Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa

Transkriptio

1 Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit , versio 1. LATUA-hanke

2 Akateemisten uraseurantoja uudistetaan Mikä uraseuranta? Yliopistot ovat seuranneet valmistuneiden työllistymistä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä vuodesta 2004 lähtien. Uraseurantakyselyjä on tehty maistereille viisi vuotta ja tohtoreille 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen. Uraseurannassa on tällä hetkellä mukana 12 yliopistoa. LATUA-hanke LATUA - Laadullinen työllistymistieto akateemisten työllistymisen tukena -hankkeen tavoitteena on kehittää yliopistojen uraseurantojen sisältöjä ja toteutusta sekä lisätä uraseurantatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä yliopistoissa. ESR-rahoitteista hanketta koordinoi Tampereen yliopisto. Hankkeen osatoteuttajina ovat Helsingin ja Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Hanke muodostaa kokonaisuuden AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeen kanssa. Lisätietoja: uraseurannat.fi. Miten LATUAhankkeen työ etenee? SYKSY 2015 Tiedontarpeiden kartoitus KEVÄT 2016 Sisällöllinen ja tekninen kehittäminen SYKSY 2016 Uudistettu kysely käyttöön KEVÄT 2017 Uusi aineisto laajempaan käyttöön

3 Miten selvitys tehtiin? Uraseurantojen uudistustyön taustaksi LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua eri henkilöstöryhmille Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tämän lisäksi tiedontarpeita kerättiin LATUA-hankkeen työpajoissa kyselylomakkeilla. Haastattelujen perusteella määriteltiin 4 käyttötilannetta 6 käyttäjätyyppiä Tietoa opiskelijalle Koulutuksen kehittäminen Johdon luvut Tietoa yliopiston ulkopuolelle Opetus- ja ohjaushenkilökunta Tiedekuntien opintopäälliköt Tiedekunnan johto Yliopiston johto Strategia- ja laatutyötä tekevät Hakijamarkkinointia tekevät

4 Uraseurantatietoa koskevia yleisiä tarpeita ja toiveita Tiedon luotettavuus ja edustavuus Kattavaa ja pitkäjänteisesti kerättyä tietoa Tiedon selkeä luokittelu ja kategorisointi Trendit ja ajalliset muutokset tärkeitä Työllistymisen laatuun liittyvät kysymykset pääosassa Vertailtavuus eri akseleilla yliopiston sisällä tapahtuva vertailu (yksiköt / koulutusalat / tutkinto-ohjelmat) vertailu yliopistojen välillä (koulutusalakohtaisuus, alueellisuus) vertailutietoa korkeakoulusektorien välillä (AMK / yliopisto) kansainvälinen vertailtavuus Palautteen hyödyntäminen sekä vaikuttavuus Uraseurannat kiinteä osa yliopistojen palautejärjestelmäkokonaisuuksia Avovastaukset numeerisen tiedon syventäjänä

5 Miten uraseurantatiedot halutaan käyttöön? Tiedon raportointi ja tekniset ratkaisut Valmiiksi analysoidut, tiiviit raportit Mahdollisuus analysoida dataa itse Helposti hyödynnettävät valmiit kalvot, taulukot tai kuviot räätälöitynä eri kohderyhmille Analyysin painopiste muutoksissa ja niiden syiden arvioinnissa Ajallinen vertailu tärkeää Viestintä Uusien tulosten vahva esiin tuominen, esimerkkinä julkistamistilaisuudet tms. Tulosten jalkauttaminen ja vuoropuhelun kehittäminen työnantajatahojen kanssa Asiantuntijuutta tulosten avaamiseen ja syvempään tutkimiseen Tiedottamisen systemaattisuus ja säännöllisyys mahdollistavat tiedon hyödyntämisen toiminnassa

6 Käyttötilanteet Mitä erilaisia tiedontarpeita uraseurantatietoon liittyy?

7 Käyttötilanne Tietoa opiskelijalle KUVAUS: Opiskelijoille tarjotaan työelämätietoa mm. opetuksessa, ohjauksessa, opintoihin liittyvässä viestinnässä sekä erilaisissa työelämätapahtumissa. Muun työelämätiedon rinnalle tarvitaan omaan koulutukseen kohdennettavissa olevaa tietoa alumnien valinnoista ja sijoittumisesta työelämään. Työelämätietoa tarvitaan sekä oman työn tueksi että opiskelijoille välitettäväksi. Työelämätiedosta tukea opiskelijan valintoihin Yliopisto-opintojen tuottama osaaminen ja sen merkitys työllistymiselle Työkokemuksen tarve jo opiskelun aikana, työharjoittelun merkitys Urapolkujen moninaisuus ja työllistymisvaihtoehdot Elinikäinen oppiminen Avovastauksista konkreettista tietoa ja kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä Taustatietoa opetukseen ja ohjaukseen Määrällinen työllistyminen Laadullinen työllistyminen (työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus, ammattinimikkeet) Palautetietoa koulutuksesta pääaine- tai tutkintoohjelmatasolla Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät erityiskysymykset Töissä.fi-palvelun tarjoamat mahdollisuudet kiinnostavia, mutta vielä melko tuntemattomia

8 Käyttötilanne Koulutuksen kehittäminen KUVAUS: Koulutuksen kehittämistä tehdään yliopistoissa monella eri tasolla; johto tekee strategisen tason linjaukset kehitystyön suunnasta, mutta tiedekunnilla/yksiköillä on vastuu konkreettisesta opetussuunnitelmatyöstä. Lisäksi yliopistot kehittävät jatkuvasti täydennyskoulutustarjontaansa, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Uraseurantatiedolta kaivataan koulutuksen kehittämisen tueksi tietoa alan kehityssuunnista ja tarpeista sekä valmistuneiden osaamisesta ja työllistymisestä. Koulutusta ja osaamista koskeva tieto Koulutuksen tuottama osaamisen arviointi: tietoosaamisen, yleisten työelämätaitojen, arvojen ja asenteiden suhde sekä akateemisen osaamisen erottuminen esim. AMK-tutkinnon tuottamasta osaamisesta Koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien arviointi työelämän näkökulmasta Työnantajapalaute koulutuksesta: tuottaako koulutus tarvittavaa osaamista ja arvostetaanko tutkintoa? Sivuaineiden ja harjoittelun vaikutus uraan Tohtorintutkinnon antama lisäarvo ja vaikutus työllistymiseen Työllistymistä koskeva tieto Sijoittumistieto: ammattinimikkeet, työnantajasektorit, palkkaus, työsuhteen laatu, työtehtävien kuvaus Tyytyväisyys työuraan Urapolun kokonaisuus Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Työttömyyden syyt ja kesto Asiantuntemuksen kehittyminen työuran aikana Työnantajien odotukset valmistuneita kohtaan Valtakunnallista vertailutietoa alan sisällä Ennakointitietoa tulevaisuuden työelämän tarpeista

9 Käyttötilanne Johdon luvut KUVAUS: Toiminnan johtamisen tueksi tarvitaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä. Tiedontarpeet voivat liittyä sisäiseen toiminnanohjaukseen, strategian toteutukseen tai laajempiin kehittämistarpeisiin. Yliopiston ulkopuolelta tulevat tiedontarpeet kohdistuvat mm. rahoitukseen, toiminnan raportointiin tai laatuindikaattoreihin. Numeerisen työllistymistiedon rinnalle kaivataan täydentävää tietoa työllistymisen laadusta sekä palautetta yliopistokoulutuksesta. Työelämätiedon tulee nivoutua yhteen palautejärjestelmän kokonaisuuden ja muista kysely- ja rekisterilähteistä kerättävän tiedon kanssa. Toiminnanohjausta ja strategista suunnittelua tukeva tieto Palautetietoa toiminnan vaikuttavuudesta: indikaattoreina mm. työllistyminen ja osaamisen riittävyys sekä tyytyväisyyttä tutkintoon mittaavat kysymykset Ennakointitieto ja työelämän muutossignaalit keskeisiä Alakohtainen työllistymistieto osana aloituspaikkojen lukumäärän arviointia sijoittumistieto: missä laajuudessa, mille sektorille, alueelle ja työtehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet laadullinen työllistyminen suhteessa aloituspaikkoihin/valmistuneiden määriin Rahoitusperusteisiin vaikuttavat mittarit Vertailutietoa koulutusaloittain ja sektoreittain sekä valtakunnallisesti että paikallisesti

10 Käyttötilanne Tietoa yliopiston ulkopuolelle KUVAUS: Ulkoisille kohderyhmille tarjotaan tietoa yliopistokoulutuksen sisällöistä, koulutuksen tuottamasta osaamisesta ja työllistymisestä. Uraseurantatieto on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Käyttötilanne on välillinen: yliopistoissa täytyy olla käytettävissä tietoa, jotta sen avulla voidaan vastata erilaisiin tiedontarpeisiin. Tiedontarpeet vaihtelevat yksityiskohtaisista hyvin laajoihin, työllistymisen ja koulutuksen trendejä koskeviin kysymyksiin. Kohderyhmillä ei välttämättä ole etukäteen tietoa yliopistokoulutusjärjestelmästä tai aloista, joten tiedon pitää olla konkreettista. Kohderyhmiä Yliopistokoulutuksesta kiinnostuneet sekä koulutusta harkitsevat henkilöt, kuten potentiaaliset hakijat ja täydennyskouluttautujat. Hakijoiden valintoja tukevat tahot, kuten lukioiden opinto-ohjaajat ja TE-toimiston työpsykologit ja hakijoiden vanhemmat. Alumnit, erityisesti uraseurantakyselyn vastaajajoukko Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja muut sidosryhmät Media sekä uraseurannan tuloksista kiinnostunut yleisö Koulutusta koskeva tieto Tyytyväisyys tutkintoon Tutkinnosta saatava osaaminen Yliopisto- ja AMK-tutkintojen, koulutuksen ja koulutuksesta saatavan osaamisen erot Aineyhdistelmät ja eri valintojen merkitys Työllistymistä koskeva tieto Työllisyystilanne, nimikkeet, palkka Eri alojen ja töiden arki Työssä tarvittava osaaminen Urapolkujen moninaisuus, työllistymismahdollisuudet ja työllistävät alat Valmistuneiden uratarinat Työllistymiseen vaikuttaneet muut tekijät: aikaisempi koulutus ja kokemus sekä harrastukset, ainejärjestöaktiivisuus tai kontaktit Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen Yliopisto- ja AMK-koulutuksen saaneiden työllistymisen erot, valtakunnallinen ja alueellinen tieto Tietoa yhteiskunnan ja työelämän muutoksen suunnista ja tulevaisuuden osaamistarpeista Tohtorin tutkinnon tuoma lisäarvo

11 Käyttäjätyypit Kuka uraseurantatietoa yliopistoissa käyttää? Miten tietoa käytetään?

12 Käyttäjätyyppi 1. Opetus- ja ohjaushenkilökunta Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Opiskelijoiden ohjaus Opetuksen suunnittelu ja toteutus Koulutuksen kehittäminen Tyypilliset käyttötilanteet Erityispiirteet Minkälaista asiantuntemusta tutkinto tuottaa? Missä tehtävissä sitä hyödynnetään? Keskeisintä on tieto yliopistokoulutuksen antamista valmiuksista ja työelämän osaamistarpeista. Tiedon läheisyys on ensiarvoisen tärkeää: kaivataan oppiaine- tai koulutus-ohjelmakohtaista tietoa sekä vertailupohjaa tiedekuntaan tai yliopistoon. Konkreettisia esimerkkejä: ammattinimikkeet, opiskeluvalinnat ja moninaisuuden esiintuonti. Tieto opiskelijalle Koulutuksen kehittäminen Tärkein teema Tietoa hyödynnetään niin opiskelijoiden yksilö- ja ryhmäohjauksessa kuin opetuksessa ja sen kehittämisessäkin. Ohjaustilanteessa opettaja tai ohjaaja kertoo opiskelijalle vaihtoehdoista, aiemmin valmistuneiden sijoittumisesta ja uranäkymistä. Opettaja pohtii alan näkymiä, tarpeita ja opiskelijoiden työelämään siirtymistä tehdessään opetussuunnitelmatyötä ja suunnitellessaan opintojakson sisältöjä sekä työskentelymenetelmiä.

13 Käyttäjätyyppi 2. Opintopäälliköt Konkreettisia kehittämisehdotuksia, palautetta koulutuksesta. Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Opetussuunnitelmatyö tiedekunta- ja tutkintotasolla Tiedon välittäminen opetus- ja ohjaushenkilökunnalle Työharjoittelun hallinnointi Tyypilliset käyttötilanteet Erityispiirteet Viestii tiedosta eteenpäin oppiaineisiin, jossa opetussuunnitelmatyötä tehdään. Tätä varten tarvitsee enemmän tietoa aineiston sisällöistä ja mahdollisuuksista. Tiedon taso: tieto jaoteltuna laitoksittain, mielellään oppiaineittain/tutkinto-ohjelmittain. Tiedekunta/yksikkötaso vertailutietona mukaan. Koulutuksen kehittäminen Tieto opiskelijalle Johdon luvut Tärkein teema Käyttää tietoa itse, mutta kanavoi sitä myös oppiaineisiin ja muille tahoille yliopistojen sisällä. Haluaa tietää erityisesti, mikä on tutkintojen potentiaali työllistymisen kannalta: mihin tutkintoa käytetään, mihin koulutuksessa ollaan tyytyväisiä ja mitä pitäisi parantaa.

14 Käyttäjätyyppi 3. Tiedekunnan johto Miten ala kehittyy ja minkälaisia osaamistarpeita on nyt ja tulevaisuudessa? Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Tiedekunnan strateginen ja operatiivinen johtaminen Koulutuksen ja ohjauksen johtaminen sekä kehittäminen Opiskelijoita, opetusta ja tutkintoja koskeva päätöksenteko Tyypilliset käyttötilanteet Erityispiirteet Tiedon taso: oleellista on saada numeerista ja laadullista täsmätietoa eri oppiaineiden ja koulutusohjelmien tilanteista tiedekunnan, yliopiston ja alan valtakunnallisessa kontekstissa. Koulutuksen kehittäminen Johdon luvut Tärkein teema Oppiaine-/koulutusohjelmakohtainen tieto työllistymisen keskeisistä luvuista, tulevaisuuden osaamistarpeista ja tutkinnon merkityksestä ovat tärkeitä välineitä tiedekunnan koulutusohjelmien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Muutostrendit ja alakohtainen vertailutieto ovat hyödyllisiä päätöksenteon tukena.

15 Käyttäjätyyppi 4. Yliopiston johto Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Kokonaisvastuu koulutuksesta ja koulutuksen kehittämisestä, niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Tutkintoihin ja opetukseen liittyvien työryhmien ja asiakokonaisuuksien johtaminen. Yliopistokoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden seuranta. Yliopiston edustaminen mm. yliopistokoulutukseen työelämärelevanssiin liittyvissä keskusteluissa. Tyypilliset käyttötilanteet Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Erityispiirteet Tiedon taso: haluaa korkeakoulukohtaisen erittelyn, laadun ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tiedon tasona on yliopistotaso ja tiedekunta/koulutusohjelmataso. Raportoinnin säännöllisyys: tarvetta esimerkiksi kerran vuodessa julkaistavalle tiiviille raportille tai analyysille, jossa tärkeimmät luvut ja tiedot. Säännöllisyys tärkeää, jotta voidaan ajoittaa tiedon käsittely eri toimielimissä. Analyysin pitäisi keskittyä muutoksiin ja niiden syiden arviointiin. Tiedon vertailu aiempien vuosien tuloksiin. Tärkein teema Johdon luvut Koulutuksen kehittäminen Tietoa yliopiston ulkopuolelle Haluaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yliopiston sisäisen päätöksenteon ja kansallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tarvetta indikaattoriluvuille ja rahoitusperusteisiin liittyvälle tiedolle. Yliopistojen välinen vertailu ja vertailu AMK-sektoriin kiinnostaa.

16 Käyttäjätyyppi 5. Strategia- ja laatutyötä tekevät Oikea-aikainen riittävä tieto toiminnan suunnittelun ja seurannan tueksi. Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Toiminnanohjauksen, suunnittelun ja seurannan prosessit Strategian valmistelu, toteutus ja seuranta Laadunvarmistus- ja palauteprosessit Tyypilliset käyttötilanteet Erityispiirteet Analysoidut tiiviit tiedot johdolle, tarkemmat tiedot laajempaa analysointia varten. Tarkastelee uraseurantatietoa yliopiston palautejärjestelmäkokonaisuuden osana. Keskeistä tiedon jalkauttaminen ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen koko yliopistossa. Johdon luvut Koulutuksen kehittäminen Tärkein teema Palautejärjestelmän hyödyntäminen strategisten tavoitteiden suunnitteluun ja seurantaan. Työllistymistiedon rooli rakenteellisessa kehittämisessä ja yliopistojen rahoituksessa. Kyselytieto täydentää virallisia numeerisia tietolähteitä.

17 Käyttäjätyyppi 6. Hakijamarkkinointia tekevät henkilöt Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy Opiskelijavalintojen koordinointi ja tiedotus Hakijoiden neuvonta ja ohjaus Viestintä ja tapahtumatuotanto (messut, lukiovierailut ym.) Yhteistyö toisen asteen opinto-ohjaajien ja muiden sidosryhmien kanssa Tyypilliset käyttötilanteet Paljon kysymyksiä: lukiolaisilta, hakijoiden vanhemmilta, alan vaihtajilta, alumneilta, medialta. Erityispiirteet Tiedon oltava käytettävissä niin, että ulkoisia kohderyhmiä voi ohjata tutustumaan siihen itse. Henkilöt, joille tietoa tarjotaan, eivät välttämättä tunne yliopistokoulutusta ja organisaatioiden tai tutkintojen rakenteita. Mahdollisuus poimia yliopiston sisäisistä raporteista tietoja ja kuvioita mm. hakukohteiden kuvauksiin, verkkosivuille ja julkaisumateriaaleihin. Erityistä: kuvien laatu ja tulostusmahdollisuus. Tiedon taso: vaihtelee kohderyhmästä ja sisällöstä riippuen: yliopisto, tiedekunnat ja oppiaineet sekä näiden lisäksi valtakunnallista ja alueellista tietoa. Tärkein teema Tietoa yliopiston ulkopuolelle Tieto opiskelijalle Uraseuranta on lähde, joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia vastauksia yliopistokoulutuksesta kiinnostuneiden kysymyksiin. Tieto on erityisen tärkeää nyt kun, työttömyyskeskustelu leimaa koko akateemista koulutusta. Liian synkän mielikuvan murtamiseksi tarvitaan koottua tilastotietoa työllistymisestä, nimikkeistä ja aineyhdistelmistä.

18 Mitä kysyisit valmistuneelta? Missä olet nyt? Millä osaamisella on merkitystä nykyisessä työssäsi? Puuttuiko opinnosta jotain keskeistä? Onnistuttiinko siinä mitä luvattiin? Voitko hyödyntää oppimaasi? Jos opiskelisit nyt, mitä tekisit toisin? Millä tekijöillä on ollut vaikutusta työllistymisessä? Voisitko tehdä nykyistä työtä ilman tohtorin tutkintoa? Missä olet hyvä tutkinnon ansiosta? Miten sinusta tuli sinä? uratarinasi opintojen valintahetkestä nykyhetkeen. Oletko tyytyväinen työuraasi? Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Oletko hankkinut täydennyskoulutusta?

19 Kehitysideat Vastaajien motivointi: kerrotaan mihin tietoa käytetään ja miten vastaaja pääsee tutustumaan seurannan tuloksiin. Tiedon monipuolinen vertailtavuus eri tasoilla (oppiaine, koulutus, tutkinto, yliopisto, ala, korkeakoulukenttä, kansainvälinen kenttä). Vahvempi panostus seurannasta ja sen tuloksista viestintään sekä tulosten käsittelyyn yhdessä henkilöstön kanssa. Avointa keskustelua palautetiedosta ja sen merkityksestä, vuoropuhelua sidosryhmien ja työnantajatahojen kanssa. Tarkastelun ulottaminen ajallisesti nykyistä laajemmaksi, esim. 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Työnantajanäkökulman selvittäminen osana laajempaa työelämätietoa. Hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen: täydennyskoulutuksen suunnittelu tai toiminnanohjauksen mittarit.

20 Ota yhteyttä Sari Haataja, hankepäällikkö p Ari Kurlin, projektisuunnittelija p Pilvi Lempiäinen, suunnittelija p Jenni Iivonen, projektisuunnittelija p Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija p Matias Erlund, koordinator p Lisätietoja: uraseurannat.fi LATUA kuuluu samaan hankekokonaisuuteen AMKista uralle! ja Töissä.fi-hankkeen kanssa.