KARVIAN museon pääkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARVIAN museon pääkirja"

Transkriptio

1 KARVIAN museon pääkirja Esineistö 1 Pukinsarvi. Paimenen pilli, jolla tämä soitteli paimenessa (karias) ollessaan petoja karkoittaakseen. Vielä 1900-luvun alussa jotkut Karviassa ottivat vappuaamuna kevään vastaan soittamalla jo aikaisin pukinsarvella. Pukinsarven äänen syömättömänä silloin kuuleminen tuotti huonon onnen, kuten käenkin kuuleminen. Tämä pukinsarvi on tehty lehmänsarvesta ja on siinä kolme reikää äänen muuttoa varten. Lahjoittanut Yrjö Raita-Aho, Karvia, Ämmälänkylä. 2 Haarikka, eli Tooppi. Kaksikorvainen katajasta tehty juoma-astia, josta juotiin ruokapöydässä piimää tai maitoa (ryypittihin) Useampi henkilö samasta toopista. Samaten siitä juotiin olutta ja kaliaa. Lahjoittanut Ville Pukkila, Karvia, Sarankylä. Tekijä Iisak Kaski (Kasken lullu). 3 Haarikka eli Tooppi. Kaksikorvainen katajasta tehty juoma-astia. Käyttö kuin no:2. Tekijästä ei ole tietoa. Lahjoittanut Ville Pukkila, Karvia, Sarankylä. 4 Tynnyrivvyöt. Kaksi saranoilla olevaa rautavyötä joihin tervatynnyri koottiin. Kun ensimmäiset karahkavyöt saatiin paikoilleen, avattiin rautavyöt toisen tynnyrin kokoamiseen käytettäväksi. Vöitä lainattiin. Tekijä joku vanhoista Tikkalan sepistä. Lahjoittanut Samuel Tikkala, Karvia, Karviankylä. 5 Tortti. Kehrättävät pellavakuidut kierrettiin tortin ympärille ja tortti asetettiin käsiväärän päässä olevaan reikään ja alettiin kehrätä. Tämä tortti on koristeellinen ja on ehkä tuotu Kauhajoen Rummukkakylästä, josta Serafia Santti, silloisen Santin torpan ensimmäinen emäntä oli kotoisin. Lahjoittanut Santin talon nykyinen isäntä (v.1956) Jalmari Sievikorte, Karvia, Sarankylä 6 Pyhän raamatun historia. Muinen kirjoittanut Hybner Lis. J.F.Åkerblom, Suom. E.O.Stenberg. 15. Painos. Painettu Turussa G.W. Wilénin kustannuksella Lahjoittaneet Jalmari ja Alma Sievikorte, Karvia, Sarankylä. 7 Niisien isotpyörät, pari. Ylimmäiset kangaspuiden (soholojen) niisipyörästöt. Vuosiluku Lahjoittaja arvelee, että ne on tullut Kauhajoen Hyypästä Karviaan Sarkkilan Heikin vaimon mukana. Lahjoittanut Yrjö Mäki-Koivisto, Karvia, Sarakylä. 8 Kirja, jossa virsiä kaikille pyhäpäiville koko vuodeksi. Kirjasta puuttuu toimittaja, nimi ja painovuosi, mutta tekstistä päätellen kirja on vanha. Lahjoittanut Eino ja Suoma Ylitalo, Karvia, Sarvelankylä.

2 9 Lutheruksen Wähän Katekismuksen yksinkertainen selitys kysymysten ja wastausten kautta, toimittanut Olaus Swebelius arkkipiispa Upsalassa. Kust. V. Toivonen Tampereella. Painettu Omistaja Matilda Kalliomäki v Lahjoittanut Eino ja Suoma Ylitalo, Karvia, Sarvelankylä. 10 Kristillinen Ajatus-almanakka, Jesuksen nimeen Henrik Jakob Siwer. Ensin saksankielellä kokoonpantu ja sen jälkeen ruotsiksi käännetty ja präntätty v. 1750, mutta nyt suomalaisten hyödytykseksi suomenkielellä, jne. Painettu Helsingissä 1858 J.E.Frenckellin ja Pojan kirjapainossa. Kirjan omistanut Michel Stenroos (asui Karvain Sarvelankylässä) Lahjoittanut Eino ja Suoma Ylitalo, Karvia, Sarvelankylä. 11 Ihmisen sydän, Herran temppeli tahi perkeleen asunto. Totisille ja uskovaisille kristityille esitetty kymmenessä kuvassa. Tampereella V.Toivosen kustannuksella Suomennos. Lahjoittanut Eino ja Suoma Ylitalo, Karvia, Sarvelankylä. 12 CHARTA öfver Kaunissalo Krono Nybyggets Skog och Utmarks Skifte, i Jalasjärfwiby, uti Ilmola sokn och Wasa Län afmätt af Herr Extra Ordinarie Landtmätaren Fredrio Rönholm åren 1764 och 65, och Skiftadt af Herr vice Landmätaren Abraham Lingnell år 1786 Lahjoittanut Metsäteknikko Eero Airola 1956, Karvia, Sarvelankylä. 13 Lukemisia Suomen Kansan Hyödyksi. Savo-Karjalaisten Oppivaisten toimittamia. Painettu Helsingissä J. Simeliuksen perillisten tykönä Lahjoittanut Eino ja Suoma Ylitalo, Karvia, Sarvelankylä Hevosenkenkä. Erikoisen pieni hevosenkenkä, joka on löydetty pellosta Saunaluoman talon alueella Karvian kunnan Saunaluoman kylässä. Lahjoittanut Siiri Peijariniemi, Karvia, Saunaluomankylä Kuva Aapinen, joka on painettu Turussa G.W.Wilenin ja K:nin kirjapainossa (Olen nähnyt melkein samanlaisen painoksen v:lta Saari). Kirjan on löytänyt lahjoittaja Kaleva Hormaluoma Rauniston talon kokilta Karvian kunnan Sarvelankylässä. Kaleva Hormaluoma lahjoitti sen jo Kaavakirja, jossa on asian kohdalla asiaa koskevia otteita k.o. lakipykälästä. Alkulehti puuttuu, joten painovuotta y.m. ei ole tiedossa, mutta on nähtävästi painettu 1875 nurkilla. Kirjan ovat yhteisesti ostaneet Juha Kortes ja Joha Hormaluoma Karvian kunnan Sarankylästä ja sopineet kirjan kannessa olevan 25/ tehdyn sopimuksen mukaan, että kirja toisen kuoltua jää jälkeenjäävän omistukseen. Lahjoittanut Joha Hormaluoman pojan Juho Saaren perilliset Karvia, Sarankylä.

3 17 Kävelykepin nuppi, joka on luusta sorvattu ja jossa on kaiverrettuna S.R (Salomon Risku, sahanhoitaja, Karvia, Kanttinkylä, on sen huutanut Käkelän lautamiehen avisjoonista ja kertoi, että tähän nuppiin nojaten käki kukku (kun tämmäsi käräjiin). Käkelän lautamiehen pitäisi tulleen Kihniältä. Lahjoittanut Eino Saari, Karvia, Sarankylä. 18 Läse-sedel för Bonde dr Serafia Hermansdr Kortes, f Ensikerrean on tätä kinkeriseteliä käytetty Luetti G.Nordlund. Lahjoittanut Hilda Hulkko 1956, Karvia, Sarankylä. 19 Yksipuinen ruuhi. 20 Mela. 21 Kehä, johon kankaaksi kudottava lanka kehitettiin ennen luomista. Ylitalon avisjoonista Karvia, Sarvelankylä, huusi Eino Saari ja lahjoitti museolle. 22 Truka. Pitkä höylä, jolla astian kimmet syrjistä suoristettiin. Truka kiinnitettiin penkkiin terä ylöspäin ja kimpeä liikutettiin teränpäällä edestakaisin. Tämä truka on 1840 luvulta. Museon laskuun huusi Ylitalon avisjoonista Eino Saari (Karvia, Sarvela, on Ylitalo) 23 Sihivilä, puinen. Sihivilän pesässä on reikä pohjassa. Pesään pantiin havuja, joiden lävitse maito sihivitessä laskettiin. Lahjoittaja Eino Ylitalo, Karvian Sarvelankylä Lipiäkirnu. Tämä astia on kirnun muotoinen, n. 90cm korkuinen ja 30cm läpimitalta. Likkö ollut aikoinaan voikirnuna, mutta sen viimeinen käyttäjä Serafia Mahlamäki on siinä valmistanut tuhkalipiää. Pohjassa vuosiluku 1793 ja puumerkki la. Lahjoittaja Mahlamäen perikunta, Karvian Sarankylä. 25 Viuhka. Viuhkassa on vältinpuun tapainen kehys ja sen alla pystyssä terä, joka sillä ajettaessa leikkasi kyntöviilun, vältinkaataman levuisen, joka vältillä ajaen kaadettiin nurin kynnökseen. Lahjoittaja Mahlamäen perikunta, Karvian Sarankylä. 26 Lapsen seisotuspenkki. Neliskulmaisessa lankkulevyssä on niin suuri reikä, että lapsen ruumis mahtui siitä lävitse kainaloita myöten, ja niin pitkät jalat levyn alla, että lapsen jalat parhaiksi ylettyivät lattiaan. Lahjoittajat Mahlamäen perikunta, Karvian Sarankylä. 27 Karmihylly eli hyllykarmi. Tämä karmihylly on ollut Hormaluoman talon seinällä niin kauan kuin muistetaan ja pitempäänkin. Hyllyillä säilytettiin vateja ja lautasia syrjällään nojaten eturipaan. Laatikoissa lusikoita ym. Hormaluoman avisjoonista museolle huutanut Eino Saari 1956.

4 28 Polovipuu. Parkittujen nahkojen pehmittämiseen käytetty työkalu. Paksussa lattiassa olevassa lankussa oli kaksi n. 70cm pituista lankkua pystyssä n. 20cm etäisyydellä toisistaan eli niin että kun parkittu reirattava nahka pantiin näiden pystylankkujen, joiden yläpäät on veisteräsimen muotoon, päälle, niin painamalla polvella nahan lankkujen väliin, yläpään terävähköt syrjät taivuttivat nahan, joka painui tolppien välissä alas. Niin jatkettiin nostaen aina nahka ylös ja siirtäen eri kohta vuodasta reirattavaksi. Hormaluoman avisjoonista museolle huutanut Eino Saari Karvian Saran kylässä Tervaurri, eli tervatratti, jolla terva pantiin haudalla tynnyreihin. Urrissa on vielä kiinni kuusenkoskut, pohjaan kiinnitetty, jota myöten tervakiulusta valunut terva valui takaisin tervapunttuun, eikä maahan. Lahjoittaja Hormaluoman perikunta, Karvian Sarankylä. 30 Kyynäräkeppi, tamminen. Kyynäräkeppiä käytettiin vanhan mittajärjestelmän aikana pääasiassa kankaan mittaukseen. Lahjoittaja Arvo Hormaluoma, Karvian Sarankylä. 31 Kimmenkaavoja 2kpl. Kaavoja, joiden mukaan suurempien astioiden kimmet höylättiin. Hormaluoman talossa käytettyjä. Lahjoittaja Arvo Hormaluoma, Karvian Sarankylä. 32 Kauhapuu, eli kauhanteelmäs. Sellaisena kuin se ensiksi kirveellä veistettiin. Hormaluomalta. Lahjoittaja Hormaluoman perikunta, Karvian Sarankylä. 33 Hanko. Kolmihaaraisesta n. 5 cm paksuisesta puusta tehty hanko, jonka teroitettujen haarojen päiden muodostamassa välissä heinät ja silput, sekä pahnat pysyivät, kun hangolla niitä nosteltiin ennen teräshankojen käyttöön tuloa. Hormaluoman talosta. Lahjoittaja Hormaluoman perikunta, Karvian Sarankylä. 34 Kalapytyn kansi. Kun kalat suolattiin, pantiin niiden päälle tällainen kansi joka helposti pääsi painumaan astian sisään, ja kannen päälle pantiin kiviä painoksi. Lahjoitti Hormaluoman perikunta, Karvian Sarankylä. 35 Teleso (Telso). Kuokan muotoinen lyhytvartinen kirves, jolla tervatynnyrin päät tehdessä sisäpuolelta uurteen kohdalta veistettiin pyöreäksi, jonka jälkeen siihen voi sahata uurteen. Hormaluoman talosta. Lahjoitti Hormaluoman perikunta, Karvian Sarankylä. 36 Niisipuu, eli niisien sidontapuu. Niisilanka kierrettiin ensin tappien ollessa ulommissa reijissä, niiden ympäri ja katkaistiin sille mitalle, jolloin lankaan jäi solmunvara, kun tappi siirrettiin varsinaiseen sidontareikään. Hormaluoman talosta. Lahjoitti Hormaluoman perikunta 1956.

5 37 Jäm(p)si. Vuolin, jolla salakoidessa jääneet särmät tasoitettiin astian sisäpuolelta sitä tehdessä. Sillä vuoltiin myös puulapion kourupuoli ym. sellaista. Hormaluoman talosta, Karvian Sarankylä. Hormaluomalta avisjoonista museolle huutanut Eino Saari samasta kylästä. 38 Purahannuija. Varrellinen visapahka, jolla reikää puuhun puraalla tehtäessä lyötiin puraan (purahan) päälle. Hormaluoman talosta, Karvian pitäjän, Sarankylästä. Perikunnan luovuttama museolle. 39 Siannylykemäpuu. Sikaa nylettäessä käytettiin tätä vaajamaista puunpalaa nahan irrottamiseen lihasta, työntäen kiilaa lihan ja nahan väliin. Nylykemäpuu on Hormaluoman talosta Karvian kunnan Sarankylästä. Perikunta luovuttanut sen museolle. 40 Verkonpumpusia, tuohisia. Nämä ovat kylläkin myöhäisempää mallia kuin aikaisemmin on käytetty. Tehtävänä on kannattaa verkon yläpaula ylhäällä ja pitää siis verkko suorana. Hormaluoman talosta Karvian kunnan Sarankylässä. Perikunta luovuttanut museolle. 41 Vakka. Vuodelta 1794 Hormaluoman talosta Karvian Sarankylästä. Koska vakassa ei näy jälkiä kädensijan kiinnityksestä on vakka ollut ehkä kannellinen. Ehkä reisuvakkana käytetty, mutta kansi on hävinnyt. Hormaluoman perikunta luovuttanut museolle. 42 Ränget. Siitä erikoiset (vanhinta mallia), että ne avattiin ja kiinnitettiin valjastettaessa harjustimesta, joka myöhemmin tehtiin rinnustimesta. Lisätietoja keräyslistassa. Lahjoitti Kalle Patoranta, Karvian Kirkonkylä 22/ Tynnyrivyö. Paripuoli tervatynnyrin kokoamavyö Hormaluomalta Karvian Sarankylässä. Katso käyttö numerosta 4. Hormaluoman avisjoonista museolle huutanut Eino Saari. 44 Kinnarinkoukku, eli räkkirauta. Kinnarinkoukkua käytettäessä lammasnahkojen vällynahoiksi tekemisessä ripustettiin nahka jostakin koivesta orteen ohjattiin koukkua toisella kädellä tyvipäästä (teränpuoleisesta) nahan sisäpintaa vastaan ja jalalla painettiin koukkua alaspäin (latvapäässä oli lenkki, johon jalka pistettiin) ja toisella kädellä vedettiin nahkaa sivulle niin, että terän kohdalla oli mutka nahassa. Lihattiin ja muutenkin muokkauksessa käytettiin kainalolla paineltavan räkkiraudan ohella. Koukku on Hormaluoman talosta, Karvian Sarankylästä, josta sen huutokaupasta museolle huusi Eino Saari. 45 Sohva, sivustavedettävä (-levitettävä) sänky. Lahjoittaja Santin talon isäntä Jalmari Sievikorte sanoo, että sohvan on tuonut Santtiin ensimmäinen emäntä Serefia, joka oli kotoisin Kauhajoen Rummukkakylän Kytöniemestä, ja että se on jalasjärveläisten nikkarien tekoa. Lahjoittaja Jalmari Sievikorte ja emäntänsä Alma Sievikorte, Karvian Sarankylä.

6 46 Vintilänpää, puinen. Päähän kiinnitettiin terä ja porattiin pääasiassa rautaa, sillä puuhun kairattiin pienemmät reijät kiinteällä puupäällä varustetulla näverillä. Alakortteen talossa ollut käytössä. Lahjoittaja Arvo Alakorte, Karvian Sarankylä Kouraäes. Kouraäkeellä, jonka piikkien käret olivat eteenpäin käyristetyt, toimitettiin ensimmäinen äestys, ja piikkiäkeellä (jolla oli suorat piikit) hienonnettiin. Kouraäes vastasi jousiäestä. Alakortteen talossa, Karvian Sarankylässä, ollut käytössä. Lahjoitti Arvo Alakorte, Alakortteen isäntä. 48 Kehto. Tämä lapsen nukuttamispaikka löytyi Ylikortteen talon kokilta (vintiltä). Valmistettu v Lahjoitti talon emäntä Hilma Sara, Karvian Sarankylä. 49 Uurretsaha. Uurretsahalla sahattiin tervatynnyrien päihin uurret pohjalle tynnyreitä tehtäessä. Pohjan säde otettiin siten, että harppi asetettiin sisältymään kuusi kertaa uurteen pohjan ympärystään. Harppia (sirkilää) levitettiin vielä ohranjyvän pituus, ja tällä säteellä piirrettiin pohja. Rinnenmäen talossa Karvian Sarankylässä ollut käytössä Lahjoittaja Helmi Rinnenmäki, Rinnenmäen emäntä. 50 Jäm(p)si. Tätä käyräteräistä vuolinta käytettiin astioita tehtäessä astian sisäpuolelle salakoidessa jääneiden särmien tasaamisessa. Myöskin sillä oli hyvä vuolla puulapion kourua päällipuolta ym. sen tapaista. Tämä ollut käytössä Rinnenmäen talossa Karvian Sarankylässä. Lahjoitti talon emäntä Helmi Rinnenmäki. 51 Tönterö. Vastaa ehkä karvialaisessa vanhassa kielenkäytössä sitä sylinterinmuotoista puukoteloa, josta tässäkin on kysymys. Investoija on sen merkinnyt askiksi, mutta askihan on tehty aivan toisella tavalla kuin tämä, joka on yhdestä puusta koverrettu. Sen on tehnyt karvialainen viisastenpuntari Perttu Soutaja Pohjassa on kolme viisiloppista vuosiluvun lisäksi. Lahjoitti Helmi Rinnenmäki, Karvia, Saran kylä. 52 Viilipunkki, jossa maito hapatettiin piimäksi ja kerma kuorittiin päältä kirnuttavaksi, ja joskus pyhisin viili syötiinkin kermoineen. Lahjoitti Helmi Rinnenmäki, Karvia, Sarankylä, Rinnenmäen vanhasta kalustosta. 53 Vyönhaat. Näillä haoilla väännettiin valmis vyö puuastian päälle pohjan syrjän yli, pohjavyöt nimittäin. Hadon astian suuvyöt saatiin ilmankin hakoja päälle pohjan kautta ja lyöden kireälle suupuoleen. Lahjoitti Helmi Rinnenmäki, Karvia, Sarankylä, Rinnenmäen vanhasta kalustosta. 54 Leili. Puuleili on siksi tunnettu maidon, piimän ja kaljan kuljetusastia työmaille, ettei se tarvitse tässä lähempää selvittelyä. Useimmiten tehtiin leilin soikeahko kehä tuoreesta koivusta

7 kovertamalla sisusta pois ja vuolemalla siihen uurre. Pohjat tehtiin laudasta sopivan kokoiseksi ja asetettiin tukien kohdallee. Kun koivu kuivuessaan kutistui, painuvat pohjat uurteeseen. Lahjoitti Helmi Rinnenmäki, Karvia, Sarankylä, Rinnenmäen vanhasta kalustosta. 55 Tuppi. Nahasta valmistettu veitsen kuljettamiseksi vyössä. Lahjoittanut Helmi Rinnenmäki, Karvia, Sarankylä, Rinnenmäen talon vanhasta kalustosta. 56 Kynttyläsakset, joilla karsi niistettiin entisajan omatekoisista kynttilöistä, joissa sydän ei palanut tyhjiin niin kuin nykyaikaisissa kynttylöissä. Toisen terän päällä on kotelo, johon sydämenpätkät jäävät, etteivät putoa lattialle. Nämä kynttyläsakset ovat aikoinaan palvelleet Säkkijoen talossa, Karvia, Sarankylä. Aine on näissä messinki, mutta rautaisia ne enimmäkseen olivat. Lahjoittanut Ilmari Vanhatalo, jolle sakset ovat periytyneet. 57 Puntari. Naulapuntari puusta, valmistettu v. 1838, nimikirjaimet HW. Vanhan painojärjestelmän aikainen punnitusväline. Heiniluoman talon vanhaa kalusto, Karvia, Sarankylä. Lahjoittanut Oskari Heiniluoma, Heiniluoman talon isäntä. 58 Puuvati. Tämä vati on valmistettu koivusta sorvaten, eikä liene hyvin vanha, kuitenkin kait jo luvulta. Lahjoitti Ville Rantaniemi, Karvia, Sarankylä. 59 Tupakkihuhumar. Huhumaret ovat pölkystä kovertamalla tehtyjä paksupohjaisia, että kestivät kun teräsimellä niissä tupakkia pienennettiin (survottiin). Ryynihuhumaret olivat samanlaisia ja moni kryynihuhumar onkin muuttunut tupakkihuhumareksi, kun myllyihin tulivat kaunahaukat, eli kryynimasiinit. Lahjoittaja Ville Rantaniemi, Karvia, Sarankylä. 60 Puupesälapio. Tällainen puupesäinen rautasyrjällä ympäröity lapio oli käytössä yksinomaan vuosisadan vaihteeseen, jolloin kihvelit (teräslapiot) tulivat käytäntöön, mutta moni käytti vanhaa lapiota vielä pitkästi tämänkin vuosisadan puolella, ja käytetään vieläkin eräissä tapauksissa. Lahjoitti Ville Rantaniemi, Karvia, Sarankylä. 61 Puulusikka syntynyt vanha isäntä Juho Isoniemi vuoli malliksi vanhanmallisen puulusikan ja lahjoitti sen museolle. Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä. 62 Kraakutantari. Rautatanko, joka on kannattanut Isoniemen takkamuurin otsan sivukulmaa ennen kuin hellamuuri rakennettiin. Lahjoitti Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä. 63 Kraaku. Rautainen padankannatin, joka kraakutantaris kääntyi niin että pata voitiin kääntää tulen päälle takkamuurissa ja pois tulelta. Kraakua voi nostaa ja laskea siirtämällä se eri solmujen

8 päälle, jotka olivat kraakutantarissa. Tämä ollut Isoniemen talon takkamuurissa, Karvia, Sarankylä, ennen kuin hellamuuri tupaan tehtiin. Lahoitti Juho Isoniemi. 64 Näveri. 2kpl. Näverillä kairattiin reikiä puuhun kuten haravan piikinreijät, astioiden salakanreijät, ym. Että reikä tuli oikeaan paikkaan, täytyi veitsenkärjellä kaivaa pieni kolo reijän paikalle eli tehdä pähköös. Lahjoitti Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä. 65 Kourupuras, pieni. Tällaista pientä kourupurasta käytettiin koristeluun, kun puuesineitä tehtiin. Lahjoitti Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä. 66 Kovelo. Käyräteräisellä kovelolla oli hyvä kovertaa kauhan ja lusikanpesiä. Lahoittanut Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä Rautasahanpää. Maansepän tekemä. Lahjoitti Juho Isoniemi, Karvia, Sarankylä. 68 Lyhty, puinen, lasiruudut. Vanhempaan aikaa oli lyhtyjen valaisimina yksinomaan kynttylät, myöhemmin pient pläkkilamput, ilman lasia. Ne savuttivat. Lähdenniemen talon, Karvia, Karviankylä, vanhaa kalustoa. Lahjoittanut Eino Törmä, Karvia, Karviankylä. 69 Puinen äkehenkoukku. Kun tällainen äkehenkoukku kiinnitettiin varrestaan kakulanlenkkiin, oli koukku helppo pistää äkeen vetolänkiin ja samaten savenajossa vaihtoreen viittaan, ja ottaa poiskin. Lähdenniemen talon vanhaa maatalouskalustoa, Karvia, Karviankylä. Lahoitti Eino Törmä, Karvia, Karviankylä. 70 Virsikirja, Suomalainen Wirsi- ja evankeliumi-kirja Lahoitti Kaisa Lähdenniemi, Karvia, Karviankylä. 71 Puulautanen. (Tamminen- nimeä myös käytetty) Näitä puulautasia ei käytetty ruokailussa siinä mielessä kuin nykyään. Siihen nostettiin esim. lihanpalanen, joka oli liian suuri kerralla suuhun panna, siihen pantiin luut ym. jätteet. Myöskin voitiin siihen panna jälkiruuaksi tarjottu pannukakun palanen. Ellei näitä lautasia (sorvattu) ollut, pantiin niiden vastineeksi laudanpaloja. Suomijoen emännällä kerrotaan olleen hahtuakopallinen puulautasia. Tämän on lahjoittaja huutanut Vähäkarviassa avisjoonista. Karvia, Karvinkylä. Lahjoittanut Martti Mäki-Karvia, Karvia, Karviankylä. 72 Luku-Seteli. Kiertokoulu- ja kinkeritodistus lukutaidosta. Tämä Luku-Seteli on Alma Oikosen, nyk. Sievi-Korte, Karvia, Sarankylä. Ensimmäinen merkintä kinkereillä Lahjoittanut omistaja Alma Sievikorte, os Oikonen, Karvia, Sarankylä.

9 73 Sonninkranat, puuselkäiset. Käytetty sonnilla ajettaessa valjaina. Lahjoittanut Artturi Halme, Karvia, Karviankylä. 74 Lamatynnyri. (Lamallaan oleva. Erittäin pystyssä oleva) Pieni tynnyri, jolla arvellaan kuljetetun piimää luhuralle, mutta on se voinut viinan kotikeiton aikana olla viinatynnyrikin. Vuosiluku Lahjoittanut Artturi Halme, Karvia, Karviankylä Tarikko, puinen. Vaikkakin näiden puupiikkisten tadikoiden piikkien kärjissä oli rautaterät, ei sillä ollut läheskään niin helppo sontaa(lantaa) luoda kuin nykyisillä terästadikoilla. Lahjoitti Eero ja Kerttu Airola, Karvia, Sarvelankylä Puupesälapio, raudoitetut syrjät. (Aleksanteri Mahlamäki, Karvia, Sarankylä, vakuutti, että sillä oli parempi perata kesannonojia kuin nykyisellä teräslapiolla, koska sitä voi polkea paljainjaloinkin, mitä ei voi tehdä nykyisellä teräslapiolla sen terävyyden (jalantilan) vuoksi). Saatu Rantakivistön talosta, Karvia, Sarvelankylä Lahjoittajat Eero ja Kerttu Airola, Karvia, Sarvela. 77 Maalikivi, jonka päällä maalarit toisella pienemmällä kivellä hienonsivat maalijauheen. Tämä on huudettu Matts Mettimäen avisjoonista (Vihtori Rantakivistö huutanut), joten se joutui samassa Karvian Sarvelankylässä olevaan Rantakivistön taloon, josta se saatiin museolle Lahjoittajat Eero ja Kerttu Airola, Karvia, Sarvelankylä. 78 Puinen sihivilä. Kun tällaisella puusihivilällä sihivittiin maitoa, pantiin sihivilän pesään hakoja(havuja), joihin roskat maidosta jäivät, mikäli jäivät. Saatu Rantakivistön talosta, Karvia, Sarvelankylä. Lahjoittajat Eero ja Kerttu (Rantakivistö) Airola, Karvia, Sarvelankylä. 79 Pohorin. Tällaisella pohtimella eroitettiin hienoin pöly puidessa viljasta. Se kävi siten, että pohtimeen otettiin viljaa ja päässä olevista krivoista nostettiin pohorin vatsan korkeudella viisto laita ulospäin. Nyt äkkiä kohautettiin pohorinta ylöspäin, laskien äkkiä alas, jolloin vilja hyppäsi ylös pohtimessa ja takaisin laskiessaan aiheutti ilmavirran, joka vei pölyn viljasta pois viiston laidan yli. Tätä kohauttelemista jatkettiin kunnes pöly oli poistunut. Tämä pohorin on saatu Rantakivistön talosta, Karvia, Sarvelankylä. Lahjoittajat Eero ja Kerttu (os. Rantakivistö) Airola. 80 Päretpihti, siirrettävä ja korkeuden järjestäjällä varustettu. Ilman muuta on selvää, että tällainen pärepihti oli paljon parempi, kuin kiinteä, esim. takan kraakutantarissa ollut ja siitäkin hyvä, ettei takasta etempänä työskenneltäessä tarvittu Valakiannäyttäjää. Tämä päretpihti on kotoisin Kuuselan numerolta Pikkumäestä, ehkä alkuaan Kuuselasta, Karvia, Sarvelankylä. Lahjoittaja Eero Airola, Karvia, Sarvelankylä, jonka isä oli Kuuselan sukua.

10 81 Neuleenpidin. Tämä laite kiinnitettiin ruuvilla pöydän laitaan kun käsin neulottiin ja vaate kiinnitettiin pitimeen, sen tyynyyn neulalla, joten, kun toisella kädellä pingoitettiin, oli neulottavaa saumaa hyvä ommella. Saatu Rantakivistön talosta, Karvia, Sarvelankylä. Lahjoittaja Kerttu Airola, os Rantakivistö. 82 Puupuntari, eli naulapuntari, vanhan mittajärjestelmän aikainen punnitusväline, jossa punnittava esine pantiin puntarin koukkuun ja puntaria kannattava kädensija siirrettiin sellaiselle kohdalle, että puntarin varsi oli tasapainossa. Varresta sai lukea kädensijan kohdalta punnittavan esineen painon. Saatu Rantakivistön talosta. Lahjoittajat Eero ja Kerttu (os. Rantakivistö) Airola. 83 Ylisänkyrati. Tavallisesti ei karvialaisissa ylisänky-yhdistelmissä ollut kaappia ja laatikoita, kuten tässä. Muuten olivat samanlaisia. Vanhin paikka, missä tämän sängyn tiedetään olleen käytössä, on Pohjan torppa, joka oli Karvian Karviankylässä, sillä paikalla, jossa nyt on Alakosken talo. Nyt oli sänky Rantakivistön talossa Karvian Sarvelankylässä, josta se saatiin Lahjoittajat Eero ja Kerttu (os. Rantakivistö) Airola. 84 Lukonsisukset, pilalle palaneet, joten raketeesta ei saa selvää. Löydetty 70 cm syvyydestä Hirvimäen talon maalta. Lahjoittanut Lauri Lamminmäki, Mäkivaaran talo, Karvia, Karviankylä. 85 Suittiohojat, kudotut ja erittäin koristeelliset. Tietenkin näin hienoja ohjia (kirkkosuittet) käytettiin ainoastaan kirkkomatkalla (kirkkoreisus). Arkena oli käytännössä nuora-ohjakset. Saatu Mäkivaaran talosta, Karvia, Karviankylä (Ohjat Hirvimäen talosta kotoisin.) Lahjoittaja Tuomas Lamminmäki, Karvia, Karviankylä, ja emäntä Vieno Lamminmäki, os. Hirvimäki. 86 Ploki (Talja). Tämä nähtävästi purjelaivan plokeihin kuuluva ploki on saatu Karvian Karviankylän Nikolasta, mutta lienee sinne tuotu Korpisesta, Karviankylä. Lahjoittaja Vihtori Nikola, Karvia, Karviankylä. 87 Teleso. Tervatynnyrien teossa käytetty kuokanmuotoinen lyhytvartinen kirves, jolla tynnyrin sisusta päistä pyöristettiin, että pohjan uurret voitiin sahata uurretsahalla.. Tämä teleso saatu Nikolan talosta, Karvia, Karviankylä Lahjoittaja Vihtori Nikola, Karvia, Karviankylä. 88 Halakasuhöylä (Halakasemahöylä). Tällä höylällä nikkari irroitti kapealla terällä höyläten soron laudan syrjästä. Leveys järjestettävä. Tämä halakasuhöylä on saatu Korventaustan talosta, Karvia, Karviankylä, jonne se on saatu Vahon avisjoonista (huutokaupasta), Mistä sitten lie sinne tullut. Höylän sivussa on vuosiluku 1801, ja lisäksi on kaiverrettu kuten vuosilukukin MIKELI T (?), kolomikirvehöönen ja nähtäväsi myöhemmin kirjain H.

11 Mainittu kolomikirvehöönen on siitä erikoinen taito- eli taikamerkki, ettei sitä tunnettu Suomalaisen Kirjallisuuden Arkistossakaan, ennen kuin Eino Saari sen sinne Karviasta lähetti, vaikka siellä on samantapaisia merkkejä muita paljonkin ja Tohtori Sulo Haltsonen on kirjoittanut niistä tutkielmankin. Lahjoittaja Toivo Korventausta, Karvia, Karviankylä. 89 Teleso. Käyttöselostukset N:oissa 35 ja 87. Tämä teleso, jonka varressa koristeleikkaus, on saatu Vatajan talosta, Karvia, Karviankylä, jonne se on ostettu Jouppilan huutokaupasta (avisjooni). Ja kun sen varteen on kaiverrettu kirjaimet H J, on se luultavasti Jouppilan nikkarien tekemä. Lahjoitti Lasse Vataja, Karvia, Karviankylä Pienahöylä, Sammakkahöylä, jolla on höylätty tehdessä oven ja pöydän lautoja. Saatu Vatajan talosta, Karvia, Karviankylä, jonne se on saatu huutokaupasta Jouppilasta, (samassa kylässä, ehkä Kirkonkylää) ja on luultavasti kuuluisan Jouppilan nikkarin höylä. Höylä on koristeellinen. Ensin pienan valssin sivut sahattiin pienasahalla ja tälla sammakkahöylän pitkällä syönnillä olevalla terällä poistettiin puu sahausrakojen välistä, jotka olivat kiilamaisesti sahatut viistoon niin, että kiilamaiseksi höylätty piena hyvin pysyi valssissa ja piti oven tai pöydänkannen tukevana. Lahjoittanut Lasse Vataja, Karvia, Karviankylä. 91 Seinäkaappi. Tai oikeammin Hyllykarmi, jossa on päällä astiahyllyt ja alla kaapit, joissa säilytettiin pienempiä ruokakaluja ym. Vadit ja lautaset avohyllyissä päällä. Ovilaudat uurteiseksi kruusatut. Karmi on saatu Korventaustan talosta, Karvia, Karviankylä. Lahjoittaja Valto Korventausta, Karvia, Karviankylä. 92 Leili, puinen vittakrivalla, kuten ne vanhempaan aikaan yleisesti olivat. Tämä juomatavarain kuljetusastia on saatu Korventaustan talosta, Karvia, Karviankylä, jonne se on saatu huutokaupasta (avisjooni) Karvian Kanttinkylän (Kopikylän kyläryhmän) Koskelasta. Lahjoitti Valto Korventausta 1956, Karvia, Karviankylä. (Myöhemmin lisätty pääkirjaan teksti: Annettiin maaherralle 1958) 93 Puntari, puinen naulajärjestelmän aikainen. Käyttö selitetty esim. N:ossa 82. Tämä punnitusväline on saatu Korventaustan talosta, Karvia, Karviankylä, jossa lahjoittaja Valto Korventausta asuu. 94 Seinäpeili, isohko. Tämä peili on Mustakosken talon, Karvia, Karviankylä, vanhaan kalustoon kuuluva ja sieltä saatu Sen on lahjoittanut talon tyttärenä syntynyt lahjoittaja Hilda Mustakoski, joka oli talon emäntänä, ja jossa asuu vieläkin.

12 95 Kattolamppu, koristeellinen nostojärjestelmällä. Mustakosken talon, Karvia, Karviankylä, kalustoon kuulunut. Talon tyttärenä syntynyt ja siinä emäntänä ollut ja vieläkin Mustakoskella asuva lahjoittaja Hilda Mustakoski, Karvia, Karviankylä. 96 Krananselekä, puinen koristeltu. Taloon vävyksi tullut Juho Mustakoski on sen Mustakoskelle, Karvia, Karviankylä, tuonut kotitalostaan Kanttinkylän Suomijoelta. Saatu museoon Koskimaan talosta, jota hallitsee Mustakosken talon poika: Lahjoittaja Matti Mustakoski, Karvia, Karviankylä. 97 Ruokapöytä, levitettävä, eli pitennettävä. Pöytä on saatu museoon Paavo Mustakosken talosta Karvia, Karviankylä. Mustakoskelle vävyksi tullut Juho Mustakoski toi sen mukananaan Karvian Kanttinkylän Suomijoen talosta, joka oli hänen kotitalonsa. Suomijoella se on kuulunut Kuopiosta Karviaan Suomijoelle isännäksi tulleelle Suomijoen Herralle Henrik Reinhold Zimmerman:ille ( ), joka kunnan pöytäkirjoihin merkitsi nimensä alle, ekonoomi. Lahjoitti Paavo Mustakoski, Karvia, Karviankylä. 98 Soholot, eli kangaspuut. Kangaspuut on saatu Karvian Karviankylästä Vänni Patokoskelta ja tämän emännältä, joka kertoi että kangaspuut on nykyiseen paikkaan (entinen Isoräpiä) tuonut Sarvelankylän Mettimäestä tänne emännäksi tullut Mettimäen tytär. Kangaspuissa vuosiluku Lahjoittaja Vänni Patokoski ja emäntä, Karvia, Karviankylä Niisien sidontapuu, jonka käyttö selitetty N:ossa 36. Tämä niisipuu saatu Vänni Patokosken talosta, Karvia, Karviankylä (entinen Isoräpiä). Lahjoittaja Vänni Patokoski Kauha, puinen. Kauhassa, joka on valmistettu vuosiluvun mukaan 1865,ei näytä olevan merkkejä että sitä olisi käytetty tavalliseen ammattiinsa keitoksen padasta vatiin nostamisessa, sillä ainakin museolle annettaessa se oli jauhojen ammennuskauhana, joissa usein isokokoisia kauhoja näkikin. Kauha saatu entisestä Isoräpiän talosta Karvia, Karviankylä, jossa nyt asuu: Lahjoittaja Vänni Patokoski Pahkakuppi, pienehkö, kaksikorvainen. Vaikka onkin pienehkö, lienee tätäkin käytetty vatina ruokapöydässä kuten poliisikonstaapeli Albert Ala-hannulan omistamaa suurta mutta aivan samanlaista vatiakin on Sarvelankylän Koivuluomalla käytetty. Tämä Karvian Kirkonkylän Pentinmäestä saatu vati lienee 1700-luvulta (samanmallinen yllämainittu Koivuluoman on 1785). Pentinmäkeen on pahkakupin tuonut Heikkilän Elisabeth, Suomijärvenkylän Heikkilän talosta. Lahjoittaja Mauno Pentinmäki. 102 Leili, puinen. Leilin valmistus ja käyttö selitetty N:oissa 54 ja 92. Tämä juomien kuljetusastia on saatu Karvian Kirkonkylän Pentinmäen talosta Lahjoittaja Mauno Pentinmäki, Karvia, Kirkonkylä.

13 103 Pahkanappo, valmistettu puun pahaasta (pahka). Vaikka tässä Karvian Kirkonkylän Pentinmäen talosta saadussa napossa ei ole vuosilukua, on se kaikesta päättäen hyvin vanha, ehkä luvulta. Pahkanappoa käytettiin veden nostamiseen korveesta eli saavista, ja haraaspytyn tai haraaskorveen laidalla (nuorasta korvassa) oli aina pahkanappo. Niskammäessä, Sarvelankylä, oli se niin komea, että Kinnarinkylän plikat poikkesivat aina kirkkoreisussa sillä juomassa saadakseen sen nähdä. Lahjoitti Mauno Pentinmäki, Karvia, Kirkonkylä. 104 Niisipuu. Niisien sitomapuu on tarkemmin selostettu N:ossa 36. Tämä niisipuu on saatu Karvian Kirkonkylän Pentinmäestä. Lahjoitti Mauno Pentinmäki, Karvia, Kirkonkylä. 105 Taikinakaukalo, yksipuinen. Leivottaessa tehtiin taikinan juuri juurikorveehin ja oli se vellin sakoista. Siellä se kävi ja juuern käydessä kohistessa pääsi ylimenevä osa juurikorveen laidassa olevaa ränniä vieressä olleeseen kaukaloon, johon juuren riittävästi käytyä kaikki juuri kaadettiin ja jauhoja lisäten vaivattiin (sotkettiin) lopulliseen sakeuteen, valmiiksi leivottavaksi. Tämä kaukalo on saata Karvian Kirkonkylän Pentinmäestä Lahjoittaja Mauno Pentinmäki, Karvia, Kirkonkylä. 106 Rukinkräkky (Vastaa torttia). Kehrättävät pellavat ja rohtimet selviteltiin pöydällä ja käärittiin luutaseksi, joka pistettiin kräkyn piikkeihin. Kräkky oli kuten torttikin käsiväärän päässä. Tämä rukinkräkky on saatu Karvian Suomijärvenkylän Seppälästä. Lahjoittaja Hermanni Suomijärvi, Karvia, Suomijärvi. 107 Käherryssakset, hiusten kähertämiseen. Eivät liene vanhat, hiuksia kyllä käherrettiin, mutta se tehtiin kuumennetulla kudinvartaalla. Käherryssakset lahjoitti: Seppälässä asuva Hermanni Suomijärven emäntä. 108 Puinen kotelo, yhdestä puusta koverrettu pienehkö (pit. 19 cm) puukotelo, jossa on ollut uriin päästä pistettävä kansi, joka kuitenkin nyt puuttuu. Pohjassa on seuraavat veitsellä piirretyt kuvat: Vuosiluku 1870, kahdeksankanta, viisiloppinen ja kolomikirvehöönen (Tarkemmin selostettuna numerossa 88). Kahdeksankantanen on sama kuin Haltsosen tutkielmassa, kuva 19(kurikassa). Tämä kotelo on saatu Juuselan talosta Suomijärvenkylä, Karvia. Lahjoittaja Reino Heikinniemi. 109 Astian pohja, jossa vuosiluku 1826 ja useita puumerkkejä. JJP, I tai J. Pääasiassa puumerkkityylien vuoksi otettu museoon. Lahjoittaja Reino Heikinniemi. 110 Kurikka. Tämä koristeellinen pyykinpesussa lyöntiaseena käytetty kurikka on saatu Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta. Lahjoittaja Reino Heikinniemi, Karvia, Suomijärvenkylä.

14 111 Kaulinpuut, (kaulinlauta ja kaulinkoippura). Kaulinpuilla pyykissä pestyt vaatteet silitettiin. Vaate kierrettiin mahdollisimman suorana kaulinkoippuran päälle ja tätä rullaa sitten pöydänpäällä kaulinlaudalla kovasti painaen pyöritettiin. Nämä kaulinpuut ovat Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta, jonne ne on tuotu Valpori Heikkilän huutokaupasta. Kaulinlaudalla on vuosiluku 1831 ja puumerkkejä. Juuselasta lahjoitti Reino Heikinniemi, Karvia, Suomijärvenkylä. 112 Pohorin. Tällä viljanpuhdistuslaitteella vilja lopullisesti puhdistettiin hienommasta pölystä. (selostus numerossa 79) Tämä pohorin on saatu Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta. Lahjoitti Reino Heikinniemi, Karvia, Suomijärvenkylä. 113 Tulukset eli tuluskukkaro, sisältäen piikiven, teräspalan ja tulikupin, siis täydellinen tulenottokalusto. (Kukkarossa myös palanen rumihinluuta ja käärmeenlihan palanen, jotka eivät kuulu tuluksiin ja joista on eri luettelot). Tulukset ja kukkarossa olevat noitumavälineetkin kuuluvat Karvian Suomijärvenkylän Juuselassa asuneen Samuel Juuselan kokoelmiin, joka eläessään keräsi jo tavaraa Karvian museolle, josta ei vielä juuri muut puhuneet, eikä antanut niitä Kihniön Markkulallekaan juuri mainitusta syystä. Museolle lahjoitti nyt, 1956 Samuelin tytär ja tämän mies, Reino Heikinniemi ja Emäntä (os. Juusela) Suomijärvenkylä. 114 Tupakkikukkaro, nahkaine. Kiinnitysnauhassa karhunhammas. Karhunhammas (114a) on luultavasti ollut käytössä taikavälineenäkin. Tässä se on tupakkikukkaron koristeena. Tupakkikukkaro oli presunpurijalle ja polttajalle välttämätön tupakkien kuljetusväline. Tämä kuuluu Karvian Suomijärvenkylän Juuselassa isäntänä olleen Samuel Juuselan museokokoelmiin, joita hän keräsi jo aikaisin, silloin kun muut eivät Karviassa vielä museosta ajatelleetkaan. Nyt 1956 museolle lahjoitti Samuelin tytär ja hänen miehensä Reino Heikinniemi, Karvia, Suomijärvenkylä. 115 Pettulusa, luinen. Tällaisella vaajamaisella esineellä irroitettiin pettumännystä kuori, mutta enimmäkseen sitä käytettiin tuohen kiskonnassa. Puista pettulusaa enimmäkseen käytettiin. Kerääjä ja lahjoittaja sama kuin edellä. 116 Vyhyrinpuu. Kehrätty lanka pantiin vyhdinpuulle (kiertäen sitä) rullalta. 60 lankaa oli pasma ja se eroitettiin aina pasmalangalla. Vyhtiin pantiin pantiin pasmoja eri luku langan laadun mukaan. Tämä vyhdinpuu on Juuselan talosta, Karvia, Suomijärvenkylä. Siinä on vuosiluku Lahjoittaja Reino Heikinniemi emäntineen. 117 Lyhty. Lyhdyn valaisulaitteena käytettiin aikaisemmin kynttilää, mutta myöhemmin pläkkilamppuakin, joka kuitenkin savutti. Lyhty on Karvian Suomijärvenkylän Juuselan talosta, jossa nykyään isännöivät lahjoittajat Reino Heikinniemi emäntineen.

15 118 Väläppä. Päreistä valmistettu, josta ne aikaisemmin on luultavasti enimmäkseen tehtykin. Oli sellaisiakin väläppiä, joissa oli lautaiset sivut ja pohja ristikoitu laitoihin päistä kiinni lyöden kapeista sitkeistä puulistoista. Myöhemmin harvasta rautalankaverkosta. Puitaessa välpällä eroitettiin viljasta sellaiset lyhyet oljet (pikkupahnat), joita ei voinut enää käsin puhdistella, kuten pitemmät pahnat erotettiin. Kaksi henkilöä väläppäs: Pantiin haravalla kokoon kasattu pahnaläjä välppään. Välppääjät nostivat toisella kädellään välpän ylös, vetelivät sitä välissään edestakaisin, toisella kädellään sekoittaen samalla pahnoja välpässä, joten jyvät varisivat olkien seasta pois. Pahnat kaadettiin sitten ruumennokseen. Tänä päretväläppä on Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta, josta sen lahjoitti nykyinen isäntäväki, Reino Heikinniemi ja emäntä os. Juusela. 119 Leili. Tämä puinen juoma-aineiden kuljetusastia on saatu Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta. Leiliä tekotapoineen on jo selostettu numeroissa 54 ja 92. Lahjoittajat samat kuin edellä. 120 Viula. Kun kudottiin kapeampia nauhoja kuten kengänpauloja, suittiohojia, turkin vyötäisiltäkiinnitysvöitä ym. käytettiin viulaa kangaspuiden niisien sijasta. Joka toinen loimi pujotettiin viulan puikkojen välistä ja joka toinen loimi puikon reijästä. Loimien toinen pää kiinnitettiin johonkin kiinteään esineeseen ja toinen pää oli kutojan sylissä valmiina nauhana vyöhön kiinnitettynä. Kutojan täytyi istua nin kaukana, että loimet olivat kireällä. Saatu Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta. Lahjoittajat Reino Heikinniemi ja emäntä os. Juusela. 121 Puuvati, sorvattu puuvati oli viimeinen malli puisista ruokakupeista. Niitä käytettiin kait 1800-luvun loppuun, vaikka kivivaditkin olivat jo käytössä. Tämä puuvati on Karvian Suomijärvenkylän Juuselasta, jonka isäntäväki Reino Heikinniemi ja emäntänsä, os. Juusela sen museolle luovuttivat Punttu, Tämä kannnellinen punttu, joita on käytetty viljan ja jauhojen säilytykseen on vuodelta Karvian Suomijärvenkylän Juuselan taloon se on tuotu huutokaupasta Ojajärven talosta. Juuselan nykyinen isäntäväki Reino Heikinniemi ja emäntänsä os. Juusela lahjoittivat sen museolle Sinetti, jolla Suomijoen Herra Henrik Reinhold Zimmerman Karvian Kanttinkylässä vamensi nimikirjoituksensa. Zimmerman on tullut Karviaan Kuopiosta. Muistitiedon mukaan hän oli kapteeni, mutta kunna pöytäkirjoihin hän nimikirjoituksensa alle kirjoitti ekonoomi. Zimmerman eli Sinetin museolle lahjoitti Anton Ylinen, Karvia, Kirkonkylä. 124 (a-d) Peltikuvia. Vuosisadan vaihteessa ( ) Karviassa kulki valokuvaajia, jotka ottivat valokuvia pienille peltilevyille. Tässä näytteeksi sarja niistä. Kuvassa mm. kuvien

16 lahjoittaja Toivo Suomikosken äiti Karvian Suomijärvenkylästä. Lahjoittaja Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 125 Sokeriastia. Vanha sokeriastia, joka on tuotu Suomikosken taloon Karvia, Suomijärvenkylä, samassa kylässä olevasta Saarikosken talosta tulleen miniän tavaroiden joukossa. Lahjoitti Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 126 Pytty, soikea, kannellinen. Pohjassa vuosiluku Pytty oli lihan, voin, ja kalojen säilytysastia, sekä myös syltyt ja höystöt säilytettiin pytyissä. Ja sitten oli vielä suuemmat piimä- ja maitopytyt. Tämä pytty on Karvian Suomijärvenkylän Suomikosken talosta. Lahjoittaja Toivo Suomikoski. 127 Presupönttö, kannellinen. Tällaisessa kannellisessa tiiviissä pöntössä hakatut kotikasvuiset tupakat (presut) haudottiin lämpimässä muurin päällä vielä vaatetta ympärille käärittynä. Oli pidettävä tarkka huoli, etteivät tupakat hautuneet liikaa, ettei tullut haiskahtavia rumistupakkia, kuten Juho Hormaluoma ja Iisakki Leppänen toisinaan sanoivat presuista tulleen. Tämä presupönttö on saatu Karvian Suomijärvenkylän Suomikosken talon isännältä Toivo Suomikoskelta. 128 Lutheruksen Huonepostilla. Lahjoittaja Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 129 Saharat. Tämä vanhanajan maanmuokkauslaite on saatu Karvian Suomijärvenkylän Suomikosken talosta. Lahjoittanut Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 130 Leili, puinen. Leilistä tarkemmat selitykset numeroissa 54 ja 92. Tämä juomatavarain kuljetusastia on saatu Karvian Suomijärvenkylän Suomikosken talosta Lahjoittaja Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 131 Puutarikko, kaksipiikkinen. Vaikkakin tämän tarikon piikit on varustettu rautakärjellä, ei se kuitenkaan lähimainkaan vedä vertoja lannan luonnissa nykyaikaiselle hoikin teräspiikein varustetulle jälkeläiselleen. Tämän tadikon on museolle lahjoittanut Suomikosken talon isäntä Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 132 Juurakosta tehty lasten jakkara. Ennenvanhaan tehtiin usein tuoleja vähänkin sopivista mutkaisista puista. Tässä eräs sellainen, joka on Jooseppi Lepistön (Suomijärvenkylästä) tekemä. Saatu Suomikosken talosta, Karvia, Suomijärvenkylä. Lahjoittaja talon isäntä Toivo Suomikoski. 133 Jauhinkivet eli käsikivet. Jauhinkiville jauhaminen oli työtä kysyvää hommaa. Vilja täytyi ensin tuvassa hyvin kuivaksi kuivata ennen kuin siihen kivet pystyivät. Jauhamisen välillä täytyi

17 jauhoista sihdata jouhisihdillä karkeimmat pois ja jauhaa ne uudestaan, joten sama vilja tuli moneen kertaan jauhettavaksi. Vielä hiljattain on käsikivillä jauhettu makkaruksia ja kaljaksia, koska ne ovat karkeista parempia. Usein on jauhinkivissä vankka ristikkojalusta, mutta ainakin lahjoittajan Toivo Suomikosken tietämän mukaan ei näissä ole ollut varsinaista jalustaa, vaan se on ollut pystyssä olevan tervatynnyrin nokassa. Lahjoittanut Toivo Suomikoski, Karvia, Suomijärvenkylä. 134 Kivihakku. Käsikivien jauhatuspinnan karheaksi ja leikkaavaksi hakkaamiseen käytettiin tätä kivihakkua Suomikosken talossa, Karvian Suomijärvenkylässä, josta hakku on saatu. Lahjoitti Toivo Suomikoski Huhumar. Tällaisia huhumaria käytettiin ohrankryynien tekemisessä, nimittäin siinä kuorittiin ohrat puutömpällä survomalla. Tömpän alapäähän oli lisäksi hakattu hevosenkengitysnauloja (söömejä), että se tuli ottavammaksi. Tällaisella Ryyneistä oli moneen kertaan survomisen välilläkin pohdettava kaunat pois ja uudestaan jyskytettävä. Tällä samanlaisella huhumarella pienistettiin myös kotikasvuiset tupakat. Välillä niistä aina seulottiin jo hienontuneet pois ja karkeita alettiin uudelleen teräsimellä jytkyttää. (135a Teräsin, eli petkele. Tällaisella teräsimellä survottiin huhumaressa kessuja pieneksi ja riihellä oltaessa sillä survottiin olkia silpuiksi survinlaattialla. Petkeleen varsi tehtiin mahdollisimman painavaksi, ettei sillä tarvinnut kovin lujasti lyödä, vaan teräsimen painokin auttoi lyönnissä. Tämä teräsin on saatu Karvian Suomijärvenkylän Suomikoskelta. Lahjoitti isäntä Toivo Suomikoski.) Moneen kertaan sai seuloa, ennen kuin kaikki olivat hienoina. Kun myllyihin tuli kaunahaukat, eli kryynimasiinit, joutui moni huhumar kryyninkuorimishommasta presunpienentämisessä käytettäväksi. Tämä huhumar on Karvian Suomijärvenkylän Suomikosken talosta. Lahjoittaja Toivo Suomikoski. 136 Kryynihuhumar. Myöskin kryynihuhumar ja sen käyttö on selitetty yllä, numerossa 135. Lahjoittaja sama kuin edellä, siis Toivo Suomikoski. 137 Kauha, puinen. Muitahan ei ollutkaan. Saatu Karvian Suomijärvenkylän Suomikoskelta, ja on sen tehnyt kuuluisa suomijärvenkyläläinen Mastomäen seppä, (Maston seppä), joka siis sai puustakin kalun syntymään. Lahjoitti Toivo Suomikoski. 138 Leili, puinen. Leili on selitetty numeroissa 54 ja 92. Tämä 1831 valmistettu leili on alkuaan Suomikosken talosta Karvian Suomijärvenkylässä, ja saatiin saman talon alueelta olevasta Kotirannan talosta. Lahjoittaja Venla Suomikoski.

18 139 Sihivilä, puinen. Maitoa lypsyn jälkeen tällä sihivilällä sihivittäessä pantiin sihivilän kuoppaan hakoja (havuja), joihin likaisuuksien piti jäämän maidosta. Tämä sihivilä on saatu Karvian Tuulenkylän Nivuslammin talosta. Lahjoittaja Aleksi Nivuslammi, Karvia, Tuulenkylä. 140 Kranat, puuselkäiset (kesävaljaat). Nämä hevosen kesävaljaat on saatu Karvian Tuulenkylän Nivuslammin talosta. Lahjoitti Aleksi Nivuslammi. 141 Punttu, iso. Melkein jokaisessa vanhassa talossa ja torpassa Karviassa oli tällaisia isoja punttuja. Aikoinaan niitä lienee käytetty viinan ja oluen kastamiseen (imellyttämiseen), mutta hyvä niissä oli säilyttää viljaa ja jauhojakin, joita niissä aina olikin. Hermanni Pihlajamäki oli Karviankylässä tehnyt niin suuren puntun, että siellä pystyi kolmemiestä samalla kertaa kiskomaan päreitä. Tämän puntun on museolle lahjoittanut Martti Pihlajaviita, Karvia, Suomijärvenkylä. 142 Lauluviisuja, 3kpl, jotka on täällä yhteen nidottu. Ne ovat: Kolme Uutta Jumalista Wirttä: Ensimmäinen Wirsi: O nousemus ja elämä Toinen Wirsi: Ah aika on jo ajatella Kolmas Wirsi: Mä lähdin kylwön leikkaman Painetut tänä Wuonna. Kolme Wirttä. Jumalan Ijankaikkisesta Rakkaudesta Christuksessa Jesuxesa, Sitä langennutta ja kuoleman ala joutunutta ihmisen sukukundaa kohtaan. Till tryckning gillad: Borgå Dom-Capitel den 25 April 1832 På befalning C.M.Kjellman, Cons. Notarie. Borgosa 1832, Prändätyt Christ. Ludv. Hjeltin tykönä. Ensimmäinen: O Armon Isä laupias Toinen: Nyt kiitos olkoon Jesuxell Kolmas: Armost tygöns kaikki. --- Kolme Uutta Hengellistä Wirttä Halullisille sieluillen. Ensimmäinen: Te wastauudesta syntyneet Jumalan lapset, Toinen: Kiitos karitzan kuolleelle Kolmas: Kiitos sull kiitos. --- Tämän niteen lahjoitti Eero Airola, Karvia, Sarvelankylä Kolme lauluviisua ja yksi viisu saarnoja, jotka täällä on myöhemmin yhteen nidotut. Ensimmäisen viisun kahden lehden väliin on nidottu toinen viisu, niin että ensimmäisen viisun virret on vasta toisen viisun jälkeen. Nide sisältää: Yksi hengellinen Weisu Kaikille Kristi-Weljille ja sisarille kehoitukseksi. MINÄ KULKEVAINEN MATKAMIES. Kokoonpannut A.G.Wallenius, Turussa 1855 J.C.Frenckellin ja Pojan kirja-painossa. --- Muistutus yhdelle jumaliselle sielulle pysymään alinomaa rukouksissa. Ensimmäinen wirsi:

19 Emanuel taivaassa, Toinen wirsi: Ah nouskaa sielut ylös synnin suosta, Kolmas wirsi: Armoo mä nyt kerjäilen, Turussa 1854 J.C.Frenckellin ja Pojan kirja-painossa.--- Kaksi Historiallista Wirttä (Molemmat Pyhästä Yrjänästä, Eino Saari) Ensimmäinen: Yx Linna oli Idäisell Maall, Toinen: Kiitett ole minun Herran. Painettu tänä vuonna.--- Tohtor Martti Lutheruksen Kaksi Saarnaa, Ensimmäinen: Jumalan rakkaudesta langennutta Toinen: Uskosta, jolla tämä lahja yksin ja Turussa 1844 Prändätyt J.C.Frenckellin ja Pojan luona. --- Tämän niteen lahjoitti Eero Airola, Karvia, Sarvelankylä. 144 Katekismus. Tässä katekismuksessa on ensimmäinen lehti rikkinäinen, joten painovuosi on tuntematon, mutta Vilho Haverilta saadussa katekismuksessa, painettu 1831, on aivan samanlainen teksti, mutta kuvat erilaiset Haverin katekismus N:ossa 313. Tämän katekismuksen lahjoitti Eero Airola Suomen Valtionrautateiden aikataulu vuodelta Alkulehti puuttuu, joten ei näe laitoksen virallista nimeä. Lahjoittanut Eero Airola, Karvia, Sarvelankylä Kahvinpienentäjä, pikarin mallinen, sorvaamalla tehty, kork. 25 cm. Kapeassa pohjassa olleet kahvit murskattiin erityisellä pulkalla, joka kuitenkin puuttuu. Koristettu. Lahjoitti Toivo Lehtimäki, Karvia, Karviankylä Viula. Tämän nauhojen kutomalaitteen tarkempi selostus numerossa 120. Lahjoitti Vihtori Järvenpää, Karvia, Suomijärvenkylä. 148 Vyönhaat. Näillä haoilla kiristettiin vyö astian päälle. Lahjoitti Uuno Järvenpää, Karvia, Suomijärvenkylä. 149 Teleso. Telson käyttö selostettu tarkemmin numeroissa 35,87. Kuuluu tervatynnyrien tekokalustoon. Lahjoitti Uuno Järvenpää, Karvia, Suomijärvenkylä. 150 Huutavan ääni. Tämän kirjan lahjoitti museolle Karvian Suomijärvenkylässä asuva Uuno Järvenpään emäntä. 151 Taikinakaukalo, yksipuinen. Tämä leipomaväline selostetaan tarkemmin numerossa 105. Tämä kaukalo saatiin Itälän talosta, Karvia, Suomijärvenkylä, jonne se oli ostettu huutokaupasta Kariniemestä samassa kylässä. Lahjoittaja Paavo Itähalme. 152 Kahvimylly, tavallinen. Pitäisi olla Antti Luodetlahden tekemä, Karvia, Suomijärvenkylä, 1870-luvulla. Saatu Luodetlahden talosta mainitussa kylässä. Lahjoittaja Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvenkylä.

20 153 Sihivilä, puinen. Kun tällaisella puusihivilällä sihivittiin maitoa, pantiin havuja sihivilän pesään, joihin likaisuus piti jäämän. Tämä sihivilä saatu Karvian Suomijärvenkylän Luodetlahden talosta Lahjoittaja Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvi. 154 Savupellin vetimen runko. Tämä kehys kiinnitettiin kattoon takkamuurin savupiipun sivuun. Se ohjasi savupeltin kulkua suljettaessa ja avattaessa. Saatu Luodetlahden talosta Karvia, Suomijärvenkylä, Lahjoitti Julius Luodetlahti. 155 Kerinlehtien jalka, tehty puunhaarukasta, kuten tavallisestikin. Tästä puuttuu se säleristikko, joka keskustastaan pyöri navassa ja jonka haaroissa olevilla siirrettävillä tapeilla lankavyyhti kiristettiin säleristikon päälle niin että vyyhdistä oli hyvä ottaa lankaa vyyhdin navassa kiertäessä. Saatu Karvian Suomijärvenkylän Luodetlahden talosta Lahjoitti Julius Luodetlahti. 156 Rullapenkki, iso. Taikka oikeastaan nämä ovat kerinlehdet. Tähän sopii kaksi vyyhtiä, yksi molemmin puolin keskipuuta. Vyyhdit asetetaan rullien päälle ja ylimmäistä rullaparia nostaen kiristetään vyyhdit, jolloin niistä voi lankaa keriä tai kerrata. Lahjoitti Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvenkylä. 157 Kahviprännäri. Tämä rikkinäinen kahvipapujen(pöönien) paahdin on saatu Karvian Suomijärvenkylän Luodetlahden talosta Lahjoitti Julius Luodetlahti. 158 Köysikela? Lahjoitti Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvenkylä 159 Verkonkiveksiä, tuohipäällisiä, ennenvanhaan käytettiin tällaisia kiveksiä verkon alapaulassa painamassa verkon pohjaan. Kivekset saatu Karvian Suomijärvenkylän Ojajärven rannalla olevasta Luodetlahden talosta Lahjoitti Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvenkylä. 160 Kontti, tuohinen, kuten aina. Tämä eväiden ja muiden tavaroiden kantoväline on saatu Karvian Suomijärvenkylän Luodetlahden talosta Lahjoittaja Julius Luodetlahti, Karvia, Suomijärvenkylä. 161 Tarikko, puinen. Vaikka tällaisen puutadikon piikkien käret olivat rautaiset, niin ei se hyvin lantaan mennyt, sitä tadikolla kuormaan luotaessa, ym. Tämä tadikko on saatu Karvian Suomijärvenkylästä, Itälän talosta. Lahjoittaja Paavo Itähalme, Karvia, Suomijärvi. 162 Krumpsi (Prumpsi). Prumpsia käytettiin pääasiassa valjaiden neulomisessa, jolloin yhdistettävät nahat kiristettiin prumpsin leukojen väliin ja kun tämä sitten puristettiin polvien väliin, oli siinä hyvä neuloa. Juhlallisia prumpsejakin oli. Tämä saatu Karvian Suomijärvenkylän Itälän talosta. Lahjoittaja Paavo Itähalme.

Tynnyrisaunan asennusohje (1013)

Tynnyrisaunan asennusohje (1013) Tynnyrisaunan asennusohje (1013) 1 Asenna tynnyri suoralla alustalla Huom: Osa no: 1 ei kuulu toimitukseen. Asenna saunan tukiosa, osat sopivat jyrsittyihin uriin. Ruuvaa kiinni osat (ruuvien reijät merkittyinä,

Lisätiedot

Rakennusprojekti. Rakenna istutuspöytä / kesäkeittiö

Rakennusprojekti. Rakenna istutuspöytä / kesäkeittiö Rakennusprojekti Rakenna istutuspöytä / kesäkeittiö Rakenna pihalle reilunkokoinen ja tukeva istutuspöytä, niin sinun ei tarvitse enää sotkea keittiössä ruukkujen ja multasäkkien kanssa. Pöytälevy on kestävää

Lisätiedot

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi Baarikaappi Jatketaanpa samoilla linjoilla kuin edellisessä artikkelissa "tynnyrin mallinen baarikappi". Tällä kertaa esitellään hieman tavanomaisempi baarikaappi, joka on myöskin huomattavasti helpompi

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Puinen viljamylly. Alussa oli prototyyppi

Puinen viljamylly. Alussa oli prototyyppi Puinen viljamylly Omatekoinen viljamylly on rakentamistani esineistä niitä harvoja, joka on saanut osakseen eniten aitoa hämmästystä epäilevien katseiden sijaan. Puinen viljamylly vaikuttaa kaukaahaetulta,

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen kaulakoruun tarvitset: 40 cm makeanvedenhelminauha TAI vastaava/haluttu määrä irtohelmiä 2 m valmiiksi neuloitettu helmisilkki 0,6 0,65 mm TAI paksuutta, joka mahtuu kerran helmien läpi helmilukko,

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Puutarhan betonityöt. Toukokuu

Puutarhan betonityöt. Toukokuu Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Turvallisuus. Asennuksessa tarvittavat työkalut. Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.

Turvallisuus. Asennuksessa tarvittavat työkalut. Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä. Kuomun asennusohje Turvallisuus Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.! kuomun nostaminen, siirtäminen ja kääntäminen kevennysjousien asentaminen tuulihaan asentaminen varmistettava peräkärryn

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan.

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan. Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne maailmalle etsimään onneaan. Ensimmäinen porsas oli hyvin laiska. Sitä ei työnteko kiinnostanut. Kun

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

Pajutyöt. Taso 1: Koristetyö

Pajutyöt. Taso 1: Koristetyö Pajutyöt Taso 1: Koristetyö Seuraava kori on punottu perinteisin tekniikoin. Pajuja voi korjata syksystä kevääseen, ja ne oannaan nipuissa kuivumaan muutamaksi kuukaudeksi. Sen jälkeen niitä on ennen punomista

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Verkko ja kala (ts+tn)

Verkko ja kala (ts+tn) Verkko ja kala (ts+tn) Verkon kutominen on ikivanha taito. Aluksi verkkoja kudottiin kalaverkoiksi, kasseiksi ja riippumatoiksi. Myöhemmin keskiajalla Euroopassa ruvettiin kutomaan ohuemmalla langalla

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Esilletuotu irtain omaisuus. kpl esineen nimi taalaria äyriä pen 1 pieni pikari 8 3/4 luotia, hopearaha a) 5 taal 16 äyr kuparia ja malmia

Esilletuotu irtain omaisuus. kpl esineen nimi taalaria äyriä pen 1 pieni pikari 8 3/4 luotia, hopearaha a) 5 taal 16 äyr kuparia ja malmia Perunkirja Edesmenneiden Hermanni Taavinpoika Kärnän s. 07.05.1698 ja hänen vaimonsa Valpurin s.08.05.1694 kuoleman jälkeen. R. O Tämä perunkirja on Lappajärven ensimmäisiä ja siinä on todella laajat kaluluettelot

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

PUUSEPÄNLIIKE YRJÖ LINTULA OY

PUUSEPÄNLIIKE YRJÖ LINTULA OY HINNASTO 1.11.2014 Puusepänliike Yrjö Lintula on perustettu 1957 Arvoisa asiakas Sinulla on kädessäsi kotimaisen huonekaluvalmistajan uusi tuotekuvasto/hinnasto Puusepänliike Yrjö Lintula Oy:ssä puuseppien

Lisätiedot

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen 5. Esineet ennen vanhaan (Tehtävä sovellettavissa eri ikäryhmillle) Oppilaat katselevat kuvia virtuaalimuseon vanhoista esineistä ja tutustuvat niihin opettajan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Rakenna kasvilava. yksi tai kaksi kuormalavan kaulusta. Lasiluukun koon voi tällöin muuntaa kaulukseen sopivaksi.

Rakenna kasvilava. yksi tai kaksi kuormalavan kaulusta. Lasiluukun koon voi tällöin muuntaa kaulukseen sopivaksi. Rakennusprojekti Rakenna kasvilava Kasvilava on kuin pieni kasvihuone, jossa kasveja voi viljellä hiukan aiemmin ja suojaisemmin kuin avomaalla. Tämä kasvilava on mitoitettu Ikean Billy-kirjahyllystä yli

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Parvekeverkkoprojekti

Parvekeverkkoprojekti Parvekeverkkoprojekti Copyright 2010 by P. Aivohippa Käytetty tuote oli mm. Zooplussasta tilattavissa oleva 6x3 metrin läpinäkyvä Protective Cat Net. Paketti sisältää hyvin tiukaan käärityn verkon, kiinnityskoukut,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Sulkuteltta Suojaovi Valoaukko. ST-1/1650x2150 SO-1/SO- 1S 900x2000 ST-1/1900x2150 SO-1/SO- 1S 1200x2000

Sulkuteltta Suojaovi Valoaukko. ST-1/1650x2150 SO-1/SO- 1S 900x2000 ST-1/1900x2150 SO-1/SO- 1S 1200x2000 SULKUTELTTA ST- 1 Välittömästi väestönsuojaoven taakse sijoitettavan sulkuteltan tarkoituksena on estää vaarallisia aineita sisältävän ulkoilman kulkeutuminen ilmavirran mukana väestönsuojaan ovea avattaessa.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808,

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Vuonna 1808, 15 päivä joulukuuta, toimitti allekirjoittanut omaisuuden ylöskirjauksen ja jaon Oravan verotalossa Savonkylässä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

PUOLIPYÖREÄN SADEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE

PUOLIPYÖREÄN SADEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE PUOIPYÖREÄN SDEVESIJÄRJESTEMÄN SENNUSOHJE 1 6 5 8 7 10 3 11 14 9 2 4 12 13 11 14 17 Tuotelista Nro Tuote 1 Pisko kouru 2 Pisko ulkokulma 90 3 Pisko sisäkulma 90 4 Pisko tukkopää, oikea ja vasen 5 Pisko

Lisätiedot

82 RYHMÄ TYÖKALUT JA -VÄLINEET SEKÄ VEITSET, LUSIKAT JA HAARUKAT, EPÄJALOA METALLIA; NIIDEN EPÄJALOA METALLIA OLEVAT OSAT

82 RYHMÄ TYÖKALUT JA -VÄLINEET SEKÄ VEITSET, LUSIKAT JA HAARUKAT, EPÄJALOA METALLIA; NIIDEN EPÄJALOA METALLIA OLEVAT OSAT 82 RYHMÄ TYÖKALUT JA -VÄLINEET SEKÄ VEITSET, LUSIKAT JA HAARUKAT, EPÄJALOA METALLIA; NIIDEN EPÄJALOA METALLIA OLEVAT OSAT Huomautuksia 1. Puhalluslamppuja, kenttäahjoja, käsi- tai jalkakäyttöisiä hiomalaitteita,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Painekyllästetty puu... 9 Puinen veräjä, tasapitkät pielet... 9. Kevytveräjä, YLEISMALLI... 10 Kevytveräjä, VERKKOTÄYTTEINEN...

SISÄLLYSLUETTELO. Painekyllästetty puu... 9 Puinen veräjä, tasapitkät pielet... 9. Kevytveräjä, YLEISMALLI... 10 Kevytveräjä, VERKKOTÄYTTEINEN... SISÄLLYSLUETTELO Porttitarvikkeet... Tolppa, FSC -merkittyä kovapuuta... Nostosalpa RAUTAVERÄJIIN... Yläsarana, kaksinkertainen, PUUVERÄJIIN... 2 Nostosalpa, 2, lukittaviin PUUVERÄJIIN... 2 Jousilukon

Lisätiedot

Kotkasaaren kotimuseo

Kotkasaaren kotimuseo Kotkasaaren kotimuseo Taipalsaaren Kattelussaaren Kotkassa olevan pienoismuseon tiloista löytyy esineistöä niin maanviljelyksestä, kalastuksesta, käsitöistä kuin kotoisesta arkielämästäkin. Kotkasaaren

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen (avain)kaulakoruun tarvitset: 1-2 m 0,6 tai 0,8 mm metallilankaa (valitse paksuus helmien reikäkoon mukaan) erilaisia ja kokoisia helmiä, riipuksia, korunosia, renkaita kalotteja, mikäli käytät

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

Jos asennat LED nauhan valmiilla liitosjohdolla, hyppää kohtaan "asennus, kun nauhassa on valmis liitosjohto".

Jos asennat LED nauhan valmiilla liitosjohdolla, hyppää kohtaan asennus, kun nauhassa on valmis liitosjohto. LED nauhan asennus alumiiniseen profiiliin. Tämä ohje kertoo, kuinka helppoa on LED nauhan asennus asennusprofiiliin, jota myös asennuslistaksi kutsutaan. Alumiinista profiilia (asennuslistaa) ei tarvita

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

Ripustaminen ja huolto-ohjeet

Ripustaminen ja huolto-ohjeet Ripustaminen ja huolto-ohjeet Kipsilevyrakenteisiin voidaan kiinnittää asumiseen ja sisustamiseen kuuluvia esineitä. Kipsilevyihin soveltuva kiinnikevalikoima on laaja ja siksi kiinnityskohteeseen tulee

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla.

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla. Uppgårds Fotisgolf Yleiset ohjeet kaikille radoille: Jokainen rata alkaa aina pienen keltaisen pöydän kohdalla. Pöydältä näkee myös mite kyseinen rata pelataan. Radan lopussa oleva lippu ei aina osoite

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla Rossilattian kunnostus Hannu Rinne / 16.1.20220 Vanhat ponttaamattomat lattialankut on alunperin kiinnitetty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa puutapeilla ja myöhempinä aikoina tätä on vahvistettu päältä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

JOKAPÄIVÄINEN PAPERIMME

JOKAPÄIVÄINEN PAPERIMME JOKAPÄIVÄINEN PAPERIMME Ohjeita näyttelyn ripustukseen Näyttely koostuu kuudesta puoliympyrän mallisesta seinäkkeestä, joissa on tekstejä ja vitriineitä molemmilla puolilla. Elementit (18 kpl) ovat kuljetuksen

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

PAJAVAINIO BUDJETTI Budjetoitu 2 774,00

PAJAVAINIO BUDJETTI Budjetoitu 2 774,00 PAJAVAINIO BUDJETTI Budjetoitu 2 774,00 tuote määrä/työ yksikkö arvio töiden määrästä kokonaismäärä yksikkö yksikköhinta kok. hinta. (+20%ylimäär.) SOLKI oikea nahka 0,004 m² 1210 5,4208 m² 27,68 150,02

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Heinäharava Haravan lapa ja piikit Haravan varsi

Heinäharava Haravan lapa ja piikit Haravan varsi Heinäharava Tee-se-itse -ajattelun toteuttaminen tuottaa tuskanhetkiä silloin kun loistava idea saapuu, mutta tarvikkeita ei olekaan odottamassa työstöä. Siksi on hyvä ylläpitää runsasta käyttöpuuvarastoa,

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

NÄIN NEULOT SUKAN. 1. Silmukoiden luominen. Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle.

NÄIN NEULOT SUKAN. 1. Silmukoiden luominen. Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle. 1. Silmukoiden luominen Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle. Luo silmukat kahdella puikolla tai yhdellä paksummalla puikolla, jotta reunasta tulee tarpeeksi joustava. Tee

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

SSM-2 KONEEN RAKENNE. havainnekuva koneen rakenteesta

SSM-2 KONEEN RAKENNE. havainnekuva koneen rakenteesta Lähde: http://sjh.sporttisaitti.com/ Luistimien teroittaminen on huoltajan tärkeimpiä tehtäviä ehkä tärkein. Jotta tehtävän pystyy hoitamaan ja suoriutumaan siihen liittyvistä monista vaiheista, tulee

Lisätiedot

Palmikkohuivi, n. 20 cm korkea ja 126 cm ympärysmitaltaan

Palmikkohuivi, n. 20 cm korkea ja 126 cm ympärysmitaltaan Palmikkohuivi, n. 20 cm korkea ja 126 cm ympärysmitaltaan Tässä tuubihuivissa vuorottelevat paksummalla langalla neulotut palmikot ja kevyemmät raitaosuudet. Tämä hauska huivi on nopeasti neulottu. Lanka:

Lisätiedot

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila & Osa II: Liima Kirjoittanut: Timo Anttila (C)2012 Timo Anttila 040 353 0797 Tämä sivu on tarkoituksella tyhjä. FADE IN: 1. EXT N & N KOTI - AAMU Kuuluu kuin kukko ehtisi kiekaista, mutta kuuluu heti perään

Lisätiedot

Tee itse kasvilava pyörien päälle

Tee itse kasvilava pyörien päälle 1 / 9 27.4.2013 12:46 Tee itse kasvilava pyörien päälle Avainsanat kasvi, kuisti, kukkapenkki, laatikko, levy, LVI, muovi, oja, ovi, ovia, penkki, piha, pinta, pohja, rakennus, rakennusmuovi, rappaus,

Lisätiedot

EUROCUCINA 2014, Milano

EUROCUCINA 2014, Milano Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

Tarjoaja täyttää keltaisella olevat kentät

Tarjoaja täyttää keltaisella olevat kentät 1/19 Päivitetty 24.11.2014 A A1 Tuoteryhmä TOIMISTOKALUSTEET (vertailupisteet max 10 pistettä/tuote siten, että edullisin tarjottu hinta saa 10 pistettä) Työpöytä, sähkösäätöinen Standardin EN527-1:2011

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

KOMEROT: - Tarkista, että kaikki tarvittavat osat ovat mukana

KOMEROT: - Tarkista, että kaikki tarvittavat osat ovat mukana RUNKOJEN KASAUSOHJE Alakaapit...2 Komerot...3 Yläkaapit...4 Laatikoston runko...5 Rullakiskolaatikoston runkokiskot...6 Rullakiskolaatikon kasaus...8 Rullakiskolaatikon etulevyn asenus...9 Vaimennetun

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Rakennusprojekti Rakenna penkki, joka on samalla säilytyslaatikko

Rakennusprojekti Rakenna penkki, joka on samalla säilytyslaatikko Rakennusprojekti Rakenna penkki, joka on samalla säilytyslaatikko Rakenna penkki, jonka kannen alle voit kätkeä muovisen pehmustelaatikon. Laatikon ison lokeron mitat ovat 46 x 116 x 55 cm. Useimmat muoviset

Lisätiedot