Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla"

Transkriptio

1 Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla v1. Hannu Lauri YVA Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Virtauslaskenta Mallihila..... Olosuhdetiedot Alku- ja reunaehdot Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Rantautumispaikka Inkoossa Ruoppauksen kuormitukset Laskennat Tulokset Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kuormitukset Laskennat Sijoituspaikat 3 & Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Yhteenveto pre-lay SRI tuloksista Putken upotus Kuormitus Laskennat Aurauskuormitus osuus 1 pohjoinen reitti Aurauskuormitus osuus 1 eteläinen reitti Aurauskuormitus osuus Aurauskuormitus osuus Yhteenveto auraustuloksista Post-lay SRI putken peittäminen asennuksen jälkeen Kuormitus Laskenta Post-lay SRI, osuus 1, pohjoinen reitti Post-lay SRI, osuus 1, eteläinen reitti Post-lay SRI, osuus Post-lay SRI, osuus Yhteenveto Post-lay SRI tuloksista Yhteenveto...7. Lähteet...73

3 1. Johdanto Tässä raporttissa on arvioitu Baltic-Connector kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia, ja kuormituksista johtuvan kiintoainepitoisuuden nousua ja kulkeutumista Suomen rannikkoalueella. Kohdealueena oli putken kulkureitti rantautumispaikalta Inkoosta Suomen aluevesirajalle, noin pisteeseen lat 9.9 lon.77 (desimaaliasteina), tai rantautumispaikalta Inkoosta putken linjaa pitkin laskien väli kp (kp = mitta putkilinjaa pitkin Inkoosta etelään reittiä FIN-AL Stora Fagerö eteläinen reitti pitkin). Kaasuputken rantautumispaikalle oli Inkoossa kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL (pohjoisempi) ja FIN-ALT (eteläisempi). Edelleen putken reitille Inkoon saaristossa oli kaksi vaihtoehtoa, Stora Fagerön pohjois- tai eteläpuolelta. Kiintoainekuormitusta aiheuttavista toimenpiteistä on laskettu seuraavat: 1) Rantautumispaikan lähellä (alle 1m syvyys) tehtävä ruoppaus ) Kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskemista (pre-lay SRI) 3) Putken upotus pohjaan auraamalla ) Putken peittäminen kivimateriaalilla putken laskun jälkeen Tässä ei ole laskettu seuraavia toimenpiteitä, joiden kuormitus on arvioitu pieneksi em. laskettuihin kuormituksiin verrattuna. 1) pohjassa olevien räjähteiden poistaminen räjäyttämällä ) Peruskallion louhiminen putken pohja tasoittamiseksi 3) Putken laskun aikainen kuormitus, esim. ankkurointi 3

4 . Virtauslaskenta Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n 3D-virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen järvi- ja rannikkoalueille soveltuva malli (Koponen et.al, ). Sovelluksessa käytettiin seuraavia laskenta-asetuksia: Laskennassa käytetään epälineaarisia virtausyhtälöitä, joissa liikemäärän kulkeutuminen lasketaan upwind-menetelmällä. Lämpötilan tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Suolaisuuden tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Vertikaalisuuntaisen turbulenssin laskennassa käytetään k-e turbulenssimallia. Vaakasuuntainen turbulenssi lasketaan Smagorinskyn mallilla. Lämpötilan ja suolaisuuden kulkeutuminen lasketaan TVD-superbee algoritmilla. Lämpötilan vertikaalisuuntainen diffuusiota lasketaan k-e turbulenssimallin avulla. Veden pintakerroksen lämpötilatasapaino lasketaan tulevan ja lähtevän säteilyn, haihdunnan ja lämmön johtumisen perusteella jokaiselle pintakerroksen hilakopille erikseen. Vedenkorkeuden vaihtelu mallin reunalla on laskettu koko Itämeren mallilla. Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa. Numeerisissa malleissa laskennallisten menetelmien käyttö tuo kuitenkin aina mukanaan laskentamenetelmästä riippuvan virheen. Virheen laatu ja suuruus riippuu käytetystä menetelmästä, ja kuhunkin laskentaongelmaan onkin aina pyrittävä valitsemaan siihen sopivat laskentamenetelmät virheiden minimoimiseksi. Reunaehtojen laskemiseksi mallissa on käytetty sisäkkäisiä hiloja. Hilojen reunojen laskenta aiheuttaa paikoitellen ylimääräisiä vertikaalisuuntaisia virtauksia. Poikkeamat ovat kuitenkin pääasiassa pieniä ja näkyvät lähinnä paikallisina vaikutuksina hilatasojen reunojen kohdalla..1. Mallihila Mallilaskenta suoritettiin sisäkkäisellä mallihilalla, jossa suurimman alueen kattava osahila käsitti koko Suomenlahden. Mallihila konstruoitiin digitoidusta kartta-aineistosta. Lähtöaineisto sisälsi syvyyskäyriä, syvyyspisteitä ja rantaviivoja vektorimuodossa. Seuraavat kartta-aineistot olivat käytössä: ETOPOv, Itämeren alueen syvyystiedot minuutin tarkkuudella (ETOPOv, ) Merenkulkulaitoksen digitaalinen kartta-aineisto (Liikennevirasto, 1) Aineisto yhdistettiin yhdelle karttapohjalle, josta sitten muodostettiin syvyysmalli, eli valitulla rasterikoolla oleva syvyysrasteri. Varsinainen mallihila konstruoitiin syvyysmallin perusteella laskemalla keskiarvo hilakopin sisältämistä syvyysmallipisteistä. Mallihilan sisäkkäistys on kolmitasoinen. Uloin mallihila käsittää Suomenlahden Nevan suistosta Kemiönsaaren tasalle asti 1,km:n tarkkuudella. Keskimmäinen mallihila käsittää noin 3x3 km alueen kohdealueen ympärillä 3m:n tarkkuudella. Kohdealueella käytettiin 1m tarkkuuden mallihilaa, jonka koko oli noin 1x km. Kohdealueen laajuuden takia mallihiloja tarvittiin kolme - hilat eroavat toisistaan lähinnä tarkimman alueen (1m resoluutio) sijainnin osalta. Hiloista A oli lähinnä rantaa, B keskemmällä ja alue C uloimpana merellä Inkoosta lukien. Syvyyssuunnassa mallihilat on jaettu 19 syvyystasoon, joiden

5 koko vaihtelee pinnan lähellä käytetystä kahdesta metristä avomeren syvänteissä käytettyyn kahteenkymmeneen metriin. Laskentahilan A mitat ja syvyysjako on esitetty taulukoissa 1 ja, ja laskentahilat A, B ja C kuvissa 1-3. Taulukko 1: Sisäkkäiset hilojen parametrit Taso nro Hilakoppeja vaakasuunta Hilakoppeja pystysuunta Hilaruudun koko (m) Koko, vaaka suunta (km) Koko, pystysuunta (km) Taulukko : Hilakoppien syvyystasot Taso Syvyys (m) Taso Syvyys (m) Kuva 1: Koko mallihila A, tarkennetut alueet rajattu hilaan Inkoon edustalla

6 Kuva : Vasemmalla hilan A tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus. Oikealla osa tarkinta aluetta rantautumispaikan lähellä, kuvassa esitetty myös 1m resoluution hilakoppien rajat. Kuva 3: Vasemmalla hilan B ja oikealla hilan C tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus... Olosuhdetiedot Mallin avoveden ajan laskentajaksona käytettiin aikaväliä Simuloinnit tehtiin elokuun 1 olosuhdetietoja käyttäen.

7 Mallin tuulitietoina käytettiin ECMWF ERA-interim reanalysis säädataa (ECMWF 1). ECMWF:n datan tarkkuus oli.7 x.7 astetta. Datan tiedot vastaavat hyvin mitattuja tuulitietoja lähimpien merisääasemien kohdalla (Inkoo Bogaskär ja Kirkkonummi Mäkiluoto). Kuvassa on esitetty Kirkkonummen Mäkiluodon merisäähavaintoaseman tuulen suunta- ja nopeusjakaumat kesiltä 1 ja 13 (Ilmatieteenlaitos 1) aikajaksolta Asema sijaitsee pisteessä lat 9. lon 1. noin km itä-kaakkoon Inkoon satamasta. Aseman keskituuli oli em. jaksolta vuonna 13. m/s ja vuonna 13. m/s, ja suunnan mediaani kymmenen asteen suuntajaolla vuodelle 1 3 astetta (1.% tuulista) ja vuodelle 13 astetta (.% tuulista). Mäkiluoto Mäkiluoto, % Mäkiluoto tuuli m/s Mäkiluoto, % tuuli m/s Kuva. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat (%) sekä ilman lämpötilat Mäkiluodon merisääasemalla, vuosien 1 ja 13 jakso Alku- ja reunaehdot Mallin läntinen reuna on avoin, jolloin siihen tarvittaan vedenkorkeuden, lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot. Lisäksi malli tarvitsee laskentaa varten alkutilanteen suolaisuudelle ja lämpötilalle. Reuna-arvot vedenkorkeudelle reuna-arvot otettiin koko Itämeren mallista (Viro/Hiromb-malli). Vedenkorkeuden reunapisteitä oli mallissa 3 kappaletta noin, km:n välein. Lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot asetettiin vapaasti muuttuviksi, jolloin niiden arvo määräytyy reunan lähellä olevien hilakoppien perustella. Reunan virtaamat malli arvio reunan lähellä olevien hilakoppien tietojen ja vedenkorkeuden reunaehtojen perustella. Suolaisuuden alkuarvot generoitiin mallille ajamalla mallia vuoden 1 tiedoilla yhden avovesijakson ajan, ja käyttämällä loppukentän suolaisuustietoja laskennan alkutilanteena. Lämpötilan alkuarvo 1..1 asetettiin CTD-mittauksiin perustuen siten, että pinnalla lämpötila oli. välillä -m, ja välillä -1m 3. astetta, ja välillä -m arvot muuttuivat.:stä asteesta 3. asteeseen. 7

8 3. Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia on tässä laskettu neljälle eri kuormitustyypille: 1) ruoppauksen ja kasaamisen kuormitus rantautumispaikalta syyvyydelle 11m ) Kivimateriaalin sijoitus pohjaan ennen putken laskua, tarkoituksena tasata putken kulkureittiä 3) Putken sijoituksen jälkeinen putken upotus pohjaan, joka suoritettaan auraamalla ) Putken peittäminen sijoituksen jälkeen kivimateriaalilla, tarkoituksena putken suojaaminen jäältä ja/tai laivaliikenteeltä. Kuormituksia ei arvioitu vedenalaisille kallion räjäytystöille, räjähteiden raivaukselle eikä putken laskun aiheuttamalle kuormitukselle. Näiden töiden aiheuttama kuormitus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin em. kuormitustyypit 1-. Kuormitukset pyrittiin arvioimaan kussakin mallinnetussa kuormitustyypissä ylärajalle, jolloin toteutuvan kuormituksen pitäisi jäädä alle laskettujen arvojen. Kuormitukset arvioitiin lyhempikestoisissa tapauksissa sekä normaalien tuulien jaksolle , että kevyempien tuulien jaksolle Pitkäkestoiset kuormituksen arvioitiin ruoppauksen osalta 1. alkaen, ja putken asennuksen jälkeisen kivimateriaalin sijoituksen osalta jaksolle alkaen. Päivämäärät perustuvat putken rakennusvaiheen alustavaan aikatauluun (Ramboll, 1b). Putken rakennusvaiheen tiedot perustuvat Pre-Feed raporttiin (Ramboll, 1a), ja siltä osin kun tarkkoja tietoja ei ollut saavilla, raportin laatijan arvioon. Kuormituksen määrät perustuvat aikasemmin tehtyihin ruoppaus- ja pengerrysmallinnuksiin (Lauri & Virtanen, ), ja osittain myös Nord-Stream putken rakennustöiden yhteydessä tehtyihin mittauksiin (Nord Stream Project, 11) Rantautumispaikka Inkoossa Rantautumispaikalta syvyydelle 11m putkikaivanto oletetaan tehtäväksi ruoppaamalla pinnalta. Putken reitille oli kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL pohjoisempana ja FIN-ALT etelämpänä Ruoppauksen kuormitukset Rantautumispaikalta syvyystasolle 11m putkilinjalle oletetaan ruopattavan kaivanto, jonka poikkileikkausala on 9 m. Kiintoainekuormitus arvioitiin seuraavasti: - ruoppausteho 3 tn/h ( tn/d) (oma arvio) - ruoppaus 1h/d (aika -) (oma arvio) - ruopattavasta ainesmäärästä % irtautuu ruoppauksessa veteen - ruopattava materiaali läjitetään kaivannon viereen, läjityksestä arvioidaan tulevan vastaava kuormitus kuin ruoppauksesta. - etenemisnopeus noin 1m /d, jolloin kokonaisruoppausaika on 1d linjausvaihtoehdolle FIN-AL ja 9d vaihtoehdolle FIN-ALT. - ruopattava materiaali oletetaan olevan kokonaan savea, laskeutumisnopeus 7 cm/d, paitsi pohjalla 1/ tästä eli 11. cm/d. Tämä on yläarvio, jos osa materiaalista on silttiä laskeutuu se pohjaan nopeammin.

9 Näillä oletuksilla ruoppauksen savikuormitukseksi saadaan 3tn/h*% = 1.7 tn/h tai päiväkuormituksena 1h*1.7th/h =.7 tn/d. Kokonaiskuormitus on ruoppauksen kuormitus lisättynä läjityksen kuormituksella eli 3.3 tn/h tai 3. tn/d (1h työajalla). r1 rr3 t1 t1 t t r r r r7 r r9 r1 r11 r1 r13 r1 r1 r1 t r1r r3rrr t r7 rr9 t t3 t t3 Kuva : Rantautumispaikan vaihtoehdot FIN-AL (vasemmalla) & FIN-ALT (oikealla), laskennan ruoppauskuormitus pisteet (r1-r1), ja laskennalliset seurantapisteet (t1-t) Laskennat Ruoppauksesta aiheutuva kiintoainepitoisuus laskettiin em. lähtötiedoilla. Kuormituspisteet ja aikasarjapisteet on esitetty kuvassa.kuvassa on esitetty sekä tuulen energiajakauma suunnan suhteen että tuulen nopeusjakauma aikavälin tuulista. Tuulella ei ole selvää pääsuuntaa, vaan jakson aikana tulee sekä lännen että idän puolelsta. Idän- ja kaakonpuoleiset tuulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Tuulen keskinopeus on jonkin verran keskimääräistä pienempi (.9 m/s). Mäkiluoto-13 1 % tuuli m/s Mäkiluoto Kuva : Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Mäkiluodon merisääasemalla Tulokset Kuvissa 7-9 on esitetty kahden päivän välein lasketut kiintoaineen keskipitoisuuskentät reittivaihtoehdolle FIN-AL, ja kuvassa 1 pitoisuuden aikasarjat kolmesta pisteistä,t ja (ks.kuva 3). Kuvissa 11-1 on esitetty vastaavat tiedot reittivaihtoehdolle FIN-ALT. 9

10 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 7: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein 1.. 1

11 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva : Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein.. 11

12 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 9: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein

13 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ). Keskiarvo : -m -11m Kuva 11: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein

14 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiitoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT kahden päivän välein

15 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 13: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein... 1

16 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ) Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Ruoppauksen aiheuttamat kiintoainepitoisuuden nousut näkyvät pääasiassa ruopattavan alueen lähellä. Pinnan ja pohjan välinen ero pitoisuuksissa on pieni. Virtaus käytetyllä simulointijaksolla kiertyy Skämmösaaren ympäri myötäpäivään, joilloin kiintoainesta kulkeutuu ruoppauksen aikana Bakarsundetin kautta Kyrkfjärdenille. Yli 1 mg/l pitoisuuden nousu rajoittuu vaihtoehdolla FIN-AL pääasiassa ruoppauksesta noin kahden kilometrin etäisyydelle kuormituspaikasta, lukuunottamatta Bakarsundetin koillispäätä ja Kyrkfjärdenin lounaisosaa, jonne kiintoainepitoista vettä kulkeutuu virtauksen mukana. Vaihtoehdolla FIN- ALT kiintoainekuormitus ja -pitoisuudet jäävät vaihtoehtoa FIN-AL pienemmäksi, johtuen lyhyemmästä työn kestosta ja siten pienemmästä kokonaiskuormituksesta. 3.. Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kivimateriaalin sijoituksella ennen putken laskua pyritään tasaamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Materiaalin sijoitusmäärät ja sijoituspaikkojen koordinaatit on esitetty taulukossa 3 Inkoosta alkaen. Pisteet, joille kuormitus laskettiin, on esitetty vahvennettuna. Taulukosta on jätetty pois pisteet joissa sijoitusmäärä on alle 1 m3. Tiedot on poimittu pre-feed raportista (Ramboll 1a). 1

17 Taulukko 3: Pre-lay Kivimateriaalin sijoituspaikat Nro start kp m end kp m pituus m start lon dd start lat dd SRI m3 savea % savella m

18 3..1. Kuormitukset Kivimateriaalin sijoituksessa (Subsea Rock Installation, SRI) kivimateriaali sijoitetaan pohjaan joko laivasta putkea/ränniä pitkin tai matalammalla vesialueella mahdollisesti myös pinnalta pudottamalla. Kivien sijoituksesta aiheutuva kuormitus arviointiin seuraavasti: - kiintoainekuormituksen arvioidaan tonneina olevan % sijoitetusta kivitilavuudesta, esim. kivitilavuus 1 m3 => kuormitus tn. - kuormitus kohdistuun alimpaan 3-7m syvyyteen pohjasta ylöspäin sijoituspaikan syvyydestä riippuen (mallin hilakopin korkeus m määrää miten kuormituksen voi sijoittaa). - Sijoitusnopeudeksi oletetaan 1 m3/h, (kalustosta riippuen voi olla esim. tn/h, murskeen tiheys noin 1. tn/m3), jolloin kuormitus olisi 1 m3/h *. = tn/h. - Sijoituksen oletetaan jatkuvan yhtäjaksoisena kunnes koko sijoitettava kivimäärä on paikallaan, esim. m3 sijoitus kestää tällöin h ja kokonaiskuormitus on tn irtoavaa kiintoainetta. - Pohjan koostumus oletetaan seuraavasti: % savea (hiukkaskoko < µm) ja 3% silttiä (hiukkaskoko -µm). Syvällä (yli m) saviaineksen osuus voi olla suurempi (% savea % silttiä), mutta tässä tätä ei erikseen huomioitu. - Laskeutumisnopeudet asetettiin seuraavasti: savelle laskeutumisnopeus cm/d, sedimentoituminen pohjaan 1 cm/d, siltille laskeutumisnopeus cm/d, pohjaan cm/d. Sijoituspisteitä on mallinnetulla alueella yli 9 kappaletta. Sijoituspaikkojen tietoihin yhdistettiin tieto pohjan laadusta (MMT, 13), mistä mallinnettavaksi valittiin kohteet joissa saviselle alueelle sijoitettava kivimäärä on yli m 3. Kiintoainekuormitus kalliopohjien kohdalla oletettiin pieneksi ja hiekkapohjien kohdalla nopeasti pohjaan laskeutuvaksi, eikä näitä paikkoja otettu mukaan laskentoihin Laskennat Simuloinnit suoritettiin kivimateriaalin sijoituspisteissä kahdelle eri tuulitilanteelle a) keskimääräinen tilanne, keskimääräiset lounaanpuoleiset tuulet, d alkaen (k.a.. m/s) ja b) hiljainen / kollistuuli, d alkaen 1 1 (k.a.. m/s). Jaksojen tuulen suunta- ja nopeusjakaumat on esitetty kuvassa 1. Jaksot on valittu Mäkiluodon merisääaseman mittaustietojen perusteella. Tulostuksissa pitoisuuskentät on esitetty rannikon lähellä olevista pisteistä 3, ja kahden ja viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, ja kauempana rannikosta olevissa pisteissä kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta. Kauemmissa pisteissä pitoisuudet olivat ehtineet laimentua tehokkaasti / laskeutua pohjaan jo kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, joten viiden vuorokauden tilannekuvat eivät tuo lisäinformaatiota - viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta kertyminen oli tyypillisesti lähes d tilannetta vastaava, pohjan pitoisuudet ovat laimentuneet alle. mg/l, ja pinnalla pitoisuus on alle.1 mg/l. 1

19 Tuuli m/s Jakso 31.7.klo. klo, keskinopeus. m/s Tuuli m/s, Jakso. klo klo 1, keskinopeus. m/s Kuva 1: Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat SRI laskennassa käytetyille aikajaksoille Sijoituspaikat 3 & 1 1 % Sijoituspisteille 3 ja laskettiin yhteiskuormitus, molemmissa pisteissä sijoitettava kivimäärä oli noin m3. Kuvassa 1 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 19 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 17 ja 1 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t3 t t1 s3 s t Kuva 1: Simulointiasetukset SRI pisteille 3 ja, kuvassa kuormituspaikat S3 ja S, sekä aikasarjapisteet -. 19

20 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 17: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo.

21 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1. 1

22 1 1 1 inkoo_sri_3 T T / / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 19: Lasketut kiintoainepitoisuudet aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 & keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa näkyy kuormitus- ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 1 ja lasketut kiintoainekertymät ja -pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Simulointiasetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

23 Kertymä d, d Pohjalla d, d Pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo. 3

24 Kertymä d, d Pohjalla d,d Pinnalla d, d Kuva : SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1.

25 1 1 1 inkoo_sri_ T T / / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuomitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t7 t3 s3 t t t t Kuva : Simulointiasetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

26 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

27 1 1 1 inkoo_sri_3 T T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa 7 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 9 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s3 t t t t t7 Kuva 7: Laskenta-asetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 7

28 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

29 1 1 1 inkoo_sri_3 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 9: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 39 Sijoituspisteelle 39 kivimäärä savipohjalle oli noin 1 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 31 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s39 t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste 39, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 9

30 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 31: SRI paikka 39, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

31 1 1 1 inkoo_sri_39 T / / 3/ / / inkoo_sri_39 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 39 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 1 Sijoituspisteelle 1 kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa 33 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s1 t t t t t7 Kuva 33: Laskenta-asetukset SRI piste 1, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 31

32 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka 1, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

33 1 1 1 inkoo_sri_1 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_1 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 1 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 39 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 37 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 33

34 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 37: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

35 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 9 Sijoituspisteelle 9 kivimäärä savipohjalle oli noin 393 m 3. Kuvassa 39 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 1 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s9 t t t t t7 Kuva 39: Laskenta-asetukset SRI piste 9, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 3

36 Kertymäd Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 9, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

37 1 1 1 inkoo_sri_9 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_9 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 1: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 9 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 7 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 37

38 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

39 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 7 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 39

40 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

41 1 1 1 inkoo_sri_ T / / 3/ / / inkoo_sri_ T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 7: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 9 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 1

42 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 9: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin

Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin Raportin täydennys.1.29 Hydrodynaamisen merimallin kuvaus Hannu Lauri, YVA Oy Tekniikantie 21 B, 2 Espoo puh: 9-71 868 fax: 9-71 8682 email: hannu.lauri@eia.fi

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu CFD-ryhma/ Sovelletun termodynamiikan laboratorio MUISTIO No CFD/TERMO-8-96 pvm 15 tammikuuta, 1997 OTSIKKO IFRF polttokammion laskenta k ; turbulenssimallilla, case 11 LAATIJA(T)

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Miksi seurantaa? Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä, runsaudesta ja runsauksien muutoksista. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Tammikuu 2014 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TARKOITUS Balticconnector -maakaasuputkihankkeella on tarkoitus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN Baltic Marine Litter - MARLIN YLEISTÄ VALITTAVISTA RANNOISTA 1. Roskaantumista tutkittaessa valitaan rantakaistale, joka on leveydeltään vähintään 100 m, korkeintaan 1000 m.

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot