YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEHOKKUUS
|
|
- Antti Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASSET PRODUCTIVITY MANAGEMENT Osa 3 (4) JOHTAMINEN YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEHOKKUUS kestävän kehityksen kaksi tukipilaria Artikkelisarjan aloitusosassa käsittelimme tuotanto-omaisuuden tuottavuuden hallintaa (Asset Productivity Management) yleisesti sekä erikoisaiheena käytettävyyden, kunnon ja eliniän roolia kuin myös kunnossapitostrategian valintaa toisessa osassa. Tässä artikkelissa keskitymme ympäristö- ja energiatehokkuuden hallintaa sekä näitä ylläpitävien ja parantavien tekijöiden käsittelyyn, jotka aiheet liittyvät erityisesti myös kestävään kehitykseen. Antti Heinolainen tuotepäällikkö antti.heinolainen@ Ilkka Salmensaari tuotepäällikkö ilkka.salmensaari@ tämisestä ja turvallisuuskysymysten hallinasta kovenevat koko ajan. Suomen yritysmaailmassa kestävän kehityksen tukeminen on nähty kilpailukykyyn vahvasti liitännäiseksi tekijäksi, eikä vähiten siksi, että moni suomalainen vientiyritys pitää sekä prosessiteollisuuden valmisteissa että teknologiateollisuuden tuotteissa yllä mainittuja kestävän kehityksen elementtejä keskeisinä markkinointi- ja myyntiargumentteinaan. Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiatehokkuuden parantamisella sekä uusiutuvan energian, mukaan lukien biopolttoaineet, käytöllä uskotaan olevan suurimmat vaikutusmahdollisuudet tavoittelussa maapallon energiankulutuksen kasvun pysäyttämiseksi seuraavien vuosikymmenien aikana (kuva 1). Energiantuotannolla on asiassa merkittävä rooli: energiasektorin osuus globaaleista CO 2-päästöistä on noin kaksi kolmasosaa, Osmo Viitasaari asiakasvastuupäällikkö osmo.viitasaari@ 18 Ilmastonmuutoskeskustelun myötä kestävän kehityksen periaatteet ovat sisäistyneet vahvasti kansainväliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön sekä yritysten toimintaperiaatteisiin. Samalla vaateet päästöjen vähentämisestä, energiatehokkuuden parantamisesta sekä luonnonvarojen sääs- Kuva 1. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot.
2 Kuva 2. Tulevat NO x-päästörajat ja nykyinen päästötaso (Lähde: Pöyry). Kuva 3. Tyypillinen Fluent CFD -laskentatulos. ja päästöjä pitäisi vuoteen 2030 mennessä alentaa kolmasosalla, jotta yleisenä raja-arvona käytetty kahden celsiusasteen maapallon lämpeneminen voitaisiin ehkäistä. EU-tasolla vuoden 2011 alussa hyväksytyn ja vuoden 2013 alusta voimaantulevan IE-direktiivin vaatimusten toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja tuotantolaitosten päästöjen pienentämiseen, uusissa laitoksissa välittömästi ja nykyisissäkin vuoden 2015 loppuun mennessä. Suomi on myös osana EU-lainsäädäntöä sitoutunut 9 %:n energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 20 %:n säästötavoitteeseen. Vastaavasti biopolttoaineiden lisäysvaade 38 %:iin on Suomelle kova, kun metsäteollisuuden tuotantoyksiköiden sulkemisen kautta myös biopolttoainepohjaista energiantuotantokapasiteettia poistuu. Uusi päästökauppajakso käynnistyy vuonna 2013 ja odotettavissa on, että myös uusia päästöelementtejä tulee järjestelmän piiriin nykyisen CO 2-kaupan lisäksi. Muutostilanteissa tarvitaan mahdollisimman joustavia ratkaisuja. Yleisesti energiantuotannossa pitäisi investoida uuteen, tehokkaampaan ja entistä ympäristöystävällisempään tuotantokoneistoon, mutta samalla on myös tärkeää, että nykyisen laitosomaisuuden elinikä optimoidaan ja tuottavuus maksimoidaan tekemällä laitteisiin tarpeellisia teknisiä ja toiminnallisia parannuksia. yleisesti Ympäristöasioiden hallinta ja parantaminen ts. ympäristötehokkuuden hallinta on tullut yritysten ja yhteisöjen yhdeksi keskeiseksi kilpailutekijäksi ja johtamistoiminnoksi erityisesti tiukentuneiden ympäristömääräysten kautta. Hallinta- ja parannusohjelmamielessä ISO periaatteet ovat tulleet jäädäkseen suomalaiseen yritysmaailmaan. Tulevien vuosien iso haaste on CO 2-päästöjen alentamisen ohella em. IE-direktiivin tulevat vaatimukset NO x-, SO 2- ja hiukkaspäästöille. Pöyryn tekemässä yhteenvedossa (kuva 2) on esitetty NO x-päästörajojen vuosina voimaantuleva tiukennus (oranssit viivat kuvaavat tulevien päästörajojen vaihteluvälejä ja siniset tolpat nykytasoa). Kuva osoittaa, että käytännössä joka alueella on tulossa tiukennuksia päästörajoihin. Vastaava tilanne on myös SO 2- ja hiukkaspäästöjen osalta. Nykylaitoskannasta pienille ja keskisuurille lämpölaitoksille sekä vähän käyville laitoksille on mahdollisuus hakea siirtymäaikaa nykyisillä päästörajoilla kansallisen siirtymäsuunnitelman puitteissa. Polttotekniikan parannusten toteutus Miten ja millaisin toimenpitein näihin haasteisiin voidaan vastata niin, että myös taloudelliset reunaehdot vielä täyttyisivät? Seuraavassa on esitetty muutamia etenemistapoja ja esimerkkejä. Muutosvaiheessa on selvästi nähtävissä puupohjaisten biopolttoaineiden käytön kasvu korvaamaan sekä hiiltä että turvetta. Pölypolttokattiloissa toimenpiteitä ovat lähinnä puun jauhatus ja sekoitus nykypolttoaineeseen tai erillissyöttö kattilaan sekä kaasutuksen ja kaasupolttimien kautta tämän CO 2-vapaan polttoaineosuuden käyttö. Polttotekniikan parantaminen uusimpiin tekniikoihin, ml. uuden sukupolven low-no x-polttimet ja yläilmajärjestelmä, on odotettavissa sekä myös uusien ei-katalyyttisten ja katalyyttisten menetelmien käyttöönotto NO x- vaatimusten hallitsemiseksi hiililaitoksilla. Leijutekniikkaan perustuvilla sekapolttoainekattiloilla puun käytön hallitsematon lisäys johtaa helposti kasvaviin lämmönsiirtopintojen likaantumisongelmiin, jotka ovat yleensä hallittavissa muurausten, ilmasyöttöjen ja -kiertojen uudelleensuunnittelulla. Samassa yhteydessä voidaan palamisen mallintamisen avulla optimoida palaminen myös päästöjen kannalta. Kuvassa 3 on tyypillinen leijukattilan palamisen laskennalliseen CFD-mallintamiseen perustuva laskentatulos kattilan palamislämpötiloista nykytilanteessa ja uudessa parannetussa tilanteessa. Vastaavat tulokset on saatavissa myös päästöjen ja muiden 19
3 20 Kuva 4. Poltinsuunnittelua kuvaava Fluent CFD -mallikuva. Teollisuus ja palvelut GWh Laitteiden energiatehokkuus GWh Maatalous 520 GWh Kotitaloudet 940 GWh Kuva 5. Energiansäästötavoitteet Suomessa eri toimialoilla. erityisesti palamiseen ja lämmönsiirtoon vaikuttavien prosessiarvojen suhteen. Laskentatuloksia voidaan hyödyntää siten pohjana määriteltäessä parannettavalle kattilalle tarvittavia rakenteellisia ja automaation muutoksia. Osana kansallisia palamisen hallinnan kehitysohjelmia olemme tehneet yhdessä VTT:n kanssa CFD (Computational Fluid Dynamics) -laskentaa hyödyntävät kattiloiden simulointimallit lähes kaikkiin Suomessa käytettäviin leijukattilamalleihin. Näitä malleja voidaan sitten hyödyntää laitoskohtaisesti spesifioitavissa selvityksissä ja toimenpidesuunnitelmissa. Vastaavaa CFD-mallinnusta on mahdollista hyödyntää myös erilaisissa poltinpohjaisissa kattilaratkaisuissa ja kohdennettuna erityisesti poltinsuunnitteluun, jossa erikoistuotteitamme ovat patentoidut low-no x-polttimet niin hiili-, bio-, turve- ja laihakaasupohjaisiin polttoaineratkaisuihin. Näitä ratkaisuja olemme toimittaneet kymmeniä Suomen ja Keski- Euroopan kohteisiin. Tyypillinen poltinsuunnittelua kuvaava virtausteknisen mallinnuksen laskentatulos on esitetty kuvassa 4. Vanhojen kattiloiden polttotekniikan muutosprojekteissa on yhtenä suunnittelutyötä helpottavana tapana käytetty kattilan ja sen ympäristön laserkeilausta, jonka kautta on synnytetty 3D CAD -mallit rakenteellista muutossuunnittelua varten. Laserkeilausdatasta voidaan myös synnyttää suoraan geometriamalli CFD-mallinnusta varten. Operaattorit voivat tyypillisesti seurata polttoaineiden palamistilannetta, lämmönsiirtoa, materiaalimuutoksia ja päästöjä laitosautomaatioon kytketyn TOPi -prosessiinfojärjestelmän ja sen on-line-laskentasovelluksen (Solvo ) avulla. Myös Performance Centren erikoisasiantuntijoilla on vastaava pääsy laitosdataan. Tällainen voimalaitosten paikallishenkilöstön ja keskitetyn asiantuntijakeskuksen yhteistoimintamalli on todettu keskeiseksi Asset Productivity Management -toimintamallissa. Kattiloiden likaantumisen ja materiaalimuutosten valvontaan sekä nuohousoptimointiin on käytettävissä sekä kattilan lämpöpintojen lämmönsiirtoa seuraava sovellus että myös erillisiä, kattilaan kiinteästi tai väliaikaisesti työnnettäviä sondeja. Likaantumiseen liittyvä laskenta ja nuohousohjaus ovat myös liitettävissä TOPi -järjestelmään. Kehittyneempien sovellusten avulla voidaan myös havaita jo aikaisessa vaiheessa käytettyyn polttoaineseokseen tai sen laadun muutokseen liittyvä kattiloiden ei-toivottu likaantumiskehitys ja materiaalien heikkeneminen, jolloin voidaan polttoaineseosta tai ajotapaa muuttamalla ehkäistä muutoin odotettavissa olevat epäkäytettävyystapahtumat. Energiatehokkuudesta yleisesti Suomessa energiatehokkuuden parantamista on ohjattu vahvasti valtiovallan taholta ja EU-taustaisesti. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmastostrategian, jonka pohjalta TEM asetti vuonna Rakennukset GWh Liikenne GWh 2008 toimikunnan valmistelemaan energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteitä ko. strategian mukaisesti. Toimikunnan mietintö valmistui 2009, ja sen pohjalta valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen tarvittavista uusista energiatehokkuustoimenpiteistä. Tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2020 mennessä energian kulutusta vähennetään 37 TWh, eli 11 % verrattuna siihen, mikä kehitys olisi ilman tehostustoimenpiteitä. Kuvassa 5 on esitetty säästötavoitteet eri toimialojen kesken.
4 SUOMESSA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISTA ON OHJATTU VAHVASTI VALTIOVALLAN TAHOLTA JA EU-TAUSTAISESTI. Kuva 6. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Kuva 7. Suhteelliset energiansäästöpotentiaalit eri energiaketjun vaiheissa. Elinkeinoelämällä on meneillään jo toinen energiatehokkuussopimusjakso, eli vuosia käsittävä jakso. Edellisen jakson tapaan toimintaa ohjaa TEM:n ja EK:n toimialaliittojen välinen puitesopimus sekä toimiala-/sektorikohtaiset toimenpideohjelmat, joihin yritykset liittyvät omilla sopimuksillaan ja ohjelmillaan (kuva 6) Energiatehokkuustoiminnan hyödyntämiseksi myös vientituotteena TEM tilasi vuonna 2010 selvityksen Motivalta ja Finprolta Energiatehokkuuden innovaatiofoorumin FIN-E2 toteutettavuudesta. Taustana tälle on globaalin energiatehokkuusmarkkinan volyymi vuonna 2020 yli 100 Mrd euroa, josta Suomen tavoittelema osuus valituilla teknologisen osaamisemme alueilla olisi yli 15 Mrd euroa. Kuvassa 7 on esitetty suhteelliset potentiaalit eri energiaketjun vaiheissa. Energiantuotannon energiatehokkuuden ja käyttötalouden hallinta sekä parannusprojektit Energiatehokkuuden johtamista ja hallintaa varten on määritelty vuosisyklillä toistuva prosessi, jonka vaiheita ovat pideohjelma) ja kirjaa tulokset. Energiantuotannon osalta määritellään säästötavoitteet ja toimenpideohjelmat sekä yhtiö- että tuotantolaitoskohtaisesti. Laajempien energia-analyysien toistoväli on normaalisti noin viisi vuotta. Energiantuotannon toimenpideohjelmien tueksi (ja sovellettavaksi myös muualla prosessiteollisuudessa) on kehitetty erityinen Ekotuunaus -palvelupaketti, joka pitää sisällään normaalisti vuoden pituisena kehitysprojektina seuraavat osat: gia-analyysin ml. parannuspotentiaalin ja toimenpiteiden tunnistuksen laadinta Solvo -ohjelmistolla, mallin avulla voidaan optimoida laitoksen ajotapoja (kesä, talvi, minimi, maksimi) sekä arvioida parannuskohteiden lämpötekninen vaikutus etätukianalysoinnin ml. Wedgeanalyysit ja raportoinnin TOPi -prosessiinformaatiojärjestelmää tai suoraa automaatioliitäntää hyödyntäen rien poikkeamia malliin määritetyistä optimiarvoista tuksen sekä projektin aikana todennettujen aiheiden jatkojalostuksen ja koulutuksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle. Toteutetut parannus- ja säästötoimenpiteet kirjataan vuosittaiseen seurantaraportointiin ml. Motiva-raportointi ja muut jatkotoimenpiteet tulevaan toimenpideohjelmaan/pitkän aikavälin ohjelmaan. Lämpöteknisen etätukianalysoinnin jatkuvuudella ja toimenpidehavainnoilla tuetaan toimenpideohjelmia. 21
5 Esimerkki Solvo -ohjelmistol la mallinnetusta voimalaitosprosessista on esitetty kuvassa 8a. On-line Solvo -voimalaitossimulaattori toimii integroituna laskentaelementtinä TOPi - prosessi-infojärjestelmässä. TOPi tuotteen prosessi-informaatio- ja energianhallintasovellusten perustoiminnot on esitetty kuvassa 8b. Kuvassa 8c on esimerkki käyttötalousseurantanäytöstä, jonka avulla valvomo-operaattorit seuraavat määriteltyjen prosessiparametrien poikkeamien taloudellisia vaikutuksia. Kuva 8a. Prosessin lämpötekninen simulointimalli Solvo -ohjelmistolla. Kuva 8c. TOPi -käyttötalousnäyttö. Kuva 8b. TOPi -prosessi-informaatiojärjestelmän perustoiminnot. 22 Ekotuunaus -projektimallin yleiset hyödyt voimalaitosympäristössä on esitetty kuvassa 9. Esimerkkeinä yhden Ekotuunaus -pro jektin tuomista parannusehdotuksista ovat seuraavat (takaisinmaksuajat alle 1,2 vuotta, osa ilman mitään investointeja ja suurin yksittäinen hyöty 140 keur/vuosi): talteenotto kaukolämpöön men säilöntämuutos vähentäminen nostaminen vaihdon optimointi don poistaminen timointi minen ilman lämmitykseen 2- pitoisuuden pienentäminen en paineiden ja ohituksen optimointi parantaminen minimikuormalla mavuotojen vähentäminen. Ekotuunaus -projektimallista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että taloudellisesti kannattavaa, alle kahden vuoden takaisinmaksuajalla olevaa vuositason säästö/parannuspotentiaalia löytyy tavanomaisesti kohdekohtaisesti luokkaa 0,2 1 miljoonaa euroa. Voimalaitoksilla Kuva 9. Ekotuunaus -projektimalli. osa toimenpiteistä liittyy myös ympäristötehokkuuteen liittyviin toimenpiteisiin.» Seuraavassa numerossa Tämän artikkelisarjan viimeisessä osassa keskitymme Asset Productivity Management-toimintamallissa tarvittavaan tiedon ja osaamisen hallintaan niin johtamisen ja toiminnan ohjauksen kuin itse tekemisprosesseissakin tarvittavan tiedon ja osaamisen hallinnan osalta.
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen
Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva
Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotTeknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
Lisätiedottuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1
Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotMuoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotPolttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi
Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotPuutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotMaatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.
Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj
EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotRakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo
Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,
LisätiedotISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus
ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotTEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen
TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista
LisätiedotKuljetusketjujen energiakatselmus
Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAjankohtaista TEMistä / energiasta
Ajankohtaista TEMistä / energiasta Timo Ritonummi Teollisuusneuvos Majvik 8.112017 Lähiaikoina tapahtuu energiassa. Komission talvipaketin (2030, energiatehokkuutta EED, EPBD, uusiutuvaa RED II, sähkömarkkinoita,
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKarjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa
Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotEnergiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotUudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015
Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotSopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena
Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
Lisätiedot