Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet
|
|
- Tapio Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Veli-Matti Komulainen, Jyrki Hytönen ja Jukka Laine KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA 21 1
2 Kirjoittajat:Veli-Matti Komulainen 1, Jyrki Hytönen 1 ja Jukka Laine 2. Kirjoittajien yhteystiedot: 1 Metsäntutkimuslaitos, Kannuksen tutkimusasema, PL KANNUS. 2 Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos, PL 24, 14 Helsingin yliopisto Taitto: Ari Kokko Metsäntutkimuslaitos Kannuksen tutkimusasema, puh , faksi , ari.kokko@metla.fi Julkaisija: METLA, Kannuksen tutkimusasema 21. Copyright : Metsäntutkimuslaitos 2
3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Tutkimuksen tarkoitus ja hypoteesit 4 3. Tutkimusmenetelmät 4 4. Alustavat tulokset Maahengitys (RS) / totaalirespiraatio (RTOT); vuoden 1999 aineisto Maahengitys (RS) / totaalirespiraatio (RTOT); vuoden 2 aineisto Turpeen tiheyden vaikutus; vuoden 1999 aineisto Turpeen tiheyden vaikutus; vuoden 2 aineisto Bruttofotosynteesi (PG); vuoden 1999 aineisto Bruttofotosynteesi (PG); vuoden 2 aineisto Nettovaihto (PN); vuoden 1999 aineisto Nettovaihto (PN); vuoden 2 aineisto Hiilidioksiditase (CO2 BAL), vuoden 1999 aineisto Hiilidioksiditase (CO2 BAL), vuoden 2 aineisto Metaaniemissio (CH4); vuosien 1999 ja 2 aineistot Typpiemissiot (typpioksiduuli, N2O); vuosien 1999 ja 2 aineistot Tutkimuksen johtopäätökset Tutkimuksen jatkaminen 16 3
4 1. Johdanto Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat nousseet jyrkästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Suurin osa tärkeimpien kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (NH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) lisäyksestä ilmakehässä on peräisin energian tuotannon ja liikenteen päästöistä, mutta myös ekosysteemeillä on merkittävä vaikutus em. kaasujen virtoihin ilmakehän ja biosfäärin varastojen välillä. Metsillä on merkittävä rooli hiilidioksidin sitojina ja hiilen varastoina. Suomessa kuitenkin suot muodostavat huomattavimman orgaanisen hiilen varaston. Suomen metsien puustossa on hiiltä n. 68 milj. tn, kangasmaissa n. 12 milj. tn ja turvemaissa n. 48 milj. tn (Kauppi ym. 1995, Liski 1997, Mäkipää ja Tomppo 1998). Suot ovat suokasvien kolonisoimia kosteikkoekosysteemejä, joissa korkean pohjavesipinnan ja vaillinaisen hajotustoiminnan seurauksena kasvinjäänteistä eli karikkeesta muodostuu turvetta. Turvetta voidaan pitää hiilivarastona, joka on syntynyt kasvien fotosynteesissä sidotun ja eri tavoin hitaasti poistuneen (tuottajien ja kuluttajien respiraatio, aerobinen ja anaerobinen hajotus, huuhtoutuminen) hiilen erotuksena. Samalla kasvijäänteiden mukana turpeeseen on varastoitunut runsaasti typpeä. Luonnontilaiset suot toimivat hiilidioksidin (CO 2 ) nieluna, mutta samalla ne muodostavat merkittävän metaanin (CH 4 ) lähteen. Korkea vedenpinnan taso vähentää aerobista hajotustoimintaa ja hidas anaerobinen hajotus muodostaa merkittävän osan hajotuksesta. Turpeen runsaasta typpipitoisuudesta huolimatta luonnontilaiset suot eivät vapauta typen oksideja. Soiden maa- ja metsätaloudellinen ja hyväksikäyttö on ollut merkittävin soiden käyttömuoto Suomessa ja reilusti yli puolet luonnontilaisesta suoalasta (1,4 milj. ha) on ojitettu näihin tarkoituksiin. Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin mukaan Suomessa on ojittamattomia soita 4,25 milj. ha ja metsäojitettuja soita 4,69 milj. ha. Lisäksi arvioidaan olevan 25 ha suopeltoja ja noin 8 ha metsitettyjä suopeltoja. Ojituksen tarkoituksena on muuttaa suon hydrologiaa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten laskemalla vedenpinnan tasoa, jolloin aerobisen pintaturpeen osuus kasvaa. Samalla aerobisen ja anaerobisen hajotustoiminnan suhteet muuttuvat päinvastaisiksi ja hajotustoiminta nopeutuu, mikä johtaa turpeen lisääntyvään mineralisaatioon. Ojituksen seurauksena suoekosysteemin kokonaistuotos kasvaa ja metsäojitetuilla osilla valtaosa biomassasta allokoituu puustoon (esim. Laiho 1997). Myös hiilidioksidin sidonta sekä puustoon että yleensä myös turpeeseen lisääntyy, jopa enemmän kuin mitä hiilidioksidin vapautuminen turpeesta kasvaa aerobisen hajotuksen kiihtyessä (Minkkinen 1999). Ojitetuilla soilla metaanin tuotto vähenee, jopa siinä määrin, että kuivatetusta suosta voi tulla metaanin vähäinen nielu, mutta kiihtyvä turpeen hajoaminen alkaa vapauttaa ilmaan hiilidioksidin lisäksi mahdollisesti myös typen oksideja. Metsäojitettujen soiden sisältämät hiilen varastot tunnetaan Suomessa varsin hyvin (esim. Minkkinen 1999). Sen sijaan turvepeltojen hiilivarastot ja kasvihuonekaasujen taseet tunnetaan huonosti. On arveltu, että suopeltojen kasvihuonekaasujen säteilypakote, etenkin hiilidioksidin ja dityppioksidin osalta on varsin suuri suopeltojen pinta-alaan nähden, vaikkakin varsinaisia tutkimustuloksia on niukasti (ks. Crill ym. 2). Orgaanisten maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tärkeimpänä toimenpiteenä pidetään jo nyt turvepeltojen poistamista viljelystä ja niiden metsittämistä (Ilmastosopimuksen... 2). 2. Tutkimuksen tarkoitus ja hypoteesit Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viljelyssä olevan suopellon keskeisten kasvihuonekaasujen; hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) virrat ilmakehän ja maaperän varastojen välillä. Tutkimukselle muodostettiin kaksi keskeistä hypoteesia: (1) Entisen luonnontilaisen suon hiili- ja typpitase muuttuu, kun suo ojitetaan viljelykäyttöön niin, että hiiltä ja typpeä akkumuloivasta ekosysteemistä tulee niiden merkittävä lähde. (2) Viljelytavalla (nurmi/vilja/ kesannointi), viljelytoimilla (muokkaus/lannoitus) turpeen paksuudella ja kosteuden vaihtelulla sekä mahdollisella kivennäismaalisäyksellä (painomaa) on vaikutusta em. kaasujen taseisiin. Tässä raportissa esitetään alustavia tuloksia tutkimuksesta. Aineistojen käsittely ja keräyskin on vielä osin kesken, joten tuloksia tullaan vielä tarkentamaan. Tulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisesti tarkastetuissa julkaisusarjoissa. 3. Tutkimusmenetelmät Tutkimuskohteeksi valittiin Kannuksessa sijaitseva turvepelto, joka ojitettiin ensin metsätalouden käyttöön 196-luvun alussa. Pelto otettiin aktiiviseen maatalouden käyttöön 198-luvun alkupuolella, jolloin paikoin runsaskin puusto poistettiin. Pellon paksuturpeisessa osassa runsaana esiintyvän kivennäismaan perusteella voidaan arvioida, että alue on luultavasti ollut niittynä tai viljelykäytössä joskus aiemminkin. Elokuussa 1999 pellon kahdelle saralle muodostettiin tutkimuksen koekentät (4 kpl), joilla mittauksia jatkettiin myös vuonna 2. Kysymyksenasetteluun perustuen koekentät ovat: 1. ohut turvekerros ja nurmen viljely, 2. viljan viljely 3. paksu turve kerros ja nurmen viljely 4. viljan viljely. 4
5 Kuva Ari Kokko Kuva 3.1. Mittauskammio. Mittauskohtia ympäröiviä kiinteitä alumiinisia kauluksia alueella on 2 kappaletta. Kuva Ari Kokko Kuva 3.2. Säähavaintoasema koealueella. Jokaisella koekentällä on viisi kaasujenvaihtomittausruutua (kaulusta), joista kaksi on pidetty kasvipeitteettöminä (kesannointi). Koekenttien kasvihuonekaasujen vaihtodynamiikkaa tutkittiin mittaamalla erilaisten kasvillisuuspintojen hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) vaihtoa ilmakehän ja maaperän varastojen välillä. Kaasunvaihtomittaukset tehtiin kammiomenetelmällä käyttäen ruutuja ympäröiviä kiinteitä kauluksia (55x55 cm), joiden n. 3 cm korkea seinämä osittain tai kokonaan upotettiin peltoon. Kammiomenetelmässä käytettiin kahta erilaista kaulusten päälle asetettavaa kammiota; fotosynteesin mahdollistavaa läpinäkyvää pleksikammiota ja valoa läpäisemätöntä alumiinikammiota. Hiilidioksidin vaihdossa mitattiin pleksikammiota käyttäen kasvipeitteisiltä ruuduilta pintakasvillisuuteen fotosynteesissä sitoutuvaa ja respiraatiossa vapautuvaa hetkellistä hiilidioksidin määrää. Mittaukset tehtiin kahdesti peräkkäin; ensin fotosynteesimittaus auringonvalossa ja sitten respiraatiomittaus kammio pimennettynä. Kasvipeitteisiltä ruuduilta pimeämittauksessa mitattava respiraatio on ns. totaalirespiraatio, jossa on mukana aerobisten hajottajien ja maaperäeläinten respiraatio sekä pintakasvillisuuden eri osien (maanpäälliset osat + juuret) respiraatio. Valossa tapahtuvassa mittauksessa on mukana samat tekijät ja niiden lisäksi pintakasvillisuuden yhteytys. Näin valomittauksesta saatu tulos indikoi suonpinnan hetkellistä hiilidioksidin nettovaihtoa. Nettovaihto on positiivinen, mikäli hiilidioksidin sitoutuminen kasvillisuuden fotosynteesissä on suurempaa kuin ulosvirtaus respiraation ja hajoamisprosessien kautta. Valo- ja pimeämittauksen summana saatiin laskennallinen estimaatti bruttofotosynteesistä, kun oletettiin kasvillisuuden respiroivan yhtä voimakkaasti sekä pimeässä että auringonvalossa Kasvipeitteettömiltä ruuduilta mitattiin vain maahengitystä. Mittalaitteena toimi kannettava infrapunakaasuanalysaattori. Metaanin ja typpioksiduulin hetkellistä vaihtoa ilmakehän ja turpeen varastojen välillä mitattiin samoilta ruuduilta kuin hiilidioksidin vaihtoakin. Mittauksissa käytettiin läpinäkymätöntä alumiinikammiota. Kammiosta otettiin kaasunäytteet 6 ml:n injektioruiskuihin 5, 15, 25 ja 35 (talvella 5, 15, 3 ja 45) minuutin kuluttua mittauksen alusta (kammion sulkemisesta) lähtien. Kammiosta kerättyjen kaasunäytteiden metaani- ja dityppioksidipitoisuudet (myös hiilidioksidi) analysoitiin laboratoriossa kaasukromatografilla. Metaaninvaihtomittaus on hiilidioksidin valomittauksen kaltaista tasemittausta. Hapettomassa turveprofiilissa toimivat metanogeeniset bakteerit tuottavat metaania, jonka hapellisessa pintaturpeessa olevat bakteerit osaksi tai kokonaan hapettavat hiilidioksidiksi. Pohjaveden ollessa syvällä metaanin nettovirta voi olla myös ilmasta suohon. Dityppioksidia vapautuu sekä nitrifikaatiossa että denitrifikaatiossa, mutta teoreettisesti kuivattu suo ei toimi dityppioksidin nieluna. Kaasumittausten yhteydessä mitataan samanaikaisesti kammioilman, ympäröivän ilman sekä turpeen 5
6 eri syvyyksien (pintaturve, 5, 1, 2, 3 cm) lämpötilat sekä vedenpinnan taso kammion välittömästä läheisyydestä. Hiilidioksidin vaihtomittausten yhteydessä mitataan myös fotosynteettisesti aktiivisen säteilyn määrää (PAR). Mittauksin selvitettiin kaasuvirtojen ympäristöriippuvuus, jolloin mahdollistuu koekenttien vertailu sekä kasvukautiset kaasujen taselaskelmat. Lisätietoa ympärivuorokautisista ja koko kasvukautta koskevista säätiedoista (sademäärä, ilman ja turpeen lämpötilat, säteilyolosuhteet, turpeen kosteus) saadaan pellolle rakennetulta sääasemalta. 4. Alustavat tulokset 4.1 Maahengitys (R S ) / totaalirespiraatio (R TOT ); vuoden 1999 aineisto Nurmi / vilja: Maahengitystä mitattiin kasvipeitteettömiltä ruuduilta sekä nurmi- että viljanviljelyssä olleilta saroilta. Molemmilla saroilla maahengityksen määrä oli samantasoinen (nurmenviljely keskimäärin 476 mg CO 2, viljanviljely 43 mg CO 2 ). Kasvipeitteisten (nurmi/vilja) ruutujen totaalirespiraatio (624 ja 585 mg CO 2 ) oli keskimäärin 33.7 % suurempi kuin maahengitys kasvipeitteettömiltä ruuduilta. Tämä johtuu kasvillisuuden eri osien (versot, juuristo) pimeärespiraatiosta. Sekä maahengitys että totaalirespiraatio olivat hieman korkeampia nurmiviljelyssä kuin viljanviljelyssä (kuvat 4.1 ja 4.2), mutta Nurmi, kasvipeitteetön Vilja, kasvipeitteetön Maahengitys mg CO Totaalirespiraatio mg CO Nurmi, kasvipeitteinen Vilja, kasvipeitteinen Kuvat 4.1 ja 4.2. Maahengityksen (ylempi) ja totaalirespiraation (alempi) vaihtelu vuosien 1999 ja 2 aikana nurmen- ja viljanviljelyssä olleilla saroilla (huomaa erilaiset asteikot). 6
7 kummassakaan tapauksessa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p (RS) =.196 ja p (RTOT) =.218). Tulos on mielenkiintoinen, mutta helposti ymmärrettävissä, koska saroilla ei todennäköisesti ole eroa viljavuudessa, joka aiheuttaisi eroa mikrobiaalisessa aktiivisuudessa. Tulos tarkentunee, kun turveanalyysit valmistuvat. Ohutturpeinen / paksuturpeinen Turpeen paksuus sarkojen ohutturpeisessa osassa oli keskimäärin 31 cm (vaihtelu 27 cm:stä ja 37 cm:n) ja paksuturpeisessa osassa 72 cm (vaihtelu 47 cm:stä 9 cm:iin). Sekä maahengitys (361 vs. 541 mg CO 2 ) että totaalirespiraatio (536 vs. 671 mg CO 2 ) kasvoivat merkitsevästi turpeen paksuuden lisääntyessä (p (RS) <.1 ja p (RTOT) <.1) (kuvat 4.3 ja 4.4). Tulos on uusi ja mielenkiintoinen ja osoittaa, että tehokkaasti kuivatetulla sekä lannoitetulla entisellä suolla aktiivinen aerobinen hajotustoiminta ulottuu syvemmälle kuin pelkästään turpeen pintakerrokseen. 4.2 Maahengitys (R S ) / totaalirespiraatio (R TOT ); vuoden 2 aineisto Vuoden 2 aineistossa suhteet nurmi/vilja ja ohutturpeinen/paksuturpeinen olivat samankaltaisia kuin vuoden 1999 aineistossa. Sekä totaalirespiraatio että maahengitys olivat korkeampia viljan viljelyssä olleissa ruuduissa ja molemmat lisääntyvät turvekerroksen paksuuntuessa. Merkillepantavaa on myös keskikesän 2 huomattavan suuret emissiot, jotka ovat keskimäärin totaalirespiraation osalta nelinkertaisia ja maahengityksen osalta kaksinkertaisia syksyn 1999 arvoihin verrattuna. Myöskin pitkän talven merkitys emissiossa on huomattava (kuvat ) Paksut. kasvipeitteetön Ohutt. kasvipeitteetön Maahengitys mg CO Totaalirespiraatio mg CO Paksut. kasvipeitteinen Ohutt. kasvipeitteinen Kuvat 4.3 ja 4.4. Maahengityksen (ylempi) ja totaalirespiraation (alempi) vaihtelu vuosien 1999 ja 2 aikana ohutturpeisessa ja paksuturpeisessa osassa sarkoja (huomaa erilaiset asteikot). 7
8 4.3 Turpeen tiheyden vaikutus; vuoden 1999 aineisto Pintaturpeen ( 2 cm) tiheyden osalta aineisto jaettiin neljään luokkaan. Ensimmäinen luokka (tiheysluokka 1) sisältää ruudut, joiden turpeen tiheys oli alle 3 g dm -3 (pieni kivennäismaapitoisuus) ja suurimmassa tiheysluokassa (tiheysluokka 4, suuri kivennäismaapitoisuus) turpeen tiheys oli suurempi kuin 5 g dm -3 (kuva 4.5). Jokaisessa tiheysluokassa on sekä kasvipeitteisiä että kasvipeitteettömiä ruutuja. Toistettujen mittausten varianssianalyysi osoittaa, että kivennäismaaosuuden kasvu, joka heijastuu korkeampana turpeen tiheytenä lisää merkitsevästi (p RESP <.1) turpeen hajoamista ja siten pimeärespiraation määrää (kuva 4.6). Tulos on varsin mielenkiintoinen, koska suurimmalle osalle turvepelloista on lisätty maanparannusaineeksi kivennäismaata (ns. painomaata). 4.4 Turpeen tiheyden vaikutus; vuoden 2 aineisto Aineiston käsittely on tältä osin kesken. 4.5 Bruttofotosynteesi (P G ); vuoden 1999 aineisto Nurmi / vilja: Bruttofotosynteesissä kasvillisuuteen sitoutuneen hiilidioksidin määrä oli selvästi suurempi nurmiviljelyssä kuin viljaviljelyssä (kuvat 4.7 ja 4.8). Testi tehtiin potentiaalisilla (hajasäteily > 5 µmol m -2 s -1 ) bruttofotosynteesin arvoilla. Tulokset osoittavat, että nurmiviljelyssä olleiden ruutujen potentiaalinen bruttofotosynteesi (966 mg CO 2 ) oli lähes kaksinkertainen verrattuna viljanviljelyssä (529 mg CO 2 ) olleisiin ruutuihin (p PGpot <.1). 6 5 Tiheys g dm Tiheysluokka 14 Pimeärespiraatio mg CO Tiheysluokka 1 Tiheysluokka 2 Tiheysluokka 3 Tiheysluokka Kuvat 4.5 ja 4.6. Turpeen tiheyden vaihtelu tiheysluokkien mukaan (ylempi) sekä pimeärespiraation vaihtelu eri tiheysluokissa syksyn 1999 aineistossa (alempi). 8
9 Ohutturpeinen / paksuturpeinen: Turpeen paksuudella ei ollut vaikutusta bruttofotosynteesin määrään (p PGpot =.498). Bruttofotosynteesin määriä vertailtaessa on kuitenkin huomioitava, että mittaukset aloitettiin vuonna 1999 vasta kun vilja oli jo puitu. Näin ollen yhteyttävä lehtipinta-ala oli selvästi alhaisempi viljanviljely ruuduilla kuin nurmiviljely ruuduilla. Lehtipinta-alaindeksi oli viljanviljely ruuduilla keskimäärin.5 (.2.7) kun vastaavasti nurmiviljelyssä olleiden ruutujen indeksi oli 2.3 eli siis lähes viisinkertainen (.7 3.8). Näin ollen sekä keskimääräinen että potentiaalinen bruttofotosynteesin määrä kasvaa lehtipinta-alaindeksin kasvaessa (kuva 4.9). 4.6 Bruttofotosynteesi (P G ); vuoden 2 aineisto Vuoden 2 aineistossa on havaittavissa fotosynteesitason selvä nousu syksyyn 1999 verrattuna (nurmiviljelyssä nelinkertainen ja viljanviljelyssä seitsemänkertainen), kun kasvukautinen vaihtelu on saatu mitattua kokonaisuudessaan. Merkillepantavaa on se, että optimaalisissa olosuhteissa (lehtipinta-ala, kosteus, säteily) vilja ja nurmi sitovat fotosynteesissään kutakuinkin yhtä paljon hiilidioksidia. Tuloksissa edelleenkin korostuu lehtipinta-alan merkitys, joka näkyy fotosynteesitason jyrkkänä laskuna sadonkorjuun (nurmi) ja viljan osittaisen lakoontumisen jälkeen (kuvat 4.7 ja 4.8, juliaaninen päivä 18). Keskim. bruttofotos. mg CO Nurmi Vilja Pot. bruttofotos. mg CO Nurmi Vilja Kuvat 4.7 ja 4.8. Keskimääräisen (ylempi) ja potentiaalisen bruttofotosynteesin (alempi) vaihtelu vuosien 1999 ja 2 aikana nurmen- ja viljanviljelyssä olleilla saroilla. 9
10 Pot. bruttofotosynteesi Keskim. bruttofot. Pot. nettovaihto Keskim. nettovaihto 1 mg CO Lehtipinta-alaindeksi Kuva 4.9. Keskimääräisen ja potentiaalisen nettovaihdon sekä bruttofotosynteesin vaihtelu lehtipintaalaindeksin mukaan. 4.7 Nettovaihto (P N ); vuoden 1999 aineisto Nurmi/Vilja: Hiilidioksidin keskimääräinen nettovaihto oli sekä nurmi- että viljanviljelyssä olleilla kasvipeitteisillä ruuduilla negatiivinen osoittaen hiilidioksidin ulosvirtausta systeemistä. Ulosvirtaus oli merkitsevästi (p <.1) suurempaa viljanviljelyruuduilta (-257 mg CO 2 ) kuin nurmiviljely ruuduilta (-67 mg CO 2 ) (kuva 4.1). Vertailtaessa potentiaalisia (hajasäteily > 5 µmol m -2 s -1 ) nettovaihtoarvoja, ero nurmi- ja viljanviljelyruuduilla oli samankaltainen. Merkittävin ero oli se, että myös potentiaalinen nettovaihto oli viljanviljelyruuduilla negatiivinen (-197 mg CO 2 ) kun nurmiruuduilla se oli jonkin verran positiivinen (148 mg CO 2 ). Ero selittyy hyvin pitkälti lehtipinta-alojen eroilla eli myös hiilidioksidin nettovaihto kasvaa lehtipinta-alaindeksin kasvaessa (kuva 4.9). Ohutturpeinen / paksuturpeinen: Turpeen paksuus ja siitä aiheutuva totaalirespiraation vaihtelu vaikuttivat myös sekä keskimääräiseen että potentiaaliseen nettovaihtoon. Sekä keskimääräinen (p <.1) että potentiaalinen nettovaihto (p <.1) olivat vähemmän negatiivisia ohutturpeisessa koekentillä (kuva 4.1). Tulos on mielenkiintoinen ja osoittaa, että luonnontilaisten, metsäojitettujen ja ennallistettujen soiden lisäksi myös turvepelloilla hajotus säätelee voimakkaasti hiilidioksidin nettovaihtoa. 4.8 Nettovaihto (P N ); vuoden 2 aineisto Vuonna 1999 mittaukset alkoivat vasta kun vilja oli puitu. Vuonaan 2 saatiin sen sijaan koko kasvukausi mitattua kokonaisuudessaan. Vuonna 2 havaittiin, että bruttofotosynteesin lisäksi myös nettovaihto oli selvästi korkeampi kuin vuonna 1999, jolloin mitattiin vain kasvukauden loppuosa. Tuloksissa korostuu edelleenkin lehtipinta-alan merkitys, sillä nettovaihto laski jyrkästi lehtipinta-alan pienennettyä sadonkorjuun (nurmi) ja viljan osittaisen lakoontumisen jälkeen. Vaikka turvekerroksen paksuuden vaikutus hiilidioksidin nettovaihtoon on pieni vuoden 2 aineistossa, voidaan kuitenkin todeta hajotuksella olevan erittäin suuri merkitys hiilidioksidin nettovaihtoon (kuvat 4.1 ja 4.11). 1
11 Keskim. nettovaihto mg CO Nurmi Vilja Keskim. nettovaihto mg CO Paksuturpeinen Ohutturpeinen Kuvat 4.1 ja Keskimääräisen nettovaihdon vaihtelu vuosien 1999 ja 2 aikana nurmen- ja viljanviljelyssä olleilla saroilla (ylempi) ja ohutturpeisessa ja paksuturpeisessa osassa sarkoja (alempi). 4.9 Hiilidioksiditase (CO 2 BAL ), vuoden 1999 aineisto Koekenttien kasvipeitteisille ruuduille laskettiin vuoden 1999 aineistoa käyttäen keskimääräiset vuorokautiset hiilidioksiditaseet (CO 2 BAL = P G - R TOT ), mallittamalla erikseen totaalirespiraation (R TOT ) ja bruttofotosynteesin (P G ) riippuvuus abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä. Mallit: logr TOT = b + b 1 T 5 + b 2 logi LA + b 3 log P D + b 4 logp BD I LA = Lehtipinta-alaindeksi P D = Turvekerroksen paksuus P BD = Turpeen tiheys P G = IRR *P max *I LA /(IRR+b*I LA ) missä IRR = hajasäteily I LA = lehtipinta-alaindeksi missä T 5 = Turpeen 5 cm lämpötila 11
12 Kokonaisrespiraation ja bruttofotosynteesin rekonstruointimallit pystyivät kohtuullisen hyvin selittämään em. vastemuuttujien vuorokautista vaihtelua, eikä mallien residuaaleissa havaittu merkittävää systemaattisuutta (kuvat ). Tulokset osoittavat huomattavaa ( g CO 2 - C m -2 d -1 ) hiilidioksidin vuorokautista ulosvirtausta pois peltoekosysteemistä. Ulosvirtaus oli suurempaa viljanviljelykentiltä kuin nurmenviljelystä sekä kasvoi turpeen paksuuden kasvaessa. Mikäli saatuja arvoja pidetään keskimääräisinä kasvukautisina arvoina päädytään kasvukauden aikana g CO 2 -C hiilen nettomenetykseen sekä mikäli talviaikaiset emissiot huomioidaan g CO 2 -C hiilen nettomenetykseen. 4.1 Hiilidioksiditase (CO 2 BAL ), vuoden 2 aineisto Vuoden 2 aineistoa mallitettaessa pyritään hyödyntämään yllä olevia malleja. Mukaan pyritään saamaan myös kosteuden aiheuttama vaihtelu kaasujen virtauksiin. Lisäksi aineiston analysoinnissa päästään hyödyntämään pellolle asennetun sääaseman mittausaineistoa. 16 Totaalirespiraatio mg CO Mitattu R TOT Estimoitu R TOT R 2 = Turpeen (5 cm) lämpötila 16 Ennustettu R TOT mg CO r = Mitattu R TOT mg CO 2 Kuvat 4.12 ja Mitattujen ja mallin avulla estimoitujen totaalirespiraatioarvojen riippuvuus turpeen (5 cm) lämpötilasta (ylempi) sekä mitatun ja ennustetun (estimoitu) arvon korrelaatio (alempi). 12
13 2 Mitattu P G Bruttofotosynteesi mg CO Estimoitu P G R 2 = Hajasäteily mmol m -2 s -1 2 Ennustettu P G mg CO Mitattu P G mg CO 2 Kuvat 4.14 ja Mitattujen ja mallin avulla estimoitujen bruttofotosynteesiarvojen riippuvuus hajasäteilystä (ylempi) sekä mitatun ja ennustetun (estimoitu) arvon korrelaatio (alempi) Metaaniemissio (CH 4 ); vuosien 1999 ja 2 aineistot Metaaniemissioiden osalta tutkimuksen selkeä päätulos on se, että riittävän hyvin kuivatetulta pellolta metaaniemissiot ovat harvinaisia ja keskimäärin pelto toimii metaanin nieluna (kuvat ). Todennäköisesti syvimmissä turvekerroksissa muodostuu metaania, mutta aerobisen pintaturvekerroksen metanotrofit bakteerit hapettavat syvemmältä anaerobisesta kerroksesta tulevan metaanin sekä sen lisäksi ilmakehän metaania. Kertomalla keskimääräiset mittauskertojen metaanin sidonnat vuodessa olevien päivien määrällä, päädytään pellon kasvipeitteisillä ruuduilla,16 g CH 4 m -2 ja kas- vipeitteettömillä ruuduilla,8 g CH 4 m -2 metaanin nieluun vuodessa. Kasvipeitteinen/Kasvipeitteetön: Metaanin hapetus oli voimakkaampaa kasvipeitteisillä ruuduilla kuin kasvipeitteettömillä ruuduilla. Keskimääräinen metaanin hapetus oli kasvipeitteisillä ruuduilla.45 mg CH 4 m -2 d -1 ja peitteettömillä ruuduilla.23 mg CH 4 m -2 d -1 (kuva 4.16). Tämä merkitsee sitä, että metanotrofien bakteerien toiminta on sidoksissa myös substraattien määrään ja laatuun. Nurmi/Vilja: Metaanin hapetus näyttää tulosten valossa riippuvan myös viljeltävästä lajista tai lajiin liittyvästä viljelytekniikasta ja muokkauksista. Metaanin hapetus oli jonkin verran suurempaa nurmea kas- 13
14 vavilla ruuduilla kuin viljaruuduilla (.41 vs..33 mgch 4 m -2 d -1, kuva 4.17). Ohutturpeinen/Paksuturpeinen: Turpeen paksuus vaikuttaa tulosten mukaan metaanin hapetukseen siten, että hapetus oli jonkin verran suurempaa ohutturpeisilla ruuduilla kuin paksuturpeisilla (.42 vs..32 mgch 4 m -2 d -1, kuva 4.18). Tämä tulos indikoi metaanin muodostumista juuri paksussa turvekerroksessa ja näin metaanin otto ilmakehästä olisi näillä ruuduilla alhaisempaa Typpiemissiot (typpioksiduuli, N 2 O); vuosien 1999 ja 2 aineistot Typpioksiduulin emissiot olivat alhaisia syksyllä 1999, joskin niissä havaittiin selvästi myöhäissyksyä ja talvea kohti kasvava trendi. Erittäin korkeita emissioita mitattiin alkukeväästä lumien sulamisen aikoihin sekä kesällä lannoitusten jälkeisinä mittauskertoina etenkin kasvipeitteettömiltä ruuduilta. Emissiot ovat siten erittäin riippuvaisia typpioksiduulin muodostumisproses- Metaaniemissio mg CH 4 m -2 d Kasvipeitteetön Kasvipeitteinen Metaaniemissio mg CH 4 m -2 d Vilja Nurmi Metaaniemissio mg CH 4 m -2 d Paksuturpeinen Ohutturpeinen Kuvat Metaaniemissioiden (1999 2) vaihtelu kasvipeitteisillä / kasvipeitteettömillä ruuduilla (ylin), nurmi / vilja saroilla (keskellä) sekä turpeen paksuuden mukaan jaoteltuna (alin). 14
15 sin kannalta käytettävissä olevan typen määrästä ja laadusta. Yleisesti voidaan myös todeta, että spatiaalinen ja temporaalinen vaihtelu typpioksiduulin emissioissa oli erittäin suurta (kuvat ). Kertomalla keskimääräiset mittauskertojen typpioksiduuliemissiot vuodessa olevien päivien määrällä, päädytään pellon kasvipeitteisillä ruuduilla,86 g N 2 O m -2 ja kasvipeitteettömillä ruuduilla 3,7 g N 2 O m -2 emissioihin vuodessa. Kasvipeitteinen/Kasvipeitteetön: Typpioksiduuliemissiot kasvipeitteettömiltä ruuduilta olivat yli kolminkertaisia verrattuna kasvipeitteisiin ruutuihin ( 8,4 vs. 2,4 mg N 2 O m -2 d -1 ). Eli kasvillisuus sitoo suurimman osan lannoitustypestä (kuva 4.19). Nurmi/Vilja: Typpioksiduuliemissiot näyttäisivät riippuvan myös kasvipeitteen laadusta. Emissiot olivat erityisesti keväällä jonkin verran suurempia viljapeitteisillä ruuduilla kuin nurmiruuduilla eteenkin keväällä (5,4 vs. 3,7 mg N 2 O m -2 d -1, kuva 4.2). Suomessa kasvatettavat viljat ovat pääsääntöisesti yksivuotisia lajikkeita ja nurmi monivuotista, joten viljapellolle voi eri kasvinosista (pääosin juurista) vapautua talvella typpeä, joka sitten näkyy kohonneina emissioina. Ohutturpeinen/Paksuturpeinen: Turpeen paksuus näyttäisi vaikuttavan typpioksiduulin päästöihin siten, että turvekerroksen vahventuessa emissiot myös hieman kasvavat etenkin lannoitusten jälkeen (3,3 vs. 5,6 mg N 2 O m -2 d -1, kuva 4.21). Tämä tulos indikoi liukoisen typen viipymää turvekerroksessa eli paksu turvekerros hidastaa veden kulkua ja samanaikaisesti liukoisen typen kulkua systeemistä ulos pohjaveteen. Typpiemissio µg N 2 O m -2 d Kasvipeitteetön Kasvipeitteinen Vilja Nurmi Typpiemissio µg N 2 O m -2 d Typpiemissio µg N 2 O m -2 d Paksuturpeinen Ohutturpeinen Kuvat Typpiemissioiden vaihtelu (1999 2) kasvipeitteisillä / kasvipeitteettömillä ruuduilla (ylin), nurmi / vilja saroilla (keskellä) sekä turpeen paksuuden mukaan jaoteltuna (alin). 15
16 5. Tutkimuksen johtopäätökset Tämä tutkimus antaa uutta tietoa kasvihuonekaasuvirroista turvepeltoekosysteemin ja ympäröivän ilmakehän välillä. Tutkimuksen mukaan turvepellot toimivat hiilidioksidin (CO 2 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) merkittävinä lähteinä sekä metaanin (CH 4 ) vähäisinä nieluina. Maamme pohjoisesta sijainnista huolimatta kasvihuonekaasupäästöt pelloiltamme ovat lähes yhtä suuria kuin huomattavasti eteläisimmillä leveysasteilla (esim. Keski-Eurooppa) mitatut päästöt (esim. Crill ym. 2, Kasimir-Klemedtsson ym. 1997). Alustavien tulosten mukaan viljelytavalla, viljelytoimilla, turpeen paksuudella sekä kivennäismaalisäyksellä on merkittävä vaikutus turvepeltojen kasvihuonekaasutaseisiin. Koska aineiston käsittely on vielä kesken, tässä yhteenvetoraportissa esitettyjä tuloksia on pidettävä vielä alustavina. Tulosten tarkentamiseksi tarvitaan vielä lisämittauksia ainakin kesän 21 ajan. Lisämittausten ja aineiston jatkotyöstön myötä tällä tutkimuksella voidaan osoittaa, mikä on viljelytavan (nurmi/vilja/kesannointi), viljelytoimien (muokkaus/lannoitus), turpeen paksuuden ja kosteuden vaihtelun sekä mahdollisen kivennäismaalisäyksen vaikutus turvepeltojen kasvihuonekaasutaseisiin. Kauppi, P., Tomppo, E. & Ferm, A C and N storage in living trees within Finland since 195s. Plant and Soil : Laiho, R Plant biomass dynamics in drained pine mires in southern Finland. Implications for carbon and nutrient balance. Finnish Forest Research Institute, Research Papers, 631:1 54. Liski, J Carbon storage of forest soils in Finland. University of Helsinki, Department of Forest Ecology Publications 16:1 46. Minkkinen, K Effect of forestry drainage on the carbon balance and radiative forcing of peatlands in Finland. PhD thesis. Department of Forest Ecology, University of Helsinki. 42 s. Mäkipää, R. ja Tomppo, E Suomen metsät ovat hiilinielu vaikka Kioton ilmastosopimuksen mukaan muulta näyttää. Metsätieteen aikakauskirja, Folia Forestalia 1998/ 2: Tutkimuksen jatkaminen Tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat työn jatkamisen tärkeäksi. Tulosten merkittävyyden arvioinnin kannalta on erityisen tärkeä selvittää myös vuosien välistä vaihtelua. VAPO Oy:n säätiön myöntämän apurahan turvin mittauksia on voitu tehdä vuoden 2 ajan. Talven 2 21 mittauksista vastaa Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasema. Tutkimuksen vastuututkijana (mittaukset, aineistojen käsittely ja tulosten laskenta sekä raportointi) toiminut Veli-Matti Komulainen on siirtynyt Kaustisen Ravikoulun vs. toimipaikan johtajaksi ajalle Tulosten laskenta ja analysointi jatkuu vastuututkijan palattua tutkimuksen pariin, jolloin myös aletaan valmistella tuloksista käsikirjoituksia kansainvälisiin sarjoihin. Kipeästi kaivattua lisärahoitusta tutkimuksen loppuunsaattamiseksi haetaan eri tahoilta. Kirjallisuus Crill,P., Hargreaves, K. & Korhola, A. 2. The role of peat in Finnish greenhouse gas balances. Ministry of Trade and Industry Finland. Studies and Reports 1/2. 71 s. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan metsien hiilivarastoja ja nieluja käsittelevän työryhmän muistio. Maa- ja metsätalousministeriö. Työryhmämuistio 2:5. 8 s. Kasimir-Klemedtsson, Å., Klemedtsson L., Berglund, K., Martikainen, P.J., Silvola, J. & Oenema O. 1997: Greenhouse gas emissions from farmed organic soils: a review. Soil Use and Management 13:
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotMetsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotOvatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotSUOPELTOJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT K8-KUNNISSA ETELÄ-POHJANMAALLA
SUOPELTOJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT K8-KUNNISSA ETELÄ-POHJANMAALLA Laura Lundgren Helsingin Yliopisto Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ympäristöbiologia Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2011 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotMetsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman
Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000
LisätiedotTurpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotMaaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia
Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia FT Dos. Marja Maljanen Kuopion yliopisto (1.1.21 Itä-Suomen yliopisto) Ympäristötieteen laitos Taustaa Ilokaasu l. dityppioksidi l. typpioksiduuli
LisätiedotSisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela
Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotMaatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla
Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla Kristiina Regina OPAL-Life hankkeen viljelijätapaaminen 11.12.2017 Maatalous kasvihuonekaasujen lähteenä
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotTurvemaat päästölähteenä maataloudessa
Eloisa Pelto Turvemaat päästölähteenä maataloudessa Hanna Kekkonen #turvemaat #päästösäästö 1 22.5.2019 Miksi turvemailta muodostuu enemmän päästöjä kuin kivennäismailta? Turvemaat ovat muodostuneet veden
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotMaatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotMetsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotTurvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot
Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotTurvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset
Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset Kristiina Regina Siikajoki 8.8.2019 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän hiilestä Tuottavat 6 % hiilidioksidipäästöistä
LisätiedotMarja Maljanen 1 Hannu Nykänen 1 Mikko Moilanen 2 Pertti Martikainen 1
Tuhkalannoituksen vaikutus metsämaan kasvihuonekaasuvirtoihin Marja Maljanen 1 Hannu Nykänen 1 Mikko Moilanen 2 Pertti Martikainen 1 Metsätehon raportti 83 27.12.1999 Konsortiohanke: Fortum Power and Heat
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotHiilen kierto ojitetuilla turvemailla
Hiilen kierto ojitetuilla turvemailla Kari Minkkinen Hankkeen Hiilen varastot ja virrat kangas- ja turvemailla turvemaaosa Mukana myös mm: Timo Penttilä, Jukka Laine, Raija Laiho, Marjut Karsisto,Tuomas
LisätiedotLannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotMAA- JA JUURIHENGITYS PELTOMAASSA: YMPÄRISTÖVASTEET SEKÄ KASVILAJIN JA MAATYYPIN VAIKUTUS
MAA- JA JUURIHENGITYS PELTOMAASSA: YMPÄRISTÖVASTEET SEKÄ KASVILAJIN JA MAATYYPIN VAIKUTUS Elina Pahkala Pro Gradu -tutkielma Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitos Heinäkuu 2008 KUOPION YLIOPISTO,
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotPeltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä MMV 10.10.2018 Kristiina Regina Luonnonvarakeskus Hiilen varastoituminen maahan http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/hiilen-kierto
LisätiedotTURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS. Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto
TURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto 2 Minkkinen, K. & Laine J. 2001. Turpeen käytön kasvihuonevaikutusten lisätutkimuskartoitus.
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4. ) ja dityppioksidi (N 2
Metsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O) Johdanto Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kaasuja tuottavien ja niitä kuluttavien prosessien
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotHapetuksen vaikutukset Vesijärven Enonselän hiilikaasupäästöihin
Loppuraportti Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun Osahanke Kaupunkien hiilinielut ja niiden vertailu sekä hiilinielupotentiaalin laskenta esimerkkialueille Hapetuksen vaikutukset Vesijärven
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotMaatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä
Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä Ilmastonmuutos Maaseudulla 26.3.2019 Kajaani Hanna Kekkonen Maatalouden päästölähteet? Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 2 8.5.2019 Miksi päästöjä lasketaan,
LisätiedotItämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus
Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotViljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla
Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.218 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 11 vuotta!
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 110 vuotta!
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotMetsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotSoiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotHiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa
Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Elintarvikepäivä 2016, Messukeskus, Helsinki 17.5. 2016 Miten tutkimus
LisätiedotPeltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen
Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen Maatalousmaan hiilivarastojen tila ja merkitys ilmastolle Keinot lisätä hiilivarastoja Turvepellot Kristiina Regina Luonnonvarakeskus
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotIlkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen
HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän
LisätiedotMaatalousmaan hiilivarannot Suomessa
Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa Kristiina Regina Luonnonvarakeskus FootPrintBeef hankkeen seminaari 21.4.2016 Maaperän hiili Tärkeää sekä viljavuuden että ilmastonäkökohtien kannalta Pohjois-Euroopassa
LisätiedotTurvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki
Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira Jari Ala Ilomäki Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Maarintie 6, 21 Espoo jari.ala ilomaki@luke.fi Metsätieteen päivä, 26.11.218 Turvemaat
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTurvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää ja kestävää? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Sisältö Miten metsäojitus ja metsätalous on vaikuttanut t soihin?
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle
Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Suoseura 22.11.2011 Suomen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotSuon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen
Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu
LisätiedotTuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotMiten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotYmpäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
LisätiedotSuobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus
1 Suobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Yhteenveto Tuloksia suobiomassan tuotosta ja uuden turpeen muodostumisnopeudesta
Lisätiedot