantatie on vilkkaasti liikennöity. Kantatien vaikutusalue on Pielisen ja valtakunnan rajan välissä. Tien vaikutuspiirissä on runsaasti teollisuutta ja asukkaita laskutavasta riippuen Myös matkailuun liittyvä liikennöinti on runsasta ja kasvavaa. Väli Lieksa Nurmes on osa tunnettua Runon ja Rajan Tien matkailureittiä. Tien käytön ja käytettävyyden näkökulmasta olisi selkeää ja perusteltua nostaa tieosuuden status valtatieksi.
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen
LisätiedotPK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti
PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa
LisätiedotHANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotPohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet. Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala 2019 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet
LisätiedotKiteen Puhokseen. KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY
SIJ O I T U Kiteen Puhokseen KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY www.keti.fi TEOLLISUUSTILOJA Lastulevytehtaan entiset tilat Puhoksessa: peruslevyhalli, viimeistelyhalli, MEL-halli, tuotevarastohalli, keskusvarasto,
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotSoinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke
1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotKäyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)
Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen
LisätiedotHankkeen keskeiset tavoitteet
Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotKärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotVakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen
Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotTERVETULOA JOENSUUHUN!
TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT
SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5.
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotTahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA
Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotLaadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotTerminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto
Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja
LisätiedotHenkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla
Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotLohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotPirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa
Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset. Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Miten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari 9.6.2010 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Paikallishallinnon muutos Kuntarakenteen ja palvelurakenteen ja kanavien
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotKotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella
Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
Lisätiedot