puhdasta energiaa huomiseen Tuulimittaukset Viestinnällä paikallista hyväksyttävyyttä Rahoittajan kiinnostus tuulivoimaan analyysit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "puhdasta energiaa huomiseen Tuulimittaukset Viestinnällä paikallista hyväksyttävyyttä Rahoittajan kiinnostus tuulivoimaan analyysit"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Viestinnällä paikallista hyväksyttävyyttä Tuulimittaukset ja analyysit 02/12 Rahoittajan kiinnostus tuulivoimaan

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Tuulivoiman ja muun hajautetun energiantuotannon merkitys kasvaa Energian tuotanto on aina perustunut suuriin mittasuhteisiin ja keskitettyyn tuotantoon. Globaalit jätit hallitsevat öljymarkkinoita ja sähkönkin osalta suuret kansalliset toimijat ovat pyrkineet pitämään markkinoita hallussaan. Sähkön kulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan jo vuoteen 2040 mennessä. Vaikka investoinnit uusiutuvan sähkön tuotantoon kasvavat voimakkaasti ja tulevat ylittämään tulevina vuosikymmeninä fossiiliseen energiaan tehtävät investoinnit, tullaan valtaosa energiasta tulevaisuudessakin tuottamaan fossiilisilla polttoaineilla. Kun kansainvälisten energiajättien mukaan vuonna 2040 suurin osa sähköntuotannosta on hiilen ja maakaasun polttoa, muuttuu globaali sähkön CO 2 -tase entistä synkemmäksi. Kysynnän kasvaessa fossiilisten polttoaineiden hinta ja energian hinta ylipäänsä nousee. Keskitetty energiantuotanto on johtanut myös Suomen energiavaihtotaseen painumisen ensi kertaa 20 vuoteen miinukselle. Tuonti kasvoi 16 prosenttia ja ylitti viennin 3,6 miljardilla eurolla. Öljyn hinnan kallistuminen samaan aikaan kun viennin kasvu pysähtyi johti tähän epätasapainoon. Keskitetylle energiantuotannolle on kuitenkin olemassa kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto, hajautettu uusiutuvan energian tuotanto. Hyviä esimerkkejä ovat lämpöpumput, aurinko- ja tuulisähkö sekä metsien ja paikallisen jätteen hyödyntäminen energiatuotannossa. Energia tuotetaan siellä missä energialähde on ja missä energia kulutetaan polttoaineena tai sähkönä. Hajautettu energiantuotanto hajauttaa myös tuotannon omistusta ja lisää kilpailua. Parhaat uusiutuvan energian tuotantomuodot ovat kustannustehokkaita, teolliseenkin mittaluokan tuotantoon soveltuvia, puhtaita ja nopeasti käyttöönotettavia tuotantomuotoja. Metsäenergian hyödyntämisessä meillä on vanhat perinteet ja olemme kohtuullisen nopeasti oppineet hyödyntämään myös lämpöpumppuja ja jätevirtoja energiatuotannon osana. Tuulen resurssit on tunnistettu ja tuulivoiman rakentaminen teollisessa mittakaavassa ottaa Suomessa ensiaskeliaan. Jotta tuulivoiman tuotannosta saataisiin kaikki hyödyt irti, pitäisi sitä rakentaa alueille, joissa ihminen on jo muovannut luontoa, ja missä itse sähkökin käytetään. Tällaisia luontevia rakennuspaikkoja ovat satamat, teollisuusalueet, kaivokset, teiden vaikutusalueet jne. Samaan aikaan tuulivoimaloiden tekninen kehitys on mennyt huimin askelin eteenpäin: korkeat tornit ja suuret roottorihalkaisijat mahdollistavat tuulivoiman kustannustehokkaan rakentamisen yhä laajemmille alueille myös Suomessa. Oikein hyödynnettynä tuulivoimalla onkin hyvät mahdollisuudet olla kustannustehokkain hajautettu uusiutuvan energian tuotantomuoto. 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Jenni Latikka Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Triventus Consulting Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula 2012 Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: Pankkitili: Nordea Sisällys 02/12 2 Tuulivoiman ja muun hajautetun energiantuotannon merkitys kasvaa Jari Suominen 4 Vihdoinkin poliittista tahtoa tuulivoiman edistämisessä! Anni Mikkonen 6 Kommunikation vägen till lokal förankring av vindkraftsprojekt Anna Käller 8 Viestintä paikallisen hyväksyttä vyyden edellytys Anna Käller 10 Mikä rahoittajaa kiinnostaa tuulivoimassa? Timo Ahonen 12 Tarkempaa tietoa tuulipuistojen suunnitteluun Tuomas Lehtonen 14 Tuulimittaukset kaukokartoitusmenetelmin pinnanmuodoiltaan vaihtelevissa maastoissa Tuomas Jokela & Petteri Antikainen 16 Alstom pyrkii mukaan Suomen tuulivoimamarkkinoille Kari Sinivuori 18 Tuulivoiman liikennekäytön teknologiat Ari Lampinen 20 Energia-alan kasvatusta peruskoulussa Veli-Pekka Henttunen 22 Hangon pientuulivoimalle rakennusluvat sitkeydellä 3 vuoden jälkeen Sakari Eskelinen 24 Tilastot Ville Turkia 3

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Vihdoinkin poliittista tahtoa tuulivoiman edistämisessä! Lauri Tarasti luovutti raporttinsa tuulivoiman hallinnollisista esteistä Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle Selvityksen julkaisuseminaari oli Suomen historiassa poikkeuksellinen: tuulivoimarakentamisen kannalta avainministeri toisensa jälkeen vakuutti että Tarastin ehdotukset toteutetaan tai ainakin otetaan vakavaan harkintaan ja tuulivoimarakentamisen esteitä aletaan tosissaan purkaa. Tarastin selvityksessä käytiin läpi kaikki tuulivoiman hallinnolliset esteet ja hidasteet. Pelkän haasteiden luettelemisen sijaan Tarasti tarttui härkää sarvista ja esitti 16 konkreettista ehdotusta tuulivoimarakentamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Tarastin ehdotusten joukosta kiireellisimpiä ovat liikenneviraston asettamien suositusten muuttaminen voimalan etäisyyksiksi maanteistä ja rautateistä sekä lentoestelupien myöntämiskriteerien ja puolustusvoimien valvontajärjestelmän uudelleen arvioiminen. Myös ympäristöministeriön toivotaan huomioivan tuulivoimarakentamisen ohjeeseen esitetyt muutokset (taustamelun huomioiminen mallinnuksissa, yleiskaavalla eteneminen toistaiseksi). Lisäksi ehdotettuja lakiehdotuksia (YVAn ja tuulivoimayleiskaavan yhdistäminen, kaavapoikkeusluvilla eteneminen rakennetuilla teollisuus, satama- ja kaivosalueilla sekä tuulivoimalan rakennusluvan käsittely yleiskaavan, jolla ei ole vielä lainvoimaa, nojalla) on syytä lähteä viemään välittömästi eteenpäin. Tilaisuudessa paikalla olleet ministerit, Ympäristöministeri Ville Niinistö, Asuntoministeri Krista Kiuru, Liikenneministeri Marja Kyllönen ja Puolustusministeri Stefan Wallin kehuivat kukin vuorollaan Tarastin perusteellista selvitystä. Jokainen myös lupasi laittaa ministeriönsä virkamiehet töihin miettimään kuinka Tarastin ehdotukset voidaan käytännössä toteuttaa. Pisimmälle lupauksessaan meni Ministeri Kyllönen, joka kertoi jo sopineensa Liikenneviraston kanssa tuulivoimaloiden etäisyyden teistä ja rauteistä saattamisesta Tarastin suosittelemalle tasolle, joka on maantien tai rautatien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni+lapa). Myös STY tarttui välittömästi meille esitettyyn haasteeseen ja laati oman ehdotuksensa Tarastin toivomasta maanvuokramallista. Vuokramalli esitellään lehden seuraavassa numerossa. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen suhtautui ministereiden lupauksiin skeptisesti ja muistutti että yleensä juhlapuheissa luvataan suuria, mutta arjessa todetaan että muutoksia ei voidakaan toteuttaa. Jotta Tarastin selvityksen erinomaiset ehdotukset eivät kaatuisi tällaiseen juhlaähkyyn, on Työ- ja elinkeinoministeriö jo käynnistänyt Tuulivoimarakentamisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on laatia syksyyn mennessä ehdotus siitä, kuinka Tarastin ehdotusten kanssa edetään ja valvoa tuulivoimarakentamisen tilannetta myös jatkossa. Työryhmässä on mukana avainministeriöiden edustajat sekä tärkeimmät sidosryhmät, myös STY. Näissä toiveikkaissa, positiivisissa tunnelmissa on hyvä toivottaa yhdistyksen jäsenille ja Tuulienergia-lehden lukijoille rentouttavaa kesälomaa! Anni Tarastin selvitys löytyy osoitteesta edistamaan_a4_lop.pdf ps. Lehden mennessä painoon Liikennevirasto ilmoitti lyhentäneensä suositusta tuulivoiman ja tien välisestä etäisyydestä. Uusi ohje löytyy osoitteesta www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ lo_ _tuulivoimalaohje_web.pdf 4

5 Tulevaisuuden perustoja rakentamassa HENKILÖSTÖRATKAISUJA RAKENTAMISEEN Scandinaval tarjoaa asiakkailleen ammattitaitoista työvoimaa ja työnjohtopalveluja infrarakentamisen eri aloilla. Olemme erikoistuneet haastaviin rakennusprojekteihin ja vaativiin olosuhteisiin. Laajat verkostomme mahdollistavat työvoiman saannin sinne, missä sitä tarvitaan. Sitoudumme aina vahvasti asiakkaidemme aikatauluihin. 5

6 Tutkimus Anna Käller Triventus Consulting AB Kommunikation vägen till lokal förankring av vindkraftsprojekt Vad kan Triventus förmedla till sina finländska kollegor när det gäller vindkraftsutbyggnad? Något som Triventus är måna om att lyfta fram är vikten av att arbeta aktivt med kommunikation för att nå lokal förankring och acceptans. Det är inte bara viktigt för det enskilda projektet utan för hela vindkraftsbranschen. Photo: Triventus klimatförändringen. De kritiska grupperingarna har under flera år hållit ett högt tonläge och frekvent utnyttjat debattsidorna i så väl nationell som lokal press för sin propaganda mot vindkraftsbranschen. Idag finns en välorganiserad motståndsgrupp som aktivt arbetar med att rekrytera och starta upp undergrupper runt om i landet för att motarbeta en fortsatt utbyggnad av vindkraft. Hur kunde det bli så här och vad kan Finland göra för att undvika en liknan- Vindkraftsutbyggnaden i Sverige har gått snabbt de senaste åren. I slutet av 2011 fanns vindkraftverk med en sammanlagd installerad effekt på MW, enligt uppgift från Svensk Vindenergi. Efter en trevande start under 1990-talet tog branschen fart efter 2003 då riksdagen beslutade att stödja utbyggandet av förnyelsebar energi genom att införa det så kallade elcertifikatsystemet stod vindkraften för 0,6 TWh av Sveriges elproduktion och under 2011 uppgick produktionen till 6,1 TWh. Under 2011 var tillväxttakten som högst och elproduktionen ökade med nästan 74 procent jämfört med Vindkraftens andel av den totala nettoproduktionen av el i Sverige var 4,2 procent jämfört med 2010 då andelen var 2,4 procent. Organiserat vindkraftsmotstånd I framgångens spår har kritik mot vindkraftsbranschen växt fram, främst på lokalnivå, men också via nationella grupperingar som förnekar att mänsklig aktivitet orsakar den pågående 6

7 de utveckling? Det finns inget kort och enkelt svar på detta men Triventus vill gärna förmedla några lärdomar från svensk forskning och våra egna erfarenheter. Det går tyvärr inte att förneka att det i vissa fall har byggts vindkraftverk på olämpliga platser i Sverige. Det går inte heller att förneka att det har förekommit processer där vissa vindkraftsprojektörer har misskött kontakterna med berörda. Det märks mycket tydligt att tidigare negativa upplevelser av vindkraftsprojektering leder till ett större motstånd mot andra projekt i närområdet med andra ord kan en illa skött lokal förankring förstöra möjligheterna inte bara för det aktuella projektet utan även för framtida etableringar. Det är i sammanhanget viktigt att poängtera att det stora flertalet projekt skötts på ett mycket bra sätt och ofta haft en stark lokal förankring. Detta till trots har kritikerna lyckats få stort utrymme i medierapporteringen då de agerat mycket aktivt. Bilden av vindkraftsbranschen som en miljömedveten och framtidsorienterad bransch har tyvärr ofta hamnat i skuggan. I vissa fall har enskilda vindkraftsprojekt drabbats hårt av kritiken och motståndsgruppernas aktioner. Tidig information och delaktighet Inställningen till specifika etableringar beror till stor del på vilka lokala värden som upplevs finnas på platsen. Det är dock inte dessa värden som är avgörande för möjligheterna till lokal förankring och acceptans. Acceptansnivån är snarare kopplad till en rad faktorer som rör organisering, deltagande, beslutsprocess och ekonomi. 1 Flera Svenska studier har visat att projektörens förberedelser inför det första mötet i lokalsamhället har avgörande betydelse för möjligheten att förankra projektet i lokalsamhället. Att ta del av och använda sig av lokala planer och kunskaper, samt att sätta sig in i det lokala stämningsläget kring vindkraftsfrågan är viktiga delar i den initiala förankringen (citat från Mels & Aronsson (2010)). En väl utförd initial förankring i ett mycket tidigt skede skapar förutsättningar för en ömsesidig förståelse för sammanhanget och signalerar att projektören har respekt och intresse för lokalsamhället. Därmed skapas förutsättningar för tillit och samverkan mellan parterna. 2 En kritisk punkt vad gäller inställningen till ett projekt har visat sig vara om intressenter känner sig förbigångna eller inkluderade i processen. Därför är det 7

8 bland annat viktigt att information till berörda går ut i ett tidigt skede och i en genomtänkt ordning. 3 Den första informationen bör till exempel komma från projektören själv, inte via media eller rykten. Under den tid som ett vindkraftsprojekt pågår uppstår vanligtvis olika situationer där berörda intressentgrupper behöver information och det är extra viktigt med dialog. Genom att redan från början planera kommunikationen är projektägaren förberedd och kan ligga steget före händelseutvecklingen. Enligt Triventus erfarenhet krävs mycket mer resurser för att springa efter och reparera skador på förtroendekapitalet jämfört med att från början genomföra välplanerade kommunikationsinsatser. Välplanerad kommunikation Ett konkret exempel där medveten kommunikation gjort skillnad är ett stort offshoreprojekt på svenska västkusten, där Triventus Consulting arbetar med tillståndsprocessen. Från start var projektet starkt kritiserat av olika lokala grupper och bilden i media var överlag starkt negativ ur projektets synvinkel. När projektet nystartade under förra året genomförde projektägarna med hjälp av Triventus Consulting en medveten satsning på kommunikation. Satsningen innebar bland annat att visa på möjligheterna med projektet samt att nå ut till fler intressentgrupper än tidigare samt att få en mer nyanserad bild av den lokala opinionen. Som ett resultat av satsningen märks bland annat att medierapporteringen har blivit mätbart mer positiv ur projektets synvinkel. En opinionsundersökning pekar också på att en majoritet av lokalbefolkningen är positiv eller neutral till projektet vilket tyder på att den tidigare mediebilden av en dominerande negativ opinion inte stämmer. Behovet av medveten kommunikation och strävan efter dialog med lokalsamhället är ingalunda något som enbart är viktigt i stora projekt, människors känslor och synpunkter är lika viktiga och har lika stor genomslagskraft om det rör ett litet projekt i glesbygd. Öppet och ärligt I Sverige jobbar idag många vindkraftsprojektörer i motvind beroende på att närboende och andra intressenter tidigare inte alltid getts den betydelse som de faktiskt har. För den finländska vindkraftsbranschens finns ännu stora möjligheter att motverka en negativ utveckling genom att säkerställa att alla vindkraftsprojektörer strävar efter en ärlig dialog med berörda lokalsamhällen och andra intressenter. Inget skrämmer som det okända vårt råd är att inte skapa rädsla för vindkraften i onödan, informera i god tid och upprätthåll kommunikation med närboende och andra intressenter genom hela projektet. Vi ser kommunikation som en för projektet nödvändig arbetsinsats snarare än en eventuell extrainsats. Det är Triventus övertygelse att vi genom att vara tydliga och ärliga kan skapa förutsättningar för de bästa och mest hållbara vindkraftsetableringarna. Viestintä paikallisen hyväksyttävyyden edellytys Tuulivoimahankkeen elinehto on aktiivinen kanssakäyminen paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa hankkeen kaikissa vaiheissa. Yksittäisessä hankkeessa hyvin hoidettu viestintä on myös elintärkeää koko tuulivoima-alan eteenpäinviemiseksi Suomessa. Ruotsin tuulivoimatuotanto on kasvanut nopealla tahdilla vihreiden sertifikaattien käyttöönoton jälkeen vuonna Vuonna 2003 tuulivoimalla tuotettiin 0,6 TWh sähköä kun vuonna 2011 tuulisähköä tuotettiin jo 6,1 TWh. Kasvaneen tuulivoimakapasiteetin myötä on myös kasvanut tuulivoiman vastustus sekä paikallisella, että kansallisella tasolla. Muun muassa ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvat ryhmät ovat jo vuosia kampanjoineet tuulivoimaa vastaan. Viime vuosina on muodostunut myös järjestäytynyt vastustajien ryhmä, joka yrittää aktiivisesti rekrytoida hankealueiden paikallisia asukkaita vastustamaan tuulivoimaa. Ruotsissa on selvästi nähtävissä, että huonosti sijoitettu tuulivoimala tai hanke, jossa on laiminlyöty yhteydenpito sidosryhmiin, johtaa uusien hankkeiden vastustukseen lähialueilla. Vaikka valtaosa hankkeista on hoidettu erittäin vastuullisesti, kriitikot ovat saaneet lehdistössä niin suurta näkyvyyttä, että tuulivoiman hyvät puolet ovat jääneet paikoin vastustajien viestin varjoon. Varhainen tiedottaminen ja yleisön osallistuminen Useat ruotsalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että paikallisille asukkaille ja alueen yrityksille järjestetyn ensimmäisen tapaamisen huolellinen suunnittelu on avain paikallisen hyväksynnän saavuttamiseksi. Tuulivoimahankkeen paikallinen hyväksyntä ei niinkään riipu alueen arvoista, vaan enemmänkin tietyistä tekijöistä jotka liittyvät järjestäytymiseen, osallistumiseen, päätöksentekoprosessiin ja talouteen. 1. On tärkeää perehtyä alueen suunnitelmiin ja paikalliseen tuulivoimaa koskevaan ilmapiiriin etukäteen, ja hyödyntää paikallista osaamista. Varhaisessa vaiheessa luotu hyvä kommunikaatiopohja luo edellytykset hankkeen onnistumiselle. Viestit, joissa hankekehittäjä osoittaa kunnioittavansa ja olevansa kiinnostunut alueen yhteisöstä ja osaamisesta luo luottamusta osapuolten välille. 2 Paikallisten asukkaiden kanssa vaikeuksiin joutuneissa hankkeissa usein koetaan, että ihmisille ei ole kerrottu tarpeeksi hankkeesta. 3 Siksi on erittäin tärkeää, että paikalliset asukkaat kuulevat suoraan hanketoimijalta ensimmäistä kertaa hankkeesta. Hankkeesta ei pidä joutua kuulemaan huhuja tai lukemaan lehdistöstä. Hankkeen ollessa käynnissä mudostuu usein tilanteita joissa alueen asukkaat tarvitsevat tietoa hankkeesta, ja joissa aktiivinen vuoropuhelu on tärkeää. Hyvin valmistellun viestintäsuunnitelman 8

9 avulla hankekehittäjä on jatkuvasti askeleen edellä kysymyksiä. Triventuksen kokemuksen mukaan vahinkojen korjaaminen on paljon vaikeampaa kuin niiden välttäminen hyvän viestintäsuunnitelman avulla. Photo: Triventus Hyvin suunniteltu viestintä Ruotsin länsirannikolle suunniteltu offshoretuulipuisto on hyvä esimerkki viestinnän ja vuoropuhelun tärkeydestä. Eri sidosryhmät arvostelivat hanketta voimakkaasti hankkeen alusta alkaen ja hanketta käsiteltiin paikallisessa mediassa ainoastaan negatiiviselta kannalta. Hanketoimija palkkasi Triventuksen hoitamaan hankkeen viestintää sekä jonkin ajan kuluttua tekemään mielipidemittauksen, jossa selvitettiin alueen asukkaiden näkemyksiä hankkeesta. Mittauksen tulokset osoittivat, että hanketta arvosteli kovaääninen vähemmistö, valtaosa paikallisista asukkaista suhtautui hankkeeseen positiivisesti tai neutraalisti. Prosessin aikana lehdistön tapa käsitellä hanketta muuttui positiivisemmaksi, samoin hanketoimijan käsitys hankkeesta. Hanketoimijoiden tulee muistaa, että suunniteltu viestintä ja vuoropuhelu paikallisten kanssa eivät ole tärkeitä ainoastaan isoissa tuulivoimahankkeissa. Ihmisten tunteet ja näkemykset ovat yhtä tärkeitä ja niillä on yhtä suuri vaikutus oli kyseessä sitten iso tai pieni hanke. Lopuksi Ruotsissa moni hanketoimija joutuu ponnistelemaan parhaillaan ylämäkeen, koska paikallisia asukkaita ja sidosryhmiä ei ole huomioitu, kuten olisi pitänyt. Suomen tuulivoimateollisuus voi välttää vastaavan negatiivisen tilanteen varmistamalla, että kaikki hankekehittäjät pyrkivät avoimeen ja rehelliseen vuoropuheluun paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Mikään ei pelota yhtä paljon kuin tuntematon. Turhien pelkojen syntyminen voidaan välttää tiedottamalla asioista avoimesti ja ajoissa, sekä pitämällä keskustelua yllä paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa koko hankekehityksen ajan. Viestinnän panokset hankkeen aikana ovat yksi tärkeä edellytys hankkeen onnistumiselle, eivät lisävaiva, jota tulisi pelätä. Avoimuus ja rehellisyys ovat ainoa tapa rakentaa kestävää tuulivoimaa. n Triventus Triventus perustettiin Ruotsissa vuonna 2003 ja on alusta asti keskittynyt tuulivoimaan. Triventuksen palvelut kattavat tuulivoimahankkeiden koko elinkaaren, suunnittelusta omistukseen ja käyttöön, ja Triventuksella on myös omaa kokemusta tuulivoimaloiden omistuksesta, käytöstä ja ylläpidosta. Triventus on yhdeksässä vuodessa kasvanut kolmen työntekijän yrityksestä usean tytäryhtiön ja 130 työntekijän konserniksi. Triventus on myös etabloitunut Suomeen ja tarjoaa täällä konsultointipalveluita mm. tuulimittausten ja analyysien, projektinjohdon, ympäristövaikutusarvioinnin ja viestinnän alalla. Lisätietoja antaa Thomas Bonn, puh Triventus järjestää Helsingissä maksuttoman seminaarin aiheesta viestintä tuulivoimahankkeissa. Lisätietoja seminaarista julkaistaan myöhemmin kotisivullamme ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen kotisivulla Lähteet 1. Klintman, M. och Waldo, Å. (2008) Erfarenhet av vindkraftetablering. Förankring, acceptans och motstånd. Naturvårdsverket Vindval, Rapport Mels S. & Aronsson L. (2010) Planering och kommunikation kring vindkraft i havet. Naturvårdsverket Vindval Rapport Klintman, M. och Waldo, Å. (2010) Attityder och delaktighet vid etablering av vindkraft till havs. Naturvårdsverket, Vindval, Rapport

10 Rahoitus Timo Ahonen SEB Mikä rahoittajaa kiinnostaa tuulivoimassa? On erilaisia rahoittajia. Rahoittaja voi olla sijoittaja joka tekee projektiin oman pääoman ehtoisen rahoituksen tai rahoittaja voi olla erityisluottolaitos jolla on esim. valtion asettama erityistehtävä kuten Finnvera. Tässä tarkastelussani lähden siitä että erilaiset avustukset eivät ole rahoitusta vaan vähentävät rahoituksen tarvetta. Suurin osa rahoituksesta tapahtuu vieraan pääoman ehtoisena rahoituksena jolloin rahoittaja on pankki tai muu luottolaitos. Yhteistä näille toimijoille on, että ne miettivät ennen rahoituksen myöntämistä mikä on todennäköisyys sille että rahat saadaan myös takaisin ja mikä on sijoitukselle saatu tuotto. Suomalainen syöttötariffijärjestelmä pienentää rahoittajan riskiä ja tekee tuulivoimaprojekteista kiinnostavia rahoituskohteita monille rahoittajille. Rahoittajia ja sijoittajia kiinnostaa varmasti myös se merkittävä taloudellinen potentiaali mikä tuulivoiman rakentamiseen liittyy. Tuulivoima hankkeita on Tuulivoimayhdistyksen selvityksen mukaan vireillä Suomessa yhteensä noin MW edestä eli muutaman ydinvoimatuotantoyksikön arvosta. Kaikki ymmärtävät että hankkeissa on päällekkäisyyttä mutta realistisimmatkin arviot viittaavat merkittävään investointien määrään Suomen mittakaavassa lähivuosina. Mikäli vuotuinen tuulivoimarakentaminen saavuttaisi esim. Ruotsin tason, puhuttaisiin helposti miljardin euron vuosittaisista investoineista. Ruotsin vuotuinen rakentamistaso on mahdollista saavuttaa myös Suomessa, koska Ruotsin lupaviidakko ei ole mitenkään helpompi kuin Suomen ja tukijärjestelmä on jopa heikompi kuin suomalainen syöttötariffijärjestelmä. Rahoittajaa ohjaavat myös monet rajoitukset ja säännöt jotka ovat tiukentuneet vuosien saatossa ja tuleva Basel III säännöstö rajoittaa erityisesti pankkien toimintaa entisestään. Sääntöjen tiukentamiselle löytyy hyvät yhteiskunnalliset perustelut USA:n Sub-Prime-kriisistä alkaneesta uhkaavasta kehityksestä, joka on jatkunut julkishallinnon syvillä ongelmilla erityisesti Etelä-Euroopassa. Islanti on elävä esimerkki siitä että pankit kasvavat helposti ulkomailla mutta tulevat aina kotiin kuolemaan ja päätyvät veronmaksajien taakaksi. Pohjois- mainen pankkisektori on tällä hetkellä maailmanlaajuisessa vertailussa omassa erinomaisessa kastissaan ja pankkien toimintaedellytykset ovat täällä edelleen hyvät. Mitkä ovat tuulivoimaprojektin rahoituksen mahdollisuudet ja haasteet? Tuulivoimaprojektissa on monia rahoitusvaihtoehtoja. Hankkeen koko sekä sponsorien / omistajien resurssit ja intressit riskinoton suhteen määrittelevät usein rahoitustarpeen ja käytettävissä olevat rahoitusvaihtoehdot. Pienissä, yhden tai muutaman tuulivoimalan hankkeissa rahoitus voi järjestyä helposti sponsorien / omistajien panostuksella ja esim. pankkilainalla. Suuremmissa tuulipuistoissa on usein tarpeen kerätä useampia rahoittajia jakamaan riskiä ja varmistamaan rahan saatavuus. Mikäli sponsorit / omistajat haluavat rajoittaa riskinottoaan projektissa tai pitää hankkeen oman taseen ulkopuolella, leasing- tai projektirahoitus nousee esiin vaihtoehtoina. Oman pääoman ehtoinen rahoitus on luonnollisesti helppo ja joustava tapa toteuttaa investointi. Siinä ei ole mukana ulkopuolisia rahoittajia jotka asettaisivat omia ehtojaan investoinnin toteuttamiselle. Ilman vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sijoittajan tuotto jää kuitenkin alhaiseksi ja investoinnin koko usein rajalliseksi. Velan tekee houkuttelevaksi rahoituskustannusten verovähennyskelpoisuus sekä niin sanottu vipuvaikutus. Oman pääoman kustannus on korkeampi kuin velan, joten lisäämällä velan suhdetta omaan pääomaan saadaan omalle pääomalle parempi tuotto. Riski kuitenkin lisääntyy velan määrän kasvaessa, joten velkarahoittaja asettaa rajat velkavivun käytölle. Sponsorit / omistajat voivat myös antaa takauksensa projektin rahoitukselle, joka helpottaa usein rahoitusjärjestelyä ja mahdollistaa korkeamman velkavivun käytön, mutta edellyttää luonnollisesti takaajien luottokelpoisuutta ja rajoittaa takaajien rahoitusresursseja muihin hankkeisiin. Suomessa on varsin yleisesti käytetty voimalaitosinvestoinneissa ns. Mankala-struktuuria joka perustuu korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen vuodelta Struktuurissa erillisen projektiyhtiön omistajat ovat oikeutettuja ostamaan omistuksensa suhteessa yhtiön tuottamaa energiaa omakustannushintaan ja vastaavat yhtiön kiinteistä kustannuksista ml. rahoituskustannukset. Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä. Omistajat eivät anna takauksia rahoittajalle. Projektirahoituksessa hanketta varten perustetaan erillisyhtiö joka tekee investoinnin ja ottaa siihen tarvittavan rahoituksen perustuen investoinnin tuleviin kassavirtoihin. Erillisyhtiö raken- 10

11 nuttaa voimalaitoksen, tekee huolto- ja ylläpitosopimukset, sekä myy sähkön. Sponsoreiden / omistajien vastuu on rajoitettu oman pääoman sijoituksen määrään. Rahoittajien asemaa suojataan kattavammilla lainaehdoilla sekä panttaamalla yhtiön osakkeet, käyttöomaisuus ja sopimukset vakuudeksi. Sponsorien / omistajien näkökulmasta projektirahoituksen etuna muihin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusmuotoihin on, että se ei kuluta sponsorien / omistajien velkakapasiteettia, jakaa riskejä rahoittajille ja on oikeudenmukainen rahoitusmuoto, mikäli sponsorien / omistajien luottokelpoisuudessa on suuria eroavaisuuksia. syytä pitää mielessä koko hankkeen kehityksen ajan. Rahoituksen suunnittelussa on hyvä olla liikkeellä hyvissä ajoin. Huolellinen analyysi omistajien / sponsorien resursseista ja intresseistä yleensä rajaa käyttökelpoiset rahoitusvaihtoehdot. Pienemmissä hankkeissa olemassa olevat suhteet nykyisiin tai paikallisiin rahoittajiin yleensä riittävät rahoituksen varmistamisessa. Isommissa hankkeissa on syytä lähestyä pankkeja, joilla on näyttöä strukturoidun rahoituksen järjestämisestä. Rahoituksen valmisteluun on syytä varata riittävästi aikaa ja myös omia resursseja, jotta saada mahdollisimman hyvä lopputulos aikaiseksi. Ison hankkeen strukturoituun rahoitukseen liittyvät selvitykset voivat olla laajoja ja rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin voi vaikuttaa monet seikat kuten esim. laitetoimittajan maine tai projektin paikallinen hyväksyttävyys. Tuulivoimaprojektit ovat vaativia toteuttaa ja laitokset pyritään virittämään teknisesti huipputehokkaiksi ja on sääli jos taloudellinen tulos häviää epäedulliseen rahoitukseen kuin tuhka tuuleen. n Edellä mainituissa struktuureissa voidaan velkakirjalainan lisäksi käyttää myös ns. teollisuusleasingiä, jota käytetään usein suurten investointikohteiden mm. CHP-voimalaitosten rahoituksessa. Teollisuusleasing soveltuu erityisen hyvin em. Mankala-struktuuriin. Leasingissä rahoittaja ostaa kohteen suoraan toimittajilta ja vuokraa sen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella asiakkaalle. Leasingin piiriin soveltuu kaikki irtain käyttöomaisuus jota tuulivoimalassa on noin 2/3 kokonaisinvestoinnista. Leasingkohde näkyy rahoittajan taseessa ja vuokranmaksuvelvoite asiakkaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Parhaillaan valmistelun alla oleva kansainvälisen IFRS-standardin muutos voi muuttaa julkisten yhtiöiden kirjanpitokäsittelyä tältä osin tulevaisuudessa. Yhtenä lisärahoituslähteenä voi toimia myös laitetoimittajan järjestämä vienninrahoitus. Eri maiden vientiluottolaitokset kuten esim. Finnvera, SEK, EKN, GIEK ja Hermes tarjoavat viennin edistämiseksi takauksia, korontasausta sekä vientiluottojen rahoitusta. Rahoituksen järjestäjänä ja lainanantajana toimii viimekädessä pankki yhteistyössä vientiluottolaitoksen kanssa. Mitä tulee huomioida projektin rahoitusta suunnitellessa? Tuulivoimaprojektien suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomio kiinnittynyt viimeaikoina moniin hallinnollisiin esteisiin, joita on pyritty ratkomaan mm. ministeri Lauri Tarastin johdolla. Oikein toteutettu rahoitus on kuitenkin jokaisen projektin, myös tuulivoimala investoinnin, tärkeimpiä edellytyksiä ja SEB ja uusiutuva energia Skandinaviska Enskilda Banken (SEB) on yli 150 vuoden ajan ollut yksi pohjoismaiden johtavia pankkeja. Pankilla on ollut merkittävä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja monissa merkittävissä infrastruktuurihankkeissa. Suomessa pankki on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja palvelee erityisesti suuryrityksiä, institutionaalisia asiakkaita, julkishallintoa ja varainhoidon asiakkaita noin 400 henkilön voimin. SEB:n toimintaa ohjaa lakien ja viranomaismääräysten lisäksi vahvasti sen oma kulttuuri ja arvot joihin liittyy korkea business etiikka, vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys. SEB:n kestävän kehityksen strategiaan kuuluu olla aktiivinen toimija uusiutuvan energian rahoittamisessa. Viime vuonna SEB rahoitti noin EUR 2 miljardin edestä uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita. Merkittäviä tuulivoimaprojekteja olivat Global Tech I tuulipuisto Saksassa, joka tulee tuottamaan 80 tuulivoimalaitoksen avulla sähköä noin kotitalouden tarpeen verran sekä Gabrielsberget tuulipuisto Ruotsissa, jossa 40 tuulivoimalaa tulee tuottamaan noin 250 GWh sähköä vuosittain. SEB on rahoittanut tuulivoimaa viime vuosina erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Suomessa SEB:llä on yli 25 vuoden kokemus energiasektorin ja erityisesti voimalaitosten rahoittamisesta. Timo Ahonen, SEB Project, Asset & Export Finance -yksikön johtaja, timo. 11

12 Jäsenyrityksen esittely Pasi Tarvainen Numerola Oy (kirjoittaja: Tuomas Lehtonen, Serusmedia Oy) Tarkempaa tietoa tuulipuistojen suunnitteluun Pasi Tarvainen, Numerola Oy Tuulipuistojen tuotantoanalyysit perustuvat alueella toteutettuihin tuulisuusmittauksiin sekä alueen maaston piirteisiin. Näiden lähtötietojen avulla lasketaan tuulisuus koko tuulipuiston alueella. WAsP-ohjelmisto on ajan myötä vakiinnuttanut asemansa käytetyimpänä tuulipuistojen analysointiohjelmistona. Ohjelmistossa käytetty laskentamentelmä on kuitenkin kehitetty aikana, jolloin tietokoneiden laskentakapasiteetti rajoitti laskentamahdollisuuksia nykyistä huomattavasti enemmän. Kyseinen menetelmä toimii kohtuullisesti tasaisessa ja avoimessa maastossa tai avomerellä, mutta on epäluotettava tyypillisissä suomalaisissa olosuhteissa. Viime aikona tuulipuistojen tuotannonarvioinnissa on enenevässä määrin käytetty virtauslaskentaan (CFD) perustuvaa tuulisuuden simulointia. Myös WAsP-ohjelman ylläpitäjä on parhaillaan kehittämässä ohjelmistoonsa tällaista laskentamahdollisuutta. Suomessa Numerolan Oy:n kehittämä CFD-laskentaan perustuva tuulipuistopalvelu on ollut tarjolla jo pari vuotta. WAsP-ohjelmiston kehitys alkoi luvulla Tanskan teknillisessä korkeakoulussa (DTU). Sen avulla analysoitiin Tanskan alavien merenranta-alueiden tuulisuutta. Ohjelmisto sai merkittävää jalansijaa Tanskan lisäksi myös monissa muissa maissa, esimerkiksi Suomessa. WAsP-ohjelmistosta kehittyi tuulipuistosuunnittelun keskeinen työkalu, jota hyödynnetään edelleen laajasti. Suomen oloihin WAsP ei kuitenkaan kunnolla sovellu, koska sen yksinkertaistetulla virtausmallilla ei voi arvioida luotettavasti esimerkiksi puuston ja maaston korkeuserojen vaikutusta tuulen nopeuteen. Tämä todettiin esimerkiksi Tuulienergialehdessä (4/2010) julkaistussa artikkelissa Tuotantoarvioiden vertailu toteutuneeseen tuotantoon käyttäen mittauksia, mallinnuksia ja tuuliatlasta. Artikkelissa kerrottiin VTT:n Tahkoluodossa ja Hilskansaaressa tehdyistä tuotantoarvioista. WAsPohjelmistoa käytettäessä maastoesteet aiheuttivat prosentin ennustevirheen. WAsP-ohjelmiston ja tuuliatlaksen yhdistelmällä toteutetun arvion ennustevirhe nousi jo yli 40 prosentin. Kehittyneimmällä, CFD-laskentateknologiaa hyödyntävällä ohjelmistolla ennustevirhe jäi 5 11 prosenttiin. WAsP-ohjelmiston tuottama suuri ennustevirhe johtuu siitä, että ohjelma tarkastelee ilmanvirtausta lineaarisena ilmiönä. Alueella, jossa korkeuserot ovat suuret ja maasto rikkonaista, ilmavirtauksen epälineaarinen käyttäytyminen korostuu, eikä ohjelmistossa käytetty yksinkertaistettu virtausmalli pysty tällaista virtaustilannetta kuvaamaan. CFD-laskentaan perustuva tuulisuuden mallinnus sen sijaan huomioi maaston, puuston ja muiden virtausesteiden vai- 12

13 kutukset ilmanvirtaukseen fysikaalisesti oikein. Suomessa CFD jo käytössä DTU on myöntänyt WAsP-ohjelmiston epätarkkuuden ja rajallisuuden. Se kehittää parhaillaan omaa CFD-pohjaista ohjelmistoaan. Suomessa kehityksessä ollaan pitemmällä. Jyväskyläläinen laskennallisen teknologian asiantuntijayritys Numerola Oy ennakoi CFDteknologian mahdollisuudet ja ryhtyi vajaa kolme vuotta sitten kehittämään alan pioneerina CFD-laskentaan perustuvaa tuulipuistojen tuotantoanalyysiä. Nyt yritys on tarjonnut tarkkaa virtaus- laskentaa hyödyntävällä laskennallaan tuulisuus- ja tuotantoarviointipalveluja vuodesta 2010 lähtien. Olemme analysoineet jo kymmeniä tuulipuistokohteita Suomessa, joten meillä on merkittävää kokemusta ja osaamista CFD-laskennan hyödyntämisestä tuulipuistosuunnittelussa. Suuri etu meille on tietysti myös se, että suomalaisena toimijana tunnemme Pohjolan olosuhteet, johtaja Pasi Tarvainen kertoo. Tarvainen uskoo, että DTU:n kehittämä ohjelmisto tulee valmistuttuaan olemaan tasokas. Hänen mielestään Numerolalla on kuitenkin reippaasti etumatkaa tanskalaiseen kilpailijaansa. Olemme edelleenkehittäneet omaa laskentakalustoamme pitkälle. Lähiaikoina lanseeraamme siihen vielä uusia merkittäviä ominaisuuksia, Tarvainen vihjaa. n CFD-teknologia mullistaa tuulipuistojen tuottavuuslaskennan Tuulipuistoihin investoidaan kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja. Siksi suuren investointipäätöksen tukena tulisi olla luotettavaa ja realistista tietoa puiston tuottomahdollisuuksista. Numerola Oy:n Pasi Tarvainen liputtaa CFD-teknologian puolesta, eikä ole asiansa kanssa yksin. Uusinta tietotekniikkaa hyödyntävä, moderniin virtauslaskentaan (CFD) perustuva tuulipuistojen tuottoanalyysi on todettu lukuisissa riippumattomissa tutkimuksissa luotettavimmaksi tuulivoiman tuotantoarvioinnin mallinnusmenetelmäksi. Sillä pystytään arvioimaan tuulen nopeuden lisäksi myös virtausten laatua sekä puuston ja maaston vaikutusta ilmavirtaukseen, Tarvainen toteaa. Numerola tarjoaa asiakkailleen CFDlaskentaan ja data-analyysiin perustuvia tuulipuistojen tuulisuus- ja tuotantoanalyysipalveluja puistojen elinkaaren eri vaiheisiin. Virtauslaskennalla voidaan arvioida jo varhaisessa vaiheessa alueiden tuulipuistopotentiaalia sekä saada tietoa puistojen suunnittelun tueksi. Olemassa oleville puistoille Numerola tarjoaa tuotannon seurantaa ja optimointia. Tuulipuistosuunnittelussa tuottavuutta arvioidaan usein vasta loppumetreillä. Jos puiston potentiaali selvitettäisiin jo aikaisemmin, vältyttäisiin turhalta työltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta. Asiantuntijatietoa, toteutettuja tuulimittauksia ja nykyaikaista virtauslaskentaa yhdistävä palvelumme mahdollistaa aiempaa tarkemmat tuotantoennusteet tuulipuiston kannattavuuden arviointiin ja sitä kautta investointiriskien minimointiin. Tarvaisen mukaan alueellisista ilmavirtauksista voidaan tehdä tuulisuusmalli, jonka avulla on mahdollista analysoida tuulisuuden ja virtauksen laadun alueellisia eroja tarkasti jo ennen kohteessa toteutettavia mittauksia. 13

14 Tutkimus Tuomas Jokela & Petteri Antikainen - VTT Tuulimittaukset kaukokartoitusmenetelmin pinnanmuodoiltaan vaihtelevissa maastoissa Tuulivoimateknologian yhteydessä pinnanmuodoiltaan vaihtelevilla maastoilla (engl. complex terrain) tarkoitetaan ympäristöä selvästi korkeampia mäkiä, vaaroja, tunturi- ja vuoristoseutuja, mutta myös pelto- ja metsäalueiden rajavyöhykkeet luokitellaan pinnanmuodoiltaan vaihteleviksi. Myös rannikko- ja saaristoalueet luokitellaan vaihteleviksi maastoiksi niiden rikkonaisten pinnanmuotojensa takia, vaikka siellä ei olisikaan korkeita kohtia. Tässä yhteydessä kaukokartoitukseen (engl. remote sensing) perustuvilla tuulen mittausteknologioilla tarkoitetaan LIDAR- (LIght Detection and Ranging) ja SODAR-menetelmiä (Sound Detection And Ranging). Kaukokartoitusmenetelmin tehtävien tuulisuuskartoituksien yhteydessä tulee muistaa, että sekä LIDAR- että SODAR-menetelmien mittaustarkkuus on validoitu pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla mastomittauksilla. Tästä syystä pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla kaukokartoitusmenetelmillä saatujen mitattaustuloksien tarkkuus ei voi olla parempi kuin laadukkailla kuppianemometreillä mitattujen tuloksien tarkkuus. Maastonmuotojen rikkonaisuus ja pinnanmuotojen vaihtelevuus aiheuttaa ilmavirtauksiin häiriöitä, jolloin kaukokartoitusmenetelmillä mitatut tuulen nopeuden arvot vääristyvät. Bingöl havaitsi tutkimuksissaan, että vuoristoisilla alueilla tilavuusmittausmenetelmiin perustuvien Lidar mittauksien tuulen nopeuden tulokset vääristyivät noin 4-7 % (1, s ). Lidarilla saadut arvot voivat vääristyä enemmänkin, jos maaston pinnanmuodot ovat rikkonaisia ja hyvin jyrkkärinteisiä /2. 8-9/. Kuvassa 1 havainnollistetaan kuinka homogeenisen ilmamassan virtaus muuttuu pinnanmuodoiltaan vaihtelevissa maastoissa ja miten ilmavirtauksien muutokset vääristävät kaukokartoitusmenetelmillä mitattuja tuulen nopeusarvoja (3. s. 14). Yleisesti ottaen Lidareilla mitatut tuulen nopeuden arvot vääristyvät enemmän kuin Sodareilla mitatut arvot. Tämä johtuu siitä, että Lidar lähettää lasersäteet suuremmassa (θ = 30 ) kulmassa taivaalle kuin mitä Sodarin ääniaallot (θ = 15 ) lähtevät taivaalle. Lidar-mittalaitteita löytyy myös niin sanottuina complex terrain versioina, jolloin lasersäteet suunnataan pienemmässä (noin 15 ) kulmassa taivaalle. Mittausdetektorina toimivan pienemmän tilavuuskartion avulla Lidar pystyy havaitsemaan hieman tasaisemman tuulikentän, jolloin maaston pinnanmuodot vääristävät vähemmän tuulen nopeuden arvoja. VTT:llä saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että Lidarin tuulen nopeuden mittaustulokset vääristyvät tunturi- ja vaaramaastoissa noin 5-10 % (ks. Kuva 2). Kuva 1. Ilmamassan virtaus häiriintyy pinnanmuodoiltaan vaihtelevissa maastoissa ja virtauksien muutokset vääristävät tilavuusmittausmentelmin mitattuja tuulen nopeuden arvoja (3. s. 14). Lidarin tekniset ominaisuudet tulee ottaa huomioon laitteen sijoittamisen yhteydessä mittauskohteessa. Tulosten 14

15 Kuva 2. VTT:n henkilökuntaa tarkistamassa Lidarin toimintaa Olostunturilla lokakuussa analysoinnin yhteydessä on tärkeää arvioida kuinka paljon vaihtelevat maaston pinnanmuodot vääristävät mittaustuloksia. Kymmen minuutin aikana Lidarin ja Sodarin mittaamista tuulen nopeus- ja suunta-arvoista lasketaan keskiarvot vektoreiden perusteella. Perinteisellä kuppianemometrillä mitattu ja 10 minuutin keskiarvoina esitetyn tuulidatan arvot ovat skalaareja. Yleisesti voidaan sanoa, että tilavuusmittauksien tuulen nopeuden vektoriarvot ovat usein hieman pienempiä kuin skalaarimittauksien nopeusarvot (2. s ). Tästä syystä on tärkeää, että pinnanmuodoiltaan vaihtelevien maastojen aiheuttamat vääristymät Lidar- ja Sodar-mittaustuloksissa korjataan ennen kuin niitä verrataan perinteisen kuppianemometrin tuloksiin. Tällä hetkellä VTT:llä käytössä olevan Windcube Lidarin mittausdata voidaan korjata WindSim AS:n kehittämän CFDpohjaisen laskentaohjelman erillisellä Remote Sensing Correction työkalulla. Viimeisen vuoden aikana VTT on auttanut WindSim AS:ää kyseisen mittausdatan korjaustyökalun validointityössä. Tuulivoimaloiden napakorkeuksien ja lapojen pituuksien edelleen kasvaessa lisääntyy tarve kartoittaa tuuliolosuhteita vaivattomasti ja kustannustehokkaasti aina 250 metriin asti. Lähitulevaisuudessa tuulivoiman käyttöönotto lisääntyy maastonmuodoiltaan vaikeilla metsä-, tunturi- ja vuoristoseuduilla Suomessakin. Tästä syystä perinteisten mastomittauksien rinnalle on tärkeää jatkokehittää luotettavia kaukokartoituslaitteita ja -menetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin mittaamaan tuuliolosuhteita myös pinnanmuodoiltaan hankalissa ympäristöissä. Vaikka nykyisiin Lidar- ja Sodar-mittausmenetelmiin littyykin epävarmuustekijöitä, tulee kehitystyötä jatkaa kyseisten menetelmien laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi niin sanotuissa complex terrain ja cold climate ympäristöissä. n Lähteet 1. Bingöl, F., Mann, F. & Foussekis, D. Modelling Conically Scanning Lidar Error in Complex Terrain with Wasp Engineering, Report RisØ-R p Johansson, L., Hansson, J. & Lundén, J. State of the art of wind remote sensing. Elforsk rapport 11:20. June p JØrgensen, Hans E., Mikkelsen, T., Mann, J. et al. WP6 Remote Sensing Remarkable Results. UpWind. Power Point Presentation. p

16 jäsenyrityksen esittely Kari Sinivuori Alstom Alstom pyrkii mukaan Suomen tuulivoimamarkkinoille Alstom toimii kansainvälisillä voimalaitosmarkkinoilla tarjoten asiakkailleen laajan tuotevalikoiman yksittäisistä pääkomponenteista kokonaisvaltaisiin turn key projekteihin. Tuulivoima-alalle Alstom tarjoaa tuulivoimaloita ja -puistoja yli 30 vuoden kokemuksella. Alstom on asentanut maailmalle noin tuulivoimalaa yli 120 tuulipuistoon, yhteisteholtaan MW - nyt tähtäämme pohjoismaisille markkinoille ja Suomeen. Maatuulivoimalat Alstom suunnittelee, valmistaa ja asentaa laajan valikoiman tuulivoimaloita erilaisiin maasto- ja sääolosuhteisiin. Valmistamme ECO80- ja ECO100- tuulivoimaloita kokoluokassa 1,67MW, 2MW, 2,7MW ja 3MW. Syyskuussa 2011 Alstom lanseerasi uuden 2.7 MW:n ECO 122 -tuulivoimalan matalatuulisille alueille. Voimalan 122-metrinen roottorin halkaisija ja 11,700 m2 pyyhkäisyalue (laajin voimalakokoluokassa 2 3MW) maksimoi tuulienergian saannin ja investointikustannusten tuoton sekä luo uusia mahdollisuuksia matalatuulisten alueiden asiakkaille. Tuulennopeudella 7.5 m/s voimala tuottaa jopa 42%:n nettokäyttökertoimen, joka vastaa 3,600 täyttä käyttötuntia joka vuosi. ECO 122 -tuulivoimala on Alstomin ECO 100 tuulivoimalatuoteperheen uusin sovellus ja yli 30 vuoden tuulivoimaloiden suunnittelukokemuksen tulos. Ensimmäinen ECO 122 -tuulivoimala asennetaan vuoden 2012 puolivälissä ja ensimmäisiä kaupallisia toimituksia odotetaan vuoden 2013 alkupuolelle. Kaikki Alstomin tuulivoimalat perustuvat testattuun ALSTOM PURE TORQUE -roottorin tukirakenteeseen, joka suojaa vaihdelaatikkoa sekä muita pyöriviä komponentteja roottorin aiheuttamilta vääntökuormilta ja toimii näin luotettavammin. Tuulipuistoja on toimitettu Espanjaan, Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Portugaliin, Marokkoon, Brasiliaan, Yhdysvaltoihin, Turkkiin, Japaniin ja Intiaan. Ankariin olosuhteisiin on tuulivoimaloihimme kehitetty ns. ilmastopaketit, joiden ansiosta voimalat soveltuvat niin kuumalle hiekka-aavikolle kuin pakkaseen ja tuiskuunkin (+45 C - jopa -40 C). Huolto ja kunnossapito Kehitämme jatkuvasti tuulivoimalatuotteitamme käyttö- ja kunnossapitotoiminnoista saamamme palautteen perusteella. Uusien tuulivoimaloiden ja puistotoimitusten ja asennusten lisäksi myös tuulivoimaloiden käyttö ja kunnossapitotoiminnot kuuluvat useimpiin Alstomin projekteihin mukaan. Merituulivoimalat Haliade 150 Vuonna 2011 Alstom aloitti kehitystyön uuden 6 MW:n offshore-tuulivoimalan kehittämiseksi. Haliade 150 voimala on tarkoitettu merellisen ympäristön ankariin haasteisiin parantamaan offshore -tuulivoiman kilpailukykyä. Voimala on yksinkertainen, vankka ja tehokas. Se toimii ilman vaihdelaatikkoa (suoraveto) ja siinä on kestomagneettigeneraattori, joka pienentää käyttö- ja kunnossapitokuluja. Myös tämä voimala on varustettu Alstomin 16

17 PURE TORQUER teknologialla, joka suojelee generaattoria suuntaamalla epätoivottua kuormitusta tuulesta toisaalle voimalan torniin. Jokainen Haliade 150 -tuulivoimala pystyy toimittamaan sähköä noin kotitaloudelle. Suorakäyttöisenä tämä voimalamalli sopii kaikkiin meriolosuhteisiin ja tuottaa offshore-energiaa kustannustehokkaaseen hintaan. Uusi 6 MW Haliade 150 tuulivoimala kehitettiin Ranskan hallituksen heinäkuussa 2011 julkaisemaa tarjouspyyntöä varten, jossa tarkoituksena on asentaa yhteensä 3 GW tuulivoimaa Ranskan rannikolle vuoteen 2015 mennessä. Huhtikuussa 2012 tilaus varmistui. Alstom on ainoa voimalatoimittaja EDF Energies Nouvelles yhtiön johtamassa konsortiossa. Projektitoimitus kattaa yhteensä noin 240 voimalan toimituksen Saint-Nazairen, Courseullessur-Merin ja Fécampin alueille. Ensimmäinen 6 MW:n Haliade 150 voimala asennettiin maaliskuussa 2012 Ranskaan Carnetiin lähelle Saint- Nazairen kaupunkia. Paikka on hyvin samanlainen kuin merenalainen ympä- ristö, jonne tuulivoimalat lopulta asennetaan. 25 metriä korkea alarakenne (ns. vaippa) asennettiin 30 metriä korkeiden maaperään upotettujen pilareiden päälle. Tämän päälle 75 metriä korkea torni asteittain nostettiin. Konehuone (naselli) sijaitsee 100 metriä maanpinnan päällä. Tuulivoimala ja sen tukirakenteet painavat yhteensä 1500 tonnia. Valmistautuessaan sertifiointiin, tämä ensimmäinen Haliade 150 käy läpi sarjan vuoden kestäviä testejä maalla Carnetin työmaalla, ennen kuin toinen voimala asennetaan merelle Belgian rannikolle syksyllä Voimalan esisarjan valmistus on ajoitettu vuodelle 2013 ja sarjavalmistuksen pitäisi alkaa vuonna Valmistus ja myynti Alstomin tuulivoimaliiketoiminta juontaa juurensa vuoteen 1981, jolloin Ecotecnia aloitti toimintansa Espanjan Barcelonassa. Vuonna 2007 Alstom osti Ecotecnian ja yhtiö alkoi voimakkaasti laajentaa toimintaansa. Tuulivoimaliiketoiminnan pääkonttori sijaitsee Espanjan Barcelonassa. Alstomin tuuliturbiinien valmistusta ja kokoonpanoa on nykyään Espanjan lisäksi muuallakin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kaikki Alstom Powerin myyntiyksiköt tarjoavat turbiineja paikallisesti. Suomessa ALSTOM Finland Oy:n Vantaan toimisto vastaa yhteydenottopyyntöihin. n Alstom toimittaa innovatiivista ja ympäristöystävällistä teknologiaa energiantuotantoon (Power), sähkönsiirtoon (Grid) ja raideliikenteeseen (Transport). Alstom on rakentanut maailman nopeimman junan ja tehokkaimman automatisoidun metron sekä tuottaa lukuisiin energialähteisiin sovellettuja avaimet käteen voimalaitosratkaisuja ja niihin liittyviä palveluja mm. vesi-, ydinvoima-, kaasu- ja hiili- sekä tuulivoimaloihin. Alstom tarjoaa laajan valikoiman ratkaisuja sähkönsiirtoon, keskittyen erityisesti älykkäisiin sähköverkkoihin. Konserni työllistää vajaa 93,000 henkeä 100 maassa, ja sen liikevaihto tilivuonna 2011/12 oli 19,9 miljardia euroa. 17

18 Ajankohtaista Ari Lampinen Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Puhas oy Tuulivoiman liikennekäytön teknologiat Tuulivoiman historiallinen merkitys vesiliikenteessä on hyvin tunnettua. Vähemmän tiedostetaan se, että tuulivoimaa voidaan käyttää myös muissa liikennemuodoissa ja eräät teknologiat mahdollistavat tuulivoiman palaamisen merkittäväksi liikenne-energian lähteeksi tulevaisuudessa. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain vesi-, ilma- ja maaliikennettä. Niiden lisäksi tuulivoimaa voidaan hyödyntää avaruus-, planeetta- ja kuuliikenteessä. Tuulisähkökäyttöinen tanskalainen Tesla Roadster. Vesiliikenne Tuulivoimaa on hyödynnetty vesiliikenteessä vähintään 5500 vuotta ensin purjelauttojen ja myöhemmin purjeveneiden ja -laivojen avulla, aluksi joki- sekä järviliikenteessä ja 5000 vuoden ajan myös meriliikenteessä. Meriliikenne oli tuulivoiman dominoima 3500-luvulta eaa aina 1800-luvulle asti. Suomen kauppalaivastossa purjelaivojen määrä oli suurimmillaan 4003 kpl vuonna Nopeimmillaan purjealukset liikkuvat kantosiipitekniikalla lähes 50 solmun nopeudella eli ylittävät lähes kaikkien sotilaskäytössäkin olevien motorisoitujen alusten nopeuden. Purjelaivoihin on usein asennettu myös toinen voimanlähde, jolloin ne ovat hybridiajoneuvoja. Ensimmäiset hybridilaivat olivat tuulivoima/biovoima-hybridejä, joissa biovoima oli ihmislihasvoimaa airojen tai melojen avulla käytettynä. Alkaen 1800-luvulta myös muuntyyppisiä hybridejä on rakennettu, aluksi höyrykonetta ja myöhemmin varsinkin dieselmoottoria hyödyntäviä. Lähes kaikki 1800-luvun höyrylaivat oli varustettu myös purjeilla. Purjeet eivät nykyäänkään ole täysin kadonneet kaupallisilta aluksilta, vaan joillakin suurilla moderneilla rahtilaivoilla tietokoneohjattuja purjeita käytetään polttoaineen säästämiseksi. Moderneissa purjelaivoissa löytyy myös kolmen eri voimalähteen hybridejä: purjeiden lisäksi polttomoottoreita ja sähkömoottoreita. Purjelaivojen kuljettaminen on historiallisesti vaatinut runsaasti miehistöä ohjaukseen, mutta aivan moderneimmissa purjelaivoissa ja -veneissä on automatiikalla saavutettu taso, jossa miehistöä ei tarvita enempää kuin lämpövoimakoneita käyttävissä laivoissa. Tuulivoimaa on hyödynnetty ja hyödynnetään purjeiden lisäksi harvinaisemmin myös roottorien, siipien, turbiinien ja leijojen avulla. Leijojen vesiliikennekäyttö on vanhaa kiinalaista perua, mutta kyseistä tekniikkaa sovelletaan edelleen esimerkiksi saksalaisen Skysails-yhtiön toteuttamana rahtilaivoissa. Jacques Cousteau kehitti pystyyn asennettuja siipiä hyödyntävän Turbosail-tekniikan, joka otettiin ensimmäisenä kaupalliseen käyttöön Cousteaun meridokumenteista tutulla Alcyone-tutkimusaluksella vuonna Anton Flettnerin roottorilaiva Buckau vuodelta 1923 sai Magnus-ilmiön avulla tuulesta työntövoimaa konevoiman avulla pyöritettäviin pystyroottoreihin. Flettner-turbiiniteknologia on herättänyt viimeaikoina huomiota, koska Stephen Salter ja John Latham ovat ehdottaneet niiden käyttöä suuressa miehittämättömien aluksien laivastossa, joka sumuttaisi merivettä ilmakehään pilvien heijastuskyvyn lisäämiseksi ja siten maapallon lämpötilan laskemiseksi. Ilmaliikenne Vaikka historiallisesti meriliikenne on ollut tuulivoiman tärkein sovellus, ilmaliikenne on 1900-luvun puolivälistä lähtien ollut merkittävin tuulivoiman liikennesovellus. Leijat, ensimmäiset lentävät koneet, ovat olleet käytössä Kiinassa jo ainakin 3000 vuotta ja riippuliitimiä on joidenkin lähteiden mukaan käytetty Kiinassa jo 500-luvulla. Kuumailmapallo, vetypallo ja ilmalaiva demonstroitiin henkilökuljetuksessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla. Kaikissa näissä ilmaa kevyemmissä lentolaitteissa pallo tai muun muotoinen kaasusäiliö toimii sekä nosteen synnyttäjänä että purjeena. Kaasupalloja voidaan käyttää yhtä korkealla tai korkeammallakin kuin modernit lentokoneet pääsevät. Purjelentokoneet eli liitokoneet kehittyivät riippuliitimistä 1920-luvulla ja ne ovat olleet lähinnä harrastus- tai sotilaskäytössä. Kuljetuspurjekoneita on käytetty ainakin sodan aikana myös lentoperävaunuina. 18

19 Tuulivoima on oleellinen osa kaikkien tavallisten moottorilentokoneiden ja helikoptereiden toimintaa. Paitsi että tuulivoimaa tarvitaan koneiden pitämiseksi ilmassa, tuulen huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää myös polttoainetalouden kannalta. Polttoaineen säästämiseksi ja matka-ajan lyhentämiseksi matkareittejä pidennetään joskus jopa kymmeniä prosentteja, jotta myötätuulia voitaisiin hyödyntää. Tuulivoimaa on käytetty lentokoneissa 1900-luvun alusta asti myös varavoiman lähteenä sähkölaitteille. Maaliikenne Maaliikenne on nousemassa tuulivoiman tärkeimmäksi käyttösovellukseksi tulevaisuudessa, vaikka historiallisesti sen merkitys on ollut vähäinen. Aavikkopurjehdusta on hieroglyfien mukaan harrastettu jo ainakin 3800 vuotta sitten Egyptissä Amenemhat III:n valtakaudella ja hyvin kauan myös Kiinassa. Niitä voitaisiin kutsua ensimmäisiksi autoiksi (Lampinen 2011a). Euroopassa purjevaunuja on käytetty ainakin 1500-luvulta alkaen ja raideliikenteessä 1600-luvun lopulta alkaen. Purjeen lisäksi myös leijaa on käytetty voimanlähteenä maapurjehduksessa ainakin 1800-luvulla Euroopassa ja luultavasti Kiinassa paljon aikaisemmin. Jääpurjehdus oli 1900-luvun alkuun asti nopein ihmisen kuljetukseen käytettävissä oleva liikennemuoto yli 100 km/h maksiminopeudellaan. Kaikista ihmisen käyttämistä liikennemuodoista se jäi tällöin nopeudessa toiseksi vain kyyhkyspostille. Tulevaisuudessa maaliikenne siirtyy uusiutuvan energian käyttöön ja resursseiltaan suurimmat, aurinko- ja tuulienergia, tulevat vallitsevaan asemaan. Tuulisähköä voidaan käyttää suoraan sähköautoissa ja epäsuorasti paineilma-autoissa, tuulivetyautoissa sekä tuulimetaaniautoissa, joiden kaikkien elinkaaren kasvihuonekaasupäästötase on aivan huipputasoa kaikkien olemassa olevien teknologioiden joukossa. Tuulimetaanin käyttöönotolla voidaan ratkaista myös tuulivoiman varastointiongelma maakaasuverkkojen varastointikapasiteetin avulla (Lampinen 2011b). n Lähteet Lampinen A (2009) Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:17, Joensuu, 437s. < julkaisut/sahkoinenjulkaisu/b17_verkkojulkaisu.pdf> Lampinen A (2011a) Benzin auton ja Wrightien lentokoneen roolimallit maailman ensimmäisinä. Tekniikan Waiheita 29(2) Lampinen A (2011b) Tuulivoiman ja biokaasun suora yhteys syntymässä: Audi aloittaa tuulimetaanin tuotannon ja käytön. Tuulienergia 4/2011, Kirjoitus on päivitetty lyhennelmä Ari Lampisen kirjan Uusiutuvan liikenneenergian tiekartta tuulivoimaa käsittelevästä osasta (Lampinen 2009, 34-44). KESTÄVÄÄ ENERGIAA TEHOKKAASTI! TAPAHTUMAKOKONAISUUS: 12 Tampere Energia-alan päätapahtuma lähestyy... Energia 12 -messut kokoaa energiatuotannon ja -teknologian huippuosaajat. Tuulivoima vahvasti esillä messuilla ja seminaareissa. Messut Energiapäivä Kongressi Seminaarit SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE! Tuulivoimayhdistyksen osastolla tietoiskuja jokaisena messupäivänä! UUTTA! -teema! Lue lisää netistä. Rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon netissä! >> ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: ECOCITY-KUMPPANI: VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU: Expomark Oy p energiamessut.fi 19

20 Ajankohtaista Veli-Pekka Henttunen Kuoppakankaan koulu lk, Varkaus Energia-alan kasvatusta peruskoulussa Varkauden kaupunki on linjannut koulujen yhdeksi erikoisalueeksi energia-alan tietouden lisäämisen mm. siksi, että energia-ala on noussut kaupungin uudeksi vahvuudeksi puunjalostusteollisuuden mittavien supistuksien jälkeen. Varkaudessa on myös toiminut muutaman vuoden ajan Savonia ammattikorkeakoulussa energiatekniikan koulutusohjelma, jonka tarkoitus on vastata osaavan henkilökunnan saatavuuteen kaupungin monissa energiaalan yrityksissä. Varkauden Kuoppakankaan yläkoulussa on lähes 350 oppilasta ja se on toinen kaupungin yläkouluista. Kuoppakankaan yläkoulu järjesti huhtikuussa 2012 kolmipäiväisen energiatapahtuman. Kuoppakankaan koulun tapahtuman toteutukseen osallistuivat muutamat paikkakunnan merkittävät energia-alan yritykset kuten Andritz, Foster Wheeler, Savonia, Varkauden Aluelämpö Oy ja mm. akkuteknologian sovelluksista vastaava Navitas Kehitys. Vaihtelua kouluopetukseen työpajojen kautta Tapahtumapäivien aikana energia-alaa tuotiin tutuksi erilaisten tehtävä- ja tutustumispisteiden kautta. Oppilaat saivat mitata kodin sähkölaitteiden energiankulutusta, he tutustuivat aurinkokeräimien ja aurinkopaneelien toimintaan sekä Navitas Kehityksen ja Savonian sähköautoihin. Oppilaat saivat kuulla myös paikallisten yritysten edustajien pitämiä lyhyitä asiantuntijaesitelmiä energia-alaan liittyvästä tuotannosta ja tuotekehittelystä. Oppilaat tekivät oppitunneilla energia-alaan liittyviä kirjallisia ryhmätöitä ja postereita energian tuotannon ympäristöasioista ja tuulienergian tuotannosta. Oppilaiden posterit ovat olleet esillä koulun käytävien seinillä. Toimivia tuulimyllyjä kertyi lähes sata Tapahtuman huipentuma oli ilman muuta oppilaiden rakentamat tuulimyllyt. Tuulimyllypajat toteutettiin ryhmätöinä koulun fysiikan ja kemian laboratorioluokissa. Oppilaille annettiin valmiina paperille piirrettyjä mahdollisia potkuriaihioita, joiden perusteella he saivat kehitellä oman mahdollisimman hyvin pyörivän potkurimallin. Potkurit leikattiin solumuovista. Käytettävissä olevan materian määrä rajasi potkurien lapojen maksimipituuden noin 10 cm:iin. Potkurin lavat taivutettiin kuumailmapuhaltimen avulla sopivaan muotoon, jotta ilmavirta saisi potkurin pyörimään mahdollisimman hyvin. Valmis potkuri kiinnitettiin mutterilla koulun fysiikan laboratorion oppilastöissä käytettäviin sähkömoottoreihin. Kukin potkuri testattiin koulun käytävään rakennetussa tuulitunnelissa, jossa ilmavirta tuotettiin 800 watin rakennuspuhaltimella. Käytävän toisessa päässä oli mittauspiste, jossa tuulimylly oli kytketty kuormana toimivaan pieneen polttimoon sekä jännite- ja virtamittariin. Mittauspistettä ylläpiti 9. luokkien oppilaista koottu työryhmä. Kyseinen työryhmä oli talven aikana tutustunut tuulimyllyjen kehittelyyn Savonian energiatekniikan laboratoriossa ja he olivat rakentaneet oman huomattavasti nyt toteutettua suuremman tuulimyllyn jo aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan pajoissa valmistui yli 80 potkuria, joista muutamaa lukuun ottamatta kaikki saatiin pyörimään varsin nopeasti. Vaikka potkurien tuottama sähköteho olikin vaatimaton, vain muutaman milliwatin luokkaa, oli innostus aina valtava, kun ryhmän potkuri alkoi pyöriä vinhasti ja sähkömittarit osoittivat syntyvän sähköä. Muutama työryhmä halusi kokeilla erilaisia potkuriratkaisuja useampaan kertaankin. Jokaisen luokka-asteen parhaat ryhmät 20

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Meluraportti, Honkamäki

Meluraportti, Honkamäki Page 1 of 9 Honkamaki_CG140320- Rev1.3-meluraportti Etha Wind Oy Ab Keilaranta 5 02150 Espoo Finland Meluraportti, Honkamäki Versio Päivämäärä Tekijät Tiivistelmä Rev1.1 24.3.2014 Christian Granlund, Antti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot