Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Luonnos Kainuun soten hallitus

2 Sisällys 1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Väestön palveluntarpeen arviointi Väestörakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelustrategialinjaukset Terveyden edistäminen Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Terveyshyötymalli Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Potilasturvallisuus ja laatutyö Henkilöstö perusterveydenhuollossa Rohtopajatoiminta Henkilöstön saatavuus, rekrytointi, varahenkilöstö, ennakointi Osaamisen kehittäminen Perusterveydenhuollon yhteistyö Kuntien terveyskeskusten välinen yhteistyö Kuntien vastuulla olevien työterveyshuollon palveluiden toteuttaminen Alueellinen yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Hoitoketjujen ja alueellisten hoitosuunnitelmien laatiminen, toteutuksen tuki ja seuranta Erikoisalakohtaisten palvelujen tuottaminen terveysasemilla ja muu erikoissairaanhoidosta terveysasemille suunnattu tuki Konservatiivinen vastuualue Operatiivinen vastuualue Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Kiireellinen sairaanhoito Ensihoito Päivystys Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon toimintayksiköiden tarvitsemat tukipalvelut... 34

3 14.1 Laboratorio Radiologia Lääkehuolto Välinehuolto Infektioiden torjunta Kuljetuspalvelut - Henkilöstö Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kuntien rooli Yksityiset toimijat Järjestöt, kolmas sektori Yhteistyö puolustusvoimien kanssa Liitteet: Liite 1 Tilastotiedot Liite 2 Palvelustrategialinjaukset (Sosiaali- ja terveyslautakunta ; Erillisliite 4) Liite 3 Palvelutuotannon nykytila

4 1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Järjestämissuunnitelman laatiminen on määrätty tehtäväksi terveydenhuoltolain 34 ja 43 :ssä ( /1326). Järjestämissuunnitelman sisällöstä määrätään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (Kainuun sote) suunnitelman laatimisesta ja kokoamisesta on vastannut terveydenhuoltolain 35 :n mukainen moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö. Kainuun soten terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on rakennettu terveydenhuoltolain ja Valtioneuvoston asetuksen velvoitteet täyttäväksi vuosille Kainuun hallintokokeilun yhteydessä toimeenpantu ja sote-kuntayhtymän muodossa jatkuva sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio muokkaa järjestämissuunnitelman painopistealueita. Perinteisessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallissa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon alueet on saatettu toteuttaa erillisten hallinto- ja rahoitusmallien mukaisesti. Tuolloin järjestämissuunnitelman tärkein tavoite on hahmottaa useampien kuntien tuottaman sosiaalija perusterveydenhuollon yhteinen rakenne ja mahdollisuuksien mukaan integroida se sairaanhoitopiirin tuottamaan erikoissairaanhoitoon. Kainuun sotessa tällaista tarvetta ei ole, Puolangan kuntaa lukuun ottamatta. Järjestämissuunnitelman laajin kappale on väestön palvelutarpeen arviointi. Siinä on pyritty määrittämään ne keskeiset palvelualueet, jotka vuoteen 2030 mennessä ovat kriittisiä koko julkisen palvelujärjestelmän toiminnan onnistumisen kannalta. Tähän kappaleeseen koottua tietoa hyödynnetään eri palvelualueiden ja -tasojen toiminnan suunnittelussa. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetyt indikaattorit on valittu siten, että ne voidaan sisällyttää eri tulosalueiden toimintasuunnitelmiin ja -kertomuksiin suunnitelman toteutumisen seuraamiseksi. Järjestämissuunnitelmassa on huomioitu voimaan tulleen vanhuspalvelulain (980/2012) säännökset. Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan vaiheittain aikaisintaan vuonna Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus tullee lähivuosina etenemään erityislainsäädännön uudistamiseen, jolloin uudistukset tulevat koskemaan perhehoito-, vammais- ja päihdehuoltoa säätelevään lainsäädäntöön. Myös lainsäädännön rajapintoja ja yhteensovittamista tullaan tarkastelemaan lähivuosina. Uudessa sosiaalihuoltolaissa on samanlainen velvoite sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman laatimisesta kuin terveydenhuoltolaissa. Lainsäädännön uudistuessa on tarkoituksenmukaista yhdistää nämä lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet ja laatia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Väestön ikääntyminen sekä nuorten ja työikäisten terveyskäyttäytyminen luovat sellaista palvelujen tarvetta, johon vastaamiseen tarvitaan kaikkien julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin työpanosta. Kuntien toivotaan hyödyntävän järjestämissuunnitelmaa omien hyvinvointikertomuksiensa laatimisessa. Palvelutarpeen arviointi on tehty kuntakohtaiseksi silloin, kun käytettävissä oleva tieto on ollut kuntakohtaisesti saatavilla. Kuntien väliset erot ovat merkittävät usean indikaattorin kohdalta. 1

5 2. Väestön palveluntarpeen arviointi Taustaa Väestön palvelutarvetta arvioidaan väestörakenteen, elämisen ja terveyden näkökulmista. Taustamateriaalina on käytetty SotkaNetin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja Kelan tilastoja sekä kansallisia tutkimuksia. Tilasto- ja tutkimustietoja on saatavissa runsaasti. Kuvaukseen on valittu parhaiten palvelutarvetta kuvaavia muuttujia. Lähtökohtana valinnoille on kuntayhtymän arvot (asiakaslähtöisyys, avoimuus, luottamus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus). Tavoitteena on kuvata selkeästi, mahdollisimman lyhyesti ja konkreettisesti kainuulaisten palveluntarvetta. Tulevaisuudessa palveluntarpeen ennakointi helpottuu, kun sähköinen hyvinvointikertomus on kuntien, kuntayhtymän sekä muiden toimijoiden käytössä. Väestön palvelutarpeen arviointi kiteytyy lopuksi tiivistykseen, jossa nostetaan esille erityisiä huomioita. Järjestämissuunnitelmalla vaikutetaan kainuulaisten hyvinvointiin, ratkaisut on tehtävä nyt siitä mitä kohti olemme menossa. 2.1 Väestörakenne Väestön palvelutarpeen arvioimiseksi tarkasteltavana on Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Kainuun sairaanhoitopiiri, jossa ovat mukana Kainuun kunnat Vaalaa lukuun ottamatta. Tilastotiedot kuvaavat aikavälin tietoa väestökehityksestä ja ennusteesta vuoteen Tilastotiedot ovat liitteessä Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelustrategialinjaukset Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta päättyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) on vastannut alkaen Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Puolangan kunta on kuntayhtymän osajäsen erikoissairaanhoidon, erityishuollon ja ympäristöterveydenhuollon osalta. Kainuun sotessa ei ole tällä hetkellä sen toimielimissä hyväksyttyä palvelustrategiaa. Toimintaa ovat ohjanneet Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät strategiset linjaukset ja määritykset palvelujen tuottamisesta lähipalveluina, seudullisina tai keskitettyinä palveluina (liite 1) sekä lisäksi vuodelle 2013 hyväksytty talous- ja toimintasuunnitelma. Lisäksi osassa palvelutuotantoa on tapahtunut vuoden 2011 jälkeen muutoksia. Muutokset on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ( ) tai Kainuun soten hallituksessa ( jälkeen). Palvelutuotannon nykytila on kuvattu liitteessä 2. Kainuun terveydenhuollon järjestämissuunnitelma sisältää kaikkien jäsenkuntien yhteisesti hyväksymän näkemyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeisistä strategisista linjauksista. Kunnat ovat avainasemassa näiden linjausten määrittelyssä. Keväällä 2013 toteutettujen kuntakierrosten yhteydessä on saatu alustavaa tietoa kuntien näkemyksistä. Tämä järjestämissuunnitelma on keskeinen tausta-asiakirja vuoden 2014 alussa käynnistettävän palvelustrategian laadinnassa. 2

6 4. Terveyden edistäminen WHO:n terveyden edistämisen toimintalinjat sisältävät terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan, terveyttä edistävät ympäristöt, yhteisöjen toiminnan tehostamisen, henkilökohtaisten taitojen edistämisen ja terveyspalvelujen uudistamisen. Kansallista terveyspolitiikkaa linjaavassa Terveys ohjelmassa pyritään terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tavoite koskee terveydenhuollon ohella myös muita hallinnonaloja, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Ihmisen arkielämän ympäristöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palveluissa ja liikenteessä voidaan edistää, mutta myös vahingoittaa terveyttä. Ihmiset itse, perheet ja erilaiset ihmisryhmät vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen. (STM 2001.) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuuteen sisältyvät toimenpiteet väestö- ja yhteisötasolla, oman terveyden hallinta ja varhaisen vaikuttamisen toimenpiteet kaikessa toiminnassa. Näitä kaikkia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintoja modifioivat kolmeen ikäryhmään kuuluvien ihmisten tarpeet. Toimijoiden on tarpeen miettiä, miten väestötasolla, terveysriskien kasaumien hallinnassa ja varhaisessa vaikuttamisessa otetaan huomioon lapsuus- ja nuorisoikäisten, työikäisten ja vanhuusikäisten tarpeet. Toimintakokonaisuus sisältää sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tekijöiden tukemista että terveyttä vaarantavien tekijöiden välttämistä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden, oppimisen ja toimeentulon vahvistaminen sekä työ- ja elinympäristön turvallisuuden, terveellisyyden ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen ovat keskeisiä väestö- ja yhteisötason toiminnassa. Paikallinen terveyden ja hyvinvoinnin verkosto tukee kuntalaisten osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tietoista voimavarojen kohdentamista terveyteen ja hyvinvointiin. Se on kaikkia toimia, joiden tavoitteena on kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Terveyden eriarvoisuus on väestöryhmien välisiä terveyseroja, jotka eivät johdu ainoastaan yksilön omista valinnoista. Sosioekonominen terveyden eriarvoisuus perustuu yhteiskunnan sosiaalisiin mekanismeihin, jotka johtavat terveyteen vaikuttavien tekijöiden epätasa-arvoiseen jakautumiseen eri yhteiskuntaryhmien kesken. (esim. Palosuo ym. 2004; Marmot 2005.) Sosiaalista eriarvoisuutta ei voida pelkällä palvelujärjestelmän virittämisellä korjata (Kaikkonen ym. 2012). Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa suurempia kuin koko Suomessa keskimäärin. Kainuulaisväestön terveyttä voidaan tehokkaimmin edistää kohdistamalla toimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasautuvat, ja joiden tilanteen kohentamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen. (Kauppinen ym ) 3

7 Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia (12. ). Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. (12..) Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (11. ). Kainuun maakuntaohjelman päätavoitteena on kainuulaisten hyvinvoinnin paraneminen. Ohjelman Hyvinvointi -toimintalinjassa (TL 4) keskeisiä teemoja ovat terveiden elintapojen edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelujärjestelmän kehittäminen. Kainuun kuntien ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen toiminta-ajatuksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Perussopimus antaa vahvan perustan ja tavoitteet kuntien ja kuntayhtymän yhteistoiminnalle terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Terveyden edistämisen laatusuosituksissa (STM 2006) kunnan tehtäviä jäsennetään eri toimintalinjojen kautta: 1) terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen, 2) terveyttä edistävät ympäristöt, 3) terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen, 4) terveyden edistämisen osaaminen, 5) terveyttä edistävät palvelut ja 6) terveyden edistämisen seuranta ja arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa kuntien terveyden edistämisen aktiivisuutta (TEA) joka toinen vuosi tehtävillä kyselyillä (www.thl.fi). Terveyden edistämisen aktiivisuutta voi kunnille lähetettävässä kyselyssä (TEA- viisari) tarkastella neljällä eri toimialalla: perusterveydenhuolto, peruskoulut, liikunta ja kuntajohto sekä näkökulmista: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt sekä osallisuus ja muut ydintoiminnot. TEA kysely vuosilta osoittaa, että Kainuun kunnissa tulee kiinnittää huomiota ja panostaa terveyden edistämiseen erityisesti kunnan strategisessa johtamisessa, väestön terveydentilan seurannassa ja arvioinnissa sekä kunnan toiminta- ja taloussuunnitteluun sisältyvässä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen tavoitteissa. Perusterveydenhuollon terveyden edistämisessä ja liikunnan edistämisen aktiivisuudessa Kainuu on yltänyt maan korkeimmille pisteille ja perusopetuksessa pisteet on lähes maan keskiarvoa. Mittauskohde Alue Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa, pistemäärä Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä Kainuun sairaanhoitopiirin alueella Koko maa Kainuun sairaanhoitopiirin alueella 30 Koko maa 61 Kainuun sairaanhoitopiirin alueella 6 Koko maa 53 Kainuun sairaanhoitopiirin alueella Koko maa Kainuun sairaanhoitopiirin alueella Koko maa

8 Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnittelussa, pistemäärä Lähde: Kainuun sairaanhoitopiirin alueella 36 Koko maa 66 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Kainuussa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava terveyden - ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista (Terveydenhuoltolaki, 34 ). Keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on vaikuttaa lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, väestön elintapoihin, terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Väestön terveyttä voidaan tehokkaimmin edistää kohdentamalla toimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joihin terveys- ja hyvinvointiongelmat kasaantuvat. Lapsiperheiden ja nuorten syrjäytyminen on monitahoinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä monen tahon kanssa ja ennaltaehkäisevä toiminta tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Ikääntyvän väestön itsenäisen suoriutuminen edellyttää hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemista. Terveyttä edistävän toiminnan painoalueina ovat kansansairauksien ehkäisy (mm. diabetes, valtimosairaudet, obstruktiiviset keuhkosairaudet, mielenterveyden häiriöt) sekä erityisesti lihavuuteen, suun terveyteen, liikkumattomuuteen, tupakointiin ja alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön liittyvät varhaisen puuttumisen interventiot. Kansalliset painopistealueet voidaan perustellusti ottaa tilastojen ja tutkimusten perusteella terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan linjauksiksi Kainuussa. Lapsiperheiden ja nuorten Kainuulaisten osallisuuden vahvistaminen nousee kaikkien näiden linjausten keskiöön. Toimenpiteiden tulee kohdistua elintapamuutoksiin. Terveyden edistämisen linjaukset vuosille : 1. Lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen 2. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen 3. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen 4. Elintapamuutokset kansansairauksien ehkäisemiseksi a) Ruokailutottumukset ja suun terveys b) Ylipaino ja liikunta c) Tupakointi, alkoholi ja muut päihteet 5. Kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen Linjausten toimeenpanossa kiinnitetään huomiota erityisesti ryhmiin, joissa sairauden ja/tai hyvinvoinnin riskitekijät korostuvat. Linjaukset sisältävät toimia, joiden tavoitteena on kainuulaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Valituille linjauksille valmistellaan toteutettavaksi toimenpidekokonaisuudet, vastuutahot ja aikataulutus. Tarkoituksena on hyödyntää kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia sekä suosituksia ravitsemuksesta, liikunnasta, suun terveydestä sekä tupakka- ja päihdeneuvonnasta. Lisäksi hyödynnetään tutkittua tietoa eri aloilta, muun muassa Savuton kunta, Terve Kunta -verkosto, Terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot, Käypä -hoitosuositukset, Alkoholiohjelma. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot Terveydenhuoltolain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimielin nimeää kuntayhtymän terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen johto/ohjausryhmän, jossa jäseninä on yhteistoiminta-alueen ja kuntien ylin johto sekä eri toimialojen tarpeenmukainen edustus. Johto/ohjausryhmässä on hyödynnettävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikön moniammatillinen rooli. (34 ) Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä 5

9 yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (12 ) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikkö vastaa alueellisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työstä. Vastuutahoina ovat kuntayhtymä ja sen tulos- ja vastuualueet sekä kunnat ja niiden hallinnonalat sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät (hyte-ryhmä) sekä Kainuun Liitto, Aluehallintovirastot, yhdistykset, järjestöt, yritykset, elinkeinoelämä, yhteisöt, perheet ja yksilöt. 6

10 5. Vanhuspalvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vanhuspalvelut muodostuvat kolmesta vastuualueesta; kotona asumista tukevat palvelut (kotihoito, omaishoito, tukipalvelut), ympärivuorokautiset hoivapalvelut (lyhyt- ja pitkäaikainen laitoshoito, tehostettu palveluasuminen) ja palveluohjaus- ja ostopalvelut. Saatavuudeltaan vanhuspalvelut ovat suurelta osin lähipalveluja. Asiakkaat ovat pääasiassa 80+ -vuotiaita ja heillä on suuri hoidon ja palvelujen tarve. Asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeiden arviointiin pystytään vastaamaan lain asettamissa aikarajoissa. Palvelutarpeiden selvittämisessä käytetään apuna RAI- ja SAS -arviointimenetelmiä. Ikääntyneiden palvelutarpeita kartoitetaan kohdennetusti myös hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä, joita tehdään 75 vuotta täyttäneiden, ei säännöllisten palvelujen piirissä oleville. Suurin osa iäkkäistä ei tarvitse säännöllistä palvelua, mutta väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta tulevaisuudessa. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäluokissa kasvaa voimakkaimmin. Kainuussa yli 75 -vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 8.4 % ja 17.9 % välillä. Maakunnan väestöstä 10.4 % on täyttänyt 75 vuotta ja vuonna 2030 osuuden ennustetaan olevan 18.6 %. Lisäksi kuntien sairastavuusindeksi vaihtelee välillä , mikä merkitsee selvästi maan keskitasoa sairaampaa väestöä (STM 2013:7). Väestömuutoksen jäävuoren huippu tulee näkyviin erityisesti vanhuspalveluissa. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin suunnittelu ulottuu yli hallintorajojen, minkä vuoksi on tarpeen määrittää eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa. Erityisesti kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty yhteistoiminta-alueen vastuulle, yhteistyö edellyttää aktiivista keskustelua ja yhteensovittamista. Kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on oltava yhteinen näkemys ikääntyneen väestön tukemisen kehittämisestä. (STM ) Vanhuspalvelulain (980/2012) mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Ensisijainen pitkäaikaishoidon toteuttamistapa on esimerkiksi omaishoidon tuki, jos iäkkään lähipiiriin kuuluu omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas ja kykenevä ryhtymään omaishoitajaksi. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Siihen on oltava lääketieteelliset lääkärin arvion mukaiset perusteet tai sen pitää olla muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodissa. Lisäksi laki edellyttää, että iäkkäiden palvelutarve on selvitettävä monipuolisesti ja viivytyksettä ja että palvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM 2013) prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 6 7 prosenttia saa omaishoidon tukea 6 7 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 2 3 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodissa tai terveyskeskuksissa Kainuun tämänhetkinen vanhuspalvelujen palvelurakenne on valtakunnallisten suositusten mukainen (taulukko 1). Tästä huolimatta suunnitelmakaudella ( ) on välttämätöntä jatkaa edelleen rakenteellisia muutoksia sekä ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien toimintojen kehittämistä. Erityisesti muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä. Kuntoutuskokonaisuus on ensisijaisesti järjestettävä muistisairaan kotona ja kuntoutusta suunniteltaessa 7

11 on huomioitava eri vaiheissa olevien muistisairaiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet (vrt. Laatusuositus 2013) Laatusuositus Tavallinen palveluasuminen Kainuu 2,2 1,4 1,7 1,9 1,6 1,4 Koko maa 1,8 1,8 1,6 1,4 1,3 1,2 Omaishoidon tuki Kainuu 6,8 6,4 7 7,5 8,1 8,2 7,4 Säännöllinen kotihoito Koko maa 3,7 3,9 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5 Kainuu 11,8 9,5 10,9 11,5 13,2 11,7 13,2 Koko maa 11,5 11,3 11,2 11,4 11,9 12,2 11,9 6-7 % % Tehostettu palveluasuminen Kainuu 6,8 7,6 7 6,8 6,6 6,9 Koko maa 3,9 4,2 4,6 5,1 5,6 5,9 6-7 % Vanhainkoti Kainuu 0,5 0,6 0,6 0,9 1,0 1,7 Koko maa 4,1 4 3,8 3,5 3,2 4,4 Terveyskeskus Kainuu 2,1 1,9 2 1,6 1,4 0,6 pitkäaikaishoito 1,5 1,3 Koko maa 2,4 2,2 2,1 1,9 2-3 % Taulukko 1. Ikääntyneiden palveluiden rakenne ja peittävyys (%) v Kainuu / koko maa suhteessa 75 -vuotta täyttäneeseen väestöön. Asiakkaiden osallisuuden ja valinnanvapauden lisääntyminen on merkittävä tekijä iäkkäiden palveluja kehitettäessä. Asiakaskohtaisen palveluohjauksen systemaattiseen kehittämiseen ja kuntakohtaisten matalankynnyksen toimipaikkojen perustamiseen tulee lähivuosina panostaa yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Haasteena on ns. riskiryhmien tunnistaminen, heille kohdennettu monipuolinen neuvonta ja ohjaus, varhainen tuki sekä kohdennetut toimenpiteet. Kainuussa käynnistetään vanhuspalvelulain mukaisesti uusi ratkaisukeskeinen asiakasohjauksen toimintamalli syksyllä 2013 ja kuntiin nimetään erilliset asiakasohjaajat. Suunnitelmakauden aikana toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on lisätä kotihoidon tuottavuutta eli nykyresursseilla on kysynnän kasvaessa pystyttävä hoitamaan yhä enemmän asiakkaita heikentämättä palvelujen laatua. Yksi ratkaisu on kotihoidon teknologian parempi hyödyntäminen eli kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Tutkimustiedon mukaan välittömän työajan osuutta voidaan näin kasvattaa jopa %:iin nykyisen % sijaan. Tämän lisäksi kotihoitoon on suunnitelmakaudella lisättävä sairaanhoitajia, jotta asiakkaiden kotiutus sairaalasta voi tapahtua nykyistä nopeammin ja joustavammin (NHG 2013). Ympärivuorokautisten paikkojen määrällisessä jakautumisessa suhteessa 75 -vuotiaisiin Kainuussa on huomattavia kuntakohtaisia eroja (taulukko 3), joiden tasaamiseksi suunnitelmakaudelle tulee asettaa selkeät vuosittaiset tavoitteet. Laitoshoitoa pyritään purkamaan edelleen. Tavoitteena on, että laitostasoisissa yksiköissä asuisi tulevaisuudessa vain 1 % 75 - vuotta täyttäneestä väestöstä nykyisen 2.3 % sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että osa nykyisistä laitospaikoista korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla. 8

12 % 13,7 % 13 % ,8 % 8,1 % 8,2 % 8,9 % Kajaani Paltamo Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Taulukko 2. Vanhuspalvelujen ympärivuorokautiset hoitopaikat (tehostettu ja laitoshoito) suhteessa yli 75 -vuotiaiden määrään kunnittain v Suunnitelmakaudella ( ) iäkkäille suunnattua palvelujärjestelmää Kainuussa tulee ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien toimesta yhä enemmän kotona asumisen lisäksi aktiivisiin kuntouttaviin palveluihin sekä ottaa käyttöön ns. palvelukorttelikonsepti (vrt. FCG 2013). Tämä tarkoittaa korttelia, joka sijaitsee asutuskeskuksen keskuksessa. Rakenne on tavallisia normaaliin asuinkäyttöön suunniteltuja asuntoja. Toiminnan edellytyksenä on, että alueella sijaitsee hyvin toimiva kotihoitokeskus sekä muita oheispalveluja, kuten parturikampaamo, mahdollisuus ohjattuun liikuntaan ja kuntoutukseen sekä muita erilaisia palveluja (vrt. STM Ikähoiva -työryhmän muistio 2011, Vauramo 2013). Muutamissa Kainuun kunnissa on tälläkin hetkellä ns. palvelukortteliksi sopivia palvelualueita, joissa on tarjolla yksityisasuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä sekä ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia yksiköitä. Joten niiden toimintaa lähivuosina edelleen systemaattisesti kehittämällä on mahdollista toteuttaa yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa ikääntyneille sopivia ajanmukaisia uusia palvelukonsepteja. 9

13 6. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto vastaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen ympäristöterveydenhuollosta. Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) mukaisesti. Hallinnollisesti ympäristöterveydenhuolto jakaantuu kolmeen vastuualueeseen: terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto ja Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Terveysvalvonnan perustehtävänä on Kainuun väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveyshaittojen ennaltaehkäiseminen. Tehtäviin kuuluvat elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaiset tehtävät. Palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan terveystarkastajien erikoistumisella tiettyihin tehtäväalueisiin. Lisäksi osa valvonnasta toteutetaan valvontakohteiden riskinarviointiin perustuvien suunnitelmien mukaisesti. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan alueen palveluja. Laaja toiminta-alue asettaa kuitenkin haasteen ja rajoittaa mm. erikoistumista. Palvelujen toimivuuden vuoksi toimipisteitä on useampia (5). Eläinlääkintähuolto tarjoaa peruseläinlääkäripalveluja (eläinten terveyden ja sairauksien hoitoa). Lisäksi eläinlääkintähuolto vastaa eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnasta sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellisestä valvonnasta Eläinlääkäreille kuuluu myös eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu. Eläinlääkintähuollossa on toteutettu tehtäviin erikoistuminen niin, että praktikot vastaavat pääasiassa peruseläinlääkäripalveluista, hyvinvointieläinlääkäri vastaa mm. eläinsuojelusta ja hygieenikkoeläinlääkäri vastaa eläinperäisiä elintarvikkeita tuottavien laitosten valvonnasta sekä eläinperäisten sivutuotteiden käytön valvonnasta. Pieneläinvastaanottoja on seitsemän. Praktikot vastaavat päivystyksestä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Laboratorion päätehtävänä on tukea viranomaisten suorittamaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun valvontaa ja ohjausta suorittamalla alaan liittyviä mikrobiologisia ja fysikaalis-kemiallisia tutkimuksia. Toiminnan laadun varmistamiseksi laboratoriossa on laatujärjestelmä, joka vaaditaan viranomaistutkimuksia tekeviltä laboratorioilta. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on lainsäädännön avulla turvata kaikille kuntalaisille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi puhdasta juomavettä ja hyvää sisäilmaa, turvallisia elintarvikkeita sekä turvallisia leikki- ja huvipuistoja. Ympäristöterveydenhuollossa on painopiste ennaltaehkäisyssä. Jokainen vältetty tai ajoissa katkaistu epidemia vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollossa ehkäistään epidemioiden lisäksi myös monia kroonisia sairauksia (esim. tupakoinnista ja sisäilmaongelmista aiheutuvia). Ympäristöterveydenhuollon pienellä panokselle (alle 1 % sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksista) voidaankin vähentää merkittävästi muiden toimialojen kustannuksia (Kunnan ympäristöterveydenhuollon opas luottamushenkilöille, Kuntaliitto 2013). Ennaltaehkäisevässä työssä kunnilla on merkittävä rooli. Elinympäristön aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä mm. maankäytön ja kaavoituksen kautta. Lisäksi kunnilla on monia toimintoja, joita em. ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö koskee ja asettaa siten niille vaatimuksia (mm. vesilaitokset, koulut, suurkeittiöt, leikkipuistot, päiväkodit). Ympäristöterveydenhuolto tekee yhteistyötä mm. kuntien ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaavoituksen, teknisen toimen ja vesihuollosta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyö näkyy esimerkiksi lausuntojen antamisena ympäristöluvista sekä uutta kaavoitusta suunniteltaessa ympäristöterveydenhuolto voi arvioida kaavoituksen terveyshaittoja (mm. melu). Sisäilman aiheuttamiin ongelmiin liittyen yhteistyötä tehdään mm. sisäilmatyöryhmissä. Vesiasioissa yhteistyötä tehdään vesilaitosten kanssa talousveden laatuun liittyvissä kysymyksissä ja mm. erityistilanteisiin varautumisessa. 10

14 7. Terveyshyötymalli Terveyshyötymallin kehittämisen sysäyksenä ovat olleet havainnot siitä, että tehokkaaksi osoitetut hoidot ja hoitosuositukset eivät toteudu käytännössä, ja ettei perusterveydenhuolto enää pysty vastaamaan kroonisten sairauksien lisääntymisen luomaan haasteeseen. Hoitojärjestelmä on periytynyt ajalta, jolloin lääkärit hoitivat akuutteja sairauksia episodimaisesti; potilas tulee lääkäriin vaivan takia, lääkäri diagnosoi ja antaa hoidon tai lähettää sairaalaan hoidettavaksi. Väestön ikääntyessä potilailla on samanaikaisesti useita hoitoja vaativia sairauksia ja lääketieteen diagnostiikka- ja hoitomahdollisuuksien jatkuvasti lisääntyessä, ei ongelmia saada hoidettua yhdellä vastaanottokäynnillä. Hoidon tulisi olla turvallista, vaikuttavaa, potilaskeskeistä, oikea- aikaista, tehokasta ja tasaarvoista. Näyttöön perustuvaa, vaikuttavaa hoitoa tulee tarjota kaikille, jotka siitä hyötyvät ja hoidosta tulee pidättäytyä silloin, kun siitä ei ole hyötyä. Keskeistä kehittämisessä on hoitoprosessien uudelleenjärjestely, tietotekniikan tehokas käyttö, osaamisesta ja taidosta huolehtiminen ja niiden hyödyntäminen, tehokkaiden tiimien muodostaminen ja hyvä koordinaatio terveydenhuoltojärjestelmässä. Terveyshyötymallinydinkohtia ovat: 1. palveluntarjoajan taitojen ja osaamisen lisääminen, 2. potilaiden kouluttaminen ja itsehoidon tukeminen, 3. hoidon järjestäminen tiimityöskentelyksi ja suunnitelmalliseksi sekä 4. potilasrekistereihin pohjautuvien informaatiojärjestelmien tehokkaampi käyttö. Terveyshyötymallin tavoitteena on muuttaa kroonisia sairauksia potevien potilaiden hoito reaktiivisesta proaktiiviseksi, suunnitelmalliseksi ja populaatiolähtöiseksi. Näihin tavoitteisiin päästään tehokkaan tiimityöskentelyn ja suunnitelmallisen vuorovaikutuksen kautta; potilaat osallistuvat aktiivisesti omaan hoitoonsa, terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolisen yhteisön ja yhteiskunnan resurssit hyödynnetään päätöksenteon tukijärjestelmä ja muu informaatioteknologia on integroitu jokapäiväiseen työnkulkuun. Terveyshyötymallin keskiössä ovat informoitu, aktiivinen potilas ja valmistautunut, aktivoitunut hoitotiimi sekä näiden välillä tapahtuvat tuloksekkaat interaktiot. Sen puitteissa voidaan toteuttaa erilaisten sairauksien näyttöön perustuvia hoito-ohjelmia. Informoidulla ja aktiivisella potilaalla on motivaatio, tiedot, taidot ja itseluottamus omaa terveyttä koskevien päätösten tekemiseksi. Valmistautuneella, aktivoituneella hoitotiimillä on interaktiota varten relevantit, ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Tuloksekkaalla interaktiolla varmistetaan, että potilaalla on tarvittavat valmiudet omahoitoon, että hoitoa räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaan, hoidon seuranta ja jatkuvuus varmistetaan. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia useissa hoidon toteuttamiseen liittyvissä elementeissä. Terveyshyötymalli koostuu kuudesta tällaisesta elementistä, joita ovat 1. omahoidon tuki, 2. palvelun tuottamisen rakenne, 3. päätöksen tuki, 4. kliiniset tietojärjestelmät, 5. terveydenhuollon ja terveyspalvelun tuottamisen organisaatiot ja yhteisö ja 6. yhteiskunta eli julkisen ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelut. 11

15 8. Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintomallin ansiosta toteutuvat Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensovittamista, kehittämistä ja suunnittelua koskevat terveydenhuoltolain keskeiset velvoitteet. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan organisaatio sisältää sellaiset rakenteet, joissa terveydenhuoltolaissa sairaanhoitopiireihin perustettaviksi edellytettyjen perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät voidaan toteuttaa. Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yleislääketieteen professuurin sijoittaminen Kainuuseen täydentää ja vahvistaa olemassa olevaa rakennetta. Kainuun maakunta - kuntayhtymä ja Oulun yliopisto ovat sopineet professuurista ajalle Edellä kuvatun pohjalta on perusteltua, ettei Kainuun maakunta -kuntayhtymään perusteta erillistä perusterveydenhuollon yksikköä, vaan että perusterveydenhuollon yksikön tehtävät toteuttaa työryhmä, jonka muodostavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveysjohtaja; hallintoylilääkäri, sairaanhoidon palveluiden tulosalueen johtaja; hallintoylihoitaja; terveyskeskussairaala ja vastaanottotoiminnan vastuualuepäällikkö; sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisjohtaja sekä perhepalvelujohtaja. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsutaan yleislääketieteen professori Pekka Honkanen. Työryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarpeen mukaan maakunta - kuntayhtymän sisällä olevien asiantuntijoiden työpanoksella kulloinkin käsittelyssä olvien asiakokonaisuuksien tarpeita vastaten. Perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä vastaava työryhmä kokoontuu kahden kuukauden välein siten että työryhmän esitykset toimintojen järjestämiseksi ovat sekä sosiaali- ja terveystoimialan että maakunnan toimielinten käytettävissä sekä lyhyen (vuosisuunnitelmat) että pitkän aikavälin (järjestämissuunnitelma valtuustokausittain) suunnittelun tukena. Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä Perusterveydenhuollon yksikön ydintehtäviä ovat toimintojen yhteen sovittaminen ja asiantuntijuus kaikilla sosiaali- ja terveystoimen osa-alueilla Kainuussa. Sen tehtävänä on myös huolehtia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumisesta muilla kunnallisten palvelujen toimialoilla. PTH toimii siis tietojen kerääjänä ja käsittelijänä sekä palvelutarjontaa tehostavien toimintamallien käytäntöön saattajana. Työryhmä hankkii tietoa ja tuottaa suosituksia erityisesti seuraavilta sosiaali- ja terveystoimen osa-alueilta. 1. Perusterveydenhuollon kehittämistyö - Perusterveydenhuollon kehittämiskysymysten koordinointi ja siihen liittyvän tiedon kokoaminen ja välittäminen - Perusterveydenhuollon toiminnan sisällön, toimintakäytäntöjen ja osaamisen kehittämistyö ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi - Alueensa edustuksen järjestämisen koordinointi kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämisverkostoon ja vastaa verkoston yhteisten kehittämistekniikoiden osaamisen levittämisestä vastuualueellaan. - Yhteistyö sekä pysyvien yhteistyökäytäntöjen luominen oman alueensa sosiaalialan osaamiskeskuksen (laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) kanssa. - Yhteistyö ja työnjako sosiaali- ja terveystoimialan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa - Tiivis yhteydenpito kansanterveystyön kehittäjäverkostoon ja lähialueiden sosiaalialan osaamiskeskuksiin 12

16 2. Hoito- ja palveluketjut - Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rajapinnat 3. Koulutus ja tutkimus Perusterveydenhuollossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen sekä hoito- ja kuntoutusketjujen laatimisen ja alueellisen täydennyskoulutuksen koordinointi yhteistyössä eri tahojen kanssa. - On mukana kouluttamassa erikoistuvista lääkäreistä perusterveydenhuollon työhön kykeneviä lääkäreitä ja näin tukemassa julkisen terveydenhuollon vahvistumista - Auttaa maastouttamaan toimivia hoitomalleja ja tukee tiedon etenemistä perusterveydenhuollossa - Koulutustarpeiden ennakointi koko toimialalla - Arvioi olemassa olevien hoitopalvelujen tehokkuutta ESH/PTH:n rajapinta näkökulmasta katsottuna - Luo tutkimuksen keinoin uutta käytännön tietoa -väestötason ja ESH/PTH rajapintatutkimukset 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Luo ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen toimintalinjat maakuntaan - Vuositason painopiste- ja toimenpidemäärittely 5. Kainuun järjestämissuunnitelman tuki Selkeimmin perusterveydenhuollon yksikön toiminta konkretisoituu valtuustokausittain laadittavassa koko sairaanhoitopiirin kattavassa järjestämissuunnitelmassa. Siinä on kirjattuna kuntien yhteinen tavoite perusterveydenhuollon toteuttamisesta ja sitä tukevasta ja täydentävästä erikoissairaanhoidosta. - Terveysasemien toimintojen yhteensovittamisesta sopiminen vuosisuunnittelussa (aikuisten terveyspalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, neuvolat, vanhuspalvelut, sairaanhoidonpalvelut, erikoissairaanhoito). - Tuottaa tietoa ja ehdotuksia palveluiden laadusta ja kustannustehokkuudesta valtuustokausittain laadittavan järjestämissuunnitelman tueksi ottaen huomioon Kainuun maakunta - kuntayhtymän järjestämissopimuksen kirjaukset. 13

17 9. Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ohjaavat hallitusohjelma, STM:n Kastekehittämisohjelma sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategia. Keskeistä on palvelujen saatavuus, saavutettavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon toteutuminen sekä ennalta ehkäisevän työn mahdollistuminen. Kehittämistyö on pitkäjänteistä ja sitkeää työtä, joka perustuu entistä enemmän eri tahojen yhteistyöhön erilaisissa kokoonpanoissa pohjoissuomalaisesta valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Kainuun kehittämis-toiminnasta enemmän osoitteessa Kainuun perusterveydenhuollon uudistamisen tueksi käynnistettiin tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluyksikön toimesta perusterveydenhuollon kehittämisohjelma, jota toteutettiin vuosina Kehittämisohjelman muodostivat kolme STM:n Kaste-kehittämisrahoituksella toteutettua kehittämishanketta (PaKaste, Kytke, Rampe). PaKaste-hankkeen avulla käynnistettiin Terveyshyötymallin (CCM = Cronic Care Model) työstäminen ja henkilöstön perehdyttäminen malliin. Pitkäaikaissairaiden asiakastyön kehittämisen myötä nostettiin esille sosiaalialan työn tärkeä merkitys osana suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Omahoitoa vahvistettiin luomalla ja testaamalla sähköinen omahoitoalusta ja omahoitosivusto (Kytke). Kehittämishankkeiden yhteistyönä käynnistettiin jokaisella terveysasemalla omahoitopiste. Kotoa kotiin prosessia avattiin ja ylisektorista johtamista tehostettiin sekä kehitettiin kotona asumisen suunnitelma jokaisen keski-ikäisen ja sitä vanhemman kainuulaisen pohdittavaksi ja täytettäväksi (Kytke). Osaamisen ja työnjakomallin kehittämiseen liittyen toteutettiin perusterveydenhuollon lääkärikoulutuksen koordinointi- ja valmennusmalli sekä hoitotyön vastaanottomalli (Rampe). Lisäksi Kamut-tutkimushankkeessa selvitettiin pitkäaikais- ja monisairaiden hoitomallin toimivuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeiden päätyttyä ROHTO-paja työskentelyllä jatketaan lääkäreiden ja hoitajien moniammatillisen työn uudistamista. Perusterveydenhuollon kehittämisohjelman lisäksi on luotu mm. työttömien terveystarkastusmalli, joka on juurrutettu osaksi perusterveydenhuoltoa (KaiTo). Kehittämistyön juurruttamiseksi, uusien toimintamallien luomiseksi sekä uusien näkökulmien esiin nostamiseksi Kainuussa on kehitetty kehittäjätyöntekijä, kehittäjäasiakas ja uusimpana kehittäjäkylä toimintamallit. Toimintamallit mahdollistavat osallisuuden, tehokkaan vuorovaikutuksen, luottamuksen sekä paremman asiakasymmärryksen kehittymisen. Osana perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaa toteutettu kehittäjähoitajamalli osoittautui toimivaksi kehittämistyön ja perustyön yhdistäväksi työmuodoksi. Se mahdollisti käytännönläheisen ja henkilöstöä osallistavan työskentelyn. Vuosina on valmisteltu tutkimusta Asiakasymmärrys hyvinvointipalvelujen kehittämisen perustana systeemikeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen Itä-Suomen ja Oulun yliopiston sekä Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää asiakasarvoa lisäävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö- ja toimintastrategia, jossa korostuu uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kehittäminen ja palvelujen laadun arviointi. Huomio kiinnittyy käyttäjälähtöisen teknologian hyödyntämiseen uudessa palvelutuotannossa, palvelujen ketjuttamiseen, palvelujen laadunarvioinnin yhteismitallisen konseptin luomiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen palvelutuotantojärjestelmän kehittämiseksi. Kyseessä on kaksivuotinen rinnakkaishanke, jonka kustannukset ja rahoitus jakautuvat Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen, Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (TBRC) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kesken. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on ,00 euroa, josta yritykset ym. rahoittavat 5 % eli yht ,00 euroa. Hanke alkaa ja päättyy

18 Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1) Asiakastarpeita, käyttäjälähtöisyyttä ja asiakasarvoa korostavan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa tarvittavan moniammatillisen tiedon tuottaminen. 2) Terveyshyötymallin mukaisen käyttäjälähtöisen terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelman mallintaminen ja soveltaminen (palvelukonseptin mallintaminen, outputit ja inputit, asiakastyytyväisyys, kustannukset) ja palvelukonseptien innovointi. 3) Terveyshyötymallin mukaisen käyttäjälähtöisen palvelukokonaisuuden johtamisen ja hallinnoinnin kehittäminen (kontrolloitu testaus ja koeasetelma). Hanke toteutuu aikana, jolloin Sote -uudistus on hyvin ajankohtainen. Hankkeen empiirinen tiedonmuodostus kiinnittyy suurelta osin Kainuuseen, mutta vertailukohteena on myös Eksoten alue. Laajan ATH -aineiston käyttö mahdollistaa tutkimustulosten laajemman vertailun eri sotealueiden kesken ja osin myös kansainvälisesti. Perinteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallia muutetaan tutkimuksessa kolmella olennaisella tavalla. Ensiksi, asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveydentilan edistämiseksi ja parantamiseksi laaditaan moniammatillinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka perustana on käyttäjälähtöisyys. Toiseksi, julkisen terveydenhuollon toimintaan kytketään kiinteästi julkinen sosiaalityö, jolloin terveyteen liittyviä sosiaalisia riskejä pystytään ennakoimaan ja niihin vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kolmanneksi, käyttäjälähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen kytketään alusta alkaen kolmannen sektorin toimijat sekä yksityiset hoito- ja hoivapalveluiden tuottajat. Näin toimimalla saadaan uuden toimintakonseptin kehittämiseen mukaan mahdollisimman laaja-alainen osaaminen. Läpäisyperiaatteena asiakaslähtöisyys ja laadun arviointi ilmenevät sekä tiedon tuottamisen, palvelujen käyttäjien että palvelujen tuottajien tasoilla. Terveyshyötymalliin pohjautuva palveluiden innovointi toimii tiedon muodostusta sekä eri tahojen osaamista ja palvelukokonaisuuksia integroivana viitekehyksenä siten, että siihen kiinnittyvät käyttäjälähtöiseen teknologiaan liittyvät innovaatiot yhdistävät osaamista uudella tavalla. Painopisteen siirtyminen sairauskeskeisestä ajattelusta terveyden edistämiseen ja voimavarakeskeisyyteen sekä palvelutuotannon monimuotoisuuteen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluissa huomion kiinnittämistä erityisesti palvelujen yhteismitallisen laadunarviointijärjestelmän kehittämiseen. Keskeisinä toimijoina hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos (sosiaalityö), Oulun yliopiston terveystieteiden laitos (yleislääketiede, geriatria ja terveyshallintotiede), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Techno-logy Business Research Center, TBRC) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kainuun Sote -kuntayhtymä (Tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluyksikkö). Fluente Oy:n osaamisaluetta on ennakoivan toiminnan kehittäminen, Neamed Oy kehittää ohjelmistoa palveluiden logistiikkaan, ISCOM Oy:n aluetta on etäseurannan. Kainuun etu Oy on paikallisten palveluiden tuottajien yhteistyöelin. Kolmatta sektoria ja asiakasyhteistyötä edustaa Kainuussa oleva sote-kehittäjäkylä (Ylä-Vieksen kyläyhdistys). Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Salfordin yliopisto (kansanterveystiede), Ostravan yliopisto (sosiaalityö) sekä Ostravan yliopiston koordinoima European Research Institute for Social Work -yhteistyöverkosto. Hankkeessa tuotettua tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti sekä sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös muilla tieteenaloilla. Tutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä ja oikein kohdennettuja sekä tehokkaita ja laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien yhteistyönä. Tämä vähentää ennakoimatonta ja runsasta päivystyspalvelujen käyttöä. Tutkimus avaa näköaloja uusille palveluinnovaatioille ja edistää näin ollen myös alan yrittäjyyttä. Hankkeen myötä kehittyy johtajuus. Terveyshyötymallin mukainen käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntävä proaktiivinen yhteistyöstrategia edellyttää esimerkiksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden työnjaon selkiyttämistä. Tutkimuksen avulla voidaan vahvistaa tulevaisuuteen liittyviä osaamistarpeita 15

19 Jatkossa Terveyshyötymallin juurruttaminen ja perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen sekä yhteistyö erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelujen ja muiden toimijoiden (järjestöt, yritykset) kanssa korostuu. 9.1 Potilasturvallisuus ja laatutyö Kuntayhtymän johtoryhmä johtaa laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta osana strategista johtamista, toiminnan suunnittelua ja arviointia. Johtoryhmä päättää toimintapolitiikasta ja laadunhallinnan tavoitteista sekä toimintaperiaatteista ja myöntää toimintaan tarvittavat resurssit. Kuntayhtymään on nimetty laatupäällikkö, laadunhallinnan sihteeri, potilasturvallisuusvastaava (hallintoylilääkäri) sekä laadunohjausryhmä ja potilasturvallisuustyöryhmä. Tulosalueelle on nimetty oman toimen ohella työskentelevät laatupäälliköt, laatusihteerit ja laatutiimit, vastuualueille laatuvastaavat ja laatutyöryhmät. Työryhmien ja vastuuhenkilöiden tehtävät ja vastuut on kirjattu kuntayhtymän toimintajärjestelmään. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän suunnitelma laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta pohjautuu terveydenhuoltolain 1326/2010 ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 341/2011 vaatimuksiin, kansalliseen potilasturvallisuusstrategian linjauksiin sekä ISO 9001:2008 standardin vaatimuksiin. Suunnitelma laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta on laadittu kuntayhtymän strategian ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaisesti tukemaan hyvää, laadukasta ja turvallista hoitoa. Kuntayhtymän arvoina asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja luottamus ovat ohjanneet suunnitelman laatimista. Laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma muodostaa kokonaisuuden, jonka tehtävänä on laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen. Suunnitelma sisältää linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla edistetään laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämistä kuntayhtymässä. Tavoitteena on luoda kuntayhtymään potilasturvallisuuskulttuuri, jossa on selkeät, määritellyt toimintatavat laadun ja potilasturvallisuuden ylläpitämisestä sekä jatkuvasta parantamisesta. Kehittämistyössä ovat mukana kuntayhtymän henkilöstö, esimiehet, johto sekä asiakkaat/ potilaat ja heidän omaisensa. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma koostuu kolmesta osasta: laadunhallintaja potilasturvallisuusjärjestelmästä (toimintajärjestelmä), laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toimintaohjelmasta sekä laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta edistävistä menetelmistä ja käytännöistä. Suunnitelman ensimmäisessä osassa kuvataan laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä (toimintajärjestelmä), johtaminen ja vastuuhenkilöt, resurssien- ja turvallisuusriskien hallinta, prosessien suunnittelu ja kehittäminen, raportointi, ilmoitusjärjestelmät, seuranta ja arviointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Suunnitelman toinen osio sisältää laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toimintaohjelman seuraavalle neljälle vuodelle sekä tarkemman vuosikohtaisen suunnitelman potilasturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä. Suunnitelman kolmas osio sisältää laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta edistäviä menettelytapoja ja toimintaohjeita. Potilasturvallisuuden edistämisen kannalta on keskeistä, että kuntayhtymällä on yhtenäisiä toimintaohjeita ja menettelytapoja. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittymistä seurataan osana organisaation normaalia johtamistoimintaa mm laatu- ja potilasturvallisuuden tilanneraporttien, johdon katselmuksien sekä sisäisten ja ulkoisten arviointien avulla. Potilas/asiakasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat kirjataan HaiPro-järjestelmään. Myös asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä pystyvät ilmoittamaan järjestelmään havaitsemistaan vaaratilanteista. Vakavat vaaratapahtumat käsitellään järjestelmälähtöisesti erillisen työryhmän toimesta. Kuntayhtymässä otetaan vuoden

20 aikana käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, joka mahdollistaa reaaliaikaisen palautteen seurannan. Laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle säännöllisesti. Tämän lisäksi henkilöstö suorittaa vuosien aikana potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen. Henkilöstöä informoidaan potilasturvallisuuden nykytilasta kolme kertaa vuodessa ilmestyvällä potilasturvallisuustiedotelehdellä. Tämän lisäksi laatupäällikkö osallistuu tarvittaessa tulos-vastuualueiden johtoryhmiin ja työyksikkö kokouksiin. 17

21 10. Henkilöstö perusterveydenhuollossa 10.1 Rohtopajatoiminta Osana RAMPE-hanketta Kainuuseen koulutettiin kolme ROHTO-valmennustiimiä sekä heidän tuekseen ROHTO- aluevastaava. Tiimiin muodostaa lääkäri- sairaanhoitaja työpari. ROHTOaluevastaavana toimii terveyskeskuslääkäri. Tiimien työpaikat ovat Suomussalmi, Sotkamo ja Kajaanin pääterveysasema. Rohto-toiminta on rationaalista hoitoa edistävien toimintatapojen kehittämistä omilla toimipaikoilla, mm. pajatyöskentelyn avulla. Pajatoiminta nojautuu tieteelliseen näyttöön ja tähtää tavoitteellisesti toimintojen kehittämiseen. Toiminnassa hyödynnetään mm. Kelan vertailutietoa sekä muuta saatavissa olevaa toimintaa kuvaavaa vertailutietoa. Rohto-vastaava on toimipaikkansa oma kehittäjäosaaja, kyseisen toimipaikan lääkäri tai hoitaja. Kokemus on osoittanut, että parhaiten toimintaa pystyvät kehittämään ja muutosta edistämään työpareina toimivat Rohto-vastaavat. Rohtopaja räätälöidään käytännön tarpeisiin Työpajoissa tapahtuva Rohto-työskentely on tavoitteellista, suunnitelmallista, terveyskeskuksen omat tarpeet huomioivaa ja vaikuttavia oppimismenetelmiä hyödyntävää kehittämistoimintaa. Lähtökohtana oman työn ongelmien tunnistaminen. Terveyskeskuksen työn paras asiantuntija on terveyskeskuksen työntekijä, joten hyödynnetään työpaikan omaa osaamista. Muuta asiantuntemusta hankitaan tarvittaessa Henkilöstön saatavuus, rekrytointi, varahenkilöstö, ennakointi Kainuun sotessa on käytössä henkilöstöstrategia, jossa kuvataan henkilöstövoimavarojen hallintaan, osaamisen kehittämiseen sekä työkykyisyyden turvaamiseen liittyvät keskeiset haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet vuosien aikana. Henkilöstötarpeen ennakoinnin systemaattisempaan koordinointityöhön liittyen laaditaan Henkilöstösuunnitelma vuoden 2013 aikana ja sitä päivitetään jatkossa vuosittain. Rekrytointityötä tehostetaan jatkamalla rekrytoinnin kehittämistä ja koordinointia ohjausryhmän sekä ammattialakohtaisten työryhmien toimintaa. Tulevaisuuden haasteena on rekrytoinnin lisäksi myös henkilöstön pysyvyydestä huolehtiminen. Työnantajaimagon vahvistamista sekä palvelussuhteen ehtojen kehittämistyötä on jatkettava. Kuntayhtymän henkilöstön käytettävyyttä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kehitetään siten, että henkilöstön työpanoksen kohdentaminen eri työpisteisiin joustavuuden lisäämiseksi ja resurssien oikein kohdentamiseksi mahdollistetaan nykyistä paremmin. Eri ammattikuntien välistä työnjakoa kehitetään siten, että henkilöstön osaaminen saadaan laajamittaisesti hyödynnettyä ja työpanos kohdennettua mahdollisimman optimaalisesti ydintehtävien hoitamiseen. Varmistetaan eläköitymisen seurauksena poistuvan asiantuntijatiedon ja osaamisen säilyminen erilaisin menetelmin (mm. mentorointi). Kehitetään vakinaisen varahenkilöstön toiminta- ja kohdentamisperiaatteita, joiden avulla turvataan yksiköiden toimintavarmuutta ja laadukasta palvelua. Varahenkilöstön toiminnan kehittämisellä pyritään myös vähentämään ulkopuolisten sijaisten tarvetta ja käyttöä. Henkilöstön saatavuusongelmat tulevat esille etenkin loma-aikoina. Maakunnassa hoitohenkilöstön saatavuus turvataan yhteisin ponnistuksin sote-kuntayhtymän ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kehitetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa arvioimalla koulutustarpeita, joiden perusteella lisätään aloituspaikkoja kriittisillä erikoisaloilla (esim. kätilöt, röntgenhoitajat, ensihoitajat). 18

22 10.3 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvä osaaminen ja työssä kehittyminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Toiminnassa tulee varmistaa, että henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat perustuvat osaamisen arviointiin. Osaamisen arvioinnit tehdään osaamisen nykytilan tunnistamisen, osaamistarpeiden ennakoinnin, määrittelyn ja osaamiskartoitusten avulla esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Keskitetyllä täydennyskoulutuksella tuetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen edistämistä ja työntekijöiden työssä jaksamista. Täydennyskoulutukset suunnataan tarvelähtöisesti strategisiin painoalueisiin tukien muutoksen hallintaa. Suunnittelussa otetaan huomioon sekä valtakunnalliset että alueelliset terveys- ja sosiaalipoliittiset hyvinvointiohjelmat, väestön terveystarpeet, asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen ja palvelurakenteen muutokset. Koulutustarpeet kootaan kehittämissuunnitelmista, koulutus- ja asiakaspalautteista, asiantuntijaryhmiltä, koulutusorganisaatioiden ja työelämän edustajien yhteistyöryhmiltä. Keskitetyssä täydennyskoulutuksessa vahvistetaan prosessiluontoisia ja moniammatillisia koulutuksia. Koulutussuunnittelussa varmistetaan, että koulutukset perustuvat ajankohtaiseen ja näyttöön perustuvaan tietoon. Koulutuksessa käytetään ja edelleen kehitetään vaikuttavia ja monipuolisia opetusmenetelmiä sekä verkko-opetusta ja muita etäopetuksen muotoja. Jatkossa kehitetään myös muita osaamisen kehittämisenmenetelmiä kuten simulaatio-opetusta. Koulutuksissa hyödynnetään omia osaajia kouluttajina ja tehdään aktiivista yhteistyötä paikallisten koulutusorganisaatioiden ja erva-alueen kanssa. Yliopistoyhteistyön kehittämistä jatketaan, jolloin voidaan paremmin vastata myös erityisosaamisen tarpeisiin. Täydennyskoulutusta seurataan systemaattisesti hyödyntäen HRM koulutusosiota. Kehittämisen painopisteenä lähivuosina on osaamisen kehittämisen ja koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Moniammatillisen tiimikoulutuksen kuvaus Väestön ikääntymisen myötä terveydenhuollon suurimman osan terveydenhuollon palveluiden tarvitsijoista ovat potilaat, jotka potevat samanaikaisesti useita kroonisia sairauksia. Sama potilas kärsii diabeteksesta, sepelvaltimotaudista ja nivelkulumista. Hän voi olla myös masentunut. Hyvin monet näistä sairauksista, kuten diabetes tai keuhkoahtaumatauti liittyvät potilaiden elintapoihin. Sairauksien onnistunut hoito edellyttää potilaan itsensä aktiivista osallistumista hoitoprosessiin. Ongelmien moninaisuuden vuoksi mikään professio yksin ei voi vastata potilaan hoidon tarpeeseen. Sairauksien lääketieteellisenhoidon ja kuntoutuksen lisäksi potilas tarvitsee sosiaalityön ammattihenkilöiden vastuualueelle kuuluvia tukitoimia. Moniongelmaisten, pitkäaikaissairaiden toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen, ylläpitäminen tai epäsuotuisan kehityksen hidastaminen edellyttää pitkäjänteistä, suunnitelmallista työtapaa, jossa eri osaajien työpanos yhdistetään saumattomalla ja toisiaan tukevalla yhteistyöllä. Samanaikaisesti kehitetään potilaan omia voimavaroja ja kykyä huolehtia omasta terveydentilastaan. Työryhmässä valta ja vastuu ovat jaettu ja tiimit osaavat tietoisesti kehittää integroitua hoitoa potilaan ja hänen verkostonsa kanssa. Edellä kuvatun toiminta mallin edellytyksenä on, että koko SOTE- henkilökunta on kouluttautunut ja hallitsee moniammatillisen yhteistyön. Yhteistyön laajentaminen ja syventäminen parantavat henkilökunnan työn hallintaa ja lisäävät työtyytyväisyyttä ja työssä jaksamista. Koulutuksen kohteena on koko SOTE- henkilökunta, joilla on yhteisiä potilaita tai asiakkaita. Suurin koulutettavien ryhmä tulee TESA:sta, noin 200 henkilöä (40 lääkäriä, 120 sairaanhoita- 19

23 jaa, 25 terveyskeskusavustajaa ja noin 20 päihde- ja mielenterveystyötä tekevää). VAPA:n koulutuettavien määrä on noin 60 ja PEPA:n 80. Koulutus tapahtuu pienryhmäkoulutuksena. Koulutettavat osallistuvat aktiivisesti yhdessä rakentamaan hoitokokonaisuuksia potilaille, joilla on erilaisia sairauksia ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Keskeinen oppimisen tavoite on yhdessä tekemisen oppiminen, jolloin opitaan tuntemaan toiset ammattiryhmät ja opitaan myös heidän työtavoista. Tiimityön oppimisessa koulutuksen substanssina ovat hoitoketjut ja muilla eri tavoilla määritellyt kliiniset ongelma-alueet, joissa tarvitaan useampia eri ammattihenkilöitä. Tiimeillä ei ole vakiintunutta kokoonpanoa. Potilaan hoidon tarpeen määrittelyyn perustuvassa hoitosuunnitelmassa sovitaan, ketkä ammattihenkilöt milloinkin hoitoon osallistuvat. Siksi on olennaista, että yhdessä tekemisen osaaminen ei rakennu kiinteiden työparien varaan. Monipuolisen koulutuksen toteuttamiseksi henkilökunnan tarvitsee osallistua useampaan pienryhmätilaisuuteen. Tavoitteeksi asetetaan neljä puolenpäivään koulutustilaisuutta jokaiselle. Kouluttajat tulevat SOTE- henkilökunnan keskuudesta, Perustan muodostavat kolme RAMPEhankkeen aikana koulutettua ROHTO- työparia, joita täydennetään erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöillä. Pienryhmäkouluttajien koulutuksessa hyödynnetään Kainuussa muutama vuosi sitten toteutettua verkostoyhteistyökoulutusta sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun moniammatilliseen tiimikoulutukseen perehtyneiden osaamista. Koulutuskokonaisuus toteutetaan

24 11. Perusterveydenhuollon yhteistyö 11.1 Kuntien terveyskeskusten välinen yhteistyö Kainuun väestön perusterveydenhuollosta vastaavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän terveysasemat. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat Kajaanin ja Kuhmon kaupungit ja Hyrynsalmen, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat. Kajaanissa on kolme terveysasemaa: pääterveysasema, Lehtikankaan terveysasema ja Vuolijoen terveysasema. Muissa kunnissa on jokaisessa yksi terveysasema. Kainuun sote -kuntayhtymässä kansanterveystyö jakaantuu tulosalueille organisaation mukaisesti. Terveysjohtaja, perhepalveluiden ylilääkäri ja johtava hammaslääkäri vastaavat osaltaan toiminnasta. Työterveyshuolto on yhtiöitetty omaksi yksikökseen. Lainmukaista kansanterveystyötä on väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen, terveysneuvonta sekä terveystarkastukset, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, päivystys, avosairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveys- ja päihdetyö. Maantieteellisesti lähellä toisiaan olevien kuntien terveysasemien talous- ja henkilöstöhallinto on yhdistetty. Esimerkiksi vastaanottotoiminnassa Kajaanissa ja sen lähialueilla (Paltamo, Ristijärvi), Sotkamo-Kuhmo -alueella ja Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, Hyrynsalmi) on jokaisella alueella yksi tulosyksikköpäällikkö/osastonhoitaja, joka kehittää ja hallinnoi alueelleen kuuluvien terveysasemien toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi esimerkiksi fysioterapiassa ja erityisterapiassa kaikkien kuntien toiminta on yhdistetty yhdelle esimiehelle. Kainuun sote -kuntayhtymässä asukas voi valita itselleen sopivimman terveysaseman ja suunterveydenhuollon toimipisteen. Asukkaan valitsema palvelupiste ei ole välttämättä oman kotikunnan alueella, vaan se voi sijaita esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalla tai -alueella. Valinnan voi tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelun palvelupisteen voi valita vapaasti ja käyntikohtaisesti. Terveysasemien toimintaa kehitetään terveyshyötymallin viitekehyksessä. Jokaiselle pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty kansanterveyshoitaja, joka toteuttaa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa yhdessä lääkärin kanssa, lääkäri-hoitaja työparimallin mukaisesti. Kainuun sote -kuntayhtymässä terveysasemilla järjestetään arkipäivisin virka-aikaan sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa. Hoidontarpeen arviointia tekevät päivystävät sairaanhoitajat puhelimitse ja vastaanotolla. Kuntayhtymän terveysasemilla järjestetään palvelusopimusten mukaisesti perusterveydenhuollon palveluina mm: Lääkäri- ja hoitajavastaanottotoimintaa Asiantuntijahoitajien (kansanterveyshoitajat) ja -terapeuttien (toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeutit) vastaanottoa ja kuntoutuspalveluja (fysioterapeutit) Neuvolatoiminnan (äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto) tuottaa perhepalveluiden tulosalue Suun terveydenhuollon palvelut (hammaslääkäri-, suuhygienisti- ja hammaslääkärivastaanotot) tuottaa hammashuollon vastuualue Laboratoriopalvelut tuottaa NordLab -laboratorioliikelaitos. Näytteenottoa on kaikilla terveysasemilla. Laboratorionäytteitä analysoidaan Kainuun keskussairaalan ja Kuhmon ja Suomussalmen terveysasemien laboratorioissa. Näytteiden kuljetus on keskitetty kuljetusreiteille. Mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja sosiaalitoimen palveluja. Päivystysvastaanottoa on virka-aikana kaikilla terveysasemilla. Lääkäripäivystystä ei ole Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemilla, mutta päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto on. Virkaajan ulkopuolella päivystys on yhteispäivystyksessä Kainuun keskussairaalassa. Kuhmon ja 21

25 Suomussalmen terveysasemilla on viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina sekä arkipyhinä päivystys klo Lääkäreiden osalta yhteistyötä tehdään kuntien välillä lääkäriresurssien mukaan. Osa lääkäreistä työskentelee osan työajastaan toisen kunnan terveysasemalla. Hoitajat sijaistavat toisiaan eri kuntien terveysasemilla. Poissaolojen aikana hoitajan puhelut voidaan myös ohjata toisen terveysaseman hoitajalle. Koko maakunnan tarpeisiin mukautettu hoidon porrastus ja hoitavien tahojen yhteistyö tukee oikea-aikaista ja riittävää hoitoa tarkoitukseen nähden oikeassa paikassa. Tavoitteena on kehittää avopalveluita ja tukea potilaiden pärjäämistä omassa asuinympäristössään. Henkilöstöresurssien kohdentamisessa kuntiin huomioidaan palvelutarve asukasluvun ja erilaisten indeksien, kuten sairastavuus- ja kansantauti-indeksi, mukaan (taulukko 1). Lääkärinvirat kunnittain TERVEYSASEMA Virat Täytetty Työssä* Väkiluku** (1000) Virkoja / 1000 as Työpanos / 1000 as Hyrynsalmi 3 2 1,1 2,594 1,2 0,4 Kajaani (pta,lta,vki) ,8 37,907 0,5 0,3 Kuhmo 1 1 4,5 9,198 0,1 0,5 Paltamo 3,5 1 1,1 3,708 0,9 0,3 Ristijärvi 1,5 0 0,5 1,449 1,0 0,3 Sotkamo 6 6 6,0 10,700 0,6 0,6 Suomussalmi 7 6 3,3 8,749 0,8 0,4 Yhteensä 40, ,3 74,305 0,5 0,4 Virkojen täyttöaste 77,5 %. * Sisältää sijaiset, etälääkärit ja ostolääkärit ** , Lähde: Tilastokeskus Esitys: lääkärinvirat kunnittain 9/2013 alkaen TERVEYSASEMA Virat Täytetty Työssä* 22 Väkiluku** (1000) Virkoja / 1000 as Työpanos / 1000 as Hyrynsalmi 2 2 1,1 2,594 0,8 0,4 Kajaani (pta,lta,vki) ,8 37,907 0,5 0,3 Kuhmo 4,5 1 4,5 9,198 0,5 0,5 Paltamo 2,5 1 1,1 3,708 0,7 0,3 Ristijärvi 1 0 0,5 1,449 0,7 0,3 Sotkamo 6 6 6,0 10,700 0,6 0,6 Suomussalmi 7 6 3,3 8,749 0,8 0,4 Yhteensä 41, ,3 74,305 0,6 0,4 Taulukko 1. Lääkärinvirkojen kohdentaminen kunnan väestömäärän mukaan

26 11.2 Kuntien vastuulla olevien työterveyshuollon palveluiden toteuttaminen Terveydenhuoltolain 18 mukaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on järjestettävä alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. Kainuun Työterveys -liikelaitos toteuttaa yllä olevan ja voi sopia resurssien mukaan alueellaan toimivan työnantajan kanssa siitä, että se järjestää työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Vastaavanlainen sopimus voidaan tehdä myös yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän kanssa. Kainuun Työterveys -liikelaitoksella on toimipisteet Hyrynsalmella, Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Henkilökuntaa on tällä hetkellä n. 60 työntekijää. Laboratoriopalvelut ostetaan NordLab:lta. Pika-CRP, pika-nielunäyte, verensokeri, stiksit, PEF-seuranta ja osa spirometrioista tehdään itse. Röntgenpalvelut ostetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä Väestö Työvoima Työpaikat Työttömät Taloudellinen huoltosuhde 1,71 1,68 1,69 1,75 Taloudellinen huoltosuhde Hyrynsalmi 242,8 219,6 Kajaani 162,9 151,3 Kuhmo 213,2 195,6 Paltamo 216,8 165,8 Ristijärvi 228,9 188,2 Sotkamo 178,1 153,0 Suomussalmi 224,2 192,7 Avautuvia työpaikkoja on Kainuussa ajalla kpl/v. Asiakaskunta: 959 yritystä, 164 yrittäjää, 526 maanviljelijää ja henkilöasiakasta Kainuun Työterveys -liikelaitoksen henkilökunta: toimitusjohtaja, vastaava työterveyslääkäri, vastaava työterveyshoitaja, 14 muuta työterveyslääkäriä, joista kolme (3) ostolääkäriä erimittaisia aikoja, työterveyspsykologi, 26 työterveyshoitajaa, viisi (5) työfysioterapeuttia, 11 työterveysavustajaa ja työterveyssihteeriä 23

27 Lääkäreiden lukumäärä Nykytilanne Arvioitu tarve kokopäiväisiksi laskettuna Hyrynsalmi ja Suomussalmi Kajaani, Paltamo ja Ristijärvi 5,5 7 Kuhmo 1 2 Sotkamo Kainuun Työterveys -liikelaitoksesta jää eläkkeelle viidessä (5) vuodessa kolme (3) lääkäriä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän aikana Kainuun Työterveys -liikelaitoksessa on erikoistunut viisi (5) lääkäriä työterveyshuollon erikoislääkäreiksi ja kaksi (2) on erikoistumassa tällä hetkellä. Yksi (1) työterveyshuollon erikoislääkäri on saatu muualta itse koulutettujen lisäksi. Kainuun Työterveys -liikelaitoksessa toimiva työlääketieteen poliklinikka on mahdollistanut erikoistumisen Kajaanissa (erikoistujan ei ole tarvinnut muuttaa Kuopioon tai Ouluun). Ennen tätä erikoistumismahdollisuutta Kainuussa oli yksi (1) työterveyshuollon erikoislääkäri. Akuutti sairaanhoito: Aivoverisuonitukokset ja -vuodot, sekä sydäninfarktit ja vastaavat eivät kulje Kainuun Työterveyden kautta hoitoon Alueellinen yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Palveluiden ja toimeentulon taso sopeutetaan vallitsevaan turvallisuustilanteeseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Kainuun soten valmiussuunnitelma on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen valmiussuunnitelma, jossa on yhdistetty täysjäsenkuntien terveys- ja sosiaalitoimen, sairaanhoitopiirin sekä keskussairaalan aiemmat suunnitelmat. Suunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Valmiussuunnitelmassa kuvataan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimintavalmius normaalioloissa, normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityistilanteet ja poikkeusolot saattavat olla äkillisiä ja yllättäviä, joskus myös pitkäkestoisia ja suunnitelmallista varautumista edellyttäviä tilanteita. Valmiussuunnitelma ylläpidetään Pohjois-Pohjanmaan SHP:n ylläpitämässä selaimessa ja on tunnuksen saaneiden käytettävissä internetissä. Tunnus annetaan myös kuntien viranomaisille. Yleistä varautumisesta Varautuminen on osa normaaliolojen säännönmukaista tehtävien hoitamista. Varautumisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja esitettyjen toimenpiteiden tulee perustua lainsäädännössä oleviin toimivaltuuksiin. Normaalioloissa hyvin toimiva, vahva organisaatio on tärkein perusta poikkeusolojen toiminnalle. Pääsääntöisesti varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Organisaatiota muutetaan normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa mahdollisimman vähän. Tehtävät hoidetaan ensisijaisesti olemassa olevalla organisaatiolla, sitä tarpeen mukaan vahvistaen tai mukauttaen. 24

28 Kainuun soten varautumisen tavoitteena on turvata Kainuun väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Palveluiden ja toimeentulon taso sopeutetaan vallitsevaan turvallisuustilanteeseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on otettava huomioon alueensa siviiliväestön lisäksi alueella toimivat ja alueelle siirrettävät sotilaspotilaat sekä evakuointikuljetusten potilaat (mukaan lukien läpikuljetettavat evakuoidut). Uhat Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian uhkamallit ovat: sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet ympäristöuhkat terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus väestöliikkeisiin liittyvät uhkat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sotilaallinen voiman käyttö Kainuun soten valmiussuunnitelma perustuu alueen riskianalyysiin ja varautumisessa keskitytään oman toiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin ja uhkiin. Johtaminen normaalioloissa / Perusvalmius Kainuun soten ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien nimeämä yhtymävaltuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka Kuntalain 13 :ssä ja eräissä sitä täydentävissä säädöksissä säädetään. Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano ja valintaperusteet on määritelty perussopimuksessa. Hallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta määritellään kuntalaissa, kuntayhtymän perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Hallituksen alaisuudessa kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja. Kainuun sote vastaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen sosiaali- ja terveydenhuollosta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Puolanka on osajäsen (Kainuun sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri ja ympäristöterveydenhoidon yhteistoiminta-alue). Kuntayhtymän hallitus toimii myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöjen mukaisena monijäsenisenä toimielimenä. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Johtaminen normaaliolojen erityistilanteissa / Tehostettu valmius Normaaliolojen eritystilanteissa noudatetaan niitä tilanteita varten laadittuja suunnitelmia, joissa on määritelty, kuka tai ketkä vastaavat tilannejohtamisesta. Johtaminen poikkeusoloissa / Täysvalmius Kuntayhtymän johtaja johtaa kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Hänen sijaisenaan toimii hallintoylilääkäri. Terveysjohtaja toimii kuntayhtymän terveydenhoitopäällikkönä ja suuronnettomuustilanteiden lääkintäkomentajana L 1. Hänen sijaisenaan toimii hallintoylilääkäri. 25

29 Paikallisella tasolla eli seudulla terveydenhuollon johtovastuu on seudun terveyskeskustoiminnasta vastaavalla lääkärillä. Tarpeen mukaan hän määrää terveydenhuollon johtovastuulliset lääkärit kuntakohtaisesti. Paikallisen tason terveydenhuollon johtovastuussa olevat osallistuvat paikallisen johtokeskuksen työhön. Kainuun Puolangan kuntaa lukuun ottamatta huoltopäällikkönä toimii perhepalvelujohtaja. Hänen sijaisenaan toimii vanhuspalvelujohtaja. Seuduilla sosiaalihuollon johtovastuu on seudun perhepalvelupäälliköllä. Kuntien huoltopäälliköinä toimivat perhepalvelupäälliköt ja vanhuspalvelupäälliköt tai muut tehtävään määrätyt sosiaalihuollon asiantuntijat. Paikallisen tason sosiaalihuollon johtovastuussa olevat osallistuvat paikallisen johtokeskuksen työhön. Johtoryhmät / johtokeskukset Kainuun soten poikkeusolojen johtoryhmä on sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtoryhmä. Kuntayhtymän johtaja määrää johtokeskuksen sijainnin tilanteen mukaan. Omaa suojatilaa ei Kainuun soten johtokeskuksella ole. Poikkeusolojen johtoryhmien tehtäviin kuuluvat mm: tilanteen seuranta (tilannekuvan ylläpito) suunnittelu ohjeiden ja määräysten antaminen toimenpiteiden valvonta yhteistyö ja yhteydenpito eri toimijoiden kanssa kuntayhtymän sisällä yhteydenpito kuntiin ja eri viranomaisiin ja yhteistoiminta sairaanhoitopiirien kanssa 26

30 12. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö 12.1 Hoitoketjujen ja alueellisten hoitosuunnitelmien laatiminen, toteutuksen tuki ja seuranta Kuntayhtymän prosessien ja hoitoketjujen kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation toimintaa ohjaavat visio, arvot, strategiat ja toimintapolitiikka, joilla toimintaa ohjataan. Prosessien ja hoitoketjujen tunnistamisella ja kehittämisellä tavoitellaan palvelun parantamista, sujuvuutta, tarkoituksenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä, ongelmatilanteiden hallintaa ja luotettavuutta. Tarkoituksena on, että hoito- ja palveluketjuista muodostuu organisaatiorajoista riippumaton ja saumaton kokonaisuus erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Kuntayhtymässä on kuvattu 23 hoitoketjua ja 133 prosessia. Toimintaprosessit ja niiden välinen vuorovaikutus tunnistetaan ja kuvataan QPR -ProcessGuide -järjestelmän avulla. Asiakasvaatimukset tunnistetaan, sosiaali- ja terveyspalveluprosessit ja -ketjut toteutetaan johdon ohjauksen ja toiminnalle varattujen resurssien avulla. Jokaisella hoitoketjulle määritellään vastuuhenkilö, joka vastaa hoitoketjun päivittämisestä vuosittain. Hoitoketjujen toimivuutta ja toiminnan laatua mitataan, analysoidaan ja arvioidaan säännöllisesti mm. sisäisillä arvioinneilla ja johdon katselmuksilla. Saatujen tulosten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat parannustoimenpiteet. Tavoitteena on parantaa jatkuvasti toimintajärjestelmän suorituskykyä, vaikuttavuutta ja asiakasvaatimusten toteutumista 12.2 Erikoisalakohtaisten palvelujen tuottaminen terveysasemilla ja muu erikoissairaanhoidosta terveysasemille suunnattu tuki Konservatiivinen vastuualue Tällä hetkellä erikoislääkäripalveluja on tarjottu sisätaudeille. Munuaispoliklinikan lääkäri ja hoitaja ovat käyneet joka toinen kuukausi Suomussalmella pitämässä vastaanottoa. Samalla on käyty konsultoimassa osastoilla ja vastattu muutenkin lääkäreiden ja hoitajien kysymyksiin. Tätä toimintoa on tarkoitus edelleen jatkaa. Tähystystoiminta toteutuu tällä hetkellä virkatyönä Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Tähystyksiin ohjattujen potilaiden lähetteet käydään läpi Kainuun keskussairaalan vatsatautien poliklinikalla ennen ajan antoa. Terveysasemien lääkäreillä on mahdollisuus perehtyä tähystystoimintaan ja halukkaille järjestetään koulutus. Osa rasitus-ekg -tutkimuksista on tehty terveyskeskuksissa. Tässä toiminnassa olisi tarvetta kasvattaa erikoissairaanhoidon osuutta ainakin koordinoinnissa ja resurssien salliessa erikoislääkärit voivat käydä tekemässä näitä tutkimuksia myös terveysasemilla. Jos käytössä olisi kunnollinen liikuteltava sydänultraäänilaite, voisi sydämen ultraäänitutkimuksiakin mahdollisesti tehdä kunnissa. Muiden sisätautien erikoisalojen vastaanottotoimintaa terveysasemilla on myös mahdollista laajentaa. Reuman ja diabeteksen osalta etävastaanottotoiminnan käynnistämistä on suunniteltu. Diabeteksen suhteen suunnitelma on varsin realistinen, reumatologia vaatisi riittävän hyvän ultraäänilaitteen vastaanottopaikassa. Neurologialla ja fysiatrialla ei etävastaanottoon tarvita erityisiä välineitä ja niihin voidaan mennä, jos vastaisuudessa erikoislääkäritilanne sallii. Syöpäpotilaille on annettu erikoislääkärijohtoisesti yksinkertaisia solunsalpaajahoitoja kunnissa ja tätä toimintaa voi ehkä vähän laajentaa Operatiivinen vastuualue Operatiivisten erikoisalojen osalta on Kainuussa terveysasemien ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetty erityisesti haavahoidon ja ortopedian (tekonivelkirurgia) hoitokokonaisuuksissa. 27

31 Operatiivisen vastuualueen toimintaan kuuluva haavapoliklinikka/kaks Haavapoliklinikka toimii kirurgianpoliklinikan alaisuudessa Kainuun keskussairaalassa. Haavapotilaiden alueellinen seuranta ja hoito on organisoitunut moniammatillisesti toteutuvaksi kokonaisuudeksi. Haavapotilaiden kontrollit ja hoito toteutuvat haavapoliklinikalla, kirurgisilla vuodeosastoilla, kirurgian poliklinikalla ja seuraavilla Kainuun soten terveysasemilla; Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi, Paltamo, Vuolijoki, Hyrynsalmi, Ristijärvi. Auktorisoidun jalkautuneen haavahoitajan kunta/potilaskäyntejä vuonna 2012 oli 539 kpl. Yhteistyötä tulee edelleen kehittää, osaamisen ja riittävän resurssoinin varmistaminen yhdessä kuntien terveysasemien kanssa haavapotilaiden parhaaksi. Tekonivelkoordinaattori ja tekonivelhoitaja/prepoliklinikka toimivat Kainuun keskussairaalassa osana kirurgianpoliklinikkaa. Tekonivelkoordinaattori suorittaa tekonivelleikkausten jälkeiset seurannat ja koordinoi sen jälkeen leikattujen potilaiden määräaikaisseurannat perusterveydenhuoltoon terveysasemille. Tekonivelkoordinaattori toimesta alueelle on luotu kattava tekonivelpotilaiden seurantajärjestelmä ja kaikki tekonivelpotilaat on saatu systemaattisen seurannan piiriin. Ns. hajautettu seuranta on organisoitu neljälle terveysasemalle; Kajaani, Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi joissa kliinisiä tutkimuksia suorittavat fysioterapeutit ja kuntohoitajat. Implant db järjestelmä tulee laajenemaan ainakin ERVA alueella, siten että muualla ERVA alueella leikatun kainuulaisen seurantatiedot tulevat automaattisesti näkyviin ja seuranta ohjautuu siten alueelliseen protokollaan. Yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa tulee kehittää nivelrikko potilaan hoitoprosessia ns. konservatiivista hoitolinjaa sillä yhtenevä malli Kainuusta puuttuu. Terveysasemille voitaisiin yhteystyössä perusterveydenhuollon kanssa suunnitella tekonivelkoordinaattorin ideoimat "nonstop -kuntoutusryhmät, joissa potilas ottaa itse vastuuta kuntoutumisestaan Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualue tuottaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palvelut Kainuussa. Avohoidon palvelut sijoittuvat terveysasemille kaikissa muissa kunnissa paitsi Kajaanissa. Myös riippuvuuksienhoidon työntekijät työskentelevät terveysasemilla Suomussalmella, Kuhmossa ja Sotkamossa. Kajaanissa mielenterveyspalveluiden akuutti avohoito on sijoittunut keskussairaalanmäelle ja kuntoutuksen työntekijöistä avokuntoutuksen työntekijät (kotikuntoutus), kuntoutuskoti Eljas sekä riippuvuuksienhoidon yksikkö (A-klinikka) sijaitsevat Kajaanin pääterveysaseman alueella. Erikoissairaanhoidon palveluita on tarjottu Kainuun terveysasemilla vuodesta 2005 alkaen. Syksyllä 2013 toteutettavien osastojärjestelyjen yhteydessä henkilöstöä lisätään mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksienhoidon avohoitoon terveysasemille ja kuntoutuskoteihin. Avohoitoon lisätään yhteensä kahdentoista (12) työntekijän työpanos siten, että Kajaaniin lisätään viisi (5) työntekijää, joista yksi (1) Vuolijoelle, yksi (1) kotikuntoutukseen, kaksi (2) psykiatrian poliklinikalle ja yksi (1) ryhmätaloon Kajaanissa. Sotkamoon lisätään kolme (3) työntekijää akuuttityöryhmään, kuntoutuskotiin ja riippuvuuksien hoitoon. Kuhmoon lisätään yksi (1) työntekijä kuntoutuskotiin ja yksi (1) akuuttityöryhmään. Paltamoon lisätään yksi (1) työntekijä puoliksi päihdetyöhön ja puoliksi kuntoutuskotiin. Lisäksi yksi (1) työntekijää sijoittuu kuntoutuskotiin Suomussalmella. Kuhmon, Paltamon ja Vuolijoen siirtyvien työntekijöiden työpanoksesta puolet suunnataan riippuvuuksienhoidon palveluihin. Koko vastuualueen toimintatapaan kuuluu liikkuva työote ja siten erityisosaamista viedään tarpeen mukaan sinne missä asiakas on. Mielenterveyspalveluiden avohoidon työntekijät tekevät konsultaatio- ja selvittelykäyntejä perusterveydenhuollon työntekijöiden kanssa tapauskohtaisissa työryhmissä mm. yhteistyössä neuvoloiden terveydenhoitajien, kansanterveyshoitajien, vanhustenhoidon työntekijöiden kanssa sekä vuodeosastoilla. 28

32 Uuden sairaalan muutoksissa on tavoitteena, että mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito sijoittuu myös Kajaanissa perusterveydenhuollon kanssa fyysisesti samalle alueelle Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään ja ylläpidetään monin tavoin. Esimerkiksi perhepalvelujen tulosalueella on yhteinen johtoryhmä, jossa voidaan keskustella ja linjata asioita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hoito- ja palveluketjut on niin ikään kuvattu, jolloin esimerkiksi pääprosessi esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon palveluihin ja takaisin perusterveydenhuoltoon on kuvattu. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi erityistä tukea tarvitseviin lapsiin, nuoriin, raskaana oleviin sekä perheisiin. Hoitoketjujen sisäistä arviointia tehdään yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kesken. Niin ikään hoidon porrastus- ja hoitokriteerit on kuvattu yhteistoiminnassa. Tämän lisäksi järjestetään alueellisia koulutus- ja neuvottelupäiviä sekä toteutetaan esimerkiksi perhevalmennusta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Erikoisaloittain tukea jaetaan muun muassa seuraavien osa-alueiden ja työryhmien kautta: nuorisopsykiatrian Lanu työryhmä, vauvaperhetyö (lastenpsykiatria ja lastentaudit), lasten- ja nuorten diabetes sekä puhelinkonsultaatiot erikoisaloittain. Myös terveyden osa-alueita ja terveyspalveluja kehitetään laaja-alaisilla työryhmillä, kuten seksuaaliterveyden edistämisen työryhmässä, johon osallistujia on laaja-alaisesti perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Avohoitoon pyritään kaikilla erikoisaloilla, mutta osin haasteena ovat pitkät välimatkat, resurssien ja osaamisen puute. Potilaan hoidon yhteensovittamisen yhtenä käytäntönä on sovittu siten, että kokonaisvastuuta potilaiden hoidosta ei siirretä, vaan tarvittaessa työpari tai eri työntekijöistä koostuva verkosto työskentelee potilaan tukemiseksi. 29

33 13. Kiireellinen sairaanhoito 13.1 Ensihoito Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasopäätöksen. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutason laatimisesta. Ensihoitopalvelun suunnittelun lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymän ensihoitokeskus. Ensihoitokeskuksen vastuulääkäri vastaa käytännössä palvelutasopäätöksen valmistelusta. Terveydenhuoltolain 39 :n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 määrittävät Kainuun ensihoitopalveluiden ensisijaiset tehtävät. Ensihoitopalvelun ensisijaisten tehtävien lisäksi voidaan suorittaa muita terveydenhuollon tukitehtäviä erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mikäli tämä ei vaaranna perustehtävää ja on soviteltavissa muun terveystoimen kanssa järkeväksi kokonaisuudeksi. Kainuun ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet: Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan Ensihoitopalvelu keskittyy terveysviranomaisena normaaliolojen lisäksi ensihoitovalmiuden ylläpitoon ja toimintaan myös poikkeusoloissa Ensihoitopalvelu vastaa osaltaan kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjun toteutumisesta Ensihoitopalvelu kehittää omalta osaltaan viranomaisyhteistyötä Kainuussa Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää ensihoitohenkilöstönsä osaamista laaja-alaisesti huomioiden ikääntyvän väestön tarpeet. 30

34 Ensihoitopalvelut järjestetään terveystoimen omana toimintana jokaisessa Kainuun kunnassa. Ensivastetoimintaa on Kainuun pelastustoimella sekä Kainuun rajavartiolaitoksella. Ensihoitokeskus toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatiossa sairaanhoidon palveluiden tulosyksikössä omana vastuualueenaan. Ensihoitokeskuksen ylilääkäri toimii Kainuun soten ensihoidosta vastaavana lääkärinä. Vastuualuepäällikkönä toimii ensihoitopäällikkö ja hänen sijaisenaan ensihoidon esimies. Kenttäjohtajina toimivat henkilöt sekä muu ensihoitohenkilöstö on ensihoitokeskuksen toimissa. Ensihoitopalvelun yksiköt sijoitettu oheisen taulukon mukaisesti jokaiseen Kainuun kuntaan alkaen. Ensihoitoyksiköt Taso (minimissään) lähtövalmius vähintään Hyrynsalmi (EKA 334) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Kajaani (EKA 011) Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani (EKA 121) Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Kajaani (EKA 132) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Kajaani (EKA135) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Kuhmo (EKA 234) Perustaso välitön lähtövalmius 24/7 Kuhmo (EKA 235) Perustaso 15 minuutin varallaolo Paltamo (EKA 136) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Puolanka (EKA 335) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Ristijärvi (EKA 137) Perustaso 08 20, yö 15 minuutin varalla Sotkamo (EKA 221) Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Sotkamo (EKA 231) Perustaso 15 minuutin varallaolo Suomussalmi (EKA 321) Suomussalmi (EKA 331) Hoitotaso välitön lähtövalmius 24/7 Perustaso 15 minuutin varallaolo Valmiudessa olevien yksiköiden lisäksi ensihoitokeskuksella tulee olla vähintään 5 kalustettua yksikköä vara-autoina normaaliolojen poikkeustilanteisiin sekä poikkeusoloja varten. Ensihoidossa toimivien henkilöiden pätevyysvaatimukset Ensivasteyksikkö Ensivasteyksikön muodostaa vähintään kaksi ensiauttajatoimintaan koulutettua henkilöä. Koulutuksen tulee olla Ensihoitokeskuksen hyväksymä riippumatta palveluntuottamistavasta. 31

35 Perustason ensihoidon yksikkö Perustason ensihoitopalvelun yksikön muodostaa kaksi henkilöä, joista molempien on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetusta laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksikkö miehitetään sairaanhoitaja-lähihoitaja työparilla. Tilapäisesti yksikkö voidaan miehittää ilman sairaanhoitajaa. Perustason yksikkö voidaan miehittää tilapäisesti myös pätevyysvaatimukset täyttävän pelastuslaitoksen pelastajatutkinnon tai terveydenhuollon ammattihenkilön sekä ensihoitokeskuksen henkilön toimesta. Yksikön henkilöstön tulee saada ensihoitokeskuksen määrittelemä perustason testi hyväksytysti läpi toimiakseen perustason yksikössä. Lääkkeenanto-oikeudet perustuvat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yleisiin lääkkeenanto-oikeuksiin ja ensihoitokeskuksen omaan ohjeistukseen. Hoitotason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoitopalvelun yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöstöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11 mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Toisen on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Molempien henkilöiden tulee saada vähintään hoitotason teoriatestaukset läpi hyväksytysti yksikön toimiessa hoitotasolla. Toisen henkilön tulee lisäksi saada ensihoitokeskuksen käytännöntestaus hyväksytysti läpi toimiakseen hoitotason yksikössä. Kenttäjohtoyksikkö Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opistopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Kenttäjohtaja on osana hoitotason ensihoidon yksikköä, jolloin toisen yksikön henkilön on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen pykälän 11 mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason ja kenttäjohtajien kelpoisuuden osalta. Toimiakseen kenttäjohtajana tarvitaan ensihoidon hoitotason kokemusta 2 vuotta sekä ensihoitokeskuksen perehdytys kenttäjohtajan toimimiseen Kainuussa. Kenttäjohtoyksikön ohjeistuksesta vastaa ensihoitokeskus. Kenttäjohtoyksikkö toimii tilannejohtajana kohteessa moniviranomaistehtävissä. Kenttäjohdon tukena toimii ensihoidon tilannekeskus. Sen tehtävänä on huolehtia ensihoitovalmiudesta Kainuussa. Tilannekeskuksen ohjeistuksesta vastaa ensihoitokeskus. 32

36 Tehtävämäärien kehitys: Kainuussa tehtävämäärät lisääntyvät huomattavaa tahtia. Taulukossa välisen ajan hälytystehtävät. Vuosi Hälytysmäärä Toiminnan seuranta: Ensihoitokeskus antaa puolivuosittain raportin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle palvelutasopäätöksen toteutumisesta ja toiminnasta. Tällöin arvioidaan myös toiminnan saavutettavuutta ja mahdollisia muutoksia valmiuteen. Huomioitavaa on tehtävämäärien raju kehitys, mikä edellyttää yhden lisäyksikön perustamista ympärivuorokautiseksi yksiköksi. Muutoin Kainuussa olevien ihmisten odotusaika ensihoidolle voi venyä varsin pitkäksi. Ensihoitokeskus raportoi toiminnastaan Aluehallintovirastolle ja Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle sen pyytämillä tunnusluvuilla ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen toteutumisesta. Terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisen palvelutasopäätöksen sisältöä voidaan muuttaa tarvittaessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän päätöksellä Päivystys Tällä hetkellä kajaanilaisten perusterveydenhuollon päivystys hoidetaan virka-aikaan pääterveysasemalla ja Lehtikankaan terveysasemalla. Virka-ajan ulkopuolella kajaanilaisten perusterveydenhuollon päivystys on Kainuun keskussairaalassa. Ympäristökuntien perusterveydenhuollon päivystys on osittain Kainuun keskussairaalaa ja osittain omana toimintana kuntien terveysasemilla. Perusterveydenhuollon seitsemänä päivänä viikossa toimivia päivystyspisteitä ovat Suomussalmi ja Kuhmo. Näissä on päivystystä myös viikonloppuisin. Nämä myös tarkoitus jatkossa säilyttää pitkien etäisyyksien vuoksi. Kainuulaisten erikoissairaanhoidon päivystys on Kainuun keskussairaalassa, paitsi niiden hoitojen osalta, jotka Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin esimerkiksi thora ja neurokirurgia. Uusi sairaala suunnittelu konseptiin kuuluu yhteispäivystykseen siirtyminen Kajaanilaisten osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Kajaanilaisten päivystys olisi Kainuun keskussairaalassa koko ajan. Pääterveysasemalla ja Lehtikankaalla olisi tarkoitus säilyttää siirtymävaiheessa vielä ns. subakuuttia vastaanottoa eli ei-kiireellistä päivystystoimintaa. Kaikki kiireelliset ja ambulanssilla tulevat päivystyspotilaat olisi tarkoitus keskittää hoidettavaksi Kainuun keskussairaalassa jo ennen uusi sairaala hankkeen toteutumista. Tällä hetkellä Kainuun keskussairaalan päivystystä jaetaan vielä kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon päivystykseen. Jatkossa uuden päivystysasetuksen myötä nämä raja-aidat poistuvat ja päivystys tulee yhtenäiseksi omaksi yksikökseen. Kainuun keskussairaalan päivystyksessä on myös kansanterveystyön päivystyksen puolella käytössä laboratorio, röntgen ja erikoisalakonsultaatiot, joten tämän vuoksi Kainuun keskussairaalan päivystys toiminta voitaisiin jo nyt luokitella kokonaan erikoissairaanhoitoon kuuluvaksi siihen asti kun uudet asetukset päivystyksestä tulevat voimaan. Potilaan hoitaminen käytännössä helpottuisi, koska potilasta ei tarvitsisi siirrellä puolelta toiselle. Henkilökunnan yhteiskäyttö helpottuisi, tällä hetkellä pitää olla eri hoitajat ja lääkärit molemmille puolin. Edelleen Kainuun keskussairaalan päivys- 33

37 tyksen ongelma on ollut jatkohoitopaikkojen puute etenkin puute perusterveydenhuollon vuodeosastopaikoista Lanu-työryhmä toimii nuorten päivystystyöryhmänä, joka vastaa kiireellisestä hoitoon hakeutumisesta nuorisopsykiatriassa. Virka-aikana yhteyttä voi ottaa työryhmän nimettyihin työntekijöihin ja virka-ajan ulkopuolella päivystyspoliklinikalle. Lanu-työryhmä vastaa nuorten ja heidän perheidensä akuuttiin huoleen, toimien joustavasti ja liikkuvasti. Työryhmä tekee myös hoidon tarpeen arviointia välimaaston palveluna erikoissairaanhoidon ja perustason hoidon välillä. Työryhmä osallistuu myös tarpeenmukaiseen hoitoon perustason ja poliklinikan työntekijöiden kanssa. Kainuun alueella sosiaalipäivystys (etupäivystys) on keskitetty Salmilan lastensuojeluyksikköön virka-ajan ulkopuolella. Takapäivystäjinä työskentelevät lastensuojelun sosiaalityöntekijät, joka tällä hetkellä tapahtuu vapaamuotoisena varallaoloon. Sosiaalipäivystys ohjaa ja neuvoo kiireellisen sosiaalihuollon tarpeessa olevia kuntalaisia virka-ajan ulkopuolella. Tehtäväalueena ovat äkilliset kriisit, ensisijaisesti lastensuojelun akuutit ongelmatilanteet. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tapahtuvat yleisen hätänumeron kautta virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalipäivystys toimii arkisin klo välisenä aikana ja viikonloppuisin sosiaalipäivystys toimii ympärivuorokautisesti. Virka-aikana kiireellisissä tapauksissa yhteyttä otetaan oman asuinkunnan sosiaalitoimistoon Suun terveydenhuolto Arkipäivisin hammaslääkäripäivystys on jokaisessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnassa lukuun ottamatta pienten hammashoitoloiden lomasulkuja. Potilas voi tällöin saada ensiapua suun ongelmiinsa naapurikunnan hammashoitolasta. Päivystyspalvelut arkisin on järjestetty ajanvarauksella paitsi Kajaanissa ja Sotkamossa. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys kiertää Kainuun hammashoitoloissa niin, että vähintään viikonlopun toisena päivänä päivystys on Kajaanissa. Viikonloppupäivystykseen hakeudutaan ilman ajanvarausta. Virka-ajan ja viikonloppupäivystysten ulkopuolella potilaat saavat lääkinnällistä ensiapua suun ongelmiinsa Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksestä, jotta he pärjäävät seuraavaan hammaslääkäripäivystykseen asti. Ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys todella vakavissa (= henkeä uhkaavissa) suun ongelmissa on kuitenkin tarvittaessa erva-alueella OYS:ssa. 14. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tarvitsemat tukipalvelut 14.1 Laboratorio Kainuun alueen laboratoriopalveluista huolehtii Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), joka on perustettu ja aloitti varsinaisen toimintansa Kainuun alueella palveluihin kuuluvat kliinisen kemian, mikrobiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palvelut. Suurin osa palveluista tuotetaan NordLab Kajaanin aluelaboratoriossa, ostopalveluita on n. 3 % kokonaismäärästä. Ostopalvelut on kilpailutettu koko NordLabin alueella yhteisesti. NordLab kotiuttaa (lähinnä Oulun aluelaboratorioon) ne tutkimukset, jotka katsotaan voitavan tehdä kannattavasti itse. Kainuun terveysasemien laboratorioissa, jotka kuuluvat kaikki NordLabiin, tehdään rajattua päivystystutkimusvalikoimaa. NordLab Kajaani huolehtii lisäksi Kainuun keskussairaalan ja muiden toimintayksiköiden verikeskustoiminnasta. NordLab Kajaanin aluelaboratoriossa (mukaan lukien terveysasemien laboratoriotoiminta) tehtiin v n. runsaat 1,1 milj. laboratoriotutkimusta. Potilaskäyntejä (näytteenotot ja kierrot) laboratorion toimipisteissä oli v yhteensä n kpl. Laboratorion tietojärjestelmä on Tiedon Effica, joka on kiinteästi integroitu Effican potilastietojärjestelmään. 34

38 14.2 Radiologia Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän radiologia tuottaa kuvantamispalveluita Kajaanin, Sotkamon, Suomusalmen, Kuhmon ja Paltamon terveysasemilla. Toukokuussa 2012 Kajaanin terveysaseman kuvantamispalvelut siirtyivät Kainuun keskussairaalan yhteyteen Kajaanin terveysaseman vesivahingosta johtuen. Kainuun soten hallitus teki toukokuussa 2013 päätöksen röntgentoiminnan lopettamisesta Kajaanin terveysasemalla. Perusterveydenhuollon asiakkaat kuvataan nyt Kainuun keskussairaalassa. Terveysaseman vuodepotilaat käydään kuvaamassa liikuteltavalla osastokoneella. Kainuun keskussairaalassa palveluita tuotetaan 724h. Röntgenhoitajien ilta-yö- ja viikonlopputyöajasta osa tehdään puhelin varallaolona, radiologipäivystystä ei ole virka-ajan ulkopuolella. Terveysasemilla, Paltamon terveysasemaa lukuun ottamatta, kuvantamistutkimuksia tuotetaan viitenä päivänä viikossa virka-aikana. Paltamon terveysaseman röntgen on avoinna yhtenä päivänä viikossa. Terveysasemilla otetaan natiivikuvia sekä tehdään uä-tutkimuksia vähintään 1kk. Kainuun keskussairaalassa tehdään natiivi-, uä, mr-, tt- mammografia-, lpv-ja verissuonitutkimuksia. Sydämen verisuonitutkimuksia tehdään yhdessä sisätautiosaston kanssa. Kainuun keskussairaalassa tehdään virka-ajan ulkopuolella natiivi- ja tt-tutkimuksia. Vuonna 2012 tehtiin kuvantamistutkimuksia koko maakunnassa yhteensä , Kainuun keskussairaalassa , Kajaanin terveysasemalla perusterveydenhuollon tutkimuksia 7 864, Sotkamossa 4.710, Suomussalmella 4.531, Kuhmossa ja Paltamossa Vuoden 2013 alussa Kainuun sotesta irtaantuneella Puolangan terveysasemalla tehtiin vuonna 2012 kuvantamistutkimuksia 790. Koko radiologian tutkimusmäärä oli 4 % edellistä vuotta suurempi. Radiologian infrastruktuuri on ajantasainen ja palvelee myös tulevaisuudessa Kainuun ja kanta-arkiston tarpeita ilman suuria lisäinvestointeja. Kainuun alueella on yhteinen digitaalinen kuva-arkisto, jonne tallennetaan myös muiden yksiköiden kuva- ja datatietoa. Radiologian toiminnanohjausjärjestelmä on integroitu potilastietojärjestelmään. Puheentunnistusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä radiologia tekee kiinteää yhteistyötä Oys-Erva kuvantamisen kanssa. Tulevaisuudessa radiologian kuvauspaikkojen lukumäärää on järkevää vähentää ja keskittää toiminnot isompiin keskuksiin. Myynti yksityiselle sektorille aloitetaan terveysasemilla kuluvan vuoden syksyllä. Vuode 2014 toukokuussa tulevan päivystysasetuksen edellyttämien kuvantamispalveluiden järjestämisestä tehdään lopulliset päätökset vuoden 2014 alussa Lääkehuolto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sairaala-apteekki tuottaa lääkehuollon palveluja keskitetysti Kainuun kuntien perus- ja erikoissairaanhoidon yksiköille. Tarkoituksena on turvallinen, tehokas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito. Puolustusvoimien kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti sairaala-apteekki huolehtii myös Kainuun prikaatin lääkehuollosta. Potilaiden kustannusvastuulle kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit. Lääkehuollon keskeisiä toimintoja ovat lääkkeiden ja lääkkeellisten tuotteiden hankinta, varastointi, valmistus, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, hävittäminen sekä lääkeinformaatio. Rationaaliseen lääkkeiden käyttöön ohjataan peruslääkevalikoiman avulla. Lääkkeet kilpailutetaan kolmen vuoden välein yhdessä OYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Alueen yhtenäinen lääkevalikoima parantaa lääkitysturvallisuutta ja vähentää tarpeetonta lää- 35

39 kenimikkeiden vaihtuvuutta. Osa lääkevalikoiman lääkevalmisteista kuuluu velvoitevarastoinnin piiriin ja niitä varastoidaan sairaala-apteekissa kolmen tai kuuden kuukauden, infuusionesteitä kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Velvoitevarastoitavista lääkkeistä on säädetty laissa ja asetuksessa lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Velvoitevarastoinnin tarkoitus on turvata lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuus myös poikkeustilanteissa. Uuden sairaala-apteekin valmistumisen myötä lääkehuollon toimintoja automatisoidaan sekä logistiikan että lääkkeenvalmistuksen osalta. Automaatio korvaa mekaanisia toistuvia työvaiheita ja sen tarkoituksena on farmasian asiantuntijoiden osaamisen ja työpanoksen kohdistaminen tarkoituksenmukaisemmin. Sairaala-apteekin varastoinnin ja keräilyn automatisointi tuo mahdollisuuden farmaseuttisen henkilökunnan työpanoksen siirtämiseen asiantuntijapalveluihin Välinehuolto Kainuun sote -kuntayhtymän välinehuolto tuottaa organisaation ydinprosesseille välttämättömiä tukipalveluja. Välinehuoltotoiminta mahdollistaa/tukee hoito- ja tutkimusyksiköiden toimintaa puhdistamalla hoitovälineistöt, tarkastamalla niiden käyttökunnon, kokoamalla sovittuja välineistökokonaisuuksia, pakkaamalla ne tarkoituksenmukaisella tavalla, suorittamalla steriloinnin ja toimittamalla tuotteet käyttäjille. Välinehuoltotoimintaan kuuluu myös kulutustavaroiden hankintaa, vastaanottamista, varastointia, tuotteiden valmistamista ja asiakkaille toimittamista Välinehuollon pääasialliset asiakkaat ovat sote-kuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan tulosyksiköitä, mutta palveluja myydään myös ulkoisille asiakkaille. Välinehuoltotoimintaa toteutetaan keskussairaalassa ja kolmella (3) terveysasemalla (Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) Infektioiden torjunta Infektioiden torjunta Kainuun sote -kuntayhtymässä toimii verkostomaisena yhteistyönä, jota koordinoi keskussairaalasta käsin infektioiden torjuntayksikkö. Yksikköön kuuluvat osaaikainen infektiolääkäri ja kaksi päätoimista hygieniahoitajaa. Keskussairaalaan ja terveysasemille on nimetty yhteyshenkilöt, jotka ovat koulutuksen ja käytännön työn kautta perehtyneet infektioiden torjuntaan ja toimivat paikallisina asiantuntijoina. Konsultoivana yksikkönä käytetään NordLabin Kajaanin mikrobiologian laboratoriota. Yhteistoimintaelimenä toimii hygieniatoimikunta, joka seuraa ja arvioi maakunnallista infektiotilannetta ja kokoontuu tarvittaessa. Influenssa-pandemiaan varautumista varten on nimetty erillinen, laajennettu pandemia-työryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa, ja päivittää pandemiaan varautumisen ohjeistusta valtakunnallisten linjausten ja alueellisen tilannekuvan mukaisesti. Pandemiaohjeistus toimii osana maakunnallista valmiussuunnitelmaa, jota ylläpidetään ja käytetään erva-alueen yhteisessä sähköisessä portaalissa. Sairaalainfektioita ja niihin käytettyjen antibioottien käyttöä seurataan maakunnallisella SAIohjelmistolla, joka on käytössä keskussairaalan yksiköissä ja terveyskeskusten akuuttihoidon vuodeosastoilla. Ohjelmiston käyttöä laajennetaan jatkossa tarvittaessa muihin yksiköihin Kuljetuspalvelut - Henkilöstö Kuljetus- ja neuvontapalvelut yksikkö vastaa kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten järjestämisestä. Kuljetukset välitetään sähköisessä muodossa Kainuun takseille ja joukkoliikenneluvalla toimiville autoilijoille. Yksikkö tuottaa myös kuntayhtymän maksuvasteella olevia potilassiirtoja terveydenhuollon yksiköiden välillä. Yksikössä järjestellään potilassiirrot takseille ja osa kuljetuksista suoritetaan omalla kalustolla. Yksikkö vastaa myös kuntayhtymän puhelinvaihteesta. 36

40 Kuntayhtymällä on käytössään noin 200 ajoneuvoa, jotka ovat kuntayhtymän työntekijöiden käytössä virka- ja virantoimitusmatkoissa. Kuljetus- ja neuvontapalvelut yksikkö vastaa näiden autojen hallinnoinnista Kuljetus- ja varastointipalvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hankinta- ja materiaalipalvelut vastaa kuntayhtymän hoito-, saniteetti- ja toimistotarvikkeiden sekä kaluston ja laitteiden hankinnasta, varastoinnista ja kuljetuksesta kuntayhtymän toimipisteiden tarpeisiin. Kuljetukset kuntayhtymän toimipisteiden välillä tapahtuvat joko päivittäin tai viikoittain. Kuljetukset sisältävät hoitotarvikkeet, laboratorionäytteet, välinehuollon toimituksia, postia ja lääkkeitä. Kuljetukset toteutetaan omalla kalustolla (yhdellä kuorma- ja kolmella pakettiautolla) arkisin. Hoitotarvikkeiden, välinehuollon, ruokahuollon ja jätehuollon kuljetukset Kainuun keskussairaalan sisällä ovat osa tavarakuljetuksista. Keskussairaalan sisäinen kuljetus toimii seitsemänä päivänä viikossa Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Kainuun sote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen itse. Tietohallinto on organisoitu Kainuun soten Keskitettyihin Yhteisiin Tukipalveluihin, jossa sitä ohjaa Kainuun soten linjaorganisaation lisäksi Kainuun kuntien ja Kainuun liiton edustajien muodostama tietohallinnon ohjausryhmä. Kainuun soten Tietohallinto tuottaa vastuullaan olevat tietohallinnon palvelut keskitetysti omalle kuntayhtymälle, Kainuun liitolle sekä Kainuun kunnille. Palveluista on solmittu yhteistoimintasopimukset toimijoiden välillä. Perustietohallintopalveluiden osalta (tietoliikenneverkot, konesalipalvelut, laitetuki, lähituki, hallinnon tietohallintopalvelut) Kainuun soten Tietohallinto tuottaa kaikki tietohallintopalvelut Kainuussa pois lukien kuntien sivistystoimen ja teknisen puolen, joskin myös näille organisaatioille tuotetaan jonkin verran palveluita yhteistyössä kuntien kanssa. Kajaanin kaupunki tuottaa Kainuun soten tarjoaman tietohallintopalvelun lisäksi osan kajaanilaisia koskevaa palvelua itse. Terveydenhuollon ICT -palvelut tuotetaan koko Kainuun sotelle, joskin tässä yhteydessä on huomattava, että Puolangan kunta tuottaa osan terveydenhuollon palveluistaan itse, mutta ostaa tietohallinnon palveluita Kainuun sotelta erillisellä sopimuksella. Kainuun työterveys -liikelaitos ostaa oman potilastietojärjestelmänsä suoraan järjestelmätoimittajalta. Nordlab Oy vastaa laboratoriotoiminnasta, mutta ainakin toistaiseksi Nordlab käyttää Kainuun soten tietojärjestelmiä Kainuun laboratoriotoiminnassa. Potilastietojärjestelmissä Kainuun sote toimii rekisterinpitäjänä oman toimintansa tuloksena syntyvien potilastietojärjestelmien tiedoille (yhteisrekisteri). Lisäksi Puolangan kunta toimii rekisterinpitäjänä perusterveydenhuollon potilastietojen ja sosiaalitoimen eri rekisterien osalta. Kainuussa käytetään keskitettyjä päätietojärjestelmiä mm. talous-, henkilöstö-, hallinto- ja terveydenhuoltopalveluiden toteuttamiseksi. Terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottamiseen käytetään samoja pääjärjestelmiä koko Kainuussa, niin potilashallinnon ja kliinisentyön kirjaamisen, kuvantamisen kuin laboratoriotoiminnan osakokonaisuuksissa. Puolangan kuntaa varten on luotu järjestelmiin omat rekisterit jotta lait ja asetukset toteutuvat. Vanhojen jo käytöstä poistuneiden järjestelmien tietoja voidaan katsella Effican arkistokatselun (Archive) kautta. Maakunnallisena tavoitteena on, että koko Kainuu käyttää yhdenmukaisia ohjelma- ja järjestelmäversioita, jolloin voidaan taata yhdenmukainen toiminnallisuus ja toiminta koko alueella. Kainuussa on rakennettu yhtenäinen eresepti-arkkitehtuuri suhteessa kansalliseen, KELA:n hallinnoimaan, eresepti-keskukseen. Kanta-palveluiden kehittämistä jatketaan earkistotoiminnallisuuden osalta tavoitteena ottaa palvelu käyttöön syksyllä Kansalaisille tarjottava sähköisten palveluiden kokonaisuus on iso kehityskohde tulevaisuudessa. Tätä tulee tehdä omana kokonaisuutenaan, mutta myös yhteistyössä esim. pohjoisella OYS ERVA -alueella. 37

41 Vanhojen potilastietojen muuntaminen ja tallentaminen kansalliseen muotoon sekä vienti osaksi Kanta-palvelua on myös yksi kehittämisalue. Tätä varten Kainuun sotelle on myönnetty määrärahaa THL.stä. Projektit ovat käynnissä. Niitä tehdään THL OPER -yksikön valvonnassa ja yhteistyössä mm. HUS:in kanssa. Kainuussa tehtävät hankinnat tehdään aina keskitetysti, jolloin samanlaiset järjestelmät voidaan kertahankinnalla saada kaikkien kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Sosiaalitoimen osalta Kainuun sotessa ja Puolangalla on käytössä saman merkkiset mutta erilliset asiakastietojärjestelmät. Sosiaalitoimen lainsäädäntö ei salli vastaavassa määrin sähköistä tietojenvaihtoa kuin terveydenhuollon sähköiseen tietohallintaan liittyvä lainsäädäntö. Järjestelmien kehittämisessä ja versioiden käyttöönotossa pyritään kuitenkin yhteiseen toimintaan tulevaisuutta varten. Kokonaisarkkitehtuurin ja tietohallintostrategian osalta Kainuun sote on mukana OYS ERVA - alueen laajuisessa työssä, jonka seurauksena nämä asiat tulevat työn alle myös Kainuussa. 38

42 15. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 15.1 Kuntien rooli Kainuun soten toiminta on jäsenkuntiensa yhteistoimintaa. Jäsen kunnat ovat perustaneet Kainuun soten perussopimuksella, jolla ne ovat siirtäneet itselleen kuuluvia tehtäviä Kainuun soten tehtäviksi. Kuntalain 1 mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Ja Kainuun soten perussopimuksen mukaan Kainuun sote yhteistyössä jäsenkuntien kanssa edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Kainuun soten talousarvio ja toimintasuunnitelma Kainuun sote neuvottelee perussopimuksen mukaisesti kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän yhteistyössä kuntien kanssa tekemistä tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvio- ja suunnitelmaluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään mennessä. Talousarviossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Kuntien vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Kainuun soten hallinto Kunnat valitsevat yhtymävaltuustoon edustajansa asukaslukujen mukaan. Yhtymävaltuusto päättää kuntien puolesta Kainuun soten: toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää hallinnon järjestämisen perusteista; päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; päättää kuntayhtymän liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; valita tilintarkastajat; hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen. Hallituksessa on kolmetoista (13) jäsentä siten, että Kajaanista on vähintään neljä (4) ja muista varsinaisista jäsenkunnista kustakin vähintään yksi (1) jäsen. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Kainuun kunnat tekevät laajaa yhteistyötä ja koska Kainuun sote on kuntien yhteistoimintaa, niin Kainuun soten johtavat viranhaltijat yhdessä Kainuun liiton johdon kanssa osallistuvat kuntajohtajien kokouksiin. Kuntajohtajakokoukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään ja neuvotellaan kuntien yhteistyöstä ennen päätöksen tekoa. Keskeisiä yhteistyön kysymyksiä on kuntien yhteistyössä tehtävien hoitaminen ja niiden rahoitus. 39

43 15.2 Yksityiset toimijat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion toimintakuluista yhteensä euroa (16 %) kohdentuu palveluiden ostoihin yksityisiltä palveluntuottajilta. Näistä suurimmat ovat asumispalveluiden (43,4 %), ateriapalveluiden (14,5 %), puhtaanapitopalveluiden (12,8 %), kuljetuspalveluiden (6,8 %) ja lääkäripalveluiden (6,8 %) ostoihin kohdistuvat menoerät. Strateginen linjaus siitä mitkä palvelut tullaan tulevaisuudessa tuottamaan itse ja mitkä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja millaisin perustein ei toimintansa aloittaneessa kuntayhtymässä ole tehty. Nykyistä organisaatiota edeltäneen Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia linjauksessa on silloisen organisaation suhdetta yksityiseen palvelutuotantoon kuvattu lyhyesti sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa käsittelevissä kappaleissa. Sosiaalihuollon osalta asiakirjaan on tehty seuraava kirjaus: Suurimmalta osalta sosiaalihuollon palvelut voidaan ja pitää tuottaa Kainuussa lähi-, seudullisina tai keskitettyinä palveluina joko maakunnaan omana toimintana tai ostopalveluina. Terveydenhuollon osalta tehty kirjaus kuuluu: Perusterveydenhuollon toiminta on pääosin omalla alueella tapahtuvaa toimintaa. Pääosa siitä onnistuu parhaiten omana tuotantona, jolloin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteen nivominen toteutuu parhaiten. Ostopalvelut ovat täydentäviä ja kumppanuudet soveltuvat joihinkin kapeisiin osa-alueisiin (Liite 1). Terveydenhuollon palveluiden yksityisen tuotannon osuutta on säädellyt ensisijaisesti joillakin palvelutuotannon osa-alueilla vallitseva työvoimapula. Näitä osa-alueita ovat mm. perusterveydenhuollon lääkäripalvelut, suun terveydenhuollon lääkäripalvelut, päivystyksen lääkäripalvelut ja joidenkin erikoisalojen lääkäripalvelut. Erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajojen saaminen säädöksiä vastaavaksi on pakottanut kuntayhtymän vuosittain mittaviin ostoihin yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuhmon terveysaseman vastaanottotoiminta toteutettiin keväästä 2009 huhtikuun 2013 loppuun kokonaan yksityisen palveluntuottajan tuottamana. Palvelun laadun valvonta sekä hankinta ja sopimusmenettelyt olivat ongelmallisia toteuttaa ja vaativat kohtuuttoman paljon ajallista resursointia palvelutuotannon laajuuteen nähden. Ateria- ja puhtaanapitopalveluista Kainuun maakunta kuntayhtymän perustamiseen liittyvissä neuvotteluissa sovittiin, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ateriahuoltoon liittyvä henkilöstö ja irtain eivät siirry perustettavalle kuntayhtymälle vaan kunnat järjestävät sen erillisellä yhteistoimintasopimuksella Kainuun maakunta kuntayhtymällä. Neuvotteluissa sovittiin myös, että perustettava kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat pääasiassa kunnilta, jotka vuoraavat tilat siivottuna. Myöhemmin siivouksesta tehtiin erillinen yhteistoimintasopimus. Asumispalveluiden tuottajat järjestävät palvelutalonsa ruokahuollon kukin itse. Kainuun keskussairaalan siivous on ollut yksityisellä toimijalla sen perustamisesta lähtien. Keskussairaalan ruokahuolto on Kainuun soten omaa toimintaa, joka ollaan siirtämässä Kajaanin kaupungin hoidettavaksi vuoden 2014 alusta yhteistoimintasopimuksella, jotta koko Kajaanin alueella oleva Kainuun soten ruokahuolto olisi yksi kokonaisuus. Tällöin on helpompi vähentää tuotantokeittiöitä yhteen ja lisätä siten tuottavuutta samalla turvaten henkilöstön työllisyyden. Hankinnoissa on vuonna 1995 perustettu hankintarengas, joka sovitulla tavalla tekee kilpailutuksia ja hankintapäätöksiä renkaaseen osallistujille. Renkaassa ovat mukana Kainuun kunnat ja seurakunnat. Kuljetuspalvelut kukin kunta ja Kainuun sote suunnittelee ja järjestää itse. Kainuun sote kuljettaa Kajaanin kaupungin sisäistä postia eri sopimuksella. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain 40

44 mukaiset kuljetukset hoidetaan pääasiassa taksien avulla. Arkisin oma tilauskeskus välittää kyydit yhdistellen niitä. Suurin osa tavaraliikenteestä hoidetaan itse. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä kliinisten tukipalvelujen myynnistä yksityisille palveluntuottajille on olemassa kuntayhtymän hallituksen päätös (H 276/ ) jonka mukaan kliinisten tukipalveluiden myynti yksityisille palveluntuottajille on aloitettu alkaen radiologian, välinehuollon ja muiden kliinisten tukipalvelujen osalta. Palvelun myynti edellyttää, että paikkakunnalla ei ole vastaavaa yksityistä palvelutuotantoa eikä myyntitoiminta kilpaile yksityisen palvelutuotannon kanssa Järjestöt, kolmas sektori Kansalaisjärjestöillä, yhdistyksillä ja laajasti määritellen niin sanotulla kolmannella sektorilla on tärkeä rooli kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kaventamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa kytkeytyy osaltaan myös yhteistyöhön järjestöjen kanssa, koska kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien järjestöjen kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12 ) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän näkökulmasta erilaiset järjestöt ovat merkittävä yhteistyökumppani kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöt toimivat esimerkiksi erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina, esimerkiksi osana palvelusetelijärjestelmää. Järjestöt voivat osaltaan toimia erilaisten väestöryhmien edun valvojina. Toisaalta järjestöt voivat luoda yhteisöllisyyttä ja tuottaa sellaisia ei-lakisääteisiä palveluja tai toimintaa, joilla on erittäin suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille tai erilaisille väestöryhmille. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä myöntää järjestöille toiminta-avustuksia vuosittain (v yht ), joiden avulla yhteistyötä voidaan suunnata, kehittää ja vahvistaa Yhteistyö puolustusvoimien kanssa Puolustusvoimien ja Kainuun sote -kuntayhtymän kesken on voimassa pitkäaikainen sopimus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden välityksestä Kainuun Prikaatille ja tarvittaessa muille puolustusvoimien yksiköille. Sopimus koskee sekä tavanomaista rauhanajan että poikkeusolojen toimintaa. Kainuun sote tuottaa puolustusvoimille lisäksi erillisellä sopimuksella varusmiesten vapaa-ajan puhelinneuvontapalvelua sairaanhoitajien ympärivuorokautisen neuvontapisteen kautta. Kainuun Prikaatin edustajat osallistuvat Kainuun soten valmiussuunnitelman laatimiseen ja ylläpitoon tarvittavassa laajuudessa. Lisäksi puolustusvoimat osallistuvat alueellisiin valmiusharjoituksiin. Poikkeustilanteissa Kainuun sotella on mahdollisuus pyytää puolustusvoimilta virka-apuna kaluston ja/tai miehistön tukea toimintojen ylläpitämiseen edellyttäen, että se on puolustusvoimien oman toiminnan kannalta mahdollista. Puolustusvoimien kanssa tehdään yhteistyötä myös Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen - toimintamallin avulla. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa koko nuorten miesten ikäluokka. Käytännössä aikalisätoimintaa järjestetään kahdessa eri vaiheessa. Kutsuntatilaisuuksissa tarjotaan mahdollisuus kaikille kutsunnan alaisille hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat koulutetut ohjaajat. Ohjaajina toimivat sosiaali-, terveys-, nuoriso-, koulutus- sekä työ- ja elinkeinohallinnon ohjaajien muodostama verkosto ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Mikäli varusmiespalvelu keskeytyy, puolustusvoimien 41

45 joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua palveluksen keskeyttäville naisille ja miehille. Toimintamalli on tällä hetkellä Kainuun lisäksi kansallisesti käytössä. 42

46 Kajaani Hyrynsalmi Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Tilastotiedot Liite 1 Väestömäärä 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% -10% -11% Väestömäärän muutos ,11% -0,18% -5,46% -6,12% -6,48% -7,07% -9,90% -7,15% Lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Vuosien välisen ajan väestömäärän muutos kunnissa Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä kansalaisuudesta riippumatta. Myös ne Suomen kansalaiset lasketaan vakinaisesti asuvaan väestöön, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Taulukko 1. Kuntien ja sairaanhoitopiirin väestö vuosina Väestö Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kainuun sairaanhoitopiiri Lähde: Tilastokeskus 1

47 Lähde: Tilastokeskus Kainuun liitto 2013 Kuvio 2. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kainuussa Kuntakohtainen väestön ikä- ja sukupuolirakenne on kuvattu kuviossa 3. Pyramidikuvien väestön lukumääräasteikon jaottelut ovat 20, 50, 100 ja 200. Tässä suhteessa kunnat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 2

48 Lähde: Tilastokeskus Kainuun liitto

49 Kuvio 3. Kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kainuussa Väestöennuste 5,00% Ennuste-% /2030 1,60% 0,52% 0,69% 0,00% -0,40% -5,00% -5,18% -10,00% -15,00% -20,00% -12,25% -11,73% -15,60% -17,16% -7,82% -11,11% -13,49% Muutos- % 2020 Muutos- % ,00% -22,73% -24,69% -30,00% -27,73% -27,15% Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Väestöennuste ja ennuste vuoteen 2030 kunnissa Indikaattori ilmaisee ennusteen vuosien 2020 ja 2030 lopun väkiluvusta. Ennusteen lähtöväkilukuina ovat olleet vuoden 2011 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmässä väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Kainuun (ml. Vaala) väestömääräennuste vuoteen 2030 on asukasta ja Kainuun sairaanhoitopiirin alueen väestöennuste asukasta (www.sotkanet.fi). Hyrynsalmi 2017 Kajaani Kuhmo 7446 Paltamo 3306 Puolanka 2352 Ristijärvi 1352 Sotkamo Suomussalmi

50 Seuraavassa kuviossa on Kainuun väestömäärän ennuste yhteensä ja naisten ja miesten osuus vuoteen 2030 mennessä. Lähde: Tilastokeskus Kainuun Liitto 2013 Kuvio 5. Kainuun väestöennuste vuotta täyttäneet Kunnassa asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on yleisesti käytetty tilastollinen luku, kun tarkastellaan palvelujen tarvetta kunnissa. 75 vuotta täyttäneiden määrä Kainuun kunnissa vuonna 2012 oli 9 prosentista - 18 prosenttiin. Väestöennusteessa vuoteen 2030 osuudet lisääntyvät merkittävästi 15 prosentista 26 prosenttiin. Oheisessa kuviossa on 75 vuotta täyttäneet vuonna 2012 ja ennuste vuoteen Lähde: Sotkanet Kuvio vuotta täyttäneet ja ennuste vuoteen 2030 kunnissa Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vuonna 2011 yli 75 -vuotiaista asui kotona lähes 90 % ja heistä 80 % omistusasunnoissaan. Rakennuskannan esteettömyys on keskeisin tekijä rakennusten soveltumisessa ikääntyneiden käyt- 5

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot