ELÄMÄN EVÄÄT. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa. Päivitys Kuva Lars Rosenberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄN EVÄÄT. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa. Päivitys 2011. Kuva Lars Rosenberg"

Transkriptio

1 ELÄMÄN EVÄÄT Kuva Lars Rosenberg Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa Päivitys

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO TÄMÄN PÄIVÄN ONGELMAT, TRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Perhepalveluiden kehittäminen keskipisteeseen Hankkeiden ongelmallisuus Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat erityisiä palvelumuotoja Perhepalveluihin uusia kehittämiskohteita Perheneuvola Perheasiain neuvottelukeskus Monikulttuurisuus Nuorten maailma eriytymässä Koululaisten ja opiskelijoiden tukeminen oppilashuoltoa vahvistettava Sosiaali- ja perhepalvelut Päihdestrategia / Päihdetyö Turvallisuus ja väkivaltaisuus Kriisitilanteet Poliisin näkökulma SEURANTAINDIKAATTORIT Väestö, perheet ja elinolot Perheet Asuminen Toimeentulo Terveys Ruoka-allergioista Porvoon päiväkodeissa ja kouluilla Lasten ja nuorten masentuneisuus on huolen aihe Lasten ja nuorten hampaiden kunto Elämän hallinta Elintavat Kouluruoka Liikunta Palvelujärjestelmän toimivuus ja käyttö Henkilöstöresurssit, ikääntyminen ja rekrytointi Työntekijöiden rekrytointi ja työolosuhteet Koulu työympäristönä LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN AJANKOHTAISTARKASTELU SWOT ANALYYSINA Terveydenhuolto... 38

3 Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Pediatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Sosiaali- ja perhepalvelut Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka / nuoret Sivistystoimi Koulutuspalvelut Nuorisopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut HYVINVOINTITYÖRYHMÄ, YHTEISTYÖ JA RAPORTOINTI HYVINVOINTITYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELY JA VUOSIRAPORTIT LÄHTEET KUVALUETTELO AJANKOHTAISET LAINSÄÄDÄNNÖT, OHJEET JA OPPAAT

4 4 1 JOHDANTO Hyvä lukija! Porvoon ensimmäinen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko valmistui vuonna Toinen selonteko, joka toteutettiin ensimmäisen päivityksenä, valmistui v Asiakirjat ovat siitä lähtien toimineet hyvinä käsikirjoina suunniteltaessa uudistuksia eri sektoreiden lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin. Kaupunginhallituksen nimeämä pysyvä hyvinvointityöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti jatkanut työtään ja toiminut hedelmällisenä yhteistyöfoorumina eri sektoreiden kesken. Ehdotetuista toimenpiteistä monet on suunnitelmallisesti toteutettu vuosien varrella. Yhteistyö ryhmässämme on ollut edistyksellistä ja saumatonta. Siitä edelleen kiitos koko työryhmälle! Tämä kolmas laajempi selonteko pyrkii edelleen luomaan pohjaa pysyvälle indikaattorikokoelmalle lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseksi tulevina vuosina. Asiakirja toimii samalla myös kaupungin lapsiin ja nuoriin kohdistuvana laajaalaisena hyvinvointisuunnitelmana. Tavoitteena on väestötasoisen lapsia ja nuoria koskevan hyvinvoinnin seurantamallin luominen Porvooseen. Toimivien hyvinvointi-indikaattorien valinta ei ole helppoa ja työ onkin nähtävä prosessina, joka pyrkii tulevina vuosina luomaan yhä täsmällisempää tietopohjaa päätöksenteolle. Haasteenamme on väestön terveydellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien sitominen yhteen rakentavalla tavalla työkaluksi paikalliselle toiminnalle ja päätöksenteolle. Työn merkitys kasvaa entisestään taloudellisesti vaikeina aikoina, jolloin kaikenlainen tarpeeton päällekkäisyys tulisi löytää ja karsia pois. Indikaattorimallin lisäksi hyvinvointityöryhmä nostaa tälläkin kertaa esiin vain joitakin erityisen tärkeitä yhteisiä pidemmän aikavälin ajankohtaisia kehitystarpeita: 1. Painopiste on siirrettävä ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen ja entistä varhaisempaan ja tehokkaampaan syrjäytymisen ehkäisyyn Porvoossa on viime vuosina panostettu syventävien ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämiseen perustamalla mm. nuorisoasema ja perheneuvola. Tavoitteena on ollut hoitaa ja tukea asiakkaita silloin, kun arjen ongelmat vaikeutuvat siinä määrin, että peruspalvelut eivät yksin riitä, mutta kun ei vielä kuitenkaan ole kyse varsinaisesta raskaasta erikoissairaanhoidon tms. tarpeesta. Mainittujen uusien toimipisteiden käyttöluvut ovatkin osoittaneet, että satsaus on ollut oikein kohdentunut ja välttämätön. Hyvinvointityöryhmä toteaa kuitenkin, että raskaita palveluja ei tule lisätä tätä enempää, vaan kehityksen painopistettä pitää siirtää vielä enemmän ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. Tähän tavoitteeseen tähtäävät myös uusi ns. neuvola-asetus (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380) ja laki nuorisolain ( /72) muuttamisesta ( /693). Neuvola-asetus perustelumuistioineen määrittelee terveyskeskuksen ennalta eh-

5 5 käisevien toimintojen sisällön ja laajuuden. Laissa mainitaan yksityiskohtaisesti ne ikävaiheet, jolloin lääkärin ja terveydenhoitajan tulee suorittaa terveystarkastus lapselle ja nuorelle hänen kasvunsa ja kehityksensä aikana neuvolaikäisestä aina koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon asti. Nuorisolaki korostaa entisestään kuntien poikkihallinnollisen yhteistyön tarvetta ja velvoitetta sekä etsivän nuorisotyön merkitystä nuorten ns. koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Molempien säädösten tavoitteena on varmistaa asiakkaiden mahdollisuudet saada tarvitsemansa julkiset palvelut siinä vaiheessa kun ongelmat vasta ovat kasautumassa. Korostetaan varhaista puuttumista ja tuen antamista. Lisäksi molemmilla lainsäädännöillä halutaan varmistaa paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittyminen. Tähän haasteeseen vastaa Porvoossa jo erinomaisesti vakiintunut Hyvinvointityöryhmä (HYVIS). Yllämainittuihin säädöksiin viitaten voidaan todeta että Porvoossa on vielä haastetta saattaa neuvola- ja koulu/opiskeluterveydenhuollon voimavarat asetuksen vaatimalle tasolle. Uusi asetus on kuntia velvoittava ja sen mukaan terveydenhoitajan tulee tarkastaa vuosittain kaikki ikäluokat henkilökohtaisesti kouluterveydenhuollossa. Toistaiseksi alakoulujen II- ja IV-luokan oppilaat on tavattu vain erityisen tarpeen ilmetessä ja muissa ikävaiheissa on kautta linjan jonkin verran tingitty annettujen tarkastusaikojen laajuudessa. Tuiki tarpeellisia kotikäyntejä ei ole suoritettu lastenneuvoloissa käytännössä muuta kuin synnytysten jälkeen. Kotikäynnit antavat kuitenkin erittäin hyvän kuvan koko perheen tilanteessa ja tehokkaan tavan varhain tukea perhettä ongelmatilanteissa. Nykyresurssit huomioiden on laskettu, että terveydenhoitajakapasiteettia olisi lisättävä ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa 4-5 terveydenhoitajalla, jotta asetuksen vaatimustaso täyttyisi. Sisäisin siirroin on vaatimukseen toistaiseksi vastattu siirtämällä avosairaanhoidosta 1 terveydenhoitajan virka preventioyksikköön. Vastaavia sisäisiä siirtomahdollisuuksia on siis jatkossa haettava lisää. Koululääkärivaje on ajoittain ollut huutava Porvoossa. Siihen ovat vaikuttaneet säästötoimet ja lääkäripula terveysasemilla. Preventioyksikössä on puolipäiväinen koululääkärin virka, joka on säästötoimena jäädytetty. Puolikas virka on ollut aina vaikea täyttää. Kokoaikainen koululääkärin virka on edelleen tarpeellinen tavoite suurten keskiasteen oppilaitosten suunnitelmallisen koululääkäritoiminnan varmistamiseksi. Vanha ns. omalääkäri-virkaehtosopimus ei myöskään suosinut lääkärin ennalta ehkäisevää vastaanottotyötä, mikä osaltaan on vaikeuttanut lääkäreiden työtä koululääkärinä. Uusi lääkäreiden paikallissopimus helpottanee jatkossa huomattavasti lääkäreiden rekrytointia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sen asettaessa vihdoin ennalta ehkäisevän työn palkkauksellisesti samalle viivalle perinteisen sairaanhoitovastaanoton kanssa. Tulevina vuosina saataneen mainituista jo alkaneista prosesseista uutta voimaa ehkäisevän työn vahvistamiseksi perusterveydenhuollossa. 2. Oppilashuoltoa ja monialaista yhteistyötä vahvistettava edelleen Onnistuvat opit -projekti on huomattavasti lisännyt monialaista oppilashuoltoyhteistyötä Porvoossa. Yhteistyötä on kuitenkin edelleen syvennettävä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on toimiva poikkihallinnollinen yhteistyöfoorumi koordinoimaan monialaisia yhteistyömuotoja ja tekemään uusia avauksia toiminnan kehittämiseksi.

6 6 Oppilashuollossa on erityistä lisähuomiota kiinnitettävä oppilaiden ns. nivelvaiheiden tukemiseen entistä suunnitelmallisemmalla monialaisella yhteistyöllä. Avaintiimi-ryhmä, Rytmi-projekti, Siipi-hanke ja Työvoiman palvelukeskus ovat keskeisiä vaikuttajia tässä työssä. Hyvinvointityöryhmä ehdottaa oppilashuollollisen yhteistyön edelleen syventämistä eri ryhmien työn koordinoimiseksi tavoitteellisella yhteisellä suunnittelulla. Yksikään peruskoulunsa loppuun suorittanut oppilas ei saa jäädä ilman tukea ja ilman kouluttautumiseen tai työelämään siirtymiseen tähtäävää jatkosuunnitelmaa. Nykyisen negatiivisen päihdetrendin taittamiseksi on päihdekäyttäytymiseen puututtava aikaisempaa varhaisemmin ja tehokkaammin yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa. Työvoiman palvelukeskuksesta pyydetään edustaja mukaan HYVIS-työryhmän jäseneksi. 3. Monikulttuurisuus entistä tärkeämpää Suomi vanhenee nopeasti eivätkä pienenevät työlliset ikäluokat vastaisuudessa kykene kattamaan ja rahoittamaan yhteiskunnan niille asettamia toiveita. Työntekijöitä ja veronmaksajia tarvitaan lisää, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata kaikille niitä tarvitseville. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Tällöin myös heidän integroitumisensa yhteiskuntaan muodostuu yhä tärkeämmäksi ja laajemmaksi tavoitteeksi. Maahanmuuttajille tarvitaan heidän erityispiirteensä ja kielensä huomioivaa palvelua. On huolehdittava myös siitä, että he tuntevat kuuluvansa tasavertaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän takia on normaalia arjen kanssakäymistä kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken kaikin puolin tuettava ja edistettävä. Tähän tähtäävät esimerkiksi kansalaisopiston Meeting point - toiminta sekä Perhepaikka Famili. Lisää vastaavia työmuotoja tarvitaan. Viranomaisten on huolehdittava kielitaidostaan ja valmiuksistaan kohdata vierasta kulttuuria asianmukaisella tavalla. Hyvinvointityöryhmä toi jo vuonna 2005 esiin näitä näkökulmia ja pitää edelleen näiden palvelujen kehittämistä tärkeänä. 4. Perheväkivalta, turvallisuus ja kriisivalmius Viime vuosina Suomessa on tapahtunut useita dramaattisia tapahtumia, kuten Jokelan ja Kauhajoen ampumistapahtumat ja erilaiset suurta julkisuutta saaneet perhetragediat. Syitä niihin on varmasti monia, mutta tietty väkivaltaisen yhteiskunnan kasvava trendi on kuitenkin havaittavissa. Väkivaltaa ehkäistään parhaiten reagoimalla mahdollisimman varhain, itse asiassa jo neuvolaiässä ja päivähoidossa. Yhdentekevää ei ole myöskään miten vanhemmuus toimii ja miten lapset viettävät vapaa-aikaansa. Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja oikeat toimintatavat vahingon jo satuttua ovat samoin tärkeitä. Näihin asioihin on Porvoossa satsattu paljon ja on syytä ylläpitää tätä toimintaa edelleen tehokkaasti. Varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä on joitakin perhetyöntekijöitä, mutta neuvoloiden ehkäisevässä hoitotyössä tämä panostus ja työtapa on vielä puutteellista voimavarojen vähyydestä johtuen, kuten yllä on mainittu. Pari- ja lähisuhdeväkivallan (Palve) ehkäisytoiminnan jatkaminen vähintään entisellä tasolla on varmistettava. Kriisityön valmiutta on kohennettava ja koordinoitava paremmaksi sosiaalipäivystyksen johdolla. Tähän tähtäävä prosessi onkin jo aloitettu. Erikseen on vielä varmistettava ja koordinoitava hyvän viranomaisyhteistyön muodot suurkatastrofeja ja -tapahtumia silmällä pitäen (Turvallisuustalkoot).

7 7 5. Lasten ylipaino - tulevaisuuden suuri terveysuhka Tilastojen mukaan joka 4:s lapsi on ainakin jossain määrin ylipainoinen. Ylipainosta on kehittynyt suuri kansanterveydellinen ongelma. Sen seurauksena diabeteksen esiintyvyys on rajussa nousussa. Diabeteksen lisäksi ylipaino on riskitekijä myös monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä sydän- ja verisuonisairauksissa. Ylipainon ja masennuksen välillä on myös osoitettu olevan selvä yhteys. Ylipainoisuuden ehkäisyyn on puututtava jo varhaislapsuudessa. Hyvinvointityöryhmä pitää tärkeänä kehittää ylipainoisten lasten perheiden tukemista ja neuvontaa sekä lasten liikunnan lisäämistä yhteistyössä koulu- ja liikuntatoimen kanssa. 6. SWOT -analyysit Selonteon loppuosassa eri sektorit esittävät lyhytmuotoisina nelikenttä SWOT - analyyseinä omat näkemyksensä toimintojensa vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Niiden pohjalta sektorit jatkavat omaa kehittämistyötään ja samalla analyysit antavat muillekin pikasilmäyksen vallitsevasta tilanteesta. Koko päivityksen tavoitteena on edelleen lyhyesti, havainnollisesti ja mahdollisimman täsmällisesti esittää hyvinvointityöryhmän yhteinen käsitys nykytilanteesta, tulevaisuuden trendeistä ja uudistustarpeista kaikille sidosryhmille ja päättäjillemme. Hyvinvointityöryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Rosenberg, Lars ylilääkäri, terveyspalvelut (pj) Andersson, Maria sosiaalipalveluiden johtaja Floman, Peter ylilääkäri, PoS, ped Kettunen, Jari koulutusjohtaja Malmberg, Leif rikoskomisario Mattsson, Hilding sivistysjohtaja Nyberg, Leila varhaiskasvatusjohtaja Oksanen, Jari nuorisotyön johtaja, seurakunta Stolt, Mona sosiaalityöntekijä, PoS, nuorisopsyk. Suvisaari, Ann-Marie osastonhoitaja, terveyspalvelut (siht) Turunen, Merja-Maaria tulosjohtaja, PoS, lastenpsyk. Westerlund, Juha erityisnuorisotyöntekijä Öberg, Tuija nuorisopalveluiden päällikkö Öhman, Minna erikoissuunnittelija, koulutuspalvelut Kiitän kaikkia työhön osallistuneita tärkeästä panoksestaan raportin valmistamisessa. Erityisesti kiitän suunnittelijoita Kaarina Narva ja Outi Majanen tilastotietojen keräämisestä graafiseen muotoon. Toivon tämän asiakirjan ja erillisen päihdestrategiapäivityksen kuluvan päättäjien ja eri toimijoiden käsissä asiakaslähtöisen, tarkoituksenmukaisen ja palvelukykyisen Porvoon edelleen kehittämisessä. Työmme jatkuu! Porvoossa Lars Rosenberg ylilääkäri Hyvinvointityöryhmän pj

8 8 2 TÄMÄN PÄIVÄN ONGELMAT, TRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAAS- TEET 2.1 Perhepalveluiden kehittäminen keskipisteeseen Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on jatkuvasti seurannut kehitystrendejä kaupungissamme. Useat trendit ovat valtakunnallisia perusvirtauksia, joihin vaikuttaminen on kuitenkin paikallisen palveluverkoston harteilla. Nykyinen tehokkuusvaatimus työpaikoilla on asettanut perheet uuteen tilanteeseen. Yhä vaikeampaa on sovittaa työn ja perheen välistä ristiriitaa. Vanhempien jaksaminen on työn takia kovalla koetuksella. Samalla perhekäsite on radikaalisti muuttunut ja perheiden kokoonpanot ovat moninaiset. Tämän päivän perhe muodostuu usein muistakin yhdistelmistä kuin perinteinen ydinperhe, jossa on äiti, isä ja lapset. Tämä asettaa uudet vaatimukset palvelujärjestelmälle, jossa keskeistä on asiakaslähtöinen työote palvelujen tarjonnassa. Työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Lapset kokevat syrjäytymisen osittain suoraan omissa palveluissaan, mutta myös välillisesti vanhempien ongelmien kautta. Lasten kehitysympäristöt ovat vaarassa muuttua hyvin erilaisiksi, jos niukkuus kaikille suunnatuissa palveluissa jatkuu ja esim. harrastustoiminnan maksullisuus lisääntyy. Leikkaukset lasten ennalta ehkäisevistä palveluista, lasten harrastustoiminnasta ja erilaisista kolmannen sektorin toiminnoista yhdessä päivähoidon ja koulun resurssien tiukentamisen kanssa johtavat riskiolosuhteissa elävien lasten kohdalla usein siirtymiseen raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttöön, esim. erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun piiriin. Lastensuojelussa tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän perheväkivaltaan ja huoltoriitoihin liittyvät työläät ja vaativat tapaukset. Taustalla on usein tavanomaisten sosiaalisten vaikeuksien, kuten taloudelliset tai asumiseen liittyvät ongelmat, lisäksi vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koko perheen tilanne ja siksi onkin tulevaisuuden haasteena nähtävä palveluiden kehittäminen perhepalveluiden suuntaan. Viime vuosien lama ja työttömyyden kasvu kärjistävät tilannetta entisestään. Vuosina on Porvoossa tehty monialaisen yhteistyön syventämistä sekä Famili -hankkeessa että Perhekeskushankkeessa. Nämä hankkeet keskittyivät ehkäisevään toimintaan perheiden tueksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaan tulee kuntien tehostaa lapsiperheiden parissa työskentelevien monialaista ja suunnitelmallista yhteistyötä esimerkiksi perustamalla perhepalveluverkostoja tai -keskuksia. (STM 2003, 20.) 2.2 Hankkeiden ongelmallisuus Toimintojen kehittäminen on viime vuosina hankaloitunut huomattavasti kaupungin taloudellisen tilanteen vaikeuduttua. Kehittämistoimintaan ei ole työaikaa eikä määrärahaa. Käytännössä kehittämistoiminta onkin nykyään mahdollista ainoastaan erilaisten hankemäärärahojen turvin. Hankkeet puolestaan edellyttävät toimintasuunnitelmia, hankebudjettien tekoa, erillistä talousarvioseurantaa, raportointia, ohjausryhmää ja projektiryhmää.

9 9 Tämä kaikki vie resursseja varsinaisen toiminnan toteuttamisesta. Toisaalta hankkeissa edellytetään myös arviointia, jota normaalissa arjessa ei aina riittävästi ehditä tehdä. Hankemäärärahajärjestelmä on myös lyhytjänteistä ja nopeatempoista sekä irrallaan kunnan omasta budjettiaikataulusta, mikä omalta osaltaan hankaloittaa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Kaikesta tästä johtuen hankkeita onkin viime vuosina erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ollut aiempaa vähemmän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen on tällä hetkellä tarjolla runsaasti erilaista hanketukea. Suuret seudulliset hankkeet ovat rahoituslistan kärjessä. Toiminnan kehittäminen ja uudistaminen asiakkaan tarpeiden muuttuessa ja resurssien pienetessä on välttämätöntä, joten ongelmallisuudestaan huolimatta hankkeisiin on turvauduttava. Hankerahoituksen käyttö edellyttää kuitenkin myös omarahoitusosan olemassaoloa sekä oikeutta käyttää saatava tulosumma vastaavana menona. Hankerahoituksen käyttö mahdollistaa myös henkilöstön osaamisen päivittämisen kyseisellä tehtäväalueella. 2.3 Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat erityisiä palvelumuotoja Perhepalveluihin uusia kehittämiskohteita Perheet kohtaavat yhä enemmän muutoksia. Taloudelliset ongelmat, työttömyys, avioerot, huoltajuusriidat sekä lähi- ja parisuhdeväkivalta ovat yleistyneet huolestuttavan paljon. Lasten ja vanhempien kokemukset ovat usein niin rankkoja, että he tarvitsevat ulkopuolista tukea selviytyäkseen jokapäiväisestä arjesta. Perheiden palveluissa on viime vuosina tehty paljon kehittämistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Erilaiset kehittämishankkeet ovat mahdollistaneet perheiden tukemisen ja ohjaamisen aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Perhetyö on osoittautunut tärkeäksi ja toimivaksi työmuodoksi perheitä tuettaessa. Perhetyötä tarvitaan akuuttien kriisitilanteiden korjaamiseen. Perhetyön avulla perheitä myös kannatellaan selviytymään yli haastavien muutosten. Porvoossa perhetyöntekijöitä on sosiaalityössä, kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Perhetyöntekijöiden välinen työnjako on selkeästi määritelty ja asiakasryhmät ohjataan perhetyön piiriin työnjaon mukaisesti. Aikaisemmin perheitä tuettiin ensisijaisesti peruspalveluissa kuten varhaiskasvatuksessa, neuvoloissa ja koulutuspalveluissa. Näissä peruspalveluissa perheiden tukemiseen ei ole riittäviä mahdollisuuksia ja sen vuoksi perhetyö, jonka avulla mm. tuetaan vanhemmuutta ja järjestetään vertaisryhmätoimintaa, on tärkeä ja tarpeellinen toimintamuoto perhepalveluissa. Perhetyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen ovat tärkeitä lähivuosien tavoitteita perheiden palveluja kehitettäessä. Peruspalvelujen kehittäminen yhä enemmän asiakaslähtöiseksi on myös keskeinen tavoite. Asiakkaiden tarpeiden huomioonottaminen ja asiakkaiden kuuleminen on otettava keskiöön peruspalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä Perheneuvola Porvoon perheneuvolan tehtävänä on tuen tarjoaminen porvoolaisille 0 18-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolain 19 :n sekä -asetuksen 8 :n asettamiin velvoitteisiin. Perheneuvolassa työskentelee

10 10 esimies/sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, kolme psykologia, psykiatrinen sairaanhoitaja ja toimistosihteeri. Perheneuvola aloitti toimintansa lokakuussa 2008 Linnakoskenkadulla WSOYTALO:n tiloissa. Toiminta alkoi heti vilkkaana ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin uuden palvelun. Myös yhteistyötahot, esim. neuvolat, päiväkodit, koulut ja sosiaalitoimi ovat ohjanneet aktiivisesti asiakkaita ottamaan yhteyttä perheneuvolaan. Yhteistyö eri tahojen kanssa on vakiintumassa; esim. lastenpsykiatrian poliklinikan kanssa on kerran kuukaudessa lähetekokouksia, nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa perheneuvolan työntekijöille säännöllistä konsultaatiota ja myös erityislastentarhanopettajien kanssa on säännöllisiä tapaamisia. Työparina on asiakastapaamisissa ollut oman tiimin työntekijöiden lisäksi myös Porvoon seudun perheasiain neuvottelukeskuksen ja turvakoti Nutun työntekijöitä. Perheneuvolan työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin työryhmiin. Näitä ovat olleet esim. Porvoon eromallityöryhmä, neuvolan perhevalmennusryhmä, koulutustoimen EMO-luokan ohjausryhmä ja koulutustoimen yhteistyöhanke sekä Folkhälsanin koordinoiman hankkeen verkostotapaamiset. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden (2009) aikana aloitettiin asiakasselvitys 408 henkilölle. Vastaava luku tammi toukokuulta 2010 on jo 405 selvitystä. Tilastoinnista johtuen todellista asiakasmäärää ei ole vielä saatavilla, mutta luku on edellä mainittua suurempi. Suurin osa asiakaskäynneistä oli luonteeltaan ohjausta ja neuvontaa, toiseksi eniten oli yksilöterapioita ja kolmanneksi suurin ryhmä oli perhetutkimuksiin liittyvät käynnit. Muita työmuotoja olivat mm. perhe- ja pariterapiat sekä perheiden vuorovaikutusarvioinnit. Perheneuvolassa on toteutettu erilaisia vertaisryhmiä: aikuisten eroryhmiä yhteistyössä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa, lasten suomen- ja ruotsinkielisiä eroryhmiä sekä haastavien lasten vanhempien ryhmä. Yhteistyössä Päihdeklinikan työntekijän kanssa on toteutettu 5 6-luokkalaisten Hyvis-ryhmä Huhtisen koulun tiloissa. Perheneuvolan työntekijät ovat käyneet pitämässä luentoja mm. terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilaisuudessa. Perheneuvolaan tulosyiden (Efficassa määritellyt) suurin ryhmä ovat olleet erilaiset perhe- ja kasvatusongelmat sekä lapsen käytökseen tai oireisiin liittyvät syyt. Myös parisuhdeongelmat ja akuutit kriisit ovat olleet yhteydenoton syinä. Perheiden asiakkuudet perheneuvolassa muotoutuivat asiakkuuden keston, käyntien tiheyden, mukana olevien perheenjäsenten ja/tai työntekijöiden määrästä johtuen hyvinkin erilaisiksi. Myös ongelmien laajuus ja vakavuus sekä perheen hoitoon sitoutuminen vaikuttivat asiakkuuteen. Osalle asiakkaista riitti muutama neuvontakäynti ja osan kohdalla aloitettiin tutkimusjakson jälkeiset tiiviit lapsen yksilöterapiakäynnit ja niihin liittyen harvajaksoisemmat vanhempien tukikäynnit. Tyypillisiä perheneuvolan asiakkaita ovat: 1) nuoruusikäiset, joilla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa ja hankaluuksia koulussa ja/tai kavereiden kanssa 2) pikkulapsiperheet, joissa lapsen uusi kehitysvaihe tuo uusia haasteita 3) perheet, joissa on eroprosessi meneillään 4) perheet, joissa vanhemmilla on vaikeuksia hoitaa yhteistä kasvatuskumppanuutta eron jälkeen ja 5) uusperheet. Koska varsinaista perheneuvolapalvelua ei Porvoossa ole aiemmin ollut, hakeutuu perheneuvolaan ilmeisesti myös tästä syystä perheitä, joissa monenlainen pahoinvointi on jatkunut pitkään, kärjistynyt ja kasautunut ja vaatii näin ollen myös intensiivisempää hoitoa. Työn painopiste on kuitenkin pyritty pitämään - laajassa merkityksessä ymmärrettynä - ennalta ehkäisevässä työssä.

11 Perheasiain neuvottelukeskus Seurakuntayhtymän ylläpitämä perheneuvonta on ensisijaisesti aikuisille tarkoitettua toimintaa, jossa parisuhdetta hoitamalla pyritään tukemaan koko perheen hyvinvointia. Perheneuvonta on kliinistä, hoitavaa ja korjaavaa työtä asiakkaiden kanssa. Se on terapiaa, tukea, ohjausta ja neuvontaa avio- ja avopareille parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa sekä muissa elämän solmukohdissa. Kulunut vuosi on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia toimintaan. Porvoon kaupungin sopimus perheneuvonnasta muuttui alkaen koskemaan vain avioliittolain mukaista sovittelua. Toinen merkittävä muutos on yhden viran jäädyttäminen toistaiseksi. Muuten toiminta jatkuu entisellään ja jatkossakin palvellaan sopimuskuntien asiakkaita. Henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä kolme perheneuvojaa ja osa-aikainen vastaanottosihteeri. Alkuvuoden 2010 aikana on porvoolaisia asiakkaita ollut yli 200. Kokonaismoduulimäärä porvoolaisten osalta tammi toukokuulta on lähes 900 moduulia (moduuli=45 min). Yleisimmät tulosyyt ovat olleet vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus, elämänvaiheisiin liittyvät kriisit ja fyysinen/henkinen väkivalta. Asiakastyön lisäksi toimintaan kuuluu kriisiauttaminen, perheasioiden sovittelu, hoidolliset ryhmät, Palve-työryhmässä toimiminen, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä ennalta ehkäisevä työ. Myös työnohjausta annetaan. 2.4 Monikulttuurisuus Porvoossa asui ulkomaan kansalaista 83 eri maasta. Tästä joukosta noin kolmasosa on pakolaisia ja loput avioliiton tai muun perhesiteen, työn tai opiskelun myötä kaupunkiin muuttaneita. Lasten ja nuorten aikuisten osuus tästä joukosta on arviolta n. 300 henkilöä. Ihmiset liikkuvat maasta toiseen EU:n sisällä ja muutoinkin globalisoituvan maailman myötä. Porvoon maahanmuuttajaväestön määrä on viime vuosina kasvanut n henkilöllä vuosittain. Kaikissa kaupungin peruspalveluissa on haasteena maahanmuuttajaväestön mahdollisten erityistarpeiden huomioiminen osana normaalia, päivittäistä toimintaa. Varhaiskasvatuspalveluissa valmistui syksyllä 2010 varhaiskasvatuksen monikulttuurinen toimintaohjelma. Ohjelman painopistealueena ovat kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, kotikielen opetuksen kehittäminen sekä verkostoyhteistyö ja henkilöstön koulutus. Varhaiskasvatuksessa suomi toisena kielenä - opetusta on kehitetty palkkaamalla vuonna 2008 suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Porvoon perusasteen koulut ovat mukana opetushallituksen valtakunnallisessa hankkeessa, jossa kehitetään koulujen tietotaitoa monikulttuurisuuden huomioimiseksi opetuksessa. Porvoossa toimivat ns. valmistavat luokat sekä ala- että yläkouluikäisille suomenkieltä taitamattomille maahanmuuttajalapsille ja näiden lisäksi nivelluokat, joilla turvataan joustavaa siirtymistä normaaliluokille. Monikulttuurisen opetuksen ohjelma on valmistunut em. hankkeen yhtenä osana.

12 12 Nuorisopalveluissa alkoi uutena työmuotona Nella etninen nuori aktiiviseksi ja hyväksytyksi -hanke elokuussa Tässä hankkeessa koulut, nuorisopalvelut ja maahanmuuttajapalvelut tekevät yhteistyötä maahanmuuttajanuorten saamiseksi aktiivisesti mukaan erilaisiin harrastuksiin ja kantaväestön nuorten pariin. Projektin tavoitteet ovat: 1) Vapaaajan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, 2) Suvaitsevaisuuden tukeminen ja lisääminen ja 3) Työntekijöiden monikulttuurisuustaitojen ja -tietojen lisääminen. Projektiin on palkattu nuorisotyöntekijä ja maahanmuuttajataustaisia aputyöntekijöitä. Hankeaika jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Kansalaisopistossa jatkuu alkujohdannossa mainittu Meeting point -toiminta. Kuva 1. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta kohden. (187) THL/SOTKAnet. Lähes kaikissa päiväkodeissa on tänä päivänä maahanmuuttaja- tai monikulttuuristen perheiden lapsia. Päiväkotiin tutustuttaessa, kasvatusneuvotteluissa, vanhempaintapaamisissa ja -illoissa on mahdollisuus käyttää tarvittaessa tulkkia. Lapset integroituvat leikin avulla oman ikäryhmänsä kavereihin ja käyttävät suomen kieltä yhteisenä kielenä toimiessaan keskenään. Ulkomaalaistoimisto järjestää kotikielen opetusta, mikäli löytyy vähintään neljä samaan kieliryhmään kuuluvaa lasta. Arjen kasvatustyössä on paljon mahdollisuuksia tuoda arvostavasti esiin lasten moninaisia koti- ja kulttuuritaustoja. Koulutuspalveluissa on kaksi ns. valmistavaa luokkaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille, toinen Peipon koulussa alakoulu- ja toinen Pääskytien koulussa yläkouluikäisille. Suomen kieltä taitamattomat lapset/nuoret voivat käydä näitä luokkia vuoden ajan ennen siirtymistään normaaliopetukseen. Käytännön aineissa ja liikunnassa integroituminen tulevalle omalle luokalle voi tapahtua jo valmistavan vuoden aikana. Kotikielen opetusta on mahdollisuus saada kaksi tuntia viikossa jos samankielisiä oppilaita löytyy vähintään neljä henkilöä. Kehittämistarpeita löytyy kuitenkin vielä suomen kielen opetuksessa. Maahanmuuttajalapset saavat siirryttyään ns. normaaliopetukseen ainoastaan 2 h/viikko

13 13 suomenkielen opetusta, mikä ei ole riittävästi kehittämään kielitaitoa abstraktien rakenteiden ja käsitteiden hallintaan. Tämä johtaa siihen, että maahanmuuttajanuoret eivät ole tasavertaisessa asemassa suomalaisten nuorten kanssa. Ammatillisiin oppilaitoksiin on tarjolla valmentavaa koulutusta (ns. AKVA -kurssit) Amistolla, mutta lukio-opintoihin vastaavaa koulutusta ei vielä löydy. Yhteistyötä vanhempien kanssa tehdään tarvittaessa tulkkien avulla. Valmistavien luokkien opettajat ovat tiiviissä yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa ja tutustuttavat oppilaansa läheisiin nuorisotiloihin. Nuorisotyössä maahanmuuttajia kohdataan päivittäin. Lapset ja nuoret tapaavat toisiaan oma-aloitteisesti kouluyhteistyössä ja erityisnuorisotyössä. Perusajatuksena on kohdistaa palvelut kaikille nuorille samanlaisina erittelemättä nuorten taustoja sen enempää etnisillä kuin muillakaan perusteilla. Jos yksittäisen nuoren havaitaan tarvitsevan tukea tai opastusta, sitä pyritään antamaan välittömästi. Monikulttuurisina työmuotoina nuorisopalveluissa on käytetty ryhmiä, retkiä ja maahanmuuttajataustaisia avustajia sekä yhteydenottoa maahanmuuttajavanhempiin. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän henkilön etnisen alkuperän perusteella. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä ihmisiä ei saa asettaa etnisen alkuperän perusteella keskenään eri asemaan. Toisaalta positiivinen erityiskohtelu on sallittua, silloin kun sen avulla edistetään muutoin eriarvoisessa asemassa olevan henkilön mahdollisuutta saada tasavertaista palvelua. Positiivista erityiskohtelua on esim. tulkkipalvelujen käyttö ja asiakkaan kulttuuritaustan huomioiminen mahdollisuuksien mukaan asiakaspalvelussa. Ulkomaalaispalvelut on järjestänyt vuosittain koulutustilaisuuksia suurimpien maahanmuuttajaryhmien kulttuurista, kasvatusperinteistä, miehen ja naisen asemasta jne. sekä eri kulttuurien kohtaamisesta asiakastyössä. Kouluttajina ovat olleet pääasiassa eri tulkkikeskusten ammattitulkit, jolloin samalla on tullut tietoutta tulkin käytöstä eri tilanteissa. Nämä luennot ovat olleet viime vuosina suosittuja ja osallistujia on ollut useista kaupungin toimipisteistä. Eri toiminnoissa otetaan huomioon maahanmuuttajaväestö. Perhepaikka Famili on lisännyt lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen verkottumista ja yhteistyötä. Familin toiminta on tavoittanut hyvin alueella asuvat albaanikotiäidit. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saada mukaan myös muita etnisiä ryhmiä. 2.5 Nuorten maailma eriytymässä Nykyperheissä on usein liian vähän aikaa yhteiseen olemiseen. Vanhemmilla on kiireensä töissä ja nuoret harrastavat omiaan eikä yhteistä perheaikaa tunnu löytyvän riittävästi. Nuorten elämässä virtuaalimaailma on tärkeällä tavalla arkipäivää ja vanhemmat jäävät usein tämän elämänpiirin ulkopuolelle. Tästä seuraa vaivihkaa eriytymistä, jonka seurauksena nuori hakee tukea ja seuraa vertaisiltaan jo siinä vaiheessa kun vanhempien kasvattava rooli vielä olisi tuiki tärkeää. Kavereiden mielipiteet tulevat tärkeämmäksi kuin omien vanhempien. Jos kaveriporukka ei ole oikeantapaista, on kielteinen kehityskulku päihteineen kaikkineen hyvin mahdollinen.

14 14 Kuva 2. Vanhemmuuden puutetta, % luokan oppilaista. (284) THL/SOTKAnet. Nuoret kuitenkin tarvitsevat teini-iässä vielä vanhempien tukea, ohjausta ja valvontaa. Vanhempien kanssakäyminen omien lastensa ja toisten perheiden kanssa on parasta ongelmien ennalta ehkäisyä. Tätä toimintamallia voidaan tukea luomalla ja tukemalla yhteisen kanssakäymisen foorumeita yhteiskunnassa, kouluissa, harrastuksissa jne. Toisaalta on tärkeää, että nuorille myös tarjotaan omia tapaamispaikkoja, jottei kaduilla vellominen jäisi ainoaksi vaihtoehdoksi viettää vapaa-aikaa vertaisryhmässä. Kuva 3. Tupakoi päivittäin, % luokan oppilaista. (288) THL/SOTKAnet. Väestötasolla tupakoinnin määrä näyttäisi olevan laskusuunnassa, mutta nuorista vielä melkein viidennes tupakoi. Lainsäätäjä onkin tiukentamassa säädöksiä ennen kaikkea suojellakseen nuoria. Tupakointi on jatkossa kielletty perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisällä ja ulkoalueilla. Myös tupakan myyminen, välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on laitonta sakon tai jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Pitkän aikavälin tavoitteena on tupakoimaton Suomi. Tavoitteeseen pyritään estämällä nuorten tupakoinnin aloittaminen. Tärkeää on, että nyt saadaan kaikil-

15 15 le nuorille selkeä tieto siitä, että tupakan välittäminen on rikos josta saa rangaistuksen. Siinä meillä kaikilla aikuisilla kouluissa, kotona ja koko yhteiskunnassa on tärkeä valvonta- ja kasvatustehtävä. 2.6 Koululaisten ja opiskelijoiden tukeminen oppilashuoltoa vahvistettava Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat uusia palvelumuotoja. Parhainta ennalta ehkäisyä on kaikin tavoin huolehtia siitä, että nuoret saavat kouluttautumisensa menestyksellisesti päätökseen. Ilman kunnon koulutusta on myöhemmin vaikea löytää työtä ja toimeentuloa. Tämän päivän haasteena on entisestään tiivistää ja rakentaa oppilashuollollista yhteistyötä sellaiseksi, ettei koulutus pääse keskeytymään. Kuva 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä, (495) THL/ SOTKAnet. Porvoon suomen- ja ruotsinkielisissä alakouluissa toimivat jo hyvin sopeutumista tukevat luokat, joiden toiminnan tukipilarina on mm. hyvin toimiva yhteistyö kaupungin lasten psykiatrisen poliklinikan kanssa. Yläkoulujen vastaavaa toimintaa kehitetään koko ajan. Yhteistyö nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa etsii edelleen muotoaan. Monialainen yhteisyö yhdessä perheen kanssa mahdollistaa paremmin tuen onnistumisen. Yläkouluikäisten oppilaiden uusimmaksi ongelmaksi ovat muodostumassa hyvin hauraat oppilaat, joilla on takanaan sairaalajaksoja tai joiden tulisi saada sairaalahoitoa. Oppilaat eivät sopeudu nk. tavallisille erityisluokille vaan he tarvitsevat monialaisesti kehitettyjä ja suunniteltuja tukimuotoja. Porvoon kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut osallistuvat yhdessä OKM:n ja OPH:n rahoittamaan POP (perusopetus paremmaksi) kehittämistoimintaan. Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen tuo mukanaan lakiuudistuksia perusopetuslakiin ja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Se sisältää tarkennuksia mm. oppilashuollon toimintaan. Kehittämistoiminnassa korostuu ennaltaehkäisy, varhainen reagointi ja oike-

16 16 anlainen tuki oikeaan aikaan. Tärkeää on monialainen yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden ongelmat ovat muodostuneet yhä haastavammiksi. Tukimuotojen kehittäminen ja ylläpitäminen, varsinkaan yläkoulussa ja toisella asteella, ei ole enää mahdollista yksistään koulun omilla tiedoilla, taidoilla ja resursseilla. Koulupudokkuuden torjuntaan tarvitaan uusia tehokkaita poikkihallinnollisia lisätoimia koulujen oppilashuollon tueksi. Asiaa työstetään parhaillaan mm. poikkihallinnollisessa Avaintiimissä ja ns. Siipi-hankkeessa. Nykytilanteessa voidaan jo sanoa että kaikki alle 18-vuotiaat koulutuksen ulkopuolelle jäävät ovat Avaintiimin tiedossa ja yksilöllisiä ratkaisuja pyritään löytämään jokaiselle. Sellaisia ovat esimerkiksi ns. käden taitoja korostava ammattiysi, ammattistartti, kymppiluokka, työharjoittelu tai työpajatoiminta. Etsivällä nuorisotyöllä, riittävällä opinto-ohjauksella, koulupsykologi- ja kuraattoritoiminnalla sekä erityisopetuksella on merkittävät roolinsa oppilaan rinnalla kulkemisessa hänen hakiessaan paikkaansa yhteiskunnassa. Usein on myös kyse päihde- tai mielenterveydellisistä ongelmista joihin tarvitaan apua. Yhteistyön vanhempien kanssa on myös oltava saumatonta. Hyvinvointityöryhmä pitää kaikkia näitä pyrkimyksiä ja niiden hyvää koordinointia erittäin tärkeinä koulupudokkuuden poistamiseksi. On arvioitu että jokainen koulupudokas aiheuttaa elinaikanaan kaiken siitä syntyvän inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle n. 1 miljoonan euron lisäkustannuksen. Kuva 5. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä asiakkaita vuoden aikana / asukasta. (385) THL/SOTKAnet. Henkilökohtaisen avustajan tarve kuvaa sitä, että oppilas kouluarjessaan tarvitsee tavanomaista enemmän tukea ja hoivaa suoriutuakseen koulupäivistään. Ilman lisätukea ongelmat uhkaavat kasautua ja kärjistyä niin yksilön itsensä kuin koko luokkayhteisön kannalta. 2.7 Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluiden yksiköt koostuvat lapsiperheiden sosiaalityöstä, aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä, työvoiman palvelukeskuksesta sekä sosiaalityön tukipalveluista. Uusi perheneuvola sekä turvakoti ja sosiaalipäivystys, maahanmuuttajapalvelut sekä ri-

17 17 kosasioiden sovittelu kuuluvat sosiaalityön tukipalveluihin. Sosiaalityön tehtävänä on auttaa asiakasta hänen sosiaalisissa ongelmissaan aktivoimalla hänen omia voimavarojaan. Keskeisinä haasteina ovat taloudellisen taantuman myötä tulleet uudet asiakasryhmät ja taantuman mukanaan tuomat asiakasjonot ja pitkät käsittelyajat mm. aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa ja perheneuvolassa. Aluehallintovirastot seuraavat kuntien tilanteita koskien muun muassa lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyaikoja (max. 3 kk). Porvoossa oli vuonna 2009 keskimääräinen käsittelyaika 102 vrk ja tammi huhtikuu 2010 yhteensä 164 vrk. Jos laissa säädetyissä määräajoissa ei pysytä, voi aluehallintovirasto määrätä kunnalle uhkasakon. Sosiaalityön suurin uhka ja heikkous tällä hetkellä liittyy työn suureen määrään. Sosiaalityön tulee olla laadukasta, pitkäjänteistä ja vaikuttavuudeltaan hyvää työtä. Työntekijöiden jaksaminen on myös vaakalaudalla. Sosiaalityön henkilöstöä tulisi lisätä vastaamaan annettuja henkilöstömitoituksia ja asiakasmääriä/työntekijä. Sosiaalityön asiakkaat ovat tänä päivänä selkeästi moniongelmaisempia kuin aiemmin; taloudelliset, sosiaaliset, emotionaaliset, parisuhde- sekä päihde- ja mielenterveysongelmat tuntuvat kasaantuvan samoille ihmisille ja voimistavan toisiaan. Toimiva ja laaja viranomaisverkosto on käytössä ja tukee sosiaali- ja perhepalveluita. Esimerkiksi päihdeklinikan ja lastensuojelun yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, koska hyvin usein päihdeongelmat ovat mukana kuvioissa kun tarvitaan lastensuojelutoimenpiteitä. Kuva 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset v Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset kunnan lapsiperheiden elämään huolestuttavat. Monet lapsiperheet kärsivät edelleen edellisten lamavuosien vaikutuksista. Lastensuojelutyötä ohjaa lastensuojelulaki vuodelta Lain tavoitteena on siirtää lastensuojeluyön painopistettä entistä enemmän varhaiseen tukeen sekä avohuollon palveluihin ja tukitoimiin. Uusien säännöksien mukaan on kunnan laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan

18 18 toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelma hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa Lastensuojelusuunnitelmassa hyväksytyt toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sijoituspaikkojen kilpailutusta, toteutuneet. Toimenpide-ehdotukset koskevat mm. perhetyöntekijöiden lisäämistä peruspalveluihin, lapsiperheiden kotiavun lisäämistä, neljän sosiaalityöntekijän/ sosiaaliohjaajan lisäämistä lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä uuden nuorisokotiyksikön perustamista. Lastensuojelusuunnitelma päivitettiin vuonna Päivityksessä on otettu huomioon jo hyväksytyt toimenpide-ehdotukset. Perheneuvolan sekä poliisilaitoksella toimivan sosiaaliohjaajan työpanoksella on pystytty lisäämään ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä yli hallintorajojen. Pidemmällä aikajaksolla tämän pitäisi näkyä myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän vähentymisenä. Lastensuojelutyön avohuollon osuutta on kehitetty siirtämällä painopistettä enemmän avohuollon puolelle. Näin on pystytty vaikuttamaan uusien huostaanottojen ja pitkäaikaisten sijoitusten määrään. Tämä on edellyttänyt avohuollon palveluiden oston lisäämistä, koska omien avohuollon palveluiden määrä on rajallinen. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteena oli vuonna 2009 yhteensä 668 lasta ja nuorta. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2009 Porvoossa 619 kappaletta. Varsinaisia huostaanottoja tehtiin kolme ja kiireellisiä sijoituksia 11. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on vuoden aikana ollut yhteensä 137, näistä 44 on ollut avohuollon lyhytaikaisia sijoituksia. Kuva 7. Lastensuojeluasiakkaita yhteensä v Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys, Porvoon turvakoti ja sen yhteydessä oleva neljän paikan nuorten kriisisijoitusyksikkö vastaavat Porvoon hallinnoimana virka-ajan ulkopuolella tarvittavien kiireellisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta kaikille Itä-Uudenmaan kunnille.

19 19 Turvakodin ja kriisisijoituspaikkojen tarjoaman avun tarve on lisääntynyt vuoden 2009 aikana. Turvakodissa oli vuonna 2009 yhteensä 101 asiakasta, joista lapsia 41, naisia 55 ja miehiä 5. Nuorten kriisipaikoilla oli sijoitettuna yhteensä 32 nuorta ja hoitovuorokausia oli 674. Sosiaalipäivystykseen tuli vuonna 2009 yhteensä 1340 yhteydenottoa. Asiakkuuksia oli 1952 kpl ja toimenpiteitä Asiakkaista n. 56 % oli porvoolaisia. Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen sekä Turvakodin toiminta siirtyi uuteen Palomäen palvelukeskukseen lokakuussa Samalla Turvakoti Nuttu -nimike poistui ja turvakodin nimeksi tuli Porvoon Turvakoti Borgå Skyddshem. Turvakotipaikat lisääntyvät nykyisestä kolmesta perhepaikasta viiteen perhepaikkaan. Nuorten kriisisijoituspaikkoja on edelleen neljä. Porvoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä Palve jatkaa toimintaansa ja seuraavaksi painopistealueeksi tulee lasten ja nuorten kokema väkivalta. Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksessä lasten kiireellisten sijoitusten tarve on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2009 sijoitettiin Itä-Uudellamaalla päivystysaikana kiireellisesti 12 lasta. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana sosiaalipäivystys on tehnyt 25 kiireellistä sijoitusta. Yleisimpiä syitä kiireelliselle sijoitukselle ovat lasten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä nuorten pahoinvointi. Porvoon seitsemänpaikkaisessa nuorisokoti Tukkarissa asui vuonna 2009 yhteensä 13 nuorta. Uuden nuorisokotiyksikön hankesuunnitelman toteuttaminen on siirretty vuodelle Myöskään Palomäen suunniteltua lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten asumisyksikköä ei avata kaupungin heikon taloudellisen tilanteen takia. Kuva 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.

20 20 Kuva 9. Lapsia yhteensä jälkihuollossa v Porvoon poliisiasemalla on toiminut Porvoon sosiaali- ja perhepalveluiden alainen sosiaaliohjaaja syyskuusta 2008 lähtien. Sosiaaliohjaajan työtehtäviin on kuulunut mm. nuorten tilanteiden kartoittaminen ja heidän ohjaamisensa palveluiden pariin. Yhteistyötä muiden Porvoon viranomaisten kanssa on tehty siten, että nuorelle ja hänen perheelleen on tarjottu aikaisessa vaiheessa sopivia tukitoimia ilman turhia päällekkäisyyksiä auttajatahoissa. Yhteistyö poliisin ja sosiaaliohjaajan välillä on ollut erittäin sujuvaa, nuorten kuulusteluja ja puhutteluja on tehty toimivana parityönä. Tietoa ja osaamista on vaihdettu puolin ja toisin molempien osapuolten sekä asiakkaiden hyödyksi. Suurella osalla nuorista rikoksentekijöistä on rikosten taustalla päihteitä, kuten myös osalla nuorista rikosten uhreista on taustalla vahva päihtymystila. Sosiaaliohjaaja ohjaa lähes kaikki alaikäiset nuoret, joiden rikoksiin liittyy päihteitä Päihdeklinikalle kartoitukseen. Päihdeklinikka on ensi tapaamisessa nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ottanut kantaa kartoituksen pituuteen, joka on vaihdellut yhdestä käynnistä viiteen käyntiin. Käytännöstä on saatu hyvää palautetta varsinkin vanhemmilta, jotka ovat usein neuvottomia lastensa päihteidenkäytön ja sen rajaamisen suhteen. Myös täysi-ikäisiä nuoria on ohjattu päihdeklinikalle esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on ollut päihtymyksen takia yön kiinniotettuna poliisilaitoksella. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan toimenkuva laajennetaan 2011 kattamaan myös naapurikuntia. Muiden kuntien nuorten osalta työ on toistaiseksi rajoittunut lastensuojeluilmoitusten vastaanottamiseen ja niiden välittämiseen oman kunnan sosiaalitoimistolle. Ongelmatilanteita on syntynyt useaan otteeseen, kun poliisi on toivonut apua toisten kuntien nuorten asioiden selvittelyssä, mihin sosiaaliohjaaja ei ole voinut osallistua. Sosiaaliohjaajan työnkuvan laajentaminen koko Itä-Uudenmaan kuntien alueelle parantaa ja helpottaa yhteistyötä entisestään. Työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa, ennalta ehkäisevässä työssä sekä yhteistyön kehittämisessä eri toimijoiden välillä. 2.8 Päihdestrategia / Päihdetyö Päihdestrategian tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen tilannekatsaus päihdetyöstä, ongelmakohdista sekä kehittämistarpeista. Tiedottaminen poliittisille

21 21 päättäjille on tärkeä tehtävä. Porvoon ensimmäinen päihde- ja huumehoitostrategia valmistui vuonna 2001 Hyvinvointityöryhmän aloitteesta. Päivityksessä vuonna 2005 nimi muutettiin Päihdestrategiaksi. Nykyinen Päihdestrategia päivitetään vuonna Tähän päivitykseen tulevat ajankohtaisimmat muutokset sekä suurimmat haasteet päihdetyössä. Päihdestrategiatyöryhmä on listannut yksitoista kehittämisehdotusta, joista osa jo on toteutettu ja osa on työn alla. Päihdestrategian kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa monialainen päihdestrategiatyöryhmä. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Yhteistyö päihdetyön saralla on kehittynyt valtavasti, mikä on tyydytyksellä pantava merkille. Tehokkaalla mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminnalla vaikutetaan suotuisasti myös lasten ja nuorten elämään. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla sekä muulla oppilashuollolla ja nuorisotyöllä on omat tärkeät roolinsa ehkäisevässä päihdetyössä. Nuorten on usein hankala tunnistaa ja myöntää päihteiden haittavaikutukset itsessään, koska monilla heistä on vahvasti idealisoitunut mielikuva päihteiden käytöstä. Nuorten päihdeongelmia ehkäisevät turvallinen koti ja muu kasvuympäristö sekä koulu, joka tukee kasvua ja oppimista. Kaikkien nuorten ympärillä toimivien aikuisten tehtävänä on rakentaa turvaverkko, joka ajoissa voi tunnistaa nuoren ongelmat, tarjota hänelle apua ja tarvittaessa ohjata hänet oikeanlaisiin palveluihin. Päihdetyön ja -palveluiden saralla on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Vuonna 2003 perustettu Nuorisoasema on vuonna 2009 yhdistetty A-klinikan kanssa Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikaksi, joka toimii nyt yhteisissä väliaikaisissa tiloissa Lundinkadulla. Asunnottomien päihdeongelmaisten 48-paikkainen asumisyksikkö Koivula sai uudet toimivat tilat kesällä 2008 ja toiminta siirtyi kaupungin alaisuuteen Uusia vaikuttavia palvelumuotoja kehitetään suunnitelmallisesti päihdetyössä. Perheet saavat kokonaisvaltaista hoitoa ongelmiinsa, näin hoidetaan samalla parhaiten myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Ryhmätoiminta on osoittautunut hyväksi hoitomuodoksi muun hoidon ohella. 2.9 Turvallisuus ja väkivaltaisuus Päihteiden saatavuus on lainsäädäntö- ja hintapolitiikkamuutosten vuoksi selvästi helpottunut viimeaikaisista uusista alkoholiveropäätöksistä huolimatta. Tämän seurauksena terveysongelmien lisäksi myös sosiaaliset haitat ovat kasvussa. Melkein kaikissa kiireellisissä huostaanotoissa ja väkivaltatapauksissa on päihteillä (huumeet ja alkoholi) merkittävä osuus. Murtoja ja varkauksia tehdään huomattavassa määrin huumeiden tai muiden päihteiden hankkimisen rahoittamiseksi. Väkivallan ehkäisytyötä tehdään Turvallisuustalkoiden ja pari- ja lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä koordinoivan Palveryhmän toimesta.

22 22 Kuva 10. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % luokan oppilaista, yhteensä. (289) THL/SOTKAnet. Humalahakuisuus on vähentynyt, mutta on edelleen merkittävää nuorten keskuudessa Kriisitilanteet Vaikeat kriisitilanteet johtavat suureen hätään ja avun tarpeeseen. Turvakoti on jo muodostunut tunnetuksi apukeinoksi erilaisissa perhekriiseissä ja on osoittanut tarpeellisuutensa. Perhekriisejä ehkäiseviin toimenpiteisiin ja niiden hoitoon on paneuduttu kattavasti Mitta täysi -projektissa, jonka työtä jatketaan pysyvässä kaupunginhallituksen nimeämässä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Palve-työryhmässä. On tärkeää että Palve-toiminta hyvin toimivana yhteistyömuotona jatkuu edelleen. Kriisityötä varten tarvitaan jatkuva moniammatillinen hyvin organisoitunut ja toimiva yhteistyövalmius. Vuosi Ikäryhmät alle yli Yhteensä Kuva 11. Porvoon poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset ikäryhmittäin. (Porvoon poliisin oma tilasto). Taulukosta nähdään vuosien saatossa hiljalleen nouseva trendi ja että vuotiaat muodostavan merkittävimmän väestöryhmän.

23 23 Kuva 12. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta. (188) THL/SOTKAnet. Neuvoloiden ja oppilashuollon mahdollisuuksia auttaa perheitä kriisien alkuvaiheissa tulee vahvistaa. Erilaiset ennalta ehkäisevät, voimavaralähtöiset varhaisen puuttumisen mallit ja kriisi/vertaisryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi ehkäistä kielteisten kehitysten syntymistä. Näihin toimintatapoihin panostetaan edelleen neuvolatoiminnan kehittämistyössä. Vuonna 2011 aloittaa toimintansa vakavissa kriiseissä toimiva erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian jalkautuva työryhmä, joka toimii yhdessä kuntien omien työntekijöiden kanssa. Kouluissa ja päiväkodissa on valmisteltu kriisien varalle toimintaohjeita, joita myös on jouduttu tosi tilanteessa hyödyntämään. Turvallisuustalkoot on selvittänyt paikallisesti kansalaisten turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joilla myös on merkityksensä kriisitilanteiden syntymisen ehkäisemisessä. Vakavien suurten kriisien hoitojärjestelmää varten on perustettu työryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, johtava lääkäri, johtava hoitaja ja sosiaalityön johtaja. Ryhmä ratkaisee kussakin tilanteessa miten vallitsevaan kriisitilanteeseen puututaan. Varsinaista kriisityön sisällöllistä kehittämistä ja suunnittelua varten on vuonna 2010 perustettu sosiaalipäivystyksen johtajan vetämä poikkihallinnollinen työryhmä. Toimintamalleista ja työnjaosta eri kriisitilanteissa on tarkoitus laatia tarkempi yhteinen suunnitelma. Myös lisäkoulutusta henkilökunnalle suunnitellaan Poliisin näkökulma Poliisin kannalta katsottuna ei nuorten päihdekäyttäytyminen ole tilastollisesti muuttunut kovinkaan suuresti edellisen tarkasteluajankohdan jälkeen. Muutos, joka on ollut havaittavissa, on ollut tilanteen muuttuminen hieman parempaan suuntaan. Tilastot kuvaavat paremminkin sitä, millä aktiivisuudella huumerikostutkimuksiin kulloinkin on ollut mahdollisuuksia satsata tutkintavoimavaroja.

24 24 Vuosina 2006 ja 2007 panostettiin huumerikostutkintaan ja silloin selvitettiin suurehko määrä huumerikoksia. Pitkiä vankilatuomioita langetettiin kymmenkunta, mikä näkyi katukaupan pienenemisenä joksikin aikaa. Itse ongelma ei kuitenkaan ole tällä poistunut eikä alla oleva tilasto ole koko totuus. Poliisin näkemyksen mukaan nuorison väkivaltakäyttäytyminen näyttää lisääntyvän, samoin kannabiksen kotiviljely, joka tuntuu olevan parhaillaan trendikästä. Alkoholi ja huumeet ovat nuorten tavallista arkipäivää Porvoossa. Sähköisen median yliseksuaalisuus näkyy myös nuorten käyttäytymisessä yhä enemmän. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Kuva 13. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % luokan oppilaista, yhteensä. (290) THL/SOTKAnet. Laskeva trendi ei välttämättä anna koko kuvaa tilanteesta ja ainakin huumeisiin liittyvä väkivaltaisuus on lisääntynyt trendistä huolimatta. Uudemmat muotihuumeet ovat käyttäjän terveydelle entistä vaarallisempia. Poliisin näkökulmasta tulisi panostaa nuorten itsetunnon ja terveiden asenteiden vahvistamiseen, jotta nuoret pystyisivät paremmin vastustamaan sitä ryhmäpainetta, joka johtaa liian varhaiseen seksiin ja alkoholin käyttöön sekä väkivaltakäyttäytymiseen. Poliisin huumetilastot vaihtelevat suuresti riippuen siitä, kuinka paljon valvontaresursseja kulloinkin on panostettavissa rikosten torjuntaan. Merkittävien diilereiden kiinniotot saattavat myös hetkeksi rauhoittaa tilastoja. Huolestuttavaa on yhä lisääntyvä huumeisiin liittyvä väkivaltarikollisuus.

25 25 3 SEURANTAINDIKAATTORIT Lasten ja nuorten hyvinvointi on pitkälti riippuvaista heidän perheidensä yleisestä hyvinvoinnista. Hyvinvoinnissa tapahtuvien muutosten seuraaminen indikaattoreilla on haastava tehtävä. Indikaattorien valinta pohjautuu viime kädessä arvovalintoihin siitä, mitä koetaan tärkeäksi. Indikaattorit kuvaavat myös helposti enemmän palvelujen tarjontaa kuin itse ilmiön esiintyvyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on harkinnoissaan päätynyt valitsemaan sellaisia indikaattoreita, joita on mahdollista seurata jatkossakin ja joilla on arvion mukaan merkitystä kun harkitaan palvelujärjestelmien kehittämistä lähivuosien aikana. Indikaattoreita päivitetään syvällisemmin neljän vuoden välein trendien havaitsemiseksi. Indikaattorien toivotaan johtavan keskusteluun palvelujen kehittämistarpeista ja sitä kautta uudistuksiin jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin. Indikaattoreita kehitetään jatkuvasti kokemuksen karttuessa niiden toimivuudesta. Indikaattorien avulla voidaan pitemmällä aikavälillä rakentaa systemaattinen ja objektiivinen tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä. Seurantaindikaattorit ryhmitellään seuraaviin kokonaisuuksiin: 3.1. Väestörakenne, perheet ja elinolot 3.2. Terveys 3.3. Elämän hallinta 3.4. Elintavat 3.5. Palvelujärjestelmän toimivuus/käyttö 3.6. Koulu työympäristönä 3.7. Henkilöstö/resurssit 3.8. Harrastusmahdollisuudet ja niiden käyttö Seurantaindikaattorit Tilastotiedot saadaan Sotkatilastoista tai vastaavasti omilta paikallisilta toimijoilta.

26 Väestö, perheet ja elinolot Porvoon asukasluku oli henkilöä. Asukasmäärän on ennakoitu lisääntyvän tulevina vuosina. Porvoossa syntyi vuonna 2008 yhteensä 516 lasta. Kuva 14. Väestö Porvoossa. (127) THL/Sotka. Asukaslukuennuste vuonna 2015 on henkilöä. Kuva 15. Elävänä syntyneet, (1315) THL/SOTKAnet Perheet Tämän päivän perheet ovat moninaiset ja palveluiden tulisi vastata todellista tarvetta aikaansa seuraten. Porvoossa lapsiperheiden osuus koko väestöstä vuonna 2008 oli 44 % ja trendi on laskeva kun vastaavasti yksinhuoltajaperheiden osuus on selvässä nousussa.

27 27 Kuva 16. Lapsiperheet, % perheistä. (179) THL/SOTKAnet Kuva 17. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. (74) THL/SOTKAnet. Kuva 18. Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa. (304) THL/SOTKAnet.

28 28 Avioerojen lukumäärä on suuri ja johtaa lasten ja perheiden kannalta suuriin elämänmuutoksiin. Perhepalvelujen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää Asuminen Myönteinen trendi jatkuu, asumisen taso on paranemassa. Kuva 19. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. (190) THL/SOTKAnet luvun hiljalleen myönteinen kehitys jatkuu, mutta yhä edelleen lähes 1/3 asuu ahtaasti Toimeentulo Turvattu toimeentulo on oleellinen osa hyvinvointia ja nimenomaan lapsiperheiden hyvinvointia. Porvoossa toimeentulotukea nostavien kotitalouksien määrä on kasvussa. Yli 7 % lapsiperheistä tarvitsi tätä tukea v jokapäiväiseen elämäänsä. Kuva 20. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä, (423) THL/SOTKAnet.

29 29 Huolen aiheena on lisääntyvä nuorisotyöttömyys ja sen myötä nuorten syrjäytymisen vaara. Vuonna 2009 toimeentulotuen 1822 ruokakunnasta yhteensä 408 ruokakuntaa oli alle 25-vuotiaita, eli yli 20 %. Nuoret tarvitsevat eriasteisia palvelumuotoja liittyen elämänhallintaan ja arkielämään. Syrjäytyneet nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja heidän asumistilanteensa on usein huono. Päihdestrategian yhtenä kehittämiskohteena on päihdenuorten tuettu asuminen ja tukihenkilötoiminta. Myös ennalta ehkäisevä työ nuorten parissa on tärkeää. Kuva 21. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. (189) THL/SOTKAnet. Nuorisotyöttömyyden laskeva trendi on katkennut ja vuoden 2010 tilasto osoittaa sen taas nopeasti pahentuneen taloudellisen taantuman seurauksena. Syrjäytymisen vaara on erittäin suuri. Kuva 22. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Porvoossa

30 30 Porvoossa oli työvoimatoimiston tilaston mukaan työttömiä nuoria yhteensä 288, näistä 68 oli alle 20-vuotiaita. Kaksi vuotta aikaisemmin työttömiä nuoria oli 125. Kuva 23. Työttömät työnhakijat ja alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Porvoossa Nuorisotyöttömyyden nopea kasvu on erittäin suuri huolen aihe. 3.2 Terveys Ruoka-allergioista Porvoon päiväkodeissa ja kouluilla Keväällä 2002 aloitettu systemaattinen kehittämistyö erityisruokavalioiden ja erityisesti ruoka-allergioiden ilmoitus- ja seurantamenettelyksi on osoittautunut tulokselliseksi, kuten kuvasta 22 ilmenee. 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Päiväkoti Ala-aste Ylä-aste Kuva 24. Ruoka-allergisten määrä ruokapalveluun tehtyjen ilmoitusten mukaan v (Metsäranta, L).

31 31 Vuonna 2009 selvitettiin tilannetta vain päiväkotien osalta, koska haluttiin saada tarkempaa tietoa mallin toimimisesta. Ruoka-allergiatodistusten määrä oli edelleen laskenut, ollen 7,5 % varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Aiemmin todistuksen kirjoittajista vain 27 % oli lääkäreitä, vuonna 2009 jo 81 %. Toimintamalli on päivitetty vuonna 2010 vastaamaan valtakunnallisen allergiaohjelman tavoitteita. Päiväkotien ja terveydenhuollon henkilöstö on koulutettu ja ohjeistukset päivitetty tämän päämäärän saavuttamiseksi. Elokuussa 2010 kouluterveydenhoitajat ovat tarkistaneet todistusten ajantasaisuuden. Sekä terveydenhoitajat että ruokapalvelu ovat todenneet erityisruokavalioiden vähentyneen radikaalisti. Varsinainen seuranta tehdään syyskuussa 2011 päivähoidossa ja peruskoulun alaluokilla Lasten ja nuorten masentuneisuus on huolen aihe Kuva 25. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista. (242)THL/SOTKAnet Suurin osa kouluikäisistä ja lapsista voi hyvin, mutta osalla huonovointisuus kasvaa. Merkittävin mielenterveydellinen oireilu liittyy masennukseen. Vuonna 2008 tehdyssä Kouluterveyskyselyssä yli 13,5 % Porvoon 8 9-luokkalaisista ilmoitti olevansa keskivertaisesti tai vaikeasti masentunut. Kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveydelliset ongelmat pyritään tunnistamaan ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa. Toimivalla kokonaisvaltaisella oppilashuollolla on merkittävä osuus tämän onnistumisessa.

32 Lasten ja nuorten hampaiden kunto v 12v 15v 17v Kuva 26. Lasten hampaiden reikiintyminen eri ikäluokissa vuodesta 1975 vuoteen 2009 Porvoossa. Kansanterveyslain voimaan tullessa vuonna 1972 oli hampaiden kunto huono, 80 %:lla oli reikiä ja 20 %:lla oli terveet hampaat luvun alussa hampaiden terveys oli parantunut tiedon tason ja ennalta ehkäisevän työn tuloksena niin, että 80 % ikäluokasta oli terveitä ja 20 % niitä, joilla oli reikiä. Terveysindikaattorina käytetty DMF -indikaattori kuvastaa vaurioituneiden hampaiden lukumäärää ja sillä on laajempikin yhteys lapsen hyvinvointiin luvulla ei DMF -indeksiin ole tullut merkittäviä muutoksia. 3.3 Elämän hallinta Sosiaaliset verkostot ja tuki vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Kokonaisvaltaisilla kouluterveyspalveluilla, oppilaiden voimavarojen lisäämisellä ja elämänhallinnan tukemisella voidaan osittain ehkäistä syrjäytymistä. Lähes 10 % 8 9-luokkalaisista kokee olevansa vailla läheistä ystävää. Tämä luku on pysynyt samana aikaisempaan selvitykseen verrattuna. Kuva 27. Ei yhtään läheistä ystävää, % luokan oppilaista. (292) THL/SOTKAnet.

33 33 Sosiaalisten verkostojen syntymistä tulee kaikin keinoin tukea kouluissa sekä nuorten vapaa-ajan toiminnoissa. 3.4 Elintavat Kouluruoka Ravitsemuskasvatus on tärkeä osa koulun terveyskasvatusta. Riittävän varhain aloitetulla suunnitelmallisella ja tehokkaalla ravitsemuskasvatuksella pystytään vaikuttamaan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Porvoon kaupungin suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä yläkouluissa ja lukioissa toteutettiin maaliskuussa 2010 asiakaskysely. Asiakaskyselyyn saivat vastata oppilaat, opettajat ja henkilökunta ja se toteutettiin verkkokyselynä. Asiakaskyselyn vastausprosentti oli 22. Tarkoituksena oli selvittää paitsi ruokailuun osallistumista ja ateriakokonaisuuden syömistä, myös itse ruokailutapahtumaan liittyviä asioita kuten ruokasalin viihtyvyyttä ja henkilökunnan palvelua. Asiakaskyselyn tuloksia: Tarjottavan lounaan syö 94,4 % Kylläiseksi lounaasta tulee 68,9 % Lounaalla lämpöisen ruuan syö 92,6 % Lounaalla salaattia syö 77,1 % Lounaalla leipää syö 63,1 % Lounaalla maitoa juo 50,8 % Kouluruoka on monipuolista ja vaihtelevaa Arvosana 7,3 (asteikko 1-10) Kouluruoka on herkullisen näköistä Arvosana 6,8 (asteikko 1-10) Ruokasali on viihtyisä Arvosana 7,8 (asteikko 1-10) Keittiöhenkilökunta on ystävällistä Arvosana 8,2 (asteikko 1-10) Ylivoimaisesti maistuvimmat kouluruoat ovat pinaattiohukaiset, broileripasta ja muut pastaruoat. Toiveena on: useammin puuroa, marjakeittoa / mehukeittoa, vaihtelevammat salaatit, enemmän pehmeää leipää. Vastausprosentti ei ollut kovin korkea, mutta esitetyt toiveet tullaan soveltuvin osin huomioimaan ruokalistasuunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksissa. Säännöllisesti koululounaalle osallistuivat lähes kaikki alakouluikäiset. Yläkouluilla ja lukiossa osa koululaisista korvaa aterian automaattien ja/tai muulla ulkopuolisella tarjonnalla. Koululounas on ateriakokonaisuus, johon kuuluu pääruoan lisäksi perunaa/pastaa tai riisiä sekä kasviksia eri muodoissa. Jotta aterian ravitsemukselliset tavoitteet täyttyisivät, tulisi aterialla nauttia myös maitovalmisteita ja leipää. Kyselyn perusteella tämä tavoite jää toteutumatta. Huomattava osa ala- ja yläkoulujen oppilaista jättää ruokaa syömättä. Syyksi he ilmoittivat tulleensa kylläisiksi tai ottaneensa liikaa. Jotkut ilmoittivat syyksi ajan loppumisen. Ruokapalveluyksikkö siirtyy alkaen osaksi Tilapalvelujen liikelaitosta. Edellisessä päivityksessä mainitut kouluruokailun kehittämistarpeet ovat edelleen pääosin ajankohtaisia:

34 34 Esiin tulleita kehittämistarpeita: ateriakokonaisuus puutteellinen ruoan lämpötilaan liittyvät ongelmat maidon ja leivän kulutus vähäistä ruokaa jätetään paljon yläkouluissa ruokailuympäristön viihtyvyys yhteistyö koulun muun henkilöstön kanssa vähäistä. Toteutettuja parannuksia: ruokailuympäristöön on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota ruokapalveluhenkilökunta on saanut täydennyskoulutusta ajankohtaisista ravitsemuskysymyksistä hankittu kaikille kouluille asianmukaiset kylmä- ja lämpösäilytyslaitteet kampanjoitu maidon kulutuksen lisäämiseksi perustettu koulujen ruokapalvelujen yhteistyöryhmä. Ehdotukset: kouluruokailukysely toistetaan vuosittain ravitsemustyöryhmässä sovitun suunnitelman mukaisesti (ruokapalvelu ja ravitsemussuunnittelija) tulokset saatetaan koulujen oppilashuoltoryhmien tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten koulun sisäistä yhteistyötä opettajien, ruokapalvelun ja terveydenhuollon välillä kehitetään, jotta oppilaat ymmärtävät kouluruoan merkityksen hyvinvoinnilleen Liikunta Liikunta- ja ravitsemustottumukset vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen hyvinvointiin. Tämän takia on erityisen tärkeää saada lapset ja nuoret omaksumaan hyvät ja säännölliset liikunta- ja ruokailutottumukset jo lapsena. Arkiliikunnan väheneminen ja runsaaseen tietokoneen käyttöön ja pelien pelaamiseen liittyvä huono ergonomia ovat koululaisten kohdalla kasvava terveysriski. Lapset ja nuoret, jotka eivät itse hakeudu urheiluseuratoimintaan tai muuhun säännölliseen liikuntaharrastukseen mukaan, ovat suuri haaste liikunta- ja koulutuspalveluille sekä myös muille sektoreille. Liikunta- ja koulutuspalveluiden sekä urheiluseurojen tulee yhteistyössä kehittää sellaista toimintaa, jonka tavoitteena on tavoittaa juuri näitä lapsia ja nuoria. Tarjoamalla liikuntatoimintamuotoja, joissa kilpailullisuus ei ole ensisijainen tavoite, voidaan motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, joita varsinainen urheiluseuratoiminta ei houkuttele. Seuratoimintaan hakeutumattomuuden syitä voivat olla mm. ylipaino, ylivilkkaus, harrastuksen kustannukset, tiedon puute, sopivan ryhmän ja/tai harrastusmuodon löytäminen. Liikuntapalveluiden, koulutuspalveluiden, sosiaali- ja terveystoimen sekä urheiluseurojen välisellä yhteistyöllä pyritään kehittämään sen tyyppisiä liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, joissa yllämainituilla asioilla ei ole väliä. Tällä yhteistyöllä tavoitellaan liikkumattomia lapsia sekä pyritään lisäämään heidän liikunnallista aktiivisuuttaan. Avainasemassa tähän tavoitteeseen pääsemisessä ovat liikunnanopettajat, jotka viikoittain tapaavat kohderyhmään kuuluvia lapsia ja nuoria.

35 35 Kuva 28. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 8 9-luokan oppilaista. (291) THL/SOTKAnet. Liikkumattomuus lisääntyy koko ajan. Tarvetta on erityisesti ei-kilpailuhenkisen liikunnan mahdollisuuksien lisäämiseen (ns. terveysliikunta). Toiminnalla on suuri merkitys ylipainoisuuden ehkäisemisessä. 3.5 Palvelujärjestelmän toimivuus ja käyttö Lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on suhteessa hänen omiin yksilöllisiin voimavaroihinsa, mutta myös riippuvainen perheen ja ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Aikuisten riittävä läsnäolo on taattava niin perheissä kuin viranomaisten taholta. Ihmiseksi tulee kohdatessaan toisia ihmisiä Henkilöstöresurssit, ikääntyminen ja rekrytointi Henkilöstön saatavuus on sidoksissa ikäryhmien pienenemiseen ja koulutusmääriin. Molemmat ovat laskussa, ellei maahanmuuttoa lisätä. Samaan aikaan varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä lisääntyy väestön ikärakenteen muuttuessa ja sosiaalisten ongelmien lisääntyessä mm. ylläkuvatuista syistä. Lisäksi muuttovirta Etelä-Suomen alueelle ja myös Porvooseen on voimakkaassa kasvussa. Myös tämä lisää palveluiden kysyntää monilla muillakin aloilla. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät ovat lähivuosina nopeasti jäämässä eläkkeelle. Työolosuhteita on muutettava työntekijöiden pitämiseksi pidempään työelämässä. Erilaisten osaeläke- ja puolipäivätyöratkaisujen tarve lisääntyy työssä jaksamisen helpottamiseksi. Trendi tulee jo sinällään edellyttämään lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Samaan aikaan yhteiskunnassa on havaittavissa voimakasta palveluiden yksityistämishalukkuutta. Työntekijöitä houkutellaan paremmilla palkkaus- ja työehdoilla pois julkiselta puolelta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä trendi on jo arkipäivää ja se on johtanut moniin vaikeisiin rekrytointiongelmiin.

36 Työntekijöiden rekrytointi ja työolosuhteet Julkisten palveluiden laatu, laajuus ja sisältö riippuvat ratkaisevalla tavalla henkilökunnan sitoutuneisuudesta, osaamisesta, riittävyydestä ja työnteon organisoinnin tehokkuudesta. Myös hyvällä yhteistyöllä ja uusilla toimintatavoilla voidaan säästää paljon resursseja ja kustannuksia. Työntekijöiden saatavuus alkaa kuitenkin olla yhä ongelmallisempaa ja siihen voidaan vastata vain huolehtimalla työolosuhteiden hyvästä hallinnasta, kehittämisestä ja ammattitaidon ylläpidosta. Tutkimusten mukaan henkilökunnan sitouttamisessa on keskeistä se, että työntekijä voi kokea työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Säästötoimenpiteiden läpiviemisessä suurempi vahinko kuin yksittäisten työntekijöiden poistuminen tapahtuu siinä, että työntekijät ryhmänä kokevat työnsä merkityksellisyyttä väheksyttävän. Tämä vaikuttaa kaikkien palveluketjun työntekijöiden asenteisiin palveluiden laatua huonontaen. Koska Porvoo on selkeä kasvukunta, on kuitenkin vääjäämättömästi huolehdittava myös riittävästä resurssien lisäämisestä siellä, missä niitä tarvitaan. Haasteita ja tarpeita on varmasti monia ja yhteinen ongelmien läpikäynti ja näkemyksien luominen on tärkeää hedelmättömän reviiriajattelun kitkemiseksi. Siihen olemme osaltamme pyrkineet myös Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työllä. Tärkeää onkin ollut koko ajan yhteisen konsensuksen hakeminen kaikille kehittämisehdotuksillemme. Sen lisäksi on tiivis ja jatkuva vuoropuhelu kansalaisten ja päätöksentekijöiden kesken palveluista ja niiden toteuttamisesta välttämätöntä palveluiden kasvupaineiden kanavoimiseksi oikein. 3.6 Koulu työympäristönä Hyvä kouluympäristö edistää oppimista ja kehitystä. Oppimisella ja terveydellä on molemmilla syy-yhteydet hyvinvointiin. Hyvinvointia edistävät turvallisuus, viihtyvyys, yhteys, osallisuus, vaikuttavuus, itsensä tärkeäksi kokeminen ja mahdollisuus luovaan työskentelyyn. Uusi vuonna 2011 voimaan astuva neuvola-asetus korostaa säännöllisen koulun terveysolojen seurannan ja arvioinnin merkitystä. Kuva 29. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % luokan oppilaista. (283) THL/SOTKAnet.

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot