ELÄMÄN EVÄÄT. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa. Päivitys Kuva Lars Rosenberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄN EVÄÄT. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa. Päivitys 2011. Kuva Lars Rosenberg"

Transkriptio

1 ELÄMÄN EVÄÄT Kuva Lars Rosenberg Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko Porvoossa Päivitys

2 2 Sisällys 1 JOHDANTO TÄMÄN PÄIVÄN ONGELMAT, TRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Perhepalveluiden kehittäminen keskipisteeseen Hankkeiden ongelmallisuus Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat erityisiä palvelumuotoja Perhepalveluihin uusia kehittämiskohteita Perheneuvola Perheasiain neuvottelukeskus Monikulttuurisuus Nuorten maailma eriytymässä Koululaisten ja opiskelijoiden tukeminen oppilashuoltoa vahvistettava Sosiaali- ja perhepalvelut Päihdestrategia / Päihdetyö Turvallisuus ja väkivaltaisuus Kriisitilanteet Poliisin näkökulma SEURANTAINDIKAATTORIT Väestö, perheet ja elinolot Perheet Asuminen Toimeentulo Terveys Ruoka-allergioista Porvoon päiväkodeissa ja kouluilla Lasten ja nuorten masentuneisuus on huolen aihe Lasten ja nuorten hampaiden kunto Elämän hallinta Elintavat Kouluruoka Liikunta Palvelujärjestelmän toimivuus ja käyttö Henkilöstöresurssit, ikääntyminen ja rekrytointi Työntekijöiden rekrytointi ja työolosuhteet Koulu työympäristönä LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN AJANKOHTAISTARKASTELU SWOT ANALYYSINA Terveydenhuolto... 38

3 Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Pediatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Sosiaali- ja perhepalvelut Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka / nuoret Sivistystoimi Koulutuspalvelut Nuorisopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut HYVINVOINTITYÖRYHMÄ, YHTEISTYÖ JA RAPORTOINTI HYVINVOINTITYÖRYHMÄN JATKOTYÖSKENTELY JA VUOSIRAPORTIT LÄHTEET KUVALUETTELO AJANKOHTAISET LAINSÄÄDÄNNÖT, OHJEET JA OPPAAT

4 4 1 JOHDANTO Hyvä lukija! Porvoon ensimmäinen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko valmistui vuonna Toinen selonteko, joka toteutettiin ensimmäisen päivityksenä, valmistui v Asiakirjat ovat siitä lähtien toimineet hyvinä käsikirjoina suunniteltaessa uudistuksia eri sektoreiden lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin. Kaupunginhallituksen nimeämä pysyvä hyvinvointityöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti jatkanut työtään ja toiminut hedelmällisenä yhteistyöfoorumina eri sektoreiden kesken. Ehdotetuista toimenpiteistä monet on suunnitelmallisesti toteutettu vuosien varrella. Yhteistyö ryhmässämme on ollut edistyksellistä ja saumatonta. Siitä edelleen kiitos koko työryhmälle! Tämä kolmas laajempi selonteko pyrkii edelleen luomaan pohjaa pysyvälle indikaattorikokoelmalle lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseksi tulevina vuosina. Asiakirja toimii samalla myös kaupungin lapsiin ja nuoriin kohdistuvana laajaalaisena hyvinvointisuunnitelmana. Tavoitteena on väestötasoisen lapsia ja nuoria koskevan hyvinvoinnin seurantamallin luominen Porvooseen. Toimivien hyvinvointi-indikaattorien valinta ei ole helppoa ja työ onkin nähtävä prosessina, joka pyrkii tulevina vuosina luomaan yhä täsmällisempää tietopohjaa päätöksenteolle. Haasteenamme on väestön terveydellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien sitominen yhteen rakentavalla tavalla työkaluksi paikalliselle toiminnalle ja päätöksenteolle. Työn merkitys kasvaa entisestään taloudellisesti vaikeina aikoina, jolloin kaikenlainen tarpeeton päällekkäisyys tulisi löytää ja karsia pois. Indikaattorimallin lisäksi hyvinvointityöryhmä nostaa tälläkin kertaa esiin vain joitakin erityisen tärkeitä yhteisiä pidemmän aikavälin ajankohtaisia kehitystarpeita: 1. Painopiste on siirrettävä ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen ja entistä varhaisempaan ja tehokkaampaan syrjäytymisen ehkäisyyn Porvoossa on viime vuosina panostettu syventävien ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämiseen perustamalla mm. nuorisoasema ja perheneuvola. Tavoitteena on ollut hoitaa ja tukea asiakkaita silloin, kun arjen ongelmat vaikeutuvat siinä määrin, että peruspalvelut eivät yksin riitä, mutta kun ei vielä kuitenkaan ole kyse varsinaisesta raskaasta erikoissairaanhoidon tms. tarpeesta. Mainittujen uusien toimipisteiden käyttöluvut ovatkin osoittaneet, että satsaus on ollut oikein kohdentunut ja välttämätön. Hyvinvointityöryhmä toteaa kuitenkin, että raskaita palveluja ei tule lisätä tätä enempää, vaan kehityksen painopistettä pitää siirtää vielä enemmän ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. Tähän tavoitteeseen tähtäävät myös uusi ns. neuvola-asetus (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380) ja laki nuorisolain ( /72) muuttamisesta ( /693). Neuvola-asetus perustelumuistioineen määrittelee terveyskeskuksen ennalta eh-

5 5 käisevien toimintojen sisällön ja laajuuden. Laissa mainitaan yksityiskohtaisesti ne ikävaiheet, jolloin lääkärin ja terveydenhoitajan tulee suorittaa terveystarkastus lapselle ja nuorelle hänen kasvunsa ja kehityksensä aikana neuvolaikäisestä aina koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon asti. Nuorisolaki korostaa entisestään kuntien poikkihallinnollisen yhteistyön tarvetta ja velvoitetta sekä etsivän nuorisotyön merkitystä nuorten ns. koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Molempien säädösten tavoitteena on varmistaa asiakkaiden mahdollisuudet saada tarvitsemansa julkiset palvelut siinä vaiheessa kun ongelmat vasta ovat kasautumassa. Korostetaan varhaista puuttumista ja tuen antamista. Lisäksi molemmilla lainsäädännöillä halutaan varmistaa paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittyminen. Tähän haasteeseen vastaa Porvoossa jo erinomaisesti vakiintunut Hyvinvointityöryhmä (HYVIS). Yllämainittuihin säädöksiin viitaten voidaan todeta että Porvoossa on vielä haastetta saattaa neuvola- ja koulu/opiskeluterveydenhuollon voimavarat asetuksen vaatimalle tasolle. Uusi asetus on kuntia velvoittava ja sen mukaan terveydenhoitajan tulee tarkastaa vuosittain kaikki ikäluokat henkilökohtaisesti kouluterveydenhuollossa. Toistaiseksi alakoulujen II- ja IV-luokan oppilaat on tavattu vain erityisen tarpeen ilmetessä ja muissa ikävaiheissa on kautta linjan jonkin verran tingitty annettujen tarkastusaikojen laajuudessa. Tuiki tarpeellisia kotikäyntejä ei ole suoritettu lastenneuvoloissa käytännössä muuta kuin synnytysten jälkeen. Kotikäynnit antavat kuitenkin erittäin hyvän kuvan koko perheen tilanteessa ja tehokkaan tavan varhain tukea perhettä ongelmatilanteissa. Nykyresurssit huomioiden on laskettu, että terveydenhoitajakapasiteettia olisi lisättävä ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa 4-5 terveydenhoitajalla, jotta asetuksen vaatimustaso täyttyisi. Sisäisin siirroin on vaatimukseen toistaiseksi vastattu siirtämällä avosairaanhoidosta 1 terveydenhoitajan virka preventioyksikköön. Vastaavia sisäisiä siirtomahdollisuuksia on siis jatkossa haettava lisää. Koululääkärivaje on ajoittain ollut huutava Porvoossa. Siihen ovat vaikuttaneet säästötoimet ja lääkäripula terveysasemilla. Preventioyksikössä on puolipäiväinen koululääkärin virka, joka on säästötoimena jäädytetty. Puolikas virka on ollut aina vaikea täyttää. Kokoaikainen koululääkärin virka on edelleen tarpeellinen tavoite suurten keskiasteen oppilaitosten suunnitelmallisen koululääkäritoiminnan varmistamiseksi. Vanha ns. omalääkäri-virkaehtosopimus ei myöskään suosinut lääkärin ennalta ehkäisevää vastaanottotyötä, mikä osaltaan on vaikeuttanut lääkäreiden työtä koululääkärinä. Uusi lääkäreiden paikallissopimus helpottanee jatkossa huomattavasti lääkäreiden rekrytointia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sen asettaessa vihdoin ennalta ehkäisevän työn palkkauksellisesti samalle viivalle perinteisen sairaanhoitovastaanoton kanssa. Tulevina vuosina saataneen mainituista jo alkaneista prosesseista uutta voimaa ehkäisevän työn vahvistamiseksi perusterveydenhuollossa. 2. Oppilashuoltoa ja monialaista yhteistyötä vahvistettava edelleen Onnistuvat opit -projekti on huomattavasti lisännyt monialaista oppilashuoltoyhteistyötä Porvoossa. Yhteistyötä on kuitenkin edelleen syvennettävä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on toimiva poikkihallinnollinen yhteistyöfoorumi koordinoimaan monialaisia yhteistyömuotoja ja tekemään uusia avauksia toiminnan kehittämiseksi.

6 6 Oppilashuollossa on erityistä lisähuomiota kiinnitettävä oppilaiden ns. nivelvaiheiden tukemiseen entistä suunnitelmallisemmalla monialaisella yhteistyöllä. Avaintiimi-ryhmä, Rytmi-projekti, Siipi-hanke ja Työvoiman palvelukeskus ovat keskeisiä vaikuttajia tässä työssä. Hyvinvointityöryhmä ehdottaa oppilashuollollisen yhteistyön edelleen syventämistä eri ryhmien työn koordinoimiseksi tavoitteellisella yhteisellä suunnittelulla. Yksikään peruskoulunsa loppuun suorittanut oppilas ei saa jäädä ilman tukea ja ilman kouluttautumiseen tai työelämään siirtymiseen tähtäävää jatkosuunnitelmaa. Nykyisen negatiivisen päihdetrendin taittamiseksi on päihdekäyttäytymiseen puututtava aikaisempaa varhaisemmin ja tehokkaammin yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa. Työvoiman palvelukeskuksesta pyydetään edustaja mukaan HYVIS-työryhmän jäseneksi. 3. Monikulttuurisuus entistä tärkeämpää Suomi vanhenee nopeasti eivätkä pienenevät työlliset ikäluokat vastaisuudessa kykene kattamaan ja rahoittamaan yhteiskunnan niille asettamia toiveita. Työntekijöitä ja veronmaksajia tarvitaan lisää, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata kaikille niitä tarvitseville. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Tällöin myös heidän integroitumisensa yhteiskuntaan muodostuu yhä tärkeämmäksi ja laajemmaksi tavoitteeksi. Maahanmuuttajille tarvitaan heidän erityispiirteensä ja kielensä huomioivaa palvelua. On huolehdittava myös siitä, että he tuntevat kuuluvansa tasavertaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän takia on normaalia arjen kanssakäymistä kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken kaikin puolin tuettava ja edistettävä. Tähän tähtäävät esimerkiksi kansalaisopiston Meeting point - toiminta sekä Perhepaikka Famili. Lisää vastaavia työmuotoja tarvitaan. Viranomaisten on huolehdittava kielitaidostaan ja valmiuksistaan kohdata vierasta kulttuuria asianmukaisella tavalla. Hyvinvointityöryhmä toi jo vuonna 2005 esiin näitä näkökulmia ja pitää edelleen näiden palvelujen kehittämistä tärkeänä. 4. Perheväkivalta, turvallisuus ja kriisivalmius Viime vuosina Suomessa on tapahtunut useita dramaattisia tapahtumia, kuten Jokelan ja Kauhajoen ampumistapahtumat ja erilaiset suurta julkisuutta saaneet perhetragediat. Syitä niihin on varmasti monia, mutta tietty väkivaltaisen yhteiskunnan kasvava trendi on kuitenkin havaittavissa. Väkivaltaa ehkäistään parhaiten reagoimalla mahdollisimman varhain, itse asiassa jo neuvolaiässä ja päivähoidossa. Yhdentekevää ei ole myöskään miten vanhemmuus toimii ja miten lapset viettävät vapaa-aikaansa. Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja oikeat toimintatavat vahingon jo satuttua ovat samoin tärkeitä. Näihin asioihin on Porvoossa satsattu paljon ja on syytä ylläpitää tätä toimintaa edelleen tehokkaasti. Varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä on joitakin perhetyöntekijöitä, mutta neuvoloiden ehkäisevässä hoitotyössä tämä panostus ja työtapa on vielä puutteellista voimavarojen vähyydestä johtuen, kuten yllä on mainittu. Pari- ja lähisuhdeväkivallan (Palve) ehkäisytoiminnan jatkaminen vähintään entisellä tasolla on varmistettava. Kriisityön valmiutta on kohennettava ja koordinoitava paremmaksi sosiaalipäivystyksen johdolla. Tähän tähtäävä prosessi onkin jo aloitettu. Erikseen on vielä varmistettava ja koordinoitava hyvän viranomaisyhteistyön muodot suurkatastrofeja ja -tapahtumia silmällä pitäen (Turvallisuustalkoot).

7 7 5. Lasten ylipaino - tulevaisuuden suuri terveysuhka Tilastojen mukaan joka 4:s lapsi on ainakin jossain määrin ylipainoinen. Ylipainosta on kehittynyt suuri kansanterveydellinen ongelma. Sen seurauksena diabeteksen esiintyvyys on rajussa nousussa. Diabeteksen lisäksi ylipaino on riskitekijä myös monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä sydän- ja verisuonisairauksissa. Ylipainon ja masennuksen välillä on myös osoitettu olevan selvä yhteys. Ylipainoisuuden ehkäisyyn on puututtava jo varhaislapsuudessa. Hyvinvointityöryhmä pitää tärkeänä kehittää ylipainoisten lasten perheiden tukemista ja neuvontaa sekä lasten liikunnan lisäämistä yhteistyössä koulu- ja liikuntatoimen kanssa. 6. SWOT -analyysit Selonteon loppuosassa eri sektorit esittävät lyhytmuotoisina nelikenttä SWOT - analyyseinä omat näkemyksensä toimintojensa vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Niiden pohjalta sektorit jatkavat omaa kehittämistyötään ja samalla analyysit antavat muillekin pikasilmäyksen vallitsevasta tilanteesta. Koko päivityksen tavoitteena on edelleen lyhyesti, havainnollisesti ja mahdollisimman täsmällisesti esittää hyvinvointityöryhmän yhteinen käsitys nykytilanteesta, tulevaisuuden trendeistä ja uudistustarpeista kaikille sidosryhmille ja päättäjillemme. Hyvinvointityöryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Rosenberg, Lars ylilääkäri, terveyspalvelut (pj) Andersson, Maria sosiaalipalveluiden johtaja Floman, Peter ylilääkäri, PoS, ped Kettunen, Jari koulutusjohtaja Malmberg, Leif rikoskomisario Mattsson, Hilding sivistysjohtaja Nyberg, Leila varhaiskasvatusjohtaja Oksanen, Jari nuorisotyön johtaja, seurakunta Stolt, Mona sosiaalityöntekijä, PoS, nuorisopsyk. Suvisaari, Ann-Marie osastonhoitaja, terveyspalvelut (siht) Turunen, Merja-Maaria tulosjohtaja, PoS, lastenpsyk. Westerlund, Juha erityisnuorisotyöntekijä Öberg, Tuija nuorisopalveluiden päällikkö Öhman, Minna erikoissuunnittelija, koulutuspalvelut Kiitän kaikkia työhön osallistuneita tärkeästä panoksestaan raportin valmistamisessa. Erityisesti kiitän suunnittelijoita Kaarina Narva ja Outi Majanen tilastotietojen keräämisestä graafiseen muotoon. Toivon tämän asiakirjan ja erillisen päihdestrategiapäivityksen kuluvan päättäjien ja eri toimijoiden käsissä asiakaslähtöisen, tarkoituksenmukaisen ja palvelukykyisen Porvoon edelleen kehittämisessä. Työmme jatkuu! Porvoossa Lars Rosenberg ylilääkäri Hyvinvointityöryhmän pj

8 8 2 TÄMÄN PÄIVÄN ONGELMAT, TRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAAS- TEET 2.1 Perhepalveluiden kehittäminen keskipisteeseen Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on jatkuvasti seurannut kehitystrendejä kaupungissamme. Useat trendit ovat valtakunnallisia perusvirtauksia, joihin vaikuttaminen on kuitenkin paikallisen palveluverkoston harteilla. Nykyinen tehokkuusvaatimus työpaikoilla on asettanut perheet uuteen tilanteeseen. Yhä vaikeampaa on sovittaa työn ja perheen välistä ristiriitaa. Vanhempien jaksaminen on työn takia kovalla koetuksella. Samalla perhekäsite on radikaalisti muuttunut ja perheiden kokoonpanot ovat moninaiset. Tämän päivän perhe muodostuu usein muistakin yhdistelmistä kuin perinteinen ydinperhe, jossa on äiti, isä ja lapset. Tämä asettaa uudet vaatimukset palvelujärjestelmälle, jossa keskeistä on asiakaslähtöinen työote palvelujen tarjonnassa. Työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Lapset kokevat syrjäytymisen osittain suoraan omissa palveluissaan, mutta myös välillisesti vanhempien ongelmien kautta. Lasten kehitysympäristöt ovat vaarassa muuttua hyvin erilaisiksi, jos niukkuus kaikille suunnatuissa palveluissa jatkuu ja esim. harrastustoiminnan maksullisuus lisääntyy. Leikkaukset lasten ennalta ehkäisevistä palveluista, lasten harrastustoiminnasta ja erilaisista kolmannen sektorin toiminnoista yhdessä päivähoidon ja koulun resurssien tiukentamisen kanssa johtavat riskiolosuhteissa elävien lasten kohdalla usein siirtymiseen raskaampien ja kalliimpien palveluiden käyttöön, esim. erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun piiriin. Lastensuojelussa tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän perheväkivaltaan ja huoltoriitoihin liittyvät työläät ja vaativat tapaukset. Taustalla on usein tavanomaisten sosiaalisten vaikeuksien, kuten taloudelliset tai asumiseen liittyvät ongelmat, lisäksi vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koko perheen tilanne ja siksi onkin tulevaisuuden haasteena nähtävä palveluiden kehittäminen perhepalveluiden suuntaan. Viime vuosien lama ja työttömyyden kasvu kärjistävät tilannetta entisestään. Vuosina on Porvoossa tehty monialaisen yhteistyön syventämistä sekä Famili -hankkeessa että Perhekeskushankkeessa. Nämä hankkeet keskittyivät ehkäisevään toimintaan perheiden tueksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaan tulee kuntien tehostaa lapsiperheiden parissa työskentelevien monialaista ja suunnitelmallista yhteistyötä esimerkiksi perustamalla perhepalveluverkostoja tai -keskuksia. (STM 2003, 20.) 2.2 Hankkeiden ongelmallisuus Toimintojen kehittäminen on viime vuosina hankaloitunut huomattavasti kaupungin taloudellisen tilanteen vaikeuduttua. Kehittämistoimintaan ei ole työaikaa eikä määrärahaa. Käytännössä kehittämistoiminta onkin nykyään mahdollista ainoastaan erilaisten hankemäärärahojen turvin. Hankkeet puolestaan edellyttävät toimintasuunnitelmia, hankebudjettien tekoa, erillistä talousarvioseurantaa, raportointia, ohjausryhmää ja projektiryhmää.

9 9 Tämä kaikki vie resursseja varsinaisen toiminnan toteuttamisesta. Toisaalta hankkeissa edellytetään myös arviointia, jota normaalissa arjessa ei aina riittävästi ehditä tehdä. Hankemäärärahajärjestelmä on myös lyhytjänteistä ja nopeatempoista sekä irrallaan kunnan omasta budjettiaikataulusta, mikä omalta osaltaan hankaloittaa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Kaikesta tästä johtuen hankkeita onkin viime vuosina erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ollut aiempaa vähemmän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen on tällä hetkellä tarjolla runsaasti erilaista hanketukea. Suuret seudulliset hankkeet ovat rahoituslistan kärjessä. Toiminnan kehittäminen ja uudistaminen asiakkaan tarpeiden muuttuessa ja resurssien pienetessä on välttämätöntä, joten ongelmallisuudestaan huolimatta hankkeisiin on turvauduttava. Hankerahoituksen käyttö edellyttää kuitenkin myös omarahoitusosan olemassaoloa sekä oikeutta käyttää saatava tulosumma vastaavana menona. Hankerahoituksen käyttö mahdollistaa myös henkilöstön osaamisen päivittämisen kyseisellä tehtäväalueella. 2.3 Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat erityisiä palvelumuotoja Perhepalveluihin uusia kehittämiskohteita Perheet kohtaavat yhä enemmän muutoksia. Taloudelliset ongelmat, työttömyys, avioerot, huoltajuusriidat sekä lähi- ja parisuhdeväkivalta ovat yleistyneet huolestuttavan paljon. Lasten ja vanhempien kokemukset ovat usein niin rankkoja, että he tarvitsevat ulkopuolista tukea selviytyäkseen jokapäiväisestä arjesta. Perheiden palveluissa on viime vuosina tehty paljon kehittämistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Erilaiset kehittämishankkeet ovat mahdollistaneet perheiden tukemisen ja ohjaamisen aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Perhetyö on osoittautunut tärkeäksi ja toimivaksi työmuodoksi perheitä tuettaessa. Perhetyötä tarvitaan akuuttien kriisitilanteiden korjaamiseen. Perhetyön avulla perheitä myös kannatellaan selviytymään yli haastavien muutosten. Porvoossa perhetyöntekijöitä on sosiaalityössä, kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Perhetyöntekijöiden välinen työnjako on selkeästi määritelty ja asiakasryhmät ohjataan perhetyön piiriin työnjaon mukaisesti. Aikaisemmin perheitä tuettiin ensisijaisesti peruspalveluissa kuten varhaiskasvatuksessa, neuvoloissa ja koulutuspalveluissa. Näissä peruspalveluissa perheiden tukemiseen ei ole riittäviä mahdollisuuksia ja sen vuoksi perhetyö, jonka avulla mm. tuetaan vanhemmuutta ja järjestetään vertaisryhmätoimintaa, on tärkeä ja tarpeellinen toimintamuoto perhepalveluissa. Perhetyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen ovat tärkeitä lähivuosien tavoitteita perheiden palveluja kehitettäessä. Peruspalvelujen kehittäminen yhä enemmän asiakaslähtöiseksi on myös keskeinen tavoite. Asiakkaiden tarpeiden huomioonottaminen ja asiakkaiden kuuleminen on otettava keskiöön peruspalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä Perheneuvola Porvoon perheneuvolan tehtävänä on tuen tarjoaminen porvoolaisille 0 18-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolain 19 :n sekä -asetuksen 8 :n asettamiin velvoitteisiin. Perheneuvolassa työskentelee

10 10 esimies/sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, kolme psykologia, psykiatrinen sairaanhoitaja ja toimistosihteeri. Perheneuvola aloitti toimintansa lokakuussa 2008 Linnakoskenkadulla WSOYTALO:n tiloissa. Toiminta alkoi heti vilkkaana ja asiakkaat ovat löytäneet hyvin uuden palvelun. Myös yhteistyötahot, esim. neuvolat, päiväkodit, koulut ja sosiaalitoimi ovat ohjanneet aktiivisesti asiakkaita ottamaan yhteyttä perheneuvolaan. Yhteistyö eri tahojen kanssa on vakiintumassa; esim. lastenpsykiatrian poliklinikan kanssa on kerran kuukaudessa lähetekokouksia, nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa perheneuvolan työntekijöille säännöllistä konsultaatiota ja myös erityislastentarhanopettajien kanssa on säännöllisiä tapaamisia. Työparina on asiakastapaamisissa ollut oman tiimin työntekijöiden lisäksi myös Porvoon seudun perheasiain neuvottelukeskuksen ja turvakoti Nutun työntekijöitä. Perheneuvolan työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin työryhmiin. Näitä ovat olleet esim. Porvoon eromallityöryhmä, neuvolan perhevalmennusryhmä, koulutustoimen EMO-luokan ohjausryhmä ja koulutustoimen yhteistyöhanke sekä Folkhälsanin koordinoiman hankkeen verkostotapaamiset. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden (2009) aikana aloitettiin asiakasselvitys 408 henkilölle. Vastaava luku tammi toukokuulta 2010 on jo 405 selvitystä. Tilastoinnista johtuen todellista asiakasmäärää ei ole vielä saatavilla, mutta luku on edellä mainittua suurempi. Suurin osa asiakaskäynneistä oli luonteeltaan ohjausta ja neuvontaa, toiseksi eniten oli yksilöterapioita ja kolmanneksi suurin ryhmä oli perhetutkimuksiin liittyvät käynnit. Muita työmuotoja olivat mm. perhe- ja pariterapiat sekä perheiden vuorovaikutusarvioinnit. Perheneuvolassa on toteutettu erilaisia vertaisryhmiä: aikuisten eroryhmiä yhteistyössä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa, lasten suomen- ja ruotsinkielisiä eroryhmiä sekä haastavien lasten vanhempien ryhmä. Yhteistyössä Päihdeklinikan työntekijän kanssa on toteutettu 5 6-luokkalaisten Hyvis-ryhmä Huhtisen koulun tiloissa. Perheneuvolan työntekijät ovat käyneet pitämässä luentoja mm. terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilaisuudessa. Perheneuvolaan tulosyiden (Efficassa määritellyt) suurin ryhmä ovat olleet erilaiset perhe- ja kasvatusongelmat sekä lapsen käytökseen tai oireisiin liittyvät syyt. Myös parisuhdeongelmat ja akuutit kriisit ovat olleet yhteydenoton syinä. Perheiden asiakkuudet perheneuvolassa muotoutuivat asiakkuuden keston, käyntien tiheyden, mukana olevien perheenjäsenten ja/tai työntekijöiden määrästä johtuen hyvinkin erilaisiksi. Myös ongelmien laajuus ja vakavuus sekä perheen hoitoon sitoutuminen vaikuttivat asiakkuuteen. Osalle asiakkaista riitti muutama neuvontakäynti ja osan kohdalla aloitettiin tutkimusjakson jälkeiset tiiviit lapsen yksilöterapiakäynnit ja niihin liittyen harvajaksoisemmat vanhempien tukikäynnit. Tyypillisiä perheneuvolan asiakkaita ovat: 1) nuoruusikäiset, joilla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa ja hankaluuksia koulussa ja/tai kavereiden kanssa 2) pikkulapsiperheet, joissa lapsen uusi kehitysvaihe tuo uusia haasteita 3) perheet, joissa on eroprosessi meneillään 4) perheet, joissa vanhemmilla on vaikeuksia hoitaa yhteistä kasvatuskumppanuutta eron jälkeen ja 5) uusperheet. Koska varsinaista perheneuvolapalvelua ei Porvoossa ole aiemmin ollut, hakeutuu perheneuvolaan ilmeisesti myös tästä syystä perheitä, joissa monenlainen pahoinvointi on jatkunut pitkään, kärjistynyt ja kasautunut ja vaatii näin ollen myös intensiivisempää hoitoa. Työn painopiste on kuitenkin pyritty pitämään - laajassa merkityksessä ymmärrettynä - ennalta ehkäisevässä työssä.

11 Perheasiain neuvottelukeskus Seurakuntayhtymän ylläpitämä perheneuvonta on ensisijaisesti aikuisille tarkoitettua toimintaa, jossa parisuhdetta hoitamalla pyritään tukemaan koko perheen hyvinvointia. Perheneuvonta on kliinistä, hoitavaa ja korjaavaa työtä asiakkaiden kanssa. Se on terapiaa, tukea, ohjausta ja neuvontaa avio- ja avopareille parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa sekä muissa elämän solmukohdissa. Kulunut vuosi on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia toimintaan. Porvoon kaupungin sopimus perheneuvonnasta muuttui alkaen koskemaan vain avioliittolain mukaista sovittelua. Toinen merkittävä muutos on yhden viran jäädyttäminen toistaiseksi. Muuten toiminta jatkuu entisellään ja jatkossakin palvellaan sopimuskuntien asiakkaita. Henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä kolme perheneuvojaa ja osa-aikainen vastaanottosihteeri. Alkuvuoden 2010 aikana on porvoolaisia asiakkaita ollut yli 200. Kokonaismoduulimäärä porvoolaisten osalta tammi toukokuulta on lähes 900 moduulia (moduuli=45 min). Yleisimmät tulosyyt ovat olleet vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus, elämänvaiheisiin liittyvät kriisit ja fyysinen/henkinen väkivalta. Asiakastyön lisäksi toimintaan kuuluu kriisiauttaminen, perheasioiden sovittelu, hoidolliset ryhmät, Palve-työryhmässä toimiminen, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä ennalta ehkäisevä työ. Myös työnohjausta annetaan. 2.4 Monikulttuurisuus Porvoossa asui ulkomaan kansalaista 83 eri maasta. Tästä joukosta noin kolmasosa on pakolaisia ja loput avioliiton tai muun perhesiteen, työn tai opiskelun myötä kaupunkiin muuttaneita. Lasten ja nuorten aikuisten osuus tästä joukosta on arviolta n. 300 henkilöä. Ihmiset liikkuvat maasta toiseen EU:n sisällä ja muutoinkin globalisoituvan maailman myötä. Porvoon maahanmuuttajaväestön määrä on viime vuosina kasvanut n henkilöllä vuosittain. Kaikissa kaupungin peruspalveluissa on haasteena maahanmuuttajaväestön mahdollisten erityistarpeiden huomioiminen osana normaalia, päivittäistä toimintaa. Varhaiskasvatuspalveluissa valmistui syksyllä 2010 varhaiskasvatuksen monikulttuurinen toimintaohjelma. Ohjelman painopistealueena ovat kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, kotikielen opetuksen kehittäminen sekä verkostoyhteistyö ja henkilöstön koulutus. Varhaiskasvatuksessa suomi toisena kielenä - opetusta on kehitetty palkkaamalla vuonna 2008 suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja. Porvoon perusasteen koulut ovat mukana opetushallituksen valtakunnallisessa hankkeessa, jossa kehitetään koulujen tietotaitoa monikulttuurisuuden huomioimiseksi opetuksessa. Porvoossa toimivat ns. valmistavat luokat sekä ala- että yläkouluikäisille suomenkieltä taitamattomille maahanmuuttajalapsille ja näiden lisäksi nivelluokat, joilla turvataan joustavaa siirtymistä normaaliluokille. Monikulttuurisen opetuksen ohjelma on valmistunut em. hankkeen yhtenä osana.

12 12 Nuorisopalveluissa alkoi uutena työmuotona Nella etninen nuori aktiiviseksi ja hyväksytyksi -hanke elokuussa Tässä hankkeessa koulut, nuorisopalvelut ja maahanmuuttajapalvelut tekevät yhteistyötä maahanmuuttajanuorten saamiseksi aktiivisesti mukaan erilaisiin harrastuksiin ja kantaväestön nuorten pariin. Projektin tavoitteet ovat: 1) Vapaaajan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, 2) Suvaitsevaisuuden tukeminen ja lisääminen ja 3) Työntekijöiden monikulttuurisuustaitojen ja -tietojen lisääminen. Projektiin on palkattu nuorisotyöntekijä ja maahanmuuttajataustaisia aputyöntekijöitä. Hankeaika jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Kansalaisopistossa jatkuu alkujohdannossa mainittu Meeting point -toiminta. Kuva 1. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta kohden. (187) THL/SOTKAnet. Lähes kaikissa päiväkodeissa on tänä päivänä maahanmuuttaja- tai monikulttuuristen perheiden lapsia. Päiväkotiin tutustuttaessa, kasvatusneuvotteluissa, vanhempaintapaamisissa ja -illoissa on mahdollisuus käyttää tarvittaessa tulkkia. Lapset integroituvat leikin avulla oman ikäryhmänsä kavereihin ja käyttävät suomen kieltä yhteisenä kielenä toimiessaan keskenään. Ulkomaalaistoimisto järjestää kotikielen opetusta, mikäli löytyy vähintään neljä samaan kieliryhmään kuuluvaa lasta. Arjen kasvatustyössä on paljon mahdollisuuksia tuoda arvostavasti esiin lasten moninaisia koti- ja kulttuuritaustoja. Koulutuspalveluissa on kaksi ns. valmistavaa luokkaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille, toinen Peipon koulussa alakoulu- ja toinen Pääskytien koulussa yläkouluikäisille. Suomen kieltä taitamattomat lapset/nuoret voivat käydä näitä luokkia vuoden ajan ennen siirtymistään normaaliopetukseen. Käytännön aineissa ja liikunnassa integroituminen tulevalle omalle luokalle voi tapahtua jo valmistavan vuoden aikana. Kotikielen opetusta on mahdollisuus saada kaksi tuntia viikossa jos samankielisiä oppilaita löytyy vähintään neljä henkilöä. Kehittämistarpeita löytyy kuitenkin vielä suomen kielen opetuksessa. Maahanmuuttajalapset saavat siirryttyään ns. normaaliopetukseen ainoastaan 2 h/viikko

13 13 suomenkielen opetusta, mikä ei ole riittävästi kehittämään kielitaitoa abstraktien rakenteiden ja käsitteiden hallintaan. Tämä johtaa siihen, että maahanmuuttajanuoret eivät ole tasavertaisessa asemassa suomalaisten nuorten kanssa. Ammatillisiin oppilaitoksiin on tarjolla valmentavaa koulutusta (ns. AKVA -kurssit) Amistolla, mutta lukio-opintoihin vastaavaa koulutusta ei vielä löydy. Yhteistyötä vanhempien kanssa tehdään tarvittaessa tulkkien avulla. Valmistavien luokkien opettajat ovat tiiviissä yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa ja tutustuttavat oppilaansa läheisiin nuorisotiloihin. Nuorisotyössä maahanmuuttajia kohdataan päivittäin. Lapset ja nuoret tapaavat toisiaan oma-aloitteisesti kouluyhteistyössä ja erityisnuorisotyössä. Perusajatuksena on kohdistaa palvelut kaikille nuorille samanlaisina erittelemättä nuorten taustoja sen enempää etnisillä kuin muillakaan perusteilla. Jos yksittäisen nuoren havaitaan tarvitsevan tukea tai opastusta, sitä pyritään antamaan välittömästi. Monikulttuurisina työmuotoina nuorisopalveluissa on käytetty ryhmiä, retkiä ja maahanmuuttajataustaisia avustajia sekä yhteydenottoa maahanmuuttajavanhempiin. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän henkilön etnisen alkuperän perusteella. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä ihmisiä ei saa asettaa etnisen alkuperän perusteella keskenään eri asemaan. Toisaalta positiivinen erityiskohtelu on sallittua, silloin kun sen avulla edistetään muutoin eriarvoisessa asemassa olevan henkilön mahdollisuutta saada tasavertaista palvelua. Positiivista erityiskohtelua on esim. tulkkipalvelujen käyttö ja asiakkaan kulttuuritaustan huomioiminen mahdollisuuksien mukaan asiakaspalvelussa. Ulkomaalaispalvelut on järjestänyt vuosittain koulutustilaisuuksia suurimpien maahanmuuttajaryhmien kulttuurista, kasvatusperinteistä, miehen ja naisen asemasta jne. sekä eri kulttuurien kohtaamisesta asiakastyössä. Kouluttajina ovat olleet pääasiassa eri tulkkikeskusten ammattitulkit, jolloin samalla on tullut tietoutta tulkin käytöstä eri tilanteissa. Nämä luennot ovat olleet viime vuosina suosittuja ja osallistujia on ollut useista kaupungin toimipisteistä. Eri toiminnoissa otetaan huomioon maahanmuuttajaväestö. Perhepaikka Famili on lisännyt lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen verkottumista ja yhteistyötä. Familin toiminta on tavoittanut hyvin alueella asuvat albaanikotiäidit. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saada mukaan myös muita etnisiä ryhmiä. 2.5 Nuorten maailma eriytymässä Nykyperheissä on usein liian vähän aikaa yhteiseen olemiseen. Vanhemmilla on kiireensä töissä ja nuoret harrastavat omiaan eikä yhteistä perheaikaa tunnu löytyvän riittävästi. Nuorten elämässä virtuaalimaailma on tärkeällä tavalla arkipäivää ja vanhemmat jäävät usein tämän elämänpiirin ulkopuolelle. Tästä seuraa vaivihkaa eriytymistä, jonka seurauksena nuori hakee tukea ja seuraa vertaisiltaan jo siinä vaiheessa kun vanhempien kasvattava rooli vielä olisi tuiki tärkeää. Kavereiden mielipiteet tulevat tärkeämmäksi kuin omien vanhempien. Jos kaveriporukka ei ole oikeantapaista, on kielteinen kehityskulku päihteineen kaikkineen hyvin mahdollinen.

14 14 Kuva 2. Vanhemmuuden puutetta, % luokan oppilaista. (284) THL/SOTKAnet. Nuoret kuitenkin tarvitsevat teini-iässä vielä vanhempien tukea, ohjausta ja valvontaa. Vanhempien kanssakäyminen omien lastensa ja toisten perheiden kanssa on parasta ongelmien ennalta ehkäisyä. Tätä toimintamallia voidaan tukea luomalla ja tukemalla yhteisen kanssakäymisen foorumeita yhteiskunnassa, kouluissa, harrastuksissa jne. Toisaalta on tärkeää, että nuorille myös tarjotaan omia tapaamispaikkoja, jottei kaduilla vellominen jäisi ainoaksi vaihtoehdoksi viettää vapaa-aikaa vertaisryhmässä. Kuva 3. Tupakoi päivittäin, % luokan oppilaista. (288) THL/SOTKAnet. Väestötasolla tupakoinnin määrä näyttäisi olevan laskusuunnassa, mutta nuorista vielä melkein viidennes tupakoi. Lainsäätäjä onkin tiukentamassa säädöksiä ennen kaikkea suojellakseen nuoria. Tupakointi on jatkossa kielletty perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisällä ja ulkoalueilla. Myös tupakan myyminen, välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on laitonta sakon tai jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Pitkän aikavälin tavoitteena on tupakoimaton Suomi. Tavoitteeseen pyritään estämällä nuorten tupakoinnin aloittaminen. Tärkeää on, että nyt saadaan kaikil-

15 15 le nuorille selkeä tieto siitä, että tupakan välittäminen on rikos josta saa rangaistuksen. Siinä meillä kaikilla aikuisilla kouluissa, kotona ja koko yhteiskunnassa on tärkeä valvonta- ja kasvatustehtävä. 2.6 Koululaisten ja opiskelijoiden tukeminen oppilashuoltoa vahvistettava Lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat vaativat uusia palvelumuotoja. Parhainta ennalta ehkäisyä on kaikin tavoin huolehtia siitä, että nuoret saavat kouluttautumisensa menestyksellisesti päätökseen. Ilman kunnon koulutusta on myöhemmin vaikea löytää työtä ja toimeentuloa. Tämän päivän haasteena on entisestään tiivistää ja rakentaa oppilashuollollista yhteistyötä sellaiseksi, ettei koulutus pääse keskeytymään. Kuva 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä, (495) THL/ SOTKAnet. Porvoon suomen- ja ruotsinkielisissä alakouluissa toimivat jo hyvin sopeutumista tukevat luokat, joiden toiminnan tukipilarina on mm. hyvin toimiva yhteistyö kaupungin lasten psykiatrisen poliklinikan kanssa. Yläkoulujen vastaavaa toimintaa kehitetään koko ajan. Yhteistyö nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa etsii edelleen muotoaan. Monialainen yhteisyö yhdessä perheen kanssa mahdollistaa paremmin tuen onnistumisen. Yläkouluikäisten oppilaiden uusimmaksi ongelmaksi ovat muodostumassa hyvin hauraat oppilaat, joilla on takanaan sairaalajaksoja tai joiden tulisi saada sairaalahoitoa. Oppilaat eivät sopeudu nk. tavallisille erityisluokille vaan he tarvitsevat monialaisesti kehitettyjä ja suunniteltuja tukimuotoja. Porvoon kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut osallistuvat yhdessä OKM:n ja OPH:n rahoittamaan POP (perusopetus paremmaksi) kehittämistoimintaan. Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen tuo mukanaan lakiuudistuksia perusopetuslakiin ja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Se sisältää tarkennuksia mm. oppilashuollon toimintaan. Kehittämistoiminnassa korostuu ennaltaehkäisy, varhainen reagointi ja oike-

16 16 anlainen tuki oikeaan aikaan. Tärkeää on monialainen yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden ongelmat ovat muodostuneet yhä haastavammiksi. Tukimuotojen kehittäminen ja ylläpitäminen, varsinkaan yläkoulussa ja toisella asteella, ei ole enää mahdollista yksistään koulun omilla tiedoilla, taidoilla ja resursseilla. Koulupudokkuuden torjuntaan tarvitaan uusia tehokkaita poikkihallinnollisia lisätoimia koulujen oppilashuollon tueksi. Asiaa työstetään parhaillaan mm. poikkihallinnollisessa Avaintiimissä ja ns. Siipi-hankkeessa. Nykytilanteessa voidaan jo sanoa että kaikki alle 18-vuotiaat koulutuksen ulkopuolelle jäävät ovat Avaintiimin tiedossa ja yksilöllisiä ratkaisuja pyritään löytämään jokaiselle. Sellaisia ovat esimerkiksi ns. käden taitoja korostava ammattiysi, ammattistartti, kymppiluokka, työharjoittelu tai työpajatoiminta. Etsivällä nuorisotyöllä, riittävällä opinto-ohjauksella, koulupsykologi- ja kuraattoritoiminnalla sekä erityisopetuksella on merkittävät roolinsa oppilaan rinnalla kulkemisessa hänen hakiessaan paikkaansa yhteiskunnassa. Usein on myös kyse päihde- tai mielenterveydellisistä ongelmista joihin tarvitaan apua. Yhteistyön vanhempien kanssa on myös oltava saumatonta. Hyvinvointityöryhmä pitää kaikkia näitä pyrkimyksiä ja niiden hyvää koordinointia erittäin tärkeinä koulupudokkuuden poistamiseksi. On arvioitu että jokainen koulupudokas aiheuttaa elinaikanaan kaiken siitä syntyvän inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle n. 1 miljoonan euron lisäkustannuksen. Kuva 5. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä asiakkaita vuoden aikana / asukasta. (385) THL/SOTKAnet. Henkilökohtaisen avustajan tarve kuvaa sitä, että oppilas kouluarjessaan tarvitsee tavanomaista enemmän tukea ja hoivaa suoriutuakseen koulupäivistään. Ilman lisätukea ongelmat uhkaavat kasautua ja kärjistyä niin yksilön itsensä kuin koko luokkayhteisön kannalta. 2.7 Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluiden yksiköt koostuvat lapsiperheiden sosiaalityöstä, aikuissosiaalityöstä, päihdetyöstä, työvoiman palvelukeskuksesta sekä sosiaalityön tukipalveluista. Uusi perheneuvola sekä turvakoti ja sosiaalipäivystys, maahanmuuttajapalvelut sekä ri-

17 17 kosasioiden sovittelu kuuluvat sosiaalityön tukipalveluihin. Sosiaalityön tehtävänä on auttaa asiakasta hänen sosiaalisissa ongelmissaan aktivoimalla hänen omia voimavarojaan. Keskeisinä haasteina ovat taloudellisen taantuman myötä tulleet uudet asiakasryhmät ja taantuman mukanaan tuomat asiakasjonot ja pitkät käsittelyajat mm. aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa ja perheneuvolassa. Aluehallintovirastot seuraavat kuntien tilanteita koskien muun muassa lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyaikoja (max. 3 kk). Porvoossa oli vuonna 2009 keskimääräinen käsittelyaika 102 vrk ja tammi huhtikuu 2010 yhteensä 164 vrk. Jos laissa säädetyissä määräajoissa ei pysytä, voi aluehallintovirasto määrätä kunnalle uhkasakon. Sosiaalityön suurin uhka ja heikkous tällä hetkellä liittyy työn suureen määrään. Sosiaalityön tulee olla laadukasta, pitkäjänteistä ja vaikuttavuudeltaan hyvää työtä. Työntekijöiden jaksaminen on myös vaakalaudalla. Sosiaalityön henkilöstöä tulisi lisätä vastaamaan annettuja henkilöstömitoituksia ja asiakasmääriä/työntekijä. Sosiaalityön asiakkaat ovat tänä päivänä selkeästi moniongelmaisempia kuin aiemmin; taloudelliset, sosiaaliset, emotionaaliset, parisuhde- sekä päihde- ja mielenterveysongelmat tuntuvat kasaantuvan samoille ihmisille ja voimistavan toisiaan. Toimiva ja laaja viranomaisverkosto on käytössä ja tukee sosiaali- ja perhepalveluita. Esimerkiksi päihdeklinikan ja lastensuojelun yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, koska hyvin usein päihdeongelmat ovat mukana kuvioissa kun tarvitaan lastensuojelutoimenpiteitä. Kuva 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset v Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset kunnan lapsiperheiden elämään huolestuttavat. Monet lapsiperheet kärsivät edelleen edellisten lamavuosien vaikutuksista. Lastensuojelutyötä ohjaa lastensuojelulaki vuodelta Lain tavoitteena on siirtää lastensuojeluyön painopistettä entistä enemmän varhaiseen tukeen sekä avohuollon palveluihin ja tukitoimiin. Uusien säännöksien mukaan on kunnan laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan

18 18 toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelma hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa Lastensuojelusuunnitelmassa hyväksytyt toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sijoituspaikkojen kilpailutusta, toteutuneet. Toimenpide-ehdotukset koskevat mm. perhetyöntekijöiden lisäämistä peruspalveluihin, lapsiperheiden kotiavun lisäämistä, neljän sosiaalityöntekijän/ sosiaaliohjaajan lisäämistä lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä uuden nuorisokotiyksikön perustamista. Lastensuojelusuunnitelma päivitettiin vuonna Päivityksessä on otettu huomioon jo hyväksytyt toimenpide-ehdotukset. Perheneuvolan sekä poliisilaitoksella toimivan sosiaaliohjaajan työpanoksella on pystytty lisäämään ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä yli hallintorajojen. Pidemmällä aikajaksolla tämän pitäisi näkyä myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän vähentymisenä. Lastensuojelutyön avohuollon osuutta on kehitetty siirtämällä painopistettä enemmän avohuollon puolelle. Näin on pystytty vaikuttamaan uusien huostaanottojen ja pitkäaikaisten sijoitusten määrään. Tämä on edellyttänyt avohuollon palveluiden oston lisäämistä, koska omien avohuollon palveluiden määrä on rajallinen. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteena oli vuonna 2009 yhteensä 668 lasta ja nuorta. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2009 Porvoossa 619 kappaletta. Varsinaisia huostaanottoja tehtiin kolme ja kiireellisiä sijoituksia 11. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on vuoden aikana ollut yhteensä 137, näistä 44 on ollut avohuollon lyhytaikaisia sijoituksia. Kuva 7. Lastensuojeluasiakkaita yhteensä v Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys, Porvoon turvakoti ja sen yhteydessä oleva neljän paikan nuorten kriisisijoitusyksikkö vastaavat Porvoon hallinnoimana virka-ajan ulkopuolella tarvittavien kiireellisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta kaikille Itä-Uudenmaan kunnille.

19 19 Turvakodin ja kriisisijoituspaikkojen tarjoaman avun tarve on lisääntynyt vuoden 2009 aikana. Turvakodissa oli vuonna 2009 yhteensä 101 asiakasta, joista lapsia 41, naisia 55 ja miehiä 5. Nuorten kriisipaikoilla oli sijoitettuna yhteensä 32 nuorta ja hoitovuorokausia oli 674. Sosiaalipäivystykseen tuli vuonna 2009 yhteensä 1340 yhteydenottoa. Asiakkuuksia oli 1952 kpl ja toimenpiteitä Asiakkaista n. 56 % oli porvoolaisia. Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen sekä Turvakodin toiminta siirtyi uuteen Palomäen palvelukeskukseen lokakuussa Samalla Turvakoti Nuttu -nimike poistui ja turvakodin nimeksi tuli Porvoon Turvakoti Borgå Skyddshem. Turvakotipaikat lisääntyvät nykyisestä kolmesta perhepaikasta viiteen perhepaikkaan. Nuorten kriisisijoituspaikkoja on edelleen neljä. Porvoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä Palve jatkaa toimintaansa ja seuraavaksi painopistealueeksi tulee lasten ja nuorten kokema väkivalta. Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksessä lasten kiireellisten sijoitusten tarve on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2009 sijoitettiin Itä-Uudellamaalla päivystysaikana kiireellisesti 12 lasta. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana sosiaalipäivystys on tehnyt 25 kiireellistä sijoitusta. Yleisimpiä syitä kiireelliselle sijoitukselle ovat lasten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä nuorten pahoinvointi. Porvoon seitsemänpaikkaisessa nuorisokoti Tukkarissa asui vuonna 2009 yhteensä 13 nuorta. Uuden nuorisokotiyksikön hankesuunnitelman toteuttaminen on siirretty vuodelle Myöskään Palomäen suunniteltua lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten asumisyksikköä ei avata kaupungin heikon taloudellisen tilanteen takia. Kuva 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.

20 20 Kuva 9. Lapsia yhteensä jälkihuollossa v Porvoon poliisiasemalla on toiminut Porvoon sosiaali- ja perhepalveluiden alainen sosiaaliohjaaja syyskuusta 2008 lähtien. Sosiaaliohjaajan työtehtäviin on kuulunut mm. nuorten tilanteiden kartoittaminen ja heidän ohjaamisensa palveluiden pariin. Yhteistyötä muiden Porvoon viranomaisten kanssa on tehty siten, että nuorelle ja hänen perheelleen on tarjottu aikaisessa vaiheessa sopivia tukitoimia ilman turhia päällekkäisyyksiä auttajatahoissa. Yhteistyö poliisin ja sosiaaliohjaajan välillä on ollut erittäin sujuvaa, nuorten kuulusteluja ja puhutteluja on tehty toimivana parityönä. Tietoa ja osaamista on vaihdettu puolin ja toisin molempien osapuolten sekä asiakkaiden hyödyksi. Suurella osalla nuorista rikoksentekijöistä on rikosten taustalla päihteitä, kuten myös osalla nuorista rikosten uhreista on taustalla vahva päihtymystila. Sosiaaliohjaaja ohjaa lähes kaikki alaikäiset nuoret, joiden rikoksiin liittyy päihteitä Päihdeklinikalle kartoitukseen. Päihdeklinikka on ensi tapaamisessa nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa ottanut kantaa kartoituksen pituuteen, joka on vaihdellut yhdestä käynnistä viiteen käyntiin. Käytännöstä on saatu hyvää palautetta varsinkin vanhemmilta, jotka ovat usein neuvottomia lastensa päihteidenkäytön ja sen rajaamisen suhteen. Myös täysi-ikäisiä nuoria on ohjattu päihdeklinikalle esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on ollut päihtymyksen takia yön kiinniotettuna poliisilaitoksella. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan toimenkuva laajennetaan 2011 kattamaan myös naapurikuntia. Muiden kuntien nuorten osalta työ on toistaiseksi rajoittunut lastensuojeluilmoitusten vastaanottamiseen ja niiden välittämiseen oman kunnan sosiaalitoimistolle. Ongelmatilanteita on syntynyt useaan otteeseen, kun poliisi on toivonut apua toisten kuntien nuorten asioiden selvittelyssä, mihin sosiaaliohjaaja ei ole voinut osallistua. Sosiaaliohjaajan työnkuvan laajentaminen koko Itä-Uudenmaan kuntien alueelle parantaa ja helpottaa yhteistyötä entisestään. Työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa, ennalta ehkäisevässä työssä sekä yhteistyön kehittämisessä eri toimijoiden välillä. 2.8 Päihdestrategia / Päihdetyö Päihdestrategian tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen tilannekatsaus päihdetyöstä, ongelmakohdista sekä kehittämistarpeista. Tiedottaminen poliittisille

21 21 päättäjille on tärkeä tehtävä. Porvoon ensimmäinen päihde- ja huumehoitostrategia valmistui vuonna 2001 Hyvinvointityöryhmän aloitteesta. Päivityksessä vuonna 2005 nimi muutettiin Päihdestrategiaksi. Nykyinen Päihdestrategia päivitetään vuonna Tähän päivitykseen tulevat ajankohtaisimmat muutokset sekä suurimmat haasteet päihdetyössä. Päihdestrategiatyöryhmä on listannut yksitoista kehittämisehdotusta, joista osa jo on toteutettu ja osa on työn alla. Päihdestrategian kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa monialainen päihdestrategiatyöryhmä. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Yhteistyö päihdetyön saralla on kehittynyt valtavasti, mikä on tyydytyksellä pantava merkille. Tehokkaalla mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminnalla vaikutetaan suotuisasti myös lasten ja nuorten elämään. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla sekä muulla oppilashuollolla ja nuorisotyöllä on omat tärkeät roolinsa ehkäisevässä päihdetyössä. Nuorten on usein hankala tunnistaa ja myöntää päihteiden haittavaikutukset itsessään, koska monilla heistä on vahvasti idealisoitunut mielikuva päihteiden käytöstä. Nuorten päihdeongelmia ehkäisevät turvallinen koti ja muu kasvuympäristö sekä koulu, joka tukee kasvua ja oppimista. Kaikkien nuorten ympärillä toimivien aikuisten tehtävänä on rakentaa turvaverkko, joka ajoissa voi tunnistaa nuoren ongelmat, tarjota hänelle apua ja tarvittaessa ohjata hänet oikeanlaisiin palveluihin. Päihdetyön ja -palveluiden saralla on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Vuonna 2003 perustettu Nuorisoasema on vuonna 2009 yhdistetty A-klinikan kanssa Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikaksi, joka toimii nyt yhteisissä väliaikaisissa tiloissa Lundinkadulla. Asunnottomien päihdeongelmaisten 48-paikkainen asumisyksikkö Koivula sai uudet toimivat tilat kesällä 2008 ja toiminta siirtyi kaupungin alaisuuteen Uusia vaikuttavia palvelumuotoja kehitetään suunnitelmallisesti päihdetyössä. Perheet saavat kokonaisvaltaista hoitoa ongelmiinsa, näin hoidetaan samalla parhaiten myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Ryhmätoiminta on osoittautunut hyväksi hoitomuodoksi muun hoidon ohella. 2.9 Turvallisuus ja väkivaltaisuus Päihteiden saatavuus on lainsäädäntö- ja hintapolitiikkamuutosten vuoksi selvästi helpottunut viimeaikaisista uusista alkoholiveropäätöksistä huolimatta. Tämän seurauksena terveysongelmien lisäksi myös sosiaaliset haitat ovat kasvussa. Melkein kaikissa kiireellisissä huostaanotoissa ja väkivaltatapauksissa on päihteillä (huumeet ja alkoholi) merkittävä osuus. Murtoja ja varkauksia tehdään huomattavassa määrin huumeiden tai muiden päihteiden hankkimisen rahoittamiseksi. Väkivallan ehkäisytyötä tehdään Turvallisuustalkoiden ja pari- ja lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä koordinoivan Palveryhmän toimesta.

22 22 Kuva 10. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % luokan oppilaista, yhteensä. (289) THL/SOTKAnet. Humalahakuisuus on vähentynyt, mutta on edelleen merkittävää nuorten keskuudessa Kriisitilanteet Vaikeat kriisitilanteet johtavat suureen hätään ja avun tarpeeseen. Turvakoti on jo muodostunut tunnetuksi apukeinoksi erilaisissa perhekriiseissä ja on osoittanut tarpeellisuutensa. Perhekriisejä ehkäiseviin toimenpiteisiin ja niiden hoitoon on paneuduttu kattavasti Mitta täysi -projektissa, jonka työtä jatketaan pysyvässä kaupunginhallituksen nimeämässä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn Palve-työryhmässä. On tärkeää että Palve-toiminta hyvin toimivana yhteistyömuotona jatkuu edelleen. Kriisityötä varten tarvitaan jatkuva moniammatillinen hyvin organisoitunut ja toimiva yhteistyövalmius. Vuosi Ikäryhmät alle yli Yhteensä Kuva 11. Porvoon poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset ikäryhmittäin. (Porvoon poliisin oma tilasto). Taulukosta nähdään vuosien saatossa hiljalleen nouseva trendi ja että vuotiaat muodostavan merkittävimmän väestöryhmän.

23 23 Kuva 12. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta. (188) THL/SOTKAnet. Neuvoloiden ja oppilashuollon mahdollisuuksia auttaa perheitä kriisien alkuvaiheissa tulee vahvistaa. Erilaiset ennalta ehkäisevät, voimavaralähtöiset varhaisen puuttumisen mallit ja kriisi/vertaisryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi ehkäistä kielteisten kehitysten syntymistä. Näihin toimintatapoihin panostetaan edelleen neuvolatoiminnan kehittämistyössä. Vuonna 2011 aloittaa toimintansa vakavissa kriiseissä toimiva erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian jalkautuva työryhmä, joka toimii yhdessä kuntien omien työntekijöiden kanssa. Kouluissa ja päiväkodissa on valmisteltu kriisien varalle toimintaohjeita, joita myös on jouduttu tosi tilanteessa hyödyntämään. Turvallisuustalkoot on selvittänyt paikallisesti kansalaisten turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joilla myös on merkityksensä kriisitilanteiden syntymisen ehkäisemisessä. Vakavien suurten kriisien hoitojärjestelmää varten on perustettu työryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, johtava lääkäri, johtava hoitaja ja sosiaalityön johtaja. Ryhmä ratkaisee kussakin tilanteessa miten vallitsevaan kriisitilanteeseen puututaan. Varsinaista kriisityön sisällöllistä kehittämistä ja suunnittelua varten on vuonna 2010 perustettu sosiaalipäivystyksen johtajan vetämä poikkihallinnollinen työryhmä. Toimintamalleista ja työnjaosta eri kriisitilanteissa on tarkoitus laatia tarkempi yhteinen suunnitelma. Myös lisäkoulutusta henkilökunnalle suunnitellaan Poliisin näkökulma Poliisin kannalta katsottuna ei nuorten päihdekäyttäytyminen ole tilastollisesti muuttunut kovinkaan suuresti edellisen tarkasteluajankohdan jälkeen. Muutos, joka on ollut havaittavissa, on ollut tilanteen muuttuminen hieman parempaan suuntaan. Tilastot kuvaavat paremminkin sitä, millä aktiivisuudella huumerikostutkimuksiin kulloinkin on ollut mahdollisuuksia satsata tutkintavoimavaroja.

24 24 Vuosina 2006 ja 2007 panostettiin huumerikostutkintaan ja silloin selvitettiin suurehko määrä huumerikoksia. Pitkiä vankilatuomioita langetettiin kymmenkunta, mikä näkyi katukaupan pienenemisenä joksikin aikaa. Itse ongelma ei kuitenkaan ole tällä poistunut eikä alla oleva tilasto ole koko totuus. Poliisin näkemyksen mukaan nuorison väkivaltakäyttäytyminen näyttää lisääntyvän, samoin kannabiksen kotiviljely, joka tuntuu olevan parhaillaan trendikästä. Alkoholi ja huumeet ovat nuorten tavallista arkipäivää Porvoossa. Sähköisen median yliseksuaalisuus näkyy myös nuorten käyttäytymisessä yhä enemmän. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Kuva 13. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % luokan oppilaista, yhteensä. (290) THL/SOTKAnet. Laskeva trendi ei välttämättä anna koko kuvaa tilanteesta ja ainakin huumeisiin liittyvä väkivaltaisuus on lisääntynyt trendistä huolimatta. Uudemmat muotihuumeet ovat käyttäjän terveydelle entistä vaarallisempia. Poliisin näkökulmasta tulisi panostaa nuorten itsetunnon ja terveiden asenteiden vahvistamiseen, jotta nuoret pystyisivät paremmin vastustamaan sitä ryhmäpainetta, joka johtaa liian varhaiseen seksiin ja alkoholin käyttöön sekä väkivaltakäyttäytymiseen. Poliisin huumetilastot vaihtelevat suuresti riippuen siitä, kuinka paljon valvontaresursseja kulloinkin on panostettavissa rikosten torjuntaan. Merkittävien diilereiden kiinniotot saattavat myös hetkeksi rauhoittaa tilastoja. Huolestuttavaa on yhä lisääntyvä huumeisiin liittyvä väkivaltarikollisuus.

25 25 3 SEURANTAINDIKAATTORIT Lasten ja nuorten hyvinvointi on pitkälti riippuvaista heidän perheidensä yleisestä hyvinvoinnista. Hyvinvoinnissa tapahtuvien muutosten seuraaminen indikaattoreilla on haastava tehtävä. Indikaattorien valinta pohjautuu viime kädessä arvovalintoihin siitä, mitä koetaan tärkeäksi. Indikaattorit kuvaavat myös helposti enemmän palvelujen tarjontaa kuin itse ilmiön esiintyvyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on harkinnoissaan päätynyt valitsemaan sellaisia indikaattoreita, joita on mahdollista seurata jatkossakin ja joilla on arvion mukaan merkitystä kun harkitaan palvelujärjestelmien kehittämistä lähivuosien aikana. Indikaattoreita päivitetään syvällisemmin neljän vuoden välein trendien havaitsemiseksi. Indikaattorien toivotaan johtavan keskusteluun palvelujen kehittämistarpeista ja sitä kautta uudistuksiin jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin. Indikaattoreita kehitetään jatkuvasti kokemuksen karttuessa niiden toimivuudesta. Indikaattorien avulla voidaan pitemmällä aikavälillä rakentaa systemaattinen ja objektiivinen tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä. Seurantaindikaattorit ryhmitellään seuraaviin kokonaisuuksiin: 3.1. Väestörakenne, perheet ja elinolot 3.2. Terveys 3.3. Elämän hallinta 3.4. Elintavat 3.5. Palvelujärjestelmän toimivuus/käyttö 3.6. Koulu työympäristönä 3.7. Henkilöstö/resurssit 3.8. Harrastusmahdollisuudet ja niiden käyttö Seurantaindikaattorit Tilastotiedot saadaan Sotkatilastoista tai vastaavasti omilta paikallisilta toimijoilta.

26 Väestö, perheet ja elinolot Porvoon asukasluku oli henkilöä. Asukasmäärän on ennakoitu lisääntyvän tulevina vuosina. Porvoossa syntyi vuonna 2008 yhteensä 516 lasta. Kuva 14. Väestö Porvoossa. (127) THL/Sotka. Asukaslukuennuste vuonna 2015 on henkilöä. Kuva 15. Elävänä syntyneet, (1315) THL/SOTKAnet Perheet Tämän päivän perheet ovat moninaiset ja palveluiden tulisi vastata todellista tarvetta aikaansa seuraten. Porvoossa lapsiperheiden osuus koko väestöstä vuonna 2008 oli 44 % ja trendi on laskeva kun vastaavasti yksinhuoltajaperheiden osuus on selvässä nousussa.

27 27 Kuva 16. Lapsiperheet, % perheistä. (179) THL/SOTKAnet Kuva 17. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. (74) THL/SOTKAnet. Kuva 18. Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa. (304) THL/SOTKAnet.

28 28 Avioerojen lukumäärä on suuri ja johtaa lasten ja perheiden kannalta suuriin elämänmuutoksiin. Perhepalvelujen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää Asuminen Myönteinen trendi jatkuu, asumisen taso on paranemassa. Kuva 19. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. (190) THL/SOTKAnet luvun hiljalleen myönteinen kehitys jatkuu, mutta yhä edelleen lähes 1/3 asuu ahtaasti Toimeentulo Turvattu toimeentulo on oleellinen osa hyvinvointia ja nimenomaan lapsiperheiden hyvinvointia. Porvoossa toimeentulotukea nostavien kotitalouksien määrä on kasvussa. Yli 7 % lapsiperheistä tarvitsi tätä tukea v jokapäiväiseen elämäänsä. Kuva 20. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä, (423) THL/SOTKAnet.

29 29 Huolen aiheena on lisääntyvä nuorisotyöttömyys ja sen myötä nuorten syrjäytymisen vaara. Vuonna 2009 toimeentulotuen 1822 ruokakunnasta yhteensä 408 ruokakuntaa oli alle 25-vuotiaita, eli yli 20 %. Nuoret tarvitsevat eriasteisia palvelumuotoja liittyen elämänhallintaan ja arkielämään. Syrjäytyneet nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja heidän asumistilanteensa on usein huono. Päihdestrategian yhtenä kehittämiskohteena on päihdenuorten tuettu asuminen ja tukihenkilötoiminta. Myös ennalta ehkäisevä työ nuorten parissa on tärkeää. Kuva 21. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. (189) THL/SOTKAnet. Nuorisotyöttömyyden laskeva trendi on katkennut ja vuoden 2010 tilasto osoittaa sen taas nopeasti pahentuneen taloudellisen taantuman seurauksena. Syrjäytymisen vaara on erittäin suuri. Kuva 22. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Porvoossa

30 30 Porvoossa oli työvoimatoimiston tilaston mukaan työttömiä nuoria yhteensä 288, näistä 68 oli alle 20-vuotiaita. Kaksi vuotta aikaisemmin työttömiä nuoria oli 125. Kuva 23. Työttömät työnhakijat ja alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Porvoossa Nuorisotyöttömyyden nopea kasvu on erittäin suuri huolen aihe. 3.2 Terveys Ruoka-allergioista Porvoon päiväkodeissa ja kouluilla Keväällä 2002 aloitettu systemaattinen kehittämistyö erityisruokavalioiden ja erityisesti ruoka-allergioiden ilmoitus- ja seurantamenettelyksi on osoittautunut tulokselliseksi, kuten kuvasta 22 ilmenee. 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Päiväkoti Ala-aste Ylä-aste Kuva 24. Ruoka-allergisten määrä ruokapalveluun tehtyjen ilmoitusten mukaan v (Metsäranta, L).

31 31 Vuonna 2009 selvitettiin tilannetta vain päiväkotien osalta, koska haluttiin saada tarkempaa tietoa mallin toimimisesta. Ruoka-allergiatodistusten määrä oli edelleen laskenut, ollen 7,5 % varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Aiemmin todistuksen kirjoittajista vain 27 % oli lääkäreitä, vuonna 2009 jo 81 %. Toimintamalli on päivitetty vuonna 2010 vastaamaan valtakunnallisen allergiaohjelman tavoitteita. Päiväkotien ja terveydenhuollon henkilöstö on koulutettu ja ohjeistukset päivitetty tämän päämäärän saavuttamiseksi. Elokuussa 2010 kouluterveydenhoitajat ovat tarkistaneet todistusten ajantasaisuuden. Sekä terveydenhoitajat että ruokapalvelu ovat todenneet erityisruokavalioiden vähentyneen radikaalisti. Varsinainen seuranta tehdään syyskuussa 2011 päivähoidossa ja peruskoulun alaluokilla Lasten ja nuorten masentuneisuus on huolen aihe Kuva 25. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista. (242)THL/SOTKAnet Suurin osa kouluikäisistä ja lapsista voi hyvin, mutta osalla huonovointisuus kasvaa. Merkittävin mielenterveydellinen oireilu liittyy masennukseen. Vuonna 2008 tehdyssä Kouluterveyskyselyssä yli 13,5 % Porvoon 8 9-luokkalaisista ilmoitti olevansa keskivertaisesti tai vaikeasti masentunut. Kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveydelliset ongelmat pyritään tunnistamaan ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa. Toimivalla kokonaisvaltaisella oppilashuollolla on merkittävä osuus tämän onnistumisessa.

32 Lasten ja nuorten hampaiden kunto v 12v 15v 17v Kuva 26. Lasten hampaiden reikiintyminen eri ikäluokissa vuodesta 1975 vuoteen 2009 Porvoossa. Kansanterveyslain voimaan tullessa vuonna 1972 oli hampaiden kunto huono, 80 %:lla oli reikiä ja 20 %:lla oli terveet hampaat luvun alussa hampaiden terveys oli parantunut tiedon tason ja ennalta ehkäisevän työn tuloksena niin, että 80 % ikäluokasta oli terveitä ja 20 % niitä, joilla oli reikiä. Terveysindikaattorina käytetty DMF -indikaattori kuvastaa vaurioituneiden hampaiden lukumäärää ja sillä on laajempikin yhteys lapsen hyvinvointiin luvulla ei DMF -indeksiin ole tullut merkittäviä muutoksia. 3.3 Elämän hallinta Sosiaaliset verkostot ja tuki vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Kokonaisvaltaisilla kouluterveyspalveluilla, oppilaiden voimavarojen lisäämisellä ja elämänhallinnan tukemisella voidaan osittain ehkäistä syrjäytymistä. Lähes 10 % 8 9-luokkalaisista kokee olevansa vailla läheistä ystävää. Tämä luku on pysynyt samana aikaisempaan selvitykseen verrattuna. Kuva 27. Ei yhtään läheistä ystävää, % luokan oppilaista. (292) THL/SOTKAnet.

33 33 Sosiaalisten verkostojen syntymistä tulee kaikin keinoin tukea kouluissa sekä nuorten vapaa-ajan toiminnoissa. 3.4 Elintavat Kouluruoka Ravitsemuskasvatus on tärkeä osa koulun terveyskasvatusta. Riittävän varhain aloitetulla suunnitelmallisella ja tehokkaalla ravitsemuskasvatuksella pystytään vaikuttamaan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Porvoon kaupungin suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä yläkouluissa ja lukioissa toteutettiin maaliskuussa 2010 asiakaskysely. Asiakaskyselyyn saivat vastata oppilaat, opettajat ja henkilökunta ja se toteutettiin verkkokyselynä. Asiakaskyselyn vastausprosentti oli 22. Tarkoituksena oli selvittää paitsi ruokailuun osallistumista ja ateriakokonaisuuden syömistä, myös itse ruokailutapahtumaan liittyviä asioita kuten ruokasalin viihtyvyyttä ja henkilökunnan palvelua. Asiakaskyselyn tuloksia: Tarjottavan lounaan syö 94,4 % Kylläiseksi lounaasta tulee 68,9 % Lounaalla lämpöisen ruuan syö 92,6 % Lounaalla salaattia syö 77,1 % Lounaalla leipää syö 63,1 % Lounaalla maitoa juo 50,8 % Kouluruoka on monipuolista ja vaihtelevaa Arvosana 7,3 (asteikko 1-10) Kouluruoka on herkullisen näköistä Arvosana 6,8 (asteikko 1-10) Ruokasali on viihtyisä Arvosana 7,8 (asteikko 1-10) Keittiöhenkilökunta on ystävällistä Arvosana 8,2 (asteikko 1-10) Ylivoimaisesti maistuvimmat kouluruoat ovat pinaattiohukaiset, broileripasta ja muut pastaruoat. Toiveena on: useammin puuroa, marjakeittoa / mehukeittoa, vaihtelevammat salaatit, enemmän pehmeää leipää. Vastausprosentti ei ollut kovin korkea, mutta esitetyt toiveet tullaan soveltuvin osin huomioimaan ruokalistasuunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksissa. Säännöllisesti koululounaalle osallistuivat lähes kaikki alakouluikäiset. Yläkouluilla ja lukiossa osa koululaisista korvaa aterian automaattien ja/tai muulla ulkopuolisella tarjonnalla. Koululounas on ateriakokonaisuus, johon kuuluu pääruoan lisäksi perunaa/pastaa tai riisiä sekä kasviksia eri muodoissa. Jotta aterian ravitsemukselliset tavoitteet täyttyisivät, tulisi aterialla nauttia myös maitovalmisteita ja leipää. Kyselyn perusteella tämä tavoite jää toteutumatta. Huomattava osa ala- ja yläkoulujen oppilaista jättää ruokaa syömättä. Syyksi he ilmoittivat tulleensa kylläisiksi tai ottaneensa liikaa. Jotkut ilmoittivat syyksi ajan loppumisen. Ruokapalveluyksikkö siirtyy alkaen osaksi Tilapalvelujen liikelaitosta. Edellisessä päivityksessä mainitut kouluruokailun kehittämistarpeet ovat edelleen pääosin ajankohtaisia:

34 34 Esiin tulleita kehittämistarpeita: ateriakokonaisuus puutteellinen ruoan lämpötilaan liittyvät ongelmat maidon ja leivän kulutus vähäistä ruokaa jätetään paljon yläkouluissa ruokailuympäristön viihtyvyys yhteistyö koulun muun henkilöstön kanssa vähäistä. Toteutettuja parannuksia: ruokailuympäristöön on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota ruokapalveluhenkilökunta on saanut täydennyskoulutusta ajankohtaisista ravitsemuskysymyksistä hankittu kaikille kouluille asianmukaiset kylmä- ja lämpösäilytyslaitteet kampanjoitu maidon kulutuksen lisäämiseksi perustettu koulujen ruokapalvelujen yhteistyöryhmä. Ehdotukset: kouluruokailukysely toistetaan vuosittain ravitsemustyöryhmässä sovitun suunnitelman mukaisesti (ruokapalvelu ja ravitsemussuunnittelija) tulokset saatetaan koulujen oppilashuoltoryhmien tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten koulun sisäistä yhteistyötä opettajien, ruokapalvelun ja terveydenhuollon välillä kehitetään, jotta oppilaat ymmärtävät kouluruoan merkityksen hyvinvoinnilleen Liikunta Liikunta- ja ravitsemustottumukset vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen hyvinvointiin. Tämän takia on erityisen tärkeää saada lapset ja nuoret omaksumaan hyvät ja säännölliset liikunta- ja ruokailutottumukset jo lapsena. Arkiliikunnan väheneminen ja runsaaseen tietokoneen käyttöön ja pelien pelaamiseen liittyvä huono ergonomia ovat koululaisten kohdalla kasvava terveysriski. Lapset ja nuoret, jotka eivät itse hakeudu urheiluseuratoimintaan tai muuhun säännölliseen liikuntaharrastukseen mukaan, ovat suuri haaste liikunta- ja koulutuspalveluille sekä myös muille sektoreille. Liikunta- ja koulutuspalveluiden sekä urheiluseurojen tulee yhteistyössä kehittää sellaista toimintaa, jonka tavoitteena on tavoittaa juuri näitä lapsia ja nuoria. Tarjoamalla liikuntatoimintamuotoja, joissa kilpailullisuus ei ole ensisijainen tavoite, voidaan motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, joita varsinainen urheiluseuratoiminta ei houkuttele. Seuratoimintaan hakeutumattomuuden syitä voivat olla mm. ylipaino, ylivilkkaus, harrastuksen kustannukset, tiedon puute, sopivan ryhmän ja/tai harrastusmuodon löytäminen. Liikuntapalveluiden, koulutuspalveluiden, sosiaali- ja terveystoimen sekä urheiluseurojen välisellä yhteistyöllä pyritään kehittämään sen tyyppisiä liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, joissa yllämainituilla asioilla ei ole väliä. Tällä yhteistyöllä tavoitellaan liikkumattomia lapsia sekä pyritään lisäämään heidän liikunnallista aktiivisuuttaan. Avainasemassa tähän tavoitteeseen pääsemisessä ovat liikunnanopettajat, jotka viikoittain tapaavat kohderyhmään kuuluvia lapsia ja nuoria.

35 35 Kuva 28. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % 8 9-luokan oppilaista. (291) THL/SOTKAnet. Liikkumattomuus lisääntyy koko ajan. Tarvetta on erityisesti ei-kilpailuhenkisen liikunnan mahdollisuuksien lisäämiseen (ns. terveysliikunta). Toiminnalla on suuri merkitys ylipainoisuuden ehkäisemisessä. 3.5 Palvelujärjestelmän toimivuus ja käyttö Lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on suhteessa hänen omiin yksilöllisiin voimavaroihinsa, mutta myös riippuvainen perheen ja ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Aikuisten riittävä läsnäolo on taattava niin perheissä kuin viranomaisten taholta. Ihmiseksi tulee kohdatessaan toisia ihmisiä Henkilöstöresurssit, ikääntyminen ja rekrytointi Henkilöstön saatavuus on sidoksissa ikäryhmien pienenemiseen ja koulutusmääriin. Molemmat ovat laskussa, ellei maahanmuuttoa lisätä. Samaan aikaan varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä lisääntyy väestön ikärakenteen muuttuessa ja sosiaalisten ongelmien lisääntyessä mm. ylläkuvatuista syistä. Lisäksi muuttovirta Etelä-Suomen alueelle ja myös Porvooseen on voimakkaassa kasvussa. Myös tämä lisää palveluiden kysyntää monilla muillakin aloilla. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät ovat lähivuosina nopeasti jäämässä eläkkeelle. Työolosuhteita on muutettava työntekijöiden pitämiseksi pidempään työelämässä. Erilaisten osaeläke- ja puolipäivätyöratkaisujen tarve lisääntyy työssä jaksamisen helpottamiseksi. Trendi tulee jo sinällään edellyttämään lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Samaan aikaan yhteiskunnassa on havaittavissa voimakasta palveluiden yksityistämishalukkuutta. Työntekijöitä houkutellaan paremmilla palkkaus- ja työehdoilla pois julkiselta puolelta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä trendi on jo arkipäivää ja se on johtanut moniin vaikeisiin rekrytointiongelmiin.

36 Työntekijöiden rekrytointi ja työolosuhteet Julkisten palveluiden laatu, laajuus ja sisältö riippuvat ratkaisevalla tavalla henkilökunnan sitoutuneisuudesta, osaamisesta, riittävyydestä ja työnteon organisoinnin tehokkuudesta. Myös hyvällä yhteistyöllä ja uusilla toimintatavoilla voidaan säästää paljon resursseja ja kustannuksia. Työntekijöiden saatavuus alkaa kuitenkin olla yhä ongelmallisempaa ja siihen voidaan vastata vain huolehtimalla työolosuhteiden hyvästä hallinnasta, kehittämisestä ja ammattitaidon ylläpidosta. Tutkimusten mukaan henkilökunnan sitouttamisessa on keskeistä se, että työntekijä voi kokea työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Säästötoimenpiteiden läpiviemisessä suurempi vahinko kuin yksittäisten työntekijöiden poistuminen tapahtuu siinä, että työntekijät ryhmänä kokevat työnsä merkityksellisyyttä väheksyttävän. Tämä vaikuttaa kaikkien palveluketjun työntekijöiden asenteisiin palveluiden laatua huonontaen. Koska Porvoo on selkeä kasvukunta, on kuitenkin vääjäämättömästi huolehdittava myös riittävästä resurssien lisäämisestä siellä, missä niitä tarvitaan. Haasteita ja tarpeita on varmasti monia ja yhteinen ongelmien läpikäynti ja näkemyksien luominen on tärkeää hedelmättömän reviiriajattelun kitkemiseksi. Siihen olemme osaltamme pyrkineet myös Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työllä. Tärkeää onkin ollut koko ajan yhteisen konsensuksen hakeminen kaikille kehittämisehdotuksillemme. Sen lisäksi on tiivis ja jatkuva vuoropuhelu kansalaisten ja päätöksentekijöiden kesken palveluista ja niiden toteuttamisesta välttämätöntä palveluiden kasvupaineiden kanavoimiseksi oikein. 3.6 Koulu työympäristönä Hyvä kouluympäristö edistää oppimista ja kehitystä. Oppimisella ja terveydellä on molemmilla syy-yhteydet hyvinvointiin. Hyvinvointia edistävät turvallisuus, viihtyvyys, yhteys, osallisuus, vaikuttavuus, itsensä tärkeäksi kokeminen ja mahdollisuus luovaan työskentelyyn. Uusi vuonna 2011 voimaan astuva neuvola-asetus korostaa säännöllisen koulun terveysolojen seurannan ja arvioinnin merkitystä. Kuva 29. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % luokan oppilaista. (283) THL/SOTKAnet.

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot