Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla"

Transkriptio

1 Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla v1. Hannu Lauri YVA Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Virtauslaskenta Mallihila..... Olosuhdetiedot Alku- ja reunaehdot Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Rantautumispaikka Inkoossa Ruoppauksen kuormitukset Laskennat Tulokset Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kuormitukset Laskennat Sijoituspaikat 3 & Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Yhteenveto pre-lay SRI tuloksista Putken upotus Kuormitus Laskennat Aurauskuormitus osuus 1 pohjoinen reitti Aurauskuormitus osuus 1 eteläinen reitti Aurauskuormitus osuus Aurauskuormitus osuus Yhteenveto auraustuloksista Post-lay SRI putken peittäminen asennuksen jälkeen Kuormitus Laskenta Post-lay SRI, osuus 1, pohjoinen reitti Post-lay SRI, osuus 1, eteläinen reitti Post-lay SRI, osuus Post-lay SRI, osuus Yhteenveto Post-lay SRI tuloksista Yhteenveto...7. Lähteet...73

3 1. Johdanto Tässä raporttissa on arvioitu Baltic-Connector kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia, ja kuormituksista johtuvan kiintoainepitoisuuden nousua ja kulkeutumista Suomen rannikkoalueella. Kohdealueena oli putken kulkureitti rantautumispaikalta Inkoosta Suomen aluevesirajalle, noin pisteeseen lat 9.9 lon.77 (desimaaliasteina), tai rantautumispaikalta Inkoosta putken linjaa pitkin laskien väli kp (kp = mitta putkilinjaa pitkin Inkoosta etelään reittiä FIN-AL Stora Fagerö eteläinen reitti pitkin). Kaasuputken rantautumispaikalle oli Inkoossa kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL (pohjoisempi) ja FIN-ALT (eteläisempi). Edelleen putken reitille Inkoon saaristossa oli kaksi vaihtoehtoa, Stora Fagerön pohjois- tai eteläpuolelta. Kiintoainekuormitusta aiheuttavista toimenpiteistä on laskettu seuraavat: 1) Rantautumispaikan lähellä (alle 1m syvyys) tehtävä ruoppaus ) Kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskemista (pre-lay SRI) 3) Putken upotus pohjaan auraamalla ) Putken peittäminen kivimateriaalilla putken laskun jälkeen Tässä ei ole laskettu seuraavia toimenpiteitä, joiden kuormitus on arvioitu pieneksi em. laskettuihin kuormituksiin verrattuna. 1) pohjassa olevien räjähteiden poistaminen räjäyttämällä ) Peruskallion louhiminen putken pohja tasoittamiseksi 3) Putken laskun aikainen kuormitus, esim. ankkurointi 3

4 . Virtauslaskenta Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n 3D-virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen järvi- ja rannikkoalueille soveltuva malli (Koponen et.al, ). Sovelluksessa käytettiin seuraavia laskenta-asetuksia: Laskennassa käytetään epälineaarisia virtausyhtälöitä, joissa liikemäärän kulkeutuminen lasketaan upwind-menetelmällä. Lämpötilan tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Suolaisuuden tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Vertikaalisuuntaisen turbulenssin laskennassa käytetään k-e turbulenssimallia. Vaakasuuntainen turbulenssi lasketaan Smagorinskyn mallilla. Lämpötilan ja suolaisuuden kulkeutuminen lasketaan TVD-superbee algoritmilla. Lämpötilan vertikaalisuuntainen diffuusiota lasketaan k-e turbulenssimallin avulla. Veden pintakerroksen lämpötilatasapaino lasketaan tulevan ja lähtevän säteilyn, haihdunnan ja lämmön johtumisen perusteella jokaiselle pintakerroksen hilakopille erikseen. Vedenkorkeuden vaihtelu mallin reunalla on laskettu koko Itämeren mallilla. Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa. Numeerisissa malleissa laskennallisten menetelmien käyttö tuo kuitenkin aina mukanaan laskentamenetelmästä riippuvan virheen. Virheen laatu ja suuruus riippuu käytetystä menetelmästä, ja kuhunkin laskentaongelmaan onkin aina pyrittävä valitsemaan siihen sopivat laskentamenetelmät virheiden minimoimiseksi. Reunaehtojen laskemiseksi mallissa on käytetty sisäkkäisiä hiloja. Hilojen reunojen laskenta aiheuttaa paikoitellen ylimääräisiä vertikaalisuuntaisia virtauksia. Poikkeamat ovat kuitenkin pääasiassa pieniä ja näkyvät lähinnä paikallisina vaikutuksina hilatasojen reunojen kohdalla..1. Mallihila Mallilaskenta suoritettiin sisäkkäisellä mallihilalla, jossa suurimman alueen kattava osahila käsitti koko Suomenlahden. Mallihila konstruoitiin digitoidusta kartta-aineistosta. Lähtöaineisto sisälsi syvyyskäyriä, syvyyspisteitä ja rantaviivoja vektorimuodossa. Seuraavat kartta-aineistot olivat käytössä: ETOPOv, Itämeren alueen syvyystiedot minuutin tarkkuudella (ETOPOv, ) Merenkulkulaitoksen digitaalinen kartta-aineisto (Liikennevirasto, 1) Aineisto yhdistettiin yhdelle karttapohjalle, josta sitten muodostettiin syvyysmalli, eli valitulla rasterikoolla oleva syvyysrasteri. Varsinainen mallihila konstruoitiin syvyysmallin perusteella laskemalla keskiarvo hilakopin sisältämistä syvyysmallipisteistä. Mallihilan sisäkkäistys on kolmitasoinen. Uloin mallihila käsittää Suomenlahden Nevan suistosta Kemiönsaaren tasalle asti 1,km:n tarkkuudella. Keskimmäinen mallihila käsittää noin 3x3 km alueen kohdealueen ympärillä 3m:n tarkkuudella. Kohdealueella käytettiin 1m tarkkuuden mallihilaa, jonka koko oli noin 1x km. Kohdealueen laajuuden takia mallihiloja tarvittiin kolme - hilat eroavat toisistaan lähinnä tarkimman alueen (1m resoluutio) sijainnin osalta. Hiloista A oli lähinnä rantaa, B keskemmällä ja alue C uloimpana merellä Inkoosta lukien. Syvyyssuunnassa mallihilat on jaettu 19 syvyystasoon, joiden

5 koko vaihtelee pinnan lähellä käytetystä kahdesta metristä avomeren syvänteissä käytettyyn kahteenkymmeneen metriin. Laskentahilan A mitat ja syvyysjako on esitetty taulukoissa 1 ja, ja laskentahilat A, B ja C kuvissa 1-3. Taulukko 1: Sisäkkäiset hilojen parametrit Taso nro Hilakoppeja vaakasuunta Hilakoppeja pystysuunta Hilaruudun koko (m) Koko, vaaka suunta (km) Koko, pystysuunta (km) Taulukko : Hilakoppien syvyystasot Taso Syvyys (m) Taso Syvyys (m) Kuva 1: Koko mallihila A, tarkennetut alueet rajattu hilaan Inkoon edustalla

6 Kuva : Vasemmalla hilan A tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus. Oikealla osa tarkinta aluetta rantautumispaikan lähellä, kuvassa esitetty myös 1m resoluution hilakoppien rajat. Kuva 3: Vasemmalla hilan B ja oikealla hilan C tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus... Olosuhdetiedot Mallin avoveden ajan laskentajaksona käytettiin aikaväliä Simuloinnit tehtiin elokuun 1 olosuhdetietoja käyttäen.

7 Mallin tuulitietoina käytettiin ECMWF ERA-interim reanalysis säädataa (ECMWF 1). ECMWF:n datan tarkkuus oli.7 x.7 astetta. Datan tiedot vastaavat hyvin mitattuja tuulitietoja lähimpien merisääasemien kohdalla (Inkoo Bogaskär ja Kirkkonummi Mäkiluoto). Kuvassa on esitetty Kirkkonummen Mäkiluodon merisäähavaintoaseman tuulen suunta- ja nopeusjakaumat kesiltä 1 ja 13 (Ilmatieteenlaitos 1) aikajaksolta Asema sijaitsee pisteessä lat 9. lon 1. noin km itä-kaakkoon Inkoon satamasta. Aseman keskituuli oli em. jaksolta vuonna 13. m/s ja vuonna 13. m/s, ja suunnan mediaani kymmenen asteen suuntajaolla vuodelle 1 3 astetta (1.% tuulista) ja vuodelle 13 astetta (.% tuulista). Mäkiluoto Mäkiluoto, % Mäkiluoto tuuli m/s Mäkiluoto, % tuuli m/s Kuva. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat (%) sekä ilman lämpötilat Mäkiluodon merisääasemalla, vuosien 1 ja 13 jakso Alku- ja reunaehdot Mallin läntinen reuna on avoin, jolloin siihen tarvittaan vedenkorkeuden, lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot. Lisäksi malli tarvitsee laskentaa varten alkutilanteen suolaisuudelle ja lämpötilalle. Reuna-arvot vedenkorkeudelle reuna-arvot otettiin koko Itämeren mallista (Viro/Hiromb-malli). Vedenkorkeuden reunapisteitä oli mallissa 3 kappaletta noin, km:n välein. Lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot asetettiin vapaasti muuttuviksi, jolloin niiden arvo määräytyy reunan lähellä olevien hilakoppien perustella. Reunan virtaamat malli arvio reunan lähellä olevien hilakoppien tietojen ja vedenkorkeuden reunaehtojen perustella. Suolaisuuden alkuarvot generoitiin mallille ajamalla mallia vuoden 1 tiedoilla yhden avovesijakson ajan, ja käyttämällä loppukentän suolaisuustietoja laskennan alkutilanteena. Lämpötilan alkuarvo 1..1 asetettiin CTD-mittauksiin perustuen siten, että pinnalla lämpötila oli. välillä -m, ja välillä -1m 3. astetta, ja välillä -m arvot muuttuivat.:stä asteesta 3. asteeseen. 7

8 3. Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia on tässä laskettu neljälle eri kuormitustyypille: 1) ruoppauksen ja kasaamisen kuormitus rantautumispaikalta syyvyydelle 11m ) Kivimateriaalin sijoitus pohjaan ennen putken laskua, tarkoituksena tasata putken kulkureittiä 3) Putken sijoituksen jälkeinen putken upotus pohjaan, joka suoritettaan auraamalla ) Putken peittäminen sijoituksen jälkeen kivimateriaalilla, tarkoituksena putken suojaaminen jäältä ja/tai laivaliikenteeltä. Kuormituksia ei arvioitu vedenalaisille kallion räjäytystöille, räjähteiden raivaukselle eikä putken laskun aiheuttamalle kuormitukselle. Näiden töiden aiheuttama kuormitus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin em. kuormitustyypit 1-. Kuormitukset pyrittiin arvioimaan kussakin mallinnetussa kuormitustyypissä ylärajalle, jolloin toteutuvan kuormituksen pitäisi jäädä alle laskettujen arvojen. Kuormitukset arvioitiin lyhempikestoisissa tapauksissa sekä normaalien tuulien jaksolle , että kevyempien tuulien jaksolle Pitkäkestoiset kuormituksen arvioitiin ruoppauksen osalta 1. alkaen, ja putken asennuksen jälkeisen kivimateriaalin sijoituksen osalta jaksolle alkaen. Päivämäärät perustuvat putken rakennusvaiheen alustavaan aikatauluun (Ramboll, 1b). Putken rakennusvaiheen tiedot perustuvat Pre-Feed raporttiin (Ramboll, 1a), ja siltä osin kun tarkkoja tietoja ei ollut saavilla, raportin laatijan arvioon. Kuormituksen määrät perustuvat aikasemmin tehtyihin ruoppaus- ja pengerrysmallinnuksiin (Lauri & Virtanen, ), ja osittain myös Nord-Stream putken rakennustöiden yhteydessä tehtyihin mittauksiin (Nord Stream Project, 11) Rantautumispaikka Inkoossa Rantautumispaikalta syvyydelle 11m putkikaivanto oletetaan tehtäväksi ruoppaamalla pinnalta. Putken reitille oli kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL pohjoisempana ja FIN-ALT etelämpänä Ruoppauksen kuormitukset Rantautumispaikalta syvyystasolle 11m putkilinjalle oletetaan ruopattavan kaivanto, jonka poikkileikkausala on 9 m. Kiintoainekuormitus arvioitiin seuraavasti: - ruoppausteho 3 tn/h ( tn/d) (oma arvio) - ruoppaus 1h/d (aika -) (oma arvio) - ruopattavasta ainesmäärästä % irtautuu ruoppauksessa veteen - ruopattava materiaali läjitetään kaivannon viereen, läjityksestä arvioidaan tulevan vastaava kuormitus kuin ruoppauksesta. - etenemisnopeus noin 1m /d, jolloin kokonaisruoppausaika on 1d linjausvaihtoehdolle FIN-AL ja 9d vaihtoehdolle FIN-ALT. - ruopattava materiaali oletetaan olevan kokonaan savea, laskeutumisnopeus 7 cm/d, paitsi pohjalla 1/ tästä eli 11. cm/d. Tämä on yläarvio, jos osa materiaalista on silttiä laskeutuu se pohjaan nopeammin.

9 Näillä oletuksilla ruoppauksen savikuormitukseksi saadaan 3tn/h*% = 1.7 tn/h tai päiväkuormituksena 1h*1.7th/h =.7 tn/d. Kokonaiskuormitus on ruoppauksen kuormitus lisättynä läjityksen kuormituksella eli 3.3 tn/h tai 3. tn/d (1h työajalla). r1 rr3 t1 t1 t t r r r r7 r r9 r1 r11 r1 r13 r1 r1 r1 t r1r r3rrr t r7 rr9 t t3 t t3 Kuva : Rantautumispaikan vaihtoehdot FIN-AL (vasemmalla) & FIN-ALT (oikealla), laskennan ruoppauskuormitus pisteet (r1-r1), ja laskennalliset seurantapisteet (t1-t) Laskennat Ruoppauksesta aiheutuva kiintoainepitoisuus laskettiin em. lähtötiedoilla. Kuormituspisteet ja aikasarjapisteet on esitetty kuvassa.kuvassa on esitetty sekä tuulen energiajakauma suunnan suhteen että tuulen nopeusjakauma aikavälin tuulista. Tuulella ei ole selvää pääsuuntaa, vaan jakson aikana tulee sekä lännen että idän puolelsta. Idän- ja kaakonpuoleiset tuulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Tuulen keskinopeus on jonkin verran keskimääräistä pienempi (.9 m/s). Mäkiluoto-13 1 % tuuli m/s Mäkiluoto Kuva : Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Mäkiluodon merisääasemalla Tulokset Kuvissa 7-9 on esitetty kahden päivän välein lasketut kiintoaineen keskipitoisuuskentät reittivaihtoehdolle FIN-AL, ja kuvassa 1 pitoisuuden aikasarjat kolmesta pisteistä,t ja (ks.kuva 3). Kuvissa 11-1 on esitetty vastaavat tiedot reittivaihtoehdolle FIN-ALT. 9

10 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 7: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein 1.. 1

11 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva : Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein.. 11

12 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 9: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein

13 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ). Keskiarvo : -m -11m Kuva 11: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein

14 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiitoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT kahden päivän välein

15 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 13: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein... 1

16 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ) Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Ruoppauksen aiheuttamat kiintoainepitoisuuden nousut näkyvät pääasiassa ruopattavan alueen lähellä. Pinnan ja pohjan välinen ero pitoisuuksissa on pieni. Virtaus käytetyllä simulointijaksolla kiertyy Skämmösaaren ympäri myötäpäivään, joilloin kiintoainesta kulkeutuu ruoppauksen aikana Bakarsundetin kautta Kyrkfjärdenille. Yli 1 mg/l pitoisuuden nousu rajoittuu vaihtoehdolla FIN-AL pääasiassa ruoppauksesta noin kahden kilometrin etäisyydelle kuormituspaikasta, lukuunottamatta Bakarsundetin koillispäätä ja Kyrkfjärdenin lounaisosaa, jonne kiintoainepitoista vettä kulkeutuu virtauksen mukana. Vaihtoehdolla FIN- ALT kiintoainekuormitus ja -pitoisuudet jäävät vaihtoehtoa FIN-AL pienemmäksi, johtuen lyhyemmästä työn kestosta ja siten pienemmästä kokonaiskuormituksesta. 3.. Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kivimateriaalin sijoituksella ennen putken laskua pyritään tasaamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Materiaalin sijoitusmäärät ja sijoituspaikkojen koordinaatit on esitetty taulukossa 3 Inkoosta alkaen. Pisteet, joille kuormitus laskettiin, on esitetty vahvennettuna. Taulukosta on jätetty pois pisteet joissa sijoitusmäärä on alle 1 m3. Tiedot on poimittu pre-feed raportista (Ramboll 1a). 1

17 Taulukko 3: Pre-lay Kivimateriaalin sijoituspaikat Nro start kp m end kp m pituus m start lon dd start lat dd SRI m3 savea % savella m

18 3..1. Kuormitukset Kivimateriaalin sijoituksessa (Subsea Rock Installation, SRI) kivimateriaali sijoitetaan pohjaan joko laivasta putkea/ränniä pitkin tai matalammalla vesialueella mahdollisesti myös pinnalta pudottamalla. Kivien sijoituksesta aiheutuva kuormitus arviointiin seuraavasti: - kiintoainekuormituksen arvioidaan tonneina olevan % sijoitetusta kivitilavuudesta, esim. kivitilavuus 1 m3 => kuormitus tn. - kuormitus kohdistuun alimpaan 3-7m syvyyteen pohjasta ylöspäin sijoituspaikan syvyydestä riippuen (mallin hilakopin korkeus m määrää miten kuormituksen voi sijoittaa). - Sijoitusnopeudeksi oletetaan 1 m3/h, (kalustosta riippuen voi olla esim. tn/h, murskeen tiheys noin 1. tn/m3), jolloin kuormitus olisi 1 m3/h *. = tn/h. - Sijoituksen oletetaan jatkuvan yhtäjaksoisena kunnes koko sijoitettava kivimäärä on paikallaan, esim. m3 sijoitus kestää tällöin h ja kokonaiskuormitus on tn irtoavaa kiintoainetta. - Pohjan koostumus oletetaan seuraavasti: % savea (hiukkaskoko < µm) ja 3% silttiä (hiukkaskoko -µm). Syvällä (yli m) saviaineksen osuus voi olla suurempi (% savea % silttiä), mutta tässä tätä ei erikseen huomioitu. - Laskeutumisnopeudet asetettiin seuraavasti: savelle laskeutumisnopeus cm/d, sedimentoituminen pohjaan 1 cm/d, siltille laskeutumisnopeus cm/d, pohjaan cm/d. Sijoituspisteitä on mallinnetulla alueella yli 9 kappaletta. Sijoituspaikkojen tietoihin yhdistettiin tieto pohjan laadusta (MMT, 13), mistä mallinnettavaksi valittiin kohteet joissa saviselle alueelle sijoitettava kivimäärä on yli m 3. Kiintoainekuormitus kalliopohjien kohdalla oletettiin pieneksi ja hiekkapohjien kohdalla nopeasti pohjaan laskeutuvaksi, eikä näitä paikkoja otettu mukaan laskentoihin Laskennat Simuloinnit suoritettiin kivimateriaalin sijoituspisteissä kahdelle eri tuulitilanteelle a) keskimääräinen tilanne, keskimääräiset lounaanpuoleiset tuulet, d alkaen (k.a.. m/s) ja b) hiljainen / kollistuuli, d alkaen 1 1 (k.a.. m/s). Jaksojen tuulen suunta- ja nopeusjakaumat on esitetty kuvassa 1. Jaksot on valittu Mäkiluodon merisääaseman mittaustietojen perusteella. Tulostuksissa pitoisuuskentät on esitetty rannikon lähellä olevista pisteistä 3, ja kahden ja viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, ja kauempana rannikosta olevissa pisteissä kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta. Kauemmissa pisteissä pitoisuudet olivat ehtineet laimentua tehokkaasti / laskeutua pohjaan jo kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, joten viiden vuorokauden tilannekuvat eivät tuo lisäinformaatiota - viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta kertyminen oli tyypillisesti lähes d tilannetta vastaava, pohjan pitoisuudet ovat laimentuneet alle. mg/l, ja pinnalla pitoisuus on alle.1 mg/l. 1

19 Tuuli m/s Jakso 31.7.klo. klo, keskinopeus. m/s Tuuli m/s, Jakso. klo klo 1, keskinopeus. m/s Kuva 1: Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat SRI laskennassa käytetyille aikajaksoille Sijoituspaikat 3 & 1 1 % Sijoituspisteille 3 ja laskettiin yhteiskuormitus, molemmissa pisteissä sijoitettava kivimäärä oli noin m3. Kuvassa 1 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 19 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 17 ja 1 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t3 t t1 s3 s t Kuva 1: Simulointiasetukset SRI pisteille 3 ja, kuvassa kuormituspaikat S3 ja S, sekä aikasarjapisteet -. 19

20 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 17: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo.

21 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1. 1

22 1 1 1 inkoo_sri_3 T T / / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 19: Lasketut kiintoainepitoisuudet aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 & keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa näkyy kuormitus- ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 1 ja lasketut kiintoainekertymät ja -pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Simulointiasetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

23 Kertymä d, d Pohjalla d, d Pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo. 3

24 Kertymä d, d Pohjalla d,d Pinnalla d, d Kuva : SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1.

25 1 1 1 inkoo_sri_ T T / / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuomitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t7 t3 s3 t t t t Kuva : Simulointiasetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

26 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

27 1 1 1 inkoo_sri_3 T T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa 7 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 9 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s3 t t t t t7 Kuva 7: Laskenta-asetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 7

28 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

29 1 1 1 inkoo_sri_3 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 9: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 39 Sijoituspisteelle 39 kivimäärä savipohjalle oli noin 1 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 31 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s39 t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste 39, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 9

30 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 31: SRI paikka 39, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

31 1 1 1 inkoo_sri_39 T / / 3/ / / inkoo_sri_39 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 39 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 1 Sijoituspisteelle 1 kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa 33 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s1 t t t t t7 Kuva 33: Laskenta-asetukset SRI piste 1, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 31

32 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka 1, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

33 1 1 1 inkoo_sri_1 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_1 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 1 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 39 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 37 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 33

34 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 37: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

35 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 9 Sijoituspisteelle 9 kivimäärä savipohjalle oli noin 393 m 3. Kuvassa 39 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 1 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s9 t t t t t7 Kuva 39: Laskenta-asetukset SRI piste 9, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 3

36 Kertymäd Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 9, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

37 1 1 1 inkoo_sri_9 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_9 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 1: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 9 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 7 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 37

38 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

39 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 7 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 39

40 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

41 1 1 1 inkoo_sri_ T / / 3/ / / inkoo_sri_ T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 7: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 9 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 1

42 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 9: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Raportin täydennys.1.29 Hydrodynaamisen merimallin kuvaus Hannu Lauri, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 2 Espoo puh: 9-71 868 fax: 9-71 8682 email: hannu.lauri@eia.fi

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset

Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Kirjalansalmen sillan länsipuolen ja penkereen ruoppausten vaikutukset Raportti Espoossa 12.2.2016 Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Matti Kiljunen Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku Tekijä: Arto Inkala

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe 18.5.2015 Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset 7. a) Matti ja Maija lähtevät kävelemään samasta pisteestä vastakkaisiin

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu CFD-ryhma/ Sovelletun termodynamiikan laboratorio MUISTIO No CFD/TERMO-8-96 pvm 15 tammikuuta, 1997 OTSIKKO IFRF polttokammion laskenta k ; turbulenssimallilla, case 11 LAATIJA(T)

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

AALTOILUVARATARKASTELU

AALTOILUVARATARKASTELU BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Olkiluodon läheisen vesialueen virtausmalli ja Eurajoen ja Lapinjoen tuomien sedimenttien leviämisen arviointi mallilaskennalla

Olkiluodon läheisen vesialueen virtausmalli ja Eurajoen ja Lapinjoen tuomien sedimenttien leviämisen arviointi mallilaskennalla Työraportti 2008-81 Olkiluodon läheisen vesialueen virtausmalli ja Eurajoen ja Lapinjoen tuomien sedimenttien leviämisen arviointi mallilaskennalla Hannu Lauri Joulukuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot