SUOMUSSALMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

Transkriptio

1 SUOMUSSALMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

2 2

3 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO PERUSOPETUKSEN KIELIOHJELMA OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA YLEISOPETUKSESSA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN KOULURUOKAILU KOULUKULJETUKSET KOULUTERVEYDENHUOLTO HAMMASHUOLTO KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT KOULUJEN OPPILASHUOLLOLLISET SUUNNITELMAT MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLOSSA KERHOTOIMINTA OPPILAIDEN OSALLISUUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA ELI HOJKS ERITYISOPETUKSEN PALVELUKESKUS HARJAANTUMISOPETUKSEN ANTAMINEN OPPIAINEITTAIN JA/TAI TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

4 7.11 HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS INFORMAATIOTEKNOLOGIA OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET LIITTEET 4

5 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Suomussalmen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Perusteet ovat kansallinen kehys, jonka pohjalta paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan. Uudet opetussuunnitelmat on laadittu yhtenäistä peruskoulua ajatellen. Suomussalmi on mukana Opetushallituksen kokeilukuntien verkostossa. Siitä johtuen kunnassa on otettu uudistetut opetussuunnitelmat kokeilukäyttöön luokilla 3 7 elokuussa Lukuvuonna suunnittelutyötä on tehty 8 9 luokkien opetussuunnitelman osalta. Lisäksi on täydennetty kokeilukäytössä olevaa suunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyössä on ollut mukana enemmistö kunnan perusopetuksen opettajista. Työryhmiä on ollut neljätoista. Ryhmissä on ollut jäseninä sekä opettajia että koulun tukipalvelujen edustajia. Oppilaiden huoltajat ovat olleet mukana arvopohjan työstämisessä. Tämä opetussuunnitelma on kuntakohtainen, ja se on laadittu koko Suomussalmen kunnan perusopetusta varten. Lukuvuosina ja on suoritettu opetussuunnitelman arviointia. Arvioinnin tuloksena muutettu perusopetuksen tuntijako otetaan asteittain käyttöön alkaen. Opetussuunnitelmien sisältöihin on myös tullut joitakin muutoksia. 5

6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. SUOMUSSALMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Näiden opetussuunnitelman perusteissa olevien arvolauseiden lisäksi Suomussalmen kunnan peruskoulujen työhön sisältyvät seuraavat vanhempien ja kouluväen tärkeinä pitämät arvot ja arvostukset. Eettiset arvot rehellisyyden pitäminen kunniassa toisten huomioon ottaminen terveen itsetunnon kohentaminen hyvien tapojen mukainen toiminta vastuullisen työmoraalin kehittäminen Ympäristöarvot luonnon kunnioittaminen myönteisten luontoelämysten hankkiminen huolenpito omasta ympäristöstä aktiivinen toiminta ympäristön hyväksi Kulttuuriarvot oman elinpiirin arvostaminen medialukutaidon kehittäminen ympäristön kauneuden vaaliminen kotikunnan tunteminen 6

7 Koulut toteuttavat arvoja arkityössään hyväksi katsomallaan tavalla, tarkentavat niitä työsuunnitelmissaan vuosittain, seuraavat niiden toteutumista ja kertovat arvokasvatuksestaan vanhemmille. 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Liite 1: Suomussalmen kunnan alkuopetuksen tehtävä) 2.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. (Liite 2: Suomussalmen kunnan perusopetuksen tuntijako) Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. 7

8 Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. 2.4 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Liite PERUSOPETUKSEN KIELIOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN KIELIOHJELMA A1-kieli ENGLANTI A1-kielen opiskelu aloitetaan 3. luokalla. Kaikissa kouluissa opetetaan oppilaille yhteisenä kielenä englannin kieltä. Luokanopettaja voi halutessaan järjestää englannin kielen opetustuokioita jo esi- ja alkuopetusluokilla. A2-kieli SAKSA, VENÄJÄ Oppilaat voivat valita 5. luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi kieleksi saksan tai venäjän kielen. Samaa kieltä tarjotaan valittavaksi kolmena peräkkäisenä vuonna. A2-kielen valinta on vapaaehtoinen, mutta kun oppilas on valinnan tehnyt, hänen edellytetään osallistuvan opetukseen koko peruskoulun ajan. B1-kieli RUOTSI B1-kielenä opetetaan ruotsin kieltä. B1-kieli on kaikille pakollinen ja sen opiskelu alkaa 7. luokalta. Tämän lisäksi ruotsia voidaan tarjota myös lisäkurssina. B2-kieli SAKSA, VENÄJÄ, RANSKA 8. luokalla valinnaisena alkavaksi kieleksi tarjotaan saksan ja venäjän kieltä. Näiden lisäksi voidaan tarjota myös ranskan kieltä. Kielen opiskelua voi jatkaa lukiossa tai painavista syistä johtuen aloittaa uudelleen B3-kielen opiskeluna. B3-kieli SAKSA, VENÄJÄ, RANSKA Lukiossa alkavana vieraana kielenä voidaan tarjota oppilaille valittaviksi saksan, venäjän ja ranskan kieltä. Kahden kurssi opiskelun jälkeen ryhmä yhdistetään B2-kielen ryhmään, mikäli opiskelijaryhmä jää alle 15. Monimuoto-opiskeluna voi suorittaa myös muita kieliä, mikäli niitä on verkossa tarjolla. ALOITUSRYHMÄKOOT JA OPETUKSEN JATKUVUUS 8

9 A2 ja B2-kielen opetus aloitetaan, jos sen on valinnut vähintään 10 oppilasta. Ryhmä voi olla usean eri koulun yhteinen. Tällöin vanhemmat vastaavat kuljetuksesta. B2-kielen opetus voidaan osittain suorittaa monimuoto-opetuksena. A2-kielen alaluokilla aloittaneille oppilaille taataan opiskelun jatkuvuus yläluokilla ja lukiossa ryhmäkoosta riippumatta. VALINNAISISTA KIELISTÄ TIEDOTTAMINEN A2-kielen opettaja tiedottaa 4. luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen valittavasta kielestä ja sen opiskelusta. Kielivalinnat tehdään maaliskuun loppuun mennessä. B2-kielen opiskelusta järjestetään oppilaille ja vanhemmille tilaisuudet, joissa kielenopettaja ja opinto-ohjaaja esittelevät valinnaiset kielet ja kertovat niiden sisällöstä. Kielivalinnat tehdään, kun oppilaat tekevät ainevalintoja 8. luokkaa varten. VOIMAANTULO Tätä kieliohjelmaa noudatetaan lukuvuodesta lukien porrastetusti uusien opetussuunnitelmien osana. SIV.LTK Asia nro 12 Liite 6 9

10 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Suomussalmen kunta on pinta-alaltaan laaja ja harvaan asuttu kunta. Taajamissa (Ämmänsaari ja Kirkonkylä) on isot kouluyksiköt, joissa toimivat luokat E-9. Kirkonkylän koulussa toimii lisäksi neljä pienryhmää. Kaikilla sivukylien kouluilla toimivat luokka-asteet E-6. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan: uteliaisuutta mielenkiintoa oppimismotivaatiota sekä tukee hänen: aktiivisuuttaan itseohjautuvuuttaan luovuuttaan FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa luonnossa ja rakennetussa ympäristössä olevia opetuksen ja kasvatuksen kannalta tarkoituksenmukaisia rakennuksia, tiloja ja opetusvälineitä. Tilojen ja ympäristön sisällä ja ulkona tulee olla riittävät ja asianmukaiset sekä: esteettisesti miellyttäviä turvallisia ja terveyttä tukevia uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota ohjaavia aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tukevia kieliympäristönä virikkeinen; lukemaan ja kirjoittamaan houkuttelevia erilaiset oppimistyylit huomioivia 10

11 Työvälineiden ja materiaalien tulee olla: tarkoituksenmukaisia havainnollisia oppilaiden ulottuvilla turvallisia nykyaikaisia tiedonhankintatapoja tukevia Kalusteiden tulee olla: muunneltavia sopivan kokoisia turvallisia esteettisesti miellyttäviä PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Ilmapiirin tulee olla avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen. Opettaja ohjaa ja kannustaa sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikutta myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 3.4 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. 11

12 Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. in basket menetelmä ryhmätöiden valinnassa otetaan huomioon Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 12

13 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ YLEISTÄ Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on tärkeä osa oppilaan koulunkäyntiä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu kantaa päävastuun lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsen opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Oppilaan oppimista ja kasvua tukee parhaiten rakentava yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kodin ja koulun välillä tulee olla tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Sen ylläpitämisestä on kaikilla osapuolilla yhteinen vastuu. Kumppanuuden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi koulun tulee tarjota huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja ja osallistumismahdollisuuksia sekä huolehtia avoimesta tiedonkulusta kodin ja koulun välillä. Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana sekä annetaan vanhemmille mahdollisuus osallistua lapsensa koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vanhemmat tukevat parhaiten lapsensa koulunkäyntiä suhtautumalla kannustavasti ja rohkaisevasti lapsen koulutyöhön sitoutumalla yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan tai luokanvalvojaan myös vaikeissa asioissa Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa lasta koskevissa asioissa. Tiedot lapsen kotioloista ovat salassapitosäännösten piirissä. INFORMAATIO Tiedotteet yleistiedote koteihin sekä yhteistyötahoille tiedotteet juhlista, tapahtumista, valinnaisaineista, vanhempainilloista, projekteista, luokkaretkistä uutisia oppilaiden ja opettajien toimittamina lehtiin koulun kotisivut, keskustelumahdollisuus Arviointi ja oppilashuolto luokanopettajat, aineenopettajat, luokanvalvojat, koulusihteerit, koulunjohtajat ja rehtorit pitävät yhteyttä kirjeitse, puhelimitse ja neuvotteluin oppimissuunnitelmista, arvioinnista ja oppilashuoltotyöstä arvioidaan vuosittain kodin ja koulun yhteistyötä arviointikeskustelut alkuopetuksessa 13

14 Vanhempainillat kaikilla luokkatasoilla ja luokilla vanhempainiltoja sekä koulun yhteisiä tilaisuuksia luokkakohtaisia tilaisuuksia vähintään kerran lukuvuodessa toteutetaan erityyppisiä opettajien ja vanhempien tilaisuuksia Tapahtumat joulujuhlat, teemapäivät, toimintaviikot ja kevätjuhla avoimien ovien päivä Muu toiminta kyläyhteisön tapahtumiin osallistuminen yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistyö luokkien kummiyritysten kanssa 4.2 OPPIMISSUUNNITELMA YLEISOPETUKSESSA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas ottaa yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin: Oppilaan kasvu ja kehitys Oppimiselle asetettavat tavoitteet Arvio oppilaan vahvuuksista Arvio oppilaan kehittämistarpeista Oppimissuunnitelma tulee kunnassamme laatia Oppilashuoltoryhmän määrittelemälle oppilaalle (esim. oppilas, jolla on vaikeuksia oppimisessa, lahjakas) Maahanmuuttajaoppilaalle Sairaalajaksolta palaavalle oppilaalle Oppimissuunnitelman laativat Oppilas huoltajineen, opettajat, erityisopettaja sekä muut koulun asiantuntijat Oppimissuunnitelma tehdään kirjallisena opetussuunnitelman mukaisesti laaditulle lomakkeelle (Liite3). Oppimissuunnitelma ei vaadi hallintopäätöstä. Oppimissuunnitelman laatijat sitoutuvat myös sen toteuttamiseen Oppimissuunnitelman arviointi Oppimissuunnitelman arviointi sovitaan oppilaskohtaisesti. Arviointi toteutetaan ainakin kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Arvioinnin tekevät samat henkilöt, jotka oppimissuunnitelman laativat. Koollekutsuja ja yhteyshenkilö sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa, mutta todistusarviointi suoritetaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 14

15 4.3 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnalla pyritään vaikuttamaan koulunkäynnin sujumiseen. Ohjaustoiminta jatkuu koko kouluajan. Ohjausta toteutetaan eri asteiden opettajien välisellä yhteistyöllä opiskelun aikana sekä nivelvaiheissa. Ohjausta antavat kaikki luokanopettajat ja aineenopettajat omissa oppiaineissaan sekä opintoohjaaja ohjauksen oppitunneilla ja henkilökohtaisessa ohjauksessa. (Liite 19: Ohjaustyö perusopetuksen henkilöstön toimenkuvissa) Työnjako: Rehtori / koulunjohtaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden järjestämisestä Luokanopettaja, luokanvalvoja (tai luokanohjaaja) ja aineenopettaja seuraavat koulunkäynnin sujumista ja oppilaan hyvinvointia ohjaavat oppilasta kunkin aineen oppimiseen ja opiskeluun seuraavat oppimisvalmiuksien kehittymistä Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja sen käytännön järjestämisestä ydintehtävät ovat yksilöllisessä ohjauksessa, koulun valinnaisuudessa sekä jatkoopiskeluun, päätöksentekotaitoihin ja elämänuraan liittyvissä kysymyksissä Oppilas vastuu omasta opiskelustaan ja siitä, että hän hakee tukea ja ohjausta sitä tarvittaessa Ohjauksen tarkoitus on ohjata oppilasta itsenäistymiseen vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä tiedonhankinnan valmiuksien kehittämisessä yhteistoiminnallisuuteen toisen ihmisen huomioon ottamiseen Ohjauksen tehtävänä on tukea opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita Oppilailla on oltava mahdollisuus tuki- ja erityisopetukseen, oppilashuollon palveluihin ja yhteistyötahojen sekä työvoimatoimiston palveluihin. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan perusopetuksen työtavoista valintamahdollisuuksista (ainevalinnoista, jatko-opintomahdollisuuksista) ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle ohjauksen järjestämisestä opiskelusta oppilashuollosta tukipalveluista Huoltajalle järjestetään mahdollisuus tapaamisiin. Tiedottaminen ja yhteistyö määritellään vuosittaisessa työsuunnitelmassa. 15

16 SIIRTYMÄVAIHEIDEN TUKI Ohjaustoiminnalla pyritään vaikuttamaan koulunkäynnin sujumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin, jotka aiheutuvat oppilaan ikä- ja kehitysvaiheesta, koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista tai siirtymisestä koulumuodosta toiseen. OHJAUS SIIRRYTTÄESSÄ ESIOPETUKSESTA 1. LUOKALLE Koulutulokkaille järjestetään keväällä mahdollisuus vierailla esiopetusryhmässä seuraamassa opetusta. Autetaan lasta löytämään oma identiteettinsä koululaisena ja tuetaan hänen osallisuuttaan luokka- ja kouluyhteisössä. Oppilaille järjestetään keskustelumahdollisuus opettajan, terveydenhoitajan tai koulukuraattorin kanssa. Erilaisten tehtävien ja lähtötasomittausten avulla pyritään saamaan ohjaavaa tietoa oppilaan valmiuksista. Harjoitellaan valintojen tekemistä ja niiden perustelua arkielämän tilanteissa. Esiopetusvuoden aikana kartoitetaan mahdolliset erityistuen tarpeessa olevat lapset. Esiopetusvuoden keväällä tai viimeistään ensimmäisen kouluvuoden syksyllä käydään keskustelua oppilaan opettajan ja esikouluopettajan välillä oppilaan yksilöllisistä oppimisen edellytyksistä ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Keskustelussa on mukana mahdollisuuksien mukaan myös erityisopettaja. Kodin ja koulun tiivis vuoropuhelu ja yhteistyö luodaan koulun alkuvaiheessa. OHJAUS 1. JA 2. LUOKALLA Tuetaan oppilaan osallisuutta luokka- ja kouluyhteisössä. Ohjataan toisen ihmisen huomioon ottamiseen. Ohjataan itsearviointiin. Oppilaalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus opetuksen tukitoimiin. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin. Oppimisessa on keskeistä lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja oppimaan oppimisen perustaidot. Harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa eri tietolähteistä. Harjoitellaan valitsemaan ja arvioimaan tietoja. Harjoitellaan hyväksymään erilaisia, omista poikkeaviakin vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Kohdataan arkielämän valintatilanteita. Opettaja tiedottaa huoltajille oppilaan koulunkäynnistä lukuvuoden aikana. Huoltajat ilmoittavat opettajille sellaisista kotiin tai oppimiseen liittyvistä asioista, joilla on merkitystä oppilaan koulunkäynnissä. Jos oppilaalla on sosiaalisia tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, opettaja ottaa yhteyttä erityisopettajaan tai koulun oppilashuoltoryhmään. OHJAUS LUOKILLA OHJAUS SIIRRYTTÄESSÄ 3. LUOKALLE Tuetaan oppilaan osallisuutta luokka- ja kouluyhteisössä. Ohjataan oppilasta omalla toiminnallaan edistämään yhteisön hyvinvointia. Kiinnitetään huomiota oppilaan jaksamiseen viikkotuntimäärän kasvaessa. Tutustutetaan oppilas kielen opiskeluun ja menetelmiin. 3. luokan syksyllä huoltajille annetaan tietoa kielen opiskelusta ja siitä, miten sitä voi tukea kotona. 16

17 Vahvistetaan oppilaan omaa vastuuta koulunkäynnistä ja tehtävistään. Ohjataan ja harjoitellaan kokeeseen valmistautumista. 4. luokan keväällä oppilasta ohjataan yhdessä vanhempien kanssa tekemään käsityön valinta 5. luokalle ja edelleen 5. luokalla 6-7 luokille. 4. luokan keväällä oppilasta ohjataan yhdessä vanhempien kanssa tekemään mahdollinen A2- kielen valinta 5-9 luokille. OHJAUS SIIRRYTTÄESSÄ 5. LUOKALLE Tuetaan tyttöjen ja poikien välistä luontevaa vuorovaikutusta ja tasa-arvoa. Ohjauksen painopiste uusien oppiaineiden (biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja historia) opiskelutaidoissa. Oppilasta ohjataan itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Vuosiluokkien 3-6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Yhteistyössä paikallisten työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan työelämään tutustumissuunnitelman (TET- suunnitelman) mukaan. Eri oppiaineissa oppiaineeseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät aineen tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. OHJAUS SIIRRYTTÄESSÄ 7. LUOKALLE Koulunkäynnin muutoksia ovat uusi kouluyhteisö, koulupäivien pidentyminen ja oman vastuun lisääntyminen. Aineopettajajärjestelmään siirtymistä ja uusien oppiaineiden alkamista tuetaan koulunkäyntitaitoja vahvistamalla ja ohjaamalla uusien oppiaineiden (ruotsi, kotitalous, terveystieto) oppimiseen ja opiskelutaitoihin. Mahdollista valinnaisuutta 7. luokalla tuetaan luokanopettajan ja vastaanottavan koulun yhteistyönä. Luokanopettajat ja vastaanottavan koulun edustajat huolehtivat tietojen siirtämisestä uuteen kouluun. Erityisopettajat tekevät yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtymisessä. Oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään tilaisuus tutustua uuteen kouluun 6. luokan kevään aikana. OHJAUS SIIRRYTTÄESSÄ TOISELLE ASTEELLE Oppilaan siirtymistä tuetaan lähinnä opinto-ohjaajan, erityisopettajien ja koulukuraattorin sekä toisen asteen ohjauksesta vastaavien ohjaajien ja opettajien yhteistyöllä. Valintoihin oppilas saa tukea tutustumismahdollisuuksien avulla ja suosimalla monipuolisia tiedonhankintatapoja. Ohjauksen eri muotoja käyttäen oppilas saa tukea valintapäätöksen tekemiseen. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata asiantuntijoiden luo tai konsultoida asiantuntijoita. Oppilaalta ja huoltajilta pyydetään yhteishaun yhteydessä lupa tietojen siirtämiseen siihen toisen asteen oppilaitokseen, jossa oppilas aloittaa opiskelun. Opinto-ohjaaja tai koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa nimetty toimii yhteyshenkilönä. TIEDONKULUN PELISÄÄNNÖT Koulun toiminta perustuu avoimeen tiedonkulkuun, jossa korostetaan lapsen etua. Pääsääntö on, että oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämätön tieto voidaan siirtää perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä (esi-, perus- ja lisäopetuksessa) saman kunnan sisällä koulusta toiseen. 17