KAJAANIN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Tarkastuslautakunta

2 SISÄLTÖ 1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus VUODEN 2013 SUOSITUSTEN SEURANTA KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ TALOUS TOIMIALAT Kaupunginhallituksen toimiala Ympäristötekninen toimiala Muut toimialat INVESTOINNIT LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA MUITA HAVAINTOJA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. KIITOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ALLEKIRJOITUKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakuntaan on valittu vuosiksi : Tolonen Markku pj. Kerkelä Tommi Hynynen Evelyn varapj. Karvinen Marita Ahlqvist Pertti jäsen Niva Teemu Mikkonen Ritva jäsen Immonen Tyyne Sistonen Toivo jäsen Haverinen Risto Lautakunnan sihteerinä on toiminut hallintosuunnittelija Taina Juntunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on pitänyt kertomusvuonna 2014 kahdeksan kokousta ja käsitellyt 60 asiaa. Kokouksissa on tavattu toimialojen johtavia viranhaltijoita sekä käsitelty tilintarkastajan raportointia ja arviointikohteita. Lisäksi lautakunta on kokoontunut 3 kertaa vuonna 2015 arviointikertomuksen laadintaa varten. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet keväällä (koko lautakunta) sekä syksyllä (kaksi jäsentä) tarkastuslautakunnille tarkoitettuun ulkopuoliseen koulutukseen. Arvioinnin painopistealueiksi on tarkastuslautakunnan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti valittu kaupunginhallitus tulosalue, kunnallistekniikka -tulosalue, Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos sekä yhtiöistä Loiste Energia Oy ja Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari. Tarkastuslautakunnan jäsen Toivo Sistonen ei ole osallistunut Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitosta koskevien asioiden arviointiin, koska hän on koulutusliikelaitoksen puheenjohtajana ilmoittanut esteellisyytensä asiassa. 1.3 Tilintarkastus Kaupunginvaltuusto on , 26, valinnut Kajaanin kaupungin vuosien hallinnon ja talouden sekä kaupungin tytäryhtiöiden tilintarkastuksen suorittajaksi JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n. Vastuullisena 3

4 tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Antti Kääriäinen sekä hänen varahenkilönään saakka JHTT, KHT Marko Paasovaara ja alkaen JHTT, KHT Katri Hokkanen. Tilintarkastuksen laajuus on sopimuksen mukaisesti 82 tarkastuspäivää vuodessa sisältäen kunnan, EU-hankkeiden ja tytäryhtiöiden tarkastuksen. Tilintarkastajat ovat raportoineet havainnoistaan tarkastuslautakunnalle tarkastusvuoden aikana kolme kertaa. Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan yhteisesti omistaman Loiste Energia Oy:n tilintarkastuksen on hoitanut edellä mainittu yhtiö erillisen sopimuksen perusteella. 2 VUODEN 2013 SUOSITUSTEN SEURANTA Lautakunta kiinnitti huomiota, käsitellessään vuoden 2013 arviointikertomusta, kehityskeskusteluiden käyntiasteeseen. Kehityskeskustelut tulisi käydä sataprosenttisesti. Ongelmallista kehityskeskusteluiden käynti on ollut mm. isoissa kouluissa, joissa yksi henkilö kävisi kehityskeskustelut useiden kymmenien alaistensa kanssa. Ratkaisuksi on esitetty ryhmäkeskusteluita ja tarvittaessa henkilökohtaisia keskusteluita. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin hallinto on tarkastuslautakunnan tavoin kiinnittänyt huomiota yhtiön vuokrausasteen kehittymiseen. Yhtiölle on laadittu kiinteistöstrategia, jolla pyritään vähentämään kiinteistökantaa joko realisoimalla tai tarvittaessa purkamalla rakennuksia, jotta kiinteistökanta saadaan sopeutettua vuokra-asuntojen kysyntään. Tarkastuslautakunta käsitteli kouluterveyskyselyn tuloksia ja suositti kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteistyön laajentamista myös toisen asteen opiskelijoihin. Yhteistyö on jo aloitettu ja se on laajennettu koskemaan myös perhepalveluita. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty, oppilashuollon suunnitelmat on laadittu yhteistyössä, ja opiskelijahuollon kehittämisryhmä koordinoi oppilaitosten opiskelijahuoltotyötä, seuraa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittymistä ja opiskelun keskeyttämisiä. Toisen asteen koulutuksessa työ näkyy siinä, että koulutuksen loppuun saattaminen on Kainuussa maan parasta tasoa. Työllisyydenhoidon riittävät resurssi edellyttäisivät saadun selvityksen mukaan kaupungilta suurempaa taloudellista panostusta työllistämiseen ja toisaalta kaupungin tulosyksilöiltä mahdollisuutta, halua ja kykyä työ- ja työkokeilumahdollisuuksia sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja pitkäaikaistyöttömille ja nuorille työttömille. Kainuun ELY-keskus ei ole pystynyt myöntämään yhdistysten tarvitsemaa avustusmäärärahaa, mikä vaikuttaa 4

5 palkkatukipaikkojen vähenemiseen myös yhdistyksissä. Työllisyydenhoidon kuntakokeiluhanke on luonut edellytyksiä vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksiin päästä oikeiden aktiivitoimenpiteiden ja palveluiden piiriin. Kajaanin varhaiskasvatuspalveluissa on vastattu palvelutarpeeseen ottamalla käyttöön uusi Seminaarin päiväkoti. Palvelutarpeen ei katsota vähenevän uuden varhaiskasvatuslain voimaantulon myötä. Kassatoimintojen ohjeistus on valmisteltu yhtenäistämään käytäntöjä kaikissa kassoja käsittelevissä toimipisteissä. Lautakunta kiinnitti huomiota yhtenäisen ohjeistuksen puuttumiseen. 3 KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Kajaanin kaupungin strategisina tavoitteina ovat vuonna 2014 olleet hyvinvoivat kuntalaiset, vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue, aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu, prosessien jatkuva parantaminen, tilojen käytön tehostaminen sekä yhteistyö lisääminen. Kaupungin aiempi elinkeinostrategia uudistettiin kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy vahvistivat asemaansa, ja uhkat niiden itsenäisen toiminnan jatkumiseen väistyivät. Kaupunkirakenteen kehittämistä varten toteutettiin maanvaihto UPM-Kymmene Oy:n kanssa. Uusi vesiliikuntakeskus sekä asemansa vakiinnuttaneet kulttuuritapahtumat vaikuttivat kuntalaisten hyvinvointiin sekä alueen matkailuun ja vetovoimaan. Kaupunkistrategian toteutuminen, TP 2014, s Tarkastuslautakunta toteaa, että yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa on edistytty. 4 HENKILÖSTÖ Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelman mukaan tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava johtaminen. Henkilöstöohjelma 5

6 sisältää myös työhyvinvointiin liittyvät asiat, ja uutena osiona henkilöstösuunnittelun ja aktiivisen tuen työssä jatkamiseen työkyvyn alentuessa. Henkilöstökulut v ovat kokonaisuudessaan edellistä vuotta pienemmät. Peruskaupungin (ilman liikelaitoksia) henkilöstökulut ovat kuitenkin lisääntyneet 1,7 milj. euroa vuodesta 2013 vuoteen 2014; kasvua 1,8 % (henkilöstöraportti, s ). Henkilöstökuluihin vaikuttaneita muutoksia ovat muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen sekä Kajaanin Mamselli liikelaitoksen toimintojen laajentuminen. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen henkilöstökulut vähenivät 1,2 miljoonaa euroa vuodesta 2013 toteutettujen saneerausten johdosta. Organisaatiomuutokset, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstömääriin, ilmenevät tilinpäätöksen 2014 sivulta 24. Kajaanin kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstökulut vuosina : Koulutusliikelaitos siirtyi kaupungille v ja ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin v Koulutusliikelaitoksen henkilöstökulut, 24,9 milj. euroa, ovat 26 % koko kaupungin yhteenlasketuista henkilöstökuluista. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan toteutuneet organisaatiomuutokset ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Sairauspoissaoloja Kajaanin kaupungilla oli vuonna 2014 henkilötyövuotta kohden 10,1 päivää (11,9 pv/ v. 2013). Henkilöstön ikärakenne ei selitä kokonaan sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolot kasvoivat valtakunnallisesti 2000-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,6 päivää työntekijää kohden. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä (Lähde: TTL, Kunta10- tutkimus). Tarkastuslautakunta toteaa, että kestoltaan 1 3 päivän sairauslomat ovat entisestään lisääntyneet. Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisesti esimiesten tulee kiinnittää tähän huomiota. 6

7 5 TALOUS Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä oli 5,2 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 90,3 miljoonaan euroa). Koko kaupunkikonsernin tulos oli 7,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämäiseen tulokseen vuonna 2014 ovat vaikuttaneet verotulojen ylittyminen (0,1 milj. euroa), valtionosuuksien ylittyminen (0,8 milj. euroa), rahoitustuotot (6,8 milj. euroa), henkilöstökulujen alittuminen (2,3 milj. euroa) sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuoltokuntayhtymän palautus (5,2 milj. euroa). Toimintatuotot (27,6 milj. euroa) vähentyivät edellisestä vuodesta 1 milj. euroa eli 3,6 %. Myyntituotot vähentyivät 1,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Suurin lasku on ollut muissa liiketoiminnan tuotoissa, kotikuntakorvauksissa ja muissa myyntituotoissa. Maksutuotot kasvoivat 10,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos on ollut opetus- ja kulttuuritoimen maksuissa. Muut tuet ja avustukset kasvoivat 9,4 %, joista suurimmat erät olivat aktivoidut tuet ja avustukset sekä työllistämistuki. Toimintakulut (223 milj. euroa) kasvoivat 5 milj. euroa eli 2,3 %. Tämän johdosta toimintakate heikkeni 5,7 milj. euroa eli 3,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Verotulot ovat vuonna 2014 olleet 137,1 milj. euroa, eli 1,8 milj. euroa (1,4 %) edellisvuotta enemmän ja euroa talousarviota enemmän. Valtionosuudet olivat yhteensä 63,7 milj. euroa, eli euroa edellisvuotta enemmän ja euroa talousarviota enemmän. Tulos on saavutettu 1,26 %-yksikköä korkeammalla tuloveroprosentilla verrattuna koko maan painotettuun keskimääräiseen tuloveroprosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty peruskaupungin toimintakatteen muutos v verrattuna saman kokoluokan kuntiin : Kajaanin kaupunki Muutos, Muutos-% 5,36 4,37 2,02 3,04 Toimintakate, /as Kunnat asukasta

8 Peruskaupungin vuosikate on ollut 12,3 milj. euroa, eli 325 euroa asukasta kohden, mikä on paremmin kuin samankokoisissa kunnissa vuonna Vakavaraisuutta voidaan mitata muun muassa seuraavilla mittareilla: omavaraisuusaste %, lainat /asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus. Omavaraisuusaste kuvaa muun muassa kunnan kykyä suoriutua pitkän aikavälin sitoumuksistaan. Omavaraisuus on heikko, kun tunnusluku on alle 50 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja vuosina : KAUPUNKI lainakanta, milj. 61,7 63,3 77,0 75,0 65,9 K a i k k i lainat, /asukas omavaraisuusaste, % 59,2 56,6 51,5 61,5 64,9 KAUPUNKI+LIIKELAITOKSET lainakanta, milj. 68,4 71,5 82,0 82,0 73,0 lainat, /asukas t o i m i a l a t omavaraisuusaste, % 62,9 60,4 57,0 68,6 69,0 KAUPUNKIKONSERNI lainat, milj. 165,0 164,0 180,0 311,1 306,0 konsernilainat, /as omavaraisuusaste, % 46,9 46,9 45,7 32,9 34,1 suhteell. velkaantuneisuus, % j a 57,4 57,3 62,1 89,5 71,8 ASUKASLUKU Kaikki toimialat ja liikelaitokset teatteria lukuun ottamatta ylsivät budjetoitua parempaan tulokseen. Kaupungin maksuvalmius on hoidettu 10 miljoonan euron kassalimiitin turvin, ja konsernitilin käyttöönottoa voidaan pitää järkevänä ratkaisuna. Kassan riittävyys on ollut 3,6 pv, mutta kaikista velvoitteista on pystytty huolehtimaan. Keskimäärin kuntien kassavarat vastaavat 35 päivän kassamenoja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 2014). Konsernin lainanhoitokate on vuonna 2014 ollut 1,7, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Lainakantaa on pystytty vähentämään. 8

9 Investointien tulorahoitusprosentti on kasvanut edellisestä vuodesta, mikä johtuu investointimenojen vuosittaisesta vaihtelusta. Mittavat investoinnit vaikuttavat tulevina vuosina lainamäärän kasvuun, mm. Hauhola-Lehtikangas monitoimitalo. 6 TOIMIALAT 6.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen lisäksi keskushallinto, työllisyyden hoito ja maahanmuuttajapalvelut. Palveluiden ostot kasvoivat 1,8 %. Palveluiden ostoista suurin on sosiaali- ja terveyspalveluiden ostaminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä. Maksuosuus on noin puolet kaupungin budjetista. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuus kasvoi 1,7 %, vaikka maksuosuuteen kirjattiin yhteensä 5,2 milj. euron ylijäämien hyvitys. Taulukko 1. Kaupungin maksuosuudet Kainuun sote-kuntayhtymälle : Maksu Lisäys ed. vuoteen Kasvu- % /as , Työllisyyden hoito Kajaanin työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 18,3 % (vuoden 2013 lopussa 17,5 %). Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli yhteensä henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 735 ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 609 henkilöä. Toimintakertomuksen 2014 mukaan työllisyyden hoidon tavoitteet ovat toteutuneet lukuun ottamatta työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden kasvua edelliseen vuoteen verrattuna; tavoite on ollut +4,0 %, mutta toteuma on ollut +21 %. 9

10 Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuudet : Tarkastuslautakunta on huolissaan pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrien lisääntymisestä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan työllisyydenhoidon resursseja tulee lisätä. 6.2 Ympäristötekninen toimiala Ympäristötekninen toimiala ja erityisesti kunnallistekniikka tulosalue ovat olleet lautakunnan arvioinnin painopisteinä vuonna Lautakunta on tavannut kaupungininsinöörin ja teknisen johtajan, ja arviointi perustuu heidän raportointiinsa sekä toimintakertomuksesta saatavaan tietoon. FCG:n Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 kyselytutkimuksessa katuvalaistuksen arviointi Kajaanissa verrattuna kuntien parhaaseen ja heikompaan tulokseen oli keskimääräistä parempi (+0,18->0,33), sen sijaan keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys, asuinkatujen kunto ja lumenauraus kaduilla arvioitiin hieman heikommaksi (-0,05->-0.09). Lumenauraus jalankulku- ja pyöräteillä arvioitiin paremmaksi (+0.09) verrattuna kuntien parhaaseen ja heikoimpaan tulokseen. Kyselytutkimus on toteutettu syksyllä Ympäristöteknisen toimialan tavoitteista on jäänyt toteutumatta matkakeskuksen suunnittelu ja keskustaajaman osayleiskaavan nähtäville asettaminen resurssipulan vuoksi. Liikuntatoimen organisaatiomuutoksen toteuttaminen on siirtynyt. Muilta osin asetetut tavoitteet on saavutettu. Sisäisessä valvonnassa on tunnistettu hankintoihin liittyvät ongelmat, ja riskikartoituksissa on määritelty suurimmat riskit. 10

11 Tarkastuslautakunta edellyttää, että hankinnat suoritetaan tarjouskilpailujen perusteella ja hankintaohjeita noudatetaan. 6.3 Muut toimialat Sivistystoimialalle asetetut tavoitteet on saavutettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisen merkillepantavaa on yhteistyön tiivistyminen Kainuun Sote:n perhepalveluiden kanssa. Yksityisen päivähoidon palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto ei ole vielä toteutunut, mutta valmistelua jatketaan vuonna Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa saavutettu tulos 3,66 (asteikko 1 4) on hyvä. Sivistyslautakunnan tavoitteeksi asetettu vaihtoehtoisten palveluiden tuottamistapojen kehittäminen ei ole vielä edennyt, mutta työ jatkuu osana koko kaupunkiorganisaatiota koskevassa palveluohjelmassa. Kainuun pelastuslaitos toimialalle asetetut tavoitteet on saavutettu. 7 INVESTOINNIT Kajaanin kaupungin investointien nettototeuma vuonna 2014 oli 10,7 miljoonaa euroa (talousarviossa 11,0 milj. euroa). Merkittävimmät rakennusinvestoinnit olivat Kajaanin lukion ja kaupungintalon ruokalakeittiöiden peruskorjaus ja Hauhola- Lehtikangas koulukeskuksen suunnittelu. Kunnallistekniikan investoinnit on toteutettu pääasiallisesti yhdessä Kajaanin Vesi liikelaitoksen kanssa katujen ja vesihuollon saneerauksina. Rajavartioston alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja Koivukosken sillan 2. vaiheen toteuttaminen ajoittuivat vuodelle Rakennusinvestointien toteuma oli 3,5 milj. euroa (TA 4,9 milj. euroa). Tarkastuslautakunta toteaa, että viideksi vuodeksi eteenpäin tehtävän investointisuunnitelman avulla turvataan kaupungin omistaman rakennus- ja kunnallisteknisen omaisuuden toimivuus ja estetään korjausvelan kasvaminen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että tulevien suurien investointien osalta pysytään kustannusarviossa. 11

12 8 LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT Tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueina vuonna 2014 ovat liikelaitoksista olleet Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, joiden johtoa tarkastuslautakunta on tavannut tilikaudella. Tytäryhtiöistä lähemmin on tarkasteltu Loiste Oy:n, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin ja Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n toimintaa ja kaupunginvaltuuston niille asettamia tavoitteita. Tarkastuslautakunta toteaa, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. 9 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kuntakonsernissa toteutettu. Sisäinen valvonta tarkoittaa kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se kuuluu osana kunnan johtamisjärjestelmää ja on työväline, jonka avulla voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja niihin liittyviä riskejä. Vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kuuluu kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitus on asettanut riskienhallinnan johtoryhmän. Riskienhallintakoordinaattori on esitellyt tarkastuslautakunnalle aloittamaansa työtä, ja lautakunta on päättänyt seurata riskienhallintatyön etenemistä, mm. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta. Selonteko edellä mainittujen tehtävien hoitamisesta on annettu vuoden 2014 tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa (tilinpäätös 2014, s ). 12

13