Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjämalliksi

Transkriptio

1 Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjämalliksi Kuusankoski talo Pentti Rauhala

2 Selvityksen lähtökohdat Eduskunnan käsittelyssä olevat lakiesitykset, jotka koskevat lukio, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestämislupien uudistamista alkaen sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamista alkaen Lakiesitykset perustuvat hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätökseen sekä valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettyyn 260 miljoonan euron säästötavoitteeseen Opetus ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt ns. ammattiopistostrategialla edistämään alueellisten ja nykyistä vahvempien koulutusorganisaatioiden syntymistä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus muuttuu siten, että rahoituksesta 50 % määräytyy tutkintojen, niiden osasuoritusten ja vaikuttavuuden perusteella. Aikuiskoulutuksessa tämä osuus on 65 % rahoituksesta. Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen siitä, miten Kymenlaakson maakunnassa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakennetta tulisi kehittää vastaamaan uutta tilannetta alkaen.

3 Ammatillisen koulutuksen asema palvelukentällä (äänestys 1) Onko ensisijaisesti kunnallinen sivistyspalvelu? = koulu Tutkintojärjestelmien yhdenmukaistuminen nuorten ja aikuiskoulutuksessa, työelämälähtöisyyden korostuminen oppimisympäristöissä, rahoituksen muuttuminen suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvaksi Yhteistyö Tarve kytkeä kiinteämmin peruskouluun ja lukioon, nuorisotakuu, oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmat, kuntarahoitus 70 %, kuntauudistus Onko ensisijaisesti markkinatoimija työelämän palvelijana? Luontevin organisaatiomalli osakeyhtiö, kuten ammattikorkeakoulut

4 Esityksen jäsennys 1. Perustietoa maakunnan ammatillisesta koulutuksesta 2. Koulutustarjonnan muutosesitykset perusteluineen 3. Taloudellisten edellytysten tarkastelu 4. Järjestämisverkon kokoamisvaihtoehdot 5. Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjämalliksi

5 Opiskelijatyövuodet jaoiteltuna nuorten ja aikuiskoulutukseen Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa Sisältää kaiken koulutuksen Nuoret Aikuiset Yhteensä Ekami Harju Kvlakk KSAO Nuoret Aikuiset Yhteensä

6 22 Päijät Häme Pohjois Kymenlaakso 2202 omalta alueelta Etelä Karjala Itä Uusimaa Pk seutu Etelä Kymenlaakso 2242 omalta alueelta 59

7 18 Kuvio 5. Viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain Lähde: Vipunen/Tilastokeskus Kulttuuri Yht, kaupall Luonnont Tekn ja liikenne Luonnonvara Sote Marata Yhteensä

8 Viisi vuotta aiemmin valmistuneiden ( ) sijoittuminen vuosina Ekamin ja KSAO:n käsi ja taideteollisuuden sekä kone ja metallialan koulutuksessa (sisältää kaikki tutkinnot suoritustavasta riippumatta) Käsi ja Päätoimisia Työllisiä Päätoimisia Työttömiä Muu Ulkomailla Yhteensä taideteollisu us työllisiä opiskelevia opiskelijoita Ekami 15 44,1 8 23,5 % 1 3,0 % 5 14,7 % 5 14,7% 34 % KSAO 35 44, ,0 % 15 19,0 % 8 10,1 % 5 6,3 % 1 1,3 % 79 % Yhteensä 50 44, ,4 % 16 14,2 % 13 11,5 % 108,8 % 1 0,9 % 113 % Kone ja metalli Ekami 97 77,6 % 6 4,8 % 12 9,6 % 9 7,2 % % 125 KSAO 74 62,7 % 7 5,9 % 4 3,4 % 2823,7 % 5 4,3 % 118 Yhteensä ,3 % 13 5,3 % 16 6,6 % 3715,2 % 6 2,6 % 243

9 Luonnonvara alan koulutuskustannusten vertailu v Oppilaitos KSAO Anjala (90 opisk.) Harju (230 opiskelijaa) Hevosopisto Ypäjä (285 opiskelijaa Koko maan luonnonvara ala Opetus /opiskelija Kiinteistöt /opiskelija Majoitus ja opiskelijaruokailu /opiskelija Yhteiset toiminnat ja ylläpitohallinto /opisk. Kustannukset yhteensä /opiskelija

10 Koulutustarjonnan muutosehdotukset (äänestys 3) Opetus ja kulttuuriministeriö : järjestämisluvan hakijan tulee esittää suunnitelmansa perusteluineen, miten se aikoo profiloitua tutkinto ja tarvittaessa osaamisaluekohtaisesti haettujen koulutusalojen ja järjestämispaikkakuntien puitteissa Haminan käsi ja taideteollisuusalan (vaatetusala) lakkautetaan veneenrakentajaa lukuunottamatta. Perusteena työllistyminen, joka Kouvolassa selvästi parempaa. Haminaan tilalle lähihoitajakoulutusta. Kone ja metallitekniikan nuorten koulutus KSAO:sta Etelä Kymenlaakson ammattiopistoon. Perusteena parempi työllistyminen Etelä Kymenlaaksossa ja työpaikkojen suurempi määrä Etelä Kymenlaaksossa. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toiminta vahvemmin hitsausalan yrityspalvelua. Maatalousyrittäjäkoulutuksen siirto Anjalasta Harjuun. Perusteena pieni ryhmä kallein kiinteistökustannuksin Anjalassa. Uusiutuvan energian koulutusmahdollisuudet (BioSampo)Anjalassa tulisi kuitenkin turvata. Aikuiskoulutuksen työnjako Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen ja KSAO:n kesken: lähihoitaja KSAO:oon, muut päällekkäiset sovittava.

11 Miten vuoden 2013 ammatillisen koulutuksen rahoitus olisi jakautunut uusin perustein OKM:n mallilaskelman mukaan? Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tarkasteltu rahoitus on n. 20 % kokonaisrahoituksesta Oppilaitos Uusi rahoitus Nykyrahoitus Muutos euroa Muutos % Ekami Harju Kvlakk KSAO YHTEENSÄ

12 Etelä Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto

13 Etelä Kymenlaakson ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskim ,2 10,4 11,6 75,8 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut 29,6 1, ,5 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut Harjun oppimiskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskimäärin ,3 13,3 86,3 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut Kouvolan seudun ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin ,53,6 89,9 OKM TEM Hankerah

14 Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos % liikevaihdosta Ekami Harju Kvlakk KSAO Ekami 1,6 1,6 2,5 1, Harju 3,5 8,5 2,4 0,7 Kvlakk 0,8 0,7 2,4 2,3 4,2 4,8 4,4 KSAO 0,4 0,6 0,7 0,4

15 Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksi Ekami Harju KSAO Ekami 978, , , ,7057 Harju 948, , , ,0298 KSAO 988, , , ,5793

16 Arvio rahoitusleikkausten toteuttamismahdollisuuksista Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa (äänestys 2 ) Opetus ja kulttuuriministeriö : hakijan tulee esittää konkreettiset toimenpiteet, joilla se sopeuttaa toimintansa nykyistä pienempään resurssitasoon vuodesta 2017 lukien Toimenpide Säästövaikutus miljoonaa euroa Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen 3 Kolmannen [ vuoden koulutus 5 oppisopimuskoulutuksena 50 %:sti, hyväksilukujen ja näyttötutkintomallin tehostaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen Hallinto ja tukipalvelujen yhdistäminen ja 1 digitalisaation hyödyntäminen Muut toimenpiteet, mm. koulutuksen 2 keskittäminen YHTEENSÄ 11

17 Järjestämisverkon kokoamisvaihtoehdot 1) Neljä oppilaitosta maakunnallisen osakeyhtiön ylläpitämiksi oppilaitosten säilyessä erillisinä tulosyksikköinä, mutta työnjaoltaan tarkistettuina. 2) Muodostetaan kaksi järjestäjätahoa joko alueelliselta pohjalta (Etelä Kymenlaakso ja Kouvola) tai muodostetaan erillinen koko maakunnan kattava aikuiskoulutuksen järjestäjä (oy) ja erillinen nuorten koulutuksen järjestäjä sekin oy (= aikuiskoulutukseen erikoistunut järjestäjä OKM:n mallissa) 3) Muodostetaan kolme järjestäjätahoa siten, että se sisältää kohdan 2 sekä Harjun oppimiskeskuksen ja toisen valtakunnallisen hevostalouskouluttajan yhteisen osakeyhtiön (= erikoistunut koulutuksen järjestäjä OKM:n mallissa) 4) Nykyinen järjestäjäverkko ja tiivistyvät yhteistyörakenteet

18 Yhden maakunnallisen järjestäjän swot analyysi Keskeiset vahvuudet Helpottaa sopeutumista pienenevään valtionrahoitukseen, parantaa koulutuksen riskinkantokykyä ja ulkoistaa rahoitusriskit kuntaomistajalta (Kouvola) Maksimoi Kymenlaakson oman ammatillista koulutusta koskevan päätäntävallan ja mahdollisuudet saada kaikki halutut järjestämisluvat Mahdollistaa myös vapaan sivistystyön oppilaitosten ja lukioiden liittämisen samaan järjestäjäorganisaatioon Mahdollisuudet Valtakunnallinen kilpailukyky rahoituksesta paranee Säästöjen toteuttaminen kiinteistökustannuksissa ja yhteisissä palveluissa Kootumpi ja viestinnällisesti selkeämpi palvelukokonaisuus yrityksille ja opiskelijoille Keskeiset heikkoudet Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempi kuin näkemys yhteisistä eduista Ei varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti toteutettavana mallina Uhat Nykyisten järjestäjien päätäntävalta koettaisiin riittämättömäksi Seutukuntien kilpailu syö edut Yhteys lukiokoulutukseen heikkenee

19 Kahden alueellisen järjestäjän swot analyysi Keskeiset vahvuudet Olisi helpoimmin toteutettavissa oleva malli Säilyttäisi peruskunnan päätäntävallan vahvana Toteuttaisi osittain koko maakunnan kattavan järjestäjämallin taloudellista kantokykyä ja riskinkantokykyä koskevat tavoitteet Mahdollisuudet Niveltyisi kuntarakenneuudistukseen, jos Kotkan seutu yhdistyy yhdeksi kunnaksi Keskeiset heikkoudet Pienen maakunnan voimavarat hajotetaan kahteen kilpailevaan koulutuskeskittymään Turvaisi yhtä maakunnallista järjestäjää huonommin henkilöstön työllisyyden rahoitusleikkauksissa Uhat Maakunnan koulutuksen taantuminen Helsingin metropolialueen vetovoiman kasvaessa Voisi tukea kummankin kaupunkiseudun vahvempaa suuntautumista kohti Helsingin metropolialuetta

20 Erillisten nuorten ja aikuiskoulutusjärjestäjien swot analyysi Keskeiset vahvuudet Nykyistä vahvempi aikuiskoulutusjärjestäjä Ei tarvita erillisiä yhtiöitä markkinaperusteiseen koulutukseen (kilpailuneutraliteetti) Nuorten ja aikuiskoulutuksen erilaiset tarpeet ja toimintamallit voidaan ottaa paremmin huomioon Mahdollisuudet Yritysten täsmäkoulutustarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon Maakunnan ulkopuolisten aikuiskoulutusmarkkinoiden hyödyntäminen Keskeiset heikkoudet Nykyinen koulutuksen yhteishaku edellyttää, että nuorten koulutuksen järjestäjä pystyy ohjaamaan aikuishakijat näyttötutkintokoulutukseen Ei tue nuorten koulutuksen kehittymistä joustavammaksi ja osaamisperusteisemmaksi Johtaa resurssien päällekkäiseen käyttöön Uhat Laitostaa nuorten koulutusta eikä tue siirtymistä ympärivuotiseen koulutustarjontaan koko organisaatiossa Vahvistaa aikuiskoulutuksen entistä vahvempaa eriytymistä nuorten koulutuksesta

21 Kolmen koulutuksen järjestäjän swot analyysi (Harjulla ja Ypäjällä yhteinen oy) Keskeiset vahvuudet Maksimoi mahdollisuudet ohjata toimintaa hevostalouden intressien mukaan Vahvistaa Harjun valtakunnallista asemaa Yhteisten työssäoppimispaikkojen käyttö tehostuu ja alentaa ohjauskustannuksia Mahdollisuudet Ypäjän Harjun osakeyhtiö voisi ottaa hallitsevan osuuden maan hevostalouskoulutuksesta Keskeiset heikkoudet Harjun huomattavan kiinteistöomaisuuden hallinta siirtyy osin maakunnan ulkopuolelle Ypäjän korkeammat kustannukset rasittavat Harjun taloutta Yhteistyö matkailun kehittämisessä Kymenlaakson oppilaitosten kanssa heikkenee Uhat Maakunnallinen vaikutusvalta päätöksenteossa ei ole riittävä Sisäoppilaitosluonne tarjoaa etäisyydestä huolimatta mahdollisuuden yhteisen opetustarjonnan hyödyntämiseen

22 Nykyisen neljän järjestäjän mallin swot analyysi Keskeiset vahvuudet Vältytään tiheään toistuneilta ja henkisiä voimavaroja vaatineilta organisaatiouudistuksilta ja oppilaitokset voivat keskittyä perustehtäväänsä Oppilaitokset voivat vahvistaa omaa erityisluonnettaan Keskeiset heikkoudet Ei täytä valtiovallan järjestämisverkon kehittämistavoitteita Aikuiskoulutuksen päällekkäisyys Kouvolassa säilyy Kilpailevat investoinnit ja uudet toiminta avaukset eivät kohdenna voimavaroja optimaalisesti Kilpailukyky suhteessa maakunnan ulkopuolisiin oppilaitoksiin heikkenee Mahdollisuudet Tiivistyvät yhteistyörakenteet tuovat osaksi samoja hyötyjä kuin yhteinen järjestäjäorganisaatio Kilpailu vahvistaa terveellä tavalla kaikkia oppilaitoksia Vaarantaa henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa Uhat Rahoitusleikkaukset johtavat toimintojen supistumiseen koko maakunnan kannalta epätarkoituksenmukaisesti Hyvät käytänteet eivät välity riittävästi kaikkialla

23 Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestämismalliksi Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät Kouvolan kaupunki, Iitin kunta?, Kotkan Haminan koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Harjun Oppimiskeskus Oy perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin (jos ehditään), ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset.

24 Yhden maakunnallisen järjestäjän keskeiset perustelut (äänestys 4 ja 6) Opetus ja kulttuuriministerö : järjestäjäverkon kokoamista tuetaan harkinnanvaraisella määräaikaisella rahoituksella Valtiontalouden kehyspäätökseen perustuvat rahoitusleikkaukset, n miljoonaa, joista kuntarahoituksen osuus 70 %. Rahoitusriskien parempi hallinta maakunnassa vuodesta 2017 alkaen toteutuvan puoliksi suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvan rahoituksen toteutuessa Kaupunki (Kouvola) siirtää osakeyhtiömallissa rahoitusriskin yhtiölle. Vuokratuloriski voi kasvaa, tosin omistajaohjaus ja mahdolliset osakassopimuksen määräykset rajaavat sitä. Noin henkilötyövuoden hallittu vähentäminen siten, että työllisyys turvataan mahdollisimman hyvin koko organisaation yhteisellä henkilöstöpolitiikalla Toimintojen supistukset ja uudet avaukset voidaan toteuttaa maakunnan kokonaisedun mukaisesti Kustannustehokkuuden parantaminen yhteisellä strategisella ohjauksella Yhteisten palvelujen keskittämismahdollisuus Maakunnan oman päätäntävallan vahvistaminen suhteessa ministeriöön Maakunnallisen aluekehityksen tehokkaampi tukeminen Mahdollistaa haluttaessa myös vapaan sivistystyön oppilaitosten ja lukioiden liittämisen saman järjestäjän alaisuuteen

25 Mahdollisia ongelmia (äänestys 5) Ei ole vakuuttavaa näyttöä suuremman organisaation paremmista tuloksista Yhteys kunnalliseen koulutukseen heikkenee (vrt. sote) Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempaa kuin näkemys yhteisistä eduista Ei saa varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti toteutettavana mallina Dynaaminen nykyisten johtajien johdolla toteutuva vahva kehitys kärsii uuden organisaation rakentamisen kustannuksella

26 Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen osakeyhtiön perustamisesta Muodostetaan osakeyhtiö, jonka osakkaina Kouvolan kaupunki, Iitin kunta?, Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Harjun Oppimiskeskus Oy ja Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja jolle anotaan tai siirretään myöhemmin nykyisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat Kiinteistöomaisuus jää nykyisille omistajille, joilta se vuokrataan Oppilaitosten käytössä oleva irtain omaisuus kannattanee siirtää apporttina yhtiöön osakkeita vastaan Osakepääoma ja äänivalta tulisi määrittää siten, että kellään osakkaalla ei ole enemmistöä siitä. Ehdotettu omistuspohja edistää myös työelämän edustajien valintaa yhtiön hallitukseen kuntien edustajien lisäksi. Oppilaitokset, joilla on hyvä nimi ja maine, voisivat säilyä ja niillä tulisi olla riittävä operatiivinen toimintavapaus omilla markkina alueillaan Yhtiön tehtävänä olisivat strategiset päätökset, investoinnit, talousohjaus ja yksiköiden tulostavoitteiden asettaminen Välivaiheena Kouvolan ja Kotka Harjun erillinen organisaatio ei ole tarkoituksenmukainen, jos yhteinen tahto on myöhemmin toteuttaa koko maakunnan yhteinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä

27 Osakeyhtiön perustamisvaiheet ja selvitettävät kysymykset Opetus ja kulttuuriministeriö : mikäli koulutuksen järjestämislupaa haetaan uudelle muodostettavalle oikeushenkilölle, voi hakemuksen toimittaa myös osapuolia sitovan esisopimuksen perusteella. Tällöin yhtiöjärjestys ja ote kaupparekisteristä tulee toimittaa mennessä. Koulutuksen järjestäjät käsittelevät selvityksen ja päättävät, ryhdytäänkö osakeyhtiön perustamisvalmisteluihin vai edetäänkö joltakin muulta järjestäjärakennepohjalta. Laaditaan aiesopimus, jossa sovitaan valmistelun ohjausryhmästä, sen mahdollisesti tarvitsemista ulkopuolisista asiantuntijoista ja valmistelukustannusten rahoittamisesta. Laaditaan osakassopimus, jossa määritellään yhtiön hallinnon ja asioiden hoitamisen perusteet. Yhtiön tarkoitus, nimi, osakkuuteen liittyvät asiat, yleishyödyllinen tarkoitus, hallituksen muodostusperusteet. Osakassopimus käsitellään järjestäjien päättävissä elimissä. Omaisuuden arvonmääritys, omaisuuden siirtoon tarvittavat asiakirjat, vuokrausten perusteet, arvonlisä, varainsiirtovero ja hankintalakiasiat selvitetään. Valmistellaan yhtiöjärjestys. Henkilöstökysymysten selvittäminen ja yt menettely. Laaditaan yhtiön perustamissopimus, jonka allekirjoittaminen sitoo sopimuksen mukaiseen osakemerkintään, yksilöidään mahdollinen apporttiomaisuus sekä nimetään hallitus ja toimitusjohtaja. Järjestäjien päättävät elimet hyväksyvät perustamissopimuksen. Yhtiöjärjestys on perustamissopimuksen liite. Yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin merkittäväksi, jonka jälkeen se on oikeustoimikelpoinen ja voi mm. hakea koulutuksen järjestämisluvat lukien. Yhtiön ensimmäinen yhtiökokous.

28 Osakeyhtiön hallintoa koskevia ehdotuksia Yhtiön nimessä, osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä kannattaisi ottaa huomioon mahdollisuus ottaa yhtiöön uusia osakkaita (esim. vapaan sivistystyön oppilaitokset) Tasapainoinen osakasrakenne. Kiinteistöapportit asettaisivat liikaa reunaehtoja. Yhtiöjärjestyksessä osakaskohtaisten kiintiöiden poisjättämistä hallituksessa kannattaisi harkita (Laureaammattikorkeakoulussa ne poistettiin v osakassopimuksella) Osakassopimuksessa voisi sopia vaalivaliokunnan käyttämisestä valmistelemaan yhtiön hallituksen kokoonpanoa ennen yhtiökokousta