Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla"

Transkriptio

1 Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla v1. Hannu Lauri YVA Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Virtauslaskenta Mallihila..... Olosuhdetiedot Alku- ja reunaehdot Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Rantautumispaikka Inkoossa Ruoppauksen kuormitukset Laskennat Tulokset Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kuormitukset Laskennat Sijoituspaikat 3 & Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Yhteenveto pre-lay SRI tuloksista Putken upotus Kuormitus Laskennat Aurauskuormitus osuus 1 pohjoinen reitti Aurauskuormitus osuus 1 eteläinen reitti Aurauskuormitus osuus Aurauskuormitus osuus Yhteenveto auraustuloksista Post-lay SRI putken peittäminen asennuksen jälkeen Kuormitus Laskenta Post-lay SRI, osuus 1, pohjoinen reitti Post-lay SRI, osuus 1, eteläinen reitti Post-lay SRI, osuus Post-lay SRI, osuus Yhteenveto Post-lay SRI tuloksista Yhteenveto...7. Lähteet...73

3 1. Johdanto Tässä raporttissa on arvioitu Baltic-Connector kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia, ja kuormituksista johtuvan kiintoainepitoisuuden nousua ja kulkeutumista Suomen rannikkoalueella. Kohdealueena oli putken kulkureitti rantautumispaikalta Inkoosta Suomen aluevesirajalle, noin pisteeseen lat 9.9 lon.77 (desimaaliasteina), tai rantautumispaikalta Inkoosta putken linjaa pitkin laskien väli kp (kp = mitta putkilinjaa pitkin Inkoosta etelään reittiä FIN-AL Stora Fagerö eteläinen reitti pitkin). Kaasuputken rantautumispaikalle oli Inkoossa kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL (pohjoisempi) ja FIN-ALT (eteläisempi). Edelleen putken reitille Inkoon saaristossa oli kaksi vaihtoehtoa, Stora Fagerön pohjois- tai eteläpuolelta. Kiintoainekuormitusta aiheuttavista toimenpiteistä on laskettu seuraavat: 1) Rantautumispaikan lähellä (alle 1m syvyys) tehtävä ruoppaus ) Kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskemista (pre-lay SRI) 3) Putken upotus pohjaan auraamalla ) Putken peittäminen kivimateriaalilla putken laskun jälkeen Tässä ei ole laskettu seuraavia toimenpiteitä, joiden kuormitus on arvioitu pieneksi em. laskettuihin kuormituksiin verrattuna. 1) pohjassa olevien räjähteiden poistaminen räjäyttämällä ) Peruskallion louhiminen putken pohja tasoittamiseksi 3) Putken laskun aikainen kuormitus, esim. ankkurointi 3

4 . Virtauslaskenta Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n 3D-virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen järvi- ja rannikkoalueille soveltuva malli (Koponen et.al, ). Sovelluksessa käytettiin seuraavia laskenta-asetuksia: Laskennassa käytetään epälineaarisia virtausyhtälöitä, joissa liikemäärän kulkeutuminen lasketaan upwind-menetelmällä. Lämpötilan tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Suolaisuuden tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Vertikaalisuuntaisen turbulenssin laskennassa käytetään k-e turbulenssimallia. Vaakasuuntainen turbulenssi lasketaan Smagorinskyn mallilla. Lämpötilan ja suolaisuuden kulkeutuminen lasketaan TVD-superbee algoritmilla. Lämpötilan vertikaalisuuntainen diffuusiota lasketaan k-e turbulenssimallin avulla. Veden pintakerroksen lämpötilatasapaino lasketaan tulevan ja lähtevän säteilyn, haihdunnan ja lämmön johtumisen perusteella jokaiselle pintakerroksen hilakopille erikseen. Vedenkorkeuden vaihtelu mallin reunalla on laskettu koko Itämeren mallilla. Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa. Numeerisissa malleissa laskennallisten menetelmien käyttö tuo kuitenkin aina mukanaan laskentamenetelmästä riippuvan virheen. Virheen laatu ja suuruus riippuu käytetystä menetelmästä, ja kuhunkin laskentaongelmaan onkin aina pyrittävä valitsemaan siihen sopivat laskentamenetelmät virheiden minimoimiseksi. Reunaehtojen laskemiseksi mallissa on käytetty sisäkkäisiä hiloja. Hilojen reunojen laskenta aiheuttaa paikoitellen ylimääräisiä vertikaalisuuntaisia virtauksia. Poikkeamat ovat kuitenkin pääasiassa pieniä ja näkyvät lähinnä paikallisina vaikutuksina hilatasojen reunojen kohdalla..1. Mallihila Mallilaskenta suoritettiin sisäkkäisellä mallihilalla, jossa suurimman alueen kattava osahila käsitti koko Suomenlahden. Mallihila konstruoitiin digitoidusta kartta-aineistosta. Lähtöaineisto sisälsi syvyyskäyriä, syvyyspisteitä ja rantaviivoja vektorimuodossa. Seuraavat kartta-aineistot olivat käytössä: ETOPOv, Itämeren alueen syvyystiedot minuutin tarkkuudella (ETOPOv, ) Merenkulkulaitoksen digitaalinen kartta-aineisto (Liikennevirasto, 1) Aineisto yhdistettiin yhdelle karttapohjalle, josta sitten muodostettiin syvyysmalli, eli valitulla rasterikoolla oleva syvyysrasteri. Varsinainen mallihila konstruoitiin syvyysmallin perusteella laskemalla keskiarvo hilakopin sisältämistä syvyysmallipisteistä. Mallihilan sisäkkäistys on kolmitasoinen. Uloin mallihila käsittää Suomenlahden Nevan suistosta Kemiönsaaren tasalle asti 1,km:n tarkkuudella. Keskimmäinen mallihila käsittää noin 3x3 km alueen kohdealueen ympärillä 3m:n tarkkuudella. Kohdealueella käytettiin 1m tarkkuuden mallihilaa, jonka koko oli noin 1x km. Kohdealueen laajuuden takia mallihiloja tarvittiin kolme - hilat eroavat toisistaan lähinnä tarkimman alueen (1m resoluutio) sijainnin osalta. Hiloista A oli lähinnä rantaa, B keskemmällä ja alue C uloimpana merellä Inkoosta lukien. Syvyyssuunnassa mallihilat on jaettu 19 syvyystasoon, joiden

5 koko vaihtelee pinnan lähellä käytetystä kahdesta metristä avomeren syvänteissä käytettyyn kahteenkymmeneen metriin. Laskentahilan A mitat ja syvyysjako on esitetty taulukoissa 1 ja, ja laskentahilat A, B ja C kuvissa 1-3. Taulukko 1: Sisäkkäiset hilojen parametrit Taso nro Hilakoppeja vaakasuunta Hilakoppeja pystysuunta Hilaruudun koko (m) Koko, vaaka suunta (km) Koko, pystysuunta (km) Taulukko : Hilakoppien syvyystasot Taso Syvyys (m) Taso Syvyys (m) Kuva 1: Koko mallihila A, tarkennetut alueet rajattu hilaan Inkoon edustalla

6 Kuva : Vasemmalla hilan A tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus. Oikealla osa tarkinta aluetta rantautumispaikan lähellä, kuvassa esitetty myös 1m resoluution hilakoppien rajat. Kuva 3: Vasemmalla hilan B ja oikealla hilan C tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus... Olosuhdetiedot Mallin avoveden ajan laskentajaksona käytettiin aikaväliä Simuloinnit tehtiin elokuun 1 olosuhdetietoja käyttäen.

7 Mallin tuulitietoina käytettiin ECMWF ERA-interim reanalysis säädataa (ECMWF 1). ECMWF:n datan tarkkuus oli.7 x.7 astetta. Datan tiedot vastaavat hyvin mitattuja tuulitietoja lähimpien merisääasemien kohdalla (Inkoo Bogaskär ja Kirkkonummi Mäkiluoto). Kuvassa on esitetty Kirkkonummen Mäkiluodon merisäähavaintoaseman tuulen suunta- ja nopeusjakaumat kesiltä 1 ja 13 (Ilmatieteenlaitos 1) aikajaksolta Asema sijaitsee pisteessä lat 9. lon 1. noin km itä-kaakkoon Inkoon satamasta. Aseman keskituuli oli em. jaksolta vuonna 13. m/s ja vuonna 13. m/s, ja suunnan mediaani kymmenen asteen suuntajaolla vuodelle 1 3 astetta (1.% tuulista) ja vuodelle 13 astetta (.% tuulista). Mäkiluoto Mäkiluoto, % Mäkiluoto tuuli m/s Mäkiluoto, % tuuli m/s Kuva. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat (%) sekä ilman lämpötilat Mäkiluodon merisääasemalla, vuosien 1 ja 13 jakso Alku- ja reunaehdot Mallin läntinen reuna on avoin, jolloin siihen tarvittaan vedenkorkeuden, lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot. Lisäksi malli tarvitsee laskentaa varten alkutilanteen suolaisuudelle ja lämpötilalle. Reuna-arvot vedenkorkeudelle reuna-arvot otettiin koko Itämeren mallista (Viro/Hiromb-malli). Vedenkorkeuden reunapisteitä oli mallissa 3 kappaletta noin, km:n välein. Lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot asetettiin vapaasti muuttuviksi, jolloin niiden arvo määräytyy reunan lähellä olevien hilakoppien perustella. Reunan virtaamat malli arvio reunan lähellä olevien hilakoppien tietojen ja vedenkorkeuden reunaehtojen perustella. Suolaisuuden alkuarvot generoitiin mallille ajamalla mallia vuoden 1 tiedoilla yhden avovesijakson ajan, ja käyttämällä loppukentän suolaisuustietoja laskennan alkutilanteena. Lämpötilan alkuarvo 1..1 asetettiin CTD-mittauksiin perustuen siten, että pinnalla lämpötila oli. välillä -m, ja välillä -1m 3. astetta, ja välillä -m arvot muuttuivat.:stä asteesta 3. asteeseen. 7

8 3. Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia on tässä laskettu neljälle eri kuormitustyypille: 1) ruoppauksen ja kasaamisen kuormitus rantautumispaikalta syyvyydelle 11m ) Kivimateriaalin sijoitus pohjaan ennen putken laskua, tarkoituksena tasata putken kulkureittiä 3) Putken sijoituksen jälkeinen putken upotus pohjaan, joka suoritettaan auraamalla ) Putken peittäminen sijoituksen jälkeen kivimateriaalilla, tarkoituksena putken suojaaminen jäältä ja/tai laivaliikenteeltä. Kuormituksia ei arvioitu vedenalaisille kallion räjäytystöille, räjähteiden raivaukselle eikä putken laskun aiheuttamalle kuormitukselle. Näiden töiden aiheuttama kuormitus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin em. kuormitustyypit 1-. Kuormitukset pyrittiin arvioimaan kussakin mallinnetussa kuormitustyypissä ylärajalle, jolloin toteutuvan kuormituksen pitäisi jäädä alle laskettujen arvojen. Kuormitukset arvioitiin lyhempikestoisissa tapauksissa sekä normaalien tuulien jaksolle , että kevyempien tuulien jaksolle Pitkäkestoiset kuormituksen arvioitiin ruoppauksen osalta 1. alkaen, ja putken asennuksen jälkeisen kivimateriaalin sijoituksen osalta jaksolle alkaen. Päivämäärät perustuvat putken rakennusvaiheen alustavaan aikatauluun (Ramboll, 1b). Putken rakennusvaiheen tiedot perustuvat Pre-Feed raporttiin (Ramboll, 1a), ja siltä osin kun tarkkoja tietoja ei ollut saavilla, raportin laatijan arvioon. Kuormituksen määrät perustuvat aikasemmin tehtyihin ruoppaus- ja pengerrysmallinnuksiin (Lauri & Virtanen, ), ja osittain myös Nord-Stream putken rakennustöiden yhteydessä tehtyihin mittauksiin (Nord Stream Project, 11) Rantautumispaikka Inkoossa Rantautumispaikalta syvyydelle 11m putkikaivanto oletetaan tehtäväksi ruoppaamalla pinnalta. Putken reitille oli kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL pohjoisempana ja FIN-ALT etelämpänä Ruoppauksen kuormitukset Rantautumispaikalta syvyystasolle 11m putkilinjalle oletetaan ruopattavan kaivanto, jonka poikkileikkausala on 9 m. Kiintoainekuormitus arvioitiin seuraavasti: - ruoppausteho 3 tn/h ( tn/d) (oma arvio) - ruoppaus 1h/d (aika -) (oma arvio) - ruopattavasta ainesmäärästä % irtautuu ruoppauksessa veteen - ruopattava materiaali läjitetään kaivannon viereen, läjityksestä arvioidaan tulevan vastaava kuormitus kuin ruoppauksesta. - etenemisnopeus noin 1m /d, jolloin kokonaisruoppausaika on 1d linjausvaihtoehdolle FIN-AL ja 9d vaihtoehdolle FIN-ALT. - ruopattava materiaali oletetaan olevan kokonaan savea, laskeutumisnopeus 7 cm/d, paitsi pohjalla 1/ tästä eli 11. cm/d. Tämä on yläarvio, jos osa materiaalista on silttiä laskeutuu se pohjaan nopeammin.

9 Näillä oletuksilla ruoppauksen savikuormitukseksi saadaan 3tn/h*% = 1.7 tn/h tai päiväkuormituksena 1h*1.7th/h =.7 tn/d. Kokonaiskuormitus on ruoppauksen kuormitus lisättynä läjityksen kuormituksella eli 3.3 tn/h tai 3. tn/d (1h työajalla). r1 rr3 t1 t1 t t r r r r7 r r9 r1 r11 r1 r13 r1 r1 r1 t r1r r3rrr t r7 rr9 t t3 t t3 Kuva : Rantautumispaikan vaihtoehdot FIN-AL (vasemmalla) & FIN-ALT (oikealla), laskennan ruoppauskuormitus pisteet (r1-r1), ja laskennalliset seurantapisteet (t1-t) Laskennat Ruoppauksesta aiheutuva kiintoainepitoisuus laskettiin em. lähtötiedoilla. Kuormituspisteet ja aikasarjapisteet on esitetty kuvassa.kuvassa on esitetty sekä tuulen energiajakauma suunnan suhteen että tuulen nopeusjakauma aikavälin tuulista. Tuulella ei ole selvää pääsuuntaa, vaan jakson aikana tulee sekä lännen että idän puolelsta. Idän- ja kaakonpuoleiset tuulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Tuulen keskinopeus on jonkin verran keskimääräistä pienempi (.9 m/s). Mäkiluoto-13 1 % tuuli m/s Mäkiluoto Kuva : Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Mäkiluodon merisääasemalla Tulokset Kuvissa 7-9 on esitetty kahden päivän välein lasketut kiintoaineen keskipitoisuuskentät reittivaihtoehdolle FIN-AL, ja kuvassa 1 pitoisuuden aikasarjat kolmesta pisteistä,t ja (ks.kuva 3). Kuvissa 11-1 on esitetty vastaavat tiedot reittivaihtoehdolle FIN-ALT. 9

10 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 7: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein 1.. 1

11 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva : Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein.. 11

12 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 9: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein

13 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ). Keskiarvo : -m -11m Kuva 11: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein

14 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiitoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT kahden päivän välein

15 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 13: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein... 1

16 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ) Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Ruoppauksen aiheuttamat kiintoainepitoisuuden nousut näkyvät pääasiassa ruopattavan alueen lähellä. Pinnan ja pohjan välinen ero pitoisuuksissa on pieni. Virtaus käytetyllä simulointijaksolla kiertyy Skämmösaaren ympäri myötäpäivään, joilloin kiintoainesta kulkeutuu ruoppauksen aikana Bakarsundetin kautta Kyrkfjärdenille. Yli 1 mg/l pitoisuuden nousu rajoittuu vaihtoehdolla FIN-AL pääasiassa ruoppauksesta noin kahden kilometrin etäisyydelle kuormituspaikasta, lukuunottamatta Bakarsundetin koillispäätä ja Kyrkfjärdenin lounaisosaa, jonne kiintoainepitoista vettä kulkeutuu virtauksen mukana. Vaihtoehdolla FIN- ALT kiintoainekuormitus ja -pitoisuudet jäävät vaihtoehtoa FIN-AL pienemmäksi, johtuen lyhyemmästä työn kestosta ja siten pienemmästä kokonaiskuormituksesta. 3.. Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kivimateriaalin sijoituksella ennen putken laskua pyritään tasaamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Materiaalin sijoitusmäärät ja sijoituspaikkojen koordinaatit on esitetty taulukossa 3 Inkoosta alkaen. Pisteet, joille kuormitus laskettiin, on esitetty vahvennettuna. Taulukosta on jätetty pois pisteet joissa sijoitusmäärä on alle 1 m3. Tiedot on poimittu pre-feed raportista (Ramboll 1a). 1

17 Taulukko 3: Pre-lay Kivimateriaalin sijoituspaikat Nro start kp m end kp m pituus m start lon dd start lat dd SRI m3 savea % savella m

18 3..1. Kuormitukset Kivimateriaalin sijoituksessa (Subsea Rock Installation, SRI) kivimateriaali sijoitetaan pohjaan joko laivasta putkea/ränniä pitkin tai matalammalla vesialueella mahdollisesti myös pinnalta pudottamalla. Kivien sijoituksesta aiheutuva kuormitus arviointiin seuraavasti: - kiintoainekuormituksen arvioidaan tonneina olevan % sijoitetusta kivitilavuudesta, esim. kivitilavuus 1 m3 => kuormitus tn. - kuormitus kohdistuun alimpaan 3-7m syvyyteen pohjasta ylöspäin sijoituspaikan syvyydestä riippuen (mallin hilakopin korkeus m määrää miten kuormituksen voi sijoittaa). - Sijoitusnopeudeksi oletetaan 1 m3/h, (kalustosta riippuen voi olla esim. tn/h, murskeen tiheys noin 1. tn/m3), jolloin kuormitus olisi 1 m3/h *. = tn/h. - Sijoituksen oletetaan jatkuvan yhtäjaksoisena kunnes koko sijoitettava kivimäärä on paikallaan, esim. m3 sijoitus kestää tällöin h ja kokonaiskuormitus on tn irtoavaa kiintoainetta. - Pohjan koostumus oletetaan seuraavasti: % savea (hiukkaskoko < µm) ja 3% silttiä (hiukkaskoko -µm). Syvällä (yli m) saviaineksen osuus voi olla suurempi (% savea % silttiä), mutta tässä tätä ei erikseen huomioitu. - Laskeutumisnopeudet asetettiin seuraavasti: savelle laskeutumisnopeus cm/d, sedimentoituminen pohjaan 1 cm/d, siltille laskeutumisnopeus cm/d, pohjaan cm/d. Sijoituspisteitä on mallinnetulla alueella yli 9 kappaletta. Sijoituspaikkojen tietoihin yhdistettiin tieto pohjan laadusta (MMT, 13), mistä mallinnettavaksi valittiin kohteet joissa saviselle alueelle sijoitettava kivimäärä on yli m 3. Kiintoainekuormitus kalliopohjien kohdalla oletettiin pieneksi ja hiekkapohjien kohdalla nopeasti pohjaan laskeutuvaksi, eikä näitä paikkoja otettu mukaan laskentoihin Laskennat Simuloinnit suoritettiin kivimateriaalin sijoituspisteissä kahdelle eri tuulitilanteelle a) keskimääräinen tilanne, keskimääräiset lounaanpuoleiset tuulet, d alkaen (k.a.. m/s) ja b) hiljainen / kollistuuli, d alkaen 1 1 (k.a.. m/s). Jaksojen tuulen suunta- ja nopeusjakaumat on esitetty kuvassa 1. Jaksot on valittu Mäkiluodon merisääaseman mittaustietojen perusteella. Tulostuksissa pitoisuuskentät on esitetty rannikon lähellä olevista pisteistä 3, ja kahden ja viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, ja kauempana rannikosta olevissa pisteissä kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta. Kauemmissa pisteissä pitoisuudet olivat ehtineet laimentua tehokkaasti / laskeutua pohjaan jo kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, joten viiden vuorokauden tilannekuvat eivät tuo lisäinformaatiota - viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta kertyminen oli tyypillisesti lähes d tilannetta vastaava, pohjan pitoisuudet ovat laimentuneet alle. mg/l, ja pinnalla pitoisuus on alle.1 mg/l. 1

19 Tuuli m/s Jakso 31.7.klo. klo, keskinopeus. m/s Tuuli m/s, Jakso. klo klo 1, keskinopeus. m/s Kuva 1: Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat SRI laskennassa käytetyille aikajaksoille Sijoituspaikat 3 & 1 1 % Sijoituspisteille 3 ja laskettiin yhteiskuormitus, molemmissa pisteissä sijoitettava kivimäärä oli noin m3. Kuvassa 1 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 19 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 17 ja 1 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t3 t t1 s3 s t Kuva 1: Simulointiasetukset SRI pisteille 3 ja, kuvassa kuormituspaikat S3 ja S, sekä aikasarjapisteet -. 19

20 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 17: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo.

21 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1. 1

22 1 1 1 inkoo_sri_3 T T / / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 19: Lasketut kiintoainepitoisuudet aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 & keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa näkyy kuormitus- ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 1 ja lasketut kiintoainekertymät ja -pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Simulointiasetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

23 Kertymä d, d Pohjalla d, d Pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo. 3

24 Kertymä d, d Pohjalla d,d Pinnalla d, d Kuva : SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1.

25 1 1 1 inkoo_sri_ T T / / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuomitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t7 t3 s3 t t t t Kuva : Simulointiasetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

26 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

27 1 1 1 inkoo_sri_3 T T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa 7 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 9 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s3 t t t t t7 Kuva 7: Laskenta-asetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 7

28 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

29 1 1 1 inkoo_sri_3 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 9: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 39 Sijoituspisteelle 39 kivimäärä savipohjalle oli noin 1 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 31 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s39 t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste 39, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 9

30 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 31: SRI paikka 39, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

31 1 1 1 inkoo_sri_39 T / / 3/ / / inkoo_sri_39 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 39 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 1 Sijoituspisteelle 1 kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa 33 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s1 t t t t t7 Kuva 33: Laskenta-asetukset SRI piste 1, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 31

32 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka 1, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

33 1 1 1 inkoo_sri_1 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_1 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 1 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 39 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 37 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 33

34 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 37: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

35 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 9 Sijoituspisteelle 9 kivimäärä savipohjalle oli noin 393 m 3. Kuvassa 39 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 1 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s9 t t t t t7 Kuva 39: Laskenta-asetukset SRI piste 9, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 3

36 Kertymäd Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 9, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

37 1 1 1 inkoo_sri_9 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_9 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 1: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 9 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 7 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 37

38 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

39 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 7 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 39

40 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

41 1 1 1 inkoo_sri_ T / / 3/ / / inkoo_sri_ T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 7: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 9 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 1

42 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 9: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Raportti Espoossa 12.2.2016 Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Matti Kiljunen Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku Tekijä: Arto Inkala

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe 18.5.2015 Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset 7. a) Matti ja Maija lähtevät kävelemään samasta pisteestä vastakkaisiin

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot. 7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta 16T-2.17 Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta Yleistä Melutilanne muistion kuvissa on vuoden 2040 ennustetilanne tavoitetieverkolla. Lisäksi tiesuunnitelmaan valitusta meluntorjuntavaihtoehdosta

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2006 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN Baltic Marine Litter - MARLIN YLEISTÄ VALITTAVISTA RANNOISTA 1. Roskaantumista tutkittaessa valitaan rantakaistale, joka on leveydeltään vähintään 100 m, korkeintaan 1000 m.

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Lukion. Calculus. MAA10 Integraalilaskenta. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. MAA10 Integraalilaskenta. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA Integraalilaskenta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Integraalilaskenta (MAA Pikatesti ja Kertauskokeet Tehtävien

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot