vuosikertomus

Transkriptio

1 vuosikertomus

2 Sisällys Yleistä...3 Järjestötoiminta...4 Jäsenasiat ja kilpailutoiminnan tukitoimet...4 Valtuusto...4 Liittohallitus...5 Valiokunnat ja ryhmät...5 Seuraparlamentti...5 Valituslautakunta...5 Liittokokous...6 Olosuhteet...6 Seurakehittyminen ja suora seuratuki...7 Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä...7 Kansainvälinen toiminta...8 Kansainvälinen olympialiike ja monilajitapahtumat...8 Each one teach one (eoto)...9 Kansainväliset kilpailut...9 Kansainväliset edustukset...9 Talous Viestintä ja tiedotus Kilpailutoiminta Salibandyliiga Naisten Salibandyliiga Miesten Divari Suomen Cup...16 Junioreiden SM-sarjojen mitalistit...16 Etelä-Suomen alue...17 Länsirannikon alue...18 Sisä-Suomi...19 Kaakkois-Suomi Savo-Karjalan alue...22 Pohjanmaan alue Pohjois-Suomi...24 Erotuomaritoiminta Yleistä Seuratoiminta Nuoriso- ja harraste Erityisryhmien salibandy...28 Pelaajapolku ja urheiluakatemia...28 Valmentajakoulutus...29 Avainseurat Maajoukkueet...31 Miehet...31 Naiset Pojat U Tytöt U Maajoukkueiden pelaamat ottelut...33 MM2015-kisat...35 Liitteet...36 Liiton toimiston organisaatio Henkilöstö Liiton nimeämät henkilöt Tilinpäätös

3 Yleistä Vuosi 2014 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 30. toimintavuosi (29. kokonainen toimintavuosi). Keskeistä toimintavuodelle oli vuonna 2013 aloitetun organisaatiomuutosprosessin jatkaminen, johtamisjärjestelmän edelleen kehittäminen sekä asiakaslähtöisen palveluorganisaation kehittäminen kohti Suomen parasta liikunta-alan palveluorganisaatiota. Määritellyt organisaatiokulttuurin arvot olivat: arvostus, luottamus ja vapaus. Asiakkaiden arvo-odotuksiksi määriteltiin: asiantunteva, osaava, avoin ja aktiivinen. Toukokuussa tyttöjen (U19) maajoukkue saavutti MM-hopeaa Puolassa pelatuissa tyttöjen MMkilpailuissa. Joulukuussa Suomen miesten maajoukkue voitti niinikään hopeaa Ruotsissa pelatuissa MM-kilpailuissa. Molemmissa kisoissa maailmanmestaruuden voitti Ruotsi. Vuosikertomusvuoden lopulla alkoi vuoden 2015 Suomessa järjestettävien naisten salibandyn maailmanmestaruuskilpailujen valmistelutyöt, kun pääsihteeri aloitti toimessaan syyskuun (1.9.) ja tapahtumakoordinaattori marraskuun (1.11.) alussa. Vuosi 2014 oli liittokokousvuosi. Niemi Centerissä Helsingissä järjestetyssä liittokokouksessa oli ennätysmäärä seuroja ja seurojen edustajia läsnä. Paikalle oli saapunut peräti 283 edustajaa 216 seurasta. Jäsenseurat valitsivat liiton uudeksi puheenjohtajaksi Ismo Haaponiemen ja hallituksen jäseniksi valittiin Tuulikki Kangasluoma, Arja Kilpeläinen, Mikko Kohonen, Valtteri Mikkola, Kimmo Nurminen, Milan Rantakari, Ari Rauhala ja Marko Sompa. Liittokokous hyväksyi myös uudistetut toimintasäännöt, joissa mm. valtuuston, puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi muuttui kolmivuotiseksi edellisen kaksivuotiskauden sijaan. Kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy Lisenssikausi alkaa 1.8. ja päättyy Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu- ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. Jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 864 (-0,5 % 868 v. 2013). Kilpailukauden lopussa lisenssimäärä oli ennätykselliset hlöä (+0,7 % lisenssiä kaudella ) ja joukkuemäärä 2788 joukkuetta (+3 % edellisvuonna 2707 joukkuetta). Toimintavuoden aikana myönnettiin jäsenseurojen hakemusten perusteella viisi (5) seuratoiminnan kultaista ansiomerkkiä. 3

4 4 Järjestötoiminta jäsenasiat ja kilpailutoiminnan tukitoimet Salibandyliiton.jäsenmäärä.toimintavuoden.alussa.oli.868.ja.lopussa.864..Vuoden.aikana.jäseneksi.liittyi. 52.uutta.jäsenseuraa.ja.erosi.48..Maksamattomien.jäsenmaksujen.perusteella.erotettiin.13.jäsenseuraa.. Yksi.seura.vaihtoi.nimensä. Toimintavuoden.aikana.pelaajasiirtoja.toteutui.4645.ja.rinnakkaisedustuksia.vahvistettiin.255.kpl..Kumpikin.toteutunut.lukumäärä.noudattaa.edellisen.vuoden.määriä,.jolloin.pelaajasiirtoja.toteutui.4784.ja. rinnakkaisedustuksia.257..lisenssejä.toimintavuoden.loppuun.mennessä.lunastettiin.yhteensä (48320.kpl ),.mikä.on.1989.kpl.enemmän.kuin.vuotta.aiemmin. Ennakkoilmoittautumisen.vaatineita.koulutuksia,.seminaareja.ym..tilaisuuksia.järjestettiin.yhteensä. 263,.joihin.osallistui.yhteensä.4527.henkilöä. valtuusto Valtuuston.sääntömääräinen.kokous.pidettiin.Eerikkilässä Kokouksessa.oli.paikalla.15.valtuuston.jäsentä,.liiton.puheenjohtaja,.varapuheenjohtaja.sekä.henkilökunnan.edustajia..Valtuusto.valitsi. keskuudestaan.puheenjohtajaksi.marja.talikan..valtuusto.vahvisti.ja.hyväksyi.liiton.tilinpäätöksen,. tuloslaskelman.ja.taseen.sekä.vuosikertomuksen.vuodelta valtuusto.myönsi.tili-.ja.vastuuvapauden.tilivelvollisille. Kilpailutoiminnan.tukitoimet: pelaajasiirrot,.edustusoikeudet, pelaajalisenssit,.ilmoittautuminen Kokous-.ja matkustusjärjestelyt Jäsenpalvelut:.uudet.ja.eroavat.jäsenseurat.yhteyshenkilömuutokset,.seurakäyttäjätunnukset, jäsen-.ja.pelaajarekisteri Liiton.järjestötoiminta: hallitus,.valiokunnat,.valtuusto, aluekokoukset,.liittokokous Talouden.tukitoimet:.laskutus, perintä,.ostolaskut,.keskitetty.erotuomaripalkkioiden.makujärjestelmä Kansainvälinen.toiminta: IFF:n.hallitus,.valiokunnat.ym. kehitystyöryhmät Seuratoiminnan.tukitoimet: Avainseuratoiminta,.Seurojen järjestötoiminnan.ja.hallinnon kehittämisen.tuki, ilmoittautuminen Sähköiset järjestelmät Henkilöstöhallinnon kehittäminen Asiakaspalvelu Olosuhdetyö järjestötoimintasektori

5 liittohallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä yksitoista kertaa. Yksi kokous pidettiin sähköpostin välityksellä. Liittohallitus koostui liittokokouksen valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1 + 8) jäsenestä. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Mika Kaltala, puheenjohtaja,...11/11 Tuukka Heinonen,... 9/11 Esa Johansson,...10/11 Tuulikki Kangasluoma, varapuheenjohtaja,...11/11 Arja Kilpeläinen,... 9/11 Valtteri Mikkola,...10/11 Marko Ojanen,...10/11 Milan Rantakari,... 9/11 Päivi Wickström,...11/11 Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä. valiokunnat ja ryhmät Valiokuntien toimikausi päättyy pelikauden 2015 päättyessä Hallituksen nimeämät valiokunnat ja ryhmät olivat juniorivaliokunta (JVK), järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JSV), erotuomarivaliokunta (ETV), kilpailuvaliokunta (KVK), sääntövaliokunta (SÄV) ja kurinpitoryhmä (KUR), joka toimii kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Lisäksi naisten MM2015 hankkeelle nimettiin järjestelytoimikunta. Juniorivaliokunnan omasta esityksestä hallitus lakkautti valiokunnan kokouksessaan Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta kokoontui kerran (1), erotuomarivaliokunta seitsemän (7) kertaa, kilpailuvaliokunta 20 kertaa, sääntövaliokunta viisi (5) ja kurinpitoryhmä 13 kertaa. seuraparlamentti Salibandyn muutosvisiota Suomen paras urheilun palveluorganisaatio ja siihen johtavia konkreettisia toimenpiteitä sekä seurattavia mittareita käytiin keskustellen läpi seuraparlamentissa lauantaina Eerikkilässä. Paikalla oli yhteensä 51 seurojen ja liiton edustajaa 21 seurasta. valituslautakunta Valituslautakunta on liittokokouksen valitsema kurinpitoasioita käsittelevä elin. Valituslautakunta koostuu vähintään kahdesta oikeustieteiden ammattiosaajasta ja kolmesta muusta jäsenestä. Toimintavuoden aikana valituslautakunta kokoontui viisi (5) kertaa. Valituslautakunnan päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa salibandyliiton toimielimiin. 5

6 liittokokous Salibandyliiton sääntömääräinen liittokokous järjestettiin lauantaina Niemi Centerissä, Helsingissä. Kokoukseen osallistui yhteensä 283 jäsenseurojen edustajaa, jotka edustivat yhteensä 216 jäsenseuraa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, päätettiin ennakkotarkastettujen toimintasääntöjen muuttamisesta ja käsiteltiin seurojen aloitteet koskien erotuomaritoimintaa ja alueellista junioreiden ja naisten/tyttöjen sarjatoimintaa. Puheenjohtajaksi valittiin Ismo Haaponiemi, joka voitti äänestyksessä Tuukka Heinosen. Hallituksen jäseniksi valittiin: Tuulikki Kangasluoma Arja Kilpeläinen Mikko Kohonen Valtteri Mikkola Kimmo Nurminen Milan Rantakari Ari Rauhala Marko Sompa Toimintasääntöjen keskeisimmät muutokset olivat hallituksen, valtuuston ja tilintarkastajien toimikauden muuttuminen kahdesta kalenterivuodesta kolmeen, valituslautakunnan toimikauden muutos noudattamaan kilpailukautta ja valtuuston varajäsenten henkilökohtaisuuden purkaminen. Valituslautakunnan valitsee uusien toimintasääntöjen mukaan valtuusto. Liittokokous ja aluekokoukset kutsutaan jatkossa koolle joka kolmas vuosi. Toimintasääntöjen jatkokehittäminen annettiin uuden liittohallituksen tehtäväksi, mm. valtakirjamenettelyn osalta. Erotuomaritoiminnan kehittämiseksi ja erotuomareiden määrän lisäämiseksi liittokokous päätti perustaa työryhmän valmistelemaan konkreettisia keinoja ja kampanjoita. Työryhmään kutsutaan edustajat seuroista, erotuomarikerhoista, liitosta ja liiton erotuomariorganisaatiosta. Työryhmän nimeäminen ja toiminnan käynnistäminen toteutuu vuoden 2015 puolella. olosuhteet Vuonna 2013 alkaneessa salibandyn muutostyöskentelyssä olosuhdetyö arvioitiin yhdeksi tärkeimmistä kehitysalueista salibandyliiton toiminnassa. Seurojen olosuhdetarpeet arvioitiin ja liiton erilaiset roolit näiden tarpeiden täyttämisessä. Salibandyliiton olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa. Salibandyn muutoksen myötä Salibandyliitossa on kokopäiväinen olosuhdepäällikkö. Salibandyliiton olosuhdetyö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: liikuntapaikkarakentaminen ja varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. 6

7 Olosuhdetyön painopistealueena on olosuhdeverkoston rakentaminen ja ylläpito alueorganisaatioiden, kuntien ja seurojen kanssa. Toimintavuoden aikana olosuhdepäällikkö raportoi 114 kunta-, seura- ja halliyhteistyökontaktista. Toimintavuoden aikana alkaneita tai valmistuneita sekä konsultoituja hallihankkeita, joissa salibandyn olosuhdevaatimukset on huomioitu, olivat Hämeenlinnan urheilutalo, Taivassalon liikuntahalli, Kastellin liikuntahalli, Eerikkilän urheiluopiston liikuntahalli (korjaus), Påminnen urheiluhalli, Vuoreksen liikuntahalli, Hartolan liikuntahalli, Kokkolan kampushalli, Kokemäen liikuntahalli ja Tesoman palloiluhalli. seurakehittyminen ja suora seuratuki Salibandyseurojen 5. kehittymisohjelma toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liikunnan kanssa ja se päättyi toimintavuoden alussa Ohjelmaan osallistui kymmenen seuraa, mikä on kehittymisohjelmalle määritetty maksimimäärä. Osallistuneet seurat olivat Blackbirds United (Keski-Uusimaa), Steelers juniorisalibandy (Hämeenlinna), Grankulla IFK, Kirkkonummi Rangers, Seinäjoen Peliveljet, SB Vaasa, RSB-team (Rovaniemi), SC Urbans (Janakkala), Hatsina (Mikkeli) ja Ilves (Tampere). OKM jakama suoran seuratuen kaksi hakujaksoa ajoittui toimintavuoden ajalle. Tammikuussa päättyneeseen hakuun (seuratuki 2014) toteutettiin liiton toimihenkilöiden tekemiä seurasparrauksia 32, yhteensä salibandyseurat hakivat tukea 43 hankkeelle. Tukea myönnettiin 12 useamman vuoden kestävälle hankkeelle, ja 11 uudelle hankkeelle. Uusista hankkeista neljä (4) oli palkkatukihankkeita ja seitsemän (7) toiminnallisen kehittämisen hankkeita. Toimintavuoden joulukuussa päättyi seuraava haku (seuratuki 2015), johon salibandyseuroilta saapui yhteensä 39 hakemusta. keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä Maksujärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä kokoontui toimikauden aikana kaksi (2) kertaa ja teki yksimielisen esityksen hallitukselle sähköiseen maksujärjestelmään siirtymisestä ja järjestelmän pilotoinnista kaudella Hallitus hyväksyi esityksen, ja päätti toteuttaa pilotin kymmenessä seurassa sekä kahdessa yksittäisten otteluiden sarjassa (PASM, N1D) ja yhdessä turnausmuotoisessa sarjassa (M3D). Pilotti käynnistyi elokuussa junioreiden SM-karsinnoissa. Erotuomarit laskuttivat palkkionsa sähköisen järjestelmän kautta ja salibandyliitto laskutti seuroja kaksi kertaa pilottikauden aikana ennakkolaskelmien perusteella. Lopulliset tasauslaskelmat tehdään vuoden 2015 toukokuussa, jolloin tarvittaessa laskutetaan seuroilta puuttuva erotuomaripalkkio- ja kulukorvaussumma tai palautetaan seuroille liikaa laskutettu summa. Uuden järjestelmän ylläpitokulu (erotuomareiden laskutus ja kirjanpitotoimiston palkanlaskenta & palkkakirjanpito) oli pilottikaudella todellisiin kuluihin pohjautuva noin 3 / erotuomaripalkkio. 7

8 Kansainvälinen toiminta Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 57 jäsenmaata. IFF on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen. IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana päätoimisesti toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell ja toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen. IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana kuusi (6) kokousta. Kokoukset pidettiin Madridissa (Espanja), Espoossa (Suomi), Madridissa (Espanja), Klotenissa (Sveitsi) ja Göteborgissa (Ruotsi). Yksi kokouksista toteutettiin sähköpostin ja muiden sähköisten apuvälineiden kautta. kansainvälinen olympialiike ja monilajitapahtumat IFF on määritellyt toimintaansa toimiakseen paremmin kansainvälisen olympialiikkeen linjassa. Toimintavuoden aikana pelattiin ensimmäistä kertaa miesten MM-kisojen karsintaturnaukset ja lopputurnauksessa toteutettiin uudenlainen pelijärjestelmä. Määrittelytyö näkyy myös eettisen valiokunnan perustamisena ja uusina sääntöinä ja ohjeistuksina, joita jäsenmaiden tulee noudattaa. IFF:n yleiskokous vahvisti joulukuussa 2014 Hyvän Hallintotavan (Good Governance) periaatteet. Eettisen valiokunnan työ käynnistyi IFF:n hallitus vahvisti ja päivitti toimintakauden aikana useita uusia sääntöjä ja toimintaohjeita. Talousohjesääntö (Financial Regulations, uusi versio voimaan ) Anti-dopingsäännöt (Anti-Doping Rules, uusi versio voimaan ) Urheilijan taustojen hoidon ohje (Guidelines for the Conduct of the Athletes Entourage,.. voimaan ) Sosiaalisen median ohje (IFF Social Media Guide 2014) Eettiset periaatteet (Code of Ethics) Eturistiriitojen ehkäisy (Conflict of Interest) Toimintavuoden aikana vahvistui salibandyn osallistuminen joko 2016 tai 2017 SportAccord Urban Games sekä Wroclaw World Games tapahtumiin. World Games-osallistumisoikeus (miehet) on isäntämaa Puolalla, vuoden 2016 MM-kisojen kolmella mitalistilla, parhaiten rankatulla Puolan naapurimaalla ja parhaalla ei-eurooppalaisella maalla (mikäli on sijoittunut 10 parhaan joukkoon MM-kisoissa). World Games pelataan , salibandy alustavasti

9 each one teach one (eoto) EOTO-ohjelmassa edettiin mentoroitavien maiden nimeämiseen ja ensimmäisiin yhteydenottoihin. Suomi toimii Ukrainan, Kanadan ja Viron mentorina ohjelmassa. Toimintavuoden syksyllä ja MM-kisojen aikaan pidettiin ensimmäiset palaverit kehitysohjelman tavoitteista ja ensimmäisistä toimenpiteistä. Ukrainan kehityskohteena on Hyvä Hallintotapa, Viron kehityskohteena erotuomari- ja valmentajakoulutus ja Kanadan jäsenseurojen määrän lisääminen sekä koulut. kansainväliset kilpailut 6. tyttöjen U19 maailmanmestaruuskisat pelattiin Puolassa (Babimost, Rakoniewice & Zbaszyn), Kisat olivat tarkoitettu syntyneille pelaajille. Seurajoukkueiden Champions Cup pelattiin Zürichissä ja miesten 10. MM-kisojen karsintaturnaus pelattiin Puolassa (Lochów) ja lopputurnaus Ruotsissa (Göteborg) Opiskelijoiden Salibandyn MMkisat (the FISU World Floorball University Championships) pelattiin Singaporessa Kisoissa pelattiin omat sarjat naisille ja miehille. MM2015-järjestelytoimikunta nimettiin ja se aloitti toimintansa syksyllä: Tuulikki Kangasluoma (puheenjohtaja), Arja Kilpeläinen, Ari Vehniäinen, JP Lehtonen, Perttu Pesä, Pasi Peltola, Jari Luukkanen, Juhani Henriksson, Pekka P. Paavola, Jari Tolvanen, Esa Koivisto, Kaarina Salomaa. Jeannette Good valittiin kisojen pääsihteeriksi ja Teresa Turhanen turnauskoordinaattoriksi. kansainväliset edustukset Miesten MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä IFF:n sääntömääräisessä yleiskokouksessa.. Suomen edustajina olivat Tuulikki Kangasluoma ja Mervi Kilpikoski. Milan Rantakari ja Ari Vehniäinen edustivat Suomea Ruotsin, Sveitsin, Tshekin ja Suomen.. EuroFloorball Tour yhteistyöryhmässä. Milan Rantakari osallistui Champions Cup työryhmän ja Jari-Pekka Lehtonen markkinointi-.. työryhmän työskentelyyn. Risto Kauppinen, IFF Central Board, marketing - Risto Kauppinen erosi 19 hallitusvuoden jälkeen IFF:n hallituksesta marraskuussa Milan Rantakari nimitettiin hänen tilalleen IFF:n hallitukseen yleiskokouksessa joulukuussa Ismo Haaponiemi, Disciplinary Committee, chairman Tom Hedkrok, Appeal Committee Klaus Koskela, Referee Committee Ari Vehniäinen, Rules and Competition Committee Tiina Nylander, Medical Committee Eliisa Alanko (14 15), Athletes Commission Mika Kohonen (13 14), Athletes Commission Tero Tiitu valittiin vuosiksi Athletes Commission -jäseneksi MM-kisojen aikana.. joulukuussa. Valinnan tekevät kisoihin osallistuvat urheilijat. 9

10 Talous Vuoden.2014.kokonaistuotto.(liikevaihto).oli euroa..Liikevaihdon.kasvu.oli.n..9.prosenttia. verrattuna.edellisvuoteen..liikevaihdon.kasvu.johtui.pääosin.keskitetyn.erotuomarimaksatuksen.pilottiin.liittyen.ja.sen.veloitustuottoihin.jäsenseuroilta..vuoden.2014.taloudellinen.tulos.on.ylijäämäinen euroa..Osanottomaksujen.osuus.tulorahoituksesta.oli.edellisvuosien.tapaan.merkittävin. yksittäinen.tulolähde.43.prosenttia.(40.%.v..2013)..noin.29.prosenttia.tulorahoituksesta.tuli.jäsen-.ja. lisenssimaksutuloina.(28.%.v..2013)..lisenssien.kokonaismäärä.kasvoi.edelleen.vuonna.2014.ja.niistä. saadut.tuotot.kasvoivat..valtion.toiminta-avustuksen.osuus.oli.15.prosenttia.ja.pysyi.suhteellisesti. ennallaan.(15.%.v..2013)..seurojen.jäsenmaksu.oli.230.euroa.. SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2014 Toiminta-avustus 15.% Erityisavustukset 2.% Yhteistyösopimukset 4.% Osanottomaksut 43.% Lisenssimaksutuotot 26.% Jäsenmaksutuotot 3.% Muut.tuotot 7.% 10

11 Henkilöstökulujen.osuus.sisältäen.palkkiot.koko.kulurakenteesta.oli.37.prosenttia.(35.%.v..2013)..Henkilöstökulujen.osuus.nousi.näin.kaksi.prosenttiyksikköä.edellisvuoteen.verrattuna..Palkkioiden.kasvu,.joka. sisältyy.ylläolevaan.oli.kuitenkin.noin.20.%.johtuen.keskitetystä.erotuomaripalkkioiden.maksatuksesta.. Vuokrat.muodostivat.kokonaiskuluista.18.prosenttia.(20.%.v.2013)..Matkakulujen.osuus.kuluista.oli.24. prosenttia.(24.%.v..2013),.ja.pysyi.näin.ollen.ennallaan.. Tilinpäätöshetkellä.liiton.taseen.loppusumma.on euroa..Tase.kasvoi.edellisvuodesta.13.prosenttia..Tarkemmat.euromääräiset.tiedot.liiton.vuoden.2014.taloudellisesta.tuloksesta.ilmenee.liitteenä. olevasta.tasekirjasta. SSBL:n kulujakauma 2013 Materiaalikulut 2.% Muut.varsinaisen.toiminnan.kulut 6.% Matkakulut 24.% Varainhankinnan.kulut 2.% Poistot 0.% Palkat 22.% Ulkopuoliset.palvelut 9.% Vuokrakulut 18.% Henkilösivukulut 5.% Palkkiot 10.% 11

12 Viestintä ja tiedotus Vuosi.2014.oli.muutoksen.aikaa.viestinnässä..Salibandy-lehden.ilmestyminen.päättyi.vuoden.2013.lopulla. ja.sijaan.tuli.aiempaa.voimakkaampi.panostus.sosiaaliseen.mediaan.ja.liikkuvan.kuvan.tuotantoon.. Myös.internet-sivut.uudistettiin.nykyaikaisemmiksi..Näiden.johdosta.viestinnän.tehtävät.ja.roolit.on. määritelty.uudelleen.ja.salibandyliiton.viestintästrategian.painopisteitä.tarkennettu.. Salibandyliiton.viestinnän.kohderyhmät.ovat:.media,.sosiaalisen.median.käyttäjät,.yhteistyökumppanit,. vaikuttajat,.harrastajat,.pelaajat,.jäsenistö.ja.henkilöstö. Sosiaalisen.median käyttäjät Media viestinnän suorat kohderyhmät Yhteistyökumppanit Henkilöstö Vaikuttajat. Harrastajat Pelaajat. Jäsenet 12

13 Keväällä.2014.avattiin.fl.oorball.fi.-nettisivusto..Uudistuksen.toteutti.Mobiilimarkkinointi.Routa..Sivustouudistuksessa.keskeisessä.asemassa.oli.tulospalvelun.uusiminen,.mobiilikäytettävyys,.sosiaalisen. median.ja.liikkuvan.kuvan.esilletuonti..toimintaa.tukevia.nettisivustoja.on.tyttösalibandy.on.timanttia. -projektilla.sekä.talenttileireillä. Salibandyliitto.ja.Salibandyliiga.panostivat.kaudella erittäin.vahvasti.omiin.nettituotantoihin.ja. syksyllä.lanseerattiin.salibandytv..salibandyliigaotteluja.tuotettiin.syyskaudella.2014.kaikkiaan.54.lähetyksen.verran.selostettuina..merkittävinä.kumppaneina.ovat.veikkaus.(veikkaustv).ja.sanoma.oy.(istv).. Lisäksi.yhteistyö.Yle.Urheilun.kanssa.oli.erittäin.merkittävää..Yle.välitti.kaikki.Suomen.miesten.salibandymaajoukkueen.ottelut.MM-kisoissa.joulukuussa.ja.lisäksi.urheiluviikonlopussa.näytettiin.Salibandyliigan. otteluita.kerran.kuukaudessa..mukaan.mahtui.myös.naisten.salibandyliigaa..yle.areena.ja.yle.urheilun. nettisivuilla.salibandy.lisäsi.näkyvyyttä.merkittävästi. Lisäksi.video-,.internet-lähetysten.striimaus-,.kuva-.ja.somepalveluja.ostetaan.ulkopuolisilta.tahoilta.ja. freelance-avustajilta..alueellista.ja.toimialakohtaista.tiedotusta.tekevät.myös.toimihenkilöt.oto-pohjalta. Tv-näkyvyys * kanavittain [Lähde: SponsorInsight] *.tunnit,.minuutit,.sekunnit 13

14 Salibandykuvien julkaisut kuukausittain [Lähde: SponsorInsight] 2014 Kuvien määrä Kuvien koko (cm 2 ) Lukijamäärä (1000-luku) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Summa Sosiaalisen.median.kanavina.käytössä.ovat.Facebook.(yli tykkääjää,.kattavuus.parhaimmillaan henkilöä.viikkotasolla),.Twitter.(yli.5000.seuraajaa),.Instagram.(yli.5500),.YouTube-videokanava,. Flickr.ja.Issuu..Organisaatioviestinnässä.on.tutustuttu.Yammer-palveluun.ja.materiaalipankkina.toimii. Gredi..Sähköposti-.ja.puhelinpalvelulla.on.yhä.merkittävä.osa.päivittäisessä.jäsenneuvonnassa. Yhteydenpitoa.tiedotusvälineiden.suuntaan.hoidettiin.mediatiedottein,.tiedotustilaisuuksin.ja.toimittajatapaamisin.yhteistyössä.Salibandyliigan.kanssa..Toimittajille.järjestettiin.mahdollisuus.osallistua. Mediasählyyn.kerran.viikossa..Medioita.avustettiin.tarjoamalla.julkaisuvapaita.kuvia.ja.asiantuntijaartikkelein..Lisäksi.medioita.konsultoitiin.juttujen.taustatietojen.keräämisessä.. Salibandyliiton.viestintä.seurasi.tiiviisti.salibandyn.kansainvälisiä.tapahtumia.kanavissaan.(EFT.Hämeenlinnassa,.miesten.MM-kisat.Göteborgissa,.Champions.Cup). Kauden sarjojen.lopulliset.tilastot.julkaistiin.yli.500-sivuisessa.kausikirjassa,.joka.ilmestyi.lokakuussa..Kirjan.toimituksesta.vastasi.Mika.Hilska.ja.ulkoasusta.Taittopalvelu.Yliveto.Oy..Kirja.julkaistiin. verkkoversiona.issuu-palvelussa,.josta.löytyvät.myös.muut.salibandyliiton.dokumentit.. Salibandyliitto.kertoo.toiminnastaan.ja.taloudenhoidostaan.toimintasuunnitelman.ja.vuosikertomuksen. muodossa..liiton.muuhun.julkaisutoimintaan.kuuluu.oppaita,.esitteitä.ja.valmennuskoulutusmateriaalia.. Kilpailutoiminnan.tietopaketti.on.Kausi-info. 14

15 Kilpailutoiminta salibandyliiga Salibandyliigassa.pelasi.kaudella neljätoista.(14).joukkuetta..Suomen.mestaruuden.voitti.Happee,. hopealle.sijoittui.classic.ja.pronssimitalit.vei.ssv. Runkosarjassa.viimeiseksi.jäänyt.Loviisan.Tor.putosi.Divariin..Nokian.KrP.ja.OLS.säilyttivät.paikkansa. Salibandyliigassa..Divarin.voittaja.Rauman.SalBa.nousi.Salibandyliigaan. naisten salibandyliiga Naisten.Salibandyliigassa.pelasi.kaudella kaksitoista.(12)..Suomen.mestaruuden.voitti.SB-Pro,. hopeaa.sai.classic.ja.pronssia.happee. Runkosarjassa.viimeiseksi.jäänyt.Sheriffs.putosi.1..divisioonaan..Liigakarsinnoissa.TPS.ja.M-Team.säilyttivät. sarjapaikkansa..naisten.1..divisioonasta.sb.vantaa.nousi.salibandyliigaan. OLS.ei.ilmoittautunut.naisten.Salibandyliigaan.kaudelle OLS:n.sarjapaikkan.sai.pääsarjojen. sarjapaikkojen.täyttöjärjestyksen.mukaisesti.steelers. miesten divari Kaudella miesten.Divarissa.pelasi.neljätoista.(14).joukkuetta..Divarin.runkosarjan.ja.suoran.paikan.Salibandyliigaan.saavutti.SalBa..SB.Welhot.ja.SB.Vaasa.sijoittuivat.toiseksi.ja.kolmanneksi.ja.karsivat. paikasta.salibandyliigaan,.mutta.hävisivät.ottelusarjansa.liigajoukkueita.vastaan. Divarin.runkosarjan.kolme.viimeistä.putosi.2..divisioonaan:.FBC.Turku,.Karhut.ja.Ilves..Divarikarsintojen. kautta.divariin.nousivat.sbs.wirmo,.sbs.masku.ja.erä.akatemia. 15

16 suomen cup Suomen.Cup.aloitettiin.syyskuussa Miesten.Suomen.cupiin.osallistui.105.joukkuetta.ja.naisten. cupiin.32.joukkuetta.. Miesten.Suomen.Cupin.fi.naalissa.Classic.voitti.SSV:n.jatkoajalla Naisten.Cup.fi.naalissa.SB-Pro.voitti. Classicin.jatkoajalla Miesten.pikkufi.naalin.voitti.Erä.Akatemia,.naisten.pikkufi.naalin.Steelers.ja.miesten.haastajafi.naalin. Sastamalan.Woima. junioreiden sm-sarjojen mitalistit A-pojat 1.. OLS,.Oulu 2.. Westend.Indians,.Espoo 3.. Tapanilan.Erä,.Helsinki C2-pojat 1.. Tapanilan.Erä,.Helsinki 2.. Steelers.JSB,.Hämeenlinna 3.. Classic,.Tampere B-pojat 1.. Tapanilan.Erä,.Helsinki 2.. Josba,.Joensuu 3.. Oilers,.Espoo Tyttöjen SM-sarja 1.. PSS,.Porvoo 2.. Koovee,.Tampere 3.. SB-Pro,.Nurmijärvi C1-pojat 1.. TPS,.Turku 2.. Blackbirds,.Kerava 3.. SSV,.Helsinki C-tytöt 1.. M-Team,.Helsinki 2.. SB-Pro,.Nurmijärvi. 3.. Westend.Indians,.Espoo 16

17 etelä-suomen alue Etelä-Suomen.alue.käsittää.Uudenmaan.ja.Itä-Uudenmaan.maakunnat..Laji.on.levinnyt.alueen.kaikkiin. kuntiin..alueen.toiminnasta.vastaa.kaksi.päätoimista.aluevastaavaa..toimistolla.on.myös.apuna.siviilipalvelusmies..toimiston.pääasiallisena.työkenttänä.on.alueen.sarjatoiminnan.järjestäminen,.asiakaspalvelu. sekä.alueen.ja.liiton.web-sivujen.ylläpito..alueella.pelataan.lähes.puolet.liiton.kaikista.sarjaotteluista.. Aluetoimisto.vastaa.vuoden.aikana.n ottelun.järjestämisestä..Erityisesti.nuorimpien.juniorien. (F..G.-juniorit).joukkuemäärät.ovat.lisääntyneet.alueella.huomattavasti..Joukkuemäärä.ko..sarjoissa.kasvoi. viime.kaudesta.13.%,.kun.kokonaismäärän.kasvu.oli.n..3.%..tällä.kaudella.jatkettiin.jälki-ilmoittautumismahdollisuutta.f-.ja.g-junnuissa..jälki-ilmoittautumisella.kevään.peleihin.ilmoittautui.17.joukkuetta. Varsinaisen.kilpailutoiminnan.lisäksi.aluetoimisto.järjesti,.yhteistyössä.IKHTYS:n.ja.Tapanilan.Erän.kanssa,. aikuisten.ja.junioreiden.kausittaista.aluesarjaa..lisäksi.alueella.pelattiin.lukuisia.eri.seurojen.järjestämiä. turnauksia.ja.yksityisten.hallien.järjestämiä.sarjoja..myös.pääkaupunkiseudun.kouluilla.on.omat.sarjansa. ja.pääkaupunkiseudun.urheiluakatemiassa,.urheassa,.salibandy.on.lajina.mukana. Olosuhteet Alueen.kenttätilanne.on.tällä.hetkellä.melko.hyvä..Isoimmissa.halleissa.Helsingissä,.Espoossa.ja.Vantaalla. pelataan.liigamattona.tunnetulla.tarafl.exillä..keski-uudenmaan.hallitilanne.on.edelleen.vaikea,.sillä. alueella.on.vain.yksi.kenttä.käytettävissä..raaseporiin.valmistui.uusi.halli,.jonka.pääkäyttäjänä.on.salibandy..vantaalle.on.lisäksi.valmistumassa.uusi.useamman.kentän.salibandykeskus..pääkaupunkiseudun. ulkopuolisista.kunnista.pääosa.myöntää.nykyään.omille.salibandyseuroilleen.harjoitus-.tai.pelivuoroja.. Pääkaupunkiseudulla.kunnat.eivät.edelleenkään.paljoa.kunnallisia.harjoitusvuoroja.myönnä,.vaan. ohjaavat.seurat.harjoittelemaan.kalliisiin.yksityishalleihin..tämä.on.edelleen.suuri.ongelma.varsinkin. juniorijoukkueille. Tavoitteiden toteutuminen Sarjatoiminnan.osalta.ei.ilmennyt.mainittavia.ongelmakohtia..Ottelu-.ja.joukkuemäärät.kasvoivat. edelleen..ottelusiirtoja.tai.luovutuksia.jouduttiin.tekemään.muutamia..sopimushallien.kanssa.käytiin. ennen.kauden.alkua.sopimusneuvottelut.sekä.hallitarkastukset Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Etelä-Suomi. +16,3 %

18 länsirannikon alue Resurssit Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen, Satakunnan, Salon seudun ja Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. Sarjatoiminta ja turnaukset Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3 5.divisioonassa ja naisten 2 4.divisioonassa. Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin A E ja tyttöjen 1.divisioona F-tytöt. Kortteliliiga toiminnassa mukana oli 120 joukkuetta, jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana. Poikien juniorisarjoissa (D E) jatkettiin ylialueellisten sarjojen pelaamista (yhdessä Sisä-Suomen kanssa) eliittisarja ja alueelliset kilpa-ja haastajasarjat. Olosuhteet Taivassalon kuntaan valmistui liikuntahalli koulun yhteyteen, joka täyttää salibandyn lajivaatimukset. Satakunnan salitilanne huolestuttava, lajin vaatimuksia täyttäviä halleja kovinkin vähän. Sarjatoiminnassa muilta osin päästiin paremmin kunnallisiin tiloihin varsinkin nuoremmissa junioreissa. Päiväkotikiertue Päiväkotikiertueella mukana oli 40 päiväkotia, jolla liikutettiin noin 600 päiväkotilasta.. Kiertue toteutettiin yhdessä Turun Kaupungin, TPS Salibandyn, TNMKY, Liiku ja Länsirannikon aluetoimiston kanssa. 450 Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Länsirannikko +41,6 %

19 sisä-suomen alue SSBL:n Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto on perustettu 1996 ja sijaitsee Tampereella. Aluetoimistolla sijaitsevat aluevastaavan toimipisteen lisäksi SSBL:n olosuhdepäällikön, valmennus- ja koulutuskoordinaattorin, järjestelmäasiantuntijan sekä jäsensihteerin toimipisteet. Salibandyliitto on myös siviilipalveluspaikka. Aluetoimistolla palvelustaan ovat suorittaneet vuoden 2014 aikana Kimmo Jäntti, Matti Parviainen, Tomi Niinimäki, Teemu Merioksa ja Tuomas Viikari. Samoissa toimitiloissa, jotka omistaa Kooveen Tuki ry, SSBL:n kanssa ovat myös Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU), SJL:n Hämeen aluetoimisto, Svoli:n Sydän-Suomen aluetoimisto sekä kahden ison yleisseuran (Koovee, Ilves) toimistot. Edellä mainitut ovat merkittäviä yhteistyötahoja ja näiden kanssa tehdään laajaa yhteistyötä mm. leirien ja kerhotoiminnan merkeissä. Olosuhteet Otteluja pelattiin 55 pelikentällä 29 eri paikkakunnalla. Toimintavuoden aikana ei valmistunut uusia merkittäviä pelipaikkoja, jotka olisivat helpottaneet alueen turnausmuotoisten sarjojen ottelujärjestelyjä. Salien varausten suhteen tilanne pysyi entisellä tasolla. Hämeenlinnaan valmistui Elenian monitoimihalli, johon saatiin muutamia satunnaisia otteluita. Uuraisten koulukeskuksen yhteyteen valmistunut monitoimihalli otettiin käyttöön marraskuussa, mutta oli vähäisellä käyttöasteella, kun sarjaohjelmat oli siinä vaiheessa tehty. Sarjat ja turnaukset Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui 168 miesten joukkuetta, naisten 41, poikien 221 ja tyttöjen 30. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 23 joukkuetta. Joukkuemäärät pysyivät aikuisissa senioreita lukuun ottamatta edelliskauden lukemissa, mutta junioreissa kasvua oli yli 10 %. Seuratapaamiset Olosuhdeyhteistyökysymykset paikallisten hallien (lähinnä Raholan lk) sekä paikallisten isojen toimijaseurojen kanssa (Ilves,Classic, Koovee, Nokian KrP). Työstö on kesken. Sinettiseurapalkitseminen O2-Jyväskylä. Hämeen ja Keski-Suomen Urheilugaalat ja seuratoimijoiden huomion osoitukset. Kuntayhteistyö Kunnallisten pelipaikkojen varauksia on pääsääntöisesti hoitaneet paikalliset seurat. Vuosi vuodelta varaustarve on kartoitettava yhä aikaisemmin. Muut tapaamiset Tampereen kaupungin liikuntatoimen ja Palloliiton Tampereen piirin kanssa pidettiin perinteinen yhteispalaveri Pirkkahallin vuorojen jakoperusteista. Halliyhteistyö ja -vuoropalaverit pidettiin myös kaupallisten toimijoiden kanssa. Kanssakäyminen paikallisen erotuomarisektorin kanssa tiivistä. Alueen sarjatoiminnassa on ollut jonkin verran kasvua. Pirkanmaalla otteluista valtaosa pelattiin kaupallisissa halleissa, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa taas kunnallisissa kaupallisten hallien vähäisyydestä johtuen. Alueen kuntien liikuntatoimet olivat myötämielisiä salibandya kohtaan ja pelivuoroja saatiin riittävästi muilta palloilulajeilta tulleiden paineiden puristuksessa. Peliolosuhteissa tapahtui laadullisesti pienoista parannusta ja kilpailun kiristyminen pakotti jo olemassa olevien pelipaikkojen edelleen tarkastamaan profiiliaan. Pelipaikkoja on ollut ottelumäärään nähden toistaiseksi riittävästi. 19

20 Sarjatoimintaa alueellisesti Toiminnallisilla alueilla (Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Suomi) sarjat on toteutettu siten, että etenkin paikallisottelut on voitu järjestää mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä seurojen keskenään sopimat C F-ikäisten harjoitus- ja kerhoturnaukset ovat olleet suosiossa. Keski-Suomessa seurat ovat järjestäneet vastaavaa toimintaan D F-ikäisille ja kiinnostus osallistumisesta Salibandyliiton sarjatoimintaan on lisääntynyt pelimatkojen pitenemisestä huolimatta. Juniorisarjoja ylialueellisena Sisä-Suomen ja Länsirannikon alueiden kanssa A E-nuorten sarjoissa pelattiin ylialueellisia sarjoja. Junioriseurat saivat mahdollisimman aikaisin jo syksystä alkaen oman tasoisiaan pelejä. Sarjatasot määriteltiin Eliittisarjaksi, Kilpasarjaksi tai Haastajasarjaksi. Elittisarjan ulkopuolelle jäävät pelasivat kilpa- ja haastajarjaa, joissa kukin saa myös omalla toiminnallisella aluellaan oman taitotasonsa mukaisia ottelutapahtumia. Pääsääntöisesti toimintamalliin on oltu tyytyväisiä. Tavoitteiden toteutuminen Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt merkittäviä ongelmakohtia. Ottelu- ja joukkuemäärät kasvoivat ja lähes kaikki käytettävissä olleet halliresurssit olivat käytössä ja toivat painetta sarjatoiminnan suunnitteluun. Ottelusiirtoja jouduttiin tekemään jonkun verran kunnallisten pelipaikkojen suhteen johtuen muiden palloilulajien ottelujen tilatarpeesta. Hallivierailuja tehtiin tarpeen mukaan. 600 Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Sisä-Suomi +15,5 %

21 kaakkois-suomen alue Kaakkois-Suomen alue käsittää Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminta Aikuisten sarjatoimintaan kuului miesten 2. 5.divisioonat ja naisten 2.divisioona. Miesten 2.divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina, muut aikuisten sarjat olivat turnausmuotoisia. Junioripuolella sarjatoimintaa pyöritettiin A F -junioreissa. Osa sarjoista pelattiin kokonaisuudessaan yhteisenä Savo-Karjalan joukkueiden kanssa, osassa ylialueelliseen sarjaan siirryttiin alkusarjojen jälkeen. Valtaosa alueellisten sarjojen otteluista pelataan kunnallisissa halleissa. Yksityiset hallit sijaitsevat Mikkelissä, Lappeenrannassa, Orimattilassa ja Pyhtäällä. Seuratapaamiset Seuroja tavattiin normaalin kanssakäymisen lisäksi syksyn aluekokouksessa Lappeenrannassa. Aluekokouksessa tehdyn liittovaltuustoehdokkaiden valinnan lisäksi keskusteltiin tyttöpuolen ikäluokkamuutoksista, erotuomaripalkkioiden maksatusjärjestelmästä ja avainseurayhteistyöstä. Kilpaurheilu Salibandy on lajivalikoimassa kaikissa viidessä Kaakkois-Suomen alueella toimivassa urheiluakatemiassa. 250 Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Kaakkois-Suomi +17,6 %

22 savo-karjalan alue Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Joensuussa. Salibandy on mukana Joensuun ja Pohjois-Savon urheiluakatemioiden lajivalikoimassa. Lajivalmennuksesta vastasivat Petri Kettunen ja Juri Jolkkonen Joensuun urheiluakatemiassa sekä Mikko Tiihonen ja Jani Lipsanen Pohjois-Savon urheiluakatemiassa. Kilpailutoiminta Miesten sarjoista 2. ja 3. divisioona pelattiin yhdessä lohkossa, 4. ja 5. divisioonat pelattiin kolmessa maakuntarajojen mukaan muodostetussa lohkossa. Naisten 2. ja 3. divisioonat pelattiin yhdessä lohkossa. Poikien sarjoissa pelattiin ylialueellisia jatkosarjoja Kaakkois-Suomen alueen joukkueiden kanssa B D2 -junioreissa. E F -juniorit pelasivat alueellisissa sarjoissa. Tytöissä pelattiin alueelliset sarjat D ja E -ikäluokissa. C-tyttöjoukkueet pelasivat Kaakkois-Suomen kanssa yhteistä sarjaa. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään kunnallisten hallien lisäksi yksityistä salibandyhallia. Kehityshankkeet Salibandyliitto oli mukana 2014 päättyneessä Pohjois-Savon liikunnan ja lajiliittojen yhteisessä Seurakehittämö hankkeessa. Seuroista hankkeeseen osallistuivat SB Welhot Kuopiosta ja Floorball Iisalmi. Olemme mukana myös 2014 aloitetussa Pohjois-Karjalan liikunnan, Pohjois-Savon liikunnan ja lajiliittojen yhteisessä Seurojen rekrytointi- ja kannustinjärjestelmä pilottihankkeessa. Hankkeessa on mukana kolme salibandyseuraa Josba Juniorit, Lehmo Balls-96 ja Floorball Iisalmi. Sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä Alueelle perustettiin sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä, joka toimii aluevastaavan tukena sarjatoiminnan kehittämisessä. Työryhmän toiminnan tavoitteena on myös keskusteluyhteyden parantaminen seurojen ja liiton välillä. Sarjatoiminnan kehittämistyöryhmässä olivat mukana Markus Holopainen/Juri Jolkkonen (LeBa-96), Jaakko Ikonen (Hukka-Pallo), Pirita Mikkola (TuuU), Janne Ruuskanen (Josba juniorit) ja Mikko Tiihonen (SB Welhot). Joukkue- 200 ja seuramäärien kehitys: Savo-Karjala +32,7 %

23 pohjanmaan alue Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Pohjanmaan aluetoimisto sijaitsee Seinäjoella Kehityskeskus Voltin tiloissa, missä toimii useita eri lajiliittoja sekä urheiluseuroja. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille divisioonissa ja naisille divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan A F -junioreissa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C E-tytöissä. E-tyttöjen aluesarja saatiin vihdoin käynnistettyä hyvällä yhteistyöllä siihen osallistuvien seurojen kanssa. Sarjatoimintaa toteutettiin lähinnä kunnallisissa liikuntahalleissa, ja aika-ajoin laadukkaiden pelipaikkojen löytämisen suhteen oli ongelmia. Pääsääntöisesti alueen hallitilanne on hyvä, mutta muutama kaupunki kaipaisi pikaisesti lisää sisäliikuntapaikkoja. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 14 salibandynpelaajaa. Aktiivisia erotuomareita alueella on n. 70 kpl, ja tämä määrä juuri ja juuri riittää siihen, että alueella pelattavat pelit saadaan kunnialla vihellettyä. Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Pohjanmaa +23,3 %

24 pohjois-suomi Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava. Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Alueella liittokouluttajana toimii Peter Eriksson. Olosuhteet Alueella on käytössä hieman yli 20 kpl täysimittaisia salibandykenttiä. Lisäksi alueella on paljon pienempiä kenttiä, joilla ei pelata virallisia otteluita. Uusia kenttiä alueelle on tullut Ouluun, Haukiputaalle ja Kittilään. Lisää täysimittaisia kenttiä on paikkakuntien rakennussuunnitelmissa Muhoksella ja Rovaniemellä. Seuratapaamiset Avainseuraprojektin myötä seuroja on tavattu Oulussa, Lapissa ja Kainuussa. Yhteistyö- ja kehityshankkeissa on ollut mukana useita alueen seuroja. Kuntayhteistyö Keväällä 2015 on tarkoitus jatkaa tapaamisia Pohjois-Suomen alueen kuntien ja kaupunkien liikunta-alan ihmisten kanssa olosuhteista. Joukkue- ja seuramäärien kehitys: Pohjois-Suomi +16,2 %

25 Erotuomaritoiminta Strategian mukaiset tavoitteet olivat: 1. Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä.. määrällisesti että laadullisesti. - Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita. 2. Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille - Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä. - Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. - Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). - Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua. Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa oli toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena oli lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa painotettiin vuorovaikutustaitoja. Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen (et -brandi) oli myös yhteinen tavoite. Kaikella toiminnalla edistettiin yleisen myönteisen työskentelykulttuurin takaamista erotuomareille yleistä Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatkettiin erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Erityisenä painopistealueena oli alueiden et -toiminnan johtoryhmien (erotuomari-, erotuomarikoulutus- ja erotuomarivalmennusvastaavien sekä erotuomariasettelijoiden) toiminnan tukeminen ja siten erotuomarimäärän kasvattaminen. EeNet -oppimisympäristön kehitystyö käynnistyi. Yhteistyö Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa jatkui ja sitä kehitettiin käyttämällä SEL:n erityisiä täsmäkoulutuksia osana liiton erotuomarikoulutusta. Pääsarjaerotuomarikoulutus Miesten pääsarjojen ja naisten liigan erotuomareille oli nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastasivat oman ryhmänsä koulutuksista ja esittivät erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle. Uusi liittoerotuomarien koulutusryhmä perustettiin A4 -erotuomareiden koulutusryhmästä. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatkettiin liigoissa muiden salibandymaiden kanssa (Latvia ja Ts ˇekki). Alue-erotuomarikoulutus Alueen erotuomaritoimintaa johti valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et -toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-koulutustyöryhmä kouluttivat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttivat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. 25

26 Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttivat pääsarjojen erotuomarivalmentajat (otteluvalvojat). Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttivat alueelliset et -valmentajat. Erotuomarivalmennusta jatkettiin pääsääntöisesti aiemmassa muodossaan. Hyväksytty budjetti määritti valmennukseen osoitetut resurssit. Otteluvalvontaa ja olosuhdetarkkailua suoritettiin yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena. Erotuomariasettelu, luokitukset Erotuomariasettelussa käytetiin nettipohjaista Asettelija -ohjelmaa. Asettelun pääsarjoissa teki ETV:n nimeämänä Sami Rahikainen. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden et -asettelijat. Käytössä oli 14 -portainen erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin luokitus perustui suoritettuun erotuomarikoulutukseen, et -valmennuksien dokumentteihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin. Maksamisjärjestelmät Pääsarjoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Liiton kaikkia otteluita koskevan uuden keskitetyn erotuomarikulukorvausjärjestelmän kehitystyö käynnistettiin tiettyihin sarjoihin ja seuroihin kohdistetulla pilottihankkeella. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta. Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksesta huolehtivat alueiden erotuomarivastaavien ja et -koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutustilaisuuksia järjestettiin kootusti alueilla. Lisäksi ns. seuratoimitsijakoulutuksia jatkettiin. Toimitsijoita koulutettiin v yhteensä Kansainvälinen toiminta Kansainvälisiä erotuomaripareja sekä kv. erotuomarivalmentajia koulutettiin ja nimettiin Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) vaatimusten mukaisesti. Yhteistyötä IFF:n RC:n kanssa jatkettiin. Vuonna 2014 naisten otteluissa kansainvälisinä erotuomareina toimivat Tom Kirjonen / Jyrki Sirkka ja Janne Koskinen / Teemu Rannikko sekä miesten otteluissa Mikko Alakare / Vesa Vilkki, Andrew Lewis / Anssi Silvo, Tero Fordell / Lasse Vuola ja Henri Heinola / Manu Marttinen. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa, lisäksi tehtävät ovat laajentuneet myös Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Joulukuussa 2014 Ruotsissa järjestetyissä miesten MM-kisoissa erotuomaritehtäviä oli parilla Tero Fordell / Lasse Vuola. IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä ja johtivat kv. turnausten et -toimintaa. Erotuomariresurssit Erotuomarimäärä on viime vuosina vakiintunut tuhannen tienoille. Maan eri alueilta on kuulunut edelleen huolestuttavia tietoja erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta lainattuja erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin myös suurena ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuomarien lopettamispäätöksiin. Tästä voidaan päätellä, että erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja arvostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden strategian suuntaisia korjaustoimenpiteitä. 26

27 27 Seuratoiminta nuoriso- ja harraste Pistemestari Pistemestarin.Android-.ja.iOs-sovelluksiin.julkaistiin.sovelluspäivitys,.joka.mm..mahdollistaa.pelitulosten.jakamisen.sosiaalisessa.mediassa..Latauskertoja.oli.vuoden.2014.lopussa.kaikille.alustoille.n Salibandyliitto.demosi.Pistemestari-kuntoilukonseptia.jäsenseuroilleen,.liikunnan.aluejärjestöille,.liikunnan-.ja.terveystiedon.opettajille.sekä.Puolustusvoimien.varusmieskouluttajille.. Säbämestarin lajikerho Tammikuussa.valmistui.Säbämestarin.lajikerho.-materiaali..Materiaalit.linkittyvät.saman.nimiseen. koulutukseen..materiaalia.esiteltiin.ja.markkinoitiin.seuroille,.kouluille,.liikkuva.koulu.-hankkeelle,.koululiikuntaliitolle.ja.valon.aluejärjestöille..materiaali.on.myynnissä.sabastore-verkkokaupassa. Katusähly Katusählykiertue.järjestettiin.19..kertaa..Kiertue.toteutettiin.yhteistyössä.Elämystalo.Ilmiö.Oy:n.kanssa.. Toukokuusta.elokuuhun.kiertänyt.kiertue.kattoi.24.osaturnausta.sekä.Kampin.Narinkkatorilla.Helsingissä. järjestetyn.fi.naalitapahtuman..tuotantoyhtiö.oli.mukana.kahdeksassa.kiertuetapahtumassa..kiertueelle. osallistui.noin.3600.pelaajaa. Varuskuntakiertue Salibandyliitto.järjesti.neljässä.varuskunnassa.(Suomenlahden.Meripuolustusalue.18.2.,.Ilmasotakoulu ,.Panssariprikaati.6.3.,.Kaartin.Jääkärirykmentti.10.3.).salibandyn.teemapäivän..Teemapäivät.olivat. suunnattu.i/14.saapumiserän.varusmiehille..tapahtumat.pitivät.sisällään.lajitutustumisia.sekä.koulutusta.henkilökunnalle..tapahtumiin.osallistui.n varusmiestä.ja.koulutuksiin.14.puolustusvoimien. toimihenkilöä. Messut Salibandyliitto.oli.mukana.sekä.Ballsport.Expossa.maaliskuussa,.että.Lätkä&Säbä.-messuilla.marraskuussa..Messutoteutukset.organisoitiin.yhteistyössä.Etelä-Suomen.jäsenseurojen.kanssa. Lajisovellusten.SM-turnaukset Salibandyliiton.myöntämänä.SM-arvosta.kilpailtiin.työpaikkojen.salibandyssa.(STPU-salibandy.SM),. rock-salibandyssa,.sählyssä,.hankisählyssä,.puistosählyssä,.suosählyssä.ja.katusählyssä. Salibandyn.Tuki.-Säätiö.on.jakanut.seuroille.tukea.tyttösalibandyn.kehittämiseen..Vuonna.2014.tukea. sai.15.seuraa,.painopistealueena.oli.sisä-suomi..tukea.sai.seitsemän.sisä-suomen.seuraa. Erityisryhmät Urheiluakatemia >.pelaajille Salibandyakatemia >.joukkueille Huippu-urheilu Pelaajapolku Tyttösalibandyn kehittäminen Lajikerhotoiminta Avainseurat Nuorten.ja.aikuisten harrastustoiminta Valmennuskoulutus SEURA- TOIMINTA

28 Tyttösalibandy Tapahtuma kertaa/vuodessa henkilömäärä n. Alueellinen.tyttösalibandyseminaari Etelä-Suomen.työryhmä MM2015.Timanttiturnaukset Seurojen.Timanttitapahtumat/kiertueet erityisryhmien salibandy Salibandyliitto.järjestää.sähköpyörätuolisalibandyn.(spt-salibandy).valtakunnallista.sarjatoimintaa.. Vammaisurheiluliitto.VAU.vastaa.spt-salibandyn.kansainvälisestä.toiminnasta..Kaudella pelattiin.kahta.sarjaa:.sm-sarjaa.ja.finlandia-sarjaa..sm-sarjassa.osallistui.neljä.joukkuetta.helsinki. Outsiders.Red.ja.White,.SB.Vaasa.ja.Merikoski.SBT.Oulusta..Finlandia-sarjaan.osallistui.viisi.joukkuetta. TPS.Turusta,.Helsinki.Outsiders.Juniors,.Merikoski.SBT.Sininen.ja.Valkoinen.Oulusta.ja.M-Team.EG.Helsingistä..Molemmissa.sarjoissa.pelattiin.kolme.turnausta..SM-sarjassa.mestaruuden.voitti.SB.Vaasa,. hopeaa.hos.red.ja.pronssille.merikoski.sbt..finlandia-sarjan.voitti.hos.juniors,.hopeaa.nappasi.tps.ja. pronssia.sai.m-team.eg. Kaudella spt-salibandyssa.pelataan.kahta.sarjaa,.SM-sarjaa.ja.Finlandia-sarjaa..SM-sarjassa. on.mukana.neljä.joukkuetta,.helsinki.outsiders,.tps,.sb.vaasa.ja.merikoski.sbt..finlandia-sarjassa.on. mukana.seitsemän.joukkuetta,.uutena.joukkueena.mukaan.on.tullut.koovee.tampereelta.ja.helsinki. Outsiders.Retro..Muut.joukkueet.ovat.Helsinki.Outsiders.Juniors,.TPS,.M-Team.EG,.Merikoski.Sininen. ja.valkoinen..finlandia-sarjassa.pelataan.neljä.turnausta.ja.sm-sarjassa.joukkueet.on.jaettu.niin,.että. käyvät.kolmessa.turnauksessa. Kuurojen.SM-turnaus.pelattiin Helsingissä..Mukana.oli.neljä.joukkuetta,.Jalo.Jyväskylästä,.Hero. Helsingistä,.Valpas.Turusta.ja.Wankat.Vantaalta..Mestaruuden.voitti.Wankat,.hopeaa.Herolle.ja.pronssia. Valppaalle. pelaajapolku ja urheiluakatemia Koulutuspäivillä kehitettiin ikäluokkavalmentajien taitoja pelaajaseurantaa sekä leirien läpivientiin. Akatemiat Valmennusryhmiä. 21 Pelaajia. 543 Valmentajia. 43 Talenttileirit Leirejä. 10 Pelaajia. 560 Valmentajia. 70 Akatemiavalmentajat.olivat.koolla.kerran. Tapaamisen.tavoittena.oli.luoda.yhteinen valmennuslinajus.aamuvalmennukseen. Talenttileireille.oli.hakijoita.enemmän.kuin mitä.voitiin.valita..huippuvalmentajien.johdolla. leirit.olivat.onnistuneita.ja.pelaajia.innostavia. 28