CESR:n ohjeet yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisesta sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CESR:n ohjeet yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisesta sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisesta"

Transkriptio

1 1 (50) Tämä on Finanssivalvonnan epävirallinen käännös, jonka tavoitteena on helpottaa uuden sääntelyn käyttöönottoa. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa kohdissa Finanssivalvonta suosittelee käyttämään englanninkielistä versiota, joka löytyy Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen internetsivuilta osoitteesta Päivämäärä: Viite: CESR/ CESR:n ohjeet yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisesta sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisesta Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Johdanto Kokonaisriskin määritelmä ja laajuus Kokonaisriskin laskeminen sijoitusasteen mittaamisen avulla Kokonaisriskin laskeminen VaR-menetelmällä OTC-sopimusten vastapuoliriski Rahoitusjohdannaiskauppojen kattamista koskevat säännöt Termiluettelo... 47

2 2 (50) Tiivistelmä Tässä asiakirjassa esitetään CESR:n ohjeet yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisesta sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisesta. Näillä ohjeilla täydennetään 2. tason täytäntöönpanotoimia yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisen sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisen osalta. Näiden ohjeiden keskeisenä tavoitteena on tarjota sidosryhmien käyttöön yksityiskohtaiset menetelmät, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä kaikissa jäsenvaltioissa yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisen sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisen osalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi CESR esittää yhdenmukaistetun kokonaisriskin määritelmän. CESR korostaa, että kokonaisriskin laskenta on vain yksi osa yhteissijoitusyritysten yleistä riskienhallintaprosessia ja että jatkossakin yhteissijoitusyritykset vastaavat siitä, että ne valitsevat asianmukaisen menetelmän sen laskemiseen. CESR esittää yksityiskohtaiset menetelmät, joita yhteissijoitusyritykset noudattavat kokonaisriskin laskemisessa käyttäessään sijoitusasteeseen tai VaR-analyysiin (value at risk) perustuvaa lähestymistapaa. Sijoitusasteeseen perustuvan lähestymistavan osalta CESR antaa ohjeet: rahoitusjohdannaisten muuntamiseksi vastaavaksi positioksi johdannaisten alla olevina varoina, nettoutus- ja suojausjärjestelyjä koskevat menetelmät sekä kokonaisriskin laskennassa noudatettavat periaatteet ja kokonaisriskin laskenta käytettäessä tehokkaan salkunhoidon menetelmiä. VaR-analyysiin perustuvan lähestymistavan osalta CESR antaa ohjeet: periaatteista, joita sovelletaan suhteellisen tai absoluuttisen VaRluvun valintaan, kokonaisriskin laskentamenetelmästä, kun käytetään suhteellista ja absoluuttista VaR-menetelmää, sekä noudatettavista määrällisistä ja laadullisista vaatimuksista, lisävarmistuskeinoista, joita yhteissijoitusyritysten tulisi käyttää, kun ne laskevat kokonaisriskiään VaR-analyysilla. Näissä ohjeissa CESR määrittelee myös yleisiä periaatteita, jotka liittyvät vakuuskelpoisiin omaisuuseriin ja rahoitusjohdannaistransaktioiden kattamista koskeviin sääntöihin. Lisäksi CESR pyrkii ottamaan huomioon strukturoituja yhteissijoitusyrityksiä koskevia erityisohjeita koskeneessa julkisessa kuulemisessaan saamansa palautteen selvittämällä tarkemmin, olisiko asianmukaista, että tietyntyyppiset yhteissijoitusyritykset noudattaisivat kokonaisriskinsä laskemisessa muita menetelmiä.

3 3 (50) Johdanto Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2007 useita parannuksia sijoitusrahastodirektiiviin (85/611/ETA). Jatkotyön ja kuulemisten jälkeen komissio esitti heinäkuussa 2008 ehdotuksen tarkistetuksi sijoitusrahastodirektiiviksi, jonka tarkistetun version Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2009 ja neuvosto vahvisti kesäkuussa Uudistetun direktiivin (2009/65/EY) lopullinen teksti julkistettiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan komissio esitti CESR:lle pyynnön teknisestä neuvonannosta koskien sijoitusrahastodirektiivin täytäntöönpanotoimia ("mandaatti"). Mandaatti jakaantui kolmeen osaan: I. Pyyntö teknisestä neuvonannosta koskien 2. tason toimenpiteitä rahastoyhtiöpassin osalta, II. Pyyntö teknisestä neuvonannosta koskien 2. tason toimenpiteitä sijoittajien avaintietojen osalta, III. Pyyntö teknisestä neuvonannosta koskien 2. tason toimenpiteitä rahastofuusioiden, kohde-syöttörahastorakenteiden ja ilmoitusmenettelyn osalta. CESR toimitti lokakuussa 2009 mandaatin osaa I koskevan teknisen neuvonannon Euroopan komissiolle 2. tason toimenpiteistä UCITSrahastoyhtiöpassin osalta (CESR/09-963). Neuvonantoon sisältyivät ehdotetut 2. tason toimenpiteet yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskemisesta. Ehdotukset olivat olleet julkisen kuulemisen kohteena kesäkuussa 2009 (CESR/09-489). Neuvonannossa suositeltiin myös, että tiettyjä kokonaisriskin laskentaa koskevia täytäntöönpanotoimia täydennetään 3. tason ohjeilla. Lisäksi CESR ehdotti, että 2. tason toimenpiteet ja 3. tason ohjeet annettaisiin yhtenä pakettina kesäkuuhun 2010 mennessä. Näillä 3. tason ohjeilla täydennetään 2. tason täytäntöönpanotoimia yhteissijoitusyritysten riskin mittaamisen sekä kokonaisriskin ja vastapuoliriskin laskemisen osalta. Tässä asiakirjassa yleiskäsitteellä "yhteissijoitusyritys" (UCITS) tarkoitetaan: sijoitusyhtiötä, jos yhteissijoitusyritys on itsehoidettu ja rahastoyhtiötä, jos yhteissijoitusyritys ei ole itsehoidettu tai jos yhteissijoitusyritys on perustettu sopimuspohjaisessa tai unit trust - muodossa.

4 4 (50) SÄÄNNÖT 1 Kokonaisriskin määritelmä ja laajuus Kehikko 1 1. Yhteissijoitusyrityksen on laskettava kokonaisriskinsä vähintään päivittäin. Kokonaisriskin rajoja on noudatettava jatkuvasti. Yhteissijoitusyrityksen noudattamasta sijoitusstrategiasta riippuen sen on suoritettava tarvittaessa myös päivänsisäisiä laskuja. 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta organisaatiovaatimusten, eturistiriitojen, liiketoiminnan harjoittamisen, riskienhallinnan sekä säilytysyhteisön ja rahastoyhtiön välisen sopimuksen sisällön osalta 1 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission direktiivin 2010/43 41 artiklan (3) kohdan mukaisesti yhteissijoitusyritykset voivat pitää kokonaisriskin asianmukaisina laskentatapoina ainoastaan menetelmiä, joista CESR on julkaissut 3. tason ohjeet. 3. Yhteissijoitusyritys on vastuussa siitä, että se valitsee asianmukaisen menetelmän kokonaisriskin laskemiseen. Tarkemmin sanoen valinnan tulisi perustua yhteissijoitusyrityksen suorittamaan itsearviointiin, joka koskee sen sijoituspolitiikasta johtuvaa riskiprofiilia (rahoitusjohdannaisten käyttö mukaan lukien). 4. Yhteissijoitusyritysten on käytettävä kokonaisriskin laskemisessa kehittyneitä riskienmittausmenetelmiä (joiden tukena käytetään stressitestiohjelmaa), kuten VaR-analyysiin (value at risk) perustuvaa lähestymistapaa, jos: (a) se käyttää monimutkaisia sijoitusstrategioita, joilla on vähäistä suurempi merkitys yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikassa, (b) sillä on vähäistä suurempi positio eksoottisissa johdannaisissa tai (c) sijoitusasteeseen perustuva lähestymistapa ei kata riittävällä tavalla salkun markkinariskiä. 5. Sijoitusasteeseen tai VaR-analyysiin perustuva lähestymistapa taikka muu kokonaisriskin laskennassa käytettävä menetelmä ei vapauta yhteissijoitusyritystä vaatimuksesta noudattaa tarkoituksenmukaisia sisäisiä riskinhallintatoimia ja -rajoja. Selitys 1. Rahastoyhtiöpassin yhteydessä riskienhallinnasta antamassaan neuvonannossaan CESR korosti, että kokonaisriskin laskenta muodostaa vain yhden osan yhteissijoitusyrityksen yleisestä riskienhallintaprosessista (ks. eritoten kehikko 1 (selityksen kohdat 3 ja 4) ja kehikko 9 (selityksen kohta 50) neuvonannon IV osassa). Riskienhallintaprosessin tulisi käsittää menettelyt, joiden avulla rahastoyhtiö voi arvioida kaikkia

5 5 (50) yhteissijoitusyritykseen kohdistuvia olennaisia riskejä, mukaan lukien markkinariskit, likviditeettiriskit, vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit. Yhteissijoitusyritysten on arvioitava sijoitusstrategiaa ja salkun koostumusta jatkuvasti voidakseen määrittää, tarvitaanko päivänsisäistä laskentaa. Se saattaa olla tarpeen esimerkiksi tiettynä päivänä lisääntyneen volatiliteetin vuoksi tai sitä voidaan edellyttää useammin. 2. Kokonaisriskin mittaamiseen käytettävän menetelmän valinnasta CESR toteaa, että sellaisten yhteissijoitusyritysten ei tulisi käyttää sijoitusasteeseen perustuvaa tapaa, jotka käyttävät suuressa määrin ja systemaattisesti johdannaissopimuksia osana monimutkaisia sijoitusstrategioita. Yleissääntönä CESR odottaa yhteissijoitusyritysten käyttävän tappioiden enimmäismäärään perustuvaa lähestymistapaa sen arvioimiseen, aiheutuuko niille monimutkaisesta sijoitusstrategiasta tai eksoottisista johdannaisista vähäistä merkittävämpi riski. 3. Lisäksi yhteissijoitusyritykset voivat käyttää sellaisia johdannaisinstrumentteihin perustuvia sijoitusstrategioita, joihin liittyviä riskejä ei kyetä kuvaamaan riittävällä tavalla sijoitusastemenetelmällä (esim. suuntaamattomat riskit, kuten volatiliteettiriski, gammariski tai kohdeetuuden ja johdannaisinstrumentin korrelaatioero (basis risk) ja/tai joista se ei anna strategian monimutkaisuuden kannalta riittävää ja riskit huomioon ottavaa kuvaa strategiaan liittyvistä riskeistä (esim. hedge-rahastostrategiat). Havainnollistavia esimerkkejä (luettelo ei ole tyhjentävä) tällaisista sijoitusstrategioista voisivat olla: optiostrategiat (esim. delta-neutraalit tai volatiliteettistrategiat) arbitraasistrategiat (esim. korkokäyrärabitraasi, vaihtovelkakirjalaina-arbitraasi jne.) monimutkaiset long/short-strategiat ja/tai markkinaneutraalit strategiat

6 6 (50) 2 Kokonaisriskin laskeminen sijoitusasteen mittaamisen avulla 2.1 Muuntamismenetelmät Vakioidut johdannaiset Kytketyt johdannaiset ja vakioimattomat johdannaiset Kehikko 2 1. Sijoitusastetta käytettäessä vakioitujen johdannaisten muuntamismenetelmä on aina vastaavan kohde-etuusposition markkina-arvo. Sen asemesta voidaan käyttää futuurisopimusten nimellisarvoa tai hintaa, jos tämä on varovaisempi vaihtoehto. Mitä tulee vakioimattomiin johdannaisiin, jos niiden muuntaminen kohde-etuuden markkina-arvoon tai nimellisarvoon ei ole mahdollista, voidaan käyttää vaihtoehtoista tapaa edellyttäen, että johdannaissopimusten kokonaisarvo muodostaa vähäisen osan yhteissijoitusyrityksen salkusta. 2. Yhteissijoitusyrityksen on noudatettava seuraavia vaiheita laskiessaan kokonaisriskiä sijoitusasteen perusteella: a. Lasketaan jokaisesta johdannaisesta (sekä kaikista kytketyistä johdannaisista ja tehokkaaseen salkunhoitoon liittyvistä velkavivuista) muodostuva positio. b. Yksilöidään nettoutus- ja suojausjärjestelyt. Jokaiseen nettoutustai suojaussopimukseen liittyvä nettopositio lasketaan seuraavasti: - bruttopositio vastaa yksittäisten rahoitusjohdannaisten (ml. kytketyt johdannaiset) positioiden summaa johdannaisten nettoutuksen jälkeen, - jos nettoutus- tai suojausjärjestelyihin liittyy arvopaperipositioita, näiden arvopaperipositioiden markkina-arvoa voidaan käyttää bruttoposition kompensoimiseen, - laskelman jälkeinen absoluuttinen arvo on yhtä kuin nettopositio: c. Kokonaisriski vastaa tällöin seuraavien tekijöiden summaa: - nettoutus- tai suojausjärjestelyihin kuulumattomien yksittäisten johdannaispositioiden absoluuttinen arvo, - kunkin nettoposition absoluuttinen arvo edellä mainittujen nettoutus- tai suojausjärjestelyjen jälkeen ja - tehokkaaseen salkunhoitoon liittyvien positioiden absoluuttisten arvojen summa (ks. kehikko 6). 3. Brutto- ja nettosijoitusasteen laskennassa perustana on rahoitusjohdannaisposition täsmällinen muuntaminen vastaavan kohdeetuusposition markkina-arvoon. 4. Kukin rahoitusjohdannaispositio on muunnettava sijoitusasteen laskennassa yhteissijoitusyrityksen perusvaluuttaan spot-kurssilla. 5. Jos johdannaissopimuksella on 2 päätä, jotka eivät ole rahaston perusvaluutassa, molemmat päät on otettava huomioon sijoitusasteen

7 7 (50) laskennassa. Muuntamismenetelmät vakioidut johdannaiset 6. Seuraavia muuntamismenetelmiä käytetään alla olevan ei-tyhjentävän listan vakioituihin johdannaisiin: Futuurit - Joukkolainafutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * halvimmin tilitettävän viitelainan markkina-arvo - Korkofutuuri Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo - Valuuttafutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo - Osakefutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohdeetuutena olevan osakkeen markkina-arvo - Indeksifutuurit: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * indeksin taso Tavalliset optiot (plain vanilla) (ostetut/myydyt myynti-/osto-optiot) - Tavallinen joukkolainaoptio: Sopimuksen nimellisarvo * sopimuksen kohteena olevan viitejoukkolainan markkina-arvo * delta - Tavallinen osakeoptio: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohteena olevan osakkeen markkina-arvo * delta - Tavallinen korko-optio: Sopimuksen nimellisarvo * delta - Tavallinen valuuttaoptio: Valuuttapään (-päiden) sopimuksenmukainen nimellisarvo * delta - Tavallinen indeksioptio: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * indeksin taso * delta - Tavalliset futuurioptiot: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohteena olevan omaisuuserän markkina-arvo * delta - Tavalliset swaptiot: Viiteswap-sitoumuksen muuntomäärä (ks. jäljempänä) * delta - Warrantit ja merkintäoikeudet: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo * delta Swapit - Tavalliset kiinteän / vaihtuvan koron ja inflaationvaihtosopimukset Kohde-etuuden markkina-arvo (myös kiinteäkorkoisen pään markkina-arvoa voidaan käyttää)

8 8 (50) - Valuutanvaihtosopimus: Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo - Koron ja valuutan vaihtosopimus (Cross currency Interest Rate Swap): Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo - Tavanomainen kokonaistuoton vaihtosopimus (Basic Total Return Swap): Kohde-etuuden/-etuuksien markkina-arvo - Epätavanomainen kokonaistuoton vaihtosopimus (Non-Basic Total Return Swap): TRS:n molempien päiden kumulatiivinen markkina-arvo - Yksittäisen liikkeeseenlaskijan luottoriskin vaihtosopimus: Suojan myyjä Viiteomaisuuden markkina-arvo tai luottoriskin vaihtosopimuksen nimellisarvo, sen mukaan, kumpi on korkeampi. - Suojan ostaja Viiteomaisuuserän markkina-arvo - Hinnanerosopimus: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo Termiinit - Valuuttatermiini: Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo - Korkotermiinisopimus (FRA): Nimellisarvo Vivutettu positio indeksissä tai indekseissä kytketyllä vivulla Johdannaiseen, joka antaa vivutetun position kohdeindeksissä tai - indekseissä, joiden kautta salkkuun kytkeytyy vipua, on sovellettava tavanomaista kyseisiin omaisuuseriin sovellettavaa sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää. Muuntamismenetelmät kytketyt johdannaiset 7. Seuraavaa muuntamismenetelmää käytetään alla olevan eityhjentävän listan rahoitusinstrumentteihin, jotka sisältävät kytkettyjä johdannaisia: Vaihtovelkakirjalainat: Viiteosakkeiden lukumäärä * kohde-etuutena olevien viiteosakkeiden markkina-arvo * delta Luottosidonnaiset velkakirjat: Kohdeomaisuuserän/-erien markkina-arvo Osittain maksetut arvopaperit: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevien viiteinstrumenttien markkina-arvo Warrantit ja merkintäoikeudet: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo * delta Muuntamismenetelmät Epätavanomaiset (eksoottiset) johdannaiset

9 9 (50) 8. Seuraavat instrumentit ovat esimerkkejä epätavanomaisista johdannaisista ja niihin sovellettavista sijoitusasteeseen perustuvista menetelmistä. Varianssi-swap (Variance Swap) Varianssiswapit ovat sopimuksia, joilla sijoittajat voivat ottaa position kohde-etuuden varianssissa (volatiliteetin neliö) ja erityisesti käydä kauppaa tulevalla toteutuneella (tai historiallisella) volatiliteetilla kulloistakin implisiittistä volatiliteettia vastaan. Markkinakäytännön mukaan toteutushinta ja varianssin nimellisarvo ilmaistaan volatiliteettina. Varianssi-nimellisarvo lasketaan seuraavasti: varianssi-nimellisarvo= vega-nimellisarvo/ 2 x toteutushinta Vega-nimellisarvo on teoreettinen mittari voitolle tai tappiolle, joka aiheutuu 1 %:n muutoksesta volatiliteetissa. Koska toteutunut volatiliteetti ei voi olla pienempi kuin nolla, pitkällä swap-positiolla ei ole tunnettua enimmäistappiota. Lyhyen swapposition enimmäistappio on usein rajattu volatiliteettikatolla. Kuitenkaan jos kattoa ei ole, lyhyen swapin potentiaaliset tappiot ovat rajattomat. Kuhunkin sopimukseen hetkellä t käytettävä muuntamismenetelmä on: Varianssi-nimellisarvo * (nykyinen) varianssi t (ilman volatiliteettikattoa) Varianssi-nimellisarvo * min [(nykyinen) varianssi t ; volatiliteettikatto 2 ] (volatiliteettikatolla) josta seuraa: (nykyinen) varianssi t on toteutuneen ja implisiittisen volatiliteetin neliöiden funktio; tarkemmin sanoen: (nykyinen) varianssit = t / T * toteutunut volatiliteetti (0, t) 2 + (T - t) / T *implisiittinen volatiliteetti (t, T) 2 Volatiliteettiswapit Vastaavasti kuin varianssiswapeihin, volatiliteettiswapeihin käytetään seuraavia muuntamiskaavoja: Vega-nimellisarvo * (nykyinen) volatiliteettit (ilman volatiliteettikattoa) Vega-nimellisarvo * min [(nykyinen) volatiliteettit; volatiliteettikatto2] (volatiliteettikatolla)

10 10 (50) Josta seuraa, että (nykyinen) volatiliteettit; on toteutuneen ja implisiittisen volatiliteetin funktio. 9. Raja-arvo (knock in / knock out) -optiot Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohde-etuutena olevan osakkeen markkina-arvo * enimmäisdelta Enimmäisdelta on yhtä kuin korkein (jos positiivinen) tai matalin (jos negatiivinen) arvo, jonka option delta voi saada ottaen huomioon kaikki mahdolliset markkinatilanteet. Selitys 4. Seuraavassa on havainnollistavia numeerisia esimerkkejä tietyntyyppisten johdannaisten arvoista sijoitusasteen laskennassa edellä mainittujen muuntamismenetelmien mukaisesti: Joukkolainafutuuri: Yhteissijoitusyritys ostaa 10 sopimusta syyskuun 2009 Bundfutuuria. Olettaen, että halvimmin tilitettävä joukkolaina on 10- vuotinen 4 %:n Bund (2018), jonka hinta on 120, sijoitusasteen laskennassa se lasketaan seuraavasti: 10 * 100,000 * (120 /100) = Tavallinen indeksioptio: Yhteissijoitusyritys ostaa 100 myyntioptiota Dow Jones Euro Stoxx 50 -indeksille. Olettaen, että indeksin nykytaso on ja nimellinen sopimuskoko on 10, indeksioptio lasketaan sijoitusasteen laskennassa seuraavasti (olettaen, että delta on 0,5): (100 * 10) * 3000 * 0.5 = Yksittäisen liikkeeseenlaskijan luottoriskin vaihtosopimus: Yhteissijoitusyritys myy luottosuojan investment grade - yrityslainalle, jonka nimellisarvo on Olettaen, että viitelainan kurssi on 86, se lasketaan sijoitusasteen laskennassa seuraavasti: Markkina-arvo on * (86 /100) = Nimellisarvo on Sopimuksen nimellisarvo on korkeampi kuin markkina-arvo, joten se on otettava huomioon sijoitusasteen laskennassa. Valuuttatermiini/valuuttafutuuri Yhteissijoitusyritys, jonka perusvaluutta on USD, myy 20 sopimus-

11 11 (50) ta EUR/USD-lyhytaikaista valuuttafutuuria (sopimuksen nimellisarvo ) XX EUR/USD-vaihtokurssi on 1,30. Tämä vastaa valuuttatermiiniä, jonka nimellisarvo on Molemmissa tapauksissa arvo sijoitusasteen laskennassa on {20 * } * 1,30 = USD Sama yhteissijoitusyritys tekee myös EUR/YEN-termiinin summalle / YEN XX EUR/USDvaihtokurssi on 1,30 ja YEN/USD-kurssi 80. Koska valuuttatermiinin molemmat päät ovat muussa kuin perusvaluutassa, ne on otettava sijoitusasteen laskennassa huomioon seuraavasti: { * 1.30} + { YEN / 80} = USD Varianssiswapit: Oletetaan, että yhteissijoitusyrityksellä on pitkä positio varianssiswapissa (ilman volatiliteettikattoa) Eurostoxx50-indeksille, jonka toteutushinta on 25 (ilmaistu volatiliteetissa), vega-nimellisarvo ja nykyinen varianssi (volatiliteetin neliö) on 30 2 (=900 ). Tämän seurauksena varianssin nimellisarvo on sopimusta kohti. Sopimuksen arvo sijoitusasteen laskennassa hetkellä t on: 5000 * 30 2 = Raja-arvo (knock in / knock out) -optiot Yhteissijoitusyritys ostaa 100 knock out -optiota (up and out call) DJ Eurostoxx 50 -indeksiiin. Olettaen, että indeksin nykyinen taso on ja sopimuksen nimellisarvo 10 ja enimmäisdelta 0,8, sijoitusasteen laskennassa sopimus lasketaan: (100 * 10) * * 0,80 = Kytkettyjä johdannaisia voidaan käyttää yleisissä rahoitustuotteissa, kuten vaihtovelkakirjalainoissa. Myös strukturoiduissa tuotteissa voi olla kytkettyjä johdannaisia, jotka synnyttävät vaatimuksen soveltaa sijoitusasteen laskentaa. Sen arvopaperin, johon johdannainen kytkeytyy monimutkaisuudesta riippuen rakenne on pilkottava osatekijöihinsä, ja johdannaispositioiden eri kerrosten vaikutukset on otettava riittävällä tavalla huomioon. 6. Eräisiin johdannaisinstrumentteihin liittyy riskiominaisuuksia, joiden vuoksi tavanomainen muuntamismenetelmä ei ole asianmukainen, koska se ei ota huomioon riittävällä tavalla tämäntyyppiseen tuotteeseen sisältyviä riskejä. Jotkut johdannaiset ovat esimerkiksi polkuriippuvaisia, mikä yhtäältä edellyttää tehokkaita (robust) malleja riskienhallinnan ja hinnoittelun tarpeisiin ja toisaalta korostaa tarvetta kuvata

12 12 (50) niiden monimutkaisuutta sijoitusasteen laskentamenetelmissä. Nämä johdannaiset voivat olla erillisiä OTC-sopimuksia tai ne voivat sisältyä toiseen arvopaperiin (ks. edellä) Toinen tällaisten tuotteiden yhteinen piirre on hyvin volatiili delta, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi merkittäviä tappioita. On odotettavissa, että monia tällaisia instrumentteja on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä vaihtoehtoisiin rakenteisiin voi sisältyä monia raja-arvoja tai toisentyyppisiin johdannaisiin sisällytettyjä raja-arvoja. Esimerkiksi binäärisiä optioita voi strukturoida raja-arvollisina. Myös mahdollisten tappioiden taso, joka voi olla rajaton, on otettava huomioon ilmoittamalla, kummalla puolella yhteissijoitusyritys missäkin sopimuksessa on. 8. Lisäksi on muita vakioimattomia johdannaisia, kuten räätälöityjä koreja koskevat johdannaiset (luottojohdannaiskorit), joilla voi olla erilaisia ominaisuuksia, kuten velvollisuus tehdä lisäsijoituksia (accumulator), epälineaarinen sijoitusaste ja monimutkaiset laiminlyöntejä koskevat korrelaatio-ominaisuudet. 9. Jos tietylle johdannaiselle tai johdannaisrakenteelle ei voida määrittää sopivaa lähestymistapaa, yhteissijoitusyritys ei saa käyttää sijoitusastemenetelmää Rahoitusjohdannaisinstrumenttien tyypit, jotka voidaan jättää kokonaisriskin laskennan ulkopuolelle Kehikko 3 1. Rahoitusjohdannaisinstrumenttia ei oteta huomioon sijoitusasteen laskennassa, jos se täyttää kaikki seuraavat ehdot: (a) sillä vaihdetaan yhteissijoitusyrityksen salkuissa olevien rahoitusomaisuuserien tuotto muiden viiterahoitusomaisuuserien tuottoon, (b) se kompensoi yhteissijoitusyrityksen salkussa olevien swapin kohteena olevien omaisuuserien markkinariskin kokonaan siten, että yhteissijoitusyrityksen kehitys (nettoarvon kehitys) ei riipu swapin kohteena olevien omaisuuserien kehityksestä ja (c) se ei sisällä ylimääräisiä valinnanvaraisia ominaisuuksia, vipuominaisuuksia tai muita lisäriskejä verrattuna viiterahoitusomaisuuserien suoraan omistukseen. Selitys 10. Edellä mainitut kriteerit täyttävä rahoitusjohdannaisinstrumentti on tarkoitettu korvaamaan positio yhteissijoitusyrityksen salkussa suoraan olevissa rahoitusomaisuuserissä positiolla muissa viiterahoitusomaisuuserissä. Lisäksi se ei altista yhteissijoitusyritystä sen hallussaan pi- 1 Polkuriippuvaisuus on määritelty termiluettelossa (osa 6).

13 13 (50) tämien omaisuuserien markkinariskille, vaan suojaa yhteissijoitusyrityksen täydellisesti kyseisten omaisuuserien markkina-arvon muutoksilta. 11. Esimerkiksi jos yhteissijoitusyritys sijoittaa DAX-indeksiin ja omistaa rahoitusjohdannaisinstrumentin, jolla DAX-indeksin kehitys vaihdetaan NIKKEI-indeksin kehitykseen, on indeksi-instrumentin johdannaisineen vastattava täysin NIKKEI-indeksiposition hallussapitoa salkussa. Tällöin yhteissijoitusyrityksen nettoarvo ei riipu DAX-indeksin kehityksestä. 12. Koska rahoitusjohdannaisinstrumentti ei tarjoa lisäpositiota tai - vivutusta (positio on muodostettu ilman vipua) sijoitusasteen laskennassa, sitä ei tarvitse ottaa huomioon sijoitusasteen laskentaprosessissa. 13. Tätä logiikkaa voi laajentaa myös tapauksiin, joissa tuotonvaihtosopimus koskee useita omaisuuseriä tai jopa koko sijoitussalkkua. Kehikko 4 1. Rahoitusjohdannaisinstrumenttia ei oteta huomioon sijoitusasteen laskennassa, jos se täyttää molemmat seuraavat ehdot: (a) Yhteissijoitusyrityksen tiettyyn rahoitusomaisuuserään liittyvät yhteenlasketut rahoitusjohdannaisinstrumentit ja riskittömiin omaisuuseriin liittyvä käteinen vastaavat käteispositiota kyseisessä rahoitusomaisuuserässä. (b) Rahoitusjohdannaisinstrumentin ei katsota muodostavan lisäriskiä tai -vivutusta eikä markkinariskiä. Selitys 14. Esimerkiksi oletetaan, että yhteissijoitusyritys sijoittaa indeksifutuurisopimuksiin ja pitää hallussaan käteispositiota, joka vastaa kyseisten futuurisopimusten koko markkina-arvoa. Tämä vastaa tilannetta, jossa sijoitettaisiin suoraan indeksiosuuksiin, eikä rahoitusjohdannaisinstrumenttien (indeksifutuurit) käytöstä aiheudu lainkaan lisäriskiä. 15. Riskittömät omaisuuserät: Riskitöntä tuottoa tarjoavina omaisuuserinä pidetään yleisesti sellaisia, jotka tarjoavat lyhyiden (yleensä 3 kuukautta) korkealaatuisten valtion velkakirjalainojen tuottoa, esimerkiksi Yhdysvaltojen 3 kuukauden velkasitoumukset (T-bill).

14 14 (50) Nettoutus ja suojaus Nettoutus ja suojaus Kehikko 5 1. Laskettaessa kokonaisriskiä sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä nettoutus- ja suojausjärjestelyt voidaan ottaa huomioon kokonaisriskiä vähentävinä tekijöinä. 2. Nettoutusjärjestelyt ovat määritelmän mukaan: sellaisia rahoitusjohdannaisinstrumenteilla ja/tai arvopaperipositioilla tehtävien kauppojen yhdistelmiä, jotka liittyvät samaan kohdeetuuteen riippumatta rahoitusjohdannaisten osalta sopimusten eräpäivästä; kun kyseisten rahoitusjohdannaisilla ja/tai arvopaperipositioilla tehtävien kauppojen ainoana tavoitteena on eliminoida toisilla johdannaisinstrumenteilla ja/tai arvopaperipositiolla otettuihin positioihin liittyvät riskit. 3. Suojausjärjestelyt ovat määritelmän mukaan: sellaisia rahoitusjohdannaisinstrumenteilla ja/tai arvopaperipositioilla tehtävien kauppojen yhdistelmiä, jotka eivät välttämättä liity samaan kohde-etuuteen; kun kyseisten rahoitusjohdannaisilla ja/tai arvopaperipositioilla tehtävien kauppojen ainoana tavoitteena on tasoittaa toisilla johdannaisinstrumenteilla ja/tai arvopaperipositiolla otettuihin positioihin liittyviä riskejä. 4. Jos yhteissijoitusyritys käyttää varovaista laskentaa sen sijaan, että se laskisi tarkasti kunkin rahoitusjohdannaisen arvon sijoitusasteen laskennassa, suojaus- ja nettoutusjärjestelyjä ei voida ottaa huomioon niihin liittyvien johdannaisten arvon vähentämiseksi, jos tämä johtaisi kokonaisriskin aliarvioimiseen. Nettoutus Kehikko 6 1. Yhteissijoitusyritys voi nettouttaa positioita: rahoitusjohdannaisinstrumenttien välillä edellyttäen, että ne liittyvät samaan kohde-etuuteen, vaikka niillä olisi eri eräpäivät, rahoitusjohdannaisinstrumentin (jonka kohde-etuutena on siirtokelpoinen rahamarkkinainstrumentti tai sijoitusyhtiö (CIU)) ja sen kohde-etuuden välillä, pääasiallisesti korkojohdannaisiin sijoittavat yhteissijoitusyritykset voivat käyttää erityisiä duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidakseen ottaa huomioon korkokäyrän eri maturiteettisegmenttien välisen korrelaation.

15 15 (50) Selitys nettoutus 16. Vaatimusta siitä, että nettoutusjärjestelyjen on koskettava samaa kohde-etuutta, tulisi tulkita tiukasti: omaisuuseriä, joita yhteissijoitusyritys pitää vastaavina tai vahvasti korreloivina, kuten eri osuuslajit tai saman liikkeeseenlaskijan eri joukkolainat, ei tule pitää identtisinä nettoutusjärjestelyjen kannalta. 17. Nettoutusjärjestelyn määritelmän tavoitteena on varmistaa, että huomioon otetaan ainoastaan toisten kauppojen riskit kumoavat kaupat, jotka eivät jätä olennaista kattamatonta riskiä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset kauppojen yhdistelmät, joiden tavoitteena on tuottaa pientäkin voittoa vähentämällä joitakin riskejä mutta pitämällä muut, ei tule pitää nettoutusjärjestelyinä. Tämä koskee esimerkiksi arbitraasisijoitusstrategioita, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa hyödyntämällä hinnoittelueroja sellaisten johdannaisinstrumenttien välillä, joiden kohde-etuus on sama mutta maturiteetti poikkeava. 18. On mahdollista nettouttaa 3 kuukauden osto-optio osakkeeseen xyz suhteessa 6 kuukauden myyntioptioon samaan osakkeeseen xyz. Kahden option jäljelle jäävän position kokonaisriski vastaa osto-option (positiviinen) ja myyntioption (negatiivinen) positioiden summa (absoluuttinen arvo). 19. On mahdollista nettouttaa pitkä positio osakkeessa xyz myyntioptiolla samaan osakkeeseen xyz. 20. Seuraava yksinkertainen esimerkki havainnollistaa nettoutusprosessia. Yhteissijoitusyrityksen salkku sisältää: 10 Daxissa listattua osaketta X, joiden yhteenlaskettu markkinaarvo on 100 lyhyen position, joka on muodostettu futuureilla samaan osakkeeseen X, joiden markkina-arvo on -20 pitkän futuureilla otetun position FTSE-indeksissä, jonka markkinaarvo on 30 lyhyen futuureilla otetun position DAX-indeksissä, jonka markkinaarvo on -10. Kunkin johdannaisen arvo sijoitusasteen laskennassa on: johdannainen osakkeeseen X: -20 johdannainen FTSE-indeksiin: 30 johdannainen DAX-indeksiin: -10 Ilman nettoutus- tai suojausjärjestelyjä kokonaisriski olisi yhtä kuin kunkin yksittäisen johdannaisposition absoluuttisten arvojen summa: 60.

16 16 (50) Yhteenlasketut pitkä positio ja lyhyt positio osakkeessa X muodostavat nettoutusjärjestelyn. Nettoutusjärjestelyn bruttopositio on -20. Positio osakkeessa X (100) voidaan kuitenkin nettouttaa tätä -20:ta vastaan. Tämä tuottaa nettosijoitukseksi nolla. Kokonaisriski vastaa seuraavien tekijöiden summaa: FTSE-johdannaisposition absoluuttinen arvo: 30 DAX-johdannaisposition absoluuttinen arvo: 10 nettoutusjärjestelyn nettoposition absoluuttinen arvo: 0 Lyhyttä positiota DAX-indeksissä ei saa nettouttaa osaketta X vastaan. Siten kokonaisriski on Varovaisen laskennan käyttäminen suojaus- ja nettoutusjärjestelyssä voi johtaa kokonaisriskin aliarviointiin. Oletetaan, että yhteissijoitusyrityksen salkussa on: pitkä positio osakkeessa X, jonka markkina-arvo on 100. lyhyt futuureilla muodostettu positio osakkeessa X, kun tarkka laskenta antaa arvoksi 80 ja varovainen laskenta 100. Positioiden nettouttaminen varovaisella laskennalla antaa riskipositioksi 0, kun taas tarkalla laskennalla se olisi 20. Se aliarvioi kokonaisriskin. Duraation nettoutusta koskevat säännöt Kehikko 7 1. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä ei voida käyttää, jos tämä johtaisi yhteissijoitusyrityksen riskiprofiilin virheelliseen arviointiin. Näitä nettoutussääntöjä käyttävän yhteissijoitusyrityksen ei tule käyttää korkostrategiassaan muita riskin lähteitä (esim. volatiliteettia). Siksi esimerkiksi korkoarbitraasistrategioihin ei voida soveltaa näitä nettoutussääntöjä. 2. Näitä duraatiota koskevia nettoutussääntöjä käyttämällä ei voida muodostaa perustelemattoman korkeaa vipua sijoituksilla lyhytaikaisiin positioihin. Siten esimerkiksi lyhytaikaiset korkojohdannaiset eivät voi olla sellaisen yhteissijoitusyrityksen tuoton päälähde, jonka salkun duraatio on keskipitkä, jos se käyttää tätä nettoutusmenetelmää.

17 17 (50) 3. Yhteissijoitusyrityksen korkojohdannainen on muunnettava vastaavaan positioon kohde-etuudessa seuraavan menetelmän mukaisesti: 1. Kukin korkojohdannainen osoitetaan asianmukaiseen vaihteluväliin ("ryhmä") seuraavalla maturiteettiasteikolla: Ryhmä Maturiteetti vuotta vuotta vuotta 4 > 15 vuotta 2. Vastaava positio kohde-etuudessa lasketaan kullekin korkojohdannaisinstrumentille jakamalla sen duraatio yhteissijoitusyrityksen tavoiteduraatiolla ja kertomalla se kohdeetuuden markkina-arvolla: Vastaava positio kohde-etuudessa = duraatio F- DI/duraatio tavoite MtM Kohde-etuus missä: duraatio FDI on korkojohdannaisen duraatio (korkoherkkyys), duraatio tavoite on sijoitusstrategian, suunnattujen positioiden ja odotetun riskitason mukainen jokaisena ajankohtana ja muutoin normalisoitava. Se vastaa myös salkun duraatiota tavanomaisissa markkinatilanteissa. MtM kohde-etuus on kohde-etuuden markkina-arvo kehikon 2 mukaisesti. 3. Vastaavat pitkät ja lyhyet positiot kussakin kohde-etuudessa nettoutetaan kunkin ryhmän sisällä. Ensin mainittujen summa, joka nettoutetaan jälkimmäiseen nähden, on kyseisen ryhmän nettoutettu positio. 4. Jäljellä oleva nettouttamaton pitkien (tai lyhyiden) positioiden summa korissa (i) nettoutetaan korissa (i+1) jäljellä olevien nettouttamattomien pitkien (tai lyhyiden) positioiden summan kanssa. 5. Jäljellä oleva nettouttamaton pitkien (tai lyhyiden) positioiden summa korissa (i) nettoutetaan korissa (i+2) jäljellä olevien nettouttamattomien pitkien (tai lyhyiden) positioiden summan kanssa. 6. Lasketaan kahden kaukaisimman ryhmän nettouttamatto-

18 18 (50) mien pitkien ja lyhyiden positioiden nettoutettu summa. 7. Yhteissijoitusyritys laskee kokonaisriskinsä seuraavien tekijöiden summana: (a) 0 % kunkin ryhmän nettoutetusta positiosta, (b) 40 % kahden vierekkäisen ryhmän (i) ja (i+1) kesken nettoutetuista positioista, (c) 75 % yhden ryhmän erottamien ryhmien eli (i) ja (i+2) kesken nettoutetuista positioista, (d) 100 % kahden kaukaisimman ryhmän kesken nettoutetuista positioista ja (e) 100 % jäljellä olevista nettouttamattomista positioista. 4. Valinnaisia duraation nettoutusta koskevia sääntöjä käyttävä yhteissijoitusyritys voi käyttää myös kehikon 8 mukaista suojausten laskentaa. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voi kuitenkin soveltaa vain sellaisiin korkojohdannaisiin, jotka eivät kuulu suojausjärjestelyihin. Selitys duraation nettoutusta koskevat säännöt 22. Koska sijoitusasteeseen perustuva standardimenetelmä johtaa virheellisesti siihen, että korkoja eri maturiteeteissa pidetään eri kohdeetuuksina, joidenkin yhteissijoitusyritysten voi olla tarpeen käyttää erityisiä nettoutussääntöjä, jotka sallivat duraation osittaisen nettoutuksen. 23. Sijoitusstrategiaansa ja riskiprofiiliaan yksilöidessään yhteissijoitusyrityksen olisi kyettävä määrittelemään korkoriskin taso ja vastaavasti arvioimaan tavoiteduraationsa (koska duraatio tarkoittaa salkun markkina-arvon herkkyyttä korkojen muutoksiin nähden). Yhteissijoitusyrityksen on syytä ottaa huomioon ennalta määrätty tavoiteduraatio sijoituspäätösten yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että salkun duraation olisi oltava tavanomaisessa markkinatilanteessa tavoiteduraation tuntumassa. Markkinahäiriön aikana salkun duraatio voi poiketa tavoiteduraatiosta. Salkun koostumusta tulisi muokata tämän eron saattamiseksi normaalille tasolle. 24. Kunkin korkojohdannaisen osalta vastaava kohde-etuuspositio tarkoittaa summaa, joka täytyisi sijoittaa käteispohjaiseen omaisuuserään saman riskiprofiilin saavuttamiseksi, joka syntyy yhteissijoitusyrityksen hallussaan pitämästä korkojohdannaisinstrumentista kokonaisuudessaan. Siten käteispohjaisen omaisuuserän katsotaan olevan joukkolaina, jonka duraatio on yhtä kuin yhteissijoitusyrityksen tavoiteduraatio. 25. CESR ei odota, että sellainen yhteissijoitusyritys, jolla on pitkä duraatio ja joka sijoittaa hyvin lyhytaikaisiin johdannaisiin (esim. 3 kuukau-

19 19 (50) den instrumentteihin), käyttäisi näitä nettoutussääntöjä. Tällainen katsottaisiin arbitraasiksi, ja CESR odottaa, ettei yhteissijoitusyritys käytä näitä erityisiä nettoutussääntöjä. 26. Ryhmien kynnysarvoiksi esitetyt maturiteetit (2, 7 ja 15 vuotta) on valittu siten, että ryhmät osuisivat joukkolainamarkkinoiden keskeisimpien liikkeeseenlaskumaturiteettien väleihin (5, 10 ja 30 vuotta). 27. Käytetty menetelmä sallii sellaisten pitkien ja lyhyiden positioiden nettouttamisen, joiden kohde-etuudet ovat eripituisia korkoja (esim. 1 vuosi ja 2 vuotta). (a) kunkin ryhmän sisällä positioiden nettouttaminen on täysin sallittua. Esimerkiksi yhteissijoitusyritys voi sijoittaa johdannaisinstrumenttiin, jonka maturiteetti vastaa lähinnä sitä, jonka se pyrkii suojaamaan likviditeettisyistä, ja pitkä positio maturiteetiltaan 18 kuukauden pituisessa korkojohdannaisessa voidaan täsmäyttää lyhyeen position maturiteetiltaan 2 vuoden korkojohdannaisinstrumentissa johtuen tämän heikosta likviditeetistä joukkolainamarkkinoilla. (b) positioiden nettouttaminen kahden ryhmän välillä on osittain sallittu. Sellaisten pitkien ja lyhyiden positioiden nettouttaminen, joiden kohde-etuuksien maturiteettiero on suuri, on sallittu vain osittain eri ryhmien välillä. Sellaiset positiot, joiden modifioitu duraatio on paljon pidempi kuin koko salkun modifioitu duraatio, eivät ole yhteissijoitusyrityksen sijoitusstrategian mukaisia, joten niiden täydellistä täsmäytystä ei tulisi sallia. Esimerkiksi ei olisi asianmukaista täsmäyttää maturiteetiltaan 18 kuukauden lyhyt positio (ryhmässä 1) maturiteetiltaan 10 vuoden pitkän position kanssa (ryhmässä 3), kun yhteissijoitusyrityksen tavoiteduraatio on noin Nettoutettuihin positioihin on sovellettava joitakin vähennyksiä osittaisen nettoutuksen mahdollistamiseksi. Ne on ilmaistu prosenttilukuina, jotka perustuvat 2 vuoden, 5 vuoden, 10 vuoden ja 30 vuoden maturiteettien keskimääräisiin korrelaatioihin korkokäyrällä. 29. Itse asiassa mitä suurempi ajallinen ero positioiden välillä on, sitä suurempaa vähennystä niiden väliseen nettoutukseen on sovellettava. Tämä selittää, miksi prosenttiluvut kasvavat ryhmien välisen etäisyyden myötä. 30. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä ei voi käyttää suojaustarkoituksessa. Esimerkiksi kokonaisriskin laskennan yhteydessä yhteissijoitusyritys voi ensin yksilöidä suojausjärjestelyt. Sen jälkeen näissä järjestelyissä käytetyt johdannaiset jätetään huomiotta kokonaisriskin

20 20 (50) laskennassa. Yhteissijoituksen tulisi soveltaa suojausjärjestelyihin täsmällistä laskentaa. CESR ei odota, että yhteissijoitusyritykset käyttävät suojauslaskennassa duraation nettoutusta koskevia sääntöjä. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidaan käyttää jäljellä olevien korkojohdannaisten muuntamiseksi vastaaviksi kohdeetuuspositioiksi. 31. Tarkastellaan esimerkiksi seuraavaa salkkua: Instrumentti Maturiteetti Nimellisarvo Summa Herkkyys Joukkovelkakirjalaina 4v ,79 Korkofutuuri 3v ,50 Korkofutuuri 4v ,05 Jvk-futuuri 4v ,80 Kokonaisriski lasketaan seuraavasti: a. Pitkä positio 4 vuoden joukkovelkakirjalainassa on suojattu lyhyellä positiolla maturiteetiltaan samanpituisessa jvk-futuurissa (vihreä tausta). Siten tämä suojausjärjestely suljetaan pois kokonaisriskin laskennasta. b. Tämän jälkeen duraation nettoutusta koskevia sääntöjä sovelletaan jäljellä oleviin korkojohdannaisiin (korkofutuurit, joiden maturiteetit 3 v ja 4 v). Suojaus Kehikko 8 1. Suojausjärjestelyt voidaan ottaa huomioon kokonaisriskin laskennassa vain, jos ne kompensoivat joihinkin omaisuuseriin kytkeytyviä riskejä ja erityisesti jos ne täyttävät kaikki seuraavat kriteerit: (a) sijoitusstrategioita, joilla pyritään tuottamaan voittoa, ei tule pitää suojausjärjestelyinä, (b) riskin on vähennyttävä todennettavasti yhteissijoitusyrityksen tasolla, (c) rahoitusjohdannaisinstrumentteihin liittyvät riskit eli yleiset riskit ja mahdolliset erityisriskit, olisi kompensoitava, (d) niiden tulisi liittyä samaan omaisuuslajiin ja (e) niiden tulisi olla tehokkaita markkinahäiriötilanteissa. 2. Edellä mainituista kriteereistä huolimatta valuuttasuojaukseen käytetyt johdannaiset (joista ei aiheudu lisäriskiä, -vivutusta ja/tai muuta markkinariskiä) voidaan nettouttaa yhteissijoitusyrityksen kokonaisriskiä laskettaessa. 3. Epäselvyyden välttämiseksi todetaan, että mikään markkinaneutraali tai long/short-sijoitusstrategia ei ole kaikkien edellä esitettyjen kriteerien mukainen.

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta.

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL Hyödyke Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 17.6.-31.12.2013 EPL Hyödyke 2013.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 Rahastotyyppi Raaka-ainerahasto 1 kuukausi 0.57% Toiminta alkanut 2009.06.01 3 kuukautta

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI Tämä Listalleottoesitteen perusosan täydennysosa ( Täydennysosa ) täydentää

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Rahoitustarkastuksen 2.2.2007 hyväksymät säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

CESR:n ohjeet sijoittajan avaintietoesitteessä ilmoitettavien juoksevien kulujen laskentamenetelmistä

CESR:n ohjeet sijoittajan avaintietoesitteessä ilmoitettavien juoksevien kulujen laskentamenetelmistä 1 (8) Tämä on Finanssivalvonnan epävirallinen käännös, jonka tavoitteena on helpottaa uuden sääntelyn käyttöönottoa. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa kohdissa Finanssivalvonta suosittelee käyttämään

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

Hinnanerosopimukset (CFD)

Hinnanerosopimukset (CFD) Varoitus sijoittajille 28/02/2013 Hinnanerosopimukset (CFD) Keskeiset viestit Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita eivätkä sovi kaikille sijoittajille. Älä sijoita rahaa, jota sinulla ei ole

Lisätiedot

Markkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa

Markkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPABoS14/174 FI Markkina ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email:

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA 1 (14) MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA Tietojen ilmoittamiseen liittyvät teknisluonteiset säännöt, ohjeet ja kuvaukset

Lisätiedot

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen?

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Sijoitus-Invest 2013 Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä,

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten Ohjeet ETF:stä ja muista UCITS-rahastoihin liittyvistä asioista 18.12.2012 ESMA/2012/832FI Päiväys: 18.12.2012 ESMA/2012/832FI Sisällys

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa

Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPA-BoS-14/174 FI Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19;

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

Sivuilla W01 ja W02 ilmoitetaan rahastoyhtiökohtaiset tiedot. Sivuilla W03, W04, W05 ja W06 ilmoitetaan sijoitusrahastokohtaiset tiedot.

Sivuilla W01 ja W02 ilmoitetaan rahastoyhtiökohtaiset tiedot. Sivuilla W03, W04, W05 ja W06 ilmoitetaan sijoitusrahastokohtaiset tiedot. 1 (13) TÄYTTÖOHJEET Yleistä Tässä täyttöohjeessa kerrotaan, miten eri kohdissa pyydettävät tiedot muodostetaan ja lasketaan. Tiedonkeruusovelluksen (Sovellus) käyttämiseen löytyy omat ohjeet Sovelluksen

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

Aamuseminaari 9.4.2008

Aamuseminaari 9.4.2008 Aamuseminaari 9.4.2008 Rahastouutuuksia alkuvuonna Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku Rahastojen rahasto, joka yhdistää Nordean absoluuttisen tuoton strategioita Positiivista tuottoa ja hajautusta salkkuun

Lisätiedot

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore Käännös norjan kielestä Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore 1 Sijoitusrahaston nimi Sijoitusrahasto ODIN Offshore on itsenäinen varallisuusmassa, joka muodostuu määrittelemättömän henkilöjoukon pääomasijoituksista,

Lisätiedot

Vakuutuslaitosten sijoitukset

Vakuutuslaitosten sijoitukset Ohje 1 (12) Viimeisin muutos 31.12.2014 VG Vakuutuslaitosten sijoitukset VG-tiedonkeruussa selvitetään vakuutuslaitosten sijoitustoimintaa vuosineljänneksittäin. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan sisäisiin

Lisätiedot

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1 (6) TIETOA RAHOITUSVÄLINEIDEN OMINAISUUKSISTA SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 1. Johdanto Tähän asiakirjaan on koottu tietoa yleisimmistä rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä tyypillisimmistä riskeistä.

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

Warrantit - vipua salkkuun

Warrantit - vipua salkkuun Warrantit - vipua salkkuun Warrantti on option kaltainen arvopaperisoitu sijoitusinstrumentti, joka antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden arvon muutoksista. Esittely Warrantti on option

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA-BoS-15/111 FI Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email:

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994

Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994 Nro RAHOITUSTARKASTUS OHJE 202.8 1(8) PL 159, 00101 HELSINKI Dnro 3/542/94 Antopäivä 14.1.1994 Optioyhteisöille Voimassaoloaika: 1.4.1994 lukien toistaiseksi Korvaa ohjeen 2.02 Dnro 862/8.2/89, 27.10.1989

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja UCITS-rahastoyhtiöitä varten Ohjeet ETF:stä ja muista UCITS-rahastoihin liittyvistä asioista 01.08.2014 ESMA/2014/937FI Päiväys: 01.08.2014 ESMA/2014/937FI Sisällys

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2012

Määräykset ja ohjeet 2/2012 Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet

Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet EIOPABoS14/171 FI Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

TT EUROPE EX-UK EQUITY FUND YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE

TT EUROPE EX-UK EQUITY FUND YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE TT EUROPE EX-UK EQUITY FUND YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE Tässä yksinkertaistetussa rahastoesitteessä on esitetty olennaiset tiedot TT Europe Ex-UK Equity Fund -rahastosta (Rahasto), joka on TT International

Lisätiedot

Arvopaperivakuusehdot

Arvopaperivakuusehdot Arvopaperivakuusehdot DEGIRO Arvopaperivakuuksien Ehdot www.degiro.fi DEGIRO B.V on rekisteröity sijoituspalveluyrityksenä Alankomaiden Finanssivalvonnan kanssa (AFM) Sisältö 1 artikla. Määritelmät...

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

BNP Paribas L1 V350 lyhennettynä BNPP L1 V350

BNP Paribas L1 V350 lyhennettynä BNPP L1 V350 V350 Yhtiön esittely BNP Paribas L1 on perustettu Luxemburgissa 29. marraskuuta 1989 rajoittamattomaksi ajaksi useammasta alarahastosta muodostuvaksi vaihtuvapääomaiseksi sijoitusyhtiöksi 30 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Tietoja Sijoituspalveluista. Profiilit

Tietoja Sijoituspalveluista. Profiilit Tietoja Sijoituspalveluista Profiilit Johdanto 'Tietoja Sijoituspalveluista' sisältää DEGIROn antamia yksityiskohtia sopimuksista, jotka se on tehnyt kanssasi Asiakassopimuksessa ja yksityiskohtaisemman

Lisätiedot

KOMISSIO (98/C 280/08) KOM(1998) 449 lopull. 98/0243(COD) 3) tämän direktiivin arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden

KOMISSIO (98/C 280/08) KOM(1998) 449 lopull. 98/0243(COD) 3) tämän direktiivin arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden C 280/6 FI II (Valmistavat säädökset) KOMISSIO Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset)

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Handelsbanken Rahastosalkku -

Handelsbanken Rahastosalkku - Rahastosalkku - aktiivista varainhoitoa sijoitusrahastoilla Sijoitusristeily 2007 Salkunrakentamisen perusperiaatteet Hajauta sijoituksia sekä korko- että osakemarkkinoille Hajauta sijoituksia myös omaisuusluokkien

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Finanssivalvonnan 13.5.2015 vahvistamat säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi?

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Sijoitus Invest 2014, Wanha Satama 13.11.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Lyhyeksimyyntiasetus tuli voimaan 1.11.2012 Sovelletaan kaikkiin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväksytty 29.8.2010 1 (10) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta sijoituspolitiikalle

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

E r i k o i s s i j oitusrahasto

E r i k o i s s i j oitusrahasto E r i k o i s s i j oitusrahasto D a n s k e Invest K u l ta Vaihtoehtoisten omaisuuslajien rahastot Sijoitusrahaston säännöt Danske Invest Rahastoyhtiö Oy:n hallitus on hyväksynyt nämä rahaston säännöt

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

FI LIITE XI VELKAANTUNEISUUSRAPORTOINTI

FI LIITE XI VELKAANTUNEISUUSRAPORTOINTI VELKAANTUNEISUUSRAPORTOINTI I OSA: YLEISET OHJEET 1 1. RAPORTOINTIMALLIEN MERKINTÄ JA MUUT KÄYTÄNNÖT... 1 1.1. RAPORTOINTIMALLIEN MERKINTÄ... 1 1.2. NUMEROINTIKÄYTÄNTÖ... 1 1.3. ETUMERKKIÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT...

Lisätiedot

LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 1 (4) LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Tiedot ilmoitetaan miljoonina markkoina kahden desimaalin tarkkuudella. Vuoden 1999 tammikuun kuukausi-ilmoituksesta alkaen numerotiedot voidaan ilmoittaa joko markkoina tai

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Danske Invest Neutral

Sijoitusrahasto Danske Invest Neutral Sijoitusrahasto Danske Invest Neutral Vaihtoehtoisten omaisuuslajien rahastot Sijoitusrahaston säännöt Finanssivalvonta on vahvistanut nämä rahaston säännöt 14.2.2014. Nämä säännöt ovat voimassa 4.4.2014

Lisätiedot

Tietoja sijoituspalveluista. Yhtiöiden Toimenpiteet ja Tapahtumat

Tietoja sijoituspalveluista. Yhtiöiden Toimenpiteet ja Tapahtumat Tietoja sijoituspalveluista Yhtiöiden Toimenpiteet ja Tapahtumat Johdanto 'Tietoja sijoituspalveluista' sisältää DEGIROn antamia yksityiskohtia sopimuksista, jotka se on tehnyt kanssasi Asiakassopimuksessa

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT

WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT WARRANTTIOHJELMA LISTALLEOTTOESITE LOPULLISET EHDOT Lopulliset ehdot liittyen Suomessa liikkeeseen laskettaviin Turboihin, joiden kohde-etuutena on Fortum Oyj:n osake Erä A: 500.000 Long Turboa Viimeinen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Standardi 4.3g. Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3g. Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3g Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus Määräykset ja ohjeet dnro 13/120/2006 2 (79) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 6 2 Tavoitteet 9 3 Kansainvälinen viitekehys 11 4 Normiperusta 12 5 Markkinariskin

Lisätiedot