Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla"

Transkriptio

1 Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla v1. Hannu Lauri YVA Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Virtauslaskenta Mallihila..... Olosuhdetiedot Alku- ja reunaehdot Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Rantautumispaikka Inkoossa Ruoppauksen kuormitukset Laskennat Tulokset Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kuormitukset Laskennat Sijoituspaikat 3 & Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Yhteenveto pre-lay SRI tuloksista Putken upotus Kuormitus Laskennat Aurauskuormitus osuus 1 pohjoinen reitti Aurauskuormitus osuus 1 eteläinen reitti Aurauskuormitus osuus Aurauskuormitus osuus Yhteenveto auraustuloksista Post-lay SRI putken peittäminen asennuksen jälkeen Kuormitus Laskenta Post-lay SRI, osuus 1, pohjoinen reitti Post-lay SRI, osuus 1, eteläinen reitti Post-lay SRI, osuus Post-lay SRI, osuus Yhteenveto Post-lay SRI tuloksista Yhteenveto...7. Lähteet...73

3 1. Johdanto Tässä raporttissa on arvioitu Baltic-Connector kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia, ja kuormituksista johtuvan kiintoainepitoisuuden nousua ja kulkeutumista Suomen rannikkoalueella. Kohdealueena oli putken kulkureitti rantautumispaikalta Inkoosta Suomen aluevesirajalle, noin pisteeseen lat 9.9 lon.77 (desimaaliasteina), tai rantautumispaikalta Inkoosta putken linjaa pitkin laskien väli kp (kp = mitta putkilinjaa pitkin Inkoosta etelään reittiä FIN-AL Stora Fagerö eteläinen reitti pitkin). Kaasuputken rantautumispaikalle oli Inkoossa kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL (pohjoisempi) ja FIN-ALT (eteläisempi). Edelleen putken reitille Inkoon saaristossa oli kaksi vaihtoehtoa, Stora Fagerön pohjois- tai eteläpuolelta. Kiintoainekuormitusta aiheuttavista toimenpiteistä on laskettu seuraavat: 1) Rantautumispaikan lähellä (alle 1m syvyys) tehtävä ruoppaus ) Kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskemista (pre-lay SRI) 3) Putken upotus pohjaan auraamalla ) Putken peittäminen kivimateriaalilla putken laskun jälkeen Tässä ei ole laskettu seuraavia toimenpiteitä, joiden kuormitus on arvioitu pieneksi em. laskettuihin kuormituksiin verrattuna. 1) pohjassa olevien räjähteiden poistaminen räjäyttämällä ) Peruskallion louhiminen putken pohja tasoittamiseksi 3) Putken laskun aikainen kuormitus, esim. ankkurointi 3

4 . Virtauslaskenta Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n 3D-virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen järvi- ja rannikkoalueille soveltuva malli (Koponen et.al, ). Sovelluksessa käytettiin seuraavia laskenta-asetuksia: Laskennassa käytetään epälineaarisia virtausyhtälöitä, joissa liikemäärän kulkeutuminen lasketaan upwind-menetelmällä. Lämpötilan tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Suolaisuuden tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Vertikaalisuuntaisen turbulenssin laskennassa käytetään k-e turbulenssimallia. Vaakasuuntainen turbulenssi lasketaan Smagorinskyn mallilla. Lämpötilan ja suolaisuuden kulkeutuminen lasketaan TVD-superbee algoritmilla. Lämpötilan vertikaalisuuntainen diffuusiota lasketaan k-e turbulenssimallin avulla. Veden pintakerroksen lämpötilatasapaino lasketaan tulevan ja lähtevän säteilyn, haihdunnan ja lämmön johtumisen perusteella jokaiselle pintakerroksen hilakopille erikseen. Vedenkorkeuden vaihtelu mallin reunalla on laskettu koko Itämeren mallilla. Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa. Numeerisissa malleissa laskennallisten menetelmien käyttö tuo kuitenkin aina mukanaan laskentamenetelmästä riippuvan virheen. Virheen laatu ja suuruus riippuu käytetystä menetelmästä, ja kuhunkin laskentaongelmaan onkin aina pyrittävä valitsemaan siihen sopivat laskentamenetelmät virheiden minimoimiseksi. Reunaehtojen laskemiseksi mallissa on käytetty sisäkkäisiä hiloja. Hilojen reunojen laskenta aiheuttaa paikoitellen ylimääräisiä vertikaalisuuntaisia virtauksia. Poikkeamat ovat kuitenkin pääasiassa pieniä ja näkyvät lähinnä paikallisina vaikutuksina hilatasojen reunojen kohdalla..1. Mallihila Mallilaskenta suoritettiin sisäkkäisellä mallihilalla, jossa suurimman alueen kattava osahila käsitti koko Suomenlahden. Mallihila konstruoitiin digitoidusta kartta-aineistosta. Lähtöaineisto sisälsi syvyyskäyriä, syvyyspisteitä ja rantaviivoja vektorimuodossa. Seuraavat kartta-aineistot olivat käytössä: ETOPOv, Itämeren alueen syvyystiedot minuutin tarkkuudella (ETOPOv, ) Merenkulkulaitoksen digitaalinen kartta-aineisto (Liikennevirasto, 1) Aineisto yhdistettiin yhdelle karttapohjalle, josta sitten muodostettiin syvyysmalli, eli valitulla rasterikoolla oleva syvyysrasteri. Varsinainen mallihila konstruoitiin syvyysmallin perusteella laskemalla keskiarvo hilakopin sisältämistä syvyysmallipisteistä. Mallihilan sisäkkäistys on kolmitasoinen. Uloin mallihila käsittää Suomenlahden Nevan suistosta Kemiönsaaren tasalle asti 1,km:n tarkkuudella. Keskimmäinen mallihila käsittää noin 3x3 km alueen kohdealueen ympärillä 3m:n tarkkuudella. Kohdealueella käytettiin 1m tarkkuuden mallihilaa, jonka koko oli noin 1x km. Kohdealueen laajuuden takia mallihiloja tarvittiin kolme - hilat eroavat toisistaan lähinnä tarkimman alueen (1m resoluutio) sijainnin osalta. Hiloista A oli lähinnä rantaa, B keskemmällä ja alue C uloimpana merellä Inkoosta lukien. Syvyyssuunnassa mallihilat on jaettu 19 syvyystasoon, joiden

5 koko vaihtelee pinnan lähellä käytetystä kahdesta metristä avomeren syvänteissä käytettyyn kahteenkymmeneen metriin. Laskentahilan A mitat ja syvyysjako on esitetty taulukoissa 1 ja, ja laskentahilat A, B ja C kuvissa 1-3. Taulukko 1: Sisäkkäiset hilojen parametrit Taso nro Hilakoppeja vaakasuunta Hilakoppeja pystysuunta Hilaruudun koko (m) Koko, vaaka suunta (km) Koko, pystysuunta (km) Taulukko : Hilakoppien syvyystasot Taso Syvyys (m) Taso Syvyys (m) Kuva 1: Koko mallihila A, tarkennetut alueet rajattu hilaan Inkoon edustalla

6 Kuva : Vasemmalla hilan A tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus. Oikealla osa tarkinta aluetta rantautumispaikan lähellä, kuvassa esitetty myös 1m resoluution hilakoppien rajat. Kuva 3: Vasemmalla hilan B ja oikealla hilan C tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus... Olosuhdetiedot Mallin avoveden ajan laskentajaksona käytettiin aikaväliä Simuloinnit tehtiin elokuun 1 olosuhdetietoja käyttäen.

7 Mallin tuulitietoina käytettiin ECMWF ERA-interim reanalysis säädataa (ECMWF 1). ECMWF:n datan tarkkuus oli.7 x.7 astetta. Datan tiedot vastaavat hyvin mitattuja tuulitietoja lähimpien merisääasemien kohdalla (Inkoo Bogaskär ja Kirkkonummi Mäkiluoto). Kuvassa on esitetty Kirkkonummen Mäkiluodon merisäähavaintoaseman tuulen suunta- ja nopeusjakaumat kesiltä 1 ja 13 (Ilmatieteenlaitos 1) aikajaksolta Asema sijaitsee pisteessä lat 9. lon 1. noin km itä-kaakkoon Inkoon satamasta. Aseman keskituuli oli em. jaksolta vuonna 13. m/s ja vuonna 13. m/s, ja suunnan mediaani kymmenen asteen suuntajaolla vuodelle 1 3 astetta (1.% tuulista) ja vuodelle 13 astetta (.% tuulista). Mäkiluoto Mäkiluoto, % Mäkiluoto tuuli m/s Mäkiluoto, % tuuli m/s Kuva. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat (%) sekä ilman lämpötilat Mäkiluodon merisääasemalla, vuosien 1 ja 13 jakso Alku- ja reunaehdot Mallin läntinen reuna on avoin, jolloin siihen tarvittaan vedenkorkeuden, lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot. Lisäksi malli tarvitsee laskentaa varten alkutilanteen suolaisuudelle ja lämpötilalle. Reuna-arvot vedenkorkeudelle reuna-arvot otettiin koko Itämeren mallista (Viro/Hiromb-malli). Vedenkorkeuden reunapisteitä oli mallissa 3 kappaletta noin, km:n välein. Lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot asetettiin vapaasti muuttuviksi, jolloin niiden arvo määräytyy reunan lähellä olevien hilakoppien perustella. Reunan virtaamat malli arvio reunan lähellä olevien hilakoppien tietojen ja vedenkorkeuden reunaehtojen perustella. Suolaisuuden alkuarvot generoitiin mallille ajamalla mallia vuoden 1 tiedoilla yhden avovesijakson ajan, ja käyttämällä loppukentän suolaisuustietoja laskennan alkutilanteena. Lämpötilan alkuarvo 1..1 asetettiin CTD-mittauksiin perustuen siten, että pinnalla lämpötila oli. välillä -m, ja välillä -1m 3. astetta, ja välillä -m arvot muuttuivat.:stä asteesta 3. asteeseen. 7

8 3. Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia on tässä laskettu neljälle eri kuormitustyypille: 1) ruoppauksen ja kasaamisen kuormitus rantautumispaikalta syyvyydelle 11m ) Kivimateriaalin sijoitus pohjaan ennen putken laskua, tarkoituksena tasata putken kulkureittiä 3) Putken sijoituksen jälkeinen putken upotus pohjaan, joka suoritettaan auraamalla ) Putken peittäminen sijoituksen jälkeen kivimateriaalilla, tarkoituksena putken suojaaminen jäältä ja/tai laivaliikenteeltä. Kuormituksia ei arvioitu vedenalaisille kallion räjäytystöille, räjähteiden raivaukselle eikä putken laskun aiheuttamalle kuormitukselle. Näiden töiden aiheuttama kuormitus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin em. kuormitustyypit 1-. Kuormitukset pyrittiin arvioimaan kussakin mallinnetussa kuormitustyypissä ylärajalle, jolloin toteutuvan kuormituksen pitäisi jäädä alle laskettujen arvojen. Kuormitukset arvioitiin lyhempikestoisissa tapauksissa sekä normaalien tuulien jaksolle , että kevyempien tuulien jaksolle Pitkäkestoiset kuormituksen arvioitiin ruoppauksen osalta 1. alkaen, ja putken asennuksen jälkeisen kivimateriaalin sijoituksen osalta jaksolle alkaen. Päivämäärät perustuvat putken rakennusvaiheen alustavaan aikatauluun (Ramboll, 1b). Putken rakennusvaiheen tiedot perustuvat Pre-Feed raporttiin (Ramboll, 1a), ja siltä osin kun tarkkoja tietoja ei ollut saavilla, raportin laatijan arvioon. Kuormituksen määrät perustuvat aikasemmin tehtyihin ruoppaus- ja pengerrysmallinnuksiin (Lauri & Virtanen, ), ja osittain myös Nord-Stream putken rakennustöiden yhteydessä tehtyihin mittauksiin (Nord Stream Project, 11) Rantautumispaikka Inkoossa Rantautumispaikalta syvyydelle 11m putkikaivanto oletetaan tehtäväksi ruoppaamalla pinnalta. Putken reitille oli kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL pohjoisempana ja FIN-ALT etelämpänä Ruoppauksen kuormitukset Rantautumispaikalta syvyystasolle 11m putkilinjalle oletetaan ruopattavan kaivanto, jonka poikkileikkausala on 9 m. Kiintoainekuormitus arvioitiin seuraavasti: - ruoppausteho 3 tn/h ( tn/d) (oma arvio) - ruoppaus 1h/d (aika -) (oma arvio) - ruopattavasta ainesmäärästä % irtautuu ruoppauksessa veteen - ruopattava materiaali läjitetään kaivannon viereen, läjityksestä arvioidaan tulevan vastaava kuormitus kuin ruoppauksesta. - etenemisnopeus noin 1m /d, jolloin kokonaisruoppausaika on 1d linjausvaihtoehdolle FIN-AL ja 9d vaihtoehdolle FIN-ALT. - ruopattava materiaali oletetaan olevan kokonaan savea, laskeutumisnopeus 7 cm/d, paitsi pohjalla 1/ tästä eli 11. cm/d. Tämä on yläarvio, jos osa materiaalista on silttiä laskeutuu se pohjaan nopeammin.

9 Näillä oletuksilla ruoppauksen savikuormitukseksi saadaan 3tn/h*% = 1.7 tn/h tai päiväkuormituksena 1h*1.7th/h =.7 tn/d. Kokonaiskuormitus on ruoppauksen kuormitus lisättynä läjityksen kuormituksella eli 3.3 tn/h tai 3. tn/d (1h työajalla). r1 rr3 t1 t1 t t r r r r7 r r9 r1 r11 r1 r13 r1 r1 r1 t r1r r3rrr t r7 rr9 t t3 t t3 Kuva : Rantautumispaikan vaihtoehdot FIN-AL (vasemmalla) & FIN-ALT (oikealla), laskennan ruoppauskuormitus pisteet (r1-r1), ja laskennalliset seurantapisteet (t1-t) Laskennat Ruoppauksesta aiheutuva kiintoainepitoisuus laskettiin em. lähtötiedoilla. Kuormituspisteet ja aikasarjapisteet on esitetty kuvassa.kuvassa on esitetty sekä tuulen energiajakauma suunnan suhteen että tuulen nopeusjakauma aikavälin tuulista. Tuulella ei ole selvää pääsuuntaa, vaan jakson aikana tulee sekä lännen että idän puolelsta. Idän- ja kaakonpuoleiset tuulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Tuulen keskinopeus on jonkin verran keskimääräistä pienempi (.9 m/s). Mäkiluoto-13 1 % tuuli m/s Mäkiluoto Kuva : Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Mäkiluodon merisääasemalla Tulokset Kuvissa 7-9 on esitetty kahden päivän välein lasketut kiintoaineen keskipitoisuuskentät reittivaihtoehdolle FIN-AL, ja kuvassa 1 pitoisuuden aikasarjat kolmesta pisteistä,t ja (ks.kuva 3). Kuvissa 11-1 on esitetty vastaavat tiedot reittivaihtoehdolle FIN-ALT. 9

10 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 7: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein 1.. 1

11 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva : Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein.. 11

12 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 9: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein

13 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ). Keskiarvo : -m -11m Kuva 11: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein

14 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiitoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT kahden päivän välein

15 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 13: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein... 1

16 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ) Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Ruoppauksen aiheuttamat kiintoainepitoisuuden nousut näkyvät pääasiassa ruopattavan alueen lähellä. Pinnan ja pohjan välinen ero pitoisuuksissa on pieni. Virtaus käytetyllä simulointijaksolla kiertyy Skämmösaaren ympäri myötäpäivään, joilloin kiintoainesta kulkeutuu ruoppauksen aikana Bakarsundetin kautta Kyrkfjärdenille. Yli 1 mg/l pitoisuuden nousu rajoittuu vaihtoehdolla FIN-AL pääasiassa ruoppauksesta noin kahden kilometrin etäisyydelle kuormituspaikasta, lukuunottamatta Bakarsundetin koillispäätä ja Kyrkfjärdenin lounaisosaa, jonne kiintoainepitoista vettä kulkeutuu virtauksen mukana. Vaihtoehdolla FIN- ALT kiintoainekuormitus ja -pitoisuudet jäävät vaihtoehtoa FIN-AL pienemmäksi, johtuen lyhyemmästä työn kestosta ja siten pienemmästä kokonaiskuormituksesta. 3.. Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kivimateriaalin sijoituksella ennen putken laskua pyritään tasaamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Materiaalin sijoitusmäärät ja sijoituspaikkojen koordinaatit on esitetty taulukossa 3 Inkoosta alkaen. Pisteet, joille kuormitus laskettiin, on esitetty vahvennettuna. Taulukosta on jätetty pois pisteet joissa sijoitusmäärä on alle 1 m3. Tiedot on poimittu pre-feed raportista (Ramboll 1a). 1

17 Taulukko 3: Pre-lay Kivimateriaalin sijoituspaikat Nro start kp m end kp m pituus m start lon dd start lat dd SRI m3 savea % savella m

18 3..1. Kuormitukset Kivimateriaalin sijoituksessa (Subsea Rock Installation, SRI) kivimateriaali sijoitetaan pohjaan joko laivasta putkea/ränniä pitkin tai matalammalla vesialueella mahdollisesti myös pinnalta pudottamalla. Kivien sijoituksesta aiheutuva kuormitus arviointiin seuraavasti: - kiintoainekuormituksen arvioidaan tonneina olevan % sijoitetusta kivitilavuudesta, esim. kivitilavuus 1 m3 => kuormitus tn. - kuormitus kohdistuun alimpaan 3-7m syvyyteen pohjasta ylöspäin sijoituspaikan syvyydestä riippuen (mallin hilakopin korkeus m määrää miten kuormituksen voi sijoittaa). - Sijoitusnopeudeksi oletetaan 1 m3/h, (kalustosta riippuen voi olla esim. tn/h, murskeen tiheys noin 1. tn/m3), jolloin kuormitus olisi 1 m3/h *. = tn/h. - Sijoituksen oletetaan jatkuvan yhtäjaksoisena kunnes koko sijoitettava kivimäärä on paikallaan, esim. m3 sijoitus kestää tällöin h ja kokonaiskuormitus on tn irtoavaa kiintoainetta. - Pohjan koostumus oletetaan seuraavasti: % savea (hiukkaskoko < µm) ja 3% silttiä (hiukkaskoko -µm). Syvällä (yli m) saviaineksen osuus voi olla suurempi (% savea % silttiä), mutta tässä tätä ei erikseen huomioitu. - Laskeutumisnopeudet asetettiin seuraavasti: savelle laskeutumisnopeus cm/d, sedimentoituminen pohjaan 1 cm/d, siltille laskeutumisnopeus cm/d, pohjaan cm/d. Sijoituspisteitä on mallinnetulla alueella yli 9 kappaletta. Sijoituspaikkojen tietoihin yhdistettiin tieto pohjan laadusta (MMT, 13), mistä mallinnettavaksi valittiin kohteet joissa saviselle alueelle sijoitettava kivimäärä on yli m 3. Kiintoainekuormitus kalliopohjien kohdalla oletettiin pieneksi ja hiekkapohjien kohdalla nopeasti pohjaan laskeutuvaksi, eikä näitä paikkoja otettu mukaan laskentoihin Laskennat Simuloinnit suoritettiin kivimateriaalin sijoituspisteissä kahdelle eri tuulitilanteelle a) keskimääräinen tilanne, keskimääräiset lounaanpuoleiset tuulet, d alkaen (k.a.. m/s) ja b) hiljainen / kollistuuli, d alkaen 1 1 (k.a.. m/s). Jaksojen tuulen suunta- ja nopeusjakaumat on esitetty kuvassa 1. Jaksot on valittu Mäkiluodon merisääaseman mittaustietojen perusteella. Tulostuksissa pitoisuuskentät on esitetty rannikon lähellä olevista pisteistä 3, ja kahden ja viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, ja kauempana rannikosta olevissa pisteissä kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta. Kauemmissa pisteissä pitoisuudet olivat ehtineet laimentua tehokkaasti / laskeutua pohjaan jo kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, joten viiden vuorokauden tilannekuvat eivät tuo lisäinformaatiota - viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta kertyminen oli tyypillisesti lähes d tilannetta vastaava, pohjan pitoisuudet ovat laimentuneet alle. mg/l, ja pinnalla pitoisuus on alle.1 mg/l. 1

19 Tuuli m/s Jakso 31.7.klo. klo, keskinopeus. m/s Tuuli m/s, Jakso. klo klo 1, keskinopeus. m/s Kuva 1: Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat SRI laskennassa käytetyille aikajaksoille Sijoituspaikat 3 & 1 1 % Sijoituspisteille 3 ja laskettiin yhteiskuormitus, molemmissa pisteissä sijoitettava kivimäärä oli noin m3. Kuvassa 1 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 19 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 17 ja 1 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t3 t t1 s3 s t Kuva 1: Simulointiasetukset SRI pisteille 3 ja, kuvassa kuormituspaikat S3 ja S, sekä aikasarjapisteet -. 19

20 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 17: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo.

21 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1. 1

22 1 1 1 inkoo_sri_3 T T / / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 19: Lasketut kiintoainepitoisuudet aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 & keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa näkyy kuormitus- ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 1 ja lasketut kiintoainekertymät ja -pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Simulointiasetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

23 Kertymä d, d Pohjalla d, d Pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo. 3

24 Kertymä d, d Pohjalla d,d Pinnalla d, d Kuva : SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1.

25 1 1 1 inkoo_sri_ T T / / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuomitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t7 t3 s3 t t t t Kuva : Simulointiasetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

26 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

27 1 1 1 inkoo_sri_3 T T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa 7 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 9 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s3 t t t t t7 Kuva 7: Laskenta-asetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 7

28 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

29 1 1 1 inkoo_sri_3 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 9: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 39 Sijoituspisteelle 39 kivimäärä savipohjalle oli noin 1 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 31 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s39 t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste 39, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 9

30 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 31: SRI paikka 39, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

31 1 1 1 inkoo_sri_39 T / / 3/ / / inkoo_sri_39 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 39 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 1 Sijoituspisteelle 1 kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa 33 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s1 t t t t t7 Kuva 33: Laskenta-asetukset SRI piste 1, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 31

32 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka 1, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

33 1 1 1 inkoo_sri_1 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_1 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 1 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 39 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 37 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 33

34 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 37: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

35 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 9 Sijoituspisteelle 9 kivimäärä savipohjalle oli noin 393 m 3. Kuvassa 39 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 1 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s9 t t t t t7 Kuva 39: Laskenta-asetukset SRI piste 9, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 3

36 Kertymäd Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 9, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

37 1 1 1 inkoo_sri_9 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_9 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 1: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 9 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 7 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 37

38 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

39 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 7 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 39

40 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

41 1 1 1 inkoo_sri_ T / / 3/ / / inkoo_sri_ T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 7: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 9 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 1

42 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 9: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Raportin täydennys.1.29 Hydrodynaamisen merimallin kuvaus Hannu Lauri, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 2 Espoo puh: 9-71 868 fax: 9-71 8682 email: hannu.lauri@eia.fi

Lisätiedot

Virtausmalli Ruotsinpyhtään edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli Ruotsinpyhtään edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Virtausmalli Ruotsinpyhtään edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Raportti 8.10.2008 Hannu Lauri, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 02150 Espoo puh: 09-7001 8680 fax: 09-7001 8682 email: hannu.lauri@eia.fi

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Raportti Espoossa 12.2.2016 Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Matti Kiljunen Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku Tekijä: Arto Inkala

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS Espoossa 8.10.2014 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Raila Hoivanen PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki)

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 3 Derivaatta. a) Vastaus: Merenpinta nousee aikavälillä 00:00-06:00 ja :30-7:30. Merenpinta laskee aikavälillä 06:00-:30 ja 7:30-3:00. b) Merenpinta nousi 0,35 cm ( 0,) cm = 0,55 cm tuona aikana. Merenpinta

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta. Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Meluohjearvot 4 2.2 Laskentaohjelma 4 2.3 Lähtötiedot 5 3 TULOKSET 5 3.1 Tulosten tarkastelu

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe 18.5.2015 Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset 7. a) Matti ja Maija lähtevät kävelemään samasta pisteestä vastakkaisiin

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu CFD-ryhma/ Sovelletun termodynamiikan laboratorio MUISTIO No CFD/TERMO-8-96 pvm 15 tammikuuta, 1997 OTSIKKO IFRF polttokammion laskenta k ; turbulenssimallilla, case 11 LAATIJA(T)

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

AALTOILUVARATARKASTELU

AALTOILUVARATARKASTELU BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE

Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi

Lisätiedot

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6. Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot