Leikki-ikäisen ruokavuodet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leikki-ikäisen ruokavuodet"

Transkriptio

1 Leikki-ikäisen ruokavuodet

2 Työryhmä: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM, Suomen Sydänliitto Anna Kara, ETK Kirsi Pietiläinen, dosentti, LT, ETM Toimitus: YTM, toimittaja Virve Järvinen Asiantuntijat: Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti Sanna Talvia, ravitsemusterapeutti Helinä Keskinen, asiantuntijahammaslääkäri Lämmin kiitos ravintolakoulu Perhon opiskelijoille kuvauksissa tarvittavien ruoka-annosten valmistamisesta ja kuvausjärjestelyistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki Tilaukset: faksi (09) puhelin (09) tilausnumero: 3287 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara Painos (59 000) Wellprint (2008)

3 Hyvät vanhemmat, Leikki-iässä lapsi kehittyy nopeasti. Hän omaksuu uusia taitoja lähes päivittäin. Kieli kehittyy nopeasti, ja kielen avulla lapsi kykenee uudella tavalla luomaan yhteyttä vanhempiinsa ja muihin ihmisiin. Lapsen kokemus itsestään erillisenä yksilönä vahvistuu. Hän on tutustunut kieltoihin ja alkaa selkeästi näyttää omaa tahtoaan. Leikki-ikäinen on utelias ja haluaa kokeilla uusia asioita. Toisaalta hän saattaa suhtautua ennakkoluuloisesti esimerkiksi uusiin makuihin. Hän harjoittelee odottamaan omaa vuoroaan ja tarpeidensa tyydyttämistä. Lapsi tarvitsee selkeitä pelisääntöjä ja kieltoja. Hän kaipaa vanhemman apua ja lempeää opastusta ristiriitatilanteissa. Onnistumisen kokemukset ja toisaalta epäonnen hetkellä vanhempien tarjoama lohtu ja rohkaisu ovat lapselle tärkeitä. Leikki-ikäinen osallistuu mielellään perheen ruokailuhetkiin ja voi jo syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa. Päivittäinen, rauhallinen perheen yhteinen ruokailuhetki on lapselle kullan kallis tutut, samanlaisina toistuvat hetket ja hoiva ovat lapsen kehityksen kannalta korvaamattomia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Sydänliitto Leikki-ikäisen ruokavuodet 3

4 Päivän paras hetki Yhteiset hetket ruokapöydän ääressä ovat päivän parhaita hetkiä. Lapsi nauttii niistä niin perheen kanssa, päiväkodissa, kylässä kuin ravintolassakin. Samalla hän oppii uusia asioita ja kasvaa vähitellen syömisissään apua tarvitsevasta taaperosta taitavaksi esikoululaiseksi. Toisinaan ruokailu voi olla tahtojen taistelua. Lasta ei silti saa leimata kiltiksi tai tuhmaksi sen mukaan, syökö hän kunnolla vai ei. Vanhemman tehtävänä on opastaa lasta paitsi terveelliseen ja monipuoliseen syömiseen, myös samalla nauttimaan ruokapöydän antimista ja seurasta ruoanvalmistukseen osallistumista unohtamatta. Hyvää ruokaa koko perheelle Lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen lukuisia eri ravintoaineita, joita hän saa monipuolisesta ruuasta. Yli yksivuotiaalle monipuolisen ruoan valmistaminen on vaivatonta, sillä hänen päivittäiset ateriansa koostuvat samoista osasista kuin muun perheen. Lautasmalli helpottaa terveellisen ruokavalion suunnittelua. Säännölliset ruoka-ajat ovat tarpeen kasvuikäiselle. Pieni vatsa ei vedä kerralla paljoa ja tarvitsee siksi säännöllisesti täydennystä. Varsinaisten aterioiden lisäksi lapsi tarvitsee välipaloja pieniä aterioita jotka auttavat jaksamaan aina muutaman tunnin eteenpäin. Niin isot kuin pienetkin ihmiset voivat toisinaan syödä yksipuolisesti. Juhla- 4 Leikki-ikäisen ruokavuodet

5 hetkinä herkut varastavat sijaa kunnon aterioilta. Jos kokonaisuus on kunnossa, yksittäiset päivät eivät kaada hyvää ravitsemusta. Silloin tällöin valmisateriat ja puolivalmisteet helpottavat arjen kiirettä. Niistä saa koottua monipuolisen aterian, kun täydentää niitä kasviksilla. Näistä syntyy hyvä ruokavalio kasviksista kurkusta, tomaatista, paprikasta, salaatista, maissista, herneistä valikoimaa riittää jokaiselle aterialle hedelmistä ja marjoista niin kotimaisista kuin meille matkanneistakin täysjyväviljasta vähäsuolaisesta leivästä ja puuroista tummasta riisistä ja pastasta sekä perunasta rasvattomista ja vähärasvaisista maitovalmisteista lihasta, kalasta, kanasta ja kananmunasta pienestä määrästä margariinia ja öljyä. Värikästä ruokaa Värikkäät kasvikset houkuttelevat maistamaan ruokaa. Väri viestii kasvisten sisältämistä vitamiineista: esimerkiksi punainen väri on merkkinä beetakaroteenista, A- vitamiinin esiasteesta. C-vitamiinia löytyy puolestaan kaikenvärisistä kasviksista, perunastakin! Kasviksissa on runsaasti kuituja, jotka pitävät vatsan toiminnassa. Päivässä tulisi nauttia noin viisi syöjän nyrkin kokoista kasvis-, hedelmä- tai marja-annosta. Tavoitteen täyttäminen helpottuu, kun tekee kasviksista paistoksia, patoja ja keittoja, ja höystää niillä liha- tai kalaruokaa. Kasvikset ja hedelmät ovat myös oivia välipaloja. Yksivuotias voi syödä jo kaikkia kasviksia. Mitä nopeammin lapsi saa maistaa uusia makuja, sitä nopeammin hän niihin tottuu. Aikuisen esimerkki kannustaa lasta tutustumaan uusiin makuihin. Lapset pitävät kasviksista sellaisinaan, selkeästi toisistaan erottuvina paloina. Kasvikset on hyvä lohkoa sen kokoisiksi, että lapsi pystyy itse syömään ne lusikalla, haarukalla tai sormin. Esillepanoon kannattaa panostaa: pienet kriitikot antavat arvoa selkeälle, kauniille kattaukselle ja saattavat palkita vaivan maistamalla uusia makuja. Sekä ulkomaiset että kotimaiset kasvikset sopivat lapselle. Pakastevihanneksia ei kannata väheksyä, ne ovat ravintoarvoltaan hyviä. Pakasteiden kanssa kannattaa olla tarkkana: toiset kasvissekoitukset ovat maustettuja ja voivat sisältää suolaa. Kotimaiset Kasvikset ry/sanna Peurakoski Leikki-ikäisen ruokavuodet 5

6 Peruna on paras Ethän unohda perunaa! Se mahtuu pataan ja paistoksiin. Peruna kypsyy sukkelasti mikrossa ja herkuksi uunissa. Kuorineen keitetyssä perunassa ravintoaineet säilyvät parhaiten. Vaikka peruna on kevyttä syötävää, tärkkelyksensä ansiosta se pitää nälkää pitkään. Kovat hedelmät voi pilkkoa tai raastaa. Maukkaat marjat ja hedelmät Hedelmissä ja marjoissa on runsaasti C- vitamiinia, kuituja ja monia kivennäisaineita. Tuoreet hedelmät ja marjat maistuvat parhailta sellaisinaan, pakastetut hieman kohmeisinakin. Ulkomaiset hedelmät pestään ja kuoritaan ennen niiden nauttimista. Kovat hedelmät voi pilkkoa tai raastaa. Aurinkoiset hedelmä- ja marjasosesilmät piristävät jukurttia ja viiliä sekä puuroja. Soseista syntyy nopeasti tuorekiisseleitä. Muutama lusikallinen marjoja tai hedelmäsosetta piimän ja kaurahiutaleiden kanssa on nopea välipala. Suomen Sydänliitto ry 6 Leikki-ikäisen ruokavuodet

7 Viisaasti viljaa Täysjyvätuotteissa on runsaiden kuitujen lisäksi valkuaisaineita, rautaa ja muita kivennäisaineita sekä B-vitamiineja. Täysjyväiset puurot ja vellit maistuvat leikkiikäiselle. Vesi käy pohjaksi nopeisiin arkipuuroihin, rasvaton maito täysjyvämannaan ja uuniohrapuuroon ja sokeroimattomasta marjamehusta valmistuu herkullinen ruismarjapuuro. Väriä puuroon saa lisukkeilla, marjoilla ja hedelmillä ja niistä valmistetuilla kiisseleillä. Kaikkia viljatuotteita ei voi suositella kasvavalle lapselle. Moni herkullisennäköinen muro- tai myslipaketti sisältää runsaasti sekä sokeria että suolaa, muromyslit lisäksi rasvaa. Hyvä tuote on vähäsuolainen eli siinä on alle prosentti suolaa. Sokerin osuus tuotteesta ei saisi ylittää 16 prosenttia. Lapselle sopivassa leivässä on runsaasti kuitua (yli kuusi prosenttia) ja suolaa alle 0,7 prosenttia. Riisistä ja pastasta kannattaa valita täysjyväiset. Peruna, riisi ja pasta keitetään ilman suolaa. Hyvä tuote on vähäsuolainen eli siinä on alle prosentti suolaa. Maidosta kalsiumia Maitovalmisteita tarvitaan varsinkin niiden sisältämän kalsiumin vuoksi ja kalsiumia luiden ja hampaiden kehittymiseen ja niistä huolehtimiseen. Rasvattomissa maitovalmisteissa on yhtä paljon kalsiumia kuin vastaavissa enemmän rasvaa sisältävissä tuotteissa. Maitovalmisteissa on myös muita kivennäisaineita, kuten kaliumia ja jodia sekä valkuaisaineita, B-vitamiineja ja lisättyä D-vitamiinia. Leikki-ikäisen ruokavuodet 7

8 Lihasta proteiineja, kalasta D-vitamiinia Lihassa on paitsi runsaasti proteiinia, myös B-vitamiineja, rautaa ja muita kivennäisaineita. Kala sisältää paljon D-vitamiinia ja elimistölle välttämättömiä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Leikki-ikäinen tarvitsee vähän lihaa: paria lihapullaa tai paria ruokalusikallista vastaava määrä lihaa pääruoalla riittää. Lihaksi kannattaa valita vähärasvaista lihaa, kuten nahatonta broileria. Vaikka leikkeleissä on vähän rasvaa, niissä on paljon suolaa ja nitriittiä. Leipä maistuu lapselle ilman leikkeleitäkin. Makkaraa tai nakkeja mahtuu lautaselle kerran, enintään kaksi viikossa, sillä niissä on paljon kovaa rasvaa, suolaa ja nitriittiä. Maksassa on pienelle liikaa A-vitamiinia, joten maksaruokia, maksamakkaraa ja -pasteijaa tarjotaan vain kerran pari kuussa. Kananmunia voi syödä kaksi kolme kappaletta viikossa. Kala-aterian aika on kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Leikki-ikäisen olisi saatava päivittäin vähintään viisi desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita: rasvatonta maitoa, piimää, viiliä, maitopohjaista velliä, maustamatonta jukurttia ja rahkaa. Maustetuissa jukurteissa ja viileissä on runsaasti sokeria, joten lapselle kannattaa antaa maustamattomia hapanmaitotuotteita ja lisätä niihin itse marjoja tai marjasoseita. Leikki-ikäinen ei välttämättä tarvitse juustoa, koska juustot sisältävät usein runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lapsi saa riittävästi kalsiumia nestemäisistä maitotuotteista. Hyvälaatuista rasvaa Pehmeät kasvirasvat ovat tarpeellisia, koska niistä saadaan elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Pehmeää kasvirasvaa on kasviöljyissä ja rasiamargariineissa. Ne eivät kohota veren kolesterolia, ja ehkäisevät pienestä pitäen osaltaan sydän- ja verisuonitauteja. Kovia, elimistölle haitallisia rasvoja voi välttää muun muassa suosimalla rasvattomia maitotuotteita ja vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita. Rasvattomia maitovalmisteita käytettäessä lapsi tarvitsee kaksivuotiaaksi asti rasvalisän, kaksi kolme teelusikallista 8 Leikki-ikäisen ruokavuodet

9 sokereita ja/tai happoja. Tuoremehua voi tarjota laimennettuna enintään parilla aterialla. Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyt juomat eivät ole lapsille tarkoitettuja. Sydänmerkki auttaa kaupassa valitsemaan tuoteryhmässään suolan ja rasvan kannalta parempia valintoja. Tärkeä D-vitamiini Lapsi tarvitsee päivittäisen D-vitamiinilisän ympäri vuoden. D-vitamiinia lisätään maitoon ja piimään ja joihinkin jukurtteihin luomuvalmisteita lukuun ottamatta. Vitamiinilisää ja vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvoja voi käyttää huoletta yhtä aikaa, yliannostuksen vaaraa ole. Kalanmaksaöljyssä on runsaasti A-vitamiinia, joten sitä ei suositella kasvaville. Lisätietoa D-vitamiinivalmisteista ja niiden annostelusta saa neuvolasta. kasviöljyä tai vastaavan määrän prosenttista margariinia ruoan mukana päivittäin. Voi ja voi-kasviöljyseokset sisältävät kovia rasvoja. Ruoanlaitto sujuu useimmiten mainiosti ilman rasvaa, mutta jos rasvaa tarvitaan, kannattaa käyttää rypsi- tai oliiviöljyä. Vettä janoon Vesi on paras janojuoma niin lapselle kuin aikuisellekin. Rasvaton maito ja piimä ovat suositeltavia ruoan kyytipoikia niiden sisältämän kalsiumin ja D-vitamiinin vuoksi. Mehuissa ja limsoissa on sokeria ja turhaa energiaa. Ne, samoin kuin kevytlimsat ja -mehut sopivat vain juhlajuomiksi. Niitä ei kannata juoda silloinkaan pitkin päivää, koska ne sisältävät hampaille haitallisia Leikki-ikäisen ruokavuodet 9

10 Tahnaa tarvitaan vain pienen herneen verran. Terveet hampaat Fluori vahvistaa hammaskiillettä ja estää myöhempää hampaiden reikiintymistä. Hammastahnan fluori suojaa hampaita, kun hampaat pestään tahnalla aamuin illoin. Tahnaa tarvitaan vain pienen herneen verran ja sen käyttö aloitetaan kun maitoposkihampaat puhkeavat. Tarvittavan fluorin voi nauttia myös tabletteina, mutta alle kolmevuotiaalle ei pidä antaa sekä fluorihammastahnaa että fluoritabletteja. Liika fluori voi aiheuttaa kiillevaurioita pysyviin hampaisiin. Joillakin alueilla fluoria saadaan runsaasti juomavedestä. Neuvolasta ja hammashoitolasta saa tarkemmat fluorinkäyttöohjeet.. Säännölliset ruoka-ajat auttavat pitämään hampaat terveinä. Päivään mahtuu neljästä viiteen ruokahetkeä ja niiden välillä vältetään napostelua. Pienet hampaat ovat erityisen herkkiä makealle. Ksylitolilla makeutetut makeiset, pastillit ja purukumit ovat hampaille terveellisiä vaihtoehtoja. Ksylitoli lisää syljen eritystä, hidastaa hammaskiilteen liukenemista ja ehkäisee reikien syntymistä. Liika ksylitoli saattaa kuitenkin laittaa vatsan sekaisin. 10 Leikki-ikäisen ruokavuodet

11 Turha suola ja lisäaineet Lapsi on ensimmäisenä elinvuotenaan tottunut suolattomaan ruokaan, eikä leikki-ikäinenkään sitä kaipaa. Vähäsuolainen ruoka sopii mainiosti koko perheelle. Kotiruokaan saa makua yrteillä ja pippureilla, maustevihanneksilla ja sipuleilla. Valmisruoat, leivät ja leikkeleet on hyvä valita vähäsuolaisina. Mausteseokset ja -kastikkeet, liemikuutiot, soijakastikkeet ja pussikeitot sisältävät runsaasti suolaa, joten niitä käytetään kohtuudella. Tavallisessa kotiruoassa on vähän lisäaineita. Peruselintarvikkeissa kuten maidossa, lihassa, kalassa, kanassa, viljassa, tuoreissa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa ei saa elintarvikelain mukaan käyttää lisäaineita. Mehut täysmehuja lukuun ottamatta, light-juomat, karamellit, valmiit makeat leivonnaiset ja maitovanukkaat sisältävät lisäaineita. Nakeissa, makkaroissa ja lihaleikkeleissä on runsaasti nitriittiä. Virvoitusjuomissa, säilykkeissä ja lihavalmisteissa on puolestaan bentsoehappoa. Nitriittiä ja bentsoehappoa kannattaa karttaa: runsas nitriittimäärä vaikeuttaa hapenkuljetusta veressä ja suuri määrä bentsoehappoa voi aiheuttaa sille herkistyneelle oireita. Kun ruokavalio on monipuolinen, minkään lisäaineen yliannostuksesta ei ole vaaraa. Kotimaiset Kasvikset ry/teppo Johansson Leikki-ikäisen ruokavuodet 11

12 10 12 kk Karkeajakoinen ruoka, pureskelu, omatoimiset lusikkaharjoitukset, juominen mukista, uusia makuja ja syöminen yhdessä perheen kanssa 1 2-vuotias Perheruokailu, säännöllinen ateriarytmi, toistuva tutustuminen uusiin ruokiin, omatoiminen ruokailu avustettuna 2 3-vuotias Omatoiminen ruokailu ja pöytätapojen vähittäinen vakiintuminen, haarukan käytön harjoittelu, kovien ruokien pureskeleminen hyvin, ruokien nimeäminen, ole hyvä ja kiitos 3 5-vuotias Siisti ruokailu, keskittyminen ruokailuun, veitsen käytön harjoittelu, omatoimisen ruoan annostelun opettelu, ruoan kunnioittaminen 5 7-vuotias Itsenäinen ruokailu seurustellen ruokapöydässä, omatoiminen ruoan annostelu, leivän voitelu, perunan kuoriminen, pienet itsenäiset ruoanvalmistustehtävät (esim. salaatin valmistaminen), terveellisten ruokien nimeäminen Lapsen ruokaportaat Lapsi omaksuu uusia asioita pikku hiljaa: hän kokeilee itse ja tarkkailee muita oppii uutta aikuisilta huomaamatta. Jokaisen lapsen kehityskaari on yksilöllinen ja jokainen oppii omaan tahtiinsa. Kun lapsi haluaa kokeilla ja opetella, hänelle pitää antaa siihen mahdollisuus, oli kyseessä sitten kauppakassin purku tai perunan kuoriminen. Vuodet 1 2 Toistaiseksi ruokailu on sotkuista puuhaa, sillä lapsi ei vielä hallitse liikkeitään. Sutuista huolimatta lapsen on hyvä antaa harjoitella syömistä itse: ottaa lusikka omaan käteen ja käyttää sormiaan hedelmä-, vihannes- ja leipäsuikaleisiin. Juoma tarjoillaan mukista tai nokkamukista. Tuttipullolle saa heittää hyvästit viimeistään yksivuotissyntymäpäivillä. 12 Leikki-ikäisen ruokavuodet

13 Ruokailuhetki on tavallaan lapsen oppitunti. Toista ruokailuun liittyviä tapoja usein, kuten kiitos- ja ole hyvä -sanoja, niin lapsi omaksuu ne osana ruokahetkeä. Vuodet 3 4 Leikki-ikäinen osaa syödä itse. Hän opettelee käyttämään haarukkaa, ottamaan ruokaa ja kaatamaan juomaa perheeltään saamansa mallin mukaan. Pikku apulainen haluaa osallistua kokkaamiseen ja pöydän kattamiseen, vaikkei jälki aina kaikkia siisteysvaatimuksia täyttäisikään. Ota lapsi mukaan keittiötöihin, mutta huolehdi lapsen turvallisuudesta. Anna lapselle hänelle sopivia tehtäviä, kuten pöydän kattaminen tai ruokakassien purku. Pikku leipuri pyörittelee mielellään sämpylöitä ja pullia. Vuodet 5 6 Lapsi on näppärä sormistaan ja puuhailee mielellään ruoan kanssa. Keskittymistä ja hyvää käden motoriikkaa vaativat asiat, kuten perunan ja hedelmien kuorimiset, leivän voitelu ja veitsen käyttö alkavat sujua. Pyri pitämään kiinni säännöllisistä ruokaajoista, vältä napostelua. Hyvät ruokatavat ovat aina ajankohtaisia. Vanhempien esimerkin lisäksi kavereilta saatu malli vaikuttaa paitsi ruokatapoihin myös lautasen sisältöön. Jokaisen lapsen kehityskaari on yksilöllinen ja jokainen oppii omaan tahtiinsa. Leikki-ikäisen ruokavuodet 13

14 Arkeen mahtuu monta ateriaa Aamiainen aloittaa päivän Yöunien jälkeen vatsa on tyhjä, kun päivällä tankattu energia on kulunut unen aikana kasvamiseen. Aamupala ei välttämättä maistu heti heräämisen jälkeen, mutta jotain aamusella olisi hyvä syödä, edes pieni pala leipää. Jos aamupala on hyvin pieni ja lounaaseen on aikaa, lapsi tarvitsee aamupäivän välipalan, vaikka kasvis- tai hedelmäpalan. Yksi hyvä välipala on parempi kuin jatkuva pieni napostelu. Vaihtelua aamiaiselle Puuro voi olla muutakin kuin kauraa, kokeile rohkeasti muita aineksia, kuten ohraa, mannaa, riisiä tai hirssiä. Voit valmistaa pitkän kypsymisajan vaativan puuron edellisenä iltana. Esimerkiksi marjapuuro säilyy pari päivää jääkaapissa. Mysleistä, marjoista, hedelmäkuutioista, rasvattomasta maidosta, piimästä tai maustamattomasta jukurtista syntyy sukkelasti tarjottavaa. Kaurahiutaleet korvaavat myslin sellaisinaan. Vähäsuolaiset täysjyväleivät ja sämpylät ovat herkullinen aloitus aamulle. Sipaisu rasiamargariinia ja kasvikset höystävät leivän. Rasvaton maito sopii puuron kyytipojaksi ja sellaisenaan nautittavaksi. Vesi sammuttaa aamujanon. 14 Leikki-ikäisen ruokavuodet

15 Lounas on päivän pääateria Lounas on päivän aterioista suurin. Siitä pitäisi riittää puhtia loppupäivän touhuihin ja riittääkin, kun ateria on koostettu lautasmallin mukaan: puolet lautasesta täyttyy salaatilla ja vihanneksilla, neljännes perunalla, tummalla riisillä tai makaronilla ja toinen neljännes lihalla tai kalalla. Kokeile vaihteeksi patoja, risottoja, keittoja tai laatikoita pääruoan ei aina tarvitse olla kastiketta, perunaa tai makaronia. Lapsetkin pitävät kasvisruoista! Välipalasta lisää virtaa Jotta lapsi jaksaisi pitkän iltapäivän päivälliseen saakka, hän tarvitsee tankkausta. Yksi hyvä välipala on parempi kuin jatkuva pieni napostelu. Kotona on hyvä olla tarjolla terveellisen välipalan aineksia. Päivällinen kokoaa perheen Lapsi tarvitsee kunnollisen päivällisen, vaikka hän on syönyt lounaan kotona tai hoitopaikassa. Päivällinen on mukava oman perheen yhdessäolohetki. Arkiruoan valmistusta helpottaa, kun valmistaa ruokaa kerralla isompia eriä pakkaseen myöhemmin syötäväksi, hyödyntää valmiita pakastettuja ruokaaineksia, kuten erilaisia perunapakasteita tai käyttää toisinaan kaupan valmisruokia. Iltapala tuo unen Iltapala koostuu samoista aineksista kuin välipala. Lämmin puuro tai leipä vihannespalan kera valmistavat lasta yöpuulle ja auttavat nukkumaan sikeästi aamuun asti. Hyviä välipaloja ovat leipä, sämpylät, rieska ja karjalanpiirakat näkkileipä, hapankorput, täysjyväkeksit ja -korput vellit ja puurot maustamaton jukurtti tai viili marjojen kanssa marja- ja hedelmärahka marjat ja hedelmät sellaisinaan tai hedelmäsalaattina vihannespalat ja raasteet Nyt juhlitaan! Juhlaruoka eroaa arkiruoasta. Vanhemmat kuitenkin päättävät, millaista ruokaa lapsi juhlassa nauttii. Lapsi ei osaa kaivata makeita ja suolaisia naposteltavia ja tutustuminen niihin kannattaa aloittaa mahdollisimman myöhään. Näyttävän tarjottavan omiin juhliin saa hedelmälohkoista ja vihannestikuista. Leikki-ikäisen ruokavuodet 15

16 Ruoka ja terveys Ruokatottumukset opitaan lapsena. Terveelliset tottumukset turvaavat normaalin kasvun ja kehityksen sekä ehkäisevät muun muassa hampaiden reikiintymistä ja painon nousua. Ylipaino on monen sairauden, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Se vaarantaa terveyden jo lapsena. Ylipaino Ihminen lihoo, kun hän saa ruoastaan enemmän energiaa kuin kuluttaa. Ruoka-allergiat ovat tavallisimpia varhaislapsuudessa. Jos lapsella on ylipainoa, koko perheen ruokatottumukset remontoidaan entistä terveellisemmiksi ja lasta kannustetaan liikkumaan. Aikuisella on vastuu, oikeus ja velvollisuus päättää, millaista ruokaa lapsi syö. Terveellinen, monipuolinen ruokavalio sopii ylipainoisen lisäksi koko perheelle ja yhdessä säännöllisten ateria-aikojen kanssa se pitää napostelun kurissa. Aikuisen oma esimerkki heijastuu paitsi lapsen syömiseen myös liikkumiseen. Kun vanhemmat itse harrastavat arki- 16 Leikki-ikäisen ruokavuodet

17 Aikuisella on vastuu, oikeus ja velvollisuus päättää, millaista ruokaa lapsi syö. liikuntaa, kävelevät ja pyöräilevät aina kun se on mahdollista ja suosivat portaita hissien ja rullaportaiden sijaan, lapset oppivat liikunnallisen elämäntavan. Aikuinen ei saa koskaan huomautella lapselle hänen ulkomuodostaan. Ummetus Lapsella on ummetusta silloin, kun istuntojen väli venyy omaan rytmiin verrattuna haittaavan pitkäksi, uloste on kovaa ja ulostaminen vaivalloista. Kuitupitoinen ruoka, runsas juominen, säännölliset ruokailurytmit ja liikkuminen ehkäisevät kovaa vatsaa. Rasvaiset ruoat, valkoinen vehnä ja sokeri vievät tilaa kuitupitoiselta syötävältä. Kuitua saa täysjyväviljasta, leseistä, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Apteekissa myytävä mallasuute voi helpottaa tukalaa oloa. Pellavansiemenet tai pellavarouhe eivät sovellu lapsille. Jos ummetus jatkuu pitkään ja kotikonstit eivät auta, asiaa on hyvä tutkia lääkärissä. Ruoka-allergia Ruoka-allergiat ovat tavallisimpia varhaislapsuudessa. Ruoka-allergisen lapsen ruokavaliosta poistetaan oireita aiheuttavat aineet lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan ja ne pyritään korvaamaan ravintosisällöltään vastaavilla. Ammattilaisen ohjeita noudattamalla yritetään estää ruokavalion muuttuminen yksipuoliseksi. Allergiat yleensä helpottuvat, kun lapsi kasvaa. Ruokavaliosta karsittuja ruokia kokeillaan varovaisesti, lääkärin ohjeen mukaan ja tarvittaessa hänen valvonnassaan puolen vuoden, vuoden ja myöhemmin yhden kahden vuoden välein. Leikki-ikäisen ruokavuodet 17

18 Lapsi ottaa aikuisesta mallia kaikessa. Ratkaisuja ruokapulmiin Aina ei maistu Lapsen ruokahalu vaihtelee. Vaikka perheen ateriarytmi olisi säännöllinen, ruoka ei aina maistu eikä sen tarvitsekaan. Tuputtaminen, anelu ja uhkailu ovat turhia. Jos ruoka ei tee kauppaansa, lapsi voi istua pöydän ääressä muiden seurana ja syödä seuraavalla aterialla. Sairaana ruokahalu on olematon. Vaikka ruoka ei maistu, kuivumisvaaran vuoksi pitäisi muistaa juoda. Luota lapsen kykyyn arvioida oman kehonsa tarpeita. Näin lapsi oppii kuuntelemaan kehoaan myös vanhempana. Vaikka ruoka jäisi syömättä, ethän anna lapselle naposteltavaa tai ruokailurytmi voi mennä sekaisin. Pieni, terveellinen välipala voi olla paikallaan. Jos lapsi syö huonosti pitkän aikaa, ota yhteys neuvolaan. Saa jättää Lapsi oppii vähitellen arvioimaan, millaisia määriä hän jaksaa kerralla syödä. Toisen ihmisen nälän vaatiman ruoan määrää ei aikuinenkaan voi tietää. Aikuisen on luotettava siihen, että lapsi itse tunnistaa kylläisyytensä. Jos vatsa täyttyy ennen kuin 18 Leikki-ikäisen ruokavuodet

19 lautanen on tyhjä, ruokaa voi hyvin jättää lautaselle. Jos lapsi tulee kylläiseksi hiirenannoksista, mieti, onko lapsen vatsa täyttynyt makeista pikkunaposteltavista. Onko ruokailuhetki tarpeeksi pitkä, oikein ajoitettu ja rauhallinen, jotta lapsi pystyy keskittymään syömiseen, eikä kiiruhda leikkiin tai vaikka katsomaan lasten-ohjelmia? Jos ympärillä on paljon muita mielenkiintoisia virikkeitä, lapsi ei jaksa keskittyä syömiseen. Varaa koko perheelle aikaa yhteiseen ateriaan, jotta myös lapsi jaksaisi keskittyä siihen. Uudet maut kummastuttavat Lapsi omaksuu arkirutiinit pienestä pitäen, myös syömiseen liittyvät. Hän tietää, mitkä ruoat kuuluvat aamupalalle ja mitkä viikonloppuun. Poikkeukset saavat lapsen ihmettelemään, joten uusi ruoka voi herättää vastustusta. Mitä varhemmin uusiin makuihin totutaan, sitä helpompi ne on hyväksyä. Kun tuot lapsen maistettavaksi uusia makuja, ole kärsivällinen ja sinnikäs. Muista myös oma hyvä esimerkkisi. Uusi maku tulee tutuksi usein vasta maistamiskerran jälkeen. Tutuksi tuloa helpottaa, kun lapsi saa maistaa uutta makua mukavissa tilanteissa, kuten perheen yhteisinä iltahetkinä tai mummolassa tai tutun ruoan kanssa. Jos lapsi itsepintaisesti kieltäytyy syömästä jotakin tiettyä ruoka-ainetta, se voi olla myös merkki ruoka-allergiasta tai yliherkkyydestä. Tuputtaminen, anelu ja uhkailu ovat turhia. Lohtua ruoasta Ruoka ei ole lohduke, korvike, palkinto eikä rangaistus, vaikka sillä herkästi välillä lasta hellisikin tai kieltäisi huonon käytöksen yhteydessä tietyt ruokalajit. Lapsi oppii nopeasti, että tietyt tilanteet ja käyttäytyminen saavat aikaan ruoalla palkitsemisen tai rankaisemisen, jolloin mieltymys palkintona käytettyyn ruokaan lisääntyy. Palkitse lasta läheisyydellä, anna hänelle hellyyttä ja aikaa. Ruoka liittyy eri tilanteisiin, muttei tunteisiin. Tunteisiin syöminen voi aiheuttaa myöhemmin syömispulmia. Tavat tarttuvat Lapsi ottaa aikuisesta mallia kaikessa. Hän huomioi ympäristönsä ruokailutottumukset, asenteet ja tavat laihdutuskuurit ja kasviskammot ja saattaa omaksua ne omiksi tavoikseen myöhemmässä elämässä. Aikuisen oma esimerkki on sanoja suurempi opettaja. Terveelliset elämäntavat opitaan lapsena ja ne kantavat pitkään: ne turvaavat lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin vuosiksi eteenpäin. Myönteinen palaute kannustaa: anna lapselle huomiota, kehu ja kiitä häntä oikeista valinnoista. Terveelliset elämäntavat tekevät koko perheen elämän mukavaksi! Leikki-ikäisen ruokavuodet 19

20 Leikki-ikäisen energiantarve, ateriat ja välipalat, ruokahaluttomuus, ylipaino, suola, lisäaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet.

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio 2013 Leikki-ikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Lapsi opettelee syömään Leikki-ikäinen lapsi syö pääosin samaa ruokaa

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ravitsemusohjauksen painopistealueet

Ravitsemusohjauksen painopistealueet ETM Ravitsemusohjauksen painopistealueet Tampere 11.5.2011 Ruoan merkitys urheilijalle Harjoittelun tehostaminen jaksaminen, motivaatio, rasituksen sieto, keskittyminen, tekniikka, motoriikka Harjoittelun

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Alppilan salamat & Fliku-82 syyskuu 2012 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas SIILINJÄRVEN KUNTA Varhaiskasvatuksen ruokailuopas 1 Sisällysluettelo sivu Ruokailu varhaiskasvatuksessa 2 - varhaiskasvatuksen ruokailun ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tavoite Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Urheilijan ravitsemus Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu

Lisätiedot

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014 Johanna Kleemola Luennon sisältö Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta Ateriarytmi Välipalat Urheilullinen elämäntapa

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Palauttava ja kehittävä syöminen -rytmitys ja laatu. ETM, Anna Ojala

Palauttava ja kehittävä syöminen -rytmitys ja laatu. ETM, Anna Ojala Palauttava ja kehittävä syöminen -rytmitys ja laatu ETM, Anna Ojala TAVOITTEENA hyvin suunniteltu syöminen on luonteva osa pelaajan harjoittelukokonaisuutta KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja käytännön taitoja terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän valmennuksen ja ohjauksen tueksi.

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Aamu-, päivä-, ilta- tai yövuoro ja niiden vaihtelut haastavat terveyttä. Elämä on säännöllisen epäsäännöllistä ja elimistö elää jatkuvassa

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO

LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO Leikki-ikäinen ruokailee Yhdessä syöden opitaan Uusia makuja Lapsen suhde ruokaan kehittyy kokemusten kautta. Ruokailutilanteen tulisi olla myönteinen ja lasta kannustava. Keskustelulla

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Sisältö Ruokavalion merkitys liikkujalle Ravintoaineiden merkitys liikkujan ruokavaliossa Liikkujan lautasmalli Lautasmallista on moneksi Aterioiden ajoittaminen Nestetasapaino

Lisätiedot

RAVINTO. Miten: Mitä sitten tulisi syödä?

RAVINTO. Miten: Mitä sitten tulisi syödä? RAVINTO Hyvä ravinto ja ruokailu on ehdoton edellytys tehokkaalle harjoittelulle ja huippu suoritukselle. Oikealla ruokavaliolla nopeutat palautumistasi ja varmistat jaksamisen myös seuraavassa tapahtumassa.

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

neuvokas perhe -kuvakansio

neuvokas perhe -kuvakansio neuvokas perhe -kuvakansio 1. Liikkumiseen liittyvät tunteet ja olosuhteet 2. Meidän perheen liikunta arjessa 3. Perheliikunta 4. Kuntoliikunta 5. Liikuntasuositukset ja liikunnan vaikutukset 6. Perheen

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? ************************************************ Kyllä meidän perheessä pitää syödä lautanen tyhjäksi. Ruokaa ei saa jättää! On aivan luonnollista,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen SYÖMISEN HALLINTA Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala SYÖMISEN HALLINTA Tavoitteena syödä sopiva määrä oikeanlaista ruokaa painonhallinta Vaatii itsesäätelyä ja tahdonvoimaa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä: Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio Leikki-ikäisen ruokavalio Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä. Lapsen suhde ruokaan kehittyy kokemusten kautta. Ruokailutilanteen tulisi olla

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1

PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1 PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1 Avoin nettikysely toukokuussa 2015 191 vastausta (vuonna 2014: 153) Vastaajat eivät ole vastanneet aina kaikkiin kysymyksiin Nettiohjelmistona Analystica

Lisätiedot